Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 11. lokakuuta 2006 - Bryssel

19. Eläinten suojelu ja hyvinvointi (2006–2010) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Jegglen laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A6-0290/2006) eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista vuosina 2006–2010 (2006/2046(INI)).

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, komissio esitti 23. tammikuuta 2006 tiedonantonsa eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta hyväksyi 12. syyskuuta yksimielisesti mietinnön, jonka laadin tästä tiedonannosta parlamentin esittelijänä. Eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan toimintasuunnitelman tarkoituksena on yhdistää komission toimet, jotka ovat aiemmin jakautuneet komission yksiköiden, neuvostojen ja toimialojen kesken, ja jäsentää ne yhtenäisten suuntaviivojen mukaisesti.

Eläinten suojelu on tunneperäinen, poliittisesti erittäin arkaluonteinen kysymys. Tällaisen suojelun, jossa otetaan huomioon kunkin eläinlajin erityistarpeet ja -vaatimukset, on oltava kansalaisyhteiskunnassamme itsestäänselvyys. Tämän vuoksi katson esittelijänä, että meidän on tärkeää saada aikaan yhtenäinen eläinten suojelun taso EU:ssa. Komissio on korostanut toistuvasti, että EU:n eläinsuojelustandardit, jotka ovat jo nyt korkeat ja joita on määrä kehittää edelleen, toimivat esimerkkeinä muulle maailmalle. Valiokunnan suuri enemmistö kannatti tapaa, jolla korostin tarkkojen vaatimustenarviointien tarpeellisuutta kaikissa eläinten suojelua koskevissa lainsäädäntötoimissa. Lisäksi on johdonmukaista vaatia näitä korkeita eläinsuojelustandardeja WTO:n neuvottelujen ja kahdenvälisten sopimusten yhteydessä.

Todellista eläinten suojelua ei voida rajata tuotanto- ja koe-eläimiin, vaan se on ulotettava kaikkiin eläimiin. Lisäksi on otettava huomioon saavutettu edistys. Monet kollegoistani ja minulle kirjoittaneista ihmisistä ovat erityisen huolissaan koe-eläimistä. Viime vuosina tieteellisen tutkimuksen alalla on kuitenkin tehostettu merkittävästi toimia eläinten suojelemiseksi. Eläinkokeille on kehitetty lukuisia vaihtoehtoja, jotta 3R-periaatetta voitaisiin toteuttaa käytännössä. Vaikka tekemistä on tältä osin vielä paljon, olen sitä mieltä, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Mietinnössä tuetaan toimia eläinkokeiden korvaamiseksi vaihtoehtoisilla menetelmillä, jotka perustuvat lisätutkimuksiin. Tästä syystä vaadimme johdonmukaisesti varojen kohdentamista myös seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan. Tarkat tieteellisesti todistetut eläinsuojeluindikaattorit ovat kaikkein luotettavin perusta toteuttamiskelpoisen eläinten suojelun kehittämiselle jatkossa.

Tässä ajanjaksoa 2006–2010 koskevassa perusmietinnössä ei ole tarkoitus eritellä yksittäisiä toimenpiteitä. Emme kannata tarkistuksia, joissa vaaditaan vapaaehtoisten eläinsuojelustandardien sitoumuksetonta soveltamista kansallisella tasolla. Mietinnössä vaaditaan painokkaasti olemassa olevien eläinsuojelusäännösten asianmukaista soveltamista ja täytäntöönpanoa esimerkiksi eläinkuljetusten alalla. Suhtaudumme myönteisesti ehdotettuun kissan- ja koiranturkkien tuontikieltoon ja vaadimme määrätietoisia toimia hylkeestä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan rajoittamiseksi. Mietinnössä korostetaan myös, että ehdokasvaltioiden on kiireesti mukautettava lainsäädäntönsä. Lisäksi kannatamme voimakkaasti yksinkertaista, pakollista eurooppalaista eläinsuojelumerkintää.

Tarkistuksia on esitetty 14 kappaletta. Tuemme tarkistuksia 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 12 ja 14 mutta emme tarkistuksia 1, 9, 10 tai 13. Olemme pyytäneet kohta kohdalta -äänestystä 5 kohdasta, 7 kohdan a alakohdasta sekä 29, 54 ja 71 kohdasta.

Arvoisalle komission jäsenelle haluan sanoa, että komission jäsen Kyprianou on parhaillaan Brasiliassa, jossa hän varmastikin ylistää eurooppalaisia eläinsuojelustandardeja. Toivon, että hän puhuu myös Brasilian EU:hun tuomien maataloustuotteiden puutteista, joita EU:n elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto on jälleen havainnut. Euroopan unionin maatalous ja kuluttajat kärsivät kilpailun vääristymisestä. Nyt vaadittavilla eurooppalaisilla eläinsuojelustandardeilla on oltava myönteinen vaikutus myös kilpailukykyymme. Olen erittäin kiitollinen arvoisalle komission jäsenelle ja kaikille kollegoilleni heidän rakentavasta yhteistyöstään.

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, totean eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta, että olen kiitollinen siitä kovasta työstä, jota asiaa käsitelleiden valiokuntien jäsenet ovat tehneet. Kiitän erityisesti jäsen Jegglen toimia tämän tärkeän aloitteen hyväksi.

Eläinten hyvinvointi on merkittävä huolenaihe EU:n kansalaisille, asianomaisille sidosryhmille ja parlamentin jäsenille. Nämä kaikki ovat vaatineet hyvin äänekkäästi nykyistä korkeampia eläinsuojelustandardeja paitsi EU:ssa myös maailmanlaajuisesti. Komissio työskentelee lujasti ja jonkinasteisella menestykselläkin kansainvälisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi eläinten hyvinvoinnin alalla. Olemme auttaneet esimerkiksi Maailman eläintautijärjestöä eläinten hyvinvointia koskevien standardien kehittämisessä. Meidän on muistettava, ettei kysymys rajoitu tuotantoeläimiin vaan että se koskee myös koe-eläimiä, eläintarhassa pidettäviä eläimiä, sirkuseläimiä ja villieläimiä.

Toimintasuunnitelman tavoitteena on edistää laaja-alaista lähestymistapaa eläinten hyvinvointiin ja ottaa kaikki sidosryhmät mukaan niin, että kaikki myös osallistuvat toimiin. Kyse ei ole yksinomaan maanviljelijöistä tai eläinkauppiaista: myös tutkijoiden, teollisuuden, kansalaisten ja hallitusten on tehtävä osansa. Tämä ala voi myös lisätä EU:n eri taloussektoreiden kilpailukykyä, ja ehdotetun eurooppalaisen tiedotusfoorumin perustaminen voisi edesauttaa avointa vuoropuhelua sekä asiantuntemuksen ja kokemusten jakamista.

Tämä kysymys on vahvasti yhteydessä myös yhteisön muihin toimiin, kuten Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaan, sääntelyn parantamisen periaatteeseen sekä asianmukaisen huomion kiinnittämiseen yhteisön toimia tukeviin tieteellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin periaatteisiin. Kuten parlamentin mietinnössä ja puheenjohtajavaltio Itävallan päätelmissä korostetaan, lisätutkimus on tarpeen nykyisten tiedollisten puutteiden korjaamiseksi ja toimiemme tieteellisen perustan lujittamiseksi. Erityisesti tasapuolisten, tieteellisesti todistettujen eläinsuojeluindikaattorien kehittäminen ja validointi ovat toimintasuunnitelman onnistuneen täytäntöönpanon keskeisiä edellytyksiä. Tätä työtä voitaisiin edistää perustamalla eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista vastaava yhteisön keskus. Tulevina kuukausina komission täytyy ja se aikookin järjestää laajoja kuulemisia esimerkiksi jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa tällaiseen keskukseen liittyvistä odotuksista.

Pantaessa toimintasuunnitelmaa täytäntöön komissio aikoo varmistaa, että toimet määritetään ja pannaan täytäntöön aiempaa yhtenäisemmin ja johdonmukaisemmin ja että samalla noudatetaan selkeitä velvoitteitamme, jotka perustuvat EY:n perustamissopimuksen pöytäkirjaan.

Eläinten hyvinvointi on erittäin merkittävä kysymys EU:n kansalaisille, ja olen hyvin tyytyväinen parlamentin myönteiseen asenteeseen aloitettamme kohtaan. Komissio aikoo kiinnittää paljon huomiota parlamentin mietinnössä korostettuihin näkökohtiin, ja palaamme toimintasuunnitelmaan varmasti vielä moneen kertaan sen täytäntöönpanon aikana. Odotan jatkossa parlamentin tukea aloitteille, joita tarvitaan suunnitelmassa määritetyn strategian noudattamiseksi.

  Jens Holm (GUE/NGL), ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, miljoonat eläimet kärsivät joka päivä, olipa kyse lihateollisuuden eläintehtaista, eurooppalaisista teurastamoista, eläinkuljetuksista tai tuskallisista eläinkokeista. Meillä on nyt mahdollisuus parantaa näiden eläinten elinoloja käytännön tasolla.

Puhun nyt ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta. Käsittelemästämme asiasta oli vastuussa edeltäjäni Sjöstedt. Valmistelemassamme lausunnossa vaadimme esimerkiksi, että eläimillä on oltava oikeus luonnolliseen käyttäytymiseen, että lihan ylituotanto on estettävä, että kaikilla kanoilla on oltava mahdollisuus liikkua vapaasti viimeistään vuonna 2016, että emakkojen on voitava liikkua vapaasti koko elinkaarensa ajan ja että eläinkuljetuksille on säädettävä kahdeksan tunnin enimmäisaika. Minun on valitettavasti tuotava esiin pettymykseni siihen, ettei Jegglen mietinnössä oteta huomioon mitään näistä vaatimuksista.

Onkin tärkeää, että vaikutamme tähän mietintöön mahdollisimman paljon. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto on pyytänyt kohta kohdalta -äänestystä kohdista, joiden katsomme tekevän eläinten arvon riippuvaiseksi kaupallisista näkökohdista. Jos Jegglen mietintö hyväksytään, eläinten suojelusta tulee tavoittelemisen arvoista vain, jos se ei ole ristiriidassa WTO:n ja kaupallisten etujen kanssa. Tämä on tosiasiallinen tilanne, mutta emme saa tyytyä siihen. Eläimillä on arvonsa riippumatta kilpailukyvyn muutoksista.

On tärkeää, että me Euroopan unionissa teemme aloitteen ja lisäämme kilpailukykyämme korottamalla standardeja ja parantamalla eläinten suojelua. Tämän vuoksi kehotan teitä äänestämään johdanto-osan G kappaleen sekä 51, 52, 53 ja 59 kohdan sanamuotoa vastaan. Kehotan teitä myös äänestämään esimerkiksi tarkistusten 11 ja 12 puolesta: on myönteistä, että jäsen Jegglekin kannattaa nyt näitä tarkistuksia. Jos äänestätte tällä tavoin, voimme vihdoin saada aikaan toimintasuunnitelman, jolla parannetaan huomattavasti satojen miljoonien eläinten elinoloja EU:ssa. Eläimet ansaitsevat tämän.

  Agnes Schierhuber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aloittaa kiittämällä esittelijä Jeggleä tästä asiallisesta, tasapuolisesta ja asiantuntevasta mietinnöstä. On tunnettu tosiasia, että kotimaani Itävallan kansallinen eläinsuojelulaki kuuluu Euroopan nykyaikaisimpiin. Olen tyytyväinen siihen, että mietintöön on lainattu paljon Itävallan liittovaltion eläinsuojelulaista, joka on todellakin erittäin käyttökelpoinen ja jossa tavoitteena on eläinten pitäminen kullekin lajille soveltuvissa oloissa.

Tämä koko asia on ollut hyvin hankala, sillä EU:n kansalaiset ovat perustellusti huolissaan siitä. Meidänhän on otettava huomioon kaikkien eläinten hyvinvointi. Tämän vuoksi olen erittäin pettynyt siihen, että edellinen puhuja viittasi vieläkin ainoastaan kasvatus- ja tuotantoeläimiin eikä kaikkiin eläimiin. Kaikki eläimet ovat eläviä olentoja, ja kaikilla on oikeus tulla pidetyiksi lajille soveltuvissa oloissa, olipa kyse eläintarhoissa, kodeissa tai lemmikkeinä pidettävistä eläimistä. Maanviljelijänä olen itse hoitanut maatilaa yli 30 vuoden ajan ja kasvattanut myös eläimiä, joten minä jos kukaan tiedän, miten tärkeää on pitää eläimiä kullekin lajille soveltuvissa oloissa. Sillä, miten eläimiä pidetään ja ruokitaan, on erittäin suuri vaikutus tuotteiden eli eläimistä valmistettavien elintarvikkeiden laatuun. Tietoni ja päivittäisten kokemusteni perusteella pidänkin tätä mietintöä hyvin suuressa arvossa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että mietinnössä mainitaan eläinten suojelu suhteessa WTO:hon ja erityisesti suhteessa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin. On nimittäin tehtävä täysin selväksi, että ellemme onnistu ulottamaan samoja säännöksiä kaikkien eläinten kasvatukseen ja pitämiseen – olipa kyse EU:n sisällä pidettävistä tai kolmansista maista tuoduista eläimistä – Euroopan unionin maanviljelijöille, eurooppalaisille eläimille ja eurooppalaisille kuluttajille ei koidu minkäänlaista hyötyä, sillä tässä tapauksessa tuotantomenetelmät eivät yksinkertaisesti ole sellaisia kuin toivomme.

Kuten olen jo todennut, kaikki eläimet ovat eläviä olentoja, ja siksi haluan kiittää jäsen Jeggleä vielä kerran vilpittömästi tästä mietinnöstä.

  Marc Tarabella, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aloittaa kiittämällä jäsen Jeggleä hänen erinomaisesta mietinnöstään. Äänestämme huomenna mietinnöstä, joka on pitkän työn tulos, ja olen tyytyväinen saavuttamaamme yhteiseen kantaan. Haluan kuitenkin muistuttaa teitä kolmesta perustavasta kysymyksestä, jotka todellakin sisältyvät mietintöön ja jotka haluan nostaa esiin.

Ensinnäkin haluan korostaa, että meidän on vauhditettava eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämistä, validointia ja hyväksymistä. Meidän on kohdennettava taloudellisia ja logistisia voimavaroja sellaisten menetelmien kehittämiseen, jotka mahdollistavat eläinkokeiden välttämisen. Meidän on myös rajoitettava ja säänneltävä tiukasti näitä kokeita tapauksissa, joissa vaihtoehdot eivät vielä tule kyseeseen.

Toiseksi emme saa unohtaa, että eläinten hyvinvointi johtaa ennen kaikkea eurooppalaisille tuottajille aiheutuvien tuotantokustannusten nousuun. Siksi haluan painottaa, että tuottajien toimet on validoitava merkinnöillä ja tiedotuskampanjoilla, joiden avulla selitetään hintaeron syy. Eurooppalaisia tuottajia ei saa rangaista siitä, että he noudattavat Euroopan unionin vaatimuksia ja parantavat elintarvikkeitamme. Eurooppalaisten kuluttajien on puolestaan tiedettävä, että elintarvikehintojen nousu johtuu elintarvikkeiden paranemisesta. EU:n eläinsuojelumerkinnän ja asianmukaisten markkinointi- ja tiedotuskampanjoiden ansiosta kuluttajat voivat tunnistaa tuotteet, joiden tuotannossa on kiinnitetty erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin.

Kolmanneksi eläinten hyvinvointi ei saa olla yksinomaan eurooppalainen arvo. Euroopan unionissa hyväksymiämme toimenpiteitä on kunnioitettava kaikissa maissa, joista tuomme lihaa. Tämä on ratkaisevan tärkeää sekä taloudellisista että laadullisista syistä. Euroopan komission on tehtävä – Euroopan neuvoston ja Maailman eläintautijärjestön kaltaisten kansainvälisten järjestöjen tuella – kaikkensa, jotta WTO kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin sekä siihen liittyvien toimien yhdenmukaistamiseen ja tehostamiseen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on selvästikin oltava maailmanlaajuisesti mahdollisimman korkea ja yhtenäinen eläinten suojelun taso.

  Karin Resetarits, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä jäsen Jeggle, hyvät kollegat, Jegglen mietintöön sisältyy monia näkökohtia, jotka ovat välttämättömiä ja kiireellisiä, jos haluamme edistää eläinten suojelua koko Euroopan unionissa. Me Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jäsenet nostamme etusijalle kaikki kokeet, joiden tarkoituksena on edistää kuluttajien tietoon perustuvia ostopäätöksiä. Vapaisiin markkinoihin perustuvissa kulutusyhteiskunnissahan kuluttaja on kuningas. Hän päättää, lepäävätkö kanamme olkien päällä vai kahlitaanko ne ketjuilla rautatankoihin, ennen kuin ne katoavat alas kurkuistamme Chicken McNuggetsien muodossa, pumpataanko sikamme täyteen lääkkeitä, jotta ne kestäisivät lyhyen elämänsä kärsimykset, ja nyljetäänkö kulkukissat ja -koirat talvitakkien tyylikkäiksi somisteiksi.

Kuluttajilla on valta päättää, edistetäänkö ja tuetaanko Euroopan unionissa maanviljelijöitä, jotka pitävät tärkeinä eläinten suojelua, eläinten pitämistä lajille soveltuvissa oloissa ja terveellisiä elintarvikkeita, vai pakotetaanko maanviljelijämme osallistumaan maailmanlaajuiseen polkumyyntiin, jossa standardit ja hinnat ovat mahdollisimman alhaiset. Olen vakuuttunut siitä, ettei suurin osa tiedostavista ja valistuneista kuluttajista koskaan ostaisi tuotetta, jonka valmistamiseen on liittynyt tuskaa ja kärsimystä ennen sen päätymistä kaupan hyllylle. Ihmisillä on tapana työntää päänsä pensaaseen. Laittaessaan paistia uuniin he eivät halua ajatella mitään niin surullista kuin eläimen kärsimystä.

Poliittisena velvollisuutenamme on varmistaa, että kuluttajille tiedotetaan todellisista tuotanto-olosuhteista. Meidän poliitikkojen on levitettävä tietouttamme. Tupakka-askien varoitukset ovat osoittaneet pakkauksissa olevien ohjeiden tehon. Jegglen mietinnössä vaaditaan merkintäohjelmaa, jonka avulla kuluttajia voidaan auttaa tunnistamaan tuotteet, joiden valmistamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota eläinten suojeluun. Vetoan kaikkiin, että olisimme rohkeita tässä asiassa. Kuluttajan on voitava tunnistaa myös tuotteet, joiden taustalla on eläinten kauhistuttavia kärsimyksiä. Tässä tapauksessa kuluttaja ei varmasti tarttuisi halpaan tuotteeseen vaan valitsisi hieman kalliimman tuotteen, jonka ostamalla hän osoittaisi eläinrakkautensa. Me eurooppalaiset olemme tässä yhteydessä aivan liiaksi puolustuskannalla.

Älkäämme pelätkö kolmansien maiden halpaa kilpailua, sillä emme voi kuitenkaan tuottaa mitään yhtä halvalla kuin ne. Luottakaamme siihen alati kasvavaan kuluttajien joukkoon, joka tekee tietoisia ostopäätöksiä ja valitsee tuotteita, joilla taataan eläinten kunnioittava kohtelu.

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista kunnioitukseni jäsen Jegglen työtä kohtaan. Mietinnön laatiminen ei ollut helppoa, ja tekstissä on edelleen joitakin epäjohdonmukaisuuksia, mutta kokonaisuutena ottaen siinä omaksuttu linja on oikea. Epäjohdonmukaisuuksista ei voida syyttää jäsen Jeggleä. Olen hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, että korkeiden eläinsuojelustandardiemme on toimittava esimerkkeinä muulle maailmalle. Tämä on erityisen tärkeää siksi, ettemme ole antaneet viime vuosina erityisen hyvää vaikutelmaa kulttuurialueena. Tarkoitan tässä yhteydessä BSE:tä, dioksiinia, suu- ja sorkkataudista seuranneita teurastuksia, miljoonia tapettuja ja roviolla poltettuja eläimiä – tämä ei ole kovinkaan loistokas historian lehti esiteltäväksi muulle maailmalle. Siksi on tärkeää, että omaksumme uuden linjan tässä asiassa.

On olemassa myös myyntinäkökohta, joka on otettava huomioon, kun ollaan suoraan yhteydessä kuluttajiin. Jos joku vastustaa kanojen pitämistä häkissä, hän haluaa onnellisen kanan munia riippumatta siitä, mitä hänelle sanotaan. Muu vaihtoehto ei maistu hänelle, kun hän ajattelee kanaparkaa. Markkinat onkin kohdennettava eläinsuojelunäkökohtien pohjalta, mutta meidän on myös ymmärrettävä, että eläinten suojelusta aiheutuu kustannuksia. Kun kyse on anonyymeistä markkinoista – yleensä näin on, kun tuotteet tuodaan kolmansista maista – meillä on oltava asianmukainen ulkoinen suojausmenettely, jolla varmistetaan, ettei standardejamme kierretä, sillä kiertäminen näkyy tuotteiden hinnassa. Jäsen Jegglelle totean, että sama pätee luonnollisesti myös Euroopan unionin sisällä. Ellemme varmista eläinsuojelustandardien täytäntöönpanoa tuotannossa, kilpailu vääristyy myös Euroopan unionissa. Meidän onkin harkittava eläinten suojelun sisällyttämistä täydentäviin ehtoihin, jotta yrityksiä voidaan ohjata noudattamaan eläinsuojelustandardeja uhkaamalla paitsi tietyillä rangaistuksilla myös taloudellisilla tappioilla, esimerkiksi kannustuspalkkioiden vähennyksillä.

  Kartika Tamara Liotard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan sanoa aivan aluksi, että suhtaudun erittäin myönteisesti eläinten hyvinvointia koskevaan toimintasuunnitelmaan. Pahoittelen kuitenkin voimakkaasti sitä, että tällainen toimintasuunnitelma on ylipäätään tarpeen. Tapa, jolla ihmiset kohtelevat eläimiä, paljastaa usein heidän todellisen luonteensa, eikä tämä kuva ole edelleenkään aina kovin miellyttävä. Eläimiä kohdellaan yhä aivan liian usein hyödykkeinä, joiden tuottama taloudellinen hyöty on niiden hyvinvointia tärkeämpi. Uskon, että tällä mietinnöllä voidaan tehdä loppu ainakin joistakin järkyttävistä käytännöistä, joita eläimiin kohdistuu. Mietintöön sisältyy asia, jonka puolesta olen puhunut jo hyvin pitkään: kiellon, joka koskee ilman puudutusta tapahtuvaa porsaiden kastraatiota. Tämä kastraatiokäytäntö ei ole hyväksyttävä sen paremmin porsaiden kuin kasvattajienkaan suhteen. Aiempaa aktiivisemman tuen vaatiminen tutkimukselle, jonka tarkoituksena on korvata eläinkokeet vaihtoehtoisilla menetelmillä, merkitsee huomattavaa parannusta monille eläimille. On sanomattakin selvää, että minulla on myös monia muita, vielä kauaskantoisempia ajatuksia eläinten suojelusta. Esimerkkeinä mainittakoon vapaana kasvatettavan karjan huomattava lisääminen, härkätaistelujen kieltäminen, maksan kasvattamiseen tarkoitetun hanhien pakkoruokinnan lopettaminen, kanahäkkien kieltäminen ja eläinkuljetusten keston merkittävä lyhentäminen. Voisin jatkaa luetteloa vielä varsin pitkään. On valitettavaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on hylännyt monia ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittämiä perusteltuja tarkistuksia. Haluan korostaa, ettei eläinten hyvinvoinnissa ole todellakaan kyse vain maatalouteen liittyvistä eläimistä: myös lemmikki- ja villieläimet on sisällytettävä toimintasuunnitelman soveltamisalaan. Kehotan, että te kaikki annatte myötätuntoisen sydämenne puhua huomenna näiden luontokappaleiden puolesta ja osoitatte täyden tukenne entistä kauaskantoisemmille tarkistuksille eläinten hyväksi. Meidän on osoitettava, ettemme itse toimi parlamentin jäseninä kuin eläimet, ja äänestettävä eläinten edun mukaisesti.

  Janusz Wojciechowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, eläinten suojelu ja hyvinvointi on haaste 2000-luvun inhimilliselle sivistykselle ja kulttuurille. Olen hyvin tyytyväinen, että tarkistukseni, jossa esitin tämän ajatuksen, hyväksyttiin päätöslauselmaluonnokseen.

Mahatma Gandhi sanoi kerran, että yhteiskunnan sivistys voidaan mitata sen perusteella, miten ihmiset kohtelevat eläimiä. 2000-luvun Euroopassa ei ole sijaa eläimiin kohdistuvalle julmuudelle. Julmuus vahingoittaa ihmisyyttämme, eikä sellaiselle ole sijaa. Eläimiin kohdistuvasta julmuudesta on vain pieni askel ihmisiin kohdistuvaan julmuuteen. Eläinten suojelua ei saada ilmaista rahassa, sillä sivistystämme ei voida ilmaista rahassa. Eläimiä on suojeltava julmuudelta kustannuksista riippumatta. On kuitenkin yksi ehto: Euroopan unionin ehtoja on sovellettava kaikkiin niihin, jotka vievät eläintuotteitaan EU:n markkinoille.

  Andrzej Tomasz Zapałowski, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, pidän erittäin tärkeänä kysymystä, joka koskee riittävien eläinsuojelustandardien ylläpitämistä EU:n jäsenvaltioissa ja siitä seuraavaa kuluttajille soveltuvien elintarvikkeiden tuotantoa. Meidän onkin tehtävä kaikkemme sen varmistamiseksi, että sisämarkkinoille pääsee vain korkealaatuisia elintarvikkeita. Meidän on toteutettava tiukkoja toimia tuotteiden tuonnin rajoittamiseksi, jos on syytä epäillä, ettei niiden valmistuksessa ole noudatettu eurooppalaisia karjankasvatusstandardeja. Pelkkä epäreiluille viejille langetettavien verojen korottaminen ei riitä alkuunkaan.

Haluan huomauttaa, ettei yhteisö ole tähän mennessä pystynyt varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittamista, eläinten oikeuksista puhumattakaan. Euroopan unionin markkinoille viedään paljon elintarvikkeita maista, joissa asiat eivät ole kunnossa. Haluan todeta myös, että pienillä tiloilla ja perhetiloilla eläimiä on kohdeltu perinteisesti inhimillisellä tavalla ja että näistä standardeista poikkeavat nimenomaan suuret tehdastilat. Vääristymiä on ilmennyt myös eläinten teurastusta koskevien suuntaviivojen suhteen. On vakava virhe kieltää perhetiloilta eläinten teurastus omaan käyttöön. Kyseessä on vuosisatainen perinne, ja maanviljelijät kyllä varmistavat, että eläimet teurastetaan asianmukaisissa oloissa.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun eläinten suojelun käsite syntyi mekaanisen eläinten kasvatuksen lisääntyessä 1800-luvulla. Nyt käsiteltävä toimintasuunnitelma on varmastikin uusi tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Kuten tiedämme, EU ilmaisi vuonna 2003 huolensa koira-, härkä- ja kukkotaisteluista, ja olen tyytyväinen voidessani todeta, että tämä näkyy myös nyt käsittelemässämme asiakirjassa. Kummallista kyllä, ketunmetsästys on kuitenkin unohdettu. Toimia tarvitaan mielestäni myös villilintujen kohdalla, sillä EU sallii edelleen sellaisten lajien metsästyksen, joiden kanta on pienentynyt jo vuosisatojen ajan.

Mielestäni meidän on myös erittäin tärkeää muuttaa maataloustukijärjestelmäämme lopultakin niin, että sillä tuetaan suurten maanomistajien sijaan ennen kaikkea eläinten pitämistä lajille soveltuvissa oloissa. Tässä yhteydessä on seurattava lukemattomien pienviljelijöiden esimerkkiä.

Lopuksi totean, että poistamalla eläinkuljetuksia koskevat vientituet paitsi osoittaisimme aiempaa enemmän myötätuntoa eläimiä kohtaan myös suojelisimme ympäristöä ja auttaisimme ihmisiä, jotka kärsivät kauttakulkuliikenteestä.

  María del Pilar Ayuso González (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää komissiota tästä ehdotuksesta ja erityisesti haluan kiittää jäsen Jeggleä erinomaisesta mietinnöstä ja hänen tekemästään merkittävästä työstä.

Haluan vain kiinnittää huomiota päätöslauselmaesityksen 71 kohtaan, jossa vaaditaan koira-, härkä- ja kukkotaistelujen lopettamista. Härkätaistelut ovat härkätaisteluja, eikä niiden käsittelemisessä koira- ja kukkotaistelujen tavoin ole mitään järkeä. Ensinnäkin tämä johtuu siitä, etteivät härät taistele keskenään: kyse ei ole eläinten välisestä kamppailusta vaan hyvin jalosta miehen ja härän välisestä taistelusta. Joskus surmansa saa mies, ja loukkaantuminen on yleistä. Lisäksi on kyse maani perinteestä ja kulttuurista. Jotkut eivät ehkä ymmärrä tätä, mutta härät ja härkätaistelut ovat meille espanjalaisille hyvin tärkeitä. Pyydän ihmisiä osoittamaan samanlaista kunnioitusta oman maani perinteille kuin itse osoitan muiden maiden perinteille. Paljon kiitoksia.

Härät edistävät laidunmaiden säilyttämistä, ympäristön suojelua ja maaseudun kehitystä. Lisäksi juuri härällä on nautaeläimistä paras elämä. Kun nyt puhumme eläinten hyvinvoinnista, on syytä korostaa, että härkiä ruokitaan erittäin hyvin, että ne elävät ulkoilmassa, että ne juoksevat ympäriinsä tavalla, joka on eläimille ominainen, ja että ne kuolevat lopulta taistelussa, jossa ne käyttävät omia puolustautumiskeinojaan. Härkätaistelu on paljon jalompi toiminnan muoto kuin metsästys, jossa eläin kuolee voimatta puolustautua millään tavoin.

Haluan kiittää jäsen Jeggleä ja koko poliittista ryhmääni, joka on ymmärtänyt asian ja aikoo pyytää asianomaisen sanan poistamista mainitusta kohdasta.

  Rosa Miguélez Ramos (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, eläinten hyvinvointi, joka on sisältynyt YMP:hen viimeisimmästä uudistuksesta lähtien, on jo saavutus eurooppalaiselle maataloudelle, vaikka vuonna 2005 aiheesta laaditun erityisen Eurobarometrin tulokset osoittavatkin, etteivät eurooppalaiset ole tietoisia tuottajiemme toimista eivätkä siksi osaa arvostaa niitä. Näin on siitä huolimatta, että lainsäädäntömme on suojaavin laatuaan. Euroopan komissio on jo tunnustanut, että kuluttajien on oltava nykyistä tietoisempia tästä kysymyksestä, jos haluamme heidän arvostavan maanviljelijöidemme toimia.

Tällä korkealla suojelun tasolla on kuitenkin korkea taloudellinen hinta, joka voi heikentää elintarviketeollisuutemme kilpailukykyä. Tarvitsemme järjestelmällisiä vaikutustutkimuksia, joiden avulla analysoidaan kaikkien uusien säännösten sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Tarvitsemme myös luotettavia tieteellisiä analyysejä, joissa otetaan huomioon Euroopan unionin sisällä vallitsevien tilanteiden monimuotoisuus ja jotka tuottavat objektiivisia eläinten hyvinvoinnin indikaattoreita. Meidän on saatava tietoa myös säännösten yhdenmukaisuudesta EU:n muiden toimien ja erityisesti Lissabonin strategian, kilpailukyvyn edistämisen ja työllisyystavoitteiden kanssa.

Mielessäni onkin viisi perusnäkökohtaa: yhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun parantaminen, perusteellinen sosioekonominen analyysi, vahva tieteellinen perusta, yhdenmukaisuuden lisääminen muiden yhteisten toimien kanssa sekä eurooppalaisten standardien edistäminen kansainvälisellä tasolla.

Ryhmäni aikoo luonnollisesti äänestää muun muassa päätöslauselmaesityksen 71 kohtaa vastaan. Tämä johtuu erityisesti siitä, että kohtaan sisältyy useita teknisiä virheitä ja että se liittyy keskusteluun, jolla on sijansa tyystin toisessa asiayhteydessä. Kyseisessä kohdassa esitetyt ajatukset tahraavat mietinnön tärkeimmät näkökohdat ja ennen kaikkea jäsen Jegglen työn, joka on ollut erinomaista – se on pakko sanoa. Jäsen Jeggle on toiminut tehokkaasti ja tunnollisesti, ja hän on omaksunut hyvin tasapainoisen lähestymistavan.

  Mojca Drčar Murko (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen toimintasuunnitelmaan ja haluan kiittää jäsen Jeggleä hänen tekemästään työstä.

On tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, että monia eläimiä kohdellaan Euroopan unionissa huonosti ja että meidän on tehtävä nykyistä enemmän asian hyväksi paitsi armeliaisuudesta myös siksi, että eläinten inhimillinen kohtelu on kehittyvänä markkinalähtöisenä lähestymistapana mahdollisuus eurooppalaisille tuottajille, jos sitä edistetään asianmukaisesti. Yhä useammat eurooppalaiset suhtautuvat myönteisesti eläinten suojeluun lainsäädännön nojalla, ja inhimillisesti kohdelluista eläimistä valmistettujen elintarvikkeiden merkitseminen voi tuoda lopulta taloudellista hyötyä tuottajille ja päätyä osaksi eurooppalaista sosiaalista mallia. Toisaalta maailmanlaajuisella kilpailulla on tapana pakottaa tuottajat keräämään voittonsa soveltamalla mahdollisimman alhaista eläinten suojelun tasoa.

Tämän vuoksi toimintasuunnitelma on myös voimakas poliittinen viesti muulle maailmalle. Tuomalla julki aikomuksemme määrittää sitovat vähimmäisstandardit pahimpia väärinkäytöksiä vastaan edistämme maailmanlaajuista keskustelua WTO:n tasolla. Edistämme maailmanlaajuisten ratkaisujen kehittämistä esimerkiksi asettamalla tuotantoeläinten kohtelun parantamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi, välttämällä korvattavissa olevien eläinkokeiden aiheuttamia tarpeettomia kärsimyksiä, kieltämällä julmilla tavoilla valmistettujen tuotteiden tuonnin ja parantamalla eläinten kohtelua kuljetusten aikana.

Kuten tarkistukset osoittavat, haluaisimme tehdä ehdotettua enemmän, mutta suunnitelma on joka tapauksessa hyvä alku kattavalle EU:n politiikalle tällä alalla.

  David Hammerstein Mintz (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, julmuus ei ole kulttuuria, eikä kärsimyksen aiheuttamista voida pitää viihteenä. Laajamittainen teollinen kärsimys ei ole oikeutettua liiketoimintaa. Oikeudenmukaisuuden vaatiminen suhteessamme eläimiin nostaa puheenaiheeksi vallitsevan inhimillisen moraalimme ja laajentaa sen soveltamisalaa. Jos haluamme onnistua eläinten hyvinvoinnin parantamisessa, meidän on arvioitava uudelleen perinteistä suhtautumistamme moraaliseen vastuuseen ja taattava suojelu ja oikeudet myös yksilöllisille eläimille, joilla on kyky aistia, tuntea ja ajatella.

Jos haluamme tunnustaa eläinten oikeudet ja laajentaa niitä, meidän on lakattava aiheuttamasta eläimille tarpeetonta kärsimystä ja lopetettava julmuus. Tämä on käsittelemämme mietinnön tarkoitus.

Me vihreät tuemme tätä ehdotusta, vaikka esitämmekin siihen joitakin tarkistuksia. Vaadimme, että neuvosto ottaa vihdoin huomioon eurooppalaisten enemmistön, joka kannattaa eläinsuojelutoimien tiukentamista. Neuvosto ei voi enää sivuuttaa tätä näkemystä.

Katsomme, että meidän on toimittava eettisesti ja pyyteettömästi mutta myös reagoitava ihmisten tarpeisiin ja intresseihin. Kannatamme eläinten hyvinvoinnin lisäämistä, sillä vain niin voimme parantaa ihmisten terveyttä, ympäristöä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

  Jeffrey Titford (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä asiakirjassa ehdotetaan niin monia aloitteita, että EU:n byrokraatit voivat uurastaa niiden parissa iloisesti seuraavat 20 vuotta.

Tarkastellaanpa kuitenkin yhtä EU:n huippusaavutuksista eläinten hyvinvoinnin saralla. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuhottiin vuonna 2001 pahamaineisen suu- ja sorkkatautiepidemian yhteydessä 7 miljoonaa eläintä EU:n käskystä. Suurin osa näistä eläimistä oli terveitä. Muistan hyvin valtavat eläinroviot. EU kieltäytyi itsepäisesti sallimasta rokotuksia, jotka olisivat olleet sekä eläinten hyvinvoinnin että brittiläisen maatalouden edun mukaisia. Niiden sijaan EU valitsi oikeudellisesti kyseenalaisen ja moraalisesti tuomittavan poltetun maan taktiikan. Siksi EU:lla ei ole mielestäni mitään oikeutta vaatia moraalista lähestymistapaa eläinten hyvinvointiin ja luennoida siitä jäsenvaltioille, muusta maailmasta puhumattakaan, tässä pöyhkeässä asiakirjassa kuvatulla tavalla.

Mietintöön on sisällytetty kaikki, myös eläinsuojelun tiedotusfoorumin perustaminen. Foorumista tulee epäilemättä jälleen uusi äärimmäisen kallis komitea. Kuka sen toiminnan maksaa? Veronmaksajat. Kuka joutuu tekemään kaiken paperityön? Maanviljelijät, jotka selviävät hädin tuskin nykyisestä paperisodasta.

Mietinnön pakkomielteenä ovat standardointi ja yhdenmukaisuus. Siinä ei näköjään oteta millään tavoin huomioon suuria maatalouskulttuuriin ja ilmastoon liittyviä eroja esimerkiksi Portugalin ja Ruotsin kaltaisten hyvin erilaisten maiden välillä. Siinä ei oteta huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan jo nykyisellään korkeita eläinten hyvinvoinnin standardeja. Mietintö perustuu keskeiseen väitteeseen, jonka mukaan EU voi tehdä asiat muita paremmin, mutta tämä väite ei pidä paikkaansa.

  Albert Jan Maat (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, ennen kuin ilmaisen reaktioni haluan osoittaa lämpimät kiitokseni esittelijälle erinomaisesta mietinnöstä ja hyvästä tasapainosta, jonka hän on saavuttanut mahdollisen ja mahdottoman välillä ja suhteessa siihen, mitä haluamme eläinten hyvinvoinnilta Euroopan unionissa. Haluan myös vastata jäsen Titfordin huomautukseen, jonka mukaan Euroopan unionin byrokratia on syypää 7 miljoonan eläimen teurastukseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa suu- ja sorkkataudin aikaan. Haluan oikaista hänen käsityksensä: kun Yhdistynyt kuningaskunta liittyi Euroopan unioniin, EU:n oli pakko muuttaa lainsäädäntöään. Ennalta ehkäiseviä rokotuksia ei enää sallittu. Suu- ja sorkkatautirokotuksia ei enää sallittu. Tästä on kiittäminen Yhdistyneen kuningaskunnan silloista hallitusta, joten älkää yrittäkö väittää, että Euroopan unionia voidaan syyttää 7 miljoonan lehmän teurastamisesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Syynä on Yhdistyneen kuningaskunnan oma kanta. Halusin vain keventää sydäntäni, mutta sanon tämän myös, koska Jegglen mietinnössä todetaan aivan selvästi, että rokotusten on oltava käypä väline eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi Euroopan unionissa. Tarttuvien eläintautien puhkeamisen varalta on hyvä, että edistymme vähitellen tässä asiassa ja että hyödynnämme joka tapauksessa tieteellisiä menetelmiä näiden tautien torjumisessa. Tämä on paras tapa edistää eläinten hyvinvointia Euroopan unionissa.

Toinen näkökohta, jonka haluan nostaa esiin, koskee eläinkuljetuksia. Me parlamentin jäsenet olemme pyytäneet teurastettaviksi kuljetettavien eläinten kuljetusaikojen lyhentämistä. Neuvosto ei ole valitettavasti ottanut tätä pyyntöä huomioon, mutta parlamentin kanta on selvä. Tätä taustaa vasten kehotan jäsen Titfordia äänestämään Jegglen mietinnön puolesta, jos hän todella haluaa suojella eläinten hyvinvointia myös kotimaassaan. Tämä on tärkeää, sillä näin teette todellisen palveluksen Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan unionin kansalaisille.

Kolmas syy siihen, että kannatan mietintöä, on se, että siinä kiinnitetään erityistä huomiota tuotteiden tuontiin Euroopan unionin ulkopuolelta. Meillähän on hienoja sääntöjä ja asetuksia, mutta nämä säännöt ovat hyödyttömiä, jos emme voi valvoa EU:n ulkorajoja. On välttämätöntä, että parlamenttimme hyödyntää Jegglen mietintöä tämän asian palauttamiseksi asialistalle.

  Wiesław Stefan Kuc (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, jos eläimet osaisivat puhua, ne varmasti kiittäisivät esittelijä Jeggleä eläinten oikeuksien puolustamisesta. Jäsen Jeggle on eläinten kiihkeä puolestapuhuja ja suojelija. Mietintö ansaitsee huomattavaa tunnustusta. Siinä käsitellään kaikkia tärkeimpiä kysymyksiä ja keskitytään sekä tuotantoeläinten että villieläinten suojeluun. Esittelijä on käsitellyt myös esimerkiksi kuljetuksia, tuotannon taloudellista puolta, kansainvälisiä näkökohtia, tuotteiden merkintää, eläinten käyttämistä tutkimuksissa ja inhimillistä teurastusta. Uskon, että myötävaikutuksellamme mietinnön monet tavoitteet voidaan saavuttaa. Meidän on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota yhteiskunnan ymmärryksen lisäämiseen tässä asiassa, kansainvälisten järjestöjen jatkuvaan osallistumiseen ja tietoisuuden levittämiseen. Näillä keinoilla voimme päästä samaan kuin hylkeenmetsästyksen kohdalla. Mietintöön ei tarvitse lisätä enää mitään. Osoitan esittelijälle lämpimät kiitokseni, joihin yhtyvät varmasti myös kaikki eläimet.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, sivistynyt yhteiskunta ei voi koskaan kilpailla halvimmilla hinnoilla. Tällaisten hintojen taustalla on eläinten pitäminen kidutusta muistuttavissa oloissa. EU:n karjatalous voi selvitä vain eläinten suojelua koskevien tiukkojen vaatimusten avulla. Tulevaisuus on paikallisessa tuotannossa, lyhyissä eläinkuljetusmatkoissa ja kuluttajansuojassa, johon sisältyy eläinten pitäminen luonnollisissa oloissa. Meillä on maatalouspolitiikka, joka aiheuttaa kärsimystä broilereille, pakottaa eläinten kuljettamiseen pitkien matkojen päähän, johtaa sikojen kastraatioon ja tuottaa enemmän lääkkeitä eläimille kuin ihmisille. Kastraation ei pidä kohdistua sikoihin vaan tällaiseen maatalouspolitiikkaan.

Eläinkuljetusten kahdeksan tunnin enimmäisaika on kohtuullinen vaatimus. Eläinten suojelun vähimmäisstandardit – joita esitetään esimerkiksi tarkistuksessa 11 – ovat välttämättömiä. Meistä on tullut neljä kertaa rikkaampia kuin neljä vuosikymmentä sitten. Jos meillä ei ole varaa uhrata prosenttia tästä vauraudesta puolustuskyvyttömien eläinten suojeluun, emme voi kutsua itseämme sivistyneiksi.

Espanjalaisille ystävilleni sanon seuraavaa: jalo taistelu olisi sellainen, jossa aseeton härkätaistelija taistelee aseetonta härkää vastaan, jossa härkää ei käsitellä, huumata eikä kiduteta ja jossa härän selkää ei murreta. Tällainen taistelu olisi jalo. Nykyiset taistelut ovat silkkaa julmuutta eläimiä kohtaan, eikä sellaista pidä tukea.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MARIO MAURO

  Neil Parish (PPE-DE). – (EN) Kiitoksia, arvoisa puhemies, kiitoksia, arvoisa komission jäsen. Haluan kiittää myös teitä, jäsen Jeggle, sillä olette laatinut erinomaisen mietinnön. On tärkeää, että Euroopan unioni huolehtii eläimistä.

Euroopan unionin saavutukset ovat tällä alalla todellakin erittäin hyviä, sillä tuotantostandardimme ovat korkeat. Toimiemme on kuitenkin oltava hyvin kuluttajalähtöisiä. Olen samaa mieltä aiemmin puhuneen jäsenen kanssa siitä, että kuluttajille on tarjottava valinnanmahdollisuus ja että heidän on voitava lukea tuoteselosteet ja olla varmoja tuotantoon liittyvistä seikoista. Supermarketissa ero vapaana kasvatetun kanan, orgaanisesti kasvatetun kanan ja tehotuotetun kanan välillä on käytännössä olematon. Tuoteselosteiden paikkansapitävyyteen on voitava luottaa. Näin on oltava paitsi Euroopan unionin sisäisen tuotannon myös Euroopan unionin ulkopuolelta tuotavien tuotteiden osalta. Kuluttajien on siis voitava luottaa tuoteselosteisiin.

Meidän on myös vähennettävä koe-eläinten määrää. Tämäkin on ala, jolla meidän on oltava hyvin huolellisia Euroopan unionin lainsäädännön suhteen, sillä jollemme ole varovaisia, REACH-asetus saattaa jopa lisätä koe-eläinten tarpeetonta käyttöä.

Saanen viitata jäsen Titfordin puheenvuoroon ja oikaista muutaman hänen mainitsemansa seikan. Ensiksi mainittakoon, että hän näkee Euroopan unionin virkamiehiä joka kulman takana, mutta suu- ja sorkkataudin tapauksessa teurastuksista päätti määrätietoisesti Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus oli kansanäänestyksen viivästymisestä niin huolissaan, että pani niin kutsutun viereisten tilojen teurastuspolitiikan täytäntöön ja teurasti turhaan miljoonia eläimiä. Alankomaissa hallitus todella pyrki välttämään eläinten joukkorovioita rokotuksin. Hyvä jäsen Titford, suu- ja sorkkatauti ei siis ollut suinkaan Euroopan unionin vaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ongelma.

  Ioannis Gklavakis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää mietinnöstä. Jäsen Jeggle on tarkkavaistoinen, asiantunteva ja erinomainen Euroopan parlamentin jäsen.

Intian suuri johtaja Gandhi on sanonut, että kohdellessaan eläimiä hyvin ihminen osoittaa ihmisyytensä ja ylevimmät tunteensa. Olen sinänsä aivan samaa mieltä esittelijä Jegglen kanssa, siitä ei ole epäilystäkään. Haluan kuitenkin korostaa erästä arkaluontoista ja merkittävää karjatalouteen ja sitä harjoittaviin ihmisiin liittyvää seikkaa. En puhu nyt kotieläimistä enkä kukko- ja koiratappeluista, joista olen yhtä mieltä esittelijän kanssa. Viittaan tuotantoeläimiin. Jos mietinnössä esitetyt toimenpiteet – toistan, että kannatan niitä – toteutetaan, karjankasvattajiemme tuotantokustannukset nousevat. Tästä seuraa, että meidän on joko myönnettävä heille tukia tai löydettävä keinot hallita olosuhteita, joissa kolmannet valtiot kasvattavat Euroopan unioniin lihana tuotavia tuotantoeläimiä. Muussa tapauksessa emme saavuta mitään, Euroopan unionin karjatalous kutistuu epäoikeudenmukaisen kilpailun seurauksena ja osoitamme eläinrakkauden sijaan tekopyhyytemme ja sen, ettemme tunne karjankasvattajia kohtaan todellista solidaarisuutta.

Haluan tämän lisäksi korostaa myös toista seikkaa. Toivon villieläinten metsästyksen tiukempaa valvontaa. Villieläimet ovat kadonneet useilta vuoriltamme ja metsäalueiltamme valvomattoman ja ahnaan eläinten tappamisen seurauksena, eivätkä metsästyksen vaikutukset rajoitu yksinomaan eläimiin. Eläinten tappaminen horjuttaa kauttaaltaan Euroopan unionin ja myös muun maailman vuoristo- ja metsäalueiden ekosysteemiä.

  Esther Herranz García (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijä Jeggleä tehdystä työstä. Tämä aloite vastaa sosiaaliseen huoleen, jonka kohtaaminen on mielestäni tärkeää paitsi Euroopan unionissa myös muualla maailmassa.

Eläinten hyvinvointi on tärkeä asia. Meillä on oltava yksi eurooppalainen standardi, jota kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat noudattaa. Olemme olleet eläinsuojelustandardien alalla maailmanlaajuisia edelläkävijöitä. Näitä standardeja on kunnioitettava: maailmassa on vain hyvin vähän valtioita, jotka voivat sanoa noudattavansa samanlaisia standardeja kuin Euroopan unionissa.

Olemme hiljattain keskustelleet esimerkiksi siipikarjan kasvattamisesta ja eläinkuljetuksista. Jäsen Jegglen laatimassa mietinnössä ei puhuta pelkästään tuotantotiloista vaan myös eläinnäyttelyistä, eläintarhoista, sirkuksista sekä tutkimuksesta ja kehityksestä, aloista, joilla niin ikään käytetään eläimiä. Meidän on keskusteltava myös lemmikkieläiminä pidettävistä kotieläimistä, jotka ansaitsevat yhtä lailla huomiomme. On selvää, ettemme saa suvaita eläinten hylkäämistä, nälkäkuolemaa tai kaltoinkohtelua.

Meidän on pantava täytäntöön vankat tieteelliset kriteerit, joiden avulla voidaan varmistaa lemmikkieläinten hyvinvointi osana päivittäistä elämäämme Euroopan unionissa. Haluaisinkin tässä yhteydessä huomauttaa, että parlamentissamme on järjestetty kuulemisia, joissa olemme kuulleet kansainvälisten asiantuntijoiden mielipiteitä. Esimerkiksi espanjalainen tohtori Gonsálvez sanoi, että meidän on ehkäistävä eläinkulkutauteja, panostettava niiden ennaltaehkäisyyn ja maatilaeläinten määrää säätelevien standardien noudattamiseen ja opetettava lapsia kunnioittamaan eläimiä.

Meidän on luonnollisesti myös ehkäistävä 71 kohdan kaltaisia tapauksia. Ongelman on aiheuttanut tällä kertaa eräiden Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenten tietämättömyys. Nämä jäsenet ovat sekoittaneet toisiinsa kaksi täysin erillistä asiaa eivätkä ole kyenneet kunnioittamaan muiden ihmisten taidetta, perinnettä ja kulttuuria – ihmisten, jotka ajattelevat eri lailla kuin he mutta jotka ovat vapauden ja monimuotoisuuden kunnioittamisen suhteen esimerkillisiä.

Aiomme tämän vuoksi äänestää 71 kohtaa vastaan, vaikka kunnioitammekin täysin niiden henkilöiden näkökantoja, jotka ajattelevat eri tavoin kuin me.

  Christa Klaß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kaikki eläimiin kohdistuva toiminta heijastuu lopulta takaisin ihmiseen. Pythagoras ymmärsi tämän jo 2 500 vuotta sitten.

Kun tarkastelemme eläinsuojelun, eläinten terveyden, kestävän kehityksen sekä ympäristön ja elintarvikkeiden turvallisuuden välistä suhdetta, voimme todeta väitteen pitävän edelleen paikkansa. Kaikeksi onneksi eläinsuojelu on nyky-yhteiskunnassamme tärkeässä osassa. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa eettisesti ja yhteiskunnallisesti terveitä tuotteita, ja olemme käsitelleet viime aikoina entistä useammin arkaluontoisia eläinsuojelukysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi kasvatukseen, kuljetuksiin ja teurastuksiin.

Suhtaudun myönteisesti eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevaan toimintasuunnitelmaan ja kiitän jäsen Jeggleä mietinnöstä, jossa tarvittavat toimet eritellään yksiselitteisesti. Tarvitsemme toimia, joiden avulla voimme tiedottaa kansalaisille entistä paremmin nykyaikaisista eläinsuojelumenetelmistä ja toteutusta eläinsuojelusta. Meidän on parannettava markkinointia, merkintöjä ja viestintästrategioita, jotta voimme tiedottaa kuluttajille asioista ja helpottaa näin heidän ostopäätöksiään.

Yksinkertaisella, täsmällisellä eurooppalaisella eläinsuojelumerkinnällä voitaisiin edistää nykyisten toisistaan eroavien eläinsuojelumerkintöjen yhtenäistämistä ja määrittää koko Euroopan unionin alueella sovellettavat eläinsuojelun vähimmäisvaatimukset, jotka toivoakseni omaksutaan lähitulevaisuudessa myös Euroopan unionin rajojen ulkopuolella. Eläinsuojelupolitiikasta päättäessämme emme saa kuitenkaan unohtaa eläinten kasvattajia ja omistajia emmekä kansalaisten mielipidettä.

Miksi yhteisön eläinsuojelupolitiikka on rajoittunut tähän mennessä tuotantoeläimiin? Eivätkö kissat ja koirat ansaitse tulla suojelluiksi vain siitä syystä, ettemme syö niitä? Kysymys vaikuttaa aiheelliselta, samoin kuin kysymys siitä, pidetäänkö lemmikkieläimiä aina lajille soveltuvissa oloissa. Kuulemme kaikenlaisista tapauksista, esimerkiksi lintujen pitämisestä häkeissä ja käärmeiden ja muiden matelijoiden pitämisestä kaupunkiasunnoissa. Siksi tämä näkökanta onkin sisällytetty perustellusti mietintöön.

Olemme puolustaneet eläinten käytön vähentämistä tutkimuksessa, tieteessä ja tuotteiden hyväksymisessä. Eläinkokeet voidaan sallia vain, jos muita vaihtoehtoja ei ole.

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän keskustelusta, joka on ollut kauttaaltaan hyvin mielenkiintoinen ja rohkaiseva. Välitän mielipiteenne kollegalleni Kyprianoulle.

Haluan käsitellä lyhyesti muutamia esittämiänne näkemyksiä. Jäsen Holm korosti kaupallisia näkökohtia ja esitti, etteivät kilpailu ja eläinten hyvinvointi ole sovitettavissa yhteen. Olen asiasta eri mieltä. EU:n tuottajien on erittäin vaikeaa kilpailla maailmanmarkkinoilla vain hinnan perusteella. Asia käy hyvin selväksi, kun tarkastellaan eräiden EU:n ulkopuolisten maiden kilpailuetua, joka perustuu alhaisempiin maankäyttö-, työvoima- tai infrastruktuurikustannuksiin. Eläinten hyvinvointia koskevat korkeat standardit onkin mielestäni nostettava erääksi kilpailuvaltiksemme. Kuten jäsen Tarabella mainitsi, on myös muistettava, että kuluttajille on tarjottava todellinen valinnanmahdollisuus.

Viimeaikaiset selvitykset ja tutkimusprojektit ovat osoittaneet, että kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita tuotantoeläinten hyvinvoinnista. On selvää, että kuluttajat uskovat voivansa parantaa eläinten hyvinvointia ostovoimansa avulla ja että suuri osa on myös valmis maksamaan hyvinvoinnista. Myös jäsen Resetarits korosti tätä näkökohtaa.

Komissio katsoo, että merkinnät lisäävät lopulta tällaisten tuotteiden kilpailukykyä teollisuuden eduksi ja että tämä hyödyttää erityisesti niitä, jotka vaalivat hyvinvointia tuotannossaan. Katsomme, että Euroopan unionin korkeat eläinten hyvinvointia koskevat standardit on nähtävä markkinointimahdollisuutena ja kilpailuetuna sen sijaan, että ne miellettäisiin taakaksi tai rasitteeksi. Komissio on harkinnut hyvin tarkkaan eläintautien ehkäisyä rokotteiden avulla, ja tämä toimintalinja on nyt sisällytetty suu- ja sorkkataudin ehkäisemistä koskevaan yhteisön lainsäädäntöön. Samat periaatteet pätevät myös juuri hyväksyttyihin lintuinfluenssan ehkäisytoimiin.

Minun lienee syytä muistuttaa jäsen Ayuso Gonzálezia siitä, ettei yhteisö voi perustamissopimuksen nojalla puuttua eläinten käyttöön kulttuurisissa ja perinteisissä tapahtumissa, kuten härkätaisteluissa. Tästä syystä toimintasuunnitelmassa ei ole ennakoitu toimia asiassa.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  David Martin (PSE). – (EN) Olen tyytyväinen tähän keskusteluun. EU on parantanut eläinten hyvinvointia hitaasti mutta varmasti useiden elinoloihin ja kuljetuksiin liittyvien toimien avulla. Meidän on nyt jatkettava eteenpäin näiden toimien pohjalta ja kehitettävä mitattavissa olevia eläinten hyvinvoinnin indikaattoreita sekä luotava virallinen kehys EU:n tulevien eläinten hyvinvointia koskevien toimien vaikutustenarvioinnille. Meidän on keskityttävä myös EU:n merkintäjärjestelmän kehittämiseen, jotta muita korkeampien hyvinvointistandardien mukaan tuotetut tuotteet voidaan tunnistaa ja jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenenä kiinnitän lopuksi erityistä huomiota kansainvälisesti tunnustettujen eläinten hyvinvointistandardien määrittämiseen kaupan alalla.

  Hélène Goudin (IND/DEM). – (SV) Asianmukainen eläinsuojelu on nyky-yhteiskunnassa välttämättömyys.

EU:n jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja eläinsuojelun alalla. Sen vuoksi lieneekin asianmukaista luoda tietyt yhteiset säännöt esimerkiksi eläinkuljetuksia varten.

Kesäkuun lista näkee Euroopan unionin arvojen unionina, jossa eläimiin liittyvät eettiset kysymykset ovat tärkeitä. Suhtaudumme kuitenkin epäilevästi EU:n toimivaltaan eläinsuojelun alalla ja suorastaan vastustamme sitä. EU:n jäsenvaltioiden olemassa olevien rakenteiden pitäisi riittää. Jos asiasta olisi annettu yhteisön lainsäädäntö, jäsenvaltioiden olisi pakko noudattaa sitä. Jos näin ei tapahtuisi, ensi sijassa komission ja viime kädessä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen olisi ryhdyttävä toimiin lainsäädäntöä rikkovaa valtiota tai valtioita vastaan.

Kuten hyvin usein, tälläkin alalla on erittäin vaikeaa löytää tasapaino EU:n ja kansallisen, alueellisen tai paikallisen päätöksenteon välillä. Tiettyjä arvoja, kuten ihmisoikeuksia ja perustavaa eläinsuojelua, on kuitenkin suojeltava hinnalla millä hyvänsä. Tämän on tapahduttava mieluimmin kansainvälisellä tasolla.