Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 11. lokakuuta 2006 - Bryssel

20. Kilpailusta ammatillisissa palveluissa annetun kertomuksen seuranta (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Ehlerin laatima talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietintö (A6-0272/2006) kilpailusta ammatillisissa palveluissa annetun kertomuksen seurannasta (2006/2137(INI)).

  Jan Christian Ehler (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, komissio antoi viime vuoden syyskuussa ammatillisia palveluja koskevan kertomuksen nimeltä "Ammatillisia palveluita koskevien uudistusten jatkaminen". Siinä käsiteltiin itse asiassa tarkemmin komission vuonna 2004 laatimaa kertomusta kilpailusta ammatillisissa palveluissa. Parlamentti esitti näkemyksensä asiasta vuosien 2001 ja 2003 kertomusten pohjalta. Viime maaliskuussa oikeudellisten asioiden valiokunta ja parlamentti ottivat jälleen kantaa oikeudellisten ammattien erityisalaan.

Kaikkea julkista keskustelua – niin taloustieteilijöiden kuin parlamentin ja komissionkin välistä – yhdistää yksi merkityksellinen tekijä: kaikilla osapuolilla on erittäin vankat mielipiteet, mutta tilastotietojen suhteen he ovat heikoilla. Tilastotiedot, joihin lähinnä alakohtaiset ja kansalliset tutkimukset perustuvat, on kerätty pääasiassa 1990-luvun alussa. Uusin tutkimus on tehty vuoden 2001 alussa. Kaikille tutkimuksille on kuitenkin yhteistä se, että niissä joko rajoitutaan tutkimaan yksittäistä alaa tai valtiota tai sitten ne perustuvat nimenomaan niin kauan sitten saatuihin tutkimustuloksiin, että niiden pohjalta tuskin kannattaa tehdä yleistyksiä.

Kaiken järjen mukaan palvelujen taloudellista merkitystä tuskin voidaan yliarvioida. Liike-elämän palveluiden osuus EU:n BKT:stä on 8 prosenttia, ja siitä ainakin kolmannes kertyy ammatillisista palveluista. Parlamentti on uskoakseni tyytyväinen tähän myös Lissabonin ohjelman kannalta, joten tältä osin on aiheellista kysyä, miten ala voi edistää EU:n kasvua ja työllisyyttä. Pidimme tärkeänä, ettei Lissabonin ohjelmaa hyväksyttäisi vain kauniiden puheiden saattelemana vaan että parlamentissa paneuduttaisiin samalla kysymykseen siitä, miten kasvua voidaan edistää kaupan vapauttamisella.

Komissiota on syytä kiittää siitä, että tähän saakka sanoisinko villisti polveillutta keskustelua on saatu jossain määrin aisoihin. Komissio tarkasteli taloutta pääasiassa seuraavalla tavalla: Ensinnäkin tarkastelun kohteena oli kuusi ammattia eli asianajajat, notaarit, insinöörit, arkkitehdit, farmaseutit ja kirjanpitäjät. Komissio määritteli viisi kilpailunrajoitusta (kiinteät hinnat, ohjehinnat, kilpailusäännöt, mainontaa koskevat säännöt ja kokonainen kirjo ammattiin pääsyä koskevia vaatimuksia, yritysrakennetta koskevia sääntöjä ja yhdistymiskäytäntöjä). Komissio esitti kuluttajien jakamista vertailua varten neljään suureen ryhmään: julkisiin viranomaisiin, suuryrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja yksityisiin kuluttajiin. Komissio tunnusti, että tiettyjä erityissäännöksiä voidaan soveltaa epäsymmetrian takia, markkinoiden avoimuuden alaan liittyvien ulkoisvaikutusten takia tai sen perusteella, missä määrin on kyse julkishyödykkeen tarjoamisesta.

Tällainen rationalisointi on suotavaa. Sen ansiosta keskustelussa päästään eteenpäin ja parlamentin on tällä kertaa luontevaa ottaa keskusteluun kantaa. Omalta osaltamme olemme yrittäneet yhtäältä antaa jonkinasteista tukea ja toisaalta edistää keskustelun eriytymistä. Ennen kaikkea on painotettava, että toissijaisuusperiaatteesta ollaan laajalti yhtä mieltä. Jäsenvaltioiden kantojen yhteensovittamisen hankaluus lankeaa Euroopan yhteisön huoleksi. Toisaalta olemme pyytäneet, että markkinoiden vapauttamisen tavoitteet eritellään selkeästi ja tutkimuksia toteutetaan tulosten saamiseksi. Tämä on minusta erittäin tärkeää myös palveludirektiivistä käytyjen keskustelujen vuoksi. Miten suurta kasvua on odotettavissa mistäkin vapauttamisesta? Millaisia työllisyyteen kohdistuvien vaikutusten toivotaan olevan? Asioista on esitettävä todella myös tilastotietoja, sillä muutoin jäsenvaltioissa ei saada riittävää hyväksyntää. Olemme painottaneet, että itsesääntely on tasavertaisessa asemassa valtion sääntelyyn nähden. Ilmoitimme olevamme sitä mieltä, että järjestelmän sisällä on tehtävä selvät erot. Esimerkiksi julkiset viranomaiset on eriteltävä, sillä ei ole lainkaan sama asia, että pieni yhteisö julkistaa tarjouskilpailun kuin että valtio julkistaa tarjouskilpailun ammatillisista palveluista. Totesimme, että vaikka maantieteellisiin ja perinteisiin ominaispiirteisiin perustuvat säädökset tunnustetaan, niitä pidetään erityissäännöksinä. Niistä huolimatta on siis arvioitava jatkuvasti, mitä mahdollisuuksia alalla on olemassa markkinoiden vapauttamiselle ja kasvulle. Totesimme yksiselitteisesti, että yritysten yhdistymistä ja mainontaa koskevat erityissäännökset ovat meistä epäilyttäviä. Totesimme, että haluamme eritellä selkeästi muutamia kilpailunrajoituksia kuluttajaryhmien mukaan. Totesimme vielä vapaaehtoisuudesta, että ammatillisia palveluja koskevat vapaaehtoiset käytännesäännöt ovat erityisen tervetulleita.

Asian ydin on, että haluamme kertoa komissiolle olevamme tyytyväisiä näihin seikkoihin. Samalla on kuitenkin ehdottomasti todettava, että rationalisointi ja tarkempi erittely ovat välttämättömiä näillä aloilla. Vain tällöin kansallisvaltioissa saadaan tarvittava hyväksyntä.

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Ehleriä ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa mietinnöstä. Komissio on tyytyväinen siihen, että tuette näitä alalla välttämättömiä toimia. Arvionne ammatillisten palvelujen merkityksestä EU:n taloudelle on tervetullut ja tärkeä. Jäsenvaltioiden on tehtävä alalla uudistuksia olennaisena osana Lissabonin ja paremman sääntelyn ohjelmien toteutusta.

Komissio tukee täysin kehotustanne, jonka mukaan meidän kaikkien olisi toimittava rakentavalla tavalla yhdessä. Meidänkin mielestämme on tärkeää ottaa opiksi niiden jäsenvaltioiden kokemuksista, jotka ovat jo tehneet uudistuksia. Vaaditte mielestämme aiheellisesti, että jäsenvaltioiden on poistettava mainontaa ja yritysrakennetta koskevat erityisrajoitukset ja taattava oikeudenmukainen ja yhtäläinen pääsy ammatteihin poistamalla myös maantieteellisiin ja demografisiin ominaispiirteisiin perustuvat ammattiin pääsyä koskevat säännöt.

Vaaditte aiheellisesti lisää taloustutkimuksiin perustuvaa tietoa. On kuitenkin syytä muistaa, ettei nyt ehdoteta ammattien sääntelyn yhdenmukaistamista. Jäsenvaltioilla on jatkossakin vapaus päättää sääntelyä koskevista ratkaisuista kansallisten tarpeiden ja edellytysten mukaan. Kokemusten perusteella lisäarvoa saadaan näin ollen eniten aiempien vuosien tietoihin perustuvista ja kansainvälisistä vertailuista. Olemmekin tilanneet uuden ulkoisen vertailututkimuksen, jossa tarkastellaan EU:n omaisuudenhoitopalvelumarkkinoita – omaisuuden myyntiä ja ostoa. Tutkimuksessa arvioidaan ammatillisen sääntelyn vaikutusta kuluttajien valintoihin, hintoihin, laatuun ja muihin tärkeisiin tekijöihin sekä tilanteen mukaan myös työllisyyteen ja kasvuun.

Myös kansallisilla viranomaisilla voi olla tärkeä tehtävä arvioitaessa jo tehtyjen uudistusten vaikutusta. Niillä on todennäköisesti yhdessä tärkeimpien sidosryhmien, kuten ammattijärjestöjen, ohella hyvät mahdollisuudet arvioida ammattien sääntelyn nykytilaa maassaan ja tutkia, mitä uudistuksia voitaisiin tehdä, sekä arvioida mahdollisten uudistusten vaikutusta kasvuun ja työllisyyteen.

  Donata Gottardi, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vapaat ammatit ovat yksi palvelujen tarjoamisen osaamisala. Useimmissa Euroopan maissa – ei kuitenkaan kaikissa – perussääntely perustuu siviilioikeudenalaan kuuluvan sopimusoikeuden kodifiointiin. Näin on tietysti lähinnä civil law -oikeusjärjestelmän maissa. Ajan myötä vapaista ammateista on tullut yhteiskunnan kruununjalokiviä, mutta ammattikunnat ovat usein myös konservatiivisia ja suljettuja ja vaarassa menettää erinomaisen laadukkuutensa pyrkiessään säilyttämään etuoikeutensa. Tällä tavoin joihinkin maihin ja joillekin aloille on syntynyt suljettuja ammattikuntia, joihin ei pääse aina ansioiden perusteella vaan yhä useammin ja aivan liian usein yksinomaan perimällä paikkansa.

Euroopan parlamenttia on pyydetty pohtimaan palveluja sisämarkkinoilla. Huomenna se äänestää mietinnöstä, joka koskee kilpailua ammatillisissa palveluissa. Erityisesti tänä vuonna se siis valaa perustan tasapainoiselle ratkaisulle, jossa punnitaan yhtäältä kilpailulle avaamista ja ammattiin pääsyn vapauttamista kiinnittäen erityistä huomiota koulunsa päättäviin nuoriin ja toisaalta palvelujen laadun takaamista etenkin Euroopan kansalaisten suojaamiseksi. Perusta valetaan myös oikeudellisen viitekehyksen määrittämiselle, ja samalla eritellään poistettavat kriittiset kohdat, noudatettavat periaatteet ja vertailevissa tarkistuksissa sovellettavat menettelyt. Oikeuskehyksen rajoissa jäsenvaltiolla on vapaus tehdä omat päätöksensä täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, mikä mainittiin myös jo aiemmin. Teksti syntyi poliittisten ryhmien välisen rakentavan työn tuloksena. Haluan kiittää esittelijää siitä, että hän oli halukas keskustelemaan ja hyväksymään käytännössä suurimman osan tarkistuksista, joista useat olivat Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän esittämiä.

Parlamentti ottaa selvän kannan palvelualaan. Se haluaa poistaa asteittain sääntelystä aiheutuvia esteitä. Tätä ei tehdä siksi, että parlamentti olisi epäkriittinen ja epäluuloinen eikä se sietäisi byrokratiaa vaan haluaisi nykyjärjestelmästä eroon. Sen sijaan parlamentti haluaa pikemminkin tukea myönteistä kilpailua ja avaramielistä suhtautumista avoimuuteen ja innovointiin, jotka ovat olennainen osa kestävää talouskasvua ja kuluttajansuojaa. Ammatillisten palvelujen sääntelyssä ja itsesääntelyssä on noudatettava Lissabonin strategiaa etenkin yleisen edun suojaamisen osalta. Siitä ei saa seurata syrjintää – etenkään rotuun, etniseen alkuperään, kansallisuuteen tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Mietintöön sisältyvät ehdotukset ovat askel tähän suuntaan. Mietinnössä ehdotettiin esimerkiksi seuraavaa: käytännesääntöjä on edistettävä, ja tässä kaikki sidosryhmät – etenkin etujärjestöt – ovat ratkaisevassa asemassa; mainontaa koskevia kieltoja on tärkeä poistaa, sillä kuluttaja saa mainoksista todellista tietoa etenkin palvelujen ominaisuuksista ja kustannuksista; ammattien välisten ja monialaisten palvelujen kehittämistä on tuettava innovoinnin ja kilpailukyvyn lisäämiseksi alati monipuolistuvassa maailmassa ja on luotava olosuhteet, joilla helpotetaan siirtymistä korkeakouluopinnoista ammattiin.

Toivottavasti kannatusta saa parlamentille esittämämme tarkistus, jossa jäsenvaltioita pyydetään poistamaan kiinteitä hintoja tai vähimmäishintoja koskevat järjestelmät ja kieltämään lopputuloksen perusteella neuvoteltavissa olevat maksut, mikäli nämä heikentävät palvelujen laatua ja haittaavat kilpailua. Meillä on nähdäkseni vielä pitkä taival edessä. Jäsenvaltioiden on pyrittävä keskenään löytämään paras mahdollinen yhdistelmä, jossa kunnioitetaan sekä ammatillisten palvelujen perinteitä että innovatiivista kehitystä. Tämä on ratkaiseva tekijä, kun kehitetään tuottavaa järjestelmää ja sosiaalista markkinataloutta, joka on ominainen Euroopan unionille globaalistuneessa maailmassa.

  Alfonso Andria, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopassa on keskusteltu iät ja ajat siitä, onko vapaiden ammattien uudistaminen toivottavaa. Asiasta esiintyy täysin vastakkaisia mielipiteitä. Osa on aina puoltanut välttämättömäksi kuvaamaansa markkinoiden vapauttamista osana yleisiä uudistuksia, joilla tähdätään Euroopan unionin talouden elvyttämiseen. Heihin lukeutuu myös entinen komission jäsen Mario Monti, joka vastasi kilpailuasioista. Osa pitää kuitenkin kiinni siitä, että nykyinen järjestelmä takaa kansalaisille tietyn tasoisen palvelujen laadun ja se olisi siksi säilytettävä.

Itse tunnustan ammatillisten palvelujen merkityksen Euroopan unionin talouskasvun veturina. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että alan uudistaminen on aloitettava niin, että tähtäimessä on ammatillisten palvelujen kaupan vapauttaminen. Liiallinen sääntely, joustamattomat maksut, ammattijärjestöjen vähäinen ja monialaisten järjestöjen vieläkin vähäisempi määrä sekä mainontaa koskevat rajoitukset haittaavat kilpailukyvyn elpymistä Euroopan unionissa eivätkä anna useinkaan mahdollisuutta taata palvelujen korkeaa laatua.

Kaikkea tätä on tarkasteltava myös kiinnittämällä enemmän huomiota kansalaisten suojelemiseen. Me Euroopan parlamentin jäsenet edustamme kansalaisia, ja kansalaiset hyötyvät ammatillisista palveluista. Monilla alueilla käyttäjien etu uhrataan usein etulyöntiaseman puolesta. Oligopolitilanteet, joissa ei aina ole aiheellista puhua monopolista sanan varsinaisessa merkityksessä, johtavat ammatillisten palvelujen hintojen nousuun ja aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka välittyvät poikkeuksetta kuluttajan maksettaviksi. Olen lisäksi esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että on tarpeen päästä eroon mainontaa koskevista erityissäännöksistä, jotta ammatinharjoittajat voivat esitellä käyttäjille tarjoamiaan palveluja ja palvelujen hintoja. Toisaalta olen tietysti sitä mieltä, että sääntelyllä on vahvistettava harhaanjohtavaa mainontaa koskevia kieltoja ja tarjottava käytännön suojaa kuluttajille ja käyttäjille.

Ammatillisten palvelujen kilpailukykyä on lisättävä markkinoita vapauttamalla, mutta tämä on sovitettava yhteen kuluttajansuojaa koskevien edellytysten kanssa. Näin ollen totean lopuksi tukevani esittelijän mainiota ehdotusta käytännesääntöjen ja itsesääntelyn käyttöönotosta. Haluankin kiittää esittelijä Ehleriä vielä kerran erinomaisesta työstä.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, ei ole itsestään selvää, ettei vapaiden ammattien alan kilpailua pitäisi rajoittaa mitenkään, minkä Ehlerin mietintö jälleen osoittaa ja minkä puolesta käytännön kokemuksetkin puhuvat. Esimerkiksi Alankomaissa notaarin palvelujen kiinteät hinnat on kielletty, mutta monet muut säännöt on jätetty entiselleen. Näitä sääntöjä tarvitaan laadun takaamiseen. Esimerkiksi eräs erityisopettaja otti minuun äskettäin yhteyttä. Hän halusi sijoittautua vapaasti ilman, että joutuisi käymään läpi kansanterveysministeriön tavallista rekisteröintimenettelyä. Hallitus on määrännyt aiheellisesti koulutusta koskevat lisävaatimukset rekisteröintiä ja korvauksia varten. Tämä on tietysti erittäin tärkeää julkisten terveyspalvelujen kannalta.

Eri ammattiryhmiä koskevat rekisteröintivaatimukset haittaavat edelleen vapaan ammatin harjoittamiseen ryhtymistä, ja tähän on jossain määrin hyvät perusteet. Ammatillisia palveluja on mahdoton taata, jos ihmiset voivat ryhtyä harjoittamaan vapaata ammattia rajoituksetta. Esittelijän tarkistus tämän hienoisen eron tekemiseksi mietinnössä on siis välttämätön.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, on taatusti toivottua, että osittain vanhentuneita ammatillisia käytännesääntöjä uudistetaan sen mukaan, ovatko ne tarpeen itsenäisissä ammateissa. Kaikkien asianosaisten alojen sääntelyä ei kuitenkaan pidä mielestäni purkaa yhtenäisellä tavalla alojen erityiset ominaispiirteet sivuuttaen. Itsenäisten ammatinharjoittajien tiedetään tarjoavan laadukkaita palveluja, jotka ovat yleisen edun mukaisia. Alalla ei pitäisi nähdäkseni ryhtyä mihinkään kokeiluihin. Esimerkiksi Argentiinassa ja Ranskassa harkitaan nyt, että lakimääräiset notaarinpalkkiot otettaisiin uudelleen käyttöön, mikä osoittaa sääntelyn purkamisessakin olevan omat puutteensa. Asianajajien lukumäärä kasvoi Saksassa jyrkästi, kun samaan aikaan maksuja koskevaa Gebührenordnung-asetusta höllennettiin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa erittäin pätevän lainopillisen neuvonnan tuntihinnat hipovat pilviä ja markkinoiden toisessa päässä monet asianajajat joutuvat myymään palvelujaan pilkkahintaan. On ristiriitaista, että komissio aikoo yhtäältä rajoittaa ammatillisia oikeuksia mutta vaatii toisaalta laatimaan käytännesääntöjä ja ottamaan käyttöön uusia laadunvalvontamenetelmiä poistettujen säännösten tilalle.

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitos virikkeellisestä keskustelusta. Vastaan muutamiin tärkeimpiin kysymyksiin, jotka otettiin esille.

Esittelijä Ehler vaati parempaa talousanalyysiä kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvista vaikutuksista – aivan aiheellisesti. Kuten totesin uudistusten taloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta, ammatillisten palvelujen sääntelyä ei ole tarkoitus yhdenmukaistaa koko EU:n alueella, joten olisi erittäin vaikeaa ennustaa vaikutuksia tarkkaan.

Suosimme vertailevaa arvioita siitä, mitä merkitystä todellisilla muutoksilla on ollut käytännössä uudistuksia tehneissä jäsenvaltioissa. Pidämme kansallisten viranomaisten asemaa tästä syystä merkittävänä. Niillä on erinomainen mahdollisuus tehdä tällaisia analyysejä. Pohdimme vielä lisäksi sitä, mitä muuta voisimme tehdä edistääksemme taloustutkimuksia koskevien tutkimustulosten kehittämistä EU:ssa.

Vapaan ammatin harjoittaminen, kuten asianajajana toimiminen, edellyttää tiukkoja eettisiä sääntöjä ja ominaisuuksia. Komissio on täysin samaa mieltä siitä, että aidot eettiset säännöt ovat oleellisia, jotta taataan hyvä hallinto ja hyvät käytännöt esimerkiksi asianajajan kaltaisissa ammateissa. Tältä osin olisi sovellettava yhtä, yhtenäistä normia, tarjottiinpa palvelua kenelle hyvänsä. Kiinteät hinnat ja mainonnan kieltäminen eivät takaa korkeita eettisiä normeja tai laadukkaita palveluja. Laatu ja eettisten normien noudattaminen voidaan taata ja niitä voidaan valvoa paremmin siten, että asetetaan koulutusta koskevat asianmukaiset vaatimukset, taataan valtion tai ammattijärjestöjen harjoittaman valvonnan tehokkuus ja laaditaan tehokkaat valitusmenettelyt asiakkaita varten. Kuten jo todettiin, käytännesäännötkin ovat myönteinen edistysaskel.

Komissio puoltaa kiinteiden hintojen ja vähimmäishintojen poistamista ja tulokseen perustuvien maksujen käyttöä. Mikään ei ole puhunut sen puolesta, että oikeudellisten palvelujen laatu tai eettiset normit olisivat heikentyneet kiinteät hinnat ja vähimmäishinnat poistaneissa jäsenvaltioissa. Laadulla on toki hintansa, mutta kiinteä hinta ei yksin takaa laatua. Hintakilpailu ja mahdollisuus kiinteiden vähimmäishintojen alittamiseen sekä lopputulokseen perustuvien maksujen käyttö vain pikemminkin lisäävät oikeudellisten palvelujen saatavuutta.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.