Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 23. lokakuuta 2006 - Strasbourg

16. Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustaminen, toiminta ja käyttö (asetus) – Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustaminen, toiminta ja käyttö (päätös) – Ajoneuvojen rekisteröinnistä vastaavien yksiköiden pääsy Schengen II -tietojärjestelmään (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Coelhon laatimasta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnöstä (A6-0355/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (KOM(2005)0236 – C6-0174/2005 – 2005/0106(COD)),

– Coelhon laatimasta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnöstä (A6-0353/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (KOM(2005)0230 – C6-0301/2005 – 2005/0103(CNS)) ja

– Coelhon laatimasta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnöstä (A6-0354/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (KOM(2005)0237 – C6-0175/2005 – 2005/0104(COD)).

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijä Coelhoa erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää koskevan lainsäädäntöpaketin eteen. Haluan mainita samassa yhteydessä myös sen, että puheenjohtajavaltio Suomi on tehnyt tärkeää työtä, jotta lainsäädäntöpaketista käytävät keskustelut saataisiin nyt päätökseen.

Parlamentti, neuvosto ja komissio ovat kaikki omaksuneet hyvin ennakoivan asenteen, kun tätä erittäin arkaluonteista ja monimutkaista asiaa on pyritty sovittelemaan. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto vahvisti aiemmin tässä kuussa, että tätä SIS-välinettä pidetään edelleen ehdottoman ensisijaisena. Myös komissio pitää asiaa edelleen ensiarvoisen tärkeänä.

SIS II -järjestelmä on tärkeä väline, jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto asianomaisten viranomaisten välillä. SIS II:lla lisätään turvallisuutta, sillä siinä on enemmän toimintoja kuin nykyisessä SIS-järjestelmässä ja se vastaa paremmin poliisin ja muiden viranomaisten operatiivisia tarpeita.

Siirtymällä SIS II -järjestelmään tuetaan ratkaisevasti vapaata liikkumista, rajatarkastusten tehokkuutta ja käynnissä olevaa vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Samalla tarjotaan paremmat takeet: on esimerkiksi laadittu tarkat tietosuojasäännöt, joiden pitäisi lisätä avoimuutta ja vastuullisuutta.

Toivon todella, että neuvosto ja parlamentti pääsevät sopuun jo ensimmäisessä käsittelyssä, sillä nämä säädökset ovat keskeinen tekijä – oikeastaan edellytys – jonka ansiosta komissio voi saattaa loppuun SIS II:n kehittämisen ja jotta toimintavaihe voi alkaa. Jos oikeusperusta vielä viivästyy, SIS II:n tarkistetulle aikataululle ja sitä kautta Euroopan unionin sisärajojen poistamiselle käy huonosti.

Yhdyn näin ollen esittelijän ehdotukseen ja toivon edelleen, että sovinto syntyy ensimmäisessä käsittelyssä, jotta toteuttamisprosessiin saadaan vauhtia.

  Carlos Coelho (PPE-DE), esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Frattini, hyvät kollegat, edessämme on kolme asiakirjaa: kaksi asetusta ja yksi päätös. Haluan kiinnittää parlamentin huomion viiteen seikkaan, joista ensimmäinen on luonteeltaan institutionaalinen: lainsäädäntöprosessi on järjetön.

Meillä on kolme lainsäädäntöasiakirjaa, jotka käsitellään kahdessa eri menettelyssä: asetukset yhteispäätösmenettelyssä ja päätös kuulemismenettelyssä. Kaikki kolme asiakirjaa koskevat käytännössä samaa asiaa. Ei ole olemassa kolmea Schengenin tietojärjestelmää. On vain yksi, josta säädetään erilaisin lainsäädäntämenetelmin. Tilanne on järjetön, eikä tällainen saa jatkua. Emme olisi näin naurettavassa tilanteessa, jos Euroopan perustuslaki olisi hyväksytty.

Kyseessä on ollut monimutkainen lainsäädäntöprosessi, joka on edellyttänyt kaikilta suurta yhteistyökykyä. Haluaisin kiittää julkisesti varjoesittelijöitä ja kaikkia kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäseniä. Erityisesti kiitän jäsen Laxia, jäsen Mastenbroekia ja jäsen Kaufmannia korvaamattomasta yhteistyöstä sekä siitä, että he jaksoivat ponnistella valtavien paineiden alla, jotta sopuun päästäisiin jo ensimmäisessä käsittelyssä.

Toiseksi totean, että tulos on nähdäkseni myönteinen Euroopan unionille, sillä turvallisuutta saadaan lisättyä, tietosuojaa parannettua ja järjestelmästä tehtyä tiukempi. Biometristen tietojen avulla henkilön tunnistaminen helpottuu ja henkilötodistus saadaan yhdistettyä luotettavammin henkilöön, mikä vahvistaa turvallisuusnormeja. Lisäksi kuulutuksia käsitellään vastedes älykkäämmin eli kuulutukset linkitetään. Tämän ansiosta poliisi voi erottaa pienet rikokset teoista, joilla saattaa olla yhteys johonkin rikollisverkostoon tai rikosten sarjaan, mikä edellyttää pidemmälle kehitettyjä turvallisuustoimia. Tietoja käsitellään älykkäämmällä tavalla, ja lisäksi toimeenpanoviranomaisia autetaan takaamaan turvallisuus tehokkaammin. Äänestettäviksi esitetyillä kolmella asiakirjalla tehostetaan ulkorajojen valvontaa ja tehdään liikkumisesta yhteisön rajojen sisällä turvallisempaa.

Kolmanneksi tulos on mielestäni myönteinen uusille jäsenvaltioille, jotka haluavat oikeutetusti kansalaistensa tuntevan itsensä täysimääräisiksi kansalaisiksi, joilla on yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin muillakin yhteisön kansalaisilla. Lainsäädäntöprosessia ei siis saa viivyttää. Sovun on synnyttävä ensimmäisessä käsittelyssä, ja kun näin on käynyt, pystymme antamaan oikeusperustan vuoden 2006 loppuun mennessä, kuten olemme luvanneet.

Arvoisa puhemies, minusta tulos on neljänneksi myönteinen parlamentille, sillä onnistuimme saavuttamaan suuren osan tavoitteistamme, joista haluan mainita seuraavassa muutamia: Euroopan parlamentti huolehtii keskusjärjestelmän demokraattisesta valvonnasta, yhteisöjen tuomioistuin oikeudellisesta valvonnasta ja yhteisö sen hallinnoinnista (yhteisön virasto perustetaan tehtävää varten yhteispäätösmenettelyssä parlamentin kanssa viiden vuoden kuluessa). Kuulutuksia yhdenmukaistetaan Schengenin tietojärjestelmässä, jolloin Schengen-alueelle saapuminen voidaan estää (komission tehtävänä on esittää kolmen vuoden kuluessa aloitteita, joilla yhdenmukaistamista laajennetaan). Eurooppalaiset pidätysmääräykset voidaan tallentaa SIS-keskusjärjestelmään. Biometrisiä tietoja voidaan käyttää tutkimuksissa vasta sen jälkeen, kun parlamentille on esitetty raportti, johon parlamentti voi ottaa kantaa. Järjestelmään liittyvät tietosuojasäännöt ja yksilönoikeudet vahvistuvat selvästi, valvontajärjestelmä vahvistuu sekä Euroopan unionissa että jäsenvaltioissa ja lisäksi asetetaan velvollisuus laatia kertomuksia, millä lisätään järjestelmän yleisen toiminnan avoimuutta.

Arvoisa puhemies, osoitan viidennen ja viimeisen huomautukseni neuvostolle ja kiitän samalla komissiota. Haluan kiittää komissiota ja etenkin varapuheenjohtaja Frattinia, joka teki tiiviisti töitä parlamentin kanssa koko prosessin ajan ja – haluan painottaa – auttoi komissiota ja parlamenttia löytämään runsaasti yhteisiä perusteita. Haluan kiittää myös molempia puheenjohtajavaltioita, Itävaltaa ja Suomea, uutterasta työstä prosessin eteen. Esitän erityisesti henkilökohtaiset kiitokset oikeus- ja sisäasioiden neuvoston tämänhetkiselle puheenjohtajalle, Suomen sisäasiainministerille Rajamäelle, ja hänen avustajilleen sekä eritoten Schengen-työryhmän puheenjohtajalle. Töitä on paiskittu erittäin lujasti, ja lopputulos on mielestäni onnistunut niin lainsäädäntöä koskevien päätösten kuin toimielinten sitoumusten osalta. Puheenjohtajavaltio lupasi esimerkiksi pyrkiä kaikin keinoin saamaan kolmannen pilarin tietosuojaa koskevan puitepäätöksen hyväksyttyä vuoden loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies, haluan kuitenkin todeta, ettei neuvosto saa täysin puhtaita papereita toiminnastaan. Neuvosto ei noudattanut lupauksia, jotka se antoi toukokuussa Strasbourgissa käydyssä epävirallisessa korkean tason kolmikantakeskustelussa, mikä pilasi pahoin Itävallan puheenjohtajakauden. Toivon, ettei neuvosto tee samaa 26. syyskuuta Brysselissä käydyssä kolmikantakeskustelussa aikaansaadun kompromissin suhteen. Sanon tämän siksi, että 26. syyskuuta käydyssä kolmikantakeskustelussa saavutetusta erinomaisesta yhteisymmärryksestä huolimatta 48 tuntia eli kaksi päivää ennen kuin kompromissitekstistä äänestettiin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, neuvosto päätti erään jäsenvaltion aloitteesta avata Schengenin tietojärjestelmän jäsenvaltioiden turvallisuuspalveluille. On syytä todeta, ettei nykyisen sisällön perusteella ehdotuksessa ole mitään järkeä. Emme voi yhtäältä lisätä henkilötietojen suojaa koskevia vaatimuksia, kuten kompromissitekstissä, ja avata toisaalta järjestelmiä jäsenvaltioiden elimille, jotka eivät ole missään tapauksessa kokonaan eivätkä osittain vastuussa tietosuojaviranomaisille. Tämä on ristiriitaista ja järjetöntä. Prosessinkaan kannalta ei ole mitään mieltä, että tekstiä pyritään muuttamaan kaksi päivää ennen parlamentin äänestystä, kun tekstistä on sovittu neuvoston puheenjohtajan ja komission jäsenen Frattinin kanssa käydyssä kolmikantakeskustelussa. Keskustelun tulosta ja kompromissia ei muuteta 48 tunnissa.

Euroopan unionin toimielinten välisten suhteiden on perustuttava vilpittömyyteen ja hyvään tahtoon. Parlamentin puhemies on sanansa mittainen. Olemme valmiita äänestämään tekstistä, joka on syntynyt kuukausia kestäneiden pitkien neuvottelujen tuloksena. Luotan siihen, että neuvostokin kunnioittaa sitoumustaan ja että uusi toisen sukupolven tehokas, toimiva ja turvallinen SIS-järjestelmä saadaan käyttöön mahdollisimman pian.

(Suosionosoituksia)

  Mihael Brejc, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (SL) Kaikista kolmesta asiakirjasta käytyjen neuvottelujen tie on ollut pitkä ja erittäin kivinen, mutta asiasta päästiin lopulta yhteisymmärrykseen sekä Euroopan parlamentin sisällä että hieman myöhemmin neuvoteltaessa komission ja neuvoston kanssa. Tiedämme, että meidän on toimittava hyvin vastuullisesti niinkin vaativassa hankkeessa kuin Schengen-aluetta laajennettaessa, ja siksi hyväksyimme oikeusperustat kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa käytännössä yksimielisesti eli suurella enemmistöllä. Uskon käyvän samoin, kun asiasta äänestetään täysistunnossa. Jos oikeusperustojen hyväksymisessä vitkastellaan edelleen, SIS II:n käyttöönotto siirtyy tuonnemmas. Euroopan parlamentin pitäisikin hyväksyä oikeusperustat kiireesti, sillä ne ovat SIS II:n teknisen toteutuksen kulmakivi. On tietenkin kokonaan toinen kysymys, mitä neuvosto tekee ja miten yhdenmukaistamisen seuraava vaihe etenee.

Nyt on käynyt selväksi, että Schengen-alueen laajentuminen viivästyy teknisistä syistä. Ongelmat ovat todennäköisesti suuria. Uudet jäsenvaltiot, Slovenia niiden joukossa, ovat panostaneet paljon Schengenin kriteerien täyttämiseen, ja ne vahvistivat täyttävänsä kaikki kriteerit. Viivästys ei siis johdu siitä, että meidän valmistautumisemme olisi ollut vajavaista. Asiaan liittyy myös erittäin vakava kustannuskysymys: meille aiheutuu kustannuksia, jos Schengen-alueeseen liittyminen viivästyy.

Kannatankin vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa SIS I:n käyttöoikeus myönnetään vain niille jäsenvaltioille, jotka ovat saaneet valmistelunsa loppuun eli jotka ovat täyttäneet kaikki kriteerit Schengenin tietojärjestelmään liittymiseksi alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Toivottavasti parlamentti hyväksyy edellä mainitut oikeusperustat. Kiitän esittelijä Coelhoa ja komission jäsentä Frattinia erinomaisesta yhteistyöstä.

  Martine Roure, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aivan ensiksi tietenkin kiittää esittelijä Coelhoa ja ryhmien varjoesittelijöitä ahkerasta työstä.

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) toteuttamisen pitäisi auttaa poistamaan sisärajat kymmenen uuden jäsenvaltion kanssa. Schengen-alueen laajentuminen on parlamentille ensisijainen kysymys. Ymmärrämme, miten vaikeaa itäeurooppalaisten kollegojemme on selittää kansalaisilleen, mikseivät nämä saa liikkua vapaasti Euroopan unionissa. Tämän vuoksi halusimme sovinnon syntyvän ensimmäisessä käsittelyssä, jottei kaikkien Euroopan kansalaisten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen viivästy.

Schengenin tietojärjestelmällä on taattava korkea turvallisuuden taso rajojen poistuessa, mutta kaikkien keskitettyjen tietokantojen on oltava suhteellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteen mukaisia yksityisyyden suojan takaamiseksi. Meitä ilahduttaa näin ollen nähdä, että tekstissä mainitaan nimenomaisesti tuleva puitepäätös kolmannen pilarin tietosuojasta. Kiitän tästä erityisesti esittelijä Coelhoa. Toivottavasti neuvosto pystyy toimittamaan meille pian ensimmäisen käsittelyn tuloksena syntyvän tekstin, kuten se lupasi edellisessä täysistunnossa.

SIS on ulkorajoilla käytössä oleva valvontaväline, jolla on korvattu vanhat kiinteät järjestelmät, jotka poistettiin osana henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistämistä. Halusimme määritellä tarkasti ne viranomaiset, joilla on oikeus käyttää tietoja. Luettelo käyttöoikeuden saaneista viranomaisista julkaistaan virallisessa lehdessä, mikä auttaa estämään tietojen väärinkäytön, sillä näin voidaan tunnistaa, kuka käyttää järjestelmän tietoja, milloin ja miksi. Lisäksi pidämme ensisijaisena sitä, että ihmisille annetaan oikeus nähdä järjestelmään talletetut heitä koskevat tiedot sekä mahdollisuus valittaa ja vaatia virheellisten tietojen oikaisua.

Olemme tehneet töitä yhdessä rakentavassa hengessä, jotta yhteinen teksti saataisiin aikaan mahdollisimman pian. Ymmärrän sen, että uudet jäsenvaltiot huolestuivat komission ilmoitettua, että järjestelmän käyttöönotto viivästyy. Kyse on kuitenkin järjestelmän teknisistä ongelmista, jotka eivät johdu Euroopan parlamentista. Kehottaisinkin jäsenvaltioita olemaan esittämättä viime hetken vaatimuksia, jotka vaarantavat kaikkien toimielinten hyväksymän sovintoratkaisun, ja viivästyttämättä enempää tämän vapaan liikkuvuuden kannalta välttämättömän tekstin hyväksymistä.

  Henrik Lax, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Me varjoesittelijät olemme hyväksyneet yhdessä esittelijän kanssa lyhyessä ajassa kaikki lainsäädäntöehdotukset, joita tarvitaan Schengen-alueen laajentamiseksi myös uusiin jäsenvaltioihin. Haluan esittää erityiset kiitokset esittelijä Coelholle ja varjoesittelijöille valtavan hienosta yksimielisyydestä ja rakentavista aikaansaannoksista.

Kompastuskiveksi muodostui aikataulu. Vaikka olemme tehneet kaiken voitavamme sisärajojen poistamiseksi niin pian kuin mahdollista, Schengenin laajentuminen viivästyy. Miten kauan, siitä ei ole vielä tietoa. Olemme Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä sitä mieltä, ettemme ole saaneet neuvostolta ja komissiolta tarpeeksi vastauksia viivästyksen syistä. Viivästys uhkaa jopa jatkua jonkin aikaa. Kaikilla kansalaisilla, jotka eivät enää malta odottaa pääsevänsä ylittämään sisärajat ilman tarkastusta, on oikeus tietää, mistä ongelma johtuu. Ehdotammekin, että komissio teettää välittömästi riippumattoman tutkimuksen viivästymisen syistä.

Schengen-alue on yksi EU:n onnistuneimmista hankkeista. Sisärajojen poistaminen on hyvin käytännöllinen keino luoda yhteinen eurooppalainen identiteetti. Sen voidaan sanoa olevan yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä.

SIS II:n valmistelujen aikana eniten kiistaa taisi herättää biometristen tunnisteiden käyttöönotto eli sormenjälkien lisääminen tietokantoihin. Biometristen tunnisteiden käyttöönotto kaksivaiheisesti on hyvä ratkaisu. Ensimmäisessä vaiheessa sormenjälkien avulla voitaisiin vain varmistaa henkilöllisyys. Toisessa vaiheessa olisi mahdollista tehdä myös hakuja biometrisiä tunnistetietoja käyttäen.

Olen vakuuttunut siitä, että biometrisiä tunnisteita pitäisi voida käyttää vain harkitusti ja suurta huolellisuutta noudattaen. SIS II -järjestelmässä niiden käyttöön ei kuitenkaan liity suurempia ongelmia, sillä kyseiseen tietokantaan sisältyy lähinnä tietoja viranomaisten etsimistä henkilöistä.

Paljon ongelmallisempaa on kuitenkin sormenjälkien käyttö tulevissa yhteisissä Schengen-viisumeissa, joita myönnetään myös uusissa jäsenvaltioissa. Tällöin on lähes aina kyse matkailijoista, sukulaisista ja liikemiehistä, joilla ei ole koskaan ollut hankaluuksia viranomaisten kanssa.

Biometristen tunnistetietojen käyttö on sekä teknisesti että hallinnollisesti paljon ongelmallisempaa viisumijärjestelmässä kuin SIS II:ssa. Viisumeja varten tultaisiin ottamaan 20 miljoonan henkilön sormenjäljet vuosittain. Niinpä on todennäköisesti tärkeää, etteivät hallitukset vitkastele harkitessaan mahdollisuutta jättää sormenjäljet järjestelmän ulkopuolelle ainakin alussa. Muutoin on suuri vaara, että Schengenin laajentuminen viivästyy myös tällä tärkeällä alalla, mitä emme todellakaan toivo.

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, hyvä esittelijä Coelho, kiitos työstänne ehdotuksen parantamiseksi. Tietosuojaa on mielestämme tärkeää vahvistaa, kuten Euroopan parlamentti pyrkiikin tekemään. On tärkeää, että ihmisillä on oikeus tietää, mitä tietoja heistä talletetaan. Tähän on pätevät perusteet.

Mielestäni koko Schengen – Schengenin tietojärjestelmä mukaan luettuna – on ollut täynnä ongelmia heti alusta alkaen. Käytännössä olemme korvanneet yksinkertaiset rajatarkastukset viranomaisten mahdollisuudella valvoa jatkuvasti ihmisiä, vaikka nämä ovat tosiasiassa omissa kotimaissaan. Nyt ehdotetaan, että käyttöoikeudet annettaisiin useammalle viranomaiselle. Ehdotuksella lisättäisiin siis tietojen käyttöä, joten tietoja annettaessa olisi syytä toimia entistä varovaisemmin. Biometristen tietojen antaminen ei näin ollen ole mielestäni aiheellista.

Kun Yhdysvalloissa keskusteltiin asiasta, korkeimman oikeuden annettiin tutkia eri vaihtoehtoja. Tulosten perusteella näyttäisi olevan suuri vaara, että joko monet sellaiset henkilöt, joilla olisi oikeus tulla Euroopan unioniin, eivät pystyisi sitä tekemään, tai – jos turvallisuusmarginaali pienentyisi – ei-toivotut henkilöt pääsisivät alueelle. Monia henkilöitä, esimerkiksi raskasta työtä tekeviä, joiden sormenjälkien laatu on heikko, ei voida tunnistaa varmuudella sormenjälkien perusteella. On vaara, että viattomia henkilöitä käännytetään ja että syyllisiä pääsee livahtamaan läpi.

Biometriset tunnisteet ovat lisäksi hyvin kalliita. Tällaisten tietojen käytön lisäämistä ei voida hyväksyä, kun pian on mahdollista tehdä hakujakin tällaisten tietojen perusteella. Ei ole myöskään hyväksyttävää, että asiasta päätetään komiteamenettelyssä. Biometristen tunnisteiden käytössä liikutaan yksityisyyden suojan alueella erityisesti siksi, että asia voi vaikuttaa viattomiin henkilöihin. Meidän ei pitäisi ryhtyä siihen.

Muutamat hallitukset haluavat nyt viime hetkellä lisätä säännöksen, jonka mukaan suojelupoliisilla olisi oikeus käyttää kyseisiä tietoja. Näin saataisiin sanoa hyvästit koko tietosuojan periaatteelle ja oikeudelle tietää, mitä tietoja itsestä on tallennettu, sekä oikeusvarmuudelle ja oikeusvaltion periaatteelle. Mielestäni olisi ihan sama, vaikka neuvosto vetäisi keskustelun pois asialistalta. Suojelupoliisilla ei pidä olla oikeutta käyttää tällaisia tietoja.

  Sylvia-Yvonne Kaufmann, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, vaikka SIS II:ta tarvitaan pääasiassa siksi, että sen ansiosta uusien jäsenvaltioiden kansalaiset saavat rajoittamattoman liikkumisoikeuden Euroopan unionin sisällä, ryhmäni äänestää lainsäädäntöluonnosta vastaan. Ratkaisuumme on kaksi syytä.

Ensimmäinen syy liittyy tietosuojaan. SIS II:ssa ei ole tosiasiassa kyse vain henkilöiden vapaasta liikkumisesta vaan ennen kaikkea poliisi- ja oikeusviranomaisten välisestä yhteistyöstä ja tutkintajärjestelmästä. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että nykyiset tietosuojajärjestelyt kolmannen pilarin alalla ovat riittämättömät. Jotta kansalaisten oikeuksien ja turvallisuusvaatimusten välillä löydetään tasapuolinen ratkaisu, tarvitaan puitepäätöstä henkilötietojen suojasta.

Tätä kannatettiin hiljattain parlamentissa yksimielisesti, mutta mitä neuvosto oikein kuhnii? Puitepäätöstä ei ole annettu. Kuten olemme kuulleet, osa neuvoston jäsenistä suhtautuu asiaan vieläkin varauksella. Selkokielellä tämä tarkoittaa, ettei tällä hetkellä tiedetä, milloin puitepäätös tulee voimaan tai mitä sisältömuutoksia neuvosto on siihen tehnyt. Ihmisoikeuksien kannalta olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää taata asianmukainen tietosuoja – jopa ennen kuin tällainen kattava tietokanta luodaan.

Toiseksi biometristen tunnisteiden käyttöönotto on ongelmallista monista syistä. Ensinnäkään ei ole arvioitu, millaisia vaikutuksia biometristen tietojen käytöllä näin laajassa järjestelmässä on. Tällaisten tietojen käyttöönottoa koskevia ehtoja ei ole myöskään asetettu asianmukaisesti. Toinen seikka on se, ettei ryhmäni mielestä ole hyväksyttävää, että ratkaisu biometristen tietojen käytön sallimisesta ensisijaisena hakukriteerinä tehtäisiin ilman parlamenttia.

Lopuksi haluan kiittää esittelijä Coelhoa erinomaisesta yhteistyöstä. Samalla haluan kuitenkin korostaa, etten ole lainkaan ilahtunut tavasta, jolla neuvosto on kohdellut parlamenttia viime päivinä – mikä johtuu laajalti kotimaani painostuksesta. Ei ole hyväksyttävää, että uusia vaatimuksia esitetään kolmikantakeskustelujen päätyttyä. Tässä painetaan pistooli parlamentin ohimolle.

Tämä on vieläkin tuomittavampaa, kun tietää tarkkaan, miksi Berliini päätti yrittää kiristää neuvostoa. Annetaan kaikin mokomin poliisille oikeus käyttää SIS II:ta. Minun on kuitenkin todettava, että mielestäni turvallisuuspalveluja ei pitäisi päästää käsiksi järjestelmään, sillä – kuten liian usein on paljastunut – ne ovat vastuussa toimistaan vain itselleen. Tästä syystä SIS II:n käyttöoikeuksia ei saisi lisätä nykyisestään.

  Roberts Zīle, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisa puhemies, kunpa voisin olla ilahtunut siitä, että Euroopan parlamentti käsittelee tätä kolmen asiakirjan pakettia lokakuun istuntojaksolla ja että teemme päätöksen todennäköisesti melko nopeasti, mikä tarkoittaa myös, että yhteispäätös syntyy. Minulla on hyvä vaikutelma esittelijän pääasiallisesta kannasta, joka perustuu Euroopan parlamentin perinteiseen kantaan. Tärkeistä asioista on keskusteltu sellaisten asioiden ohella, jotka eivät ole mielestäni lainkaan tärkeitä, kuten yhteisön viraston sijaintipaikka. Tosiasiassa olemme kuitenkin unohtaneet kuulla kansalaisia ja meiltä on kadonnut ajantaju. Uusien jäsenvaltioiden kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi uusien jäsenvaltioiden rajoille varattuja teknisiä ja taloudellisia voimavaroja sekä henkilöstövoimavaroja voidaan käyttää vasta kaksi vuotta suunniteltua myöhemmin ja miksei Schengenin sopimuksesta johtuvia oikeuksia uloteta koskemaan uusien jäsenvaltioiden kansalaisia ennen vuotta 2009. Uusien jäsenvaltioiden kansalaisten mielestä Schengen-alue symboloi itse asiassa Euroopan unionin yhtenäisyyttä paljon enemmän kuin Euroopan unionin perustuslaki.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionissa tehdään tällä hetkellä lujasti töitä tarkastusten tehostamiseksi ulkorajoilla, mikä on tärkeää. Myös sisärajoja on kuitenkin ajateltava, ja tapaukset, joissa epäillyt ovat päässeet rajojen yli, herättävät kysymyksen tarkastuksista sisärajoilla. Minusta Schengen on romanttinen käsite. Euroopan unionissa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta eivät hyödy ainoastaan viattomat kansalaiset. Siitä hyötyi myös 27-vuotias Hussein Osman, yksi niistä, joilla epäiltiin olevan yhteyksiä Lontoon iskuihin. Hän onnistui matkaamaan ongelmitta Roomaan. Tästä Schengenissä ei voi olla kyse.

On siis toteutettava useampia kohdennettuja tarkastuksia kansallisten rajojen lisäksi lautoilla, lentokentillä ja rautateiden yhtymäkohdissa. Näissä SIS II:n kaltaisesta tehokkaasta tietojärjestelmästä voi olla apua. Aikaan ennen Schengeniä ei ole paluuta. Loppujen lopuksi henkilöiden vapaa liikkuvuus ja Euroopan unionin tehokas toiminta kulkevat rinta rinnan, ja jälkimmäinen on riippuvainen ensiksi mainitusta.

  Marek Aleksander Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, Schengenin tietojärjestelmä on erittäin monimutkainen tiedonsiirtojärjestelmä, josta on yhteys sähköiseen tietokantaan. Nykymuodossaan järjestelmä kykenee palvelemaan enintään 18:aa osallistujamaata. Järjestelmää ei pyritty ulottamaan laajentumisen jälkeen uusiin jäsenvaltioihin. Muun muassa tästä syystä oli välttämätöntä alkaa työstää uutta, toisen sukupolven tietojärjestelmää, SIS II:ta. Uudet jäsenvaltiot haluaisivat liittyä järjestelmään heti kun mahdollista. Alun perin sen suunniteltiin tapahtuvan lokakuussa 2007, mutta kolme viikkoa sitten Euroopan komissio päätti, että liittyminen viivästyisi vuodella. Komission jäsen Frattini ilmoitti, että uusi SIS II -tietojärjestelmä olisi valmis aikaisintaan kesäkuussa 2008. Tässä ei ole koko totuus, sillä ilmoitettu ajankohta koskee vain vanhoja jäsenvaltioita. Uudet valtiot, kuten Puola, liitetään järjestelmään vasta myöhemmin. Asiantuntijamme laskeskelivat, ettei se tapahtune ennen vuoden 2009 puoliväliä. Emme voi suostua niin pitkään viivästykseen. Ymmärrämme sen, että järjestelmää on vielä kehitettävä, mutta vuoden 2009 puoliväli on liian kaukana. Haluamme kansalaistemme tuntevan itsensä täysimääräisiksi Euroopan unionin kansalaisiksi matkustaessaan maasta toiseen.

  Barbara Kudrycka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan alkajaisiksi kiittää esittelijä Coelhoa ja kaikkia poliittisia ryhmiä totisesta ja perinpohjaisesta työstä SIS II -paketin eteen. Olen kuitenkin esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, ettei neuvoston sovi esittää muutoksia kompromissiin, josta on sovittu kolmen osapuolen keskusteluissa. Tästä syystä lainsäädäntöpaketin hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä olisi tässä tilanteessa asetettava etusijalle. SIS II -paketilla lisätään turvallisuutta, parannetaan henkilötietojen suojaa ja tiukennetaan rajatarkastuksia. Sillä lisätään myös kaikkien Euroopan unionissa asuvien ja matkustavien kansalaisten vapautta ja turvallisuutta, ei pelkästään uusien jäsenvaltioiden kansalaisten. Uuden lainsäädännön täytäntöönpano on tietenkin yhtä tärkeää kuin sen hyväksyminenkin, ja siksi odotamme keskustelua SIS II:n toteuttamisesta komission jäsenen Frattinin kanssa. Totean, ettei parlamentille ole toistaiseksi annettu mitään tietoja siitä, miten pitkälle SIS II:n keskusjärjestelmän rakentaminen viivästyy ja miksi. Odotammekin malttamattomina, millaiseen tulokseen päädytään komission jäsenen Kallasin lupaamassa tarkastuskertomuksessa, joka koskee Euroopan komission toimia SIS II:n rakentamiseksi. Kyseinen tarkastuskertomus ja Eurooppa-neuvoston tuleva huippukokous, jossa päätetään, missä aikataulussa rajatarkastukset poistetaan uusien jäsenvaltioiden rajoilta, tarjoavat erinomaisen tilaisuuden keskustella tästä tavalliselle kansalaiselle hyvin tärkeästä asiasta. SIS II:n perustamisella täytetään sitoumukset, jotka on annettu korkeimmalla poliittisella tasolla Amsterdamin sopimuksessa, liittymissopimuksessa ja Haagin ohjelmassa. Sitoumusten täyttäminen ajallaan on oleellista Euroopan unionin uskottavuuden säilyttämiseksi. Uskottavuus ratkaistaan sen perusteella, pystyykö EU täyttämään velvoitteensa ja tarjoamaan luvatut hyödyt ja edut kansalaisilleen.

  Edith Mastenbroek (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän tilaisuutta kiittääkseni esittelijä Coelhoa uskomattoman hienosta työstä. Loppujen lopuksi on täysin hänen ja hänen neuvottelutaitojensa ansiota, että tätä tärkeää ja monitahoista lainsäädäntöpakettia koskeva päätöksentekomenettely on saatu ajoissa päätökseen. Esittelijä Coelho joutui tekemään muutamia vaikeita ratkaisuja prosessin aikana. Lainsäädännön laatiminen ennätysnopeasti on tehokasta, mutta on myönnettävä, että tehokkuus kostautuu avoimuuden menetyksenä.

Ryhmääni huolestuttaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää koskeva tietosuojan puute. Neuvosto suostui viimeinkin viittaamaan kolmannen pilarin tietosuojaa koskevaan puitepäätökseen. Tällainen viittaus on vähintä, mitä kansalaisten etujen suojaamiseksi voidaan tehdä, eikä siihen ole toistaiseksi päästy – vielä ollaan kaukana. Alun perin neuvosto ei hyväksynyt viittausta, sillä päätöstä ei ollut vielä tehty. Tämä on totta, mutta miksi? Eikö juuri neuvosto jarruta asiaa? Eikö juuri neuvosto pyri vesittämään päätöksen niin pahoin, ettei jäljelle jää juuri mitään suojattavaa?

Minun on aivan pakko mainita tässä yhteydessä, että Saksan hallitus tarjoutui ottamaan kolmannen pilarin tietosuojan puheenjohtajakautensa painopisteeksi, mikäli suostuisimme muutamiin viime hetken muutoksiin paikan päällä. Tästä jäi todella huono maku sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus lupasi hoitaa asian, jos parlamentti hyväksyisi tietojen säilyttämistä koskevan ehdotuksen, mutta söi sitten sanansa. Itävalta ja Suomi eivät vaikuttaneet kovin innokkailta viemään asiaan eteenpäin puheenjohtajakausillaan mutta pyrkivät kuitenkin vesittämään ehdotuksen. Arvoisa Saksan hallitus, teidän on otettava asia painopisteeksi, muttei vastapalveluksen toivossa. Teidän on tehtävä näin, sillä kansalaiset ansaitsevat sen juuri nyt. Puutteellisen tietosuojan vuoksi on entistäkin huolestuttavampaa, että parlamenttia pyydetään luopumaan biotunnisteita koskevasta päätösvallastaan. Tämä kaikki tehdään taas tehokkuuden nimissä, mutta avoimuuden ja sitä kautta demokratian kustannuksella.

Miksi siis kehotan äänestämään puolesta kaikesta esittämästäni kritiikistä huolimatta? Monestakin syystä. Mainitsen vain muutamia. Euroopan unionin kansalaisia eivät yhteis- ja puitepäätökset juuri huoleta. Heitä huolettaa kuitenkin se, että yhä useammat varastetut autot kuljetetaan Itä-Euroopan jäsenvaltioihin. He toivoisivat meidän toimivan, jotta tällaiset rikokset saadaan kuriin. Sisärajoja vailla olevalla alueella on myös suhtauduttava yhtenäisellä tavalla laittomaan maahanmuuttoon. Olipa kysymys miten hankala tahansa monille meistä, meidän on saatava yhteinen väline laittomien maahanmuuttajien ongelman ratkaisemiseksi. Schengenin tietojärjestelmä antaa myös lisää sisältöä ja merkitystä eurooppalaiselle pidätysmääräykselle ja vahvistaa Europolin ja Eurojustin asemaa lisäämällä poliisi- ja turvallisuusviranomaisten keskinäistä yhteistyötä.

  Marco Cappato (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää esittelijää.

Minusta suurin mysteeri on SIS:n valmistelujen huomattava viivästyminen teknisten syiden takia. Voisi jopa luulla, että jokin poliittinen syy on aiheuttanut sen, että SIS on liikkumisen vapauden takaavana järjestelmänä vaarassa joutua entistä selvemmin toissijaiseen asemaan turvallisuusvaatimuksiin nähden – jotka nekin ovat toki aiheellisia vaatimuksia. Menemme mielestäni kuitenkin liian pitkälle, mikäli haluamme, kuten Saksan hallitus näköjään haluaa, antaa tietokannat myös tiedustelupalvelujen käyttöön.

Tämä yhdistettynä alati kasvavaan biotunnisteiden käyttöön on todennäköisesti teknisesti väistämätön seuraus sisäänpäin kääntyneestä liikkumisen vapautta ja maahanmuuttoa koskevasta politiikasta. Uskonkin, että teknisten viivästysten taustalla oleva syy voi olla vain huomattavissa määrin poliittinen.

  Giusto Catania (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä tapauksessa tarkoitus – EU:n kansalaisten vapaa liikkuvuus ja sisärajojen poistaminen – pyhittää mielestäni keinot. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä on uudenlainen tapa harjoittaa yhteiskunnallista valvontaa, ja biometristen tietojen rajoittamaton käyttö vaarantaa tosiasiassa henkilötietojen suojan.

Olemme huolissamme, sillä viime aikoina tällaisia tietoja on käytetty väärin ja jopa todellista valvontaa on harjoitettu. Kuten olemme aina sanoneet, emme voi hyväksyä sitä, että tiedot päätyisivät tiedustelupalvelujen käsiin. Olemme huolissamme, sillä hallinnollisesta tarkoituksesta tulee poliisivalvonnan väline.

Olemme tyytyväisiä esittelijä Coelhon kiitettävään työhön, mutta ryhmäni äänestää vastaan, sillä sen sijaan, että nyt keskusteltaisiin EU:n kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta, keskustellaan mielestämme tavoista, joilla heitä voidaan valvoa täysin.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Schengen-alueen laajentumisen viivästyminen aiheuttaa sekä poliittisia että taloudellisia seurauksia uusille jäsenvaltioille. Poliittiselta kannalta Euroopan unionin sisäinen jako niihin, jotka ovat yhdenvertaisia, ja niihin, jotka ovat yhdenvertaisempia, vain kärjistyy, vaikka eron pitäisi kaventua. Taloudelliset seuraukset ovat huomattavan suuria, sillä uusien jäsenvaltioiden on selvittävä viivästyksen aiheuttamista suurista kustannuksista. Toivonkin kovin, että suurin osa kustannuksista hoidetaan Euroopan unionin talousarviosta, kuten kahdeksan maata esitti Salzburgin foorumissa. Toivon myös, että komissio toimii vastedes reilusti uusia jäsenvaltioita kohtaan. Komissio on tiennyt viivästysten laajuudesta jo kauan aikaa, muttei ole halunnut julkistaa niitä. Mikä vieläkin pahempaa, vanhat jäsenvaltiot liittyvät SIS II -järjestelmään suunnitelmien mukaan kesäkuussa 2008, mutta uudet jäsenvaltiot pystyvät liittymään vasta paljon myöhemmin, ehkä vasta vuoden 2009 lopussa. Tällaista uusien jäsenvaltioiden syrjintää ei voi missään tapauksessa hyväksyä.

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kysymys kuuluu, miten tehokas Schengenin sopimus on toistaiseksi ollut. Pysäyttikö se äärimuslimeja Madridissa? Onko se pysäyttänyt äärimuslimeja eri puolilla Eurooppaa? Pysäyttikö se heitä Lontoossa? Miksi meidän siis pitäisi soveltaa sitä, kun emme voi puolustaa Eurooppaa?

Kertokaahan, onko Aigeianmerellä rannikkovartiostoa? Siellä ei ole määritetty, missä Euroopan unionin raja kulkee. Kaksi tuhatta ihmistä päivässä pyrkii Kreikkaan ja toiset kaksi tuhatta Espanjaan. Niinpä me autamme heitä. Kun he ovat päässeet Kreikkaan, he voivat päästä Italiaan, Itävaltaan, Saksaan tai Ranskaan. Autamme heitä poistamalla sisärajat. Mitä me siitä hyödymme? Ja nyt halutaan jo toinen sukupolvi. Mitä me tarjoamme kansalaisillemme? Puheluja salakuuntelevia poliiseja, valvontakameroita, henkilötietoja tallentavan Schengenin järjestelmän. Tästä syntyy demokratiavaje ilman vastaavaa hyötyä.

Äänestän tietenkin tätä demokratian polkemista vastaan.

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, keskustelu pyörii sen kysymyksen ympärillä, miten tulevaa muutettua Schengenin tietojärjestelmää voidaan käyttää yhteisessä eurooppalaisessa strategiassa, kun otetaan huomioon Euroopan unionin kaksi keskeisintä tämän hetken haastetta: laittomien maahanmuuttajien tulva – jonka seurauksia voidaan nähdä joka päivä – ja muslimiterrorismin vaara. Tämä on koko keskustelun keskeinen kysymys.

Tietojärjestelmä, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ja jossa on edellistä järjestelmää enemmän toimintoja, saattaa osoittautua hyödylliseksi jäljitettäessä ja karkotettaessa laittomia maahanmuuttajia ja torjuttaessa terrorismia. Tällainen tietojärjestelmä joutui kovaan vastatuuleen viime vuonna, kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi, ettei jäsenvaltio voi evätä keneltäkään pääsyä alueelleen sen perusteella, että henkilö on merkitty järjestelmään lain ja järjestyksen vaarantavaksi henkilöksi. Lopulta tuomioistuin tarkensi, että jäsenvaltion on voitava päättää itse, katsooko se asianomaisesta henkilöstä olevan uhkaa.

Perustavanlaatuisempi ja pidemmälle menevä kysymys on, ovatko yksittäiset jäsenvaltiot toimineet Schengenin logiikan ja Schengenin järjestelmän hengen mukaisesti. Laittomien maahanmuuttajien, toisin sanoen laittomasti Schengen-alueelle tulleiden henkilöiden aseman laillistaminen onkin Schengenin sopimuksen rikkomista. Lyhyesti sanottuna tietojärjestelmä on asetettava laajempaa taustaa vasten. Siitä on hyötyä vain, jos jäsenvaltiot valvovat ulkorajojaan tehokkaasti, harjoittavat aktiivista ja johdonmukaista jäljittämis- ja karkottamispolitiikkaa ja kohtelevat kovalla kädellä ihmiskauppiaita, jotka tekevät omaisuuksia kehnosti valvotuilla ulkorajoilla.

  Kinga Gál (PPE-DE). – (HU) Euroopan unionin yhdentymisessä saavutetaan merkittävä virstanpylväs, kun Euroopan parlamentti äänestää asetuksista, joista muodostuu lainsäädäntöperusta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmälle. Parlamentti on ilmoittanut tekevänsä kaiken voitavansa varmistaakseen, että laajentumisen aikana annetut lupaukset pidetään ja että uudet jäsenvaltiot voivat liittyä Schengenin järjestelmään mahdollisimman pian. Esittelijä ansaitsee kiitokset, sillä hän on tehnyt kaiken mahdollisen asian eteen.

Juuri uusien viivästysten välttämiseksi on tärkeää, että parlamentti ja neuvosto pääsevät sopuun ensimmäisessä käsittelyssä. Onkin outoa, että samalla, kun me täällä parlamentissa pyrimme toteuttamaan oikeudellisen perustan mahdollisimman pian ja olemme valmiita tekemään kompromisseja, hallitusten edustajat neuvostossa äänestävät kohdista, jotka viivästyttävät ratkaisua väistämättä. Kun edetään kohti Schengenin mukaista sisärajojen poistamista, on keskeistä tietää, milloin uudet jäsenvaltiot voivat liittyä Schengenin tietojärjestelmään. Komission mukaan tästä aiheutuu huomattava viivästys. Esitetty peruste on se, että SIS II:n toteutus on vienyt aiottua kauemmin. Ei voi kuitenkaan välttyä ounastelemasta, että viivästymisen syyt ovat poliittisia, vaikka komissio väittää niiden olevan teknisiä. Kysyisin kuitenkin, onko tämän vuoksi perusteltua säilyttää tämä selvästikin syrjivä tilanne? Eikö ole vastuutonta rasittaa uusia jäsenvaltioita niin suurella turvallisuusvajeella?

Unkarille, kuten muillekin uusille jäsenvaltioille, yksi liittymisen jälkeisistä päätavoitteista on ollut täyden Schengen-jäsenyyden saaminen. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että se olisi yksi osoitus laajentumisen uskottavuudesta. Näin ollen meidän on oltava avoimia kaikille vaihtoehdoille, joiden avulla järjestelmään liittyminen voisi tapahtua suunnitellussa aikataulussa. Komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla on tässä suuri vastuu.

  Magda Kósáné Kovács (PSE). – (HU) Olemme tulleet pitkässä prosessissa äärimmäisen tärkeään vaiheeseen. Haluamme kiittää kaikkia prosessiin osallistuneita, erityisesti esittelijää.

Emme ole kuitenkaan täysin tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen, sillä vaikuttaa siltä, että Euroopan unioniin on tulossa hyvin eritasoista jäsenyyttä. Tätä on mahdotonta hyväksyä. Ei ole varmaa, että uudet jäsenvaltiot voivat liittyä Schengenin järjestelmään lokakuussa 2007, vaikka sisärajojen poistaminen on Euroopan unionin tärkeimpiä saavutuksia erityisesti niiden jäsenvaltioiden kansalaisten mielestä, joiden oli diktatuurin aikaan joko mahdotonta matkustaa "vanhoihin" jäsenvaltioihin tai jotka pystyivät matkustamaan vain äärimmäisen tiukoin ehdoin. Schengenin mukainen rajojen avaaminen vahvistaa yhtäältä uusien EU:n kansalaisten tunnetta siitä, että he kuuluvat yhteiseen yhteisöön, ja lisää toisaalta vanhojen jäsenvaltioiden luottamusta uusia kohtaan. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, mihin voimme liittyä ja milloin.

Komission virallisesti myöntämä viivästys on meille järkytys. Tiedämme, että uuden järjestelmän turvallisuudesta on saatava riittävät takeet, mutta rajojen avaaminen on uusille jäsenvaltioille myös moraalinen kysymys. Osa on yhtä mieltä kanssamme, kuten Portugalin ehdotuksesta voidaan nähdä. Uutta jäsenvaltiota edustavana Euroopan parlamentin jäsenenä minulla on ristiriitaiset tunteet. Olen iloinen siitä, että jäsenvaltioiden kesken löytyy solidaarisuutta. Olen kuitenkin pahoillani siitä, ettei liittymisajankohta SIS I -järjestelmään ole varma. Varmaa on, että kaikkeen tulevaan liittyy budjetin roima ylitys.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä on parannettu versio tietokannasta, jota on käytetty Euroopan unionin maiden ja kolmansien maiden kansalaisia koskevien tietojen tallentamiseen sillä verukkeella, että muka turvataan yleinen järjestys Euroopan unionissa.

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmästä puhuttaessa on tehtävä asiat selviksi. Kyse ei ole pelkästään teknisestä apuvälineestä, jonka avulla EU pystyy toimimaan paremmin. Kyse on strategisesti tärkeästä instituutiosta, jonka avulla sortovoimat hankkiutuvat poliittisesti vahvaan asemaan torjuakseen terrorismia ja hallitakseen maahanmuuttoa ilman, että tietosuojalle annetaan mitään arvoa tai että varmistetaan, ettei tietoja luovuteta kolmansiin maihin.

Itse asiassa nyt tapahtuu juuri päinvastoin, sillä Euroopan unionissa on hyväksytty väline, jolla henkilötietojamme voidaan siirtää kolmansien maiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen, tiedustelupalveluille Europolin ja Eurojustin kautta. Olemme näin ollen kaikki mahdollisia terroristeja. Tai ehkäpä uusi järjestys tuo samalla mukanaan uuden oikeusjärjestyksen, jossa turvallisuuspalvelut seulovat ensin oikeutemme ja myöntävät ne sitten meille. Eikä tämän muka pitäisi herättää meissä lainkaan huolta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Haluan kiittää ensiksi esittelijä Coelhoa, joka mainitsi tämän päivän istunnossa, että SIS II -järjestelmä on erittäin hyödyllinen EU:n uusille jäsenvaltioille, joiden oli määrä liittyä Schengen-alueeseen syksyllä 2007.

Haluan todeta, että kotimaani Liettua valmisteli erittäin innokkaasti Schengen-jäsenyyttä, kuten vahvistetaan Euroopan komission asiantuntijoiden äskettäisessä tutkimuksessa, joka koskee valmiuksia liittyä Schengen-alueeseen. Loppujen lopuksi Schengenin laajentuminen olisi varmistanut henkilöiden vapaan liikkuvuuden, joka on yksi Euroopan unionin perustana olevista keskeisistä vapauksista.

Valitettavasti meille kerrottiin vastikään, että Schengen-alueen laajentuminen viivästyy teknisistä syistä, sillä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän, SIS II:n, valmisteluja ei saada ajoissa päätökseen.

Yhdyn täysin esittelijän esittämiin ajatuksiin ja haluan huomauttaa, että komissiota on vaadittava esittämään parlamentille kattavat, selkeät tiedot ja tutkimustulokset. Niissä on tarkennettava, miten pääasiallinen SIS II -hanke toteutetaan ja mitkä ovat viivästyksen syyt.

Komissiota ja neuvostoa olisi vaadittava lisäksi toteuttamaan toimia, jotta EU:n uudet jäsenvaltiot voivat liittyä Schengeniin alkuperäisessä aikataulussa.

Mikäli tämä ei onnistu, komissiota on kannustettava esittämään kattava arvio viivästyksen vaikutuksista. Siitä on käytävä tarkasti ilmi, mitä voimavaroja tarvitaan kattamaan taloudelliset ja organisaatioon liittyvät kulut, jotka johtuvat SIS II:n kehittämisestä ja toteuttamisesta, ja kuka kuluista vastaa.

  Stavros Lambrinidis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, Schengen ΙΙ:lla ei keksitä uudelleen pyörää myötä- eikä vastamäessä. Euroopan unionissa on jo Schengen-alue, jossa vapaa liikkuvuus ja turvallisuus on taattu. Olemme olleet solidaarisuuden velassa uusia jäsenvaltioita kohtaan. Olemme olleet solidaarisuuden velassa, minkä myönnämme tällä tavoin, nyt kun komissio on ilmoittanut, ettei järjestelmä ole valmis vielä moneen vuoteen.

Schengen II:lla on kuitenkin varmistettava, että perusoikeudet suojataan paremmin kuin Schengen I:ssä. Euroopan parlamentin esittämien muutosten ansiosta Schengen II:een sisältyvät tarkemmat tietosuojasäännöt, siinä taataan yhteisön valvonta ja yhteisön vastuu järjestelmän toiminnan suhteen sekä Euroopan parlamentin valvonta ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiovalta. Lisäksi siinä kielletään kolmansien maiden pääsy tietoihin ja taataan Euroopan tietosuojavaltuutetun aktiivinen valvonta sekä avoimuuden lisääminen.

Samalla ministerit kieltäytyvät kuitenkin valitettavan itsepintaisesti yhdenmukaistamasta kuulutusjärjestelmää. Mitä tarkoittavat "selvät viitteet" siitä, että joku on syyllistynyt vakavaan rikokseen? Tässä on kyse yli-innokkaiden poliisien mahdollisuudesta mielivaltaisiin toimiin. Onneksi komissio yrittää yhdenmukaistaa sen kolmessa vuodessa, mutta asian eteen on myös tehtävä töitä, arvoisa komission jäsen Frattini.

Kolmannen pilarin alalla ei ole tietosuojaa. Neuvosto lupasi parlamentille hoitavansa asian, muttei hoitanutkaan. Petämmekö vain itseämme? Tässä ajetaan läpi toimenpidettä, joka koskee poliisiviranomaisten ja muiden viranomaisten kesken tapahtuvaa henkilötietojen vaihtoa, mutta silti neuvosto kieltäytyy toteuttamasta tietosuojatoimenpidettä ja painostaa sen sijaan meitä hyväksymään ehdotuksen.

Kiitos, arvoisa puhemies. Voitte olla varmoja siitä, että ellei tätä puitepäätöstä anneta välittömästi, parlamentti tulee korottamaan äänensä.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Viime päivinä uusien jäsenvaltioiden tiedotusvälineissä on epäilty laajalti Schengen-alueeseen liittymistä koskevan alkuperäisen määräajan – lokakuun 2007 – toteutumista.

Määräajan noudattaminen edellyttää, että uuden sukupolven Schengenin tietojärjestelmä SIS II on saatu käyttöön. Tältä osin pidän esittelijä Coelhon kolmea mietintöä erittäin tärkeinä. Haluan kiittää häntä työstä – myös tarkistuksista, joiden tarkoituksena on tehdä komission ehdotuksesta avoimempi ja varmistaa, että neuvostossa löytyy yksimielisyys ensimmäisessä käsittelyssä.

Vaikka näissä kolmessa mietinnössä keskitytään suurelta osin teknisiin kysymyksiin eikä usein keskusteltuun Schengen-alueen laajentumisajankohtaan, niiden sujuva käsittely ja toteutus luovat edellytykset, joiden täyttyessä vuoden 2007 määräaika saattaisi vielä toteutua.

Schengenin järjestelmän käyttöönoton viivästyminen lisäisi taatusti sen toteutuksen lopullisia kustannuksia. Yksin Slovakiassa se on maksanut tähän mennessä noin 6 miljoonaa euroa. Viivästyksiä ei siis hyväksytä.

Marraskuun 5. päivänä 2004 annetussa Haagin ohjelmassa Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa, Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaiken mahdollisen rajatarkastusten poistamiseksi Euroopan unionin sisärajoilta mahdollisimman pian. Siitä on nyt kulunut lähes kaksi vuotta, eivätkä jäsenvaltioiden kansalaiset saata ymmärtää, miksi Euroopan komissio ratkoo vasta nyt SIS II:n toteutukseen liittyviä teknisiä ja oikeudellisia ongelmia.

Lopuksi haluan kehottaa pääsemään sovintoon. Kehotan parlamenttia hyväksymään säädökset ensimmäisessä käsittelyssä, jotta varmistetaan, ettei Euroopan unioni menetä uskottavuuttaan kansalaisten silmissä tehottoman byrokratian takia.

  Inger Segelström (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, hyvät kuulijat, haluan kiittää esittelijä Coelhoa ja muita rakentavista toimista.

Ne, jotka ovat kotoisin SIS-järjestelmään osallistuvista maista, ovat nähneet, että etsintäkuulutettujen rekisterillä on saatu aikaan välittömiä tuloksia rajatylittävän, yhdestä EU:n jäsenvaltiosta toiseen siirtyvän rikollisuuden torjunnassa. Odotamme innolla kehittyneempää SIS II -järjestelmää, johon kaikki 25 – pian kaikki 27 – jäsenvaltiota voivat osallistua.

Kansalaisten saatavilla olevissa raporteissa yhteistyö on tarjonnut sekä mahdollisuuden estää aiemmin tuomittuja ihmisiä palaamasta että keinon torjua huumeita. Olemme myös saaneet välineen ihmiskauppiaita vastaan. Ihmiskauppiaat salakuljettavat lapsia ja pakottavat heidät prostituutioon sekä käyttävät heitä hyväksi työvoimana. Kun SIS II on laajennettu ja otettu käyttöön, pystymme antamaan eurooppalaisille todellisen näytön yhteistyöstämme. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että sekä rikollisuuden torjunnan että yksityisyyden suojelun eteen on tehtävä enemmän töitä.

Vuoropuhelua tarvitaan pystyäksemme täyttämään ihmisten meihin kohdistamat odotukset yleisessä keskustelussa rauhasta, turvallisuudesta ja oikeudesta kaikkien toimiemme pohjana. Eikö sitä voitaisi kuitenkin aloittaa pikaisemmin?

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, vanhan Euroopan unionin kansalaiset ovat saaneet nauttia vapaasta liikkuvuudesta Schengen-järjestelmässä vuodesta 1985. Laajentumisen jälkeen järjestelmä ei ole kuitenkaan pystynyt selviytymään uusien jäsenvaltioiden kansalaisista. Jos nämä ihmiset haluavat siis ylittää rajan, he joutuvat käymään läpi tarkastukset ja jonottamaan ylityspaikoilla kärsivällisesti useita tunteja. On taatusti korkea aika tehdä loppu tällaisesta jaosta vanhan ja uuden EU:n välillä: vanhan ja "paremman" Euroopan unionin kansalaiset voivat nauttia perussopimusten mukaisesta liikkumisen vapaudesta, mutta uusien ja "huonompien" jäsenvaltioiden kansalaisten aika ei ole mennyt eteenpäin sitten vuoden 1985. On ristiriitaista, että vaikka EU:n ulkorajojen turvaamisesta vastaava virasto, FRONTEX, sijaitsee Varsovassa, uuden jäsenvaltion alueella, puolalaisilla ja muiden uusien jäsenvaltioiden kansalaisilla ei ole täysimääräistä oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionissa. Vaadinkin parlamenttia hyväksymään tänään keskusteltavina olevat kolme mietintöä ensimmäisessä käsittelyssä. On poistettava tämä konkreettinen raja, joka on kuin korkea muuri, joka erottaa vanhan Euroopan unionin uudesta. Velvollisuutemme on päästä siitä eroon. Lopuksi haluan kiittää kaikkia jäseniä, jotka ovat ilmaisseet tänään solidaarisuuttaan uusia jäsenvaltioita kohtaan.

  Katrin Saks (PSE). – (ET) Uudesta jäsenvaltiosta kotoisin olevana edustajana olen erittäin iloinen siitä, että toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä saadaan pian valmiiksi. Ongelmana on kuitenkin, että tietojärjestelmän valmistuminen on viivästynyt. Neuvosto vahvisti kesäkuussa kaiken olevan kunnossa ja määräajan pysyvän ennallaan, mutta kaksi kuukautta myöhemmin tilanne oli toinen.

Nyt kaikille on ilmeisen selvää, että Schengenin laajentuminen viivästyy. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, miten pitkästä viivästyksestä on kyse. Minusta olisi kaikkien osapuolten kannalta parempi, mikäli kaikille asianosaisille vastattaisiin rehellisesti kysymykseen, milloin liittyminen tapahtuu.

Uudet jäsenvaltiot ovat tehneet lujasti töitä, ja tämän on jatkuttava. Myös Virossa on ollut ongelmia. Lukisimme kotiläksymme kuitenkin paljon paremmin, jos tulevaisuudesta olisi varmuus. Vapaa liikkuvuus ei ole ainoa kysymys: epävarma tilanne herättää molemmin puolin epäluottamusta. Miten komissio aikoo toimia tässä tilanteessa, ja millaiset määräajat aiotaan asettaa? Tämä on tänään hyvin tärkeä kysymys.

  Edith Mastenbroek (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuukausia kestäneiden kiivaiden neuvottelujen jälkeen kaksi ja puoli minuuttia ei yksinkertaisesti riitä, jotta voisin esittää parlamentille näkökantani. Päätän puheeni, jos se sopii teille.

Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden asiasta vastaavat organisaatiot ovat nyt vastuussa siitä, että uusi järjestelmä saadaan toimimaan kansalaistemme etujen mukaisesti. Haluan kuitenkin kehottaa Euroopan parlamentin jäseniä menemään itseensä ja pohtimaan, miksi niin usein ensin vaatimalla vaadimme yhteispäätösmenettelyä ja sitten luovumme siitä heti, kun voisimme todella käyttää sitä, ja miksi käännämme kelkkamme tietosuojan suhteen. Kansalaisille ei saada todistettua Euroopan parlamentin lisäarvoa yksinomaan oikeuksia puolustamalla. Se saadaan todistettua vain käyttämällä niitä yhteiskunnan hyödyksi.

  Konrad Szymański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Schengen on yksi niistä EU:n hankkeista, joissa jäsenvaltioiden kansalaiset ymmärtävät Euroopan unioniin kuulumisesta koituvat hyödyt. Matkustaminen on helpompaa ja rajatarkastukset vaivattomampia, ja rikollisuuttakin voidaan torjua tehokkaammin. Parlamentti pitää kiinni sanastaan ja aikataulustaan, mutta komissio valitettavasti ei. Edelleenkään ei ole selvää, milloin uudet jäsenvaltiot voivat liittyä laajennettuun järjestelmään. SIS I+ -ehdotuksella otetaan tosiasiassa takapakkia, sillä siinä on eri määräajat vanhan ja uuden Euroopan unionin maille.

Muiden keskieurooppalaisten maiden tavoin Puola täytti kalliiksi käyneitä ja poliittisesti vaikeita vaatimuksia itäisten naapuriensa osalta vuonna 2003. Minua kiinnostaisi tietää, miten komission jäsen Frattini aikoo selittää Puolan, Tšekin ja Unkarin kansalaisille, että maidemme liittyminen Schengen-alueeseen viivästyy mahdollisesti jopa vuoteen 2009.

Minua kiinnostaa tietää myös, paljastetaanko meille ikinä viivästyksen taustalla olevia nimenomaisia syitä. Saattaa hyvinkin olla, että liian moni EU:n keskeisistä toimielimistä sijaitsee Strasbourgissa, minkä vuoksi se ei pysty hoitamaan asiaa. Saattaa kuitenkin olla myös niin, ettei tilanne johdu SIS II:n käyttöönottoa koskevista teknisistä ongelmista vaan muutamien jäsenvaltioiden poliittisesta haluttomuudesta panna sopimusta täytäntöön kotimaan politiikassa. En saa karistettua näin kiusallista epäilystä mielestäni, ennen kuin kysymyksiini vastataan.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies McMILLAN-SCOTT

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, valtaosa puhujista käsitteli nähdäkseni suuria ongelmia, joita toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmässä (SIS II) on tullut eteen, ja muutamat käsittelivät oikeusperustaa. Puhun näin ollen oikeusperustasta ja järjestelmän toimivuutta koskevista suurimmista ongelmista. Ennen tätä haluan kuitenkin kiittää vielä kerran esittelijä Coelhoa siitä, että hän teki tiivistä yhteistyötä sekä neuvoston että Euroopan komission kanssa, jotta oikeusperustasta päästäisiin tyydyttävään sovintoratkaisuun. Puhun oikeusperustasta hieman tuonnempana.

Monet mainitsivat toisen sukupolven järjestelmän toteuttamisen viivästymisen. Sanon tavalliseen tapaani asiat suoraan: minusta loppumaton syyllisen etsiminen ongelman ratkaisemisen sijasta ei auta asiaa lainkaan. Miksei? Siksi, että jäsenvaltiot – etenkin ne, joita parlamentissa puhuneet edustavat – tietävät varsin hyvin, mistä viivästyminen johtuu. Jäsenvaltiot ovat jo moneen kertaan käsitelleet tarkistettua toteutusaikataulua, joka annetaan hyväksyttäväksi joulukuussa kokoontuvalle neuvostolle. Yksi teistä puhui vuodesta 2009. En voi taata, että joulukuussa kokoontuva neuvosto antaa lopullisen hyväksynnän, mutta komission ehdotuksessa toisen sukupolven järjestelmän käyttöönottoajankohdan tavoitteeksi ei ole asetettu vuotta 2009 vaan todellakin kesäkuu 2008. Toistan, että viivästykset liittyvät yksinomaan keskusten toimintaa koskeviin teknisiin ongelmiin. Tänne Strasbourgiin sijoitettu pääkeskus viivästyi hieman. Viivästykset liittyvät kuitenkin myös sopimusmenettelyihin useissa jäsenvaltioissa, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa.

Lisäksi käytännössä kaikki jäsenvaltiot, tai ainakin erittäin suuri enemmistö jäsenvaltioista, ovat pyytäneet lisäaikaa voidakseen testata kansallisten järjestelmien ja pääkeskuksen välisiä teknisiä yhteyksiä. Jäsenvaltiot pyysivät kolme kuukautta lisäaikaa, ei neuvosto eikä Euroopan komissio. Neuvosto ja komissio ovat luvanneet minimoida viivästyksen, jopa kuroa aikataulun kiinni. Voin kertoa, että komission ja jäsenvaltioiden kanssa toimiva työryhmä on perustettu valvomaan tarkistetun suunnitelman toteutusta. Suunnitelmaa ehdotin minä, ja sen ovat tarkastaneet jäsenvaltiot, jotka myös sen hyväksyvät joulukuussa.

Arvioimme parhaillaan muutamia tilapäisiä ratkaisuja. Portugalin ehdotus, niin kutsuttu SIS+, on siis vain tilapäinen ratkaisu, jolla lievennetään viivästystä. Se ei voi missään tapauksessa olla vaihtoehto SIS II:lle. Totean täällä parlamentissa, että voisin ottaa huomioon myös viivästymisen taloudelliset vaikutukset uusille jäsenvaltioille. Totean ja vahvistan tämän yhdellä ehdolla: lisäaikaa vaativat jäsenvaltiot eivät saa itse olla aikataulusta jäljessä esimerkiksi sopimusmenettelyjen takia. Voin todeta vilpittömästi, että toistaiseksi vain Slovenialla on tekniset valmiudet noudattaa alkuperäistä aikataulua eli lokakuuta 2007.

Sanon vielä pari sanaa oikeusperustasta. Parlamentille annetun ehdotuksen osalta voin todeta esittelijä Coelhon tavoin, että tulos on myönteinen Euroopan unionille. Poliisiviranomaisten suorittamat tarkastukset tehostuvat, mikä lisää ulkorajojen turvallisuutta. Samalla säilyy asianmukainen henkilötietojen suoja. Toivon todella, kuten monet teistä, että neuvostossa päästään lopultakin eteenpäin edellisen puheenjohtajavaltion Itävallan ja nykyisen puheenjohtajavaltion Suomen poliittisen sitoumuksen pohjalta. Tarkoitan sovintoa puitepäätösehdotuksesta, jolla on tarkoitus ulottaa tietosuoja kolmanteen pilariin, jotta järjestelmästä tulee kattava ja jotta se pitää sisällään sekä turvallisuuden että perusoikeuksien suojan.

Parlamentti, neuvosto ja komissio ovat osoittaneet pystyvänsä työskentelemään yhdessä tasapainoisen kompromissin aikaansaamiseksi. Uudet jäsenvaltiot vaativat oikeutetusti tarkastusten lakkauttamista niiden ulkorajoilla. Todellisen vapaan liikkuvuuden alueen takaaminen suhteellisen nopeasti kaikille unionin kansalaisille on yksi Euroopan unionin laajentumisen näkyvimmistä tuloksista. Oikeusperustasta johtuvilla viivästyksillä on vaikutusta tähän Euroopan unionille tärkeään poliittiseen saavutukseen, joka on yksi liittymissopimuksen ensisijaisista tavoitteista.

  Puhemies. Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.30.