Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suositus toiseen käsittelyyn (A6-0337/2006) neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007) (06233/2/2006 – C6-0271/2006 – 2004/0151 (COD)) (Esittelijä: Hieronymi)
Ruth Hieronymi (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään Media 2007 -ohjelmasta, eurooppalaisen elokuvateollisuuden kolmannen sukupolven tukiohjelmasta.
Haluan kiittää lämpimästi kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäseniä ja neuvoa-antavia komiteoita erinomaisesta yhteistyöstä sekä erityisesti myös komission jäsentä Redingiä ja hänen henkilökuntaansa, jotka ovat yhdessä parlamentin kanssa pyrkineet tekemään kaikkensa auttaakseen Euroopan audiovisuaaliteollisuutta kehittymään ja menestymään.
Tasan vuosi sitten, 25. lokakuuta 2005, Euroopan parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä tämän ohjelmaluonnoksen. Halusimme hyväksyä ohjelman hyvissä ajoin – ja tällä tarkoitan varhaisessa vaiheessa – jotta se voisi olla eurooppalaisten elokuvantekijöiden käytettävissä 1. tammikuuta 2007 alkaen. Eurooppa-neuvosto ei kuitenkaan ollut valitettavasti riittävän kaukonäköinen pysyäkseen tässä aikataulussa ja edellytti meidän käyvän ensiksi vaikeita rahoitusneuvotteluja.
Media 2007 -ohjelman rakenne on sama kuin sen menestyksellisissä edeltäjissä, Media- ja Media Plus -ohjelmissa, käsittäen audiovisuaalialan koulutuksen, kehityksen ja myynnin muttei tuotantoa, joka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Poikkeuksellisen tärkeän Media-ohjelmasta tekee se, että audiovisuaaliala on, kuten kaikki tiedämme, yksi nopeimmin kasvavista taloudenaloista paitsi Euroopan unionissa myös koko maailmassa. Jos Euroopan unioni haluaa pysyä tässä kasvussa mukana, sen on löydettävä toimintatapa, joka tuottaa hyviä tuloksia.
Media-ohjelma on vastaus Euroopan audiovisuaalimarkkinoiden kahteen keskeiseen ongelmaan. Ensimmäinen on pirstaloituminen, joka johtuu lähinnä kulttuurisesta, kielellisestä ja kansallisesta monimuotoisuudestamme. Vaikka tämä monimuotoisuus on arvokas asia, yksi Euroopan unionin arvokkaimmista, se myös asettaa suuria haasteita markkinoiden kehitykselle. Toiseksi Euroopan audiovisuaalimarkkinat kärsivät kroonisesta pääomavajeesta. Media-ohjelmassa vastataan hyvin näihin haasteisiin.
Media-ohjelmasta annettiin rahoitusta 90 prosentille kaikista Euroopan unionissa tuotetuista, vientiin tarkoitetuista elokuvista. Jokainen ohjelman kautta investoitu euro tuo 20 euron edestä uusia investointeja, joten oli ehdottomasti oikein, että komissio ja erityisesti komission jäsen Reding vaativat ohjelmalle riittävää rahoitusta Euroopan unionilta ja ehdottivat rahoituksen määräksi miljardi euroa. On valitettavaa, ettei neuvostoa kyetty neuvottelujen kuluessa taivuttelemaan hyväksymään tätä summaa, jota supistettiin 671 miljoonaan euroon. Kyseinen summa mahdollistaa vain vallitsevan tilanteen säilyttämisen, muttei alan kehittämistä.
Uuteen ohjelmaan sisältyy kuitenkin kolme painopistealuetta. Ensimmäinen on digitalisointi, toinen tehostettu yhteistyö kaikilla tasoilla ja kolmas parannetut mahdollisuudet saada rahoitusta elokuvien rahoittamiseen erikoistuneilta rahoituslaitoksilta. Voin vain todeta kaikesta tästä, että vaadimme painokkaasti ohjelman pikaista käynnistämistä, sen menestyksellistä täytäntöönpanoa ja seuraavalla kerralla toivottavasti myös riittävää rahoitusta.
Viviane Reding, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, tiedän kaikkien parlamentissa arvostavan minun tapaani Media-ohjelmaa, joka on osoittautunut toimivaksi ja jolla on tuettu Euroopan audiovisuaalialaa sen käynnistämisestä lähtien. Olemme nyt ohjelman neljännessä sukupolvessa. Se, että olemme pysyneet uskollisina ohjelman perusrakenteelle uudistaen samanaikaisesti teknologiseen edistykseen liittyviä ohjelman osa-alueita, todistaa, että ohjelma on osoittautunut arvokkaaksi ja tärkeäksi, että alalla työskentelevät antavat sille yksimielisesti tunnustusta ja että se on ensiarvoisen tärkeä audiovisuaalisen luovan toimintamme ja perintömme tulevaisuudelle.
Arvoisa puhemies, olen iloinen Euroopan parlamentin tinkimättömästä tuesta ja erityisesti esittelijä Hieronymin rakentavasta ja vankkumattomasta tuesta. Suositus toiseen käsittelyyn on uusi askel kohti ohjelman pikaista voimaantuloa vuonna 2007. Parlamentti on hoitanut oman osuutensa, ja neuvoston on nyt tehtävä lopulliset päätökset. Toivon, että tämä antaa audiovisuaalialalla työskenteleville mahdollisuuden hyötyä ensi vuodesta lähtien joustavasti ja saumattomasti tuesta, joka on ehdottoman tärkeää heille monestakin syystä. Se on tärkeää ensinnäkin Euroopan kulttuuriselle monimuotoisuudelle, toiseksi eurooppalaisten tuotantojen syntymiselle ja kolmanneksi vahvalle sisältöteollisuudelle. Omasta puolestani aion edistää, kuten aiemminkin, tämän päätöksen hyväksymistä, sillä se on ratkaiseva askel Euroopan audiovisuaalialan tulevaisuuden kannalta.
Marie Panayotopoulos-Cassiotou, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen ehdotus Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanemiseksi tehtävää päätöstä koskevan yhteisen kannan hyväksymiseksi Euroopan parlamentissa on nähdäkseni erittäin monen henkilön, eritoten esittelijä Ruth Hieronymin, peräänantamattomuuden ja johdonmukaisen työn ansiota. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelijana minäkin kiitän vilpittömästi esittelijää ja komission jäsentä Redingiä, joka johtaa Media-ohjelmien parissa tehtävää työtä.
Yhteistyössä Euroopan komission ja neuvoston kanssa olemme päätyneet Media 2007–2013 -ohjelman tekstin lopulliseen versioon. Ohjelmalla annetaan erityistä lisäarvoa Euroopan audiovisuaalialan kehitykselle. Sen lisäksi, että audiovisuaaliala on taloudellisesti hyödyllinen ja tärkeä ja että sen odotetaan edistävän Euroopan unionin työllisyyden ja audiovisuaaliteollisuuden kilpailukyvyn kehitystä, sillä on myös erityistä sosiaalista ja kulttuurista arvoa.
Audiovisuaalialalla on tänä päivänä suunnattomat mahdollisuudet torjua sukupuolistereotypioita ja kehittää eurooppalaisten yhteisöjen asenteita ja toimintatapoja perinteiden, muuttumattomien arvojen sekä ihmisarvon ja ihmisen ainutlaatuisuuden kunnioittamisen pohjalta.
Euroopan parlamentti on pyrkinyt vahvistamaan tuotannon valmisteluvaihetta ja jälkituotantovaihetta useimpien eurooppalaisten audiovisuaalialan tuottajien kohdalla, minkä ansiosta uudessa Media 2007 -ohjelmassa korostetaan edelleen niiden tärkeyttä kulttuurisen vuoropuhelun edistämiselle sekä kieli- ja kulttuuriperinnölle.
Toivomme myös, että kilpailukyvyn globalisoitumisen ja Lissabonin strategisten tavoitteiden muodostamissa puitteissa edistetään eurooppalaista teollisuudenalaa, joka on arvostettu, vahva ja sisällöllisesti eriytynyt, jotta kehitetään eurooppalaisia arvoja ja tehdään niistä helposti lähestyttäviä kiinnittämällä enemmän huomiota vähemmän puhuttujen kielten tukemiseen...
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Marianne Mikko, PSE-ryhmän puolesta. – (ET) Hyvät kuulijat, ensinnäkin haluan vielä kerran kiittää esittelijä Hieronymiä, joka on laatinut erinomaisen Media 2007 -ohjelmaa käsittelevän asiakirjan, jolla tuetaan Euroopan elokuvateollisuutta.
Olen iloinen mutta myös huolestunut. Olen iloinen siitä, että digitalisoinnin tukemisesta on tullut keskeinen osa Media 2007 -ohjelmaa, mutta huolestunut siitä, ettei eurooppalaisen elokuvateollisuuden tulevaa kilpailukykyä pystytä turvaamaan nykyisellä rahoituksella.
Digitalisointi on haaste, jota Euroopan audiovisuaaliala tarvitsee kehittääkseen innovointikykyään. Digitalisointi voisi muodostua tehokkaaksi välineeksi eurooppalaisten markkinoiden yhdentämisessä.
Kiitän komissiota, neuvostoa ja kaikkia kollegojani, jotka tukivat varjoesittelijän ominaisuudessa esittämiäni näkemyksiä. Nykytilanteesta totean, että amerikkalaistuotantojen osuus eurooppalaisilla televisioasemilla on jälleen kerran noussut uuteen ennätykseen. Hollywood hallitsee myös elokuvateattereitamme.
Aikanaan elokuva kuului Fassbinderille ja ranskalaiselle uudelle aallolle. Viime aikoina se on kuulunut Kaurismäelle ja Dogma-ryhmälle. Nyt älykäs eurooppalainen yleisö haluaa nähdä aasialaista elokuvatuotantoa.
Tiedän, että loistavien elokuvantekijöiden nousu on paljolti sattuman kauppaa. Nykyinen rahoitusvaje merkitsee sitä, että seuraava eurooppalainen elokuvanero saattaa siirtyä työskentelemään Yhdysvaltoihin tai vaihtaa kokonaan alaa.
Media ei ole pelkästään teollisuudenala. Se on myös väline identiteetin luomiseen. Euroopan unioni ei voi toimia ilman eurooppalaista identiteettiä, minkä vuoksi haluan korostaa vielä kerran, miten ehdottoman tärkeää meidän on tukea elokuvateollisuuttamme.
Haluan kiittää teitä kaikkia työstänne, mutta minun on päätettävä puheenvuoroni toteamalla, että nyt sovitut ohjelman määrärahat ovat pienemmät kuin aloittaessamme työn. Tästä syystä olen pahoillani Euroopan unionin puolesta.
Alfonso Andria, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, on kulunut jo vuosi siitä, kun ilmaisimme ensimmäisessä käsittelyssä tyytyväisyytemme esittelijän erinomaiseen työhön. Haluan kiittää esittelijää vielä kerran hänen tällä välin tekemästään työstä. Lisäksi viime syyskuussa minä, jäsen Hieronymi ja muutamat muut parlamentin jäsenet keskustelimme näistä aiheista Italian hallituksen jäsenten ja alan toimijoiden kanssa Venetsian elokuvajuhlien 57-vuotisen historian johdosta käydyssä pitkässä ja mielenkiintoisessa keskustelussa.
Ymmärrämme, että on ilmennyt viivästymistä. Euroopan parlamentti on toiminut erittäin vastuuntuntoisesti ja äärimmäisen nopeasti ja saattaa tänään täysistunnon tietoon Media-ohjelmaa koskevan mietinnön lopullisen tekstin. Ohjelmaan on tietysti tehty paljon parannuksia helpottamalla potentiaalisten tuensaajien mahdollisuuksia saada rahoitusta ohjelmasta, vahvistamalla yhteistyötä muiden yhteisöohjelmien kanssa koulutuksen ja tutkimuksen aloilla sekä parantamalla audiovisuaaliteollisuuden luotonsaantimahdollisuuksia alan pysyvän investointivajeen korjaamiseksi.
Lisäksi uusien teknologioiden käyttö merkitsee väistämätöntä siirtymistä kustannusten järkeistämiseen ja siitä seuraavaan kilpailukykyyn. Ehdotan näin ollen, että komissio ottaa tehtäväkseen arvioida toteutettuja pilottihankkeita ja jakaa onnistuneista hankkeista saatuja kokemuksia.
Puheenvuoroni päätteeksi haluan toistaa ehdotuksen, jonka esitin parlamentille viime vuonna elokuvaperintömme säilyttämistä koskevan mietinnön yhteydessä. Ehdotin, että perustettaisiin Eurooppa-aiheinen elokuva-arkisto, jossa säilytetään huolellisesti valikoituja elokuvia, jotka liittyvät historiallisiin tapahtumiin ja yhteisöhankkeen kehitystä koskeviin tapahtumiin.
Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan aloittaa kiittämällä lämpimästi jäsen Hieronymiä hänen työstään ja komission jäsentä Redingiä hyvästä yhteistyöstä.
Mediapolitiikassamme on itse asiassa kyse eurooppalaisten elokuvien erityisen esteettisen kielen kehittämisestä. Kulttuuriselle omakuvallemme on keskeistä halu torjua Hollywoodin valta-asemaa, esittää omia elokuviamme, joille on tunnusomaista eurooppalainen monimuotoisuus, ja helpottaa niiden tuotantoa ja levitystä. Vaikka tiedämme, että audiovisuaaliteollisuus on myös suunnattoman tärkeä Lissabonin strategialle ja Euroopan unionin talouskehitykselle, kyse ei ole vain taloudesta. Kyse on myös kulttuuripolitiikasta sen syvällisessä merkityksessä sekä kulttuuri-identiteetistä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta.
Olen samaa mieltä kuin edelliset puhujat, jotka ovat korostaneet pääomavajetta sekä tarvetta käynnistää Media-ohjelma pikaisesti ja lisätä sen rahoitusta.
Seán Ó Neachtain, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijä Hieronymiä hänen työstään ja komission jäsentä Redingiä tämän työstä ohjelman tukemiseksi.
Kannatan Media-ohjelman jatkamista kaudella 2007–2013. Euroopan yhdentymisen tiivistyessä on muistettava, että meidän on hyvin tärkeää pyrkiä suojelemaan ja edistämään kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta EU:n sisällä. Emme saa koskaan unohtaa, että EU:n monimuotoisuus on sen suurin vahvuus. Media-ohjelma auttaa pohjimmiltaan kehittämään Euroopan audiovisuaalialaa seuraavien kuuden vuoden aikana.
Euroopan parlamentin tarkistuksilla on varmistettu, että Media-ohjelmassa tunnustetaan eurooppalaisen elokuvan merkitys kulttuurien väliselle vuoropuhelulle, kielelliselle ja kulttuuriselle monimuotoisuudelle sekä syrjimättömyydelle.
Thomas Wise, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä ehdotus on jälleen uusi tapa, jolla EU:n ihanteita ja sensuuria pyritään tyrkyttämään hyväuskoiselle yleisölle. Siinä ei ole kyse niinkään EU:n teollisuuden tukemisesta kuin sen suojelemisesta ulkopuoliselta kilpailulta todellisessa maailmassa.
Minun on kysyttävä, miksi tämä ehdotus on tarpeen? Ehkäpä siksi, että tällaisen ohjelman täytäntöönpanossa EU voi hyödyntää jälleen uutta alaa sanomansa välittämiseksi kansalaisille, jotka eivät usko joutuvansa manipuloinnin kohteiksi tai ota tätä mahdollisuutta huomioon. Mietinnössä todetaan, että "on pidettävä mielessä, että (…) Media-ohjelmassa viitataan nyt selkeämmin eurooppalaisen elokuvan merkitykseen kulttuurien väliselle vuoropuhelulle". Siinä kuitenkin sivuutetaan täysin laajempi kulttuurien välinen vuoropuhelu eri eurooppalaisten kulttuurien ja koko maailman kulttuurien, esimerkiksi Intian niemimaan kulttuurien, välillä. Joka ikinen mietinnössä esitetty näkökohta on odotetusti osoitus taas uudesta yrityksestä puuttua kaupalliseen toimintaan.
Meille kerrotaan, että ohjelman kustannukset ovat 671 miljoonaa euroa. Tiedämme myös, että se, joka maksaa viulut, määrää tahdin. Mutta missä on ohjelman lisäarvo? Kuka siitä hyötyy? Ohjelmassa sivuutetaan se, mitä kansalaiset haluisivat nähdä, jos heillä olisi vapaus valita. EU hyötyy kuitenkin vääristelemällä kansalaisten mielikuvaa markkinoista. Juuri niin, EU:n kansalaisten, näiden ihmisparkojen, jotka pakotettiin ottamaan EU:n kansalaisuus, josta ei ole toistaiseksi pakotietä!
Tadeusz Zwiefka (PPE-DE). – (PL) Aloitan kiittämällä esittelijää erinomaisesta työstä. Kuten kaikki tiedämme, audiovisuaaliala on hyvin tärkeä osa talouttamme. Se työllistää yli miljoona ihmistä. Audiovisuaalialalla on myös erittäin tärkeä sosiaalinen ja kulttuurinen rooli, koska lähes jokaisessa eurooppalaisessa kotitaloudessa on televisio.
Minua surettaa todeta, että Euroopassa tuotettujen elokuvien osuus eurooppalaisista elokuvamarkkinoista on valitettavasti vain 26 prosenttia, kun amerikkalaistuotantojen vastaava osuus on 71 prosenttia. En voi olla yhtä mieltä edellisen puhujan kanssa siitä, että tähän liittyy jonkinlaista pakottamista. Meidän velvollisuutemme on todellakin tarjota eurooppalaiselle yleisölle vaihtoehto. Tämän vaihtoehdon on kuitenkin sisällettävä laadukkaita eurooppalaisia tuotantoja, koska äsken mainitsemani prosenttiluvut eivät tietenkään kuvasta niiden elokuvien laatua, joita meillä on mahdollisuus katsoa. Näin ollen on syytä toivoa, että Media 2007 -ohjelma auttaa tasapainottamaan tätä suhdetta.
Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja eurooppalaisen elokuvatuotannon vahvistaminen on ylevä tavoite, mutta se voidaan saavuttaa vain vahvistamalla samanaikaisesti Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä. Digitalisointi on selvästikin yksi tapa torjua pirstoutumista ja investointivajetta eurooppalaisilla elokuvamarkkinoilla, mutta tältä osin tarvitaan todella parempaa levitysjärjestelmää sekä eurooppalaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Digitaalisia palveluja koskeva teknologinen edistys helpottaa nykyään eurooppalaisten audiovisuaalituotteiden parempaa levitystä. Media 2007 -ohjelman täysimääräinen täytäntöönpano ei kuitenkaan onnistu, koska yksityinen sektori ei osallistu varsinkaan audiovisuaalihankkeiden rahoittamiseen. Audiovisuaalituotannolle myönnettäviä luottoja koskeva tämänhetkinen tarjous on täysin riittämätön erityisesti pienten ja keskisuurten tuottajien elokuvien kannalta. Sama pätee nuorten elokuvantekijöiden saatavilla oleviin avustuksiin.
Luotan siihen, että Media 2007 -ohjelmasta on todellakin hyötyä.
Nikolaos Sifunakis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä on erityisen tärkeä päivä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle, sillä tänään täysistunnon hyväksyttäviksi esitetään ystävieni, jäsenten Hieronymi, Graça Moura, Gröner, Pack ja Takkula laatimat mietinnöt audiovisuaalialaa, kulttuuria, nuorisoa, koulutusta ja "Kansalaisten Eurooppaa" koskevista monivuotisista ohjelmista. Valiokuntamme jäsenet ansaitsevat onnittelut.
Vaikka ohjelmien hyväksyminen viivästyi, koska rahoitusnäkymistä sopiminen oli hankalaa, katsomme, että näihin ohjelmiin osoitettava rahoitus mahdollistaa riittämättömyydestään huolimatta jatkossakin avustusten tarjoamisen ohjelmista.
Media-ohjelmalla voidaan erityisen merkittävästi parantaa eurooppalaisen elokuvateollisuuden kilpailukykyä antamalla taloudellista tukea audiovisuaaliteosten kehittämiseen, alan ammattilaisten koulutukseen sekä eurooppalaisten teosten levityksen ja liikkuvuuden vahvistamiseen. Meidän on myös korostettava tässä yhteydessä komission jäsenen Redingin toimia.
Eurooppalaisten elokuvien kehittäminen ja myynninedistäminen on ratkaisevan tärkeää kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämiselle sekä talouskehitykselle ja työllisyydelle. Valitettavasti Euroopan erityisen runsas kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus aiheuttaa myös entistä suuremman rakenteellisen ongelman audiovisuaalimarkkinoilla. Tarkoitan kansallisten markkinoiden laaja-alaista pirstoutumista, mikä estää eurooppalaista elokuvateollisuutta hankkimasta suurempaa osuutta eurooppalaisista ja maailmanlaajuisista markkinoista.
Media 2007 -ohjelman avulla on parannettava eurooppalaisten teosten rajatylittävää liikkuvuutta.
Bernat Joan i Marí (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan onnitella ja kiittää jäsen Hieronymiä erinomaisesta työstä ja komission jäsentä Redingiä hänen omaksumistaan näkökannoista.
Mielestäni on hyvin tärkeää tukea Euroopan audiovisuaalialaa ja eurooppalaista elokuvaa monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden turvaamiseksi Euroopassa ja tehdä työtä Euroopan unionin tärkeimpien päämäärien saavuttamiseksi. Katson, että se on erittäin tärkeää myös muun muassa uhanalaisten kulttuurien, valtiottomien kansojen kielten ja vähemmistökielten kannalta. Mietintöön sisältyvä viittaus alue- ja paikallistasoon on hyvin tärkeä, koska siinä kiinnitetään huomiota todellisen monimuotoisuuden tarpeellisuuteen Euroopan unionissa. Kyseessä on merkittävä tukitoimi. Meidän on myös tuettava riippumattomia tuottajia rikastaaksemme audiovisuaalista tuotantoa ja saadaksemme sen kuvastamaan paremmin todellisuutta ja eurooppalaista kulttuuria.
Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, jos katsoo televisiota missä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiossa näkemättä uutisia, voisi luulla olevansa Yhdysvalloissa. Amerikkalainen kulttuuri hallitsee televisiota. Tämä vastenmielinen kulttuuri, joka sisältää muun muassa väkivaltaa, rikoksia ja raiskauksia ja joka tulee koteihimme niin helposti. Meidän on suojeltava eurooppalaista perhettä tältä kulttuurilta, joka ei sovi meille. Meidän on siten selvästikin vahvistettava eurooppalaista elokuvaa sekä maanosamme kulttuuria ja sivistystä, mutta pelkään pahoin, että mietinnössä esitetyt keinot ovat tehottomia.
Televisio on "nitroglyseriiniä" sitä hallitsevan henkilön käsissä. Se tarjoaa ravintoa, jota ihminen haluaa. Haluan viitata tässä yhteydessä Euronews-kanavaan, jota rahoitamme ja jossa kutsuttiin jokin aika sitten kaikkia italialaisia mafiosoiksi johonkin jalkapalloon liittyvän asian takia. Euronews tekee omaa politiikkaansa käyttämällä Makedonia-nimitystä, toisin kuin Euroopan unioni, joka käyttää kyseisestä maasta nimitystä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.
Kyse on näin ollen siitä, että meidän on annettava taloudellista tukea ja samanaikaisesti valvottava, mihin rahamme menevät ja miten niitä käytetään. Tämä on tärkeä asia, jos haluamme menestyä siinä erittäin merkittävässä kysymyksessä, joka mielipiteenmuodostus on. Jäsenvaltioiden historiaa voidaan tietysti myös tuoda voimakkaammin esille, jos niin halutaan. En tunne Puolan historiaa, aivan kuten Puolassa ei tunneta Kreikan historiaa. Olemme nyt yhtä perhettä. Meidän olisi tunnettava toistemme taustat. Keitä olemme ja minne haluamme mennä. Tätä toimintaa on siis rahoitettava, ja toivon, että näin myös tehdään. Siihen tarvitaan kuitenkin tietysti uskallusta ja toisenlainen menetelmä kuin se, jolla nyt lähestymme asioita.
Viviane Reding, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää vielä kerran Euroopan parlamenttia sekä erityisesti kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa, sen puheenjohtajaa ja esittelijää arvokkaasta tuesta eurooppalaiselle luovalle toiminnalle ja elokuvatuotannon monimuotoisuudelle.
Yhdyn niiden jäsenten esittämiin mielipiteisiin ja huolenaiheisiin, joiden mielestä ohjelman rahoitus ei valitettavasti ole riittävä tavoitteitamme silmällä pitäen. On valitettavaa mutta totta, ettemme saaneet pyytämämme suuruista rahoitusta. Meidän on näin ollen toimittava sen varmistamiseksi, että uusi ohjelma, jonka rahoitusta on supistettu, on tilaisuus aloittaa puhtaalta pöydältä ja keskittyä niihin toimiin, joilla on todellista eurooppalaista lisäarvoa, samalla kun kehotamme jäsenvaltioiden hallituksia ottamaan vastuuta muista toimista.
Kuten esittelijä on jo selittänyt erittäin hyvin, pitäydymme toimissa, jotka ovat osoittautuneet hyviksi vuosien saatossa. Lisäämme kuitenkin myös tukea esimerkiksi tilausvideopalvelulle, josta on tulossa yksi painopistealue. Tuemme myös digitalisointia, joka tarjoaa erityisen tilaisuuden eurooppalaisten tuotantojen liikkuvuudelle, ja lisäämme levitykseen osoitettavaa tukea luodaksemme tarvittavaa synergiaa online-elokuvan aikakautta varten. Aiomme myös ottaa käyttöön uusia toimia tukeaksemme eurooppalaisten elokuvien esittämistä muiden maanosien nousevilla markkinoilla. Nämä ovat tärkeimmät osa-alueet aloitteessa, joka nauttii Euroopan parlamentin, ministerineuvoston ja alalla työskentelevien lähes yksimielistä tukea. Arvoisa puhemies, kiitos parlamentin tuesta, jota sekä katsojat että audiovisuaalituotantojen tekijät osaavat arvostaa.