Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 24. lokakuuta 2006 - Strasbourg

9. Äänestysselitykset

Bergerin mietintö (A6-0329/2006)

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, viittaukseni työjärjestykseen perustuu työjärjestyksen 6 artiklan 7 kohtaan ja 7 artiklaan, jotka liittyvät koskemattomuuteen. Mietinnöstä ei keskusteltu, joten suullisia äänestysselityksiä ei anneta. Asianomaisessa tapauksessa kollegaamme Borgheziota vastaan on aloitettu oikeusmenettely vain siksi, että hän kirjoitti tuomion jälkeen spraymaalilla Milanon oikeuspalatsin edessä jalkakäytävään sanan "Häpeä". Tämä sana oli lisäksi mahdollista poistaa jalkakäytävästä. Totean tästä tekopyhästä päätöksestä vain seuraavaa: hävetkää esittelijä, komissio ja tämä parlamentti, jossa tekopyhät teeskentelijät soveltavat niin sanotun vaihtelevan geometrian oikeuskäytäntöä koskemattomuuden puolustamiseen.

Chichesterin mietintö (A6-0348/2006)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Tuen jäsen Chichesterin mietintöä. Galileo-satelliittijärjestelmä palvelee mielestäni kahta ensiarvoisen tärkeää tarkoitusta. Ensinnäkin se antaa EU:lle mahdollisuuden kehittää ja käyttää Yhdysvalloista riippumatta ja yhdessä kumppaneidensa kanssa maailmanlaajuista satelliittijärjestelmää, joka antaa sille itsenäiset valmiudet tällä alalla. Toiseksi se on symbolinen osoitus EU:n sitoumuksesta toimia yhä globaalimmassa roolissa maailman asioissa. EU:lle koituvista teknologisista ja aineellisista hyödyistä riippumatta tämä poliittinen ulottuvuus on ensiarvoisen tärkeä jo sinänsä.

Pittellan mietintö (A6-0350/2006)

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Haluan käyttää tätä tilaisuutta toistaakseni kannan, jonka Junilistan esitti tämän vuoden syyskuun 27. päivänä.

Olen äänestänyt tätä mietintöä vastaan, sillä siinä torjutaan ministerineuvoston luonnos lisätalousarvioksi nro 3. Toisin kuin budjettivaliokunnan enemmistö, Junilistan katsoo, että ministerineuvostolla on talousarviomenettelyn aikana täysi oikeus jakaa menot uudelleen EU:n eri toimielinten kesken, jos se katsoo tämän asianmukaiseksi.

Pittellan mietintö (A6-0340/2006)

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Lisätalousarvio koostuu kolmesta eri asiakokonaisuudesta, jotka koskevat aivan eri aloja. Olen päättänyt äänestää koko pakettia vastaan nyt ehdotetussa muodossa.

Tarkasteltaessa niitä yhteensä 259:ää miljoonaa euroa, jotka on määrä osoittaa taloudellisena tukena Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseen, herää seuraava kysymys: onko vielä olemassa kokonaisratkaisua Kyproksen rauhanomaisen ja vakaan kehityksen edistämiseksi silloin, kun EU on tulossa mukaan tähän tilanteeseen ja myöntää huomattavia varoja Kyprokselle?

Yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalaista teemavuotta koskevien määrärahojen osalta Junilistanin tiedetään jo suhtautuvan epäillen koko hankkeeseen.

Kahden uuden budjettikohdan lisääminen komission kirjanpitouudistuksen vuoksi on pikemminkin tekninen kysymys, vaikka suhtaudunkin epäillen Euroopan kehitysrahaston toimintaan yleensä.

Morgantinin mietintö (A6-0310/2006)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Pidän mietintöä myönteisenä. Siinä kannatetaan ehdotusta EU:n ja Etelä-Afrikan strategisesta kumppanuudesta, joka on laaja-alainen ja jossa edetään kohti todellista poliittista yhteistyötä Saharan eteläpuolisen Afrikan merkittävimmän poliittisen vaikuttajan ja alueen vahvimman talouden kanssa. Etelä-Afrikan talous vastaa 50:tä prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan BKT:sta.

Mietinnössä kiitetään Etelä-Afrikassa rotusortokauden jälkeen saavutettua merkittävää edistystä toimivan parlamentaarisen demokratian vakiinnuttamisessa samoin kuin taloudellista kehitystä, jota tässä keskitulotason kehitysmaassa ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön johtajana toimivassa maassa on tapahtunut. Mietinnössä keskitytään kuitenkin myös tarpeeseen käsitellä maassa edelleen olevia huomattavia sosiaalisia haasteita. Näihin haasteisiin kuuluvat erityisesti korkea HIV/aids-tartunnan kantajien määrä (tällä hetkellä tartunnan on saanut 18,8 prosenttia väestöstä) ja yli 40 prosentin työttömyysaste.

Tuen täysin mietinnössä esitettyä vaatimusta, jonka mukaan HIV/aids-kriisin ratkaiseminen on asetettava talouskehityksen painopisteeksi. Annan samoin täyden tukeni mietinnössä korostetulle näkemykselle, jonka mukaan strategisella kumppanuudella olisi tarjottava yhtenäiset puitteet sille, että nykyisiä yhteisövälineitä voidaan hyödyntää tehokkaammin Etelä-Afrikan väestön ja talouden hyväksi.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni on Etelä-Afrikan tärkein kauppakumppani ja suurin kehitysavun antaja kyseiselle maalle.

Etelä-Afrikan talous vastaa 50:tä prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan BKT:stä. Etelä-Afrikka on Afrikan kehityksen moottori ja poliittinen voima, joka tekee työtä rauhan hyväksi Afrikan konfliktialueilla.

Tämän vuoksi on mielestäni olennaista, että 12 vuotta rotusortokauden päättymisen jälkeen Euroopan parlamentti antaa tänään tukensa strategisen kumppanuuden luomiselle Etelä-Afrikan kanssa.

Mietinnössä tähdennetään aidsin torjuntaa. Siinä myös mainitaan toimia, joilla on tarkoitus edistää talouden elpymistä ja torjua sosiaalista epätasa-arvoa, ja viitataan yhdentymiseen ja vaihtotoiminnan tukemiseen samoin kuin kannustimiin ulkomaisille investoinneille. Mietinnössä kehotetaan Etelä-Afrikkaa käyttämään poliittista vaikutusvaltaansa, jotta Zimbabwen poliittisessa kriisissä saavutetaan rauhanomainen ratkaisu.

Uudella taloudellisella, sosiaalisella, terveydellisellä tai poliittisella kriisillä olisi huomattava vaikutus koko eteläiseen Afrikkaan ja Réunioniin, jolla on runsaasti taloudellisia ja kulttuurisia yhteyksiä Etelä-Afrikkaan. Jos tämä sopimus on tärkeä Euroopan unionille, se on ensiarvoisen tärkeä Réunionille, koska eteläafrikkalaisen naapurimme ja kumppanimme vakaudesta olisi meille yksinomaan hyötyä.

Isler Béguinin mietintö (A6-0288/2006)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jäsen Isler Béguinin ympäristöalan rahoitusvälineestä laatiman mietinnön osalta haluan ilmaista erittäin syvän huoleni italialaisten eläkeläisten elinympäristöstä. Äänestin mietinnön puolesta, mutta olisin äänestänyt sen puolesta paljon innokkaammin, jos tällä direktiivillä olisi suojeltu ympäristön lisäksi myös italialaisia eläkeläisiä.

Käytän tätä tilaisuutta esittääkseni vastalauseen presidentti Prodin keskustavasemmistolaisen hallituksen toimista. Hallitus on esittänyt budjettilain 85 artiklan 6 kohtaan muutosta, jolla vähennetään Sveitsissä työskennelleiden 500 000 italialaisen eläkkeistä reilut kolme neljännestä siitä summasta, johon heillä on Italian korkeimman oikeuden päätöksen mukaan oikeus. Ympäristö, jossa eläkeläisiltä riistetään heidän oikeutensa kohtuulliseen eläkkeeseen, ei ole terveellinen.

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. (EN) Life-ohjelma on osoittautunut korvaamattomaksi EU:n ympäristöpolitiikan välineeksi vuodesta 1992 lähtien. Nyt meillä on tilaisuus tehdä Life+-välineestä vieläkin hyödyllisempi erityisesti pienemmille ja uudemmille jäsenvaltioille, jotka voisivat saada tasapuolisemman osuuden kaudelle 2007–2013 varatusta 2 miljardin euron talousarviosta. Annan täyden tukeni neuvoston ehdotukselle siirtää 80–85 prosenttia talousarvion toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä kansallisten toimistojen vastuulle, ja olen siten äänestänyt mietintöä vastaan.

Esimerkiksi Irlannille ohjelmassa varattujen määrärahojen yhteissumma on 25 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus voitaisiin kaksinkertaistaa yhteisrahoitusvälineiden avulla jopa 50 miljoonaan euroon. Irlannissa toteutettaviin ympäristöhankkeisiin, jotka voisivat hyötyä tästä seitsenvuotisesta ohjelmasta, kuuluvat jätteen syntymisen ehkäisemistä, jätteiden vähentämistä ja kierrätystä koskevat aloitteet, sellaisten innovatiivisten teknologioiden kehittäminen, joilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, paikalliset ja alueelliset ympäristötietoisuutta lisäävät kampanjat sekä erityisten suojelualueiden kehittäminen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Neuvoston yhteinen kanta, jota tämä mietintö koskee, poikkeaa huomattavasti komission vuonna 2004 esittämästä alkuperäisestä ehdotuksesta. Haluan korostaa "Luonto ja luonnon monimuotoisuus" -osion sisällyttämistä yhteiseen kantaan. Kyseisen osion tavoitteisiin kuuluvat Natura 2000 -verkoston jatkokehityksen ja täytäntöönpanon tukeminen myös rannikko- ja meriympäristön luontotyyppien ja lajien osalta sekä, mikä tärkeintä, luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen yhteisössä vuoteen 2010 mennessä. Pidämme myönteisenä "Luonto ja luonnon monimuotoisuus" -osion sisällyttämistä Life+-ohjelmaan, mikä vastaa parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä heinäkuussa 2005 omaksumaa kantaa.

Vaikka äänestimme ohjelman ja sen tavoitteiden puolesta, meidän on ilmaistava pettymyksemme siihen, että 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2013 välisen ajanjakson käsittävään Life+-ohjelmaan varatut talousarviomäärärahat ovat täysin riittämättömät. Tämä on seurausta vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiä koskevasta sopimuksesta, joka oli pettymys. Ohjelman määrärahat eivät yllä edes komission tekemään arvioon. Älkäämme unohtako, että komissio arvioi Natura 2000 -verkoston vuosittaisiksi tarpeiksi 6,1 miljardia euroa, joista 3 miljardia euroa kuuluu yhteisrahoituksen piiriin. Määrärahat eivät yllä myöskään komission vuonna 2004 ehdottamaan summaan. Tae Natura 2000 -verkoston yhteisrahoittamisesta rakennerahastojen kautta ei mahdollista sen kaikkien tarpeiden täyttämistä.

  Vasco Graça Moura (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Life+-ohjelma ja sen edeltäjät muodostavat EU:n ympäristöhankkeiden pääasiallisen rahoitusvälineen.

Neuvosto on toiminut väärin ja välinpitämättömästi supistaessaan huomattavasti budjetoitua summaa. Parlamentti on palauttanut summan, josta alun perin sovittiin rahoitusnäkymien mukaisesti ja jolla rahoitetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen tarkoitettua Natura 2000 -verkostoa.

Yhteiseen kantaan on tehty tarkistus, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei ympäristöön varattuja EU:n varoja käytetä muihin Life+-ohjelmaan liittyviin tarkoituksiin, kuten henkilöstöresursseihin suunnattuihin menoihin. Tähän on syynä se, ettei hankkeiden hallinnoinnista vastaa siirretty henkilöstö, kuten yleensä, vaan jäsenvaltioilla on oltava oma hankkeen hallinnoinnista vastaava ryhmä.

Yhteiseen kantaan on tehty myös kompromissitarkistus, jossa todetaan, että mikäli asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen toisessa käsittelyssä, ryhdytään toimiin sen varmistamiseksi, että käynnissä olevien hankkeiden rahoitus jatkuu.

Tämä mietintö on hyvin tärkeä Portugalille, koska suuri osa mantereesta ja syrjäisistä alueista kuuluu Natura 2000 -verkostoon, jonka rahoittamista on käsitelty mietinnössä.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän portugalilaiset jäsenet tukevat näin ollen Isler Béguinin mietintöä.

  Caroline Jackson (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Vaikka katsonkin Life-rahoituksen tuottaneen hyviä tuloksia, ongelmana ovat olleet liiallinen kysyntä tarjontaan nähden ja valvontaan liittyvät vaikeudet, koska kyse on verrattain pienistä maksuista suurelle joukolle hankkeita. Mietinnössä ei käsitellä näitä kysymyksiä.

Tilintarkastustuomioistuin tutki vuonna 2003 Life-rahoitusvälinettä ja havaitsi, ettei tuensaajien kirjanpito ollut riittävän avointa eikä yksityiskohtaista. Samoin todettiin, että Life-rahoitusta oli käytetty huomattaviin maakauppoihin, joissa ei annettu riittäviä takeita siitä, että kyseistä maa-aluetta käytettäisiin jatkossakin luonnonsuojelutarkoituksiin toimien täytäntöönpanokauden päätyttyä. Tilintarkastustuomioistuin kysyi, oliko komissio luonut asianmukaisen hallinnointijärjestelmän.

Vastaus kuuluu, ettei komissio voi tehdä niin nykyisessä rahoitustilanteessa. Näin ollen on täysin hyväksyttävää ja järkevää, että hallinnointitehtävä siirretään jäsenvaltioille. Tämä ei tarkoita sitä, että ympäristöhankkeet joutuisivat kärsimään Life-rahoituksen peruuttamisesta vaan että varat voidaan käyttää paremmin ja niiden käyttöä voidaan valvoa avoimemmin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin Life+-rahoitusvälinettä koskevaan neuvoston yhteiseen kantaan tehtyjen tarkistusten puolesta. Olen erityisen huolestunut vaatimuksesta osoittaa vähintään 55 prosenttia rahoituksesta toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Niin tärkeitä kuin nämä alat ovatkin, tällainen vaatimus rajoittaisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia osoittaa varoja hankkeisiin, joissa käsitellään niiden omia ympäristöä koskevia painopistealueita, kuten ilmastonmuutosta.

Hieronymin mietintö (A6-0337/2006)

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Haluan käyttää tätä tilaisuutta kertoakseni, että Junilistan torjuu mietinnön, kuten se teki jo ensimmäisessä käsittelyssä syyskuussa 2005.

Meidän pitäisi kysyä itseltämme seuraava kysymys: pitäisikö EU:n käsitellä tämänlaatuisia poliittisia kysymyksiä, vai kuuluvatko ne jäsenvaltioiden toimivaltaan? Junilistanin vastaus on yksiselitteinen: tämä asia kuuluu jäsenvaltioille.

Jos jäsenvaltiot haluavat syytää lisää rahaa kansallisen elokuvateollisuutensa tukemiseen, niillä on tietysti täysi oikeus tehdä näin. Toisaalta EU:n ei pitäisi toteuttaa erityisohjelmia eurooppalaisen elokuvateollisuuden edistämiseksi. Jos useat EU:n jäsenvaltiot katsovat tarpeelliseksi tehdä yhteistyötä tällä politiikan alalla, ne voivat tehdä niin EU:n tarvitsematta puuttua asiaan.

Hallitustenvälisiä sopimuksia tai filmiyhtiöiden välistä yhteistyötä voidaan tehdä EU:n rakenteiden ulkopuolella.

Euroopan unioni ei tarvitse enempää laaja-alaisia ja kalliita hankkeita. EU:n pitäisi sen sijaan pyrkiä suunnitelmalliseen yhteistyöhön merkittävissä ja aidosti rajatylittävissä kysymyksissä.

Graça Mouran mietintö (A6-0343/2006)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, olen äänestänyt Graça Mouran mietintöä vastaan sillä perusteella, että ensinnäkin Kulttuuri 2007–2013 -ohjelman perustana oleva lähestymistapa, jonka mukaan kulttuuriverkostot tarvitsevat tukea vain toimintansa alkuvaiheessa ja pystyvät sen jälkeen rahoittamaan oman toimintansa, on ristiriidassa näiden verkostojen ei-kaupallisen luonteen ja EU:n kaavailemien kestävien tukimuotojen kanssa.

Kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen on myös muotoiltu ohjelmassa abstraktisti niin, että tämä tavoite voi tarkoittaa kaikkea mahdollista tai ei mitään. Avoimuudesta ei siten voida puhua. Tämä on toinen syy siihen, että äänestin mietintöä vastaan.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen kiitollinen jäsen Romagnolille teknisestä tuesta, jonka ansiosta voin antaa äänestysselityksen Graça Mouran Kulttuuri-ohjelman perustamisesta laatimasta mietinnöstä.

Äänestin mietinnön puolesta, koska olen toiveikas Euroopan unionin tulevaisuuden suhteen. Haluan kuitenkin korostaa, ettei kulttuurista ole tietoakaan, kun Italiassa Prodin johtama sosialistien ja kommunistien muodostama hallitus on päättänyt budjettilain 85 artiklan 6 kohdan mukaisesti vähentää osan Sveitsissä työskennelleiden 500 000 italialaisen eläkeläisen eläkkeistä. Hallitus on näin sivuuttanut Italian korkeimman oikeuden tuomion, jossa todetaan, että kyseisillä eläkeläisillä on oikeus nelinkertaiseen eläkkeeseen heidän nykyiseen eläkkeeseensä verrattuna. Tämä ei ole oikeudenmukaista, ja toivon, että "kulttuuri" tarkoittaa myös eläkeläisten oikeuksien kunnioittamista.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Kulttuurikysymykset ovat tietysti hyvin tärkeitä. Junilistan katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi lähtökohtaisesti hoitaa kulttuuripolitiikkaa. Eurooppalaisen kulttuuriperinnön osalta saattaa kuitenkin olla perusteltua käsitellä tiettyjä asioita yhteisön tasolla. Katsomme kuitenkin, että Kulttuuri-ohjelmalle myönnetyt määrärahat ovat olleet aivan liian runsaskätiset ottaen huomioon, että kyseessä on toiminta, jonka pitäisi pohjimmiltaan kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Olen siten äänestänyt mietintöön sisältyviä tarkistuksia vastaan.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Haluan onnitella jäsen Graça Mouraa näkökannasta, jonka hän esitti toisessa käsittelyssä neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013).

Tuen erityisesti yhteiseen kantaan tehtyä tarkistusta, joka koskee Kulttuuri 2007–2013 -ohjelman perustamiseksi tehtävän Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 8 artiklan 2 kohdan d alakohdassa mainituille toimenpiteille annettavaa yhteisön rahoitustukea.

Papadimoulisin mietintö (A6-0286/2006)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Papadimoulisin mietintö poikkeaa hieman edellisistä mietinnöistä, koska siinä käsitellään yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamista.

Äänestin mietinnön puolesta, vaikka siinä olisikin mielestäni pitänyt huolehtia pelastuspalvelumekanismin lisäksi myös eläkeläisten suojelusta. Viittaan italialaisiin eläkeläisiin, joita Italian pääministerin Prodin ja hänen sosialistien ja kommunistien muodostaman enemmistönsä pitäisi suojella. He ovat päättäneet budjettilain 85 artiklan 6 kohdan mukaisesti vähentää reilut kolme neljännestä 500 000:n Sveitsissä työskennelleen italialaisen eläkkeistä. Päätös rikkoo Italian korkeimman oikeuden antamia tuomioita, joissa Italian hallitus velvoitetaan maksamaan asianomaisille eläkeläisille heidän ansaitsemansa eläkkeet.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Pelastuspalvelumekanismi luotiin viisi vuotta sitten helpottamaan pelastuspalveluresurssien mobilisointia ja koordinointia hätätilanteissa EU:n sisä- tai ulkopuolella. Vuonna 2005 yli kymmenen jäsenvaltiota saattoi tämän hätätilanteisiin vastaamista koskevan mekanismin toimintavalmiuteen.

Käsiteltävänä olevan ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa mekanismia vuodesta 2001 lähtien saatujen kokemusten perusteella, luoda oikeusperusta yhteisön tulevalle pelastuspalvelutoiminnalle sekä vahvistaa valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälinettä hätätilanteita varten.

Mietintöön sisältyy pelastuspalvelutoimien "kansanterveyteen" liittyvä ulottuvuus. Siinä myös korostetaan jäsenvaltioiden solidaarisuuden ja tehokkaamman eurooppalaisen valvontajärjestelmän tärkeyttä. Lisäksi mietinnössä käsitellään tehokasta maankäyttöä katastrofien estämisessä ja sotilaallisten voimavarojen käyttöä hätätilanteiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Tämä mekanismi on ensiarvoisen tärkeä koko Euroopan unionille mutta erityisesti Portugalille, jolle ehdotetun mekanismin piiriin kuuluvat kuivuus ja metsäpalot aiheuttavat suurta tuhoa joka vuosi.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän portugalilaiset jäsenet tukevat näin ollen Papadimoulisin mietintöä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tänään hyväksytty mietintö, jonka tarkoituksena on yhtenäistää ja tehostaa EU:n ja jäsenvaltioiden välittömiä hätäaputoimia, on asiakirja, jota pidämme yleisesti ottaen myönteisenä muutamista varauksista huolimatta.

Tiedämme, että pelastuspalvelun ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä kollektiivisia riskejä ja niistä aiheutuvia vakavia onnettomuuksia tai katastrofeja. Siten on tarpeen minimoida nämä kollektiiviset riskit ja tasata niiden vaikutuksia mahdollisessa hätätilanteessa, pelastaa ja auttaa ihmisiä ja muita eläviä olentoja, suojella yleisen edun kannalta hyvin tärkeitä kulttuuri- ja ympäristöarvoja sekä auttaa kärsimään joutuneita ihmisiä palaamaan normaaliin elämään.

Pidämme siten myönteisenä mahdollisuutta investoida tutkimukseen, koulutukseen, ennaltaehkäisyyn ja valvontaan sekä kokemustenvaihdon edistämiseen, jotta opitaan aiemmista kokemuksista, niin myönteisistä kuin kielteisistäkin, ja korjataan kaikki mahdolliset puutteet.

Tuemme myös kohdennetun ja tarkoituksenmukaisen tiedotusverkoston luomista hätätilanteita varten, laajojen tiedotuskampanjoiden käynnistämistä sekä yleisölle ja etenkin yhteiskunnan nuorimmille jäsenille suunnattujen koulutusta ja tietämystä parantavien aloitteiden käyttöönottoa.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta.

Ennaltaehkäisy on perustekijä riskien vähentämisessä, mutta kaikkia katastrofeja ei voida ehkäistä ennalta. Euroopan unioni ei siten saa enää turvautua hätätilanteissa improvisointiin.

Ihmiselle tyypillinen puute on se, ettei osata ennakoida myrskyä kauniilla ilmalla, totesi Machiavelli. Euroopan unionin on osoitettava, että hän oli väärässä.

Ennen minkäänlaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa on tärkeää laatia luettelo nykyisistä voimavaroista, sekä aineellisista että inhimillisistä. Tällaisen tiedon perusteella hahmottuu jäsenvaltioiden välinen ensiarvoisen tärkeä koordinointi, jonka tarkoituksena on paitsi selvitä katastrofista myös varmistaa EU:n näkyvämpi toiminta paikan päällä.

Aivan yhtä tärkeää on lisäksi se, ettei hukata hetkeäkään huolehdittaessa uusien huoltojärjestelmien käyttöönotosta alueilla, joiden tiedämme hyvin olevan alttiita palo- ja tulvariskille.

Yksilön suojelu ja jäsenvaltioiden solidaarisuus ovat Euroopan unionin perusperiaatteita. En näin ollen ymmärrä, miksi neuvosto vastustaa näiden pelastuspalvelutoimien kehittämistä, erityisten yhteisön pelastuspalvelujoukkojen perustamisesta puhumattakaan.

Ensisijainen vastuu pelastuspalvelusta kuuluu toki jäsenvaltioille, mutta tämä ei tarkoita, että jatketaan siitä piittaamatta.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (SV) Pidämme myönteisenä komission ehdotusta parantaa vuonna 2001 käyttöön otettua pelastuspalvelumekanismia. Eurooppaa koettelevat muun maailman tavoin kaikenlaiset katastrofit ja kriisit, ja on selvästi suotavaa käynnistää tehokas koordinointi tällaisiin tapahtumiin reagoimista varten. Valitettavasti olemme pakostakin huomanneet, että sekä komission ehdotuksessa että Papadimoulisin mietinnössä viitataan nimenomaisesti sotilaallisiin voimavaroihin, joita olisi oltava käytettävissä pelastuspalvelutoimia varten. Vastustamme jyrkästi kaikenlaisia aloitteita, jotka liittyvät sotilaalliseen yhteistyöhön Euroopan unionissa. Päätimme näin ollen äänestää tyhjää tämänpäiväisessä Papadimoulisin mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä ja äänestää komission ehdotusta vastaan.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tehokkaiden ja riittävien mekanismien kehittäminen luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi on erittäin tärkeää luonnonkatastrofien uhrien suojelemisen, auttamisen ja tilanteen helpottamisen sekä ympäristökatastrofien hoitamisen kannalta.

Kreikassa tällaisten mekanismien riittämättömyys paljastui jälleen useita alueita äskettäin koetelleiden tulvien aikana. Kreikan hallituksen politiikassa on erittäin pahoja puutteita erityisesti strategiassa, joka koskee katastrofien ehkäisemistä ja niiden tuhojen korjaamista (tulvantorjunta, rakennusten vahvistaminen maanjäristysten varalta) sekä uhrien kärsimysten lievittämistä.

Yksi ylikansallinen pelastuspalvelumekanismi saattaa auttaa luonnonkatastrofien hallitsemisessa. Se ei kuitenkaan voi eikä saa korvata jäsenvaltioiden omien mekanismien laajentamista ja tehostamista.

Pelastuspalvelumekanismit eivät myöskään voi auttaa peittelemään vastuuta ympäristökatastrofien tahallisesta aiheuttamisesta. Sellaisten mekanismien luominen, joissa käsitellään tahallisesta toiminnasta tai laiminlyönneistä aiheutuvia katastrofeja (kuten on ehdotettu), antaa vieläkin suuremman liikkumavaran yritysten vastuuttomalle toiminnalle, millä on tuhoisia seurauksia ympäristölle ja kansanterveydelle.

"Terroritekoihin" vastaamiseksi perustettavia mekanismeja ei kuitenkaan voida hyväksyä. Viime vuosien käytäntö vahvistaa, että "terrorismin" torjunnalla pyritään tukahduttamaan ja hallitsemaan ruohonjuuritason liikettä, työväenliikettä ja ammattiyhdistysliikettä. "Terrorismin ehkäisy" valvontamekanismeilla, joita ehdotetaan vahvistettaviksi, johtaa demokraattisten perusoikeuksien uusiin rajoituksiin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että kun otetaan huomioon "suuronnettomuuksien" hinta jäsenvaltioille menetettyinä ihmishenkinä, taloudellisina menetyksinä ja vammoina, on järkevää yhdistää resursseja ja saada näin mittakaavaetuja esimerkiksi logistiikassa ja kuljetuksissa.

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN), kirjallinen. (IT) On yleisesti tiedossa, että Euroopan unionissa luonnonkatastrofeja koskeva pelastuspalvelutoiminta kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Valitettavasti joissakin EU:n jäsenvaltioissa esiintyy koordinoinnin puutteesta johtuen huolestuttavia viivästyksiä ja välinpitämättömyyttä.

Juuri tästä syystä olen jo vuosia ehdottanut Euroopan pelastuspalveluviraston perustamista. Viraston tehtävänä olisi saattaa eri kansalliset lait sopusointuun keskenään, ja se olisi vastuussa paitsi riskien ehkäisemisestä ja ennakoimisesta myös hätätilanteiden hoitamisesta.

On kummallista, ettei ehdotuksessa neuvoston asetukseksi valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen perustamisesta vakavia hätätilanteita varten eikä myöskään ehdotuksessa neuvoston päätökseksi yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta itse asiassa oteta täysimääräisesti ja asianmukaisesti huomioon kaikkia toimia, joiden tarkoituksena on tutkia ja määrittää katastrofien syyt, havaita riskit ja yksilöidä ne haavoittuvammassa asemassa olevat alueet, joihin tällaiset riskit kohdistuvat. Näissä ehdotuksissa ei toisin sanoen käsitellä riskien "ennakointia", vaikka kyseiset toimet ovat ratkaisevia luonnonkatastrofien tehokkaan torjunnan kannalta.

Yhdysvaltalaisen Federal Emergency Management Agencyn mallin mukaan perustettavan pelastuspalveluviraston olisi paitsi korjattava luonnonkatastrofien aiheuttamia tuhoja myös, ja ennen kaikkea, rahoitettava ennaltaehkäiseviä toimia, joilla pyritään poistamaan tai vähentämään tällaisten katastrofien syitä.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Vastustan komission ehdotusta siitä, että jäsenvaltioiden pitäisi hyödyntää toistensa sotilaallisia valmiuksia. Koordinointikeskus, joka voi auttaa ohjaamalla tulipalojen sammuttamiseen tarkoitetut helikopterit sinne, missä niitä eniten tarvitaan, on kuitenkin järkevä ja kustannustehokas ajatus. Lisäksi suurkatastrofien yhteydessä on valtava puute pitkälle edistyneistä menetelmistä palovahinkojen ehkäisemiseksi, joten olisi erittäin hyvä asia, jos pystyisimme toimittamaan toisillemme nopeasti apua tällaisissa tilanteissa. Tämä on juuri sentyyppistä yhteistyötä, jota EU:n pitäisi tehdä. Äänestän mietinnön puolesta.

- Päätöslauselmaesitys B6-0529/2006

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, miten Euroopan unionissa voi ylipäätään olla avoimuutta, kun yhdessä sen 25 jäsenvaltiosta – nimittäin Italiassa – maksetaan 500 000:lle Sveitsissä työskennelleelle ja Italiaan eläkepäivikseen palanneelle eläkeläiselle eläkettä, joka on 25 prosenttia Italiassa työskenteleville italialaisille maksettavasta eläkkeestä?

On totta, ettei Sveitsi kuulu vielä Euroopan unioniin, mutta se kuuluu Euroopan talousalueeseen. Olisi hyvä, jos Euroopan unionin jäsenvaltio kohtelisi asianmukaisesti ulkomailla työskennelleitä kansalaisiaan, joilla on oikeus samaan eläkkeeseen kuin Italiassa asuvilla kansalaisilla.

Kratsa-Tsagaropouloun mietintö (A6-0307/2006)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, puhun myös Itävallan kansanpuolueen valtuuskunnan nimissä todetessani, että on useita syitä, miksi äänestin tätä mietintöä vastaan. Yksi näistä syistä on mietintöön sisältyvä vaatimus, jonka mukaan Euroopan unioniin laittomasti saapuneille henkilöille on annettava samat oikeudet – tai jopa enemmän oikeuksia – kuin laillisille maahanmuuttajille silloin, kun on kyse esimerkiksi oikeudesta asuntoon, perhe-etuuksiin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen pääsyyn. Mietinnössä myös vaaditaan uusia perusteita turvapaikan myöntämiseksi esimerkiksi sellaiselle henkilölle, joka on pakotettu avioliittoon tai on suostunut niin sanottuun järjestettyyn avioliittoon. Näihin vaatimuksiin suostuminen ei auta ongelmien ratkaisemisessa vaan luo sen sijaan uusia ongelmia, sillä tämänkaltaisilla toimilla on itse asiassa imuvaikutus eli ne houkuttavat yhä uusia laittomia maahanmuuttajia.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin Kratsa-Tsagaropouloun mietintöä vastaan ja selitän seuraavaksi, miksi. Jos puhutaan yksinomaan naisista, jotka ovat tulleet maahan laillisesti, heitä on tietysti autettava perehtymään normi- ja arvojärjestelmäämme ja kotoutumaan sekä auttamaan myös perheitään tässä. Erityisesti maahanmuuttajien toisessa tai kolmannessa polvessa saattaa syntyä konflikteja, jotka – kuten olemme joutuneet oppimaan Ranskan kokemuksesta – voivat johtaa väkivaltaisuuksiin, jotka saattavat olla jopa väistämättömiä. Meidän on joka tapauksessa ehkäistävä kulttuurista ja uskonnosta aiheutuvia ongelmia, kuten pakkoavioliittoja, kunniamurhia ja sukuelinten silpomista. Sellaisten perheiden yhdistäminen, joissa yhdellä henkilöllä on useampia vaimoja, rikkoo Euroopassa tavanomaista kaksiavioisuutta koskevaa kieltoa ja on lopetettava viipymättä. Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä ei esitetä tällaista vaatimusta.

  Michl Ebner (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin Kratsa-Tsagaropouloun mietintöä vastaan, koska katson, että siinä hämärretään laillisen ja laittoman maahanmuuton välistä rajaa, ei tehdä riittävän selvää eroa niitä koskevien kantojemme välillä ja että siinä näin ollen viime kädessä kannustetaan laittomaan maahanmuuttoon. Minusta tämä on poliittinen virhe ja tällä mietinnöllä lähetetään väärä viesti. Laillista maahanmuuttoa on organisoitava ja säänneltävä paremmin, kun taas kaikkia laittoman maahanmuuton muotoja on torjuttava. Olen lopuksi sitä mieltä, että meidän pitäisi ratkaista nykyiset ongelmat paikan päällä kehitysmaissa ja osallistua näiden ongelmien ratkaisemiseen paljon tiiviimmin kuin olemme tähän asti tehneet, jos aiomme saada inhimilliset, taloudelliset, sosiaaliset ja uskonnolliset ongelmat selvitettyä.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toivottavasti nautitte lounaastanne, koska tämä on uskoakseni viimeinen äänestysselitykseni tänään. Puolsin äänestyksessä jäsen Kratsa-Tsagaropouloun mietintöä naispuolisista maahanmuuttajista ja heidän asemastaan Euroopan unionissa.

Tämänkin mietinnön kohdalla olisin toivonut, että siihen olisi sisältynyt jonkinlainen maininta niiden noin 260 000 italialaisen naisen asemasta, jotka ovat muuttaneet Sveitsiin työskennelläkseen siellä ja tukeakseen näin perheitään. Italiaan palattuaan kyseiset naiset saavat eläkkeenä 25 prosenttia summasta, jonka he olisivat saaneet, jos olisivat tehneet samaa työtä Italiassa, huolimatta Italian ja Sveitsin kahdenvälisestä sopimuksesta.

Mielestäni ei ole oikein kohdella tällä tavoin naisia yleensä eikä varsinkaan asianomaisia naisia, jotka ovat iäkkäitä eläkeläisiä. Eläköön eläkeläiset!

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Vaikka olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että meidän on tehtävä lujasti töitä helpottaaksemme laittomien maahanmuuttajien ahdinkoa ja että näitä kovaonnisia ihmisiä tulisi kohdella kaikella ihmisen ansaitsemalla arvokkuudella, emme saa unohtaa, että laittomien maahanmuuttajien tulva kotimaihimme aiheuttaa suurta päänvaivaa viranomaisille erityisesti Välimeren maissa. Näin ollen olisi mielestäni viisaampaa muuttaa Dublin II -säännöksiä ennen kuin sitoudumme johonkin, joka saattaa osoittautua meille liian suureksi urakaksi.

Meillä on velvollisuus tehdä näin paitsi säilöönottokeskustemme nykytilan ja niiden kotimaissamme aiheuttaman paineen vuoksi myös kunnioituksesta maahanmuuttajia kohtaan. Meidän ei pitäisi antaa heille vääriä toiveita. Meidän olisi mielestäni pantava omat asiamme järjestykseen ennen kuin tarjoamme jotakin, jota emme tällä hetkellä voi taata, mistä olen varma. Kehotan ties kuinka monetta kertaa kaikkia asiasta huolestuneita tarttumaan härkää sarvista ja ryhtymään todella toimiin Dublin II -asetuksen muuttamiseksi

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. – (SV) Ruotsalaiset konservatiivit ovat tänään äänestäneet naisten maahanmuuttoa koskevan mietinnön puolesta.

Maahanmuuttajien perusoikeuksia on kunnioitettava, eivätkä nämä oikeudet saa olla riippuvaisia sukupuolesta tai tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisesta. Tuemme maahanmuuttopolitiikan yhteistä hallinnointia, joka on Schengenin sopimuksen nojalla tehtävän yhteistyön luonnollinen jatke. Vastustamme kuitenkin yhteistä kotouttamispolitiikkaa, koska jäsenvaltiot hoitavat tämän alan parhaiten itse.

Vastustamme myös naisten sukuelinten silpomista koskevien rekisterien käyttöönottoa, koska tämä tarkoittaisi yksityisyyden loukkaamista, mitä emme voi tukea.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Naisten maahanmuuton tiedetään kasvavan tasaisesti EU:ssa, ja naisten osuus kaikista maahanmuuttajista on tällä hetkellä noin 54 prosenttia. Syyt naisten maahanmuuttoon ovat moninaisia, ja niitä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt, perheiden yhdistäminen, pakolaisuus ja turvapaikan haku. Naiset kohtaavat usein monenlaisia vaikeuksia ja monimuotoista syrjintää. Julkisia tukimekanismeja, erityisesti sosiaalisia rakenteita ja palveluja, on siten vahvistettava.

Erityisen tärkeää on, että kansainväliset yleissopimukset pannaan täytäntöön, mikä koskee erityisesti yleissopimusta perheiden yhdistämisestä. Maahanmuuttajanaisten ihmisoikeudet – myös heidän lastensa pääsy koulutukseen, oikeus perhe-etuuksiin ja oikeus terveydenhuoltoon – on myös taattava, olivatpa he laillisia tai laittomia maahanmuuttajia. Katsomme joka tapauksessa, että maahanmuuttajanaisille, jotka saapuvat EU:n jäsenvaltioon perheen yhdistämistarkoituksessa, on annettava mahdollisuus saada mahdollisimman nopeasti oma laillinen asema aviopuolisostaan riippumatta.

Katsomme myös, että maahanmuuttajanaisten ja -nuorten olisi annettava asua jäsenvaltiossa ja että heille olisi annettava kaikki heidän tarvitsemansa tuki, erityisesti niille, jotka ovat kärsineet fyysisestä ja henkisestä väkivallasta, johon kuuluvat myös pakkoavioliitto tai järjestettyjä avioliittoja koskeva käytäntö.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Maahanmuuttajanaisille omistettu mietintö on hälyttävä. Siinä kuvatut tilanteet (oikeudellisen aseman puuttuminen, hyväksikäyttö, silpominen, kunniarikokset ja niin edelleen) viittaavat maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevan politiikan kauhistuttavaan epäonnistumiseen. Mietintö näyttää osoittavan, että maahanmuuttajat aikovat jatkaa käytäntöjään ja noudattaa tapojaan Euroopan unionissa huolimatta siitä, että jotkin niistä ovat räikeässä ristiriidassa lakiemme ja arvojemme kanssa. Siinä jätetään mainitsematta, että maahanmuuttajanaiset itse tai maahanmuuttajien naispuoliset jälkeläiset antavat toisinaan enemmän arvoa perinteidensä kunnioittamiselle kuin lain noudattamiselle ja että he ovat siinä tapauksessa kaikkea muuta kuin tärkeä myötävaikuttaja lastensa kotoutumisen edistämisessä, kuten esittelijä naiivisti kuvittelee.

Mietinnössä myös sivuutetaan se tosiasia, että muuta kuin eurooppalaista alkuperää olevien EU:n kansalaisten avioliitoista lähtömaansa kansalaisen kanssa on tullut – Ranskassa ja varmasti muissakin EU:n jäsenvaltioissa – maahanmuuton pääasiallinen syy ennen perheiden yhdistämistä. Kun kyseessä ovat lumeavioliitot, tällaiset avioliitot synnyttävät laitonta maahanmuuttoa. Kun kyse ei ole lumeavioliitosta, tosiasia on, että huolimatta kansalaisuudestaan paperilla toinen aviopuolisoista ei ole kotoutunut eikä myöskään aio kotoutua.

Jos jatkamme tällä tiellä, edistämme vain gettoutumisen jatkumista yhteiskunnissamme ja lisäämme yhteisöjen välisen vastakkainasettelun vaaraa.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan on aiemmin todennut EU:n olevan arvojen unioni. Tämä huomioon ottaen olen päättänyt tukea niitä sanamuotoja, joissa tehdään selväksi, että kaikilla ryhmillä yhteiskunnassa olisi oltava samat oikeudet.

Junilistan tukee rakentavia toimia, joiden tarkoituksena on haavoittuvassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien kotouttamisen tehostaminen. Katsomme kuitenkin, että kansallisten parlamenttien ja alueviranomaisten pitäisi pääasiallisesti käsitellä tätä tärkeää kysymystä. Suhtaudun kriittisesti yleiseen suuntaukseen, jossa EU:n toimielimet pyrkivät laajentamaan vaikutusvaltaansa ja toimivaltaansa yhä useammilla aloilla. On tärkeää erottaa selvästi, mistä EU:n on päätettävä ja mistä on päätettävä kansallisella ja paikallisella tasolla.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Tämä mietintö on täysin järjenvastainen, sillä siinä yhdistyvät kaikki vasemmiston ja vihreiden fantasiat. Mainitsen seuraavaksi vain muutamia esimerkkejä tästä. Päätöslauselmaesityksen 7 kohdassa kehotetaan jäsenvaltioita myöntämään sääntöjenvastaisesti maassa oleville maahanmuuttajanaisille, joiden lapset käyvät koulua, oikeus perhe-etuuksiin. Päätöslauselmaesityksen 10 kohdassa kehotetaan yksinkertaistamaan oleskeluluvan myöntämismenettelyjä. Lopuksi päätöslauselmaesityksen 17 kohdassa kehotetaan kannustamaan maahanmuuttajanaisia osallistumaan aktiivisemmin vastaanottajamaan sosiaaliseen ja poliittiseen elämään.

Mietinnössä pyritään ilmeisesti kaikin tavoin muuttamaan tämä ongelma – nimittäin laiton maahanmuutto – aivan kuin taikaiskusta erittäin hyväksi, moraaliseksi ja humanistiseksi asiaksi, nimittäin lailliseksi maahanmuutoksi.

Mietinnössä ei mainita sanallakaan toimien käyttöönottoa laittomien maahanmuuttajien palauttamiseksi lähtömaahan. Siinä ei mainita myöskään mahdollisuutta toteuttaa yhtenäistä ja tehokasta kehitysyhteistyöpolitiikkaa lähtömaissa, jotta kasvava maastamuutto erityisesti Afrikan maista voidaan pysäyttää.

Mietinnössä esitetään kautta linjan vain toive toivottaa yhä useammat maahanmuuttajat tervetulleiksi ja antaa heille yhä enemmän oikeuksia.

Tämänkaltaiset mietinnöt eivät auta rakentamaan Eurooppaa. Ne pikemminkin tuhoavat Euroopan.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietintöä vastaan naisen oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, koska en voi hyväksyä päätöslauselmaesityksen 6 ja 7 kohtaa. Olen todellakin sitä mieltä, että perhe-etuuksien ja pääsyn terveydenhuoltoon myöntäminen vailla oikeudellista asemaa oleville henkilöille kannustaisi joukkomaahanmuuttoon, mitä ei voida hyväksyä, kun otetaan huomioon jo nykyiset maahanmuuttoon liittyvät ongelmat EU:ssa.

Lisäksi laittoman maahanmuuton lisääntyminen pahentaisi entisestään maahanmuuttajien oloja. Euroopan unioni ei voi hyväksyä mietintöä, jossa kannustetaan ihmissalakuljettajien työtä ja joka saa monet naiset vaarantamaan henkensä pyrkiessään laittomasti Eurooppaan pelkästään sosiaalietuuksien saamisen toivossa.

Haluan kuitenkin korostaa, että olen erittäin sitoutunut naisten oikeuksien suojelemiseen. Katson, että pyrkimykset maahanmuuttajanaisten perusoikeuksien takaamiseksi mietinnön avulla ovat kiitettäviä, mutta meidän on vältettävä kaikkia toimia, joilla saattaisi olla haitallisia vaikutuksia, mikä itse asiassa vaikeuttaisi näiden naisten tilannetta entisestään.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Tutkimuksia, tilastoja, mietintöjä ja arvioita. Euroopan komissio on parlamentin tuella jo muutamien kuukausien ajan analysoinut ahkerasti maahanmuuttajanaisten sosiaalista, ammatillista, poliittista ja taloudellista tilannetta sekä heidän perhetilannettaan vastaanottajamaissa. Tämä on hyvä asia, koska tällä hetkellä kyseisellä alalla on käytettävissä vain vähän luotettavaa tietoa, vaikka me kaikki tiedämme, että naiset ja erityisesti musliminaiset kärsivät hyvin monenlaisesta syrjinnästä.

Minua kuitenkin huolestuttaa tässä mietinnössä se, että siinä korostetaan Eurooppaan laittomasti tulleiden maahanmuuttajanaisten oikeuksia: heidän oikeuttaan äänestää, saada perhe- ja asumisetuuksia sekä jäädä vastaanottajamaahan. Mietinnössä vaaditaan ja luetellaan koko joukko oikeuksia, mutta eriskummallista on se, ettei siinä mainita sanallakaan laittomien maahanmuuttajien lähtömaahan palauttamista koskevia menettelyjä tai myöskään kehitysyhteistyöpolitiikkaa, joka koskee kaikkia näitä useimmiten afrikkalaisia maita, joista maahanmuuttajat tulevat Eurooppaan.

Euroopan unioni toivottaa edelleen kaikki maahanmuuttajat tervetulleiksi. Todellisuudessa Euroopan unioni on muuttamassa laitonta maahanmuuttoa, jota se pitää tuomittavana, lailliseksi maahanmuutoksi, jota se pitää humanitaarisena ja moraalisena ja jolla pyritään turvaamaan väestökehitys.

Casacan mietintö (A6-0303/2006)

  James Elles (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Kyseessä on tärkeä mietintö, ja monet siinä ehdotetuista toimista ansaitsevat tulla toteutetuiksi. Perintäasteen parantamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. En voi brittiläisten konservatiivikollegojeni tavoin kuitenkaan tukea mietintöä kokonaisuudessaan, koska emme hyväksy periaatteessa sen 43–45 kohdassa toistettua ajatusta, jonka mukaan pitkän aikavälin ratkaisuna moniin alan ongelmiin on Euroopan syyttäjäviranomaisen perustaminen.

Euroopan syyttäjäviranomaisen perustaminen merkitsisi puuttumista jäsenvaltioiden perustuslailliseen vastuuseen omista oikeusjärjestelmistään, mitä emme voi hyväksyä. Lisäksi syyttäjäviranomaisen perustamista vastustetaan perustellusti laajalti, joten sen tarpeellisuuden korostaminen vie huomion pois käsillä olevien todellisten ongelmien ratkaisemisesta, mikä on vaarallista. Tästä syystä meidän on pakko äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Epäasianmukaisesti käytettyjen yhteisön varojen perintää on tutkittava tapauskohtaisesti, ja siihen on kiinnitettävä suurempaa huomiota etenkin jäsenvaltioissa.

Tässä suhteessa haluan korostaa esimerkkinä sellaisten yritysten toiminnan siirtämistä muualle, jotka ovat nauttineet yhteisön rahoitusta vuosia, ja tilanteita, joissa kansanterveys vaarannetaan yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Eri jäsenvaltioiden ja elinten välisen yhteistyön pitäisi helpottaa ja parantaa kyseisten summien nopeaa perintää ja estää asianomaisia yrityksiä tai organisaatioita nauttimasta edelleen yhteisön rahoitusta.

Tämä on pätevä syy, mutta vastustamme sen käyttämistä uuden, federalismiin tähtäävän suunnitelman käynnistämiseksi. Mietinnössä ehdotetaan Euroopan syyttäjäviranomaisen ja Euroopan syyttäjäviranomaisen viraston perustamista, mikä olisi jälleen uusi toimi jäsenvaltioiden suvereniteetin rajoittamiseksi.

  Puhemies. Äänestysselitykset ovat päättyneet.