Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 24. lokakuuta 2006 - Strasbourg

14. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2007 (Pääluokka III) – Esitys yleiseksi talousarvioksi 2007 (Pääluokat I, II, IV, V, VI, VII ja VIII)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu vuoden 2007 talousarviomenettelystä.

Keskustelemme

- James Ellesin laatimasta budjettivaliokunnan mietinnöstä esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (Pääluokka III) (C6-0299/2006 – 2006/2018(BUD)) ja oikaisukirjelmistä nro 1/2007 (5733/2006 – C6 0000/2006) ja nro 2/2007 (9010/2006 – C6-0000/2006) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 sekä

- Louis Grechin laatimasta budjettivaliokunnan mietinnöstä esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (Pääluokka I, Parlamentti; Pääluokka II, Neuvosto; Pääluokka IV, Tuomioistuin; Pääluokka V, Tilintarkastustuomioistuin; Pääluokka VI, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea; Pääluokka VII, Alueiden komitea; Pääluokka VIII (A), Oikeusasiamies; Pääluokka VIII (B), Euroopan tietosuojavaltuutettu (C6-0300/2006 – 2006/2018(BUD)).

  James Elles (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä tämän ensimmäisen vuotta 2007 koskevan talousarviokeskustelun avaamisesta. Aluksi haluan kiittää kaikkia, joiden ansiosta olemme nyt tässä vaiheessa, erityisesti parlamentin budjettivaliokunnan sihteeristöä ja jäseniä. Ilman heitä valmistelumme eivät olisi näin pitkällä.

Vuoden 2007 talousarvio poikkeaa aiemmista talousarvioista, koska se on uuden rahoituskehyksen ensimmäinen talousarvio. Sitä koskevia suuntaviivoja laadittaessa vuoden ensimmäisellä puoliskolla neuvoteltiin lähinnä rahoituskehyksen tuloksesta. Tämä on todellakin poikkeuksellinen talousarvio, kun toteamme, ettei meillä ole vielä kaikkia ohjelmia, koska monivuotisia ohjelmia saatetaan parhaillaan päätökseen, sillä toimintamme perustuu ensi vuoden alusta alkaen toivottavasti uuteen varainhoitoasetukseen.

Haluan ottaa esiin kolme yleistä näkökohtaa, joihin budjettivaliokunta on perustanut strategisen ajattelunsa esittäessään tämän talousarvion parlamentille.

Ensinnäkin, kuten panimme merkille toukokuussa käydyissä vuotuista toimintastrategiaa koskevissa keskusteluissa, joiden perusteella talousarvio on laadittu, Euroopan ulkopuolisen globalisoitumiskehityksen vauhti vaikuttaa toimiimme. Olemme mielestäni aivan aiheellisesti arvostelleet komissiota siitä, että se suhtautuu tähän asiaan liian huolettomasti ja tyynesti. Talousarviotoimissamme on voitava ottaa huomioon Euroopan ulkopuolisten tapahtumien vaikutukset.

Toiseksi tiedämme varsin hyvin, että rahoituskehyksestä käytyjen keskustelujen tuloksena meillä on käytössämme vähemmän varoja kuin olisimme ehkä toivoneet, minkä vuoksi meidän on asetettava painopisteitä hahmotellessamme toimiamme.

Kolmanneksi meidän on kommunikoitava aiempaa paremmin kansalaistemme kanssa ja saatava heidät vakuuttuneiksi, että pystymme toteuttamaan talousarviota tehokkaasti.

Mihin tämä prosessi on nyt johtanut ja minkä puolesta oikein olemme äänestäneet? Tarkastelen ensin yleisiä näkökohtia. Sitoumuksista totean, että olemme olleet erittäin järkeviä jättäessämme talousarvion eri osiin huomattavan suuria liikkumavaroja, jotka jäävät selvästi toimielinten välisessä sopimuksessa määrättyjen enimmäismäärien alapuolelle, ja ensimmäistä kertaa vuoden 2000 jälkeen emme pyydä joustovälinettä.

Maksumäärärahojen kohdalla olemme omaksuneet horisontaalisen lähestymistavan, kuten rahoituskehystä käsitellyt parlamentin esittelijä Reimer Böge – jonka mietinnön parlamentti hyväksyi – teki hahmotellessaan joitakin painopistealueita. Olemme soveltaneet samaa lähestymistapaa määrittäessämme maksumäärärahojen määräksi ensimmäisessä käsittelyssä 1,04 prosenttia, joka on kuitenkin jälleen selvästi vähemmän kuin vuoden 2007 enimmäismääräksi asetetut 1,06 prosenttia. Näin myös sitoumusten ja maksujen suhde on useimmissa tapauksissa alle 80 prosenttia.

Pilottihankkeissa ja valmistelutoimissa meillä on erilaisia mahdollisuuksia. Sisäpolitiikassa, jossa haluamme edistää innovointia, voimme tarkastella turvallisuusasioiden yhteydessä maahanmuuton hallintaa koskevaa keskeistä aloitetta, mikä on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan kuuluvan ystävämme ja kollegamme Deprez’n ansiota. Ulkopolitiikassa voimme taas pohtia, miten voimme luoda yhteyksiä Kiinaan ja Intiaan, sillä kuten alusta alkaen on käynyt ilmi, meillä ei ole globalisoituvassa nykymaailmassa oikeanlaisia verkostoja, joiden välityksellä yrityksemme ja tutkijamme voivat olla yhteydessä Kiinan ja Intian yrityksiin ja tutkijoihin. Nämä seikat sisällytetään valmistelutoimiin, jotka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2007 talousarviossa.

Maksumäärärahoista puheen ollen mainitsinkin jo yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP). Joidenkin neuvoston jäsenten mielestä emme ole kovinkaan avokätisiä, kun vähensimme YUTP:n budjettia 50 prosenttia. Jotkut kannattivat sataa prosenttia, mutta teimme hyvän kompromissin ja päädyimme 50 prosenttiin, koska jotkut parlamentin, erityisesti ulkoasiainvaliokunnan, jäsenet haluavat neuvoston täyttävän sitoumuksensa, joka koskee tapaa, jolla yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoidetaan parlamentin ja neuvoston välillä.

Erityisedustajien kohdalla suositamme, että koko rahamäärä siirretään EU:n lähetystöille, ja vaadimme ensimmäisessä käsittelyssä, ellemme erityiskohtelua, ainakin kyseisten henkilöjen nimittämistavan selkeyttämistä. Kuten tarkistuksessa todetaan, haluamme, että hyväksytään suuntaviivat EU:n erityisedustajan lähettämistä, valintaa ja nimittämistä koskevan päätöksen antamiseksi ja erityisedustajien toiminnan säännönmukaisen arvioimisen toteuttamiseksi.

Siirryn nyt toiseen näkökohtaan, joka on rahalle saatava vastine. Tämä on innovatiivinen käsite, jolla haluamme lopettaa valtavien rahamäärien tuhlaamisen epäonnistuviin hankkeisiin. Kukaan parlamentissa ei varmaankaan ole vastustanut tällaista suunnitelmaa, jossa määritetään ne budjettikohdat, joiden kohdalla tiedämme saatavillamme olevien raporttien perusteella, että toimet pannaan kehnosti täytäntöön joko määrällisesti ja laadullisesti.

Budjettivaliokunnan työskentelyn ansiosta – vaikka olisi ollut hauskaa, jos talousarvion valvontavaliokunnan esittelijä olisi osallistunut enemmän tähän prosessiin – olemme tarkastelemalla omia kustannus-hyöty-analyysejamme, tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia, talousarvioennustevaroituksia ja komission toimittamia yhteenvetokertomuksia voineet määrittää joitakin budjettikohtia, joiden kohdalla olemme budjettivaliokunnan ensimmäisessä käsittelyssä yksimielisesti äänestäneet, että määrärahoista laitetaan 30 prosenttia varaukseen. Tarkoituksena on, että nämä varat voidaan ottaa käyttöön toisessa käsittelyssä vuoden loppuun mennessä, kunnes saamme tyydyttävän selityksen komissiolta 15. marraskuuta, jolloin meillä on budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteinen kokous, jossa tarkastellaan näitä budjettikohtia ja katsotaan, toimivatko ne nykyään moitteettomasti. Tämän kaiken tavoitteena on, että voimme poistaa talousarviosta sellaiset budjettikohdat, joiden toiminta on tehotonta, ja edistyä tavoitteessamme, joka on myönteisen tarkastuslausuman saaminen.

Neuvosto on todennut, että tämä voi olla varainhoitoasetuksen vastaista, mutta 43 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella on mielestäni aivan selvää, että meillä on oikeus laittaa määrärahoja varaukseen, kun siihen on riittävät perusteet.

Olisi hyvä, jos ennen tämän prosessin päättymistä – ehkäpä 21. marraskuuta järjestettävän parlamentin ja neuvoston neuvottelukokouksen yhteydessä tai joulukuussa toimitettavassa äänestyksessämme – parlamentti, neuvosto ja komissio voisivat antaa yhteisen julkilausuman siitä, miten rahalle saatavaa vastinetta koskevaa käsitettä voidaan käsitellä säännöllisesti, jotta siitä voi tulla osa prosessiamme eikä vain jokin umpimähkäisesti käsiteltävä asia.

Esitän vielä muutaman huomautuksen muista näkökohdista – talousarvion valvonnasta ja rahalle saatavasta vastineesta. Ensimmäinen asia on varojen yhteishallinnointi: ongelmat, joista kuulimme tilintarkastustuomioistuimen presidentiltä eilen illalla talousarvion valvontavaliokunnassa, kun hän sekä minun että muiden kollegojen yllätykseksi totesi, ettei hän ole erityisen kiinnostunut yhteishallinnoinnista, koska neuvosto maksaa ja komissio on vastuussa talousarvion lopullisesta allekirjoittamisesta. En usko, että tarkastuslausumaa voidaan saada, elleivät jäsenvaltiot sitoudu täyttämään talousarvioon liittyviä velvoitteitaan ja rahoittamaan siitä 75–80 prosenttia. Yhteishallinnointi on siksi mielestämme tärkeä asia, jotta toimielinten välisen sopimuksen määräys voidaan panna täytäntöön.

Toiseksi totean virastoja koskevasta työskentelystä, jota jäsen Haug on taitavasti koordinoinut puolestamme, että laitamme ohjeellisen määrän ylittävät määrärahat varaukseen, jotta voimme kuunnella virastojen näkemyksiä siitä, mitä ne tekevät varoillaan ja työohjelmillaan, jotta rahalle saadaan taas kerran vastinetta.

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä mainitsen hallintoa koskevan kysymyksen, jossa emme ole voineet kannattaa neuvoston ensimmäisen käsittelyn toimia, joilla komission virkoja vähennetään noin 2 000:lla muutaman seuraavan vuoden kuluessa. Komission on mielestämme tehtävä seulonta 30. huhtikuuta 2007 mennessä, jotta tiedämme, mitä keskipitkän aikavälin vaatimuksia sillä on, ennen kuin ryhdytään rajuihin leikkaustoimiin.

Sen lisäksi, että komissio laatii tilannekatsauksen siitä, mitkä valmisteilla olevat ehdotetut asetukset olisi voitu peruuttaa, haluamme ennen kaikkea selvyyden siitä, mitkä asiat kuuluvat talousarviomenettelyyn ja mitkä lainsäädäntömenettelyyn työohjelmassa, josta komissio päättää tänään. Näin varmistetaan, että kun talousarviosta tehdään toivottavasti joulukuussa lopullinen päätös ja kun parlamentti antaa päätöslauselman lainsäädäntöohjelmasta, näitä asioita voidaan käsitellä yhdessä ja komission puheenjohtaja voi tulla helmikuussa 2007 parlamenttiin esittelemään meille EU:n lopullisen työohjelman. Muuten tämä asia jää epäselväksi kansalaisille.

Näin ollen totean lopuksi, että painopisteiden perusteella voidaan sanoa, että tämä talousarvio on johdonmukainen ja että siinä otetaan huomioon tulevaisuuden haasteet. Rahalle saatavaa vastinetta ajatellen talousarviota voidaan sanoa yhtenäiseksi ja järkeväksi. Kun nämä kaksi osatekijää yhdistetään, voimme odottaa vuosina 2008–2009 tehtävää tarkistusta ja muotoilla erittäin selkeän Euroopan parlamentin kannan. Näin voimme varmistaa, että olemme valmistautuneet keskusteluun hyvin, kun tiettyihin politiikkoihin tai politiikan aloilla toteutettaviin erilaisiin toimiin osoitettavia varoja on lisättävä.

(Suosionosoituksia)

  Louis Grech (PSE), esittelijä. – (MT) Muiden pääosastojen määrärahoja lisättiin vuoden 2007 talousarviossa vain hieman vuoden 2006 määrärahoihin verrattuna ja huomattavasti vähemmän kuin alustavassa talousarvioesityksessä. Sovitussa lisäyksessä otetaan huomioon inflaatiovauhti ja kunkin toimielimen erityispainopisteisiin liittyvät määrärahat. Budjettivaliokunta päätti palauttaa yli 10 miljoonaa euroa kaikkiaan noin 29 miljoonan euron leikkauksista, jotka neuvosto teki muiden pääosastojen talousarvioihin lukuun ottamatta parlamenttia ja neuvostoa.

Vuoden 2007 talousarvio perustuu toimielinten keskeisiin painopisteisiin, ja sillä varmistetaan niiden esteetön operatiivinen ja toiminnallinen tehokkuus. Toimielinten kokonaismäärärahat lisääntyivät 31 miljoonaa euroa pyydetyistä 48 miljoonasta eurosta.

Arvoisa puhemies, liioitelluista liikkumavaroista on tullut vuosien kuluessa yleinen piirre joidenkin toimielinten arvioissa. Tämä käytäntö, tai pikemminkin huono käytäntö, on tuonut mukanaan kömpelön järjestelmän, jossa siirtoja tehdään viime hetkellä tai tiettyjä määrärahoja perutaan. Tätä tilannetta on vaikea hallita, kun omaisuudenhankintaprosessi alkaa muutaman vuoden kuluttua olla lopuillaan. Siinä mielessä yhä enemmän toimintaan perustuva lähestymistapa olisi nähdäksemme tehokkaampi. Talousarviota koskevien arvioiden esittämistä olisi lisäksi yhdenmukaistettava, perusteluosassa esitettyjen perustelujen olisi oltava selkeämpiä ja arvioiden olisi oltava täsmällisempiä.

Budjettivaliokunta määritti parlamentin vuoden 2007 lopullisen talousarvion suuruudeksi 0,1397 miljardia, jolloin 20 prosentin enimmäismäärän alapuolella on 25 miljoonan euron liikkumavara. Tämä määrä on 19,65 prosenttia otsakkeen 5 hallintomenoista. Parlamentti ei kuitenkaan luovu tavanomaisesta 20 prosentin osuudestaan. Valiokunta itse asiassa kannattaa käyttämättömien varojen varaamista odottamattomiin mutta perusteltuihin menoihin lisätalousarvioiden avulla. Tehokkaan rakenteen luomisen ja henkilöstön siirtojen on oltava keskeisiä tavoitteita vuoden 2007 henkilöstötaulukon strategisessa suunnittelussa. Eläkkeelle siirtymisen seurauksena vapautuvien virkojen täyttäminen ei myöskään ole automaattinen prosessi.

Parlamentin jäsenille tarjottavasta tuesta ja palveluista totean, että olemme pääsihteerin kanssa samaa mieltä siitä, että raising the game -uudistuksen päätavoitteet on yleisesti ottaen saavutettu. Jatkuvasti kuitenkin valitetaan, ettei parlamentin jäsenten käytettävissä olevista tukipalveluista ole saatavilla tarpeeksi tietoa. Hallinnon olisi käsiteltävä tätä puutetta ja korjattava se tämän vuoden loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies, ajanpuutteen vuoksi en voi puhua yksityiskohtaisesti kaikista vuoden 2007 talousarvion ja mietintöni painopisteistä. Nämä painopisteet liittyvät 48 miljoonaan euron määrärahoihin, jotka on osoitettu Bulgarian ja Romanian liittymisestä aiheutuviin menoihin, lainsäädännön yksinkertaistamis- ja ajantasaistamistoimiin, käännöspalvelujen kustannustehokkuuden tarkasteluun etenkin tekstien pituuden osalta, 9,5 miljoonan euron myöntämiseen lisävaroiksi vierailijaohjelman parantamista varten, päätökseen pitää 6,7 miljoonaa euroa varauksessa Internet-televisiota varten, lopulliseen päätökseen siitä, mikä valitaan, kun prototyyppi on esitelty budjettivaliokunnassa, sekä tarpeeseen lisätä monikielisyyden hallinnoinnin valvontaa, mitä varten laitamme varaukseen 3 miljoonaa euroa. Tämän palvelun väärinkäytöstä, johon myös jotkin poliittisen puolueet syyllistyvät, on määrättävä sanktioita. Rakennuksia varten on varattu 50 miljoonaa euroa, ja meidän on varmistettava, että rakennuksiin liittyviä toimia tarkistetaan säännöllisesti.

Minun on vielä todettava, että talousarvion toteuttaminen edellyttää hallinnoinnin parantamista, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi vuosittaisten kertomusten on perustuttava toimielinten tekemää työtä koskeviin yksityiskohtaisempiin tietoihin. Näillä kertomuksilla olisi perusteltava lisävaroja koskevia pyyntöjä, jotta parlamentti voisi tehdä aiempaa järkevämmän päätöksen määrärahojen osoittamisesta. Tällä tavoin Euroopan veronmaksajien rahoittamat talousarviot tuovat todellista lisäarvoa heidän jokapäiväiseen elämäänsä.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet mietinnön laadintaan. Haluan kiittää erityisesti pääsihteeriä, joka on jättänyt eropyynnön. Jäämme kaipaamaan häntä. On eri asia, kaipaako hän meitä.

  Ulla-Maj Wideroos, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, minulle on kunnia olla täällä parlamentin keskustelussa vuoden 2007 budjetista. Voin vakuuttaa teille, että otamme suurella mielenkiinnolla huomioon keskustelun aikana esiin nousevat asiat ja välitämme ne kaikkien kollegojemme tiedoksi.

Budjetin valmisteluprosessi on pitkäkestoinen. Arvostan sitä välitöntä keskusteluilmapiiriä, joka on vallinnut neuvoston ja parlamentin edustajien kesken koko tämän vuoden. Viimeksi keskustelimme 18. lokakuuta budjettitrilogissa. Minulla oli jo silloin mahdollisuus antaa muutamia alustavia reaktioita budjettivaliokunnan tarkistusluonnoksiin, joista täysistunto torstaina äänestää. Ennen kuin esittelen eräitä neuvostolle tärkeitä asioita, käsittelen koko unionin toiminnan kannalta merkityksellisiä laadullisia asioita.

Tarkoituksenani on puhua nyt suoraan ja asioiden oikeilla nimillä. Katson, että budjettivaliokunta on tehnyt esittelijöiden Elles ja Grech johdolla ennakkoluulotonta työtä keskittymällä myös siihen, mitä kansalaisten ja veronmaksajien rahoilla saadaan aikaan. Toivottavasti myös komissio saadaan työhön mukaan.

Unionin varoilla tuotettava lisäarvo value-for-money tulee saada säännölliseksi prosessiksi. Value-for-money-ajattelu tulee saada läpitunkevaksi asiaksi koko talousarviomenettelyssä.

Mielestäni myös budjetin ensimmäisessä käsittelyssä tulisi keskittyä asia-argumentteihin. En pidä hyvänä sitä, että budjettivallan käyttäjät käyttävät ensimmäistä käsittelyään poliittisten lausumien tekemiseen.

Totesin jo neuvoston talousarvioesityksen esittelytilaisuudessa 5. syyskuuta 2006, että EU:n talousarviomenettely kaipaa innovatiivisuutta. Ilman innovatiivisia budjettiratkaisuja emme voi edistää unionin kilpailukykyä emmekä toimielinten hallinnon tehostamista. Budjettivallan käyttäjien tulee toimia konkreettisesti näiden päämäärien saavuttamiseksi jo vuoden 2007 budjetissa.

Neuvoston näkökulmasta parlamentin aikomus lisätä merkittävästi maksumäärärahoja ilman todennettuja tarpeita ei ole oikea tapa rakentaa siltaa EU:n ja kansalaisten välille. Tällainen merkittävä lisäys aiheuttaisi vain suuren ylijäämän ensi vuodelle. Vuoden 2007 budjetin tulee perustua realistisiin ja hyvin perusteltuihin määrärahatarpeisiin.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan budjetin puolittaminen ei ole hyväksyttävissä. Viisi kuukautta sitten sovitussa toimielinten välisessä sopimuksessa parlamentti hyväksyi keskimäärin 250 miljoonan euron summan per vuosi. Tähän nähden katson, että komission esittämä ja neuvoston puoltama 159 miljoonaa euroa on perusteltu summa. Kysynkin, miten on puolusteltavissa parlamentin kanta 73 miljoonaa euroa? Toivoisin, että myös näissä kahdessa asiakokonaisuudessa täysistunto toimii vastuullisesti.

Budjettivallan käyttäjien tulee lähitulevaisuudessa kehittää varausten käyttöä koskevaa menettelyä. Määrärahoja ei tule ottaa varaukseen pelkästään taktisista syistä. Varainhoitoasetuksen määräyksiä on noudatettava kirjaimellisesti tässäkin asiassa.

Kuten kaikki hyvin tiedämme, vuoden 2007 budjetti on ensimmäinen uuden toimielinten välisen sopimuksen kattama budjetti. Onkin erittäin tärkeätä, että kaikkia sen vanhoja tuttuja osia – kuten ylärajoja ja riittäviä marginaaleja – kunnioitetaan heti alusta lähtien. Uudessa sopimuksessa on myös uudenlaisia määräyksiä esimerkiksi pilottihankkeista ja valmistelevista toimista. Korostan näitä määräyksiä, joissa todetaan selvästi, että pilottihankkeet ja valmistelevat toimet eivät ole vain toisen budjettivallan käyttäjän yksinoikeutta. Sekä parlamentin että neuvoston tulee kunnioittaa tuoreen toimielinten välisen sopimuksen sisältöä myös tältä osin.

Vuoden 2007 budjetti on kokonaisuus. On tärkeää, että budjettivallan käyttäjät saavuttavat talousarviomenettelyn puitteissa yhteisesti hyväksytyn kokonaispaketin. Kokonaispaketin keskeisimmät osat nivoutuvat toisiinsa.

Aivan lopuksi haluaisin palata varainhoitoasetuksen uudistamiseen. Tämä on aihe, josta parlamentti ja komissio ovat kantaneet suurta huolta, ja ne ovat kehottaneet neuvostoa kiirehtimään. Viimeksi puhemies Borrel nosti asian esille keskustellessaan pääministeri Vanhasen kanssa 17. lokakuuta. Ilolla voin nyt ilmoittaa, että neuvosto saavutti 19. lokakuuta yhteisen kannan varainhoitoasetuksen uudistamisesta. Näin voimme pitää varainhoitoasetuksesta neuvottelukokouksen parlamentin kanssa 21. marraskuuta. Valitan, ettemme aivan kyenneet pitämään sitä aikataulua, mitä budjettikomissaari kesäkuisessa kirjeessään esitti. Komission toiveen mukaan neuvottelukokouksen olisi pitänyt olla jo viime viikolla. Uskon kuitenkin, että mainitsemani aikataulu antaa riittävästi aikaa kattavan kokonaisratkaisun luomiseksi.

Toivon, että nämä tiiviit kommenttini antavat teille lisäselvyyttä neuvoston kannoista. Uskon vakaasti, että parlamentti ja neuvosto kykenevät saavuttamaan hyvän yhteisen budjettiratkaisun vuodelle 2007 tulevien viikkojen keskusteluissa.

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, totean komission puolesta, että arvostamme budjettivaliokunnan ja sen esittelijän tekemää työtä, sillä muut valiokunnat tekivät yli 1 200 ehdotusta ensimmäisen käsittelyn valmisteluprosessissa. Tiedämme, mitä tämä tarkoittaa ja miten näissä toimissa meneteltiin. Komissio suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti ehdotukseen, jonka parlamentti on esittänyt ja josta äänestetään huomenna. Haluan kuitenkin ottaa esiin kolme arkaluonteista asiaa, jotka haluamme ratkaista yhdessä parlamentin kanssa ennen toista käsittelyä.

Ensimmäinen näistä asioista liittyy horisontaalisiin varauksiin, jotka koskevat 30:tä prosenttia lisäarvo-ohjelmia koskevien budjettikohtien määrärahoista. Olemme hieman huolissamme ohjelman ensimmäisistä soveltamistoimista. Emme ole huolissamme ohjelmasta poliittisena ajatuksena, sillä olemme kannattaneet sitä alusta alkaen, vaan sen ensimmäisistä soveltamistoimista kokonaismäärän ja joidenkin ehtojen osalta. Komissio ja sen sihteeristö ovat kuitenkin valmiita tulemaan marraskuun puolessa välissä kuulemistilaisuuteen, johon parlamentti on kutsunut meidät, ja selittämään siellä asioita parhaansa mukaan, jotta parlamentti voi poistaa mahdollisimman monta näistä varauksista ennen toista käsittelyä.

Toinen asia koskee virastoja, etenkin kolmea uutta virastoa, joiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2007. Budjettivaliokunta poisti niitä koskevat valmistelut. Kyse on ymmärtääksemme uuden toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdasta. Kahden budjettiviranomaisen välistä suhdetta on selkiytettävä ja uudet menettelyt on määriteltävä. Tämän vuoksi aiomme lähitulevaisuudessa pyytää, että tilannetta selkiytetään kolmen toimielimen välillä järjestettävien teknisten kokousten avulla, jotta nämä virastot voivat aloittaa toimintansa tammikuussa 2007.

Kolmas asia on komission henkilöstön palkkoihin tehty 50 miljoonan euron varaus otsakkeessa 5. Kiitämme parlamenttia siitä, että se palautti neuvoston vähentämät määrärahat talousarvioon, mutta olemme edelleen huolissamme varauksista, koska ehdot ovat laajat ja niitä on paljon. Kuten totesin alussa, pyrimme asettamaan mahdollisimman paljon tietoa saataville 15. marraskuuta mennessä, ennen molempien budjettiviranomaisten lopullisia neuvotteluja, jotta mahdollisimman monta varausta voidaan poistaa. Ellei varausta poisteta ainakin osittain 1. tammikuuta alkaen, emme voi aloittaa minkäänlaisia rekrytointitoimia. Emme voi rekrytoida työntekijöitä myöskään uusista jäsenvaltioista emmekä korvata eläkkeelle jäänyttä henkilöstöä.

Yleisesti ottaen suhtaudumme parlamentin ehdotukseen myönteisesti. Olemme valmiita tekemään parlamentin kanssa tiivistä yhteistyötä kaikkien meille ensimmäisessä käsittelyssä esitettyyn ehdotukseen sisältyvien ehtojen poistamisessa ja täyttämisessä. Toivomme, että pääsemme 21. marraskuuta mennessä sopimukseen, joka on hyvä kaikkien kolmen toimielimen kannalta ja joka voidaan hyväksyä.

  István Szent-Iványi (ALDE), ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (HU) Ulkopolitiikkaa koskeva luku oli ehkä suurin häviäjä seitsemän vuoden rahoituskehyksessä, ja tämä herättää kysymyksen, pystyykö Euroopan unioni täyttämään tehtävänsä maailmanlaajuisena toimijana. Erityisen valitettavaa on, että neuvosto on tehnyt vuotuisessa talousarviomenettelyssä lisää huomattavia leikkauksia ulkopolitiikkaa koskevaan talousarvioonsa. Ulkoasiainvaliokunta päätti siksi soveltaa useissa kohdissa alustavaa talousarvioesitystä ja näin ollen palauttaa alun perin ehdotetut määrärahat.

Määrittäessämme Euroopan parlamentin ulkoasioiden painopisteitä katsoimme, että ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille on myönnettävä lisää varoja, että Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvien valtioiden itäpuolella sijaitsevia valtioita koskeviin toimiin on käytettävä enemmän varoja ja että Palestiinalle myönnettävää humanitaarista apua on lisättävä.

Budjettivaliokunta ei hyväksynyt kaikkia ehdotuksiamme, minkä vuoksi jätämme nämä ulkoasiainvaliokunnan ehdotukset uudelleen käsiteltäviksi. Jotta ulkopolitiikkamme olisi vastuullista ja johdonmukaista, kehotamme teitä hyväksymään ulkoasiainvaliokunnan ehdotuksen.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ANTONIOS TRAKATELLIS

  Jürgen Schröder (PPE-DE), kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi onnitella kollegaani Ellesiä etenkin Kiinaa ja Intiaa koskevista strategisista pohdinnoista. Tämä on uusia asia, johon meidän on suhtauduttava erittäin vakavasti.

Onnistuimme kehitysyhteistyövaliokunnassa ottamaan alustavan talousarvioesityksen varat uudelleen käyttöön, säilyttämään talousarvion avoimuuden sekä laatimaan asiakirjan, joka on yhdenmukainen kollegamme Mitchellin laatiman kehitysyhteistyön välineitä koskevan mietinnön kanssa. Jätin tästä huolimatta täysistunnon käsiteltäväksi kaksi tarkistusta, joita budjettivaliokunta ei hyväksynyt.

Toinen näistä tarkistuksista oli tarkistus 250, jonka tavoitteena on perustaa pilottihanke kehitysmaiden pieniä ja keskisuuria yrityksiä varten. Muistutan parlamentille, että hyväksyimme aiemmin tänä vuonna mietinnön, jossa käsiteltiin kehitysmaiden pk-yrityksiä. Pk-yritysten asemaa on vahvistettava, jos haluamme auttaa kehitysmaita itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienyritysten sektorin kehittämisessä. Olisi todella harmillista, jos emme onnistuisi toteuttamaan pilottihanketta, jolla korostetaan vaatimustamme kehitysmaiden pk-yritysten vahvistamisesta.

Toinen mainitsemani tarkistus oli tarkistus 253, joka liittyy parlamenttien väliseen vaihtoon. Se liittyy Euroopan parlamentin talousarvioon ja mahdollisuuteen ylläpitää yhteyksiä muihin parlamentteihin, esimerkiksi yleisafrikkalaiseen parlamenttiin tai Afganistanin parlamenttiin. Euroopan parlamentti voisi vaikuttaa näin todella myönteisesti maailman demokratisoitumisprosessiin. Kehotan teitä näin ollen äänestämään torstaina myös tämän tarkistuksen puolesta.

  Ona Juknevičienė (ALDE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (LT) Talousarviolla on oleellinen merkitys pantaessa täytäntöön yhteisön ja sen kansalaisten kannalta tärkeitä ja hyödyllisiä hankkeita. Tällainen hanke on esimerkiksi Euroopan globalisaatiorahasto, jonka määrärahat ovat 500 miljoonaa euroa.

Ehdotin, että nämä varat laitetaan varaukseen työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan seuraavan vuoden talousarviossa. Äänestämme asiasta joulukuussa. Hyvät kollegat, haluan kuitenkin jälleen kerran kiinnittää huomionne ja erityisesti komission huomion varojen käyttöä koskeviin sääntöihin. Kyse on siitä, päätyvätkö rahat tosiasiassa tietylle työttömälle henkilölle. Varoja ei saa käyttää väärin, kuten usein on tapahtunut rakennemuutosprosessissa oleville yrityksille myönnetyn tuen kohdalla.

Mielestäni on olemassa huomattava riski, että komission varoja käytetään väärin. Me talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenet äänestimme nimenomaan tällaista käytäntöä vastaan. Emme voi hyväksyä varojen käyttöä koskevia sääntöjä, ellei niihin tehdä oleellisia muutoksia. Kehotan teitä siksi omaksumaan tiukan kannan ja pyytämään komissiota takaamaan avoimen ja tehokkaan varojen käytön.

  Jutta Haug (PSE), ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, pian on alkamassa huhtikuussa neuvottelemiemme ja toukokuussa hyväksymämme rahoituskehyksen ensimmäinen varainhoitovuosi. Tiukka rahoituskehys tekee poliittisten tavoitteidemme saavuttamisesta paikoin ongelmallista.

Komissio laati vuoden 2007 alustavan talousarvioesityksen erittäin varovaisesti, ja neuvosto pienensi sitä vielä tavalliseen tapaansa piittaamatta asiantuntijoiden näkemyksistä. Ympäristövaliokunta yritti pelastaa sen, mitä oli pelastettavissa, ottamalla alustavan talousarvioesityksen luvut uudelleen käyttöön ja lisäämällä vastuuntuntoisesti muutamien budjettikohtien määrärahoja.

Budjettivaliokunta hyväksyi kaikki ympäristövaliokunnan tarkistukset, ja olen budjettivaliokunnassa oleville kollegoilleni siitä erittäin kiitollinen. Emme voi kuitenkaan olla tyytyväisiä kokonaistilanteeseen, koska meillä on varainhoitovuonna 2007 edessämme vielä ratkaisematta olevia ongelmia, jotka liittyvät LIFE+-ohjelmaan ja terveysalan toimintaohjelmaan.

Virastot ovat ainoa ala, jolla tulevaisuudennäkymät ovat optimistiset, koska virastoja kehitetään ja rahoitetaan asianmukaisesti, ja tarkoitan kaikkia virastoja enkä ainoastaan ympäristövaliokunnan vastuualueeseen kuuluvia virastoja. Virastojen kanssa tehtävä yhteistyö on parantunut huomattavasti kahden viime vuoden aikana. Vuoden loppuun mennessä meille toimitetaan jopa henkilöstö- ja henkilöstönkehittämissuunnitelmat, ja minulla on myönteinen käsitys kaikista virastoista.

On kuitenkin todettava, että uusien virastojen – tasa-arvoinstituutin, perusoikeusviraston ja kemikaaliviraston – kohdalla on vielä vaikeuksia, ja toisin kuin komission jäsen äsken sanoi, kyse ei ole pelkästään teknisistä vaikeuksista. Yhdelläkään uudella virastolla ei nimittäin ole vielä oikeudellista perustaa. Parlamentti odottaa edelleen neuvoston kanssa käytävien toimielinten välisen sopimuksen 47 artiklan mukaisten neuvottelujen alkamista. Niissä tarkastellaan, miten kolmen uuden viraston toiminta on tarkoitus rahoittaa. Ehkäpä neuvoston puheenjohtajavaltio voisi hieman jouduttaa tätä prosessia.

  Neena Gill (PSE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ottaa esiin kolme asiaa. Ensimmäiseksi kiitän esittelijää siitä, että hän on lisännyt Lissabonin toimintaohjelmaan liittyvien ensisijaisten ohjelmien, kuten kilpailukykyä ja innovaatiota koskevan ohjelman ja tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman, maksumäärärahoja. Ne ovat keskeisiä aloitteita, jotka tarjoavat työtä Euroopan kallisarvoisille ja erittäin päteville tutkijoille ja joiden avulla EU voi maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa olevana toimijana valmistautua kohtaamaan tulevat haasteet. Emme saa jättää huomiotta sitä merkittävää ja myönteistä vaikutusta, joka näillä aloitteilla on alueisiimme ja niiden asukkaisiin.

Toiseksi minusta on myönteistä, että mietinnössä kiinnitetään huomiota Galileo-ohjelmaan, jolle on myönnetty liian vähän määrärahoja esityksessä vuoden 2007 yleiseksi talousarvioksi. Tämä malliesimerkki EU:n ohjelmista on suuri tekninen, taloudellinen ja poliittinen haaste, ja tämän on todellakin oltava meille selvää. En ymmärrä, miksi haluamme leikata tämän alan määrärahoja. Olisi nolo tilanne EU:lle, jos tämä hanke viivästyisi tai epäonnistuisi riittämättömän rahoituksen vuoksi.

Kolmanneksi, koska monilla, kuten äsken mainitsemillani, aloilla tarvitaan lisärahoitusta, en ymmärrä, miksei näitä varoja oteta avaruus- ja turvallisuustutkimusohjelmasta, kun teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta kerran vaatii pienempää talousarviota ja avaruus- ja turvallisuustutkimusohjelman maksuja olisi nimenomaan vähennettävä eikä lisättävä.

Käsittelen seuraavaksi yleisempiä asioita, jotka eivät kuulu teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan vastuualueeseen. Rakennerahastojen yhteydessä yhdyn mietinnössä esitettyyn vaatimukseen maksujen lisäämisestä. Tämä on yksi sellainen ala, jolla tavalliset kansalaiset huomaavat EU:n toimien vaikutuksen jokapäiväisessä elämässään. Oma kotiseutuni West Midlands voidaan mainita esimerkkinä tästä. EU:n varat ovat aktivoineet paikallisyhteisöjen potentiaalia ja vauhdittaneet niiden kehitystä.

Ulkoasioista totean, että Aasia on maailman suurimpia ja runsasväkisimpiä alueita. Siellä asuu 60 prosenttia koko maailman väestöstä. Olen siksi hämmästynyt, että komissio on vähentänyt määrärahoja. Viime vuonna hyökyaaltokatastrofiin myönnettyjä varoja otettiin muista Aasiaa koskevista ohjelmista, mutta näiden ohjelmien määrärahoja ei lisätty tänä vuonna. Komissio on vähentänyt niitä entisestään, koska hyökyaaltokatastrofiin myönnetään nyt vähemmän varoja. Onko komissio unohtanut, että Aasiaa koskeviin ohjelmiin tarvitaan epätoivoisesti rahoitusta, sillä siitä jouduttiin tinkimään, koska EU on sitoutunut saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet? Pyydän komissiota perustelemaan tämän asian.

Minusta on myönteistä, että mietinnössä vaaditaan avoimuutta tiedotukseen ja viestintään myönnettävien määrärahojen osoittamisessa. Kaikkien menettelyjen on oltava täysin avoimia, jotta voidaan selvittää, mihin EU:n toimiin käytetyt EU:n veronmaksajien rahat ovat päätyneet ja jotta nämä tiedot voidaan julkaista Internetissä. Tällöin tiedetään tarkasti, miten paljon varoja menee kellekin. Tämä pätee yhtä lailla Euroopan parlamentin jäseniin ja erityisesti maatalouteen.

Lopuksi haluan onnitella molempia esittelijöitä, Ellesiä ja Grechiä, erinomaisten mietintöjen laadinnasta. Kiitän heitä ahkerasta työskentelystä.

  Bill Newton Dunn (ALDE), sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, käytän minuutin puheenvuoron ja otan esiin kaksi asiaa. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta äänesti yksinkertaisesti komission ehdottamien kuluttajansuojamenojen säilyttämisen puolesta eikä kannattanut neuvoston ehdottamia rajuja leikkauksia. Äänestämme siis sen puolesta, että määrärahat säilytetään ennallaan komission ehdotuksen mukaisesti.

Toiseksi haluan ottaa esiin kansalaisille suunnattavaan viestintään osoitettavat parlamentin määrärahat. Yhdysvaltojen kongressin jäsenet saavat joka vuosi lähettää jokaiselle äänestäjälleen nelisivuisen lehden, jossa kansalaisille kerrotaan jäsenten loistokkaista saavutuksista. Ehdotan tarkistusta, jonka ansiosta me kaikki täällä olevat voisimme lähettää joka vuosi jokaiselle äänestäjällemme ilmaisen nelisivuisen lehden, jossa heille kerrotaan tekemisistämme. Toivon, että kollegat kannattavat tätä tarkistusta, jonka avulla viestintävaje voidaan poistaa. Vierailijoille tarkoitetulla lehterillä istuu muutama äänestäjä, mutta miljoonat äänestäjät eivät tiedä, mitä teemme. Meidän on kommunikoitava heidän kanssaan.

  Anne E. Jensen (ALDE), liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, Euroopan laajuisiin verkkoihin – 30 ensisijaiseen liikennealan hankkeeseen – osoitettavia määrärahoja on vähennetty rahoituskehyksessä kolmannekseen komission alun perin tarpeelliseksi katsomasta määrästä. Rahoituksella ei ole vieläkään oikeudellista perustaa. Emme myöskään tiedä, miten pienennetyt määrärahat on tarkoitus jakaa muutaman seuraavan vuoden aikana. Olemme siksi päättäneet laittaa koko vuoden 2007 määrän – lähes 800 miljoonaa euroa – varaukseen, kunnes kaikki on selvitetty. Emme tietenkään voi käyttää ensimmäisen vuoden talousarviota, ellei meillä ole selkeää käsitystä siitä, mitä muutaman seuraavan vuoden aikana tapahtuu. Eihän siltaa voi rakentaa vain puoliksi. Se joko rakennetaan tai ei.

Haluamme, että meri- ja lentoturvallisuusvirastoja sekä ja rautateiden turvallisuutta käsittelevää virastoa koskevat komission laatimat luvut palautetaan talousarvioon. Nämä ovat uusia virastoja, joita ollaan parhaillaan perustamassa, ja niiden on voitava tehdä työnsä kunnolla.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kiinnitän huomionne pilottihankkeeseen, joka koskee Euroopan moottoriteiden varsilla olevia turvallisia levähdyspaikkoja. Kun kuljettajien lepo- ja ajojaksoja koskevia sääntöjä on tiukennettu, on tärkeää, että eurooppalaiset kuljettajat voivat levätä asianmukaisissa ja turvallisissa oloissa.

  Marian Harkin (ALDE), aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, esittelijä on hoitanut työnsä hyvin ja laatinut mietinnön selvästikin varmalla kädellä. Yleisellä tasolla maksumäärärahojen on oltava vuoden 2007 talousarviossa 1,04 prosenttia EU:n BKTL:sta, jotta voimme tarjota kansalaisillemme tehokkaita ohjelmia. Lisäksi meidän on tärkeää soveltaa käytettävissämme oleviin varoihin "laadukasta vastinetta rahalle" -lähestymistapaa. Joku huomautti, että neuvosto maksaa. Itse asiassa maksajina ovat kansalaiset eikä neuvosto. Kyse on veronmaksajien rahoista. He ovat uskoneet rahansa meidän käsiimme ja odottavat oikeutetusti saavansa yleisesti vastinetta rahoilleen.

Aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelijana pyydän, että alustavan talousarvioesityksen määrärahat palautetaan ennalleen ja että yhteenkuuluvuutta pidetään yhtenä EU:n poliittisista painopisteistä.

Lopuksi kehotan komissiota selvittämään rauhanohjelman oikeusperustan ja mahdollistamaan varojen myöntämisen Irlannin kansainväliselle rahastolle. Irlantilaisena parlamentin jäsenenä olen iloinen voidessani kiittää EU:ta jatkuvasta rauhanprosessin tukemisesta ja Irlannin kansainvälisestä rahastosta myönnetystä rahoituksesta. Rauhan, ymmärtämyksen ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi on myönnetty reilusti yli miljardi euroa. Yhteisöjä on tuettu ja Irlannin rajaseuduilla asuville tavallisille ihmisille annetut lupaukset on pidetty. EU on hoitanut tehtävänsä ja voi ottaa siitä kunnian itselleen.

  Marc Tarabella (PSE), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvä esittelijä Elles, hyvät kollegat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta budjettivaliokunta on hyväksynyt kaikki maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jättämät tarkistukset.

Olen ensinnäkin iloinen, että alustavan talousarvion palauttamista koskevat tarkistukset on hyväksytty, ja vielä iloisempi olen siitä, että kaikkein köyhimmille annettavan avun lisäämistä koskevat tarkistukset on hyväksytty. Tarkoitan elintarvikeapua, maidon vientitukea, hedelmien ja vihannesten ilmaisjakelua, menekinedistämistoimia, maidon jakelua koululaisille ja mehiläishoidon tukea. Olisimme halunneet, että talousarviossa olisi otettu paremmin huomioon etenkin emolehmäpalkkiot, joilla on ratkaiseva merkitys epäsuotuisilla alueilla, energiakasvien tuki ja energiatehokkuutta koskevat pilottihankkeet. Otamme vapauden jättää uudelleen niitä koskevia tarkistuksia täysistunnossa.

Kaiken kaikkiaan budjettivaliokunta on kuitenkin ottanut ehdottamamme tarkistukset huomioon paremmin kuin odotimme. Arvoisa puhemies, hyvä esittelijä Elles, hyvät kollegat, haluamme kiittää teitä siitä, että teitte päätöksenne rakentavassa hengessä.

  Rosa Miguélez Ramos (PSE), kalatalousvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, valiokuntamme on laatinut joitakin huomautuksia vähennyksistä, joita neuvosto on tehnyt komission ehdotuksiin verrattuna.

Kaikkein merkityksellisin niistä on 10 miljoonan euron leikkaus, joka on tehty kansainvälisiä sopimuksia koskevaan varaukseen sekä sitoumusten että maksujen osalta. Tätä varausta ollaan poistamassa. Se katoaa kokonaan. Kalatalousvaliokunta katsoo, että tästä voi aiheutua ongelmia, kun otetaan huomioon EU:n lakisääteiset velvoitteet tällä alalla, ja vaadimme siksi alkuperäisten määrien palauttamista.

Muut neuvoston tekemät vähennykset liittyvät Euroopan kalatalousrahaston maksumäärärahoihin: 23 miljoonaa euroa on otettu lähentymisalueille ja 7 miljoonaa euroa muille kuin lähentymisalueille. Kalatalousvaliokunnan mielestä kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa säädetyn 7 prosentin ennakon maksaminen olisi näiden leikkausten vuoksi mahdotonta.

Hyvät parlamentin jäsenet, kalastusalalle on jo muutenkin myönnetty niukasti määrärahoja, emmekä siksi hyväksy näitä leikkauksia. Ne ovat mielivaltaisia ja perusteettomia, ja niillä viestitetään täysin vääristä asioista tänä kalastusalalle kriittisenä aikana. Me kalatalousvaliokunnan jäsenet pyydämme näin ollen, että komission alustavassa talousarvioesityksessä ehdottamat luvut palautetaan ennalleen.

  Helga Trüpel (Verts/ALE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minunkin mielestäni rahalle olisi lähtökohtaisesti pyrittävä saamaan vastinetta, koska varoja on käytettävä tehokkaasti ja säästäväisesti. Toisaalta – ja tässä asiassa meillä on erilaisia tavoitteita – Euroopan unioni tarvitsee rahaa, jotta voimme miellyttää kansalaisia ja edistää Euroopan yhdentymishanketta, mikä on tavoitteenamme. Se ei ole mahdollista ilman asianmukaista rahoitusta.

Muistutan parlamentille, että keskustelimme tänä aamuna Kulttuuri-ohjelmasta ja yhteisön kulttuuripolitiikasta ja että keskustelemme illalla vielä elinikäisestä oppimisesta, tulevien vuosien nuorisopolitiikasta ja "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelmasta. Tänä aamuna valitettiin – ja illallakin varmasti valitetaan – ettemme käytä riittävästi varoja tällä alalla, jolla on tosiasiallista vaikutusta ihmisiin, Euroopan unionin kansalaisiin, ja joka luo yhteyden heidän ja Euroopan unionin välille.

Yhteisenä suurena ongelmanamme on, miten kansalaiset saadaan hyväksymään Euroopan unioni ja jopa innostumaan siitä. Nimenomaan tämän vuoksi näiden ohjelmien määrärahoja ei saisi vähentää, vaan Euroopan unionin tulevaisuuteen olisi investoitava enemmän. Tästä syystä kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on myös erittäin johdonmukaisesti hylännyt määrärahojen leikkaukset, jotka neuvosto teki näihin ohjelmiin.

  Gérard Deprez (ALDE), kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Wideroos, arvoisa komission jäsen Grybauskaitė, hyvät kollegat, aluksi haluan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta lausua ansaitut kiitokset yleisesittelijälle, kollegallemme ja ystävällemme Ellesille sekä koko budjettivaliokunnalle siitä, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan asettamat painopisteet on otettu huomioon.

Niiden joukossa on kaksi sellaista painopistettä, joihin talousarviossa on selvästikin syytä kiinnittää erityishuomiota. Ensimmäisenä painopisteenä oli EU:n ulkorajojen valvonnan tehostaminen, sillä jatkuvat ja huomattavan suuret maahanmuuttovirrat aiheuttavat paineita ulkorajoilla, etenkin koko etelärajalla. Tämän voi todeta katsomalla päivittäin televisiota ja lukemalla sanomalehtiä. Tässä yhteydessä oli oleellista vahvistaa ulkorajavalvontaa varten perustetun rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimintamäärärahoja. Näin onneksi tehtiinkin erityisesti yleisesittelijämme ja espanjalaisten kollegojen tuella. He auttoivat meitä korjaamaan neuvoston teon. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Wideroos, en tiedä, sanoisinko neuvoston tekoa typeräksi vai epäjohdonmukaiseksi. Sanon sitä nyt vaikka typeräksi, sillä neuvosto oli vähentänyt Frontexin määrärahoja nykytilanteesta huolimatta.

Koko parlamentti on hyväksynyt myös toisen painopisteemme, ja EU:n kansalaiset ovat tukeneet sitä innokkaasti, jos kaikkiin saatavilla oleviin mielipidetutkimuksiin on uskomista. Toisena painopisteenämme oli terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tarkoitettujen varojen lisääminen. Kuten hyvin tiedätte, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden edustajat pitävät EU:n sisärajoja pilkkanaan. Tässäkin asiassa budjettivaliokunta kuuli viestimme ja lisäsi erityisesti Eurojustille osoitettavia varoja. Niitäkin oli vähennetty neuvoston talousarvioesityksessä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Wideroos, saatte itse valita sopivan adjektiivin kuvaamaan näitä vähennyksiä.

Sanon suoraan, ettei neuvosto ota vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla huomioon, mitä on vaakalaudalla, eikä myöskään eurooppalaisten odotuksia. Parlamentti voi olla ylpeä siitä, että se korjaa äänestyksellään neuvoston kannassa olevat epäjohdonmukaisuudet. Neuvoston jäsenet sanovat mielellään, mitä pitääkin, mutta ovat vastahakoisia käsittelemään yhdessä vakavia, yhteisiä ongelmia. Tämä on kerrassaan häpeällistä.

  Carlos Carnero González (PSE), perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, usein sanotaan, ettei tieto vie tilaa, mutta tässä tapauksessa Euroopan unionin tulevaisuutta koskevilla keskusteluilla ja pohdinnoilla olisi mielestäni oltava tilaa talousarviossa.

Tavatessani yleisesittelijän heinäkuussa totesin hänelle perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta, että tämä voi näyttää olevan kaikkein merkityksettömin asia tässä keskustelussa mutta että se ei tosiasiassa pidä paikkaansa.

Keskustelemme siitä, millaisen Euroopan unionin haluamme tulevaisuudessa. Jotta voimme toteuttaa haaveemme, tarvitsemme varoja ja resursseja ennen kaikkea sitä varten, että voimme tiedottaa kansalaisille, vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten välisistä suhteista vastaavia elimiä sekä edistää keskustelua.

Saavutammeko nämä tavoitteet tällä talousarviolla?

Budjettivaliokunta on hyväksynyt jotkin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan jättämät tarkistukset. Näin voimme edistää näiden asioiden asianmukaista pohdintaa sekä varmistaa, että kansalaiset ymmärtävät jotakin – vaikka vain vähän – täällä käymästämme keskustelusta ja tietävät, mikä EU:n talousarvio on.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegojani Ellesiä ja Grechiä, jotka ovat tehneet merkittävää työtä EU:n vuoden 2007 talousarvion parissa.

Kannatan yleisesti ottaen esittelijöiden lähestymistapaa, mutta loppujen lopuksi meidän on varmistettava riittävä rahoitus yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle sekä löydettävä ratkaisu virastojen rahoitukseen. Parhaillaan käytävät neuvottelut voivat kuitenkin perustua keskinäiseen ymmärtämykseen siitä, että kaikki osapuolet noudattavat aiemmin antamiaan sitoumuksia. Sanon tämän erityisesti neuvostolle, joka on jatkuvasti ehdottanut laajoja budjettileikkauksia Euroopan parlamentille erittäin tärkeillä aloilla.

Haluan ottaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta esiin muutaman asian, joista on valitettavasti muistutettava joka vuosi. Tasa-arvon valtavirtaistamista koskeva periaate sisältyy Amsterdamin sopimukseen, jonka mukaan tasa-arvonäkökohdat eivät koske ainoastaan toimenpiteitä, joilla nimenomaisesti pyritään edistämään naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia, vaan ne on sisällytettävä myös talousarvioiden laatimisen kaikkiin vaiheisiin sekä kaikkiin talousarviota koskeviin politiikkoihin sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan budjetoinnin avulla. Vuodesta 2003 lähtien, jolloin parlamentti antoi päätöslauselman tasa-arvonäkökohtien huomioimisesta julkisten talousarvioiden laatimisessa (gender budgeting), on otettu huomioon, etteivät julkiset talousarviot tai EU:n talousarviot ole sukupuolineutraaleja, sillä niillä on erilainen vaikutus naisiin ja miehiin.

Sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa lähestymistapaa on sovellettava kaikkien tärkeiden talousarviota koskevien ohjelmien, toimien ja menettelytapojen arvioimisessa ja uudelleen järjestämisessä, ja on määritettävä, missä määrin varoja myönnetään tasa-arvonäkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Lisäksi on pyrittävä sukupuolineutraalisuuteen, jossa toteutetaan tasa-arvoista ja sukupuolesta riippumatonta harkintaa.

Kun Suomen sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen puhui valiokunnassamme lokakuun alussa, hän korosti tasa-arvotoimien valtavirtaistamista talousarvioiden suunnittelussa ja mainitsi esimerkkinä Suomen pyrkimyksen varmistaa, että tasa-arvonäkökohdat otetaan huomioon paitsi kansallisen talousarvion myös EU:n talousarvion kaikissa budjettikohdissa. Toivon tietenkin, että puheenjohtajavaltio Suomi onnistuu tässä tavoitteessa.

  Alexandra Dobolyi (PSE), vetoomusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (HU) Haluan puhua vetoomusvaliokunnan puolesta oikeusasiamiehen talousarviosta. Puhumme usein siitä, että haluamme lähentää EU:ta kansalaisiin ja auttaa kansalaisia ymmärtämään paremmin, mikä Euroopan unioni tosiasiassa on.

Euroopan oikeusasiamiehen virasto on pieni toimielin, joka tekee huomattavan paljon työtä tällä alalla. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että oikeusasiamiehellä on käytettävissään riittävästi määrärahoja, jotta virasto voi hoitaa tehtävänsä menestyksekkäästi ja tehokkaasti. Viime huhtikuussa puhuimme oikeusasiamiehestä erittäin myönteiseen sävyyn vastuuvapausmenettelyssä. Muistutan kaikille, että sanoimme oikeusasiamiehen viraston olevan esikuva (muille toimielimille selkeästi määritettyine toimivaltuuksineen), ja totesimme, että sen talousarvio on hyvin hallinnoitu.

Oikeusasiamies säästää käännösmenoissa eikä halua talousarvioonsa uusia budjettikohtia. Nimenomaan tästä syystä pyydän valiokuntani puolesta, että tulevaa laajentumista ajatellen kannatamme oikeusasiamiehen toivomaa talousarviomäärärahojen vähäistä lisäystä ja korostamme samalla, että talousarvion kurinalaisuuden periaatetta on noudatettava ja että kansalaisille on tarjottava runsaasti palveluja.

  Ville Itälä, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamentin talousarvion esittelijää Grechiä. Oli ilo työskennellä yhdessä ja tehdä yhteisiä kompromisseja varjoesittelijänä. Onnittelen hyvästä lopputuloksesta, jonka olemme saaneet aikaan. Ennen kaikkea on muisteltava, mitkä ovat ne periaatteet, joiden pohjalta talousarvio laaditaan. Ensinnäkin meidän on oltava tarkkoja siitä, miten me käytämme veronmaksajien rahoja. Toinen periaate on, että käytämme rahoja siihen, mikä on välttämätöntä. Ei pidä tehdä kaikkea hauskaa ja mielenkiintoista vaan sitä, mikä on todella välttämätöntä.

Kahdenkymmenen prosentin korotus -periaate on auttamatta aikansa elänyt. Tämä periaate johtaa joskus hulluuksiin, kuten esitykseen Internet-televisiosta. Internet-tv:n on tarkoitus olla parlamentin oma tv-kanava. Siihen käytettyjä varoja ei todellakaan voi veronmaksajille perustella. Esimerkkinä voidaan mainita Suomen toisen valtionvarainministerin Brysselissä pitämä puhe, kun puheenjohtajuuskausi alkoi. Puhe lähetettiin netti-tv:n kautta kaikille eurooppalaisille, mutta koko Euroopasta löytyi vain 14 kiinnostunutta katsojaa, joista puolet oli ministerin omia avustajia. Jos me teemme kourallista varten kymmenien miljoonien investoinnit, niin raha on kyllä väärässä paikassa. Tehokkaampaa olisi käyttää näitä rahoja esimerkiksi siihen, että tuotaisiin pienten paikallisten ja aluelehtien toimittajia tänne, minkä jälkeen he tekisivät juttuja parlamentista ja siitä mitä täällä tapahtuu. Ihmiset lukevat tarkasti näitä lehtiä, mutta tätä Internet-tv:tä ei todellakaan seurata.

Me tarvitsemme kaikkien budjettikohtien tarkkoja arvioita ja näiden seurantaa, ja tämä koskee erityisesti rakennuspolitiikkaa. Olen iloinen, että me olemme löytäneet yhteisen näkemyksen, koska Strasbourgin rakennuksista muodostui skandaali ja vastaavaa julkisuutta emme enää tarvitse. Tämän vuoksi meidän on oltava paljon tarkempia siitä, miten me rahoja käytämme.

  Catherine Guy-Quint, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Wideroos, arvoisa komission jäsen Grybauskaitė, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää esittelijöitämme Ellesiä ja Grechiä, jotka ovat tekemänsä työn ja osoittamansa sitkeyden ansiosta antaneet suunnan työskentelyllemme tässä talousarvion ensimmäisessä käsittelyssä.

Tämä ohjelmakauden 2007-2013 ensimmäinen talousarvio on erittäin vaatimaton, ainoastaan 1,04 prosenttia BKT:sta. Se on erittäin vaatimaton määrä, eikä sillä luultavasti pystytä käsittelemään Euroopan unionin kohtaamia haasteita: energiakriisiä, luottamuskriisiä, maailman konflikteja sekä köyhyyden ja työllisyystilanteen epävarmuuden lisääntymistä. Kaikki nämä kriisit tapahtuvat juuri silloin, kun eurooppalaiset odottavat Euroopan unionilta yhä enemmän. Rajoitetun rahoituskehyksen vuoksi tavoitteidemme on oltava erittäin vaatimattomia. Vuoden 2007 talousarviolle on näin ollen ominaista kvalitatiivinen eikä pelkästään kvantitatiivinen lähestymistapa.

Tämän talousarvion vuoksi meidän on sovellettava myös sekastrategiaa. Uusien toimien oikeudellisia perustoja ei ole vielä selvitetty, mutta emme ole myöskään valmiita puolustamaan ja panemaan täytäntöön kaikkia eurooppalaisten toivomia toimia. Haluamme olla kunnianhimoisia, koska kansalaiset odottavat meiltä sitä, mutta meidän on oltava myös realistisia, koska emme tiedä, pystymmekö panemaan nämä toimet täytäntöön. Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän tavoitteena oli ainakin palauttaa alustavan talousarvioesityksen määrärahat kaikille tärkeinä pitämillemme toimille, erityisesti Lissabonin tavoitteille ja Göteborgin toimille, unohtamatta myöskään työllisyyttä, solidaarisuutta, ympäristöä ja maaseudun kehittämistä.

Vuonna 2007 meidän on tarkoitus uudistaa viestintäpolitiikkaamme, sillä EU:n kansalaisia ei ole tähän mennessä otettu juurikaan huomioon. Ulkopolitiikan yhteydessä pyydän, että sovellamme tasapainoista lähestymistapaa hallintoon etenkin EU:n rajojen osalta, sillä emme voi tyytyä yksipuoliseen lähestymistapaan, jossa keskitytään tiukkaan järjestyksenpitoon. Haluan painottaa kahta tärkeää seikkaa. Haluan korostaa ensinnäkin roolia, joka Euroopan investointipankin yhteisrahoituksella on oltava EU:n talousarviossa, jotta Lissabonin ja Göteborgin strategiat voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Toiseksi haluan painottaa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien merkitystä. Ne on pantava täytäntöön, sillä ne ovat aina edistäneet uusien ajatusten syntymistä.

Itse asiassa olen huolissani ennen kaikkea tämän talousarvion toteuttamisesta. Esittelijä on päättänyt omaksua kvalitatiivisen suhtautumistavan menoihin. Tässä lähestymistavassa puolustetaan painopisteidemme tavanomaista rahoitustapaa sekä pyydetään komissiota kunnioittamaan täysimääräisesti parlamentin poliittisia valintoja. Jos parlamentti voi arvostella tapaa, jolla muut toimielimet hallinnoivat toimia, tämä johtuu siitä, että tällainen kritiikki on sallittua perustamissopimuksen, toimielinten välisen sopimusten ja nykykäytännön perusteella. Parlamentti on toinen budjettivallan käyttäjä, emmekä halua, että toimivaltamme riistetään luopuessamme kaikista äänestystemme täytäntöönpanoa koskevista valtuuksista. Onko kuitenkaan oikeudenmukaista, että vaikeutamme toimielinten etuoikeuksien käyttöä toimivaltaamme vedoten? Ei ole. Olisi vaarallista ja jopa vahingollista yrittää puuttua liikaa hallintokäytäntöön. Totean lisäksi neuvostolle, ettei komissio voi parantaa toimintaansa, jos päätämme samaan aikaan jäädyttää komission rekrytointitoimet. Meillä on kuitenkin niukasti liikkumavaraa, jos – kuten viimeksi ehdotetun siirron perusteella on syytä pelätä - kaikki painopisteemme mukautetaan komission puutteellisiin täytäntöönpanotoimiin.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan todeta, että neuvoston on muistettava, ettei se voi pakottaa omaa näkemystään muille, koska meidän on yhdessä hyväksyttävä Euroopan unionin poliittisen hankkeen painopisteet ja koska emme voi kehittää enää mitään kansalaisissa suuria odotuksia herättäviä toimia, jos talousarviota pienennetään liikaa.

  Anne E. Jensen, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, tänään esittelemämme talousarvio on vastuullinen ja järkevä. Emme ole hyväksyneet neuvoston tekemiä hallintomenojen mielivaltaisia leikkauksia, mutta olemme toisaalta laittaneet 50 miljoonaa euroa komission hallintomäärärahoja varaukseen ja vaatineet tarkempaa selvitystä joidenkin alojen menojen suuntauksista. Emme saa sulkea silmiämme tosiasioilta talousarviota laatiessamme, vaan meidän on käsiteltävä asioita yksityiskohtaisesti ja varmistettava, että nimenomaan välttämättömät varat ovat saatavilla.

Tässä yhteydessä haluan kiittää esittelijä Ellesiä lähestymistavasta, jota hän on päättänyt soveltaa tämänvuotisessa talousarviotyössä. Tarkoitan "vastinetta rahalle" -ajatusta, joka syntyi tilintarkastustuomioistuimen esittämän kritiikin sekä kustannus-hyötytutkimusten ja muiden raporttien perusteella. Kiinnittäisin huomiota erityisesti kustannus-hyötytutkimuksiin rakentavina innovaatioina, jotka tarjoavat meille huomattavasti paremman katsauksen esimerkiksi komission tiedotus- ja viestintäpolitiikan suuntauksista sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta haluan erityisesti korostaa, että oikeus- ja turvapaikkapolitiikalle sekä ulkopolitiikalle on myönnettävä riittävästi varoja. EU:n hallitusten päämiesten virallisissa puheissaan lausumat hienot sanat poikkeavat jyrkästi siitä, kuinka paljon varoja heidän valtiovarainministerinsä ovat valmiita asettamaan käyttöön. Hallitusten päämiehet painottavat, että EU:n on harjoitettava yhtenäistä pakolaispolitiikkaa ja vahvistettava yhteistä rajaturvallisuusvirastoa Frontexia, mutta valtiovarainministerit vähentävät viraston määrärahoja. Tämä on selvästikin epäjohdonmukaista. Olenkin iloinen, että meidän on täytynyt tehdä sopimus, jotta tällaiset asiat saadaan selvitettyä.

On täysin selvää, että EU:n ulkopolitiikkaa kohdeltiin kaltoin rahoituskehyksessä. Tänään esittelemämme talousarvio on ilmiselvästi kuitenkin vastuullinen talousarvio, koska parlamentti ei ole yrittänyt kyseenalaistaa toimielinten välistä sopimusta. Olemme laatineet talousarvion sopimuksen mukaisesti. Ulkopolitiikka on kuitenkin ala, joka on muutaman seuraavan vuoden aikana otettava tarkasti huomioon. EU:lla on nähdäkseni velvollisuus edistää etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa olevien lähinaapureidemme talouskehitystä sekä vahvistaa näkemystä demokraattisesta kehityksestä toivottavana ja myönteisenä asiana. Varat on käytettävä hyvin, ja pyydämme siksi komissiota varmistamaan, että uusissa ohjelmissa otetaan huomioon Venäjälle myönnettävää apua koskeva tilintarkastustuomioistuimen kritiikki.

Parlamentin ja muiden toimielinten talousarvion kohdalla ryhmäni kannattaa esittelijä Grechin lähestymistapaa, ja haluan kiittää häntä rakentavan ja merkityksellisen asiakirjan laadinnasta. Siinä ehdotettu talousarvio on hieman toimielinten alun perin ilmoittamaa talousarviota pienempi, mutta kunkin toimielimen perusteellisen analysoinnin jälkeen muodostettiin kanta sen perusteella, mikä on todella tarpeellista, ja luotiin asianmukainen liikkumavara. Olemme käyneet useita keskusteluja siitä, tarvitseeko parlamentti 20 prosenttia kokonaishallintomenoista, ja päädyimme hieman pienempään lukuun. Ryhmäni kannattaa viime vuosien menettelytapaa ja katsoo, että parlamentin olisi ostettava käyttämänsä rakennukset. On kuitenkin varmistettava, että saamme selkeämmän yleiskuvan siitä, kuinka paljon varoja rakennuksiin tarvitaan muutaman seuraavan vuoden aikana.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan parlamentin talousarviokeskusteluja ei ehkä pidetä kovinkaan kiehtovina, mutta ne ovat erittäin tärkeitä, sillä talousarviossa – myös vuoden 2007 talousarviossa – esitetään tulevien vuosien työskentelymme painopisteet.

Tiedätte, ettei Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä äänestänyt rahoituskehyksen 2007–2013 puolesta, koska kyseisellä rahoitussuunnitelmalla ratkaistaan nähdäksemme liian vähän ongelmia. Suhtaudumme samalla tavoin vuoden 2007 talousarvioon ja mietimme, voidaanko sen avulla todellakin tehdä ne asiat, jotka on tehtävä.

Emme ole samaa mieltä esimerkiksi maatalouspolitiikasta emmekä maatalousalalla maksettavista kohtuuttoman suurista vientituista. EU:sta viedyt pakastebroilerit maksavat Afrikan markkinoilla puolet siitä, mitä afrikkalaisten itsensä tuottamat broilerit, ja sitten valitetaan, että Afrikasta tulee tänne liikaa pakolaisia. Olemme itse osittain syyllisiä tähän ongelmaan oman maatalouspolitiikkamme takia.

Myöskään kalastuspolitiikkamme ei ole asianmukaista. Kalastuskiintiöt ovat vieläkin liian suuria, ja kalakantamme ovat vaarassa. Euroopan unionin pitäisi muuttaa myös kalastuspolitiikkaansa.

Tupakka-alalla tupakanviljelijöille myönnetään edelleen tukea, mutta tupakkamainokset kuitenkin kielletään. Tämäkin on mielestäni epäjohdonmukaista eikä mitään järkevää EU:n politiikkaa.

Globalisaatiopolitiikkamme pitäisi olla oikeudenmukaisempaa, kun otetaan huomioon "globalisaatioblues", joka soi monissa Euroopan maissa – muistelkaapa Ranskan kansanäänestystä. Meidän on puolustettava vielä tarmokkaammin reilua kauppaa ja suhtauduttava vakavammin lupauksiimme saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet, joissa olemme jäljessä muusta maailmasta köyhyyden torjumiseen osoitettavia määrärahoja tarkasteltaessa.

Euroopan unionin on myös kehitettävä tehokkaammin sellaista energiapolitiikkaa, jossa otetaan huomioon tulevaisuuden haasteet. Uusiutuvia energialähteitä koskevaan tutkimukseen on investoitava enemmän. Sen ansiosta emme olisi enää yhtä riippuvaisia presidentti Putinista ja voisimme kritisoida avoimemmin hänen yksinvaltaista hallintoaan.

Mitä meidän on sen sijaan tehtävä? Meidän on investoitava nykyistä enemmän koulutukseen, tutkimukseen, kulttuuriin, tiedotusvälineisiin ja kulttuuriteollisuuteen, jotka ovat Lissabonin strategian tärkeitä pilareita. Näin voisimme myös täsmentää Lissabonin strategiaa ja kehittää sitä tulevaisuutta ajatellen. Euroopan unionin on yhtenäistettävä poliittista ajattelutapaansa, sillä vain siten voimme kehittää vastuullisen yhteisen ulkopolitiikan, jolla ehkäistään ongelmia, levitetään sivistystä ja vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa naapuruuspolitiikan avulla ja jolla kuitenkin tarvittaessa myös puututaan asioihin. Jos tämä on tavoitteenamme, emme käytä siihen riittävästi rahaa. Haluaisin, että käytämme mittapuuna value for money -käsitettä eli "vastinetta rahalle" -ajatusta, mutta toimintamme on perustuttava myös good money for Europe -ajattelutapaan. Jos jokainen jäsenvaltio antaa Euroopan unionille vain yhden prosentin bruttokansantulostaan, tärkeisiin ja asianmukaisiin EU:n toimiin osoitetaan liian vähän varoja.

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tarkoituksenani oli sanoa myös arvoisa ministeri, mutta en sanokaan. Käsittelyssä on eräänlainen virtuaaliversio EU:n talousarviosta. Neuvoston käsittelyn jälkeen maksumäärärahojen taso oli 1 prosentti jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Parlamentti nostaa ensimmäisessä käsittelyssään maksumäärärahojen tason 1,04 prosenttiin. Se tehdään lisäämällä esitykseen määrärahoja, joita voidaan kutsua virtuaalisiksi siitä syystä, että parlamentilla ei ole ollut tapana pitää lisäyksistään kiinni viimeiseen asti.

Neuvosto on säännönmukaisesti ollut voittaja neuvottelukokouksissa. Parlamentin uskottavuus kärsii, jos se toistuu taas. Meidän ryhmämme edellyttää parlamentilta, että pidämme kiinni omista prioriteeteistamme.

Esittelijä James Elles on ollut innovatiivinen etsiessään niitä määrärahoja, joissa komissio ei ole pannut toimeen edellisvuosien budjetteja. Tuemme esittelijän linjaa, jonka mukaan osa niistä varoista otetaan varauksiin ja vapautetaan vasta asianmukaisten selvitysten jälkeen.

Ryhmämme tukee uusien jäsenvaltioiden oikeutta saada komission palvelukseen myös omia kansalaisiaan. Näin ollen emme voi tukea neuvoston esittämiä komission henkilöstön leikkauksia.

Julkinen valta, siis myös Euroopan unioni, voi toimia katalyytin tavoin erilaisissa taloudellisissa prosesseissa. Samoja rahoja voidaan käyttää toisaalta myös eurokraattien hallinnollisiin projekteihin, joilla tosiasiassa murennetaan kansalaisten luottamus unioniin. Sellainen on ollut Prince-ohjelma. Sellaiseksi muodostuu niin sanottu kolmen D:n projekti, suunnitelma D. On vaara, että sellaiseksi muodostuu myös parlamentin oma Internet-televisiokanava. Ryhmämme ei tue niitä komission ja parlamentin määrärahoja, joilla tuotetaan euro-propagandaa, emmekä me halua EU:n militarisoimista yhteisön ulko- ja turvallisuuspolitiikan varoin.

  Wojciech Roszkowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän onnittelut molemmille esittelijöille ja kiittää heitä kaikesta työstä. Olemme tänä vuonna hieman kummallisessa tilanteessa. Neuvosto pienensi vain hieman komission niukkaa talousarviota, mutta parlamentin budjettivaliokunta ehdottaa, että menoja ja maksusitoumuksia lisätään komission ehdottamien enimmäismäärien yläpuolelle. Tätä kantaa on selvästikin syytä tukea, koska EU ei voi vastata kohtaamiinsa haasteisiin, ellei talousarviota suurenneta. Tarkoitan tulevaa laajentumista ja lisääntyvää maailmanlaajuista kilpailua.

Emme voi muuta kuin toivoa, että marraskuussa onnistutaan tekemään sopiva kompromissi ja että Euroopan unionin lopullinen talousarvio on lähempänä parlamentin kuin neuvoston ehdotusta. Koska neuvosto haluaa vähentää menoja, kuten se tavallisesti tekee, esittelijä Elles ehdotti täysin aiheellisesti "vastinetta rahalle" -lähestymistapaa. Kyseinen menetelmä edellyttää tehokkaampaa työskentelyä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Kun otetaan huomioon, että vuoden 2007 talousarvio on uuden rahoituskehyksen ensimmäinen talousarvio, on syytä toivoa, että se lupaa hyvää seuraavia vuosia ajatellen.

Käytän tilaisuutta hyväkseni ja pyydän vielä kerran kaikkia ihmisoikeuksista välittäviä kannattamaan UEN-ryhmän jättämiä tarkistuksia, joissa vaadimme lopettamaan rahoitustuen, jota EU myöntää kolmansissa maissa tehtäviä pakkoabortteja edistäville ohjelmille. Haluan painottaa, että tässä on kyse pakkoabortista eikä abortista yleensä.

Hylkäämällä kyseiset tarkistukset tuetaan käytäntöjä, joilla loukataan perusihmisoikeuksia. Se paljastaa kaikkien niiden tekopyhyyden, jotka jatkuvasti puolustavat ihmisoikeuksia mutta samanaikaisesti kuitenkin polkevat niitä.

  Dariusz Maciej Grabowski, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijöitä. Vuoden 2007 talousarvio on kuitenkin huono. Useimmat parlamentin jäsenet tietävät sen, mutta vain pieni vähemmistö rohkenee todeta sen avoimesti. Tämä on huono talousarvio, koska siinä ei oteta huomioon eikä edes käsitellä ainuttakaan Euroopan unionin suurta ongelmaa. Tällaisia ongelmia ovat hidas talouskasvu sekä vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välisten kehityserojen lisääntyminen. Vuoden 2007 talousarvio on huono myös siksi, ettei sillä pystytä vastaamaan jäsenvaltioiden yhteiskuntien ja talouksien kohtaamiin uusiin haasteisiin. Muita ongelmia ovat raaka-ainemarkkinoiden epävakaus ja erityisesti energialähteiden hintojen jyrkkä nousu. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että uusista jäsenvaltioista muutetaan taloudellisista syistä vanhoihin jäsenvaltioihin ja että sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset lisääntyvät tämän vuoksi nopeasti köyhissä valtioissa.

Jos Itsenäisyys/demokratia-ryhmän jättämät tarkistukset olisi hyväksytty, vuoden 2007 talousarviossa olisi voitu soveltaa uutta lähestymistapaa maatalousalan rahoittamiseen. Koska näitä tarkistuksia vastustettiin voimakkaasti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä budjettivaliokunnan kokouksissa, oletamme, että ne hylätään myös täysistunnossa. Tämä on testamentti niin sanottujen agribusiness-yhtiöiden ja suurmaanomistajien vallankäytölle. Käy ilmi, kenelle parlamentti on tosiasiassa uskollinen, kun se on täysin valmis puolustamaan rikkaan vähemmistön etuja köyhien maanviljelijöiden suurta enemmistöä vastaan. On syytä huomauttaa, että säästetyillä varoilla voitaisiin tukea yrittäjyyttä, tutkimusta ja kehitystä sekä infrastruktuuriin tehtäviä investointeja. Vuoden 2007 talousarviossa lisätään hallintomenoja ja myönnetään varoja uusien toimistojen ja virastojen perustamiseen. Vastustamme voimakkaasti kaikkea tätä.

Lopuksi totean, että IND/DEM-ryhmä aikoo äänestää vuoden 2007 talousarviota vastaan, ja luotamme siihen, että muut parlamentin jäsenet tekevät samoin.

  Sergej Kozlík (NI). – (SK) Eurooppa-neuvoston esitys Euroopan unionin alustavaksi talousarvioksi on vastattavien puolella täysin johdonmukainen vuosiksi 2007–2013 hyväksytyn pitkän aikavälin rahoituskehyksen suhdeparametrien kanssa. Kilpailukykyyn ja yhteenkuuluvuuteen osoitettavat määrärahat ovat lisääntyneet merkittävästi kasvun ja työllisyyden aloilla sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ja kansalaisyhteiskunnan aloilla samoin kuin tavoitteessa edistää Euroopan unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana.

Maatalousalan suorista maksuista aiheutuvien menojen osuus on pienentynyt rahoituskehyksen mukaisesti, mutta maaseudun kehittämisestä johtuvien menojen osuus on taas lisääntynyt.

Koska neuvosto pienensi oleellisesti kokonaisrahoituksen määrää, maksuissa tapahtunut myönteinen kehitys on valitettavasti suurimmaksi osaksi mitätöitynyt. Neuvoston varauksellisella suhtautumisella avunsaajien kykyyn käyttää budjetoituja menoja on ollut kielteisiä vaikutuksia. Neuvosto suhtautuu mielestäni varauksellisesti itseensä, koska sillä on avain varojen menestyksekkääseen käyttöön. Parlamentin vakuuttuneisuus siitä, että saatavilla olevia varoja käytetään hyvin ja tehokkaasti, ylittää neuvoston odotukset. Aion näin ollen äänestää niiden tarkistusten puolesta, joissa maksuparametreja yhdenmukaistetaan pitkän aikavälin rahoituskehyksen kanssa.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tässä vuoden 2007 talousarvion parissa tehtävän työn ratkaisevassa vaiheessa minusta tuntuu, että Euroopan parlamentti ottaa neuvostoa paremmin huomioon painopisteet, luvut ja toimielinten välisen yhteistyön periaatteet, joista on sovittu vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen kattamaksi kaudeksi. Kansalaisten valitsemina henkilöinä ymmärrämme hyvin, että jäsenvaltioissa ollaan huolissaan siitä, ettei uuden sukupolven monivuotisia ohjelmia aloiteta ajallaan. Tämä on keskeisiä kriteerejä, joiden perusteella vuotta 2007 arvioidaan. Mekin haluamme muiden tavoin uuden varainhoitoasetuksen, minkä vuoksi painostamme puheenjohtajavaltio Suomea varmistamaan, että vuonna 2007 voidaan työskennellä uuden varainhoitoasetuksen perusteella.

Usein sanotaan, että pyrimme rationalisoimaan talousarviota, ja tänä vuonna tämä ei jää pelkäksi sanonnaksi. Esittelijä Elles on ehdottanut erittäin johdonmukaista kantaa ja saanut sille parlamentin tuen. Tämän kannan mukaisesti ensisijaisiin budjettikohtiin osoitetaan runsaasti varoja, mutta sellaisten budjettikohtien määrärahoista laitetaan 30 prosenttia varaukseen, joita ei todennäköisesti käytetä kokonaan. Meidän kaikkien on puhuttava yhdellä äänellä tässä asiassa. Viroista ja palkoista on kuitenkin varmasti erilaisia näkemyksiä. Katsomme, että Euroopan unionin uusiin tehtäviin tarvitaan motivaatiota, pysyvää hallintohenkilöstöä ja rekrytointia uusista jäsenvaltioista. Tästä asiasta on varmasti eriäviä näkemyksiä marraskuussa järjestettävässä neuvottelumenettelyssä.

En ole itse täysin tyytyväinen maantieteelliseen painotukseen, koska olemme sitoutuneet pääasiassa Eurooppaan maanosana. Mitä laajempi Euroopan unioni on, sitä suurempi on Euroopan unionin vastuu Euroopasta. Tämä olisi otettava huomioon varojen osoittamiseen sovellettavissa maantieteellisissä näkökohdissa. Liikkumavarat kuitenkin säilytetään, eikä joustovälinettä oteta käyttöön. Myös kompromissin tekemisen pitäisi olla mahdollista tänä vuonna, ja meidän on perustettava argumenttimme parlamentissa torstaina toimitettavaan äänestykseen.

  Giovanni Pittella (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän esittelijöitä Ellesiä ja Grechiä sekä tervehdin komission jäsentä ja kollegojani. Haluan esittää kaksi aivan lyhyttä huomautusta.

Ensimmäinen huomautukseni liittyy siihen, mitä jäsen Guy-Quint totesi. Ne, jotka halusivat todisteen kauden 2007–2013 rahoituskehyksen riittämättömyydestä, saivat sen nyt. Uuden rahoituskehyksen ensimmäinen talousarvio osoittaa selvästi, että varoja on liian vähän. Esittelijä on tehnyt joitakin uhkayrityksiä, joita poliittiset ryhmät ovat aivan aiheellisesti korjanneet, mutta monivuotisen rahoituskehyksen tiukkoja rajoituksia ei ole onnistuttu vastustamaan.

Tämän ensimmäisen todisteen jälkeen pitäisi olla selvää, että nyt tarvitaan muutosta, väliarviointia. Tämän pitäisi olla selvää myös niille, jotka väittävät 1 prosentin bruttokansantulosta olevan riittävä määrä yhteisön talousarvioksi. Pyydän siksi, että parlamentti alkaa heti valmistautua tähän haasteeseen.

Toinen huomautukseni on aivan lyhyt. Esittelijä Elles on aiheellisesti ehdottanut menojen valvontatoimia, joita kannatamme ja tuemme. Varojen käytön on oltava mahdollisimman avointa, mutta Euroopan unionin peruspolitiikkoja ei myöskään saa heikentää.

  Kyösti Virrankoski (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensinnäkin haluan kiittää talousarvion yleisesittelijää Ellesiä erinomaisesta valmistelutyöstä. Hän on osoittanut todella syvällistä perehtyneisyyttä sekä EU:n toimintaan että varojen hallinnoimiseen. Hänen lähestymistapansa on ollut perustelevaa ja rohkeaa. Samalla haluan kiittää Grechiä hyvästä ja vastuullisesta työskentelystä ja Lewandowskia budjettivaliokunnan taitavasta johtamisesta.

Vuoden 2007 talousarvio on ensimmäinen, joka valmistellaan uuden rahoituskehyksen puitteissa. Se on myös alkurahoitus uusille ohjelmille sekä loppurahoitusta vanhoille sitoumuksille. Budjettiesitys on maltillinen. Se pysyy rahoituskehyksen puitteissa, eikä siinä esitä edes joustovälineen käyttöönottoa. Silti siinä on selvät painopisteet. Mielestäni on aivan oikein, että koulutus-, tutkimus- ja kehitysmäärärahoja on lisätty. Meidän on saatava Lissabonin strategian ympärille muutakin kuin kasa paperia. Siksi myös yritystoiminnan edellytyksiä on edelleen parannettava, mikä tarkoittaa CIP-ohjelman kilpailukyvyn ja innovaation selvää vahvistamista. Nämä kaikki ovat olleen muun muassa oman ryhmäni tavoitteita.

Pohjoinen ulottuvuus ja Itämeren alueen yhteistyö on ollut kauan esillä ja niiden kehittämistä on pidetty tärkeänä. Ryhmäni on tehnyt kaksi tarkistusluonnosta, numerot 492 ja 493, joissa Euroopan laajuisia tie- ja kaasuverkkoja koskevien budjettikohtien perusteluihin lisätään, että varoja voidaan käyttää myös sellaisten projektien rahoitukseen, jotka toteuttavat mainittuja strategioita. Toivoisin myötätuntoa näitä tarkistusluonnoksia kohtaan.

  Gérard Onesta (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, puhun lähinnä Euroopan parlamentin talousarviosta. Grechin mietinnössä esitetty parlamentin talousarvio on ehdottomasti asianmukainen, ja haluan lausua esittelijä Grechille suuret kiitokset laadukkaasta työstä ja erityisesti vuoropuhelun ilmapiiristä, jonka hän on onnistunut luomaan. Hänen on käsiteltävä varojen käyttöönottoa ja varauksia kokonaisen vuoden ajalta, mikä on pitkä aika. Meillä on epäilemättä avoin, johdonmukainen ja reilu työskentelykumppani.

Parlamentti alittaa myyttisen 20 prosentin rajan toista kertaa koko historiansa aikana. On hyödyllistä ajatella asioita toiminnallisen talousarvion kannalta, mutta meidän on oltava erittäin tarkkaavaisia ja tehokkaita, jos – kuten Grechin mietinnössä ehdotetaan – haluamme tarvittaessa käyttää enemmän varoja rakennusten hankintaan, koska hankintamenettelyt ovat erittäin pitkiä. Puhemiehistöltä edellytetään päätöstä ja budjettivaliokunnalta lausuntoa, ja neuvoston on mahdollistettava etenemisemme tässä asiassa. Jos minun pitäisi esimerkiksi ostaa muutaman päivän kuluttua rakennus Lontoosta tai Pariisista, en ole varma, voisimmeko muutaman viikon kuluessa vapauttaa varat, jotka varasimme tähän tarkoitukseen edellisenä vuonna. On siksi erittäin hyvä jäädä 20 prosentin rajan alapuolelle, mutta meidän on oltava erittäin valppaina siltä varalta, että rakennusten hankintaan tarjoutuu mahdollisuus.

Toinen erittäin merkittävä seikka Grechin mietinnössä on se, että kansalaiset on asetettu tavoitteidemme ytimeen. Ensi vuonna aloitamme ensimmäistä kertaa uuden prosessin perustamalla parlamentin Internet-televisiohankkeen, aloittamalla työskentelyn vierailijakeskuksessamme ja järjestämällä ensimmäisen kokouksen Citizens Agora -aloitteen yhteydessä, jossa kansalaiset voivat osallistua lainsäädäntätyöhömme. Olemme mielestäni nähneet paljon vaivaa tämän kansalaisille tarkoitetun keskuksen toteuttamiseksi. Koska saimme eilen tietää, että pääsihteerimme Priestley aikoo erota, haluan vielä lopuksi korostaa, että hän on näiden hallinnon johdossa viettämiensä kymmenen vuoden aikana pyrkinyt aktiivisesti nykyaikaistamaan talousarviomenettelyämme ja lisäämään sen kurinalaisuutta ja avoimuutta.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, talousarvioesitys edistää selvästi ruohonjuuritason vastaista, taantumuksellista EU:n politiikkaa.

Talousarvioesityksessä noudatetaan vuosiksi 2007–2013 laadittua uutta rahoituskehystä, ja talousarvio on räätälöity vahvistamaan eurooppalaista pääomaa. Vuoden 2007 talousarviolla edistetään työväen vastaista Lissabonin strategiaa ja yhtenäismarkkinoita sekä vähennetään samalla monille alueille, esimerkiksi Kreikalle, myönnettäviä varoja, mikä lisää eroja ja epätasa-arvoisia toimia. Kreikalle ei ilmeisesti myönnetä tukea edes surkeasta koheesiorahastosta. Talousarviossa leikataan tuntuvasti maatalousmenoja ja saatetaan päätökseen maanviljelijöiden vastaisen uudistetun YMP:n soveltaminen. Yhä useammat pienet ja keskisuuret tilat joutuvat siksi lopettamaan toimintansa, ja samalla menetetään satoja työpaikkoja.

Euroopan unionille on nykyään tyypillistä työskentelyn tehostaminen, joukkotyöttömyys, köyhyysrajalla olevat palkat ja eläkkeet sekä tietenkin julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ja sosiaalivakuutusjärjestelmän rajut supistukset ja yksityistäminen. Kilpailukyvyn, teollisen innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseen myönnettäviä varoja on kuitenkin lisätty 98 prosenttia, ja sama pätee työllistettävyyttä, tilapäistyötä ja luokkayhteistyötä koskevien toimien rahoitukseen. Tätä sanotaan sosiaaliseksi vuoropuheluksi. Tämä on luokkajakoa edistävä talousarvio, joka ruohonjuuritason on tuomittava, koska se lisää epätasa-arvoa, epäoikeudenmukaisuutta, köyhyyttä, työntekijöiden riistoa ja pääomavoittoja. Talousarvio on näin ollen hylättävä.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, vuoden 2007 talousarvio on vuosiksi 2007-2013 laaditun uuden rahoituskehyksen ensimmäinen talousarvio, mutta myös ensimmäinen talousarvio, joka käsittää 27 jäsenvaltiota, myös Bulgarian ja Romanian. Jo pelkästään näistä kahdesta syystä siihen sisältyvien menojen olisi oltava mahdollisimman suuret. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen mukaan maksumäärärahojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,06 prosenttia Euroopan unionin BKTL:sta. Komissio ehdotti valitettavasti maksusuunnitelmaluonnoksessaan, että maksumäärärahojen kokonaismääräksi asetetaan vain 116 miljardia euroa, joka on ainoastaan 0,99 prosenttia Euroopan unionin BKTL:sta. Euroopan unionin neuvosto ehdotti vielä 1,75 miljardin vähennystä.

Näiden seikkojen perusteella meidän on syytä kannattaa parlamentin budjettivaliokunnan kantaa. Se ehdotti, että maksumäärärahojen määräksi asetetaan 121,9 miljardia euroa, joka on 1,04 prosenttia BKTL:sta ja noin 5,1 miljardia enemmän kuin komission ehdottama määrä.

Toivon näin ollen hartaasti, että parlamentti hyväksyy budjettivaliokunnan ehdotukset ja että niitä puolustetaan menestyksekkäästi koko komission ja neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen ajan.

  Michael Henry Nattrass (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, esittelijä Elles toteaa mietinnössään, että poliitikkojen on keskityttävä EU:lle tulevina vuosina ilmaantuviin todellisiin haasteisiin. Kun David Cameron kampanjoi viime vuonna tullakseen valituksi esittelijä Ellesin puolueen johtajaksi, hän totesi Daily Telegraph -lehdelle, että meidän on kyseenalaistettava EU:n kulttuuri ja annettava sen keskittyä varsinaiseen työhönsä eli toteuttamaan yhtenäismarkkinoiden moitteeton toiminta ja puolustamaan vapaakauppaa. Esittelijä Elles on kuitenkin sisällyttänyt poliittisiin painopisteisiin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, eurooppalaisen naapuruuspolitiikan, terrorismin uhan, maahanmuuttoa koskevan rajavalvonnan, ympäristön ja viestinnän.

Tämä on konservatiivien salaohjelma. Se poikkeaa huomattavasti siitä ohjelmasta, jonka Cameron esitti tarvitessaan Euroopan unioniin epäilevämmin suhtautuvien puolueen jäsenten äänet. Tämä samainen Cameron tietenkin teeskenteli lähtevänsä PPE-DE-ryhmästä. Vuotta myöhemmin esittelijä Elles voi vapaasti jatkaa PPE-DE-ryhmän ohjelman edistämistä. Hänen todellinen johtajansa, jäsen Poettering, on varmasti iloinen.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää puheenjohtajavaltio Suomea siitä, että se uskalsi vihdoin käydä käsiksi "kiellettyyn" aiheeseen ja tehdä edes jotain EU:n henkilöstön työhönoton alalla.

Minusta on erittäin valitettavaa, että pyrkimys poistaa ensin vähintään 200 virkaa ja sen jälkeen vielä lisää hylätään tällä tavoin Ellesin mietinnön 29 kohdassa. Tämä on todellakin väärä toimintatapa, mikä voidaan osoittaa, kun tarkastelemme, mitä tarkistuksen jättänyt jäsen Guy-Quint totesi valiokunnassa. Hän sanoi: "En ole kuullut toistaiseksi vielä yhtään järkevää perustelua leikkauksille. Niissä on kyse vain henkilökohtaisten kalavelkojen maksamisesta, loukatusta ylpeydestä, juonittelusta ja aggressioista." Näin hän totesi. Asia on tietenkin päinvastoin. EU on tehnyt viisaasti vähentämällä jo paljon työpaikkoja. Lähettäisimme oikean viestin, jos vähentäisimme kerrankin myös omia virkojamme.

  Ingeborg Gräßle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, hyvät kollegat, vuoden 2007 talousarvio liittyy saumattomasti vuoden 2005 talousarvioon, ja esittelijä ansaitsee kiitokset tästä ennenkuulumattomasta saavutuksesta. Talousarviota toteutettaessa on torjuttava tehokkaammin EU:n varojen tuhlausta, joka johtuu nollavaikutuksesta ja tehottomuudesta.

Komission virkojen vähennykset ovat erittäin kiistanalaisia. Emme hyväksy niitä, mutta kantamme on kuitenkin varauksellinen. Arvioimme tilannetta sen perusteella, onko neuvosto valmis myöntämään, että komissio on onnistunut lisäämään tehokkuutta esimerkiksi Luxemburgin toimipaikassaan. Miten hyvin komissio on itse valmistautunut tuleviin tehtäviinsä, jotka liittyvät pikemminkin yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan kuin sen laadintaan? Yhteisön ympäristölainsäädännön valvontaa varten on vain kaksi virkaa, vaikka 40 prosenttia lainsäädännöstämme on ympäristölainsäädäntöä.

Parlamentin talousarviossa on otettava huomioon keinot, joilla voidaan torjua Euroopan unionin jo muutenkin heikentyneen uskottavuuden menetystä. Vuonna 2007 palkataan yhdeksän iirin kielen kääntäjää ja tulkkia, vaikka kahdeksan kolmestatoista irlantilaisesta parlamentin jäsenestä ei puhu iiriä. Kaikkiaan 60 kollegaa matkustaa uuden parlamentaarisen edustajakokouksen EUROLATin kokouksiin eikä noudata niiden yhteydessä parlamentaaristen kokousten tavanomaisia käytäntöjä, esimerkiksi hallitusten välisiä sopimuksia. Euroopan parlamentti rakennuttaa vuonna 2007 kaikissa kolmessa toimipaikassaan, mitä on mielestäni vaikea selittää vierailijaryhmille ja kotona oleville äänestäjille.

Nämä kaikki ovat hyviä asioita, joilla voimme osoittaa, että suhtaudumme vakavasti tilintarkastustuomioistuimen esittämään kritiikkiin sekä EU:n talousarvion toteuttamisen parantamiseen.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies SARYUSZ-WOLSKI

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, vuosi 2007 on ensimmäinen vuosi, jolloin sovelletaan seitsemäksi vuodeksi laadittua uutta rahoituskehystä. Euroopan unionin toimielinten on siksi erityisen tärkeää määritellä tässä vaiheessa tarkasti tulevien vuosien todelliset tarpeet ja painopisteet.

Työskennellessämme talousarvion kurinalaisuutta ja toiminnan tehostamista koskevien periaatteiden mukaisesti meidän on samalla luovuttava siitä käytännöstä, että hyväksymme menoihin erittäin suuria liikkumavaroja. Tämä on usein johtanut varojen tuhlaukseen. Lisäksi vaikuttaa asianmukaiselta säilyttää nykyinen strategia, joka koskee käyttämiemme rakennusten ostoa. Sen ansiosta voidaan säästää pitkällä aikavälillä ja varoja vapautuu muihin toimiin. Lisäksi näyttäisi olevan tarpeen tarkistaa henkilöstöhallintoa, etenkin toimien täytäntöönpanon ulkoistamista, joka vaikuttaa kielteisesti jatkuvuuteen ja vakauteen ja joka voi näin ollen haitata toimielinten toimintaa.

Työllisyyspolitiikasta totean, että meidän on tällä hetkellä kiinnitettävä huomiota ensisijaisesti laajentumisen vuoksi perustettuihin virkoihin. Tähän prosessiin on sisällytettävä uuden henkilöstön majoitusta koskeva tiedotus. Neuvoston ehdottamat yksittäisten toimielinten talousarvioihin tehtävät leikkaukset eivät saa olla tavoite itsessään. Kun otetaan huomioon vuonna 2004 tapahtunut laajentuminen ja pian käsillä oleva seuraava laajentuminen, meidän on pyrittävä ensisijaisesti varmistamaan kaikkien EU:n toimielinten tehokas toiminta.

Lopuksi haluan onnitella lämpimästi molempia esittelijöitä erittäin hyvin laaditusta asiakirjasta ja meitä kaikkia järkevästä kompromissista ja kunnianhimoisesta talousarviosta.

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minäkin haluan aluksi onnitella esittelijöitä Ellesiä ja Grechiä ahkerasta työskentelystä sekä kiittää ja onnitella kaikkia kollegojani tällä kertaa budjettivaliokunnan suurenmoisesta työstä. He ovat tarkastelleet 1 200:aa tarkistusta täyttääkseen 450 miljoonan eurooppalaisen odotukset.

Haluan omalta osaltani ensinnäkin vielä kerran todeta, että rahoituskehyksessä määritetty osuus, jolla jäsenvaltiot rahoittavat Euroopan unionin talousarviota, on mielestäni valitettavan pieni. Se ei selvästikään riitä toimiin, jotka Euroopan unionin on nyt toteutettava eurooppalaisten toiveiden mukaisesti.

Parlamentilla on näin ollen melko vähän liikkumavaraa tässä asiassa. Jos tavoitteidemme on oltava realistisia – jopa vaatimattomia – ne on ainakin muotoiltava mahdollisimman selkeästi. Budjettivaliokunta onkin ehdottanut sitä, ja meidän on tänään ja tulevina viikkoina tarkasteltava asiaa asettamalla etusijalle toimet, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa kaikkein tehokkaimmin ja joilla EU:sta voidaan tehdä maailman suorituskykyisin tietoon perustuva talous. Tästä syystä kannatan ehdotuksissa mainittuja toimia, joissa keskitytään erityisesti tutkimukseen, innovointiin ja kehitykseen, pk-yritysten tukemiseen, pilottihankkeisiin ja kulttuuritoimintojen määrärahoihin. Kollegamme de Sarnez'n suositusten mukaan eurooppalaiset pitävät kulttuuritoimintoja yhteisen hankkeemme oleellisena osana.

Jotta voidaan pitää yllä humaania ja realistista kuvaa Euroopan yhdentymisprosessista, minusta on hyvä, että Euroopan vähäosaisille tarkoitettuihin toimiin osoitetaan lisää määrärahoja.

Totean lopuksi olevani iloinen siitä, että ulkopolitiikassa on löydetty tasapaino, jossa otetaan huomioon Palestiinan rauhanprosessi. Esitettyjen varausten avulla voimme mielestäni lähettää neuvostolle kuitenkin voimakkaan viestin tulevina viikkoina, koska tämä on vasta ensimmäinen käsittely.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL). – (PT) Parlamentin ehdotus on toki parempi kuin komission ehdottama talousarvio, jossa maksumäärärahat vastaavat 0,99:ää prosenttia yhteisön BKTL:sta, ja neuvoston ehdottama talousarvio, jossa vastaava luku on 0,98 prosenttia. Ei ole kuitenkaan yllätys, että parlamentin ehdotuksessa, jonka mukaan maksumäärärahat ovat yhteisön vuoden 2007 talousarviossa 1,04 prosenttia BKTL:sta, jäädään ensimmäisenä vuonna rahoituskehyksessä sovitun 1,06 prosentin alapuolelle. Tämä 1,06 prosentin osuuskin on mielestämme riittämätön, jos aiomme edistää todellista taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ottaa huomioon etenkin laajentuneen EU:n tarpeet.

Koska tämä on osa neuvotteluprosessia, toivomme, että parlamentti pyrkii – toisin kuin aiemmin on tehty – ainakin varmistamaan, että rahoituskehyksessä määrättyjä vähimmäismääriä noudatetaan vuonna 2007 mahdollisimman pitkälti ja että nämä varat käytetään taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistäviin tehokkaisiin toimiin sekä todelliseen yhteistyö- ja kehityspolitiikkaan.

Meistä on myönteistä, että budjettivaliokunta on hyväksynyt joitakin tarkistuksiamme, mutta olemme erittäin pettyneitä siihen, että muut tärkeät ehdotuksemme hylättiin. Ehdotimme nimittäin, että laadimme sellaisia korvausjärjestelmiä, joilla tasoitetaan polttoaineiden hinnannousujen vaikutuksia kalastusalalla, ja että perustamme yhteisön ohjelman, jolla tuetaan perinteistä, pienimuotoista rannikkokalastusta alalla esiintyvien erityisongelmien vuoksi parlamentin aiemmin omaksumien kantojen mukaisesti. Lisäksi ehdotimme, että lähentymiseen tarkoitettuja Euroopan aluekehitysrahaston varoja lisätään, jotta "tilastovaikutuksesta kärsivät alueet", kuten Algarve, saavat täysimääräisen hyvityksen, koska niille myönnettäviä tukia on vähennetty tänä vuonna noin 20 prosenttia.

  Liam Aylward (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan puhua yhdestä tietystä talousarvioon liittyvästä asiasta. Komissio viimeistelee parhaillaan vuosien 2007–2013 kansanterveysalan toimintaohjelmaansa. Tiedämme kaikki, että komissio on toteuttanut viime aikoina erittäin tehokkaita tiedotuskampanjoita, joissa on korostettu tupakan ja aidsin vaaroja Euroopan unionissa.

Komissiolla on vuosittain 56 miljoonan euron määrärahat, joita voidaan käyttää kansanterveysuhkien korostamiseen ja julkisten tiedotuskampanjoiden toteuttamiseen kaikkialla Euroopan unionissa. Komission on nyt mielestäni aika toteuttaa tiedotuskampanja, jossa korostetaan masennusongelmaa sekä masennuksen vaaroja ja hoitoa Euroopan unionissa. Olen lähettänyt myös kirjeen monille Euroopan valtioiden hallituksille ja pyytänyt niitä tukemaan tätä poliittista aloitetta.

Joka neljännellä eurooppalaisella on elämänsä aikana ainakin yksi kausi, jolloin hänellä on merkittäviä psyykkisiä ongelmia, ja jopa 18 miljoonaa 16–25-vuotiasta kärsii EU:ssa huomattavasta masennuksesta. Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpiä mielenterveysongelmia Euroopassa. Tutkimuksissa esitettyjen arvioiden mukaan masennuksesta tulee vuoteen 2020 mennessä teollisuusmaiden yleisin sairaus. Itä- ja Keski-Euroopassa masennusta esiintyy itse asiassa vielä enemmän.

Olemme tunnistaneet ongelman, ja meillä on määrärahat sen esiin tuomiseen. Edetkäämme siis tässä asiassa ja vastatkaamme nyt tähän haasteeseen.

  Hélène Goudin (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, Kesäkuun lista -puolue on ensinnäkin sitä mieltä, että Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on pantava romukoppaan. Kuten olen todennut jo useaan kertaan parlamentissa, EU:n maatalouspolitiikka on kelvotonta, koska rahat menevät väärille – usein hyvin rikkaille – henkilöille. Lisäksi EU:n maatalouspolitiikalla evätään maailman köyhiltä valtioilta rehellinen mahdollisuus myydä maataloustuotteitaan EU:n markkinoilla, koska tuemme kilpailukyvytöntä maataloutta.

Toiseksi Kesäkuun lista -puolue katsoo, että rakennepolitiikka olisi palautettava jäsenvaltioiden vastuualueeseen. Ruotsiin takaisin tuleviin EU:n varoihin liitetään hyvin usein ehtoja, eikä varoja ole useimmissa tapauksissa mukautettu Ruotsin tarpeisiin.

Ensi vuonna osuus, jonka Ruotsi maksaa EU:n talousarvioon, nousee yli 3 miljardiin euroon. Saamme takaisin noin miljardi euroa. Kolmanneksi Kesäkuun lista -puolue katsoo, että Ruotsin jäsenyysmaksua olisi näin ollen vähennettävä puoleen, koska EU:n maatalous- ja kauppapolitiikka on epäoikeudenmukaista ja sillä on vääristäviä vaikutuksia.

  Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin talousarvio on kuin Bertolt Brechtin näytelmä. Odottaessamme Godot'ta – odottaessamme vuotta 2014 ja omia varoja – määrärahamme ovat erittäin vaatimattomat: maksumäärärahat ovat 116 miljardia euroa, mikä ei ole edes yhtä prosenttia bruttokansantulostamme. Tämä on pelkkää peliä. Nimikkeistöä on esimerkiksi muutettu, minkä vuoksi talousarviossa on nyt kahdeksan otsakkeen sijasta kuusi otsaketta. Talousarvioesitys on suorastaan humoristinen: 17 miljoonan työttömän Euroopan unioniin viitataan otsakkeessa 1 käsitteellä "kasvu ja työllisyys". YMP:n talousarviota, jolla tuhotaan maanviljely sekä hedelmien ja vihannesten kasvatus ja hävitetään 400 000 hehtaaria maata, nimitetään otsakkeessa 2 "luonnonvarojen suojeluksi".

Näitä muotoa koskevia muutoksia lukuun ottamatta tämä on joka mielessä perinteinen talousarvio. Ensinnäkin se käsittää vuosiksi 2007–2013 laaditun rahoituskehyksen, joka sisältyy 17. toukokuuta 2006 tehtyyn neljänteen toimielinten väliseen sopimukseen. Esimerkiksi maatalouden kohdalla ehdotetaan malthusilaisia lukuja: markkinamenoja aiotaan todellakin vähentää itsepintaisesti yli 500 miljoonaa euroa. Talousarvioon sisältyy myös aivan tavanomaisia asioita: 7 miljardilla eurolla voidaan leikkiä ulkopolitiikkaa muualla maailmassa, tutkimuksen puiteohjelmaan, jossa ei juurikaan tehdä tutkimusta, osoitetaan 5 miljardia euroa ja Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään 850 miljoonaa euroa.

Kaikki tämä tehdään odotettaessa vuosina 2008–2009 tehtävää uudelleentarkastelua, jolloin keskustellaan kaikista asioista – ei vain Yhdistyneen kuningaskunnan alennuksesta vaan myös ja ennen kaikkea maataloudesta ja maatalousbudjetista. Suuri talousarviokeskustelu käydään näin ollen vuosina 2010–2014. Odotamme kalastusalaa, Erasmus-ohjelmaa ja kansalaisia koskevia keskusteluja emmekä voi juoda teetä, koska kello on pian viisi. Tänä iltapäivänä käytävässä talousarviokeskustelussa on siksi mielestämme parasta vaihtaa pieniä talousarvion herkkupaloja, joilla esittelijä on höystänyt loistavaa mietintöään. Sehän on joka tapauksessa erittäin miellyttävää.

  Antonis Samaras (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on historian kunnianhimoisin hanke. Tätä hanketta kuitenkin rahoitetaan rahamäärällä, joka on enintään 1 prosentti BKT:sta. Kyse ei ole pelkästään siitä, että me annamme niin vähän. Komissio ja neuvosto eivät nimittäin halua edes vähimmäismääriä, jotka talousarvioon on luvattu käyttää.

Komissio määritti alustavassa talousarvioesityksessä maksujen enimmäismääräksi vain 1 prosentin BKT:sta. Neuvosto pienensi määrää vielä 0,98 prosenttiin, ja me lisäsimme sitä 1,04 prosenttiin. Neuvosto tekee parhaansa pienentääkseen EU:n talousarviota, eikä komissio tee parastaan puolustaakseen sitä, joten tämä tehtävä jää Euroopan parlamentille.

Monet ehdottivat lisäksi, että maatalousmenoja laitetaan varaukseen. Hylkäsimme kyseisen ehdotuksen. Eurooppalaisten maanviljelijöiden tuhoaminen ei ole Euroopan kehittämis- eikä yhdistämispolitiikkaa vaan yksinkertaisesti tuhoamispolitiikkaa.

Siirryn nyt erääseen arkaluonteiseen poliittiseen kysymykseen. Esitimme uudelleen tarkistuksen, jossa kehotetaan palauttamaan kristilliset kirkot Pohjois-Kyprokseen. Äänestäminen tämän tarkistuksen puolesta osoittaa, että Euroopan unioni kunnioittaa kulttuuriperintöään sekä tehostaa eri uskontojen ja etnisten ryhmien rauhanomaista rinnakkaiseloa koskevien eurooppalaisten periaatteiden soveltamista.

Lopuksi totean siltä osin kuin meille on tiedotettu YUTP:ta koskevista neuvoston päätöksistä, että tämä ei voi jatkua. Meidän on keskusteltava neuvoston kanssa etukäteen kaikista perusvaihtoehdoista, ennen kuin tehdään päätöksiä, joita meitä kehotetaan rahoittamaan. Viestittääksemme asiasta neuvostolle vähensimme YUTP:n menoja 50 prosenttia vuoden 2007 talousarviossa. Myönnän esittelijä Ellesin olleen täysin oikeassa ja haluan tässä yhteydessä todeta, että ministeri on väärässä, jos hän todellakin luulee meidän toimineen "taktisista syistä", kuten hän totesi. Toivon, että neuvosto pohtii uudelleen kantaansa ja saattaa sen ajan tasalle.

  Vladimír Maňka (PSE). – (SK) Energiahuollon varmuus on yksi uuden rahoituskehyksen ja Euroopan unionin vuoden 2007 talousarvion poliittista painopisteistä. Se on osa kilpailukyky- ja innovointiohjelmaa, ja seitsemännessä puiteohjelmassa on myös erillinen ohjelma.

Tämän alan tavoitteemme ovat kunnianhimoisia. Haluamme tehdä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta kestämättömästä energiajärjestelmästä kestävän järjestelmän, joka perustuu useisiin energialähteisiin. Meidän on parannettava energiatehokkuuttamme, turvattava energiatoimitukset, torjuttava ilmastonmuutosta ja tehostettava eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ensin energia-alalla ja sitten muilla aloilla.

Euroopan unionin strategia ja Euroopan unionin talousarvio ovat tärkeitä tekijöitä pyrittäessä estämään EU:n kansalaisten pessimistinen suhtautuminen kestävän, vakaan ja edullisen energian saantiin.

Vuoden 2007 eli uuden ohjelmointikauden ensimmäisen vuoden talousarviolla on epäilemättä ratkaiseva merkitys. On kuitenkin painotettava, että varat ovat rajalliset ja että moni asia riippuu siitä, miten tehokkaasti varoja käytetään.

  Markus Ferber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät kollegat, vuosi 2007 on erittäin jännittävä varainhoitovuosi, koska silloin toteutetaan ensimmäistä kertaa se, minkä valtioiden ja hallitusten päämiehet vahvistivat viime vuoden joulukuussa poliittiseksi painopisteekseen ja mistä parlamentti ja neuvosto sopivat viime toukokuussa.

Olen jo erittäin huolissani muutamasta tähän liittyvästä asiasta. Hyväksymme tällä viikolla joitakin oikeudellisia perustoja monivuotisia ohjelmia varten, jotka on tarkoitus aloittaa 1. tammikuuta 2007. Jäsenvaltiot laativat parhaillaan rakennepolitiikan toteuttamista koskevia puitesuunnitelmiaan, jotka ne toimittavat komissiolle. Olen todella huolissani siitä, että vuoden 2007 talousarviosta tulee säästötalousarvio, koska useita ohjelmia ei voida edes aloittaa, vaikka niitä tarvittaisiin kiireesti.

Kotimaallani on kunnia rahoittaa viidennes Euroopan unionin talousarviosta, joten haluan tehdä selväksi, että näille rahoille on tietenkin saatava myös jotain vastinetta. Kyse on nimittäin suuresta rahamäärästä, vaikka prosenttiosuus bruttokansantulosta ei olekaan lisääntynyt aiempiin talousarvioihin verrattuna. Todettakoon kuitenkin ohimennen, että bruttokansantulo on kasvanut laajentumisen vuoksi.

Olen siksi erittäin iloinen siitä, että esittelijä Elles totesi, että haluamme käyttää varoja enemmän ohjelmiin ja vähemmän hallintoon. Komission on kuitenkin vielä osoitettava, että se pystyy hallinnoimaan ohjelmia asianmukaisesti ja ettei kaikki hupene hallintokustannuksiin. Virastot ovat toinen asia, joka meidän on selvitettävä, koska on tarkoitus perustaa taas kolme uutta virastoa.

Totean lisäksi parlamentin talousarviosta, että meidän on pystyttävä hyötymään siitä, mitä olemme saavuttaneet menestyksekkäällä rakennuspolitiikallamme. Emme voi jatkuvasti paisuttaa parlamentin talousarviota vain siksi, että varoja on nyt käytettävissä, ja rahoittaa asioita, joita ei tosiasiassa ehkä edes tarvita, kuten Internet-televisiota.

Rahalle tarvitaan siis vastinetta. Se on kaikkein tärkeintä. Tänä aamuna esitellyn tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella katson, että tällä alalla on mahdollista saavuttaa vielä enemmän.

  Szabolcs Fazakas (PSE). – (HU) Olen jäsen Ferberin kanssa samaa mieltä siitä, että vuoden 2007 talousarvio on todellakin erityisen merkityksellinen koko Euroopan unionille, etenkin uusille jäsenvaltioille ja siten myös Unkarille. Tämä on vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen ensimmäinen vuosi. Olemme osallistuneet rahoituskehyksen laadintaan, ja meidän on näin ollen noudatettava niitä täysimääräisesti. Etenkin kun otetaan huomioon, että rahoituskehyksen laadintaprosessi on pitkä eikä etene aina sujuvasti, on erittäin tärkeää, että vuosi 2007 muodostaa hyvän lähtökohdan seuraaville vuosille.

Tämä on meille kaikille sekä harvinainen mahdollisuus että vastuutehtävä. Tämä on mahdollisuus, koska käyttämällä rahoituskehyksessä hyväksytyt varat voimme aloittaa oman kiinniottoprosessimme sekä alkaa toteuttaa myös rakenne- ja koheesiopolitiikkoja, jotka ovat Euroopan unionin tulevaisuuden ja kilpailukyvyn perusta. Samalla meidän on otettava vastuu kansallisen omaneduntavoittelun poistamisesta, sillä siitä on valitettavasti tullut sekä vanhojen että uusien jäsenvaltioiden tavanomainen toimintatapa talousarviota laadittaessa. Koko Euroopan yhteisiä arvoja ja EU:n kansainvälistä asemaa ei saa laiminlyödä.

   Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Talousarviossa, jonka parlamentti hyväksyy ensi vuonna, osoitetaan ensimmäistä kertaa varoja uuteen rahastoon, jota kutsutaan ulkorajarahastoksi. Se on perustettu nimenomaan sitä varten, että sen varoilla autetaan jäsenvaltioita vahvistamaan rajojaan, jotta laittoman maahanmuuton jatkuvaa virtaa voidaan rajoittaa. Koska laiton maahanmuutto on aiheuttanut vakavan hätätilanteen, on melkeinpä uskomatonta, että Euroopan unioni perustaa vasta nyt ensimmäisen kerran rahaston nimenomaan ulkorajoja varten, mutta olemme nyt onnistuneet siinä. Parlamentin ansiosta tälle rahastolle myönnetään enemmän määrärahoja kuin komissio itse pyysi. Kyse on 170 miljoonan euron määrärahoista, joilla on tarkoitus tehostaa rajojemme suojelua ja rajoittaa siten maahanmuuttotulvaa. Toinen asiani koskee Euroopan unionin rajaturvallisuusvirastoa Frontexia. Tämän vasta vuoden ajan toimineen viraston työskentelyyn ei ole tähän mennessä osoitettu tarpeeksi varoja. Haluan vain todeta, että viime viikkoon saakka Frontex koordinoi Välimeren valvontapartioita, mutta luin eilen lehdistä, että Frontex haluaa rekrytoida johtajan, joka vastaa viraston merivalvontapartioista. Tämä osoittaa, ettemme saa jättää tätä virastoa oman onnensa nojaan siinä uskossa, että se ratkaisee kaiken. Myös tästä syystä on ilahduttavaa, että parlamentti äänestää sen puolesta, että virastolle myönnetään enemmän määrärahoja kuin komissio pyysi. Parlamentti kannattaa lähes 35 miljoonan euron budjettia, jolla vahvistetaan Frontexia ja autetaan sitä hoitamaan tehtävänsä aiempaa tehokkaammin. Arvoisa puhemies, on vahinko, etteivät jotkin Euroopan valtioiden hallitukset ole seuranneet esimerkkiä vaan ovat ahneesti pyrkineet pienentämään Frontexille myönnettäviä määrärahoja. Haluamme niiden tietävän, että Euroopan parlamentti tekee kaikkensa varmistaakseen, että Frontexille annetaan käyttöön kaikki keinot, jotka se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen.

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, talousarvion painopisteiden olisi pitänyt olla selkeitä, ja niihin olisi pitänyt myöntää riittävästi varoja, jotta uusien jäsenvaltioiden integroitumista voidaan edistää. Neuvosto sen sijaan omaksui tulosvastuuta korostavan asenteen ja vähensi määrärahoja, ja komissio omaksui pelokkaan asenteen.

Miten Lissabonin strategia pannaan täytäntöön ja miten rakennerahasto-ohjelmat saatetaan päätökseen alle 425 miljoonalla eurolla? Miten maaseudun kehittämispolitiikka toteutetaan? Toteutetaanko se ensimmäisestä pilarista tehtävällä kuvitteellisella siirrolla vapaaehtoisen mukauttamismekanismin avulla vai – kuten ehdotetaan – laittamalla maaseudun kehittämiseen tarkoitetut määrärahat varaukseen, kunnes komissio tekee päätöksen ja antaa takeita vapaaehtoisesta mukauttamisesta? Miten EU:n asemaa vahvistetaan sen ulkoisissa toimissa, Balkanilla, Palestiinassa ja maahanmuuton alalla? Tehdäänkö se vähentämällä YUTP:hen osoitettavia määrärahoja 50 prosenttia? Miten Euroopan unioni aikoo kilpailla Yhdysvaltojen kanssa tutkimuksen ja kilpailukyvyn aloilla?

Emme voi asettaa poliittisia painopisteitä tarjoamatta tarvittavia rahoitusvälineitä niiden toteuttamiseksi. Menetämme uskottavuutemme, mikä huonontaa Euroopan unionin tulevaisuuden näkymiä.

  László Surján (PPE-DE) . – (HU) Haluan esittää teille neljä ajatusta ja kommentoida yhtä ongelmaa. Komission ehdotus ensi vuoden talousarvioksi on huomattavasti rahoituskehyksen mukaista talousarviota pienempi. Tällöin EU:n kilpailukyky heikkenee eikä suinkaan parane. Toiseksi on sietämätöntä, että neuvosto on pyrkinyt pienentämään tätä jo muutenkin vaatimatonta talousarvioesitystä. Kolmanneksi totean, ettei talousarvio nykyisessä muodossaan mahdollista kehitystä. Se on vain epäonnistunut selviytymisyritys. Neljänneksi on hyvä uutinen uusille jäsenvaltioille, ettei valtava kiire leikata määrärahoja vaikuta koheesiorahaston tukiin tai vaikutus on ainakin erittäin vähäinen.

Epäilemättä merkityksellinen ongelma on se, että vaikka "moninaisuudessaan yhtenäinen" on yksi EU:n ominaispiirteistä, todellisuus on tällä hetkellä aivan toinen. Ehdotusten käännökset eivät joko valmistu ajoissa tai valmistuvat vasta viime hetkellä, ja ne ovat toisinaan vasta raakakäännöksiä. Joudumme osallistumaan moniin kokouksiin, joissa vain joillakin parlamentin jäsenillä on käytössään äidinkielensä tulkkeja. Tammikuussa tapahtuva EU:n laajentuminen vain lisää oikeutettuja vaatimuksia tällä alalla. Kielellinen monimuotoisuus on arvokas asia, josta emme voi missään tapauksessa luopua.

  Herbert Bösch (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, kuten jotkut puhujat jo totesivat, käsittelemme nyt uuden rahoituskauden ensimmäistä talousarviota, jota sanotaan säästötalousarvioksi. Siinä on säästetty kuitenkin vain EU:n kansalaisten eduissa. Tässä on kyse Euroopan unionin jäsenvaltioiden vääränlaisesta talousarviopolitiikasta.

Seitsemän seuraavan vuoden aikana Euroopan laajuisten verkkojen alalla on siksi tultava toimeen tarvittavien 20 miljardin euron sijasta vain 8 miljardilla eurolla. Ministerineuvosto on jälleen kerran turvautunut vanhaan painostuskeinoon. Se toteaa parlamentille, ettei ohjelmia voida aloittaa ajallaan vuonna 2007, ellemme hyväksy talousarviota ripeästi. Meidän on puolustauduttava sitä vastaan, että neuvosto voi tehdä ja tekeekin parlamentista ja muista toimielimistä syntipukkeja, vaikka se joskus pitkittää omia päätöksentekoprosessejaan monella kuukaudella.

Haluan tässä yhteydessä muistuttaa komissiolle, että se, joka puolustaa jatkuvasti komission kantaa, on parlamentti eikä neuvosto. Olisi suotavaa, että komissio ottaisi tämän tosiasian joskus huomioon eikä alentuisi aina ottamaan vastaan neuvoston määräyksiä.

Meidän on tehtävä tällä viikolla myös päätös ehdotuksesta, jota on täysin mahdotonta hyväksyä. Tällä ehdotuksella pyritään täyttämään toiseen pilariin kuuluvien maatalouden ja maaseudun kehittämisen talousarviossa oleva rahoitusvaje. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus siirtää jopa 20 prosenttia varoista ensimmäisestä pilarista toiseen pilariin eli maaseudun kehittämiseen. Tätä ehdotusta ei ole ajateltu loppuun asti. Siinä loukataan parlamentin oikeuksia, ja ehdotus on hylättävä. Mikä yhdistää näitä kahta asiaa – Euroopan laajuisia verkkoja ja maaseutua? Molemmat ovat ensinnäkin joutuneet neuvoston vastuuttoman säästöpolitiikan uhreiksi. Toiseksi komissio on molemmissa tapauksissa luopunut alkuperäisestä kannastaan ja alistunut vaivihkaa neuvoston määräyksiin. Kolmas yhdistävä asia on, että meidän on molemmissa tapauksissa pyrittävä laittamaan määrärahoja varaukseen painostaaksemme sekä neuvostoa että komissiota, jotta lopulta voitaisiin pelastaa se, mikä on vielä pelastettavissa.

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi onnitella esittelijöitä Ellesiä ja Grechiä, jotka ovat toimineet harkitsevaisesti talousarvioesityksissään.

Harkitsevaisuus ei välttämättä tarkoita, että neuvoston kanssa ollaan samaa mieltä. Se ei välttämättä tarkoita niiden mielivaltaisten leikkausten hyväksymistä, jotka neuvosto teki sille vähämerkityksisiin budjettikohtiin. Kyse on toisin sanoen kaikista sellaisista budjettikohdista, jotka eivät liity yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jonka määrärahoja parlamentti puolestaan vähensi.

Etenkin nyt, kun rahoituksen saaminen on äärimmäisen rajoitettua, hyväksymme varauksettomasti rahoille saatavaa vastinetta koskevan periaatteen, jota yleistä talousarviota käsittelevä esittelijä kannattaa. Koska Euroopan unionin yleisen ajattelutavan mukaan talousarvion pitäisi vastata yhtä prosenttia EU:n bruttokansantulosta – vaikka jotkut meistä ovat eri mieltä – budjettikohtia, niiden maksujen toteutumisastetta ja eurooppalaista lisäarvoa on analysoitava huolellisesti. Emme ehkä miellä "vastinetta rahalle" -käsitettä samalla tavoin kuin neuvosto, mutta on joka tapauksessa hyvä, että se hyväksytään talousarviota koskevaksi periaatteeksi.

Haluan tässä yhteydessä kiittää neuvoston puheenjohtajaa siitä, että hän on ollut paikalla suurimman osan talousarviokeskustelusta. Tämä on harvinaista, ja olen siitä hänelle kiitollinen.

Euroopan parlamentti on asettanut ensimmäisessä käsittelyssään painopisteiksi esimerkiksi terrorismin torjunnan, todellisen yhteisen maahanmuuttopolitiikan rahoittamisen ja Lissabonin strategiaan liittyvien toimien toteuttamisen. Hyväksymme esittelijän ehdottaman maksustrategian sekä ehdotetun suhtautumistavan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoittamiseen.

Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että pidämme talousarvioon tehtäviä varauksia erittäin hyödyllisenä välineenä paitsi neuvottelujen ja moitteettoman varainhoidon kannalta myös siksi, että voimme budjettivallan käyttäjänä hankkia tiedot, joiden toimittaminen on komission mielestä usein hankalaa käytännön syistä.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 11.30.

(Istunto keskeytettiin klo 17.05 ja sitä jatkettiin klo 17.30.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies DOS SANTOS