Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suositus toiseen käsittelyyn (A6-0341/2006) neuvoston yhteisestä kannasta parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013 (06236/3/2006 C6-0273/2006 2004/0152(COD)) (Esittelijä: Gröner).
Lissy Gröner (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tähän täysistuntoon osallistuvien parlamentin jäsenten lukumäärä ei todellakaan ilmennä kysymyksen tärkeyttä, sillä ajanjaksolle 2007–2013 suunniteltu Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma on todellinen merkkipaalu nuorten eurooppalaisten kannalta. Haluan kiittää komissiota ja neuvostoa erittäin rakentavasta yhteistyöstä.
Ensimmäisessä käsittelyvaiheessa laadittiin 58 tarkistusta, joista suurin osa päätyi luonnokseen. Epävirallisten neuvottelujen tuloksena olemme nyt saavuttamassa yhteisen kannan, jonka voimme hyväksyä ja josta voimme päästä sopimukseen toisessa käsittelyssä.
Euroopan unionin suurimpana huolenaiheena ovat 15–18-vuotiaat nuoret, joita on yhteensä noin 170 miljoonaa. Kaikki kolme toimielintä työskentelevät nuorten kanssa ja heidän etujensa puolesta pyrkien löytämään ratkaisun, jonka myötä Euroopan unionista tulee osa nuorten maailmaa ja jonka avulla voidaan vähentää ohjelman byrokraattisuutta ja parantaa heikossa asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia hyötyä ohjelmasta.
Ohjelmaa laatiessamme olemme pitäneet mielessä useita yleisiä tavoitteita. Ensimmäinen näistä on kansalaisuuden edistäminen. Tavoitteenamme on, että nuorten olisi aiempaa helpompi työskennellä yhdessä yhteiskunnan jäseninä. Samalla haluamme tarjota heille tilaisuuden Euroopan tason yhteistyöhön, jonka myötä he voivat päästä eroon vaaleja koskevasta välinpitämättömyydestään ja kiinnostua politiikasta.
Toisena tavoitteena on nuorten solidaarisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen, jota pidämme erityisenä keinona kehittää Euroopan unionin sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Sen myötä nuoret voisivat kehittää yhdessä uusia elämäntyylejä ja yhteiselon malleja.
Haluamme edistää nuorten keskinäistä ymmärrystä ja Euroopan unionissa vaalittavaa monikulttuurisuuden rikkautta. Haluamme myös parantaa nuorisojärjestöjen ja nuorten ylläpitämien kansalaisjärjestöjen tukijärjestelmiä sekä nuorten välistä yhteenkuuluvuutta jopa yli Euroopan unionin rajojen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olemme neuvotelleet 885 miljoonan euron määrärahat.
Esittelijänä olen ehdottanut vähimmäisrahoituksen myöntämistä seuraaville viidelle toimelle. Käytettävissä olevasta rahoituksesta 30 prosenttia osoitetaan perinteiselle Nuorten Eurooppa -nuorisovaihdolle.
Eurooppalainen vapaaehtoistyö -toimen tavoitteena on mahdollistaa 2–12 kuukautta kestävä voittoa tavoittelematon toiminta muun kuin oman kotimaan yleiseksi hyödyksi. Tälle hankkeelle myönnetään 23 prosenttia rahoituksesta.
Nuorten maailma on uusi hanke, jolla kannustetaan ymmärtämään toisia ihmisiä avoimuuden hengessä. Tämä on hyvin tärkeää useilla tasoilla, ja toimeen kohdennetaan 6 prosenttia kokonaisrahoituksesta.
Nuorten tukijärjestelmät saavat vähintään 15 prosenttia rahoituksesta. Nämä määrärahat kattavat Euroopan nuorisofoorumin sekä tällä alalla toimivien nuorisojärjestöjen ja aktiivisten toimijoiden muodostaman verkoston, jota nuorisofoorumi tukee.
Rahoituksesta 4 prosenttia aiotaan kohdentaa eurooppalaisen yhteistyön tukemiseen nuorten keskuudessa. Tuen myötä 76 prosenttia aloista jaoteltaisiin ja komission aktiivinen osallistuminen tarvittavien alojen toimintaan olisi mahdollista toteuttaa nykyistä joustavammin.
Haasteiden tunnustaminen on oikea lähestymistapa. Meillä on rahoitus Euroopan nuorisoviikko -erityishankkeen tukemiseen, ja haluamme herättää henkiin eurooppalaisen nuorisosopimuksen, jonka neuvosto solmi vuonna 2005.
On mahdotonta hyväksyä, että seuraamme toimettomina vierestä, kun sekasorto leviää nuorison keskuuteen eikä Euroopan unionin nuorilla ole työtä eikä tulevaisuudennäkymiä. Meidän on varmistettava, että nuorilla on jotakin, mitä odottaa. Haluammekin, että jäsenvaltiot antavat näille hankkeille täyden tukensa, sillä emme voi ratkaista ongelmaa omin voimin.
Tämän vuoksi vetoan jäsenvaltioihin, että ne kävisivät asiaan käsiksi. Suosittelen, että parlamentti yhtyy saavuttamaamme kompromissiin ja hyväksyy yhteisen kannan sellaisenaan.
Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olemme harvoista asioista näin yksimielisiä. Haluan kiittää niitä, jotka ovat tehneet tämän mahdolliseksi, sillä asia ei ole itsestäänselvyys. Olen varma, että tämän yhteisymmärryksen myötä voimme tulevien viikkojen kuluessa hyväksyä nuorisotoimintaohjelman tämän oikeudellisen käsitteen täydessä merkityksessä. Osoitan erityiset kiitokseni ohjelman esittelijälle Grönerille sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle, joka on menettelyn aikana käsitellyt asioita erittäin rakentavasti. Kiitän valiokuntaa ja sen puheenjohtajaa Sifunakisia tuesta.
Tämän yhteisymmärryksen ja asiassa saavuttamamme edistyksen myötä nykyinen ja seuraava nuorisotoimintaohjelma voivat muodostaa saumattoman jatkumon. Tilanne eroaa huomattavasti edellisestä vastaavasta tilanteesta seitsemän vuotta sitten, jolloin nuorisotoimintaohjelma keskeytyi useiden kuukausien ajaksi.
Uusi ohjelma on osittainen mutta tärkeä reaktio Euroopan unionin tärkeisiin painopisteisiin, joita ovat kansalaisuus, kasvu ja rauha. Ohjelman myötä nuoret eurooppalaiset voivat ensinnäkin vakiinnuttaa asemansa moniarvoisten yhteiskuntien kannustavina, vastuullisina ja aktiivisina kansalaisina. Nuorten aiempaa laajempi osallistuminen paikallisten, kansallisten ja eurooppalaisten yhteisöjen toimintaan sekä aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ovat merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Myös nuorten tietoisuutta kuulumisesta Euroopan unioniin on lisättävä ja heidän käsitystään Euroopan kansalaisuudesta on kehitettävä.
Toiseksi on yhtä tärkeää vastata nuorten pyrkimyksiin tarjoamalla heille mahdollisuus täydentää koulutustaan epävirallisella tasolla. Epävirallinen koulutustoiminta ansaitsee Euroopan unionin tukea ja tunnustusta, sillä se edistää Euroopan unionin kasvua. Tämän vuoksi olen erittäin tyytyväinen, että vapaaehtoispalveluille annetaan entistä enemmän liikkumavaraa Euroopan unionissa.
Viimeisenä tärkeänä tekijänä mainitsen nuorten halun kehittää eurooppalaisten ja koko muun maailman nuorten välisiä suhteita. Nuorten kiinnostus yhteisymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja avoimuutta kohtaan on merkittävä maailmanrauhaa edistävä tekijä.
Edistyminen tätä ohjelmaa koskevissa neuvotteluissa riippui viime toukokuussa tehdystä rahoitusnäkymiä koskevasta sopimuksesta. Sen jälkeen, kun budjettikehys ja nykyhintatasolla 885 miljoonan euron kohdentaminen nuorisotoimintaohjelmaan hyväksyttiin, toimielimet ovat osoittaneet kykynsä toimia nopeasti ja rakentavasti, jotta uusi ohjelma voidaan hyväksyä ilman lisäviivytyksiä. Tämän myötä Euroopan unionin toimielimet välittävät tänään nuorille hyvin voimakkaan viestin.
Rolf Berend, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, yhteistä kantaa koskevaan suositukseen sisältyy lukuisia tarkistuksia, joita tämä parlamentti esitti ensimmäisessä käsittelyssä.
Jäsen Gröner mainitsi juuri, että kauden 2007–2013 määrärahoista myönnetään nuorisotoimintaohjelmalle 885 miljoonan euron rahoitus samaa ajanjaksoa koskevan, toimielintenvälisen rahoitusnäkymistä tehdyn sopimuksen perusteella. Tästä huolimatta haluan muistuttaa parlamenttia siitä, että komission alkuperäisessä ehdotuksessa kaavailema summa oli 913 miljoonaa euroa. Parlamentti vaati summan kasvattamista 1,1 miljardiin euroon, mutta yhteisessä kannassamme olemme nyt päätyneet 885 miljoonaan euroon. Vaikkei summa kenties vastaakaan tavoitettamme, se tuo silti varmuutta tulevia vuosia koskeviin suunnitelmiin. On myönteistä, että voimme hyväksyä kannan tässä muodossa tänään tai huomenna.
Nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action) on suunnattu pääosin 15–28-vuotiaille nuorille, mutta muutamat hankkeet ovat avoimia myös 13- ja 30-vuotiaille. Ryhmäni on tyytyväinen, että parlamentti on oma-aloitteisesti pyrkinyt korostamaan yhteisen kannan tärkeimpiä näkökohtia. Näihin lukeutuvat esimerkiksi nuorten osallistuminen demokratiaan, ihmisarvon, ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden kaltaisten perusarvojen edistäminen, osallistujien suojaaminen asianmukaisilla vakuutuksilla – tämä on erittäin tärkeä näkökohta – Euroopan nuorisoviikot, nuorten seminaarit ja johdetut vuoropuhelut sekä Euroopan unionin ja sitä ympäröivien maiden nuorten väliset vaihto-ohjelmat. Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä mainittakoon Euroopan nuorisofoorumin tukeminen 2 miljoonalla eurolla.
Kiitän jäsen Gröneriä ja samalla haluan esittää toiveemme siitä, että neuvoston yhteinen kanta saa huomenna tässä parlamentissa laajan kannatuksen sellaisenaan.
Christa Prets, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aikana, jona keskustelumme keskittyy 2000-luvun väestötieteellisiin haasteisiin, ranskalaisnuorten mellakointiin sekä kansallismielisten puolueiden lisääntyvään kannatukseen, on äärimmäisen tärkeää, että nuoret pyrkivät ymmärtämään muita kulttuureja ja maailmankatsomuksia ja luovat siten edellytyksen solidaarisuuden lisäämiselle Euroopan unionissa.
Mahdollisuus saada hyödyllisiä kokemuksia kansainvälisestä vuoropuhelusta on erityisen tärkeä niiden nuorten kannalta, joiden liikkuvuus ei lisäänny tai ei voi lisääntyä Erasmus-, Comenius- tai Leonardo-ohjelmien tai vastaavien ohjelmien kautta. Tässä suhteessa on syytä tunnustaa aiempaa laajemmin epävirallisen koulutuksen asema ja merkitys. Olen varma, että asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen nuorisotoimintaohjelman yhteydessä on oikea ratkaisu, sillä ohjelmalla edistetään nuorisovaihtoa ja nuorisoaloitteita. Meidän on myös kutsuttava Euroopan nuorisofoorumi esittelemään säännöllisesti toimintaansa valiokunnalle. Näin kaikki parlamentin jäsenet voivat ottaa oppia foorumin arvokkaasta työstä ja hyötyä sen tuloksista.
Nuorisojärjestöjen kanssa käydyissä keskusteluissa nostettiin esiin suuri joukko ongelmia. Näihin lukeutuivat esimerkiksi poikkeavat menettelyt viisumikysymyksissä ja se, ettei poikkeusten syitä pohdita tarpeeksi. Vaadinkin nuorten suurempaa osallistumista asiaan.
Jolanta Dičkutė, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Suhtaudun myönteisesti jäsen Grönerin mietintöön ja yhteiseen kantaan, josta olemme päässeet sopimukseen. Olen iloinen siitä, että Euroopan unionia ympäröivien maiden – Venäjän, Ukrainan ja Pohjois-Kaukasuksen valtioiden – nuoret hyötyvät uudesta ohjelmasta niinkin pian kuin ensi vuonna.
Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa myönteisesti useisiin elämän osa-alueisiin jäsenvaltioissa. Nuoret nykyisine ja tulevine haasteineen eivät muodosta poikkeusta tähän. Euroopan unionissa asuvat 75 miljoonaa nuorta ovat monessa suhteessa onnekkaita. Heillä on muun muassa vapaus liikkua sekä mahdollisuus opiskella ja työskennellä useissa jäsenvaltioissa, kehittää vieraiden kielten taitoaan ja osallistua kulttuurien väliseen vaihtoon. Mainitut hyödyt ovat kuitenkin samanaikaisesti myös haasteita ja tehtäviä, jotka nykypäivän Euroopan unionin jatkuvasti ikääntyvän väestön on ratkaistava. Viittaukseni ikääntyvään Eurooppaan ei ole sattumaa, sillä viittaan samalla siihen, että meidän on tiedostettava vahvasti nuorten merkitys emmekä saa suinkaan aliarvioida sitä. Meidän on tehtävä kaikkemme saadaksemme nuoret osallistumaan aktiivisesti Euroopan unionin poliittisiin hankkeisiin ja kehityshankkeisiin.
Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamista ylikorostetaan nuorille erittäin merkittävänä tekijänä. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että juuri nuorilla on hyvin merkittävä rooli kyseisten tavoitteiden toteutumisessa. Sijoittaminen nuoriin on yksi kehityksen vauhdittamisen ja Euroopan unionin työllisyysasteen parantamisen kulmakivistä. On luonnollisesti myös hyvin tärkeää, että jäsenvaltiot tukevat neuvoston suosituksia asianmukaisella tavalla ja ryhtyvät kohdennettuihin toimiin. Hyvistä ohjelmista on lukuisia esimerkkejä, mutta silti monia niistä ei ole toteutettu täysimääräisesti. Asia edellyttää nuorten ja poliitikkojen lähempää vuoropuhelua ja yhteistyötä niin jäsenvaltioiden kuin Euroopan unioninkin tasolla. Meidän on nähtävä nuoret myönteisen energian lähteenä, ei taakkana.
Tavoitteenamme on lujittaa nuorten luottamusta tämän Euroopan unionin tärkeän toimielimen tavoitteisiin, jotta voimme haihduttaa kaikki mahdolliset epäluulot, joita liittyy nuorten laajasti mainostettuun osaan Euroopan unionin kasvussa, kehityksessä ja vakaudessa.
Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää jäsen Gröneriä hänen työstään mietinnön parissa. Olemme kaikki vakuuttuneita, että Euroopan unionin on tarkoitus tarjota nuorille mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen unionin alueella, jotta he voivat laajentaa näkökulmaansa, oppia useita kieliä, täydentää opintojaan ja koulutustaan sekä kaiken kaikkiaan kasvaa avoimen eurooppalaisen yhteiskunnan luotettaviksi ja vastuullisiksi jäseniksi.
On tietenkin myös tärkeää, että nuoret hyväksyvät Euroopan unionin. Meidän on syytä muistaa, että Euroopan unionin rakentaminen ja sen tulevan kehityksen turvaaminen on juuri nuorten käsissä. Toisin sanoen tärkeintä on ennen kaikkea se, että nuoret ottavat itse selville, millaiseksi he haluavat Euroopan unionin tulevaisuudessa rakentaa.
Nuorten mahdollisuuksien kehittämistä ei voida toteuttaa erillään muista politiikan aloista, joista talouspolitiikka, koulutus- ja sosiaalipolitiikka ja juuri mainitut Lissabonin strategian näkökohdat ovat aivan keskeisiä. Haluaisin todellakin, että kyseinen politiikan ala otettaisiin laiminlyönnin sijaan vakavasti, sillä nuoret ovat avain Euroopan unionin tulevaisuuteen.
Ljudmila Novak (PPE-DE). – (SL) Nuorisotoimintaohjelmaa koskeva mietintö on hyvin tärkeä tekijä vahvistettaessa nuorten tietoisuutta Euroopan unionista ja Euroopan kansalaisuudesta. Tiedämme kaikki, että kansalaistemme on ajoittain vaikea samastua eurooppalaiseen ulottuvuuteen ja että kansalaiset kokevat kaukana Brysselissä sijaitsevat Euroopan unionin toimielimet suhteellisen etäisiksi.
Mietinnön avulla olemme etsineet keinoja tuoda Euroopan kansalaisuus lähemmäksi kansalaisia. Olemme pyrkineet kannustamaan heitä solidaarisuuteen, aloitteellisuuteen ja luovuuteen. Koska nuoret ottavat uudet ajatukset vastaan muita paremmin, olemme keskittyneet 13–30-vuotiaisiin kansalaisiin. Yhä useampi nuori toimii vastuullisessa poliittisessa tehtävässä, ja onkin oikein, että annamme heille välineet ja olosuhteet, jotka myös ohjaavat heidän huomiotaan Euroopan unionin yhteistä tavoitetta kohti.
Haluan korostaa viidestä ohjelmaan sisältyvästä toimesta järjestyksessä toista, joka on Eurooppalainen vapaaehtoistyö. Vapaaehtoistyö on yhteiskunnan kehityksen ja tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Vapaaehtoistyötä on tuettava ja sille on annettava asiaankuuluvaa tunnustusta, sillä sen avulla edistetään olemassa olevien järjestelmien kehittymistä, koossapitäviä arvoja, sosiaalista edistyneisyyttä ja muita yhteiskunnan kehityskulkuja. Alalla aktiivisesti toimivat nuoret ovat erinomainen esimerkki erityisesti kulutusyhteiskunnalle, jossa keskitytään liikaa rahaan ja henkilökohtaiseen tyydytykseen ja vastaavasti aivan liian vähän ympärillä oleviin ihmisiin, joiden elämää jo vähäisetkin toimet voisivat parantaa huomattavasti.
Myös politiikka on eräänlaista vapaaehtoistyötä, ainakin poliittisen uran alkuvaiheessa. Vapaaehtoistyö oli meistä useimpien nuoruudessa nopein tie politiikkaan. Kannatan mietintöä ja toivon, että nuoret hyötyvät mahdollisimman paljon mietinnössä esitettyjen ihanteiden tavoittelemisesta ja niiden saavuttamisesta, niin oman henkilökohtaisen kasvunsa kuin yhteiskunnalle tuottamansa hyödynkin nimissä.
Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää esittelijäämme Gröneriä erinomaisesta työstä mietinnön parissa. Uskon, että olemme kaikki yhtä mieltä, että nuoret ovat Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta olennaisen tärkeässä asemassa. Meidän ei mielestäni pidä keskittyä väittelemään siitä, pitäisikö nuoria kannustaa EU:n ohjelmien kautta. Olemme saaneet selviä todisteita siitä, että nuorille ja opiskelijoille suunnatut ohjelmat ovat EU:n paras toimintakanava kansalaisten integroimiseksi. Tästä huolimatta haluan nostaa esiin muutaman seikan.
Ensiksikin ohjelman määrärahat vaikuttavat edelleen riittämättömiltä. Tiedän, että komission jäsen on tehnyt asiassa kovasti työtä, mutta toivon silti edelleen, että määrättyjä lukuja kohennetaan tulevia vuosia varten laadittavassa lopullisessa talousarviossa.
Toiseksi kannatan vahvasti ikärajan alentamista 13 vuoteen. Nuorille tarjotut mahdollisuudet innostavat heitä aloitteellisuuteen myöhemmissä elämänvaiheissa. Mielestäni 13-vuotiaat eivät ole liian nuoria osallistumaan nuorisotoimintaohjelmaan.
Ohjelmaa tehostaisi myös se, että luettelo maista, joiden kanssa nuorisojärjestöt voivat tehdä yhteistyötä, ulotettaisiin mahdollisimman laajalle. Kiinan ja Venäjän kaltaiset valtiot ovat maailmanpolitiikan ja maailmantalouden keskeisiä toimijoita. Varhaisessa vaiheessa muodostettavista läheisistä suhteista näihin maihin voi olla vain hyötyä.
Liikkuvuuden parantaminen on niin ikään harkinnan arvoinen seikka. Se olisi olennainen askel Schengen-sopimuksen ulkopuolisten maiden nykyisten viisumisäännösten lieventämiseksi. Opiskelijavaihtoja, ulkomailla työskentelyyn tarkoitettuja ohjelmia ja opintoretkiä joudutaan aivan liian usein perumaan viisuminsaantivaikeuksien vuoksi. Monimutkaiset prosessit ja korkeat hinnat saattavat joissakin tapauksissa jopa lannistaa aikomukset projektin käynnistämiseksi. Tilanteen helpottamiseksi vaadin, että kaikkien jäsenvaltioiden viisumihakemusasioissa otetaan käyttöön standardoidut asiakirjat. Meidän on pyrittävä tukemaan myös näkyvyyden lisäämiseen tarkoitettua Get Visible -kampanjaa, jossa esitetään kansalaisjärjestöjen edustajille perustettavaa erillistä viisumityyppiä. Tämä parantaisi merkittävästi nuorten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöohjelmiin, vaihto-ohjelmiin ja nuorisojärjestötyöhön.
Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma päättyy vuonna 2013. Olisi lyhytnäköistä sanoa, että tämä aika riittää. Ohjelma on kuitenkin hyvä alku. Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä vilpittömästi kaikesta työstänne asian hyväksi.
Ján Figeľ, komission jäsen. (SK) Haluan kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita. Keskustelu jatkuu edelleen, vaikkakin hieman eri muodossa, seuraavissa vaiheissa ja erityisesti ohjelman täytäntöönpanovaiheessa. Yksimielisyys on nähdäkseni ilmiselvä. En halua puhua pitkään tai antaa laajoja vastauksia, mutta mielestäni on erittäin merkittävää, että Euroopan unionin nuorten alalla tehtävän yhteistyön painoarvo ja ulottuvuus sekä sitoutuminen nuoriin ovat kasvussa. Kyse ei ole reaktiosta ainoastaan väestötieteellisiin kysymyksiin vaan myös Euroopan unionin yhteistyön, solidaarisuuden ja yhdentymisen yleisiin tulevaisuudennäkymiin.
Eurooppalainen nuorisosopimus hyväksyttiin hiljattain, useita vuosia valkoisen kirjan hyväksymisen jälkeen. Meillä on nyt tilaisuus käynnistää uusi nuoriso-ohjelma, joka mahdollistaisi niin määrällisten kuin laadullistenkin parannusten saavuttamisen. Asia on hyvin merkittävä muun muassa siksi, että ikähaitaria on laajennettu ja määrärahoja lisätty merkittävästi.
Olemme luonnollisesti esittäneet suurempaa summaa, mutta asiaa on tarkasteltava myös suhteessa rahoitusnäkymien rajallisuuteen ja soveltamisalaan. Lisäksi elinikäisen oppimisen ohjelma sekä kansalaisuusohjelma ja siviiliyhteistyön ohjelma parantavat yhteisön tiettyjen ulkoisten ohjelmien ja toimien ohella nuorille tarjottavia mahdollisuuksia selvästi. Olen ollut mukana esimerkiksi Kanadassa kehittämässä Euroopan unionin ja Kanadan kahdenvälistä sopimusta, joka kattaisi yliopistoyhteistyön lisäksi myös nuorisoalan.
Kumppanimaiden kanssa nuorisoalalla tehtävän yhteistyön erityiset muodot laajenevat ja niiden lukumäärä kasvaa. Uskon vakaasti, että ne tuottavat satoa.
Kolmanneksi mainittakoon, että nuoria koskevien toimintalinjojen muodostamisen lisäksi on erittäin tärkeää myös se, että tämä tehdään yhteistyössä nuorten kanssa. Näin toiminta on tehokkaampaa, onnistuneempaa ja kypsempää tulevan yhteisen eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan kannalta.
Puhemies. Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.30.
Liite – Komission lausuma
Komissio toivoo lainsäädäntövallan käyttäjän kiinnittävän huomiota siihen, että perussäädöksessä mainittu rahoituskehys on tarpeen ilmoittaa käypinä hintoina viimeistään siinä vaiheessa, kun päätös julkaistaan lopullisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä on varainhoidon tavanomaisten käytäntöjen mukaista, ja sillä voidaan varmistaa tarvittavaa avoimuutta noudattaen, että lainsäädäntövallan käyttäjän päätöstä noudatetaan. Nuorisotoimintaohjelman osalta määräraha on 885 miljoonaa euroa käypinä hintoina.