Az ülések szó szerinti jegyzőkönyve

2006. október 24., Kedd - Strasbourg

19. Európa a polgárokért program (2007-2013) (vita)

  Przewodniczący. Kolejnym punktem porządku dziennego jest zalecenie do drugiego czytania sporządzone w imieniu Komisji Kultury i Edukacji w sprawie wspólnego stanowiska przyjętego przez Radę w celu przyjęcia decyzji Parlamentu Europejskiego i Rady ustanawiającej program Europa dla obywateli na rzecz promowania aktywnego obywatelstwa europejskiego (09575/1/2006 - C6-0316/2006 - 2005/0041(COD)) (Sprawozdawca: Hannu Takkula) (A6-0342/2006)

  Hannu Takkula (ALDE), esittelijä. – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet tämän mietinnön käsittelyyn, ennen muuta varjoesittelijöitä sekä muiden valiokuntien jäseniä, jotka ovat kommentoineet tätä. Haluan kiittää erityisesti arvostamiani kollegoja ja koordinaattoreita Doris Packia ja Christa Pretsiä, sillä minulla ei pienimmän ryhmän jäsenenä olisi ollut mahdollista saada tätä mietintöä ilman teidän tukeanne. Olen kiitollinen myös siitä hyvästä yhteishengestä ja yhteistyöstä, mitä olette valiokunnassamme osoittaneet.

Ohjelma sisältää neljä tointa. Ensimmäinen toimi on aktiivisten kansalaisten Eurooppa, joka sisältää ystävyyskuntatoiminnan ja kansalaishankkeet. Ystävyyskuntatoiminta on jo osoittanut olevansa menestystarina, ja toivon, että tämän ohjelman myötä tämä menestystarina voi jatkua ja vahvistua entisestään. Myös kansalaishankkeet ovat erittäin tärkeitä. Yksi keskeinen ajatus tätä ohjelmaa luotaessa oli juuri se, että saataisiin myös Euroopan unioniin ruohonjuuritason ohjelma, joka ei olisi elitistinen ja jonka myös niin kutsuttu tavallinen rahvas eli Euroopan unionin kansalaiset voisivat kokea omakseen.

Toinen toimi on aktiivinen kansalaisyhteiskunta Euroopassa. Sen kautta voidaan antaa rakennetukea EU-politiikan tutkimusorganisaatiolle sekä Euroopan tason kansalaisjärjestöille ja tukea näiden kansalaisjärjestöjen hankkeita. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että myös kansalaisopistot ja työväenopistot, ei-tutkintopohjaiset organisaatiot saavat vahvemman roolin, koska ne ovat nimenomaan juuri niitä organisaatioita, jotka saavuttavat parhaiten ruohonjuuritason tavalliset ihmiset. Toivottavasti tämä ohjelma avautuu myös tätä kautta ihmisille eri puolella Euroopan unionia ja he kokevat sen läheiseksi.

Kolmantena toimena on yhteinen Eurooppa, laajan näkyvyyden tapahtumat, tutkimus, tiedotus ja tiedonvälitys. Kuten tiedämme, on tärkeää promotoida, tuoda oikealla tavalla Euroopan unionia esille ja lähelle ihmisiä, koska myös tiedotuksen alalla on puutteita. Ihmiset kokevat, että päätöksenteko on heistä hyvin kaukana, ja he kokevat tätäkin kautta Euroopan unionin ohjelmat etäisiksi. Meillä on paljon työtä ja tehtävää, jotta unioni voidaan viedä ihmisiä lähelle myös tiedotuksen ja erilaisten tapahtumien kautta.

Ohjelmaan lisättiin neljäs toimi, joka on aktiivisen muistiperinnön säilyttäminen Euroopan laajuisesti. Tästä toimesta keskusteltiin valiokunnassamme voimakkaasti. Lopulta päädyimme siihen ajatukseen, että kun tämä toimi siirrettiin Kulttuuri 2000 -ohjelmasta, juuri natsismin ja stalinismin muisto on se, jota meidän tulee vaalia niin, etteivät vastaavat hirveydet ja kauheudet pääse enää koskaan toistumaan Euroopassa. Pidämme hyvin tärkeänä, että myös tulevat sukupolvet voisivat ymmärtää, mitä on eurooppalainen identiteetti, mitä on rauha, mitä on vakaus, ja siksi on tärkeätä huolehtia myös aktiivisesta muistiperinnöstä.

Olisi ollut tietenkin toivottavaa, että myös budjetti olisi ollut ajan tasalla tätä ohjelmaa tehtäessä. Tiedämme kuitenkin sen, että jostakin syystä tällä hetkellä ei vielä Euroopan parlamentissa, tai ainakaan Euroopan komissiosta taikka neuvostosta, löydy tarpeeksi ymmärtämystä kulttuurihankkeille ja niiden tärkeydelle. Itse uskon, että kulttuuri ja kansalaisyhteiskuntamme muodostaa sen perustan, minkä päälle myös aktiivinen ja kukoistava talous voi rakentua. Meidän, jotka olemme kulttuuri-ihmisiä, jotka olemme valiokunnan jäseniä, on huolehdittava siitä, että budjetti voisi olla jatkossa toimivampi. Nyt me jouduimme sitä hieman leikkaamaan komission alkuperäisestä esityksestä neuvoston painostuksesta, mutta toivon, että tällä saadaan ohjelma alkuun, ja että ohjelmasta voi jatkossa tulla menestystarina.

Lopuksi haluan kiittää komission, neuvoston ja parlamentin välisestä yhteistyöstä ja yhteisymmärryksestä. Olen erityisen iloinen siitä, että kansalaisjärjestöt, kansalaisopistot ja amatööriurheiluseurat on sisällytetty ohjelmaan. Toivon, että kun tämä ohjelma käynnistyy vuoden 2007 alussa, siitä voisi tulla uusi menestystarina.

(Suosionosoituksia)

  Ján Figeľ, Member of the Commission. Mr President, not more than half a year ago, I was here speaking on the same programme, asking for a quick agreement. At that time the proposal had a different title: ‘Citizens for Europe’. Now, after half a year we are here, very close to the final decisions with the new title, ‘Europe for Citizens’, coming from your input; but I think this was a remarkable shift, both in consensus but also in the readiness top progress towards finalisation.

This programme is very important for citizens and civic society organisations. I am very satisfied with the quality and intensity of negotiations between institutions that have taken place on the programme. I would like especially and sincerely to thank the Committee on Culture for its efforts to accelerate the procedure, and the rapporteur, Mr Takkula, for his excellent work and cooperation.

Those steps in the interinstitutional procedures were accompanied by informal trilateral meetings. They resulted in a compromise acceptable to all three institutions in the form of four amendments on which you will vote on tomorrow.

Concerning the budget, we agreed to allocate an amount of EUR 190 million at 2004 prices, which means EUR 215 million at current prices. This is less than the Commission’s original proposal but it still enables us to retain the structure of the programme, only reducing the number of outputs.

I would like once more to express my regrets about the introduction by the Council of a supplementary step to the comitology procedure. This will slow down the selection procedure for certain categories of projects. However, with a view to reaching a quick agreement, the Commission accepted the position taken by the Council and supported by you. Today you are envisaging adopting four amendments: two of them concern the budget breakdown between different actions; one is technical and will accelerate the entry into force of the programme; and the last one adds the promotion of tolerance to the objectives of the programme. That is fully in line with the programme’s philosophy.

Let me repeat that the Commission fully supports the agreed compromise and therefore encourages Parliament to adopt those four amendments. If you adopt them, the Council has committed itself rapidly to adopt the whole agreed text and the programme should then be able to enter into force by 1 January 2007.

I can assure you that once the programme is adopted the Commission will take all necessary steps to implement it as efficiently and as effectively as possible. Indeed, my services are already actively preparing its entry into force. We will work in close cooperation with the Programme Committee and in close dialogue with the organisations involved in this programme.

I would like to finish by repeating what Mr Takkula said, i.e. that culture forms the basis for our societies, which is why we defined the legal base for this programme in combination with the culture-related Article 151 of the Treaty. It was the subject of many discussions, but I believe it is the right proposal and the right line to take, for future culture and citizenship to go hand in hand towards responsibility on all levels of our public and private engagement in our lives, as well as in the spheres of enlargement and the future of our Union.

  Rolf Berend, im Namen der PPE-DE-Fraktion. – Herr Präsident, Herr Kommissar, liebe Kolleginnen und Kollegen! Zunächst ein Wort des Dankes an den Berichterstatter, Herrn Takkula, für diesen sehr guten Bericht über Europa für Bürgerinnen und Bürger. Auch wenn sich der Gesamtbetrag nun auf 190 Millionen Euro reduziert hat – ursprünglich waren vom Parlament und von der Kommission gemeinsam 235 Millionen Euro vorgesehen –, müssen wir – weil der Rat kein Einsehen hatte – mit diesem Betrag auskommen.

Wir unterstützen die zwei Änderungsanträge des Berichterstatters, die einerseits eine Herabsetzung um 2 Prozentpunkte und andererseits eine Anhebung um 2 Prozentpunkte zum Inhalt haben. Wir begrüßen vor allen Dingen auch, dass in der neuen Aktion 4 im Rahmen von Gedenkstätten die Erinnerung sowohl an die Verbrechen des Nazi-Regimes als auch an die des stalinistischen Regimes wachgehalten wird.

Herr Kommissar, lassen Sie mich aber noch auf ein Problem zu sprechen kommen, das gerade von den Nutznießern der Programme und von den Praktikern angesprochen wird. Das Europäische Parlament weist darauf hin, dass in seiner Entschließung vom 5. April 2006 sowohl Konferenzen als auch Seminare angeführt sind. Gerade die bilateralen Seminare – Arbeitstagungen, Fachtagungen – sind im Hinblick auf die Qualifizierung der Programme und der Mitarbeiter wesentlicher Bestandteil der Partnerschaftsarbeit und sollten neben multilateralen Konferenzen in die Förderung einbezogen werden.

Im Übrigen geht das Parlament davon aus, dass die Kommission kommunale und zivilgesellschaftliche Antragsteller in den Vergabeverfahren gleich behandelt. Mit dem zuletzt Gesagten soll verhindert werden, dass die Kommission wie geplant für zu viele gesellschaftliche Organisationen andere – in diesem Fall überaus schwierige – und von ihnen nicht leistbare zusätzliche Vorgaben wie Bürgschaften und besondere Banksicherheiten fordert.

  Emine Bozkurt, namens de PSE-Fractie. – Voorzitter, allereerst wil ik de rapporteur, de heer Takkula, danken voor zijn goede verslag en de prettige samenwerking. Wat goed dat dit programma er komt! Goed voor de burgers, goed voor ons in het Parlement en goed voor de Europese Unie als geheel. Want het programma Europa voor de burger geeft eindelijk aan dat de burgers er niet voor Europa moeten zijn, maar andersom. Europa is er voor de burgers. Alleen als de Europese Unie concrete resultaten voor haar burgers behaalt, kunnen we rekenen op steun voor die Europese Unie. Natuurlijk mogen we best proberen onze burgers aan de EU te binden door uitwisselingsprogramma's en evenementen te organiseren, maar het werkt altijd beter als de burger zelf met initiatieven komt. Dat kan onder dit programma.

Ik dank de heer Takkula, de collega's van alle partijen en de Commissie en de Raad voor de goede samenwerking bij dit dossier. Één ding moet me wel van het hart. De Europese Unie heeft erkend dat er een kloof is tussen de burgers en de instituties. Dit programma erkent dat en probeert daar op een positieve manier verandering in te brengen. Maar waarom is er dan beknibbeld op dit programma en andere zo belangrijke programma's? Praten over betrokkenheid van de burgers zonder daar geld voor over te hebben, werkt natuurlijk niet.

Ik ga in elk geval aan de slag om de mensen in Nederland attent te maken op dit programma. Ik hoop dat de collega's ook in hun landen dit programma onder de aandacht zullen brengen. Laten we er met zijn allen zó'n succes van maken dat de Raad en de Commissie de volgende keer niet anders kunnen dan het budget van het programma Europa voor de burger te verhogen naar een acceptabel niveau.

Dat het programma Europa voor de burger een succes kan worden, daar twijfel ik niet aan. Er zijn in Europa ontelbaar veel mensen die actief willen meewerken aan de integratie van Europa. Dit programma geeft ze de kans zelf deel te nemen aan het proces en dingen te organiseren. Het is enorm belangrijk dat de Europese burgers het gevoel hebben zelf betrokken te zijn bij de ontwikkeling van de EU. Dit programma geeft ze die kans. Mijn oproep aan de burgers van Europa is dan ook: grijp hem!

  Marian Harkin, on behalf of the ALDE Group. – Mr President, I congratulate the rapporteur on his excellent work in producing this report on the promotion of active European citizenship.

Many of us who genuinely care about the future of Europe believe that active citizenship will play an important role in the continuation of the European project. The EU is a work in progress; progress from centuries of division to a time of mutual cooperation. That mutual cooperation is for the benefit of all our citizens. Otherwise the EU has no raison d’être.

It is also important to understand that this mutual cooperation is not just between Member States. That is certainly important, but it is not enough. There must also be mutual cooperation between our citizens so that they too are an integral part of the process – not as an audience, but as actors on the stage; not as observers but as participants. We are looking here at participative democracy alongside representative democracy – sometimes an uneasy alliance on both sides, but one we must promote because otherwise we just pay lip service to our citizens, and they deserve much better than that.

I am pleased to see the inclusion of non-formal education programmes in this report. Perhaps we might extend that to the recognition of volunteering activities through the provision of a European volunteering passport. Volunteering plays an important role in active citizenship because many of the activities earmarked in the report, such as town twinning, civil society organisations and amateur sports organisations, involve volunteer participation. Intercultural dialogue must also be supported. All of us have our prejudices, our misconceptions about others, and it is only by engaging with each other that we begin to recognise each other’s humanity; and that is the foundation of mutual cooperation and mutual respect.

My only regret is that the funding provided will not be sufficient to accomplish the huge and important task we have set ourselves. However, I agree with the previous speaker: let us roll up our sleeves and get on with it.

  Helga Trüpel, im Namen der Verts/ALE-Fraktion. – Herr Präsident! Auch als erstes wieder meinen Dank an den Berichterstatter, Hannu Takkula.

Ich finde es sehr erfreulich, dass bei der Benennung des Programms, das am Anfang „Bürger für Europa“ hieß, ein Umdenken stattgefunden hat und es jetzt „Europa für Bürgerinnen und Bürger“ heißt. Das bedeutet, dass Europa auch eine Bringschuld hat und auf die Bürgerinnen und Bürger zugehen muss. Es geht darum, die Bürger zu erreichen, sie zu involvieren, sie vor Ort abzuholen, sie ernst zu nehmen, ihren Interessen zu lauschen und sie für Europa und die Debatten um Europas Zukunft zu gewinnen.

Städtepartnerschaften sind ein gutes Mittel, um dazu beizutragen. Aber auch die allgemeine Auseinandersetzung mit dem europäischen Globalisierungsblues und die Frage: „Wie finden wir eine Balance zwischen einem zu starken Neoliberalismus auf der einen Seite und einem Etatismus oder zu harten Protektionismus auf der anderen Seite?“ werden Teil der Debatten im Rahmen dieses Programms sein.

Ich möchte noch einen Punkt erwähnen, nämlich die Einbeziehung der Vernichtungslager – seien es nun stalinistische oder die der Naziherrschaft – in dieses Programm. Ich finde es politisch richtig, die Geschichte dieses besonderen europäischen Totalitarismus weiter aufzuarbeiten. Er hat Europa zerstört und viel Unglück über die ganze Welt gebracht. Daraus die entsprechenden Lehren zu ziehen und ein wirklich offenes demokratisches Europa aufzubauen, ist nach wie vor unsere Zukunftsaufgabe. Dazu soll dieses Programm auch einen Beitrag leisten.

  Miguel Portas, em nome do Grupo GUE/NGL. – Subscrevemos as preocupações e as intenções do Programa "Europa para os Cidadãos" e por isso lhe demos o nosso acordo. A verdade é que não tem faltado, nesta União Europeia, a Europa para as empresas nem a Europa para o mercado. Pelo contrário. Temos tido muito pouca Europa para os cidadãos, muito pouco apoio a uma cidadania europeia com voz activa nos grandes temas da construção do nosso espaço comum. Aí, as decisões são tímidas, as leis escassas e o apoio quase invisível. E não é este programa que de per si vai mudar esta realidade. Nós apoiamos o programa, mas criticamos a sua fragilidade orçamental: 60% de cortes face à proposta inicial é manifestamente excessivo, mas não escapa à regra restritiva e residual que subfinancia todos os programas no sector da educação, da cultura e da juventude. O subfinanciamento crónico não é consequência da escassez de recursos, é o resultado de uma opção política deliberada sobre o tipo de União que os Estados-Membros querem construir e que, uma vez mais, se revelou aquando da aprovação das Perspectivas Financeiras para 2007-2013 à custa, entre outras, da área da cultura.

Não há políticas eficazes sem um financiamento adequado. Haverá palavras e boas intenções, mas a política tem de ser muito mais do que isso.

Senhor Presidente, Senhor relator, estivemos de acordo consigo quando manifestou a sua preferência pela transparência na atribuição de financiamentos aos projectos. Estes deveriam ser o resultado de critérios claros com concursos abertos e júris isentos. Lamentavelmente isso não tem acontecido. É com satisfação que vemos consagrada a opção de, gradualmente, se pôr termo ao escândalo do financiamento extra-concursos a organizações que se colocam acima da concorrência leal, recebendo ainda hoje avultados subsídios permanentes. Este procedimento prejudica a imagem da União. O facto destas organizações terem, muitas vezes, nomes de importantes personalidades que fizeram carreira nas instituições europeias só grava a situação. Eu que sou de um país do sul só posso ver com agrado e simpatia o ar fresco do norte, que sopra do norte, nesta matéria.

Por último, e no que toca à nova linha de financiamento sobre os memoriais das ditaduras, quero expressar mais uma vez a nossa total discordância com o critério seguido. A exclusão dos memoriais das ditaduras que durante décadas oprimiram vários povos do sul da Europa revela falta de respeito pelas milhares de vítimas dessas ditaduras. Sem a vitória sobre os fascismos do sul, as fronteiras da União Europeia seriam hoje bem diferentes e o seu território mais pequeno. A exclusão destas ditaduras, desta memória, dá aos cidadãos o sinal errado, o de que há ditaduras cuja memória não pode ser esquecida e ditaduras menos más ou até aceitáveis. É um sinal errado também para o mundo. O pragmatismo sobre as ditaduras com políticas de dois pesos e duas medidas envenena e desacredita a própria política externa da União Europeia. Teria sido preferível, em vez de um critério medíocre e mesquinho que só soube olhar para a escassez dos fundos, um critério assente em princípios democráticos claros.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, w imieniu grupy UEN. – Panie Przewodniczący! Jesteśmy uczestnikami procesu tworzenia się Unii Europejskiej. Mamy też swoje poglądy, doświadczenia, obserwacje, z których jasno wynika, że wiele nas łączy, ale i niemało dzieli.

Wielu mieszkańców Europy odnosi się sceptycznie do Unii i z dystansem do integracji europejskiej. Fakt ten powoduje, że jedni poszukują możliwości szybkiej integracji europejskiej, inni zaś uważają, że proces ten, jeżeli już ma się odbywać, to w sposób spokojny, przemyślany i długofalowy, z poszanowaniem tradycji narodowych i uwzględnieniem współczesnych doświadczeń.

Dobrze stało się, że w projekcie programu Europa dla obywateli uwzględniono wiele propozycji zgłoszonych przez posłów, w tym m.in. w części odnoszącej się do upamiętniania miejsc pamięci o ofiarach systemów totalitarnych. Obok reżimu nazistowskiego wsparciem finansowym objęto również przedsięwzięcie upamiętniające zbrodnie stalinowskie. W dyskusji nad programem wiele czasu poświęcono słabej identyfikacji obywateli z procesem integracji europejskiej. Słusznie odnotowano podział na obywateli starych, nowych i przyszłych państw członkowskich. Nie rozważono natomiast w stopniu wystarczającym kluczowego programu, że jedni dążą do tworzenia, i to na skróty, jednego uniwersalnego europejskiego modelu tożsamości narodowej, drudzy zaś chcą Europy ojczyzn, z poszanowaniem poczucia tożsamości narodowej, i dopiero na bazie różnorodności kulturowej i dialogu, wydobycia wspólnych wartości kulturowych.

  Witold Tomczak, w imieniu grupy IND/DEM. – Panie Przewodniczący! Projekt dokumentu Europa dla obywateli jest przykładem szczególnego wishful thinking. Ktoś wymyślił, że gdy wyłoży więcej pieniędzy na tzw. informowanie, podnoszenie świadomości czy włączanie Europejczyków w unijne happeningi, to zmniejszy ich dystans do instytucji i integracji europejskiej.

Podobnej logiki używano w sowieckiej strefie wpływów, gdzie żyliśmy pod presją jedynie słusznej ideologii socjalistycznej. Uważano, że wystarczy więcej zapłacić za happeningi, aby rosła świadomość socjalistyczna. W sowieckim systemie usiłowano wytworzyć w umysłach Rosjan, Ukraińców, Gruzinów i innych, jedynie słuszną tożsamość radziecką. Tłumiono prawo narodów do zachowania swojej odrębności.

Dziś ktoś uznał, że łatwiej będzie integrować Europejczyków, jeżeli zamiast nazwy Obywatele dla Europy, nada się temu dokumentowi nazwę Europa dla obywateli. To też już było. To nie ludzie radzieccy byli dla Związku Radzieckiego, Związek Radziecki był dla nich. Prawda była taka, że dla różnych Leninów i Stalinów przeszkodą byli ludzie myślący i działający jako Rosjanie, jako Polacy, jako Węgrzy. Ludzie wychowani do radzieckiej wielokulturowości, jako bardziej plastyczni, łatwiej stawali się niewolnikami imperium.

Pamiętajmy, że to kultury narodowe są źródłem i przestrzenią rzeczywistej wolności ludzi i narodów. Dlatego ten dokument nadaje się na śmietnik historii ex aequo z dorobkiem byłego Związku Radzieckiego.

  Roger Helmer (NI). – Mr President, our sense of citizenship, like our sense of identity, arises from our history, our culture, our language and our experience of life. It comes from the bottom up. This citizenship programme is top-down. It seeks to create a sense of citizenship where none exists. As such, it is doomed to fail and it is wholly improper.

I was born a British citizen. I never asked to be a European citizen. I do not want European citizenship and I totally reject and repudiate it. The European Constitution, which incorporates the concept of EU citizenship, has been roundly rejected in France and Holland, and it would be rejected if it were voted on in the United Kingdom. The promotion of this failed concept is therefore highly contentious. We are using taxpayers’ money to promote one side of a hotly disputed debate, and that is wrong, undemocratic and disgraceful. I call on colleagues to reject this report out of hand.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – Mr President, it is a very important achievement to have a common position adopted by the Council on this ‘Europe for Citizens’ programme and I congratulate the rapporteur, Mr Takkula, on his work and dedication and, in particular, for improving the scope of the programme.

I want to dwell on two aspects of the programme: town twinning and the memorials to the victims of the twin dictatorships of Hitler and Stalin. I would urge Commissioner Figeľ to coordinate his work with that of his colleague, Commissioner Wallström, who is responsible for information and public relations, in order to maximise the impact of this extremely important report and programme.

Firstly, on the town-twinning movement, I could not disagree more with the previous speaker. In my own country there are town-twinning associations which have existed for 50 years and others which have been newly founded. I wish that the Commissioners – because they are the only people who can do it – would give fair, free and open publicity to the dedication and voluntary work of these organisations. To hear in my own county town of Hertford, the German, French, British and European anthems sung by local citizens and by school children was infinitely more eloquent than the absurd anti-European propaganda that we are given to digest in much of our popular press. We are in a battle for the hearts and minds of public opinion and we cannot allow the sceptics simply to have the best tunes. We have got the best tune, but we have to proclaim it.

Secondly, on the memorials, I am delighted that Mr Takkula has included the victims of Stalinist crimes, because half our European Union was subject to that dictatorship, and just imagine the disbelief of new citizens of the European Union that their suffering should be neglected, whereas those who suffered from Hitler’s Third Reich should be commemorated.

Therefore, I commend this report and this programme to Parliament and the entire European Union and let us hope that this time we win the argument.

  Gyula Hegyi (PSE). – Mr President, Hungary has commemorated the 50th anniversary of the 1956 revolution. Old women and men remember the revolutionary events they witnessed, and young people try to image what happened 50 years ago when the anti-Stalinist revolution united the Hungarians, the reformed communists and the democrats. But some thousand extreme right-wing rioters changed everything last night. They attacked the police, burned down shops, some of them threw stones and bottles at a synagogue, shouting anti-Semitic slogans under the banner of the Hungarian Nazi movement.

These tragic events show us how important it is to remember, and to allow us to remember, the tragedies and crimes of the 20th century. Mr Takkula’s report rightly calls upon us to commemorate the victims of the Nazi and Stalinist regimes. But it is not enough to commemorate: we have to combat present-day extremist ideologies as well. Stalinism is over, thank God; but the danger of the neo-Nazi extremists is still alive. Every democratic party has to condemn extreme right-wing ideologies and violence. We have to learn from the lesson of the Weimar Republic. The smallest concession to the extreme right could lead to huge tragedies.

  Maria da Assunção Esteves (PPE-DE). – Senhor Presidente, Senhores Deputados, os dados do Eurobarómetro são demasiado preocupantes. A maioria dos cidadãos europeus não conhece o sistema institucional da União. O papel da Comissão Europeia é percebido como vago ou muito vago. O Conselho é praticamente desconhecido como instituição. As percepções dos cidadãos são extremamente confusas. Muitos são incapazes de expressar uma opinião fundamentada sobre a Europa. No entanto, há um dado comum: os cidadãos reclamam mais informação e escolhem a televisão como meio privilegiado para essa informação.

Verificamos que a Europa política se fragiliza numa cidadania teórica ou branda, uma vaga sensação de pertença. A Europa é vista mais como uma abstracção do que como uma realidade marcante da nossa forma de vida.

Ora, o que se deseja não é uma cidadania teórica ou branda, o que se deseja é uma cidadania europeia concreta e forte, um sentimento de lealdade e de identificação dos europeus com uma comunidade que tem nos valores universais o seu destino. Sem esse sentimento de lealdade e identificação não há projecto político que resista.

A cidadania é o maior desafio para uma sociedade pós-nacional como é a sociedade europeia. A cidadania europeia é um produto da razão, não é um produto da tradição. Tem de ser construída, não nasce espontaneamente. Estamos perante um novo tempo político, um tempo de partilha, de novas formas de governação. Verdadeiramente, um tempo de viragem da soberania dos Estados para a soberania das pessoas.

Mas sendo assim, que ironia é esta em que a política não acorda as pessoas para um projecto que as coloca no centro?

O Programa Cidadãos pela Europa não dispensa um suporte orçamental adequado nem dispensa uma estratégia de intensa informação. Formas de publicidade institucional (sobretudo na televisão) que mostram as instituições e o programa da Europa, não podem ser adiadas.

Explicar a Europa é necessário para formar um sentimento de Europa.

  Ljudmila Novak (PPE-DE). – Največji dosežek Evropske unije je zagotavljanje miru in sožitja med narodi Evrope. Kritiki Evropske unije pa nam večkrat očitajo, da je delovanje evropskih institucij predrago in preveč oddaljeno od državljanov.

Program "Evropa za državljane" nam ponuja nove akcije, ki bodo pripomogle k zbliževanju evropskih državljanov, tudi tistih, ki niso vključeni v oblike formalnega izobraževanja, vendar si želijo novih znanj, izkušenj in stikov z drugimi državljani Evropske unije. V tem programu lahko sodelujejo pobratena mesta, zato bo dostopen tudi tistim, ki se ne ukvarjajo vsak dan z velikimi projekti Evropske unije. Neposredni stik in osebne izkušnje pa lahko občutno pripomorejo k razumevanju Unije, kar vedno opažam ob obisku skupin iz Slovenije v Evropskem parlamentu.

Tudi šport ima veliko povezovalno moč in lahko spregovori brez dobrega jezikovnega znanja. Sodelovanje v vrhunskem športu postaja vedno bolj domena ozkega kroga ljudi. Ta program pa podpira mednarodno sodelovanje širših množic. Veliki projekti prinašajo velike koristi, mali pa veliko zadovoljstva pri mnogih posameznikih.

Programi bodo še uspešnejši, če bodo enostavno dostopni državljanom in za vsako prijavo ne bo potrebno izpolniti gore formularjev. Dober vtis o Evropski uniji državljani pogosto izgubijo prav zaradi prevelikih administrativnih ovir ob pridobivanju sredstev, zato si moramo tako na evropski kot nacionalni ravni ob ponujanju dobrih programov prizadevati tudi za poenostavljanje postopkov, boljšo informiranost in lažjo dostopnost teh sredstev.

  Ján Figeľ, člen Komisie. Chcem poďakovať za všetky príspevky a hlavne istý angažovaný akcent pre dôležitosť spolupráce na občianskej báze v Európskej únii k niektorým otázkam alebo podnetom.

Program samotný vytvára právnu bázu pre realizáciu a bude vytyčovať priestor pre podmienky, ktoré bude aj Komisia napĺňať, a je dôležité, aby boli čo najskôr známe a aplikované. Parlament bude zapojený cez programový výbor a cez hodnotenie programu.

K dobrovoľníckej službe, resp. k lepšiemu uznávaniu neformálneho vzdelávania: je to náš záujem, snažíme sa o rozpracovanie tejto témy, hlavne v oblasti mládeže cez tzv. youth pass alebo mládežnícky pas, ktorý by mal dobrovoľníckej službe dávať väčšiu transparentnosť a hodnotu.

Súhlasím s tým, že treba zviditeľniť doterajšie výsledky alebo úspechy a charakter tejto spolupráce, napríklad hlavne na úrovni spolupráce miest. Viac než 10 000 obcí spolupracuje v rámci občianskeho programu v Únii. Pred tromi týždňami sme udeľovali 11 zlatých hviezd – je to ocenenie najlepších projektov, ktoré sú inšpirujúce, slúžia konkrétnym ľuďom v konkrétnych problémoch v našich mestách EÚ a mohli by byť rozšírené cez lepšiu viditeľnosť. V tomto súhlasím s pánom kolegom Beazleym.

Program bude realizovať aj osobitný priestor pre špeciálne udalosti alebo „eventy“. Ako príklad by som uviedol minuloročné oslavy 25. výročia poľskej solidarity, ktoré boli financované z osobitného rozpočtového riadku alebo kapitoly. Toto bude možné realizovať v budúcich siedmich rokoch z programu pre občiansku spoločnosť.

Snáď len toľko na záver, že naozaj potrebujeme okrem „business friendly“ alebo „market friendly“ aj „citizen firendly“ Európu – Európu, ktorá je prajná občanom, pomáha im a opiera sa o občiansku spoločnosť a zrelosť. Takže rád by som povedal, že názov programu je jednou stranou mince, pretože občania pre Európu a Európa pre občanov je veľmi dôležitý vzťah. Je to náš priestor, ktorý nám zároveň slúži. Treba ho formovať, rozvíjať a zaň zodpovedať.

Takže chcem poďakovať ešte raz spravodajcovi výboru a celému Parlamentu za veľmi konštruktívny prístup k programu.

  Przewodniczący. Zamykam debatę.

Głosowanie odbędzie się w środę o godz. 12.30.

Pisemne oświadczenie (Reguła 142)

  Katalin Lévai (PSE). – Tisztelt Képviselőtársain! Tisztelt Elnök Úr! Engedjék meg,hogy ezúton gratuláljak a Polgárok Európáért Program (2007-2013) létrehozásához, valamint Hannu Takkula Úrnak a jelentés legújabb változatához.

Mára az Európai Unió intézményi, szociális és politikai kapcsolatok sűrű hálózatává vált, melynek szálait a bővítés még szorosabbra fűzte. Ebben a folyamatban az aktív európai polgár megteremtése kulcsszerepet játszik, megléte elengedhetetlen ahhoz,hogy az Európai Unió demokratikusan és kiegyensúlyozottan fejlődhessen tovább.

Egy önmagáért és társadalmáért felelős európai polgár megteremtéséhez olyan, manapság "elvesztett" értékekre kell helyezni a hangsúlyt, mint a szabadság, tisztesség, a tolerancia és a szolidaritás, melyek európai társadalmunk alapvető értékeit, kohéziós erőit alkotják. Fontosnak tartom továbbá a polgárok kiegyensúlyozott integrációját,de legfőképp kultúrák, nézetek közötti párbeszéd kialakítását. Csak így lehet egy célért együtt cselekedni, saját elképzeléseinket megteremteni, közben a másságot elfogadni, sokszínűséget tiszteletben tartani. Kizárólag a kölcsönös megértés,a szolidaritás és az összetartozás vezethet el az európai polgárság identitástudatáig. Támogatom a közös értékeken, történelmen és kultúrán alapuló európai polgárság kialakítását.

Fontos a mai polgárok értékeinek, vívmányainak népszerűsítése, megbecsülése, miközben a múlt emlékei sem merülhetnek feledésbe. Ha előtérbe helyezzük közös kulturális örökségünket,közös jövőnk alapjait erősítjük meg.

Számomra az európai polgárság nem más, mint-demokratikus jogok és kötelezettségek egyensúlyi rendszerében-önmagunkért, hazánkért az Európai Unióért való felelősség viselése; jogaink szabad gyakorlása, miközben mások hasonló jogainak tiszteletben tartása.

Én egy ilyen közös európai polgárságban élnék szívesen.

Annexe - Déclaration de la Commission

La Commission souhaite attirer l'attention de l'autorité législative sur la nécessité que, au plus tard lors de la publication finale au JO, l'enveloppe financière mentionnée dans l'acte de base soit exprimée à prix courants. Ceci correspond à la pratique budgétaire habituelle et permet d'assurer en toute clarté le respect de la décision de l'autorité législative. Pour le programme en question, le montant à prix courants s'élève à 215 millions d'euros.