Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 25. lokakuuta 2006 - Strasbourg

4. Valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisen tapaamisen tulokset (Lahti, 20. lokakuuta 2006) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Eurooppa-neuvoston selonteko ja komission julkilausuma Lahdessa 20. lokakuuta 2006 pidetyn valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisen tapaamisen tuloksista.

  Matti Vanhanen, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viime perjantaina, lokakuun 20. päivänä, minulla oli ilo isännöidä Lahdessa sekä EU:n epävirallista päämiestapaamista että sen jälkeen järjestettyä illallista, jossa vieraanamme oli Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Päämiestapaaminen ja sen jälkeen järjestetty illallinen onnistuivat hyvin. Nämä EU-maiden päämiesten epäviralliset kokoukset ovat oivallinen tapa rakentaa poliittista yhteisymmärrystä unionin eteenpäin viemiseksi sen keskeisissä haasteissa.

Huippukokouksessa keskityimme erityisesti energian ulkosuhteisiin. Esille nousivat myös laiton maahanmuutto sekä Sudanin/Darfurin tilanne. Erillisessä työistunnossa aiheena oli innovaatiopolitiikan edistäminen kilpailukyvyn ja talouskasvun takaamiseksi. Innovaatiopolitiikan kehittäminen on keskeinen kysymys EU:n kilpailukyvylle, edellytyksillemme ylläpitää hyviä työpaikkoja jatkossakin.

Työlounaalla käydyn avoimen ja perinpohjaisen keskustelun kautta yhdistimme rivimme illallista varten, joidenkin tahojen ennakkoon esittämistä epäilyistä huolimatta. Ilmapiiri lounaalla oli erinomainen, ja jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus oli käsin kosketeltavaa. Yhdellä äänellä puhuminen asetettiin korkeaan arvoon, ja haluan nimittää tätä yhteisymmärrykseen pyrkimisen tahtotilaa Lahden hengeksi.

Illalliskeskustelu Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa oli hyvin rehellinen ja suora. Energiakysymysten lisäksi keskustelimme myös muun muassa ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä sekä Venäjän sananvapaustilanteesta.

Päämiestapaamisen energiakeskustelu oli kattava ja monipuolinen. Tunnelma oli hyvä, ja perusviesti oli sävyeroista huolimatta yhtenäinen. Keskustelussa nousivat esille erityisesti EU–Venäjä-energiasuhteiden kehittämisen periaatteet ja niiden toteuttaminen, suhteiden tiivistäminen strategisesti tärkeisiin kolmansiin maihin, ilmastonmuutoksen torjunta energiapolitiikan kautta sekä tiedonvaihdon parantaminen energiakirjeenvaihtajien verkoston avulla.

EU–Venäjä-energiasuhteiden osalta olimme yksimielisiä entistä tiiviimmän kumppanuuden tarpeesta. Tämän pohjaksi on otettava energiaperuskirjan ja G8:n julistuksen periaatteet, erityisesti avoimuus, markkinaehtoisuus ja vastavuoroisuus. Käytännössä periaatteita tulisi soveltaa jo nyt ja ne olisi sisällytettävä konkreettisessa muodossa tulevaan EU–Venäjä-sopimukseen. Lahdessa vedimme yhteistä linjaa EU–Venäjä-energiasuhteisiin.

Lahdessa vallitsi yhteisymmärrys myös siitä, että suhteiden tiivistämistä unionin naapurustossa olevien muiden tuottaja- ja kauttakulkumaiden kanssa on jatkettava ja vauhditettava vielä ennen vuoden vaihdetta. Tavoitteena on sisämarkkinaperiaatteiden soveltaminen mahdollisimman laaja-alaisesti unionia ympäröivillä alueilla.

Monissa puheenvuoroissa viitattiin ilmastonmuutokseen keskeisimpänä kansainvälisenä haasteena. EU:n on osoitettava johtajuutta erityisesti kestävän energian edistämisessä. Energiatehokkuuteen liittyvien innovaatioiden ja teknologioiden osalta eurooppalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa. Olimme yhtä mieltä siitä, että energia- ja ilmastokysymykset on pidettävä myös jatkossa keskeisesti esillä EU:n huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa, kuten Suomen puheenjohtajakaudella on tehty.

Energian saannin turvaaminen edellyttää suuria investointeja siirtoverkkoihin ja muuhun infrastruktuuriin. Siksi yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tulee tehostaa energian infrastruktuurihankkeissa. Energian toimitusvarmuuden on oltava eräs kriteereistä, kun Euroopan investointipankin lainavaltuuksia myönnetään kolmansille maille.

On tärkeää, että unioni saa ulkoisen energiapoliittisen päätöksenteon pohjaksi ja ulkoisiin ongelmatilanteisiin vastaamista varten käyttöönsä laajapohjaista tietoa. Lahdessa sovimme, että pyrimme etenemään energiakirjeenvaihtajien verkoston perustamisessa ripeästi vielä tämän vuoden kuluessa. Yksityiskohdista sovitaan neuvostossa. Tiedon keräämisen ja sen analysoimisen tehostamisella lisätään jäsenvaltioiden ja instituutioiden välistä yhteistyötä ja parannetaan solidaarisuutta energiakysymyksissä.

Päämiestapaamisen keskustelut energian ulkosuhteista pohjustavat myös Eurooppa-neuvoston seuraavaa kevätkokousta, jossa on tarkoitus hyväksyä energiapolitiikan priorisoitu toimintaohjelma.

Päämiestapaamisen työistunnossa keskustelimme innovaatiopolitiikan edistämisestä. Keskustelussa nousivat esille etenkin immateriaalioikeudet, erityisesti patentit, yritysmaailman ja julkisen vallan välinen yhteistyö, Euroopan teknologiainstituutti sekä standardit. Olimme yhtä mieltä siitä, että unioni tarvitsee selkeitä linjauksia immateriaalioikeuksista. Kilpailukykyneuvosto tulee välittämään komissiolle yksityiskohtaisemmat toiveet immateriaalioikeusstrategian osalta. Lahdessa korostimme, että komission esityksessä tulisi tarkastella erityisesti immateriaalioikeuksien järjestelmän laatua. Komissio antaa esityksen ennen Eurooppa-neuvoston kevätkokousta.

Lahdessa korostettiin voimakkaasti, että Euroopan patenttijärjestelmästä on tehtävä kustannustehokkaampi ja ennustettavampi. Lisäksi tarvitaan oikeudenkäyntijärjestelmien kehittämistä. Asiassa tulisi pyrkiä etenemään nopeasti. Komissio antaa loppuvuodesta tiedonannon, joka sisältää konkreettisia ehdotuksia Euroopan patenttijärjestelmän kehittämisestä. Neuvosto käsittelee eri vaihtoehtoja komission ehdotuksen saatuaan.

Patenttijärjestelmän tehostaminen on ollut vaikea kysymys neuvostolle, mutta eurooppalaisen järjestelmän kehittäminen on olennaista uudistumiskyvyllemme. Minusta henkilökohtaisesti on selvää, että kaikkien pitää nähdä yhteinen etu ja olla valmiita tinkimään ahtaista kansallisista lähtökohdista ja hyväksyä muun muassa kielijärjestelmän yksinkertaistaminen.

Olimme myös yhtä mieltä siitä, että meidän on edistettävä yritysmaailman ja julkisen vallan välistä yhteistyötä. Euroopan teknologia-alustat ja teknologiset yhteisaloitteet ovat hyviä välineitä avainteknologioiden kehittämiseksi. Jotta pääsemme eteenpäin, on tärkeää, että EU:n seitsemäs puiteohjelma hyväksytään viivytyksettä. Teknologisille yhteisaloitteille on tarkoitus myöntää EU-rahoitusta tästä ohjelmasta.

Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Lahden kokouksen alla vahvistettiin yhden kypsimmän teknologia-alustan, Artemiksen, eteneminen ja komission tahto toteuttaa se teknologisena yhteisaloitteena. Alan yritykset ovat sijoittamassa huomattavia summia tämän yhteisaloitteen toteuttamiseen. Suomenkin valtio on näyttänyt tässä hyvää esimerkkiä ja on luvannut aloitteelle yhteensä 70 miljoonaa euroa kansallista tukea seitsemän vuoden ajalle. Kaikkiaan Artemis on yksi suurimpia eurooppalaisia teknologiahankkeita hyvin keskeisellä ja lupaavalla tulevaisuuden teknologian alalla.

Komissio antoi viime viikolla Euroopan teknologiainstituuttia koskevan lainsäädäntöesityksen. Lahdessa esityksen pikaiselle yksityiskohtaiselle käsittelylle neuvostossa annettiin vihreää valoa. Pidän aloitetta suuressa arvossa ja katson, että se voi tuoda todellista lisäarvoa yliopistojen ja yritysten välisen tutkimusyhteistyön kehittämiseen.

Lopuksi haluaisin mainita standardisoinnin, jota myös sivusimme kokouksessamme. Kuten olen jo aiemmin korostanut, standardisoinnilla on suuri merkitys unionin kansalaisten elämässä. Esimerkiksi Euroopan laajuisen GSM-järjestelmän luominen matkapuhelimille mahdollisti sen, että Euroopasta tuli tämän alan johtava tekijä maailmassa. Jos Eurooppa ei kykene sopimaan hyvistä standardeista, ne asetetaan muualla.

Kaikki tiedämme, että innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua, mutta ongelmana on ollut konkreettisten askeleiden ottaminen. Lahdesta saamamme ohjauksen avulla pyrimme nyt etenemään kilpailukykyä edistävän toimintaympäristön luomisessa.

Maahanmuutosta käydyssä keskustelussa esille nousi erityisesti jäsenvaltioiden sitoutuminen yhteistyöhön ja solidaarisuus maahanmuuttokysymysten ratkaisemiseksi. Aihe koskettaa koko unionia. Vaikka akuutin kriisin hoitamiseen tarvitsemme nopeita lyhyen tähtäimen toimia, keskusteluissamme korostettiin erityisesti tarvetta johdonmukaiselle ja kattavalle maahanmuuttopolitiikalle. Tämä pitää sisällään sekä laittoman että laillisen maahanmuuton. Lisätoimenpiteitä on tehtävä myös maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Esille nousi erityisesti tarve tiiviille yhteistyölle Afrikan maiden, kuten myös muiden lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Parhaiten maastamuuttopaineita voidaan hoitaa tukemalla kehitystä niin Afrikan maissa kuin muuallakin.

Euroopan rajaturvallisuusviraston työlle annettiin keskustelussa täysi tuki ja todettiin tarve tehostaa sen työtä lisäämällä resursseja.

Kokouksessamme todettiin myös tarve kehittää päätöksentekojärjestelmäämme, jotta unioni voisi vastata tehokkaammin ja ajoissa akuutteihin kysymyksiin.

Arvoisa puhemies, kiitän painokkaasta ja perusteellisesta puheenvuorosta, jonka Te käytitte Lahdessa. Toitte hyvin esille Euroopan parlamentin näkemyksen siitä, että oikeus- ja sisäasioiden päätöksentekoa on tehostettava. Tämän käsityksen puheenjohtajavaltio jakaa täysin.

(Suosionosoituksia)

Maahanmuuttoa käsitellään vielä sekä oikeus- ja sisäministereiden että ulkoministereiden työssä. Palaamme aiheeseen joulukuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Lahdessa puhuimme myös Sudanin/Darfurin vakavasta tilanteesta. Totesimme vakavan huolemme Darfurin humanitaarisesta ja ihmisoikeustilanteesta. Välitän Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana tämän vakavan viestin Lahdesta Sudanin presidentille. Painetta Sudanin hallitukseen tulee edelleen ylläpitää, jotta se keskeyttäisi sotatoimet, mahdollistaisi YK:n rauhanturvaoperaation ja käynnistäisi neuvottelut kapinallisten kanssa.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa käyty epävirallinen keskustelu oli hyvin hyödyllinen strategisen kumppanuutemme kehittämiseksi. Strategiseen kumppanuuteen kuuluu yhteistyöhakuisuus ja valmius keskustella kaikista asioista. Kumppanuus ei ole saavutettu olotila, vaan jatkuvassa liikkeessä oleva prosessi. Lähdemme siitä, että aidon ja kestävän kumppanuuden on perustuttava yhteisille arvoille.

Arvoisa puhemies, kiitän Teitä myös tässä yhteydessä päivällisellä käyttämästänne puheenvuorosta ja ilmaisemastanne tuesta tälle tärkeälle näkökohdalle. Arvot ovat kaiken perusta.

Keskustelimme Venäjän presidentin kanssa siitä, miten energiayhteistyön tavoitteita voitaisiin edistää uudella sopimuksella. Nämä keskustelut pohjustavat myös marraskuun EU–Venäjä-huippukokousta. Helsingin huippukokouksessa on tarkoitus sopia neuvottelujen aloittamisesta uudesta ja kattavasta EU–Venäjä-suhteita koskevasta sopimuksesta.

Kansainvälisten kysymysten osalta sovimme presidentti Putinin kanssa, että pyrimme entisestään tiivistämään EU–Venäjä-yhteistyötä. Yhteistyön tiivistämisen tarve on korostunut muun muassa Iranin, Pohjois-Korean ja Lähi-idän viimeaikaisten tilanteiden kautta.

Otin illallisella esille toimittaja Anna Politkovskajan järkyttävän murhan. Kerroin presidentti Putinille jäsenvaltioiden kansalaisten tuntemasta huolesta siitä, onko Venäjällä tapahtunut käänne huonompaan sanan- ja ilmaisunvapauden osalta. Totesin unionin viestinä, että tämä meitä kaikkia syvästi järkyttänyt murha on tutkittava ja syylliset saatettava oikeuteen. Lisäksi otin esille huolemme Tshetshenian tilanteesta.

Venäjän ja Georgian väliset suhteet nousivat myös esille. Ilmaisin presidentti Putinille unionin huolen jännityksen kasvamisesta, ja totesin unionin olevan valmiina toimimaan kriisin ratkaisun edistämiseksi.

Rakennamme strategista kumppanuutta Venäjän kanssa konkreettisesti yhteisten alojen puitteissa tavattoman laajalla rintamalla. Suomen puheenjohtajakaudella etualalla ovat energia, ympäristö, liikenne, oikeus- ja sisäasiat sekä ihmisoikeudet.

Euroopan unionin on kyettävä puhumaan yhdellä äänellä kumppaneidensa kanssa. Hajanaisina ja eripuraisina olemme heikkoja, emmekä kykene hoitamaan etujamme emmekä edistämään niitä arvoja, joille unioni perustuu. Lahdessa onnistuimme osoittamaan presidentti Putinille, että unioni on yksituumainen ja päättäväinen. Olen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana tästä saavutuksesta ylpeä, ja katson, että olemme ottaneet EU:n Venäjä-suhteissa uuden askeleen. Tämä ei tarkoita sitä, että Venäjä olisi kanssamme kaikesta samaa mieltä. Kävimme tosiaan pitkän keskustelun, jossa presidentti Putin vastasi esittämiimme näkökohtiin yksityiskohtaisesti ja haki myös puutteita EU:n toiminnasta. Tähän olemme Venäjän kanssa tottuneet, se on normaalia vuoropuhelua.

Keskeinen kysymys nyt Lahden jälkeen on se, miten siirrymme sanoista tekoihin ja viemme käsiteltyjen aiheiden osalta työtä eteenpäin. Luotamme normaaleihin, käytössä oleviin valmistelukanaviin.

Pääosa työstä tehdään neuvostossa komissiolta saatavien aloitteiden pohjalta. Useiden aiheiden osalta hyödynnämme saamaamme poliittista ohjausta vielä jäljellä olevien viikkojen aikana puheenjohtajakaudellamme. Myös Euroopan parlamentilla on keskeinen asema Lahdessa sovittujen asioiden vauhdittamisessa.

Kiitän lämpimästi tilaisuudesta saada esitellä Lahden epävirallisen valtion- tai hallitusten päämiesten tapaamisen tuloksia. Vastaan mielelläni kysymyksiin, joita alustukseni on teissä herättänyt.

(Suosionosoituksia)

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, pääministeri Vanhanen tarjosi teille perusteellisen katsauksen viime perjantaina Lahdessa pidetyn Eurooppa-neuvoston epävirallisen tapaamisen tuloksiin. Haluan keskittyä muutamiin seikkoihin.

Lahden tapaaminen on nähtävä osana prosessia. Kuten tiedätte, olemme toistaneet, että meidän on vietävä yhdentymistä eteenpäin käytännöllisillä ja konkreettisilla toimilla, ja näin olemme toimineetkin yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa. Olemme laatineet kunnianhimoisen ohjelman, jossa käsitellään esimerkiksi turvallisuutta, energiaa, tutkimusta, ja seuraavaksi meidän on ryhdyttävä toteuttamaan tätä ohjelmaa. Juuri näin toimimme Lahdessa.

Innovoinnista toteaisin ensinnäkin, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että se on tärkeää ja että Eurooppa on jäänyt jälkeen. Yhteisymmärrys vallitsee siitä, että on tarjottava enemmän tukea ja kannustimia innovoinnille ja että innovoijia haittaavia esteitä on vähennettävä. Tätä on tuettu Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan parlamentin päätöslauselmissa. Tarvitsimme selkeitä, käytännön toimia sen osoittamiseksi, että Eurooppa on valmis olemaan kehityksen kärjessä, ja näin Lahdessa tapahtui.

Yhteisten teknologia-aloitteiden osalta esimerkiksi sulautettuja tietokoneita koskevan Artemis-ohjelman kaltaisten keskeisten hankkeiden toteuttamista on viivästyttänyt puuttuva kansallinen rahoitus. Nyt olemme saaneet selkeitä sitoumuksia suorasta tuesta.

Mitä tulee menettelyihin eurooppalaisten standardien asettamiseksi tuotteille, olemme sopineet siitä, että näitä menettelyjä on nopeutettava. Lisäksi katson, että nyt on otollinen hetki kehittää immateriaalioikeuksia, muun muassa patentteja, ja komissio aikoo viedä tätä asiaa eteenpäin ennen vuoden loppua.

On tärkeää, että komissiolle on näytetty vihreää valoa Euroopan teknologiainstituuttia koskevassa asiassa. Olen kiitollinen tuesta, jota sain kaikilta niiltä jäseniltä, jotka puhuivat tämän instituutin puolesta kaksi viikkoa sitten pidetyllä istuntojaksolla. Yhä suurempi yhteisymmärrys vallitsee siitä, että Euroopan innovaatiojohtajuus saavutetaan Euroopan teknologiainstituutin avulla. Olemme saaneet koko Euroopan yritys- ja tiedeyhteisöltä innokasta tukea.

Parlamentin tälle tärkeälle aloitteelle antama huomio on auttanut toden teolla ehdotuksen yksityiskohtien laatimisessa. Seuraavaksi on tietenkin tarkoitus neuvotella yksityiskohdista, muun muassa määrärahoista. Odotan innokkaasti työskentelyn alkamista kanssanne ja neuvoston kanssa siirtyäksemme ripeästi asetuksen antamiseen. Mielestäni Euroopan teknologiainstituutti voi olla Euroopalle huippuinnovaatioiden lippulaiva. Meidän on kehotettava tätä instituuttia ottamaan painopisteekseen ilmastonmuutoksen suuret haasteet ja kaikki se, mikä liittyy ympäristöä säästäviin energialähteisiin. Tämä on meille yhteiskuntana tärkeä tehtävä. Meidän on kehotettava Euroopan tiedeyhteisöä auttamaan meitä näiden ongelmien ratkaisemisessa, jotta voimme pysyä jatkossakin eturivissä tämän kenties 2000-luvun suurimman haasteen edessä.

Keskustelun toinen pääasia oli energia. Komissio oli tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajavaltion kanssa yksilöinyt kolme käytännön edistämistoimea, ja saimme niille kaikille tuen.

Eurooppa-neuvostossa sovittiin ensinnäkin siitä, että meidän on tiivistettävä energia-alan suhteitamme naapurimaihimme, erityisesti Venäjän, Norjan tai Algerian kaltaisiin energiaa tuottaviin maihin sekä Turkin ja Ukrainan kaltaisiin keskeisiin kauttakulkumaihin.

Toiseksi Eurooppa-neuvostossa sovittiin energiavastaavien verkoston luomisesta. Tämän verkoston avulla voimme valmistautua paremmin odottamattomiin kriiseihin energianhankinnassamme.

Kolmanneksi Eurooppa-neuvostossa sovittiin yhteisestä erityisestä suhtautumistavasta Venäjään. Teimme presidentti Putinille selväksi, että toivomme tiivistä energiasuhdetta tällaisen keskeisen kumppanin kanssa, mutta tämän suhteen on perustuttava niihin periaatteisiin, jotka Venäjä on jo allekirjoittanut tänä vuonna isännöimässään G8-maiden kokouksessa, ja energiaperuskirjaan eli avoimuuteen, oikeusvaltioon, vastavuoroisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä markkinoiden avaamiseen ja markkinoille pääsyyn. Näitä periaatteita sovelletaan energiaan mutta ei pelkästään energiaan. Ne ovat tarpeellisia keinoja molemminpuolisen luottamuksen lisäämiseksi ja olennainen sijoitus pitkän aikavälin suhteen luomisen kannalta.

Tämä viesti oli sitäkin voimakkaampi, koska olimme yhtenäisiä. Lahdessa oli havaittavissa selkeä solidaarisuuden tunne, ymmärrys siitä, että Euroopan unioni toimii tulevaisuudessa yhdessä ja että venäläisten kumppaniemme on noudatettava samoja luotettavuusstandardeja suhteessa eurooppalaisiin, olipa kyseessä mikä tahansa jäsenvaltio. Pääministeri Vanhanen puhui koko Eurooppa-neuvoston puolesta ja esitteli ne yleiset kysymykset, jotka koskevat Venäjän suhteitamme laajasti, ja olin ylpeä siitä, että minua pyydettiin puhumaan energia-asioista.

Tämän kokouksen ja Lahden tapaamisen onnistumisen kannalta oli tärkeää, että kaikki Eurooppa-neuvoston jäsenet tukivat selkeästi puheenjohtajavaltion ja Euroopan komission lausumia. Solidaarisuusajatuksesta on tullut entistäkin tärkeämpi. Solidaarisuus ja johdonmukaisuus ovat Euroopan unionimme avainsanoja enemmän kuin koskaan ennen.

Sillä, että energia-asiassa edistytään Venäjän kanssa tehtävän uuden kokonaissopimuksemme kehyksessä, varmistetaan osaltaan tämän yhteisen lähestymistavan säilyminen. Lyhyesti sanottuna seuraava viesti on menossa perille: energia on eurooppalainen kysymys, joka edellyttää eurooppalaisia ratkaisuja. Neuvostossa myönnetään enenevässä määrin se, minkä te Euroopan parlamentissa olette kauan tienneet: Euroopan unionilla on keskeinen rooli energiaturvallisuuden luomisessa ja energiapolitiikan kautta ilmastonmuutoksen hallinnassa. Tämä on hyvä enne sille energiapaketille, jonka komissio aikoo esitellä tammikuussa.

Euroopan unioni ei saa rajoittaa suhdettaan Venäjään vain energiaan. Illallisella presidentti Putinin kanssa Euroopan unioni otti esiin muita kysymyksiä: ihmisoikeudet, kaupan, viisumit, kulttuurin ja yhteiset kansainväliset huolenaiheet. Käsittelimme Georgian kaltaisia arkaluonteisia kysymyksiä. Pääministeri Vanhanen toisti Euroopan unionin huolen Anna Politkovskajan murhasta. Euroopan parlamentissa käymässämme edellisessä keskustelussahan tämä huolestuminen tuotiin julki varsin näkyvästi. Tämä laaja aiheiden valikoima on säilytettävä neuvotellessamme uudesta kokonaissopimuksesta Venäjän kanssa. Tämä on kattavan sopimuksen olennainen ydin.

Kolmanneksi Lahdessa käytiin lyhyt mutta tärkeä keskustelu maahanmuutosta. Jälleen kerran vallitsi selkeä ymmärrys siitä, että kyseessä on kollektiivinen ongelma, joka edellyttää kollektiivista vastausta. Sain tilaisuuden selventää, että komissio aikoo tehdä tulevina viikkoina ehdotuksia, jotka koskevat merivalvonnan parantamista unionin etelärajoilla. Lisäksi aiomme ryhtyä maahanmuuttoa koskevan laaja-alaisen strategiamme saattamiseen ajan tasalle ennen Eurooppa-neuvoston joulukuun kokousta ja tehdä työtä ongelman ratkaisemiseksi sen alkulähteillä maahanmuuttoa ja kehitysyhteistyötä käsittelevässä Euroopan ja Afrikan välisessä kokouksessa ensi kuussa.

Tällä alalla voisimme kuitenkin tehdä paljon enemmän, jos olisi olemassa poliittista tahtoa ja päättäväisyyttä, joiden myötä saisimme tarvittavat työkalut ja voimavarat. Katsomme erityisesti, että päätöksentekojärjestelmää on mukautettava. Tämän voimme tehdä jo nykyisten sopimusten puitteissa. Emme voi jäädä odottamaan kovin pitkäksi aikaa päätöksiä, jotka jäävät varsin usein syntymättä yksimielisyyssäännön vuoksi. Olkaamme rehellisiä: on täysin järjetöntä, että yhteisellä vapaan liikkuvuuden alueella ajattelemme ajoittain edelleen 25:n eri maahanmuuttopolitiikan kautta. Tarvitsemme eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa.

(Suosionosoituksia)

Lopuksi todettakoon, että myös Darfurista keskusteltiin. Pyrin edelleen määrätietoisesti siihen, että teemme kaiken voitavamme uuden humanitaarisen murhenäytelmän ehkäisemiseksi.

Näin ollen Lahti oli toinen virstanpylväs kollektiivisella tiellämme kohti eurooppalaisten valmistamista globalisaatioon. Emme aio kääntyä pois tältä tieltä. Kansalaistemme odotukset käytännön tulosten Euroopasta kasvavat. Meidän on jatkettava vastaamista näihin odotuksiin. Olen kiitollinen pääministeri Vanhaselle erinomaisesta puheenjohtajuudesta ja puheenjohtajavaltio Suomelle tiiviistä yhteistyöstämme. Tämä jatkukoon puheenjohtajakauden loppuun saakka ja sen jälkeenkin. Tällä tavalla saavutamme käytännön tuloksia Eurooppamme hyväksi.

(Suosionosoituksia)

  Ville Itälä, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri Vanhanen, arvoisa puheenjohtaja Barroso, Lahden kokouksen arvioinnissa voidaan varmasti lähteä siitä, että kokouksen tulokset saavat kiitettävän arvosanan. Lähtökohta kokoukselle ei ollut helppo. Monet lehdet, erityisesti arvostettu Financial Times, maalaili varsin tummia pilviä jo etukäteen kokouksen ylle. Lehti väitti, että on suuri riski kutsua Venäjän presidentti Putin kokoukseen, koska EU on hajanainen ja eripurainen sekä energia- että Venäjä-politiikassa. Tämä olisi lehden mukaan vain voitto presidentti Putinille. Toisin kuitenkin kävi. Oli hienoa katsoa, kun EU-johtajat toimivat yhtenäisesti ja puhuivat illallisella me-muodossa.

Itse olen usein täällä pitämissäni puheissa vaatinut, että EU:lla pitää olla yhtenäinen, yhdellä äänellä puhuva ja pitkäjänteinen Venäjä-politiikka. Nyt tässä asiassa onnistuttiin ottamaan ensiaskeleet. Tämä osoittaa myös kansalaisille, että EU pystyy toimimaan vaikeissakin asioissa.

On tietysti myönnettävä, että meillä on vielä pitkä tie kuljettavana ennen kuin asiat voivat muuttua konkretiaksi ja ennen kuin Venäjä ratifioi energiaperuskirjan, jolla markkinat avataan ja noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä. Vaikka tämä oli pieni askel, se oli kuitenkin merkittävä askel kohti yhtenäistä, pitkäjänteistä Venäjä-politiikkaa.

Tärkeää oli myös se, että ihmisoikeuskysymyksistä ja toimittaja Anna Politkovskajan murhasta uskallettiin keskustella avoimesti ja kiertelemättä. Me emme voi uhrata ihmisoikeuksia energiapolitiikan alttarille.

Keskustelu oli avointa myös presidentti Putinin puolelta, vaikkei hän kannoistaan luopunutkaan. Sitä tuskin kukaan odottikaan. Yhteistyö voi perustua vain keskinäiselle luottamukselle ja yhteiselle tahdolle. Nyt on avattu väylä, jolla voidaan syventää yhteistyötä niin energia- kuin muissakin kysymyksissä.

Se, mitä jäin kaipaamaan illalliskeskustelussa Putinin kanssa, olivat Itämereen liittyvät asiat. Tämä olisi ollut oiva tilaisuus nostaa Itämereen liittyvät ongelmat Venäjän kanssa esiin. Ymmärrän kuitenkin hyvin, että yhden illallisen aikana ei voida ottaa esille kaikkia asioita. Yhteisenä johtopäätöksenä Lahden kokouksesta voidaan todeta: "hyvin toimittu pääministeri Vanhanen".

(Suosionosoituksia)

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi esittää huomion, joka koskee Venäjän presidenttiä Putinia, joka oli näkyvästi esillä pääministeri Vanhasen puheessa ja teidän puheessanne, arvoisa komission puheenjohtaja.

Illan Putinin seurassa on täytynyt olla mieleenpainuva. Kuulemieni selostusten ja sen perusteella, mitä olen lukenut, tapaaminen presidentti Putinin kanssa oli omaa luokkaansa. On mielestäni hyvä asia, että presidentti Putin on niin avoin. Tämä ei ole ongelma minulle eikä muutoinkaan ryhmälleni. Haluan aivan ensiksi todeta, että se, että presidentti Putin kommentoi parlamentin puhemiehen Borrell Fontellesin puhetta, on meille kunnianosoitus. Tämä osoittaa, että hän oli ainakin kuulolla. Emme tietenkään koskaan tiedä, kuuntelevatko kaikki, mutta näyttää siltä, että presidentti Putin kuunteli.

Torjumme kuitenkin presidentti Putinin parlamenttimme puhemiehen puheesta esittämät huomiot siltä osin kuin ne ovat luonteeltaan loukkaavia, koska parlamentin puhemies puhuu kaikkien parlamentin jäsenten puolesta, ja kiitämme häntä siitä, mitä hän totesi.

(Suosionosoituksia)

Toiseksi haluan sanoa: kyllä, on hyvä asia, että presidentti Putin sanoo, mitä hän ajattelee Italiasta. On hyvä asia, että presidentti Putin sanoo, mitä arvosteltavaa hänellä on Espanjan osalta. Mielestäni nämä ovat hyviä asioita, koska eurooppalainen yhteiskunta on avoin yhteiskunta. Meidän yhteiskunnassamme kaikki voivat arvostella kaikkea. Tässä suhteessa yhteiskuntamme eroaa selvästi venäläisestä yhteiskunnasta, jossa kaikki eivät voi arvostella mitä tahansa.

(Suosionosoituksia)

Näin ollen on hyödyllistä vaihtaa avoimesti mielipiteitä Venäjän presidentin kanssa. Tämän vuoksi sanomme myös, etteivät Tšetšenian tapahtumat ole oikein ja että ihmisoikeuksien loukkaaminen ja ihmisten halventaminen on tuomittava. Lisäksi haluan mainita, että myös Venäjän kansaa ja Venäjän armeijan sotilaita kohdellaan siellä halventavasti. On tietenkin täysin selvää, ettei – aiomme tuoda tämän esiin Anna Politkovskajan kuolemaa käsittelevässä päätöslauselmassa – voida puhua toimivasta demokratiasta nykypäivän Venäjällä, jossa toimittajien on pelättävä henkensä puolesta, jos he puhuvat oman maansa epäkohdista. Tämä on täysin selvää.

Näin ollen avoin mielipiteiden vaihto meidän taholtamme presidentti Putinin, kaikkien venäläisten ja tapaamiemme venäläisten poliitikkojen kanssa on osa sitä, miten ymmärrämme kumppaneina toimimisen. Mehän arvostelemme sitäkin, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Varaamme itsellemme oikeuden arvostella sitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu, kuten myös meitä itseämme voidaan arvostella.

Niinpä suhtaudun kriittisesti myös pääministeri Vanhasen ja komission puheenjohtajan puheisiin siltä osin kuin he lupasivat monia asioita. Kaikki kuulosti niin hienolta. Te tietenkin tiedätte tämän, koska totean sen kaikissa puheissani, joissa käsittelen huomioitanne. Erinomaista! Loistavaa! Sen jälkeen, kun kaikki se, mitä meille kuvailitte, on toteutettu, Eurooppa on todella teknologian Eldorado, koulutuksen ja pätevöitymisen Eldorado. Meistä tulee 2000-luvun – jopa 2100-luvun – osaamisyhteiskunta. Erinomaista! Eteenpäin, aina eteenpäin! Arvoisat kuulijat, minun on kuitenkin kerrottava teille, että tulee hetki, jolloin teidän on esitettävä todelliset tulokset!

Se ilmoituksista. Ne ovat erinomaisia! Paitsi että – eikä tämä koske ainoastaan teitä, arvoisa komission puheenjohtaja: itse asiassa se koskee kaikkein vähiten teitä, sillä te tosiasiassa teette oikeita ehdotuksia ja myös yritätte työskennellä ilmoittamienne tavoitteiden hyväksi – teidän neuvostossa, teidän, arvoisa pääministeri Vanhanen, ja muiden valtion- tai hallitusten päämiesten, teidän kaikkien on toteutettava käytännössä se, mitä olette todenneet energiapolitiikasta, ja tähän sisältyy täytäntöönpano kansallisissa energiasuunnitelmissa.

(Suosionosoituksia)

Hyvät kollegat, lisäksi totean, että jos emme halua olla riippuvaisia Venäjän energiasta, on lopetettava energian tuhlaaminen Euroopassa, Yhdysvalloissa ja maailman teollistuneissa kansakunnissa. Jos halutaan rajoittaa ilmastokatastrofia, on vähennettävä hiilidioksidipäästöjä, eikä tätä voida toteuttaa käyttämällä Venäjän maakaasua vaan parantamalla energiatehokkuutta, hyödyntämällä nykyistä paremmin uusiutuvia energialähteitä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia ja huipputehokkaita voimalaitoksia. Tähän tarvitsemme lisäksi enemmän teknologiaa, ja tässä kohden ympyrä sulkeutuu ja palaamme Lissabonin prosessiin, koska jos haluamme uutta teknologiaa, meidän on sijoitettava kansalaistemme aivoihin ja yliopistoihin.

Kaikki tämä on totta. Me vain keskustelemme siitä täällä joka kerta uudelleen. Aina vain uudelleen, samat asiat vielä kerran, samat lausunnot, ja taas pidän itsekin saman puheen. Tämäkään puhe ei ole uusi. Olen jo esittänyt sen muutetussa muodossa monta kertaa. En halua ikävystyttää itseäni – en edes omilla puheillani. Niinpä pyyntöni teille on: johtakoot komission ja neuvoston ilmoitukset vihdoin tekoihin!

(Suosionosoituksia)

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tänään meillä ei ole käsiteltävänä päätöslauselmaa, mutta eipä huipputapaamisessakaan saatu aikaan päätelmiä. En tarkoita sitä, että tällaiset tilaisuudet olisivat merkityksettömiä, päinvastoin: aktiivisempia unionin tason toimia tarvitaan niin kiireellisesti, että unioni voisi ja sen pitäisi järjestää vuosittain neljä virallista huippukokousta Nizzan sopimuksen mukaisesti.

Mitä Lahdessa oli tarjolla? Arvoisa pääministeri, en viittaa artisokkakeittoon tai grillattuun hanheen, jota tarjositte illalliseksi, mikä osoittaa, että teillä on kyky korvata parmankinkku, vaan Euroopan teknologiainstituuttiin ja EU-patenttiin, energiaturvallisuuteen, maahanmuuttoon, Venäjän-suhteisiin – strategisiin aiheisiin, jotka edellyttävät vakavan pohdinnan lisäksi myös strategisia päätöksiä, joista ilmenee johdonmukaisen politiikan tarve.

Mitä hyötyä on Euroopan teknologiainstituutista, joka tuottaa innovatiivisia ajatuksia, jos unionimme ei pysty sopimaan nopeasta ja yksinkertaisesta patenttien rekisteröintijärjestelmästä? Mitä toivoa on kollektiivisesta ilmastonmuutosstrategiasta, jos emme ole valmiit muuttamaan energian käyttö- ja tuottamistapoja perinpohjaisesti yhdessä? Mitkä ovat yhteisen maahanmuuttopolitiikan näköalat, jos emme pysty laatimaan sellaisia kehitys- ja kauppapolitiikkoja, joilla voidaan lievittää lohdutonta köyhyyttä ja kurjuutta? Lukuisat vihreät kirjat ja toimintasuunnitelmat viitoittavat tietä eteenpäin, mutta kuuluisan hevosvertauksen mukaisesti jäsenvaltiot voidaan kyllä johdattaa veden äärelle, mutta niitä ei voida pakottaa juomaan. Tämän vuoksi Euroopan unioni on epäonnistumassa, ja tämän vuoksi tarvitsemme enemmän eikä vähemmän Eurooppaa.

Ryhmäni osoittaa suosionsa puhemies Borrellille ja pääministeri Vanhaselle ja muille pääministereille, jotka ottivat esiin Anna Politkovskajan murhan. Vaikka monille meistä presidentti Putinin kutsuminen ja se julkisuus, jonka hän sai osakseen, oli erityisen kiusallista, puheenjohtajavaltiota Suomea ja Suomen presidenttiä ei pidä syyttää. Virhe tehtiin, kun presidentti Putinin maata pyydettiin liittymään Euroopan neuvostoon ja G8-maiden ryhmään ennen oikeusvaltion juurruttamista maan kulttuuriin.

Arvoisa presidentti Putin, "mafia" ei ole venäläinen ilmaus, mutta "organizovannyje žuliki" on liian usein vaikutelmamme maastanne.

Euroopan unionin ei pidä allekirjoittaa kumppanuus- ja yhteistyösopimusta Venäjän kanssa ennen vapauden, avoimuuden ja oikeusvaltion vakiinnuttamista ja ennen kuin sijoittajilla on näiden periaatteiden tuoma oikeusvarmuus.

(Suosionosoituksia)

  Monica Frassoni, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Lahden tapaamisessa kävi ilmi hyvin selvästi, että kansainväliset toimet ja sisäpoliittiset valinnat nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa.

Mielestämme demokraattisen Venäjän ja niiden tukeminen, jotka Anna Politkovskajan tavoin taistelivat ja taistelevat edelleen Putinin valtajärjestelmän autoritaarista kehitystä vastaan, on täysin yhdenmukaista niiden toimien kanssa, jotka koskevat mantereemme energiahuollon varmistamista, Kioton pöytäkirjan noudattamista sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.

Vaikeneminen Tšetšenian joukkomurhista, yli 90 kansalaisjärjestön toiminnan lopettaminen, mielivaltaiset oikeudenkäynnit, kohdennetut murhat ja paheneva korruptio kaasun hankkimiseksi eivät ole paras mahdollinen strategia. Tältä osin ryhmämme kiittää puhemies Borrellia. Toteamme kuitenkin kaikella kunnioituksella torjuvamme sen selkeän tuen, jonka puhemies Borrell ja Suomen hallitus ovat antaneet ydinvoiman elvyttämiselle. Haluammepa tai emme, on olemassa selkeä yhteys ydinvoiman niin sanotun rauhanomaisen käytön ja ydinaseiden leviämisen välillä, mitä Iranin tilanne selvästi ilmentää. Näin ollen oikeuksilla ja energialla ei pidä käydä kauppaa.

Ukrainan tapahtumat ja äskettäiset Georgian tapahtumat osoittavat, ettei rauhoittamispolitiikka lisää Putinin luotettavuutta vaan ainoastaan hänen määrätietoisuuttaan toimia vain oman valtaryhmittymänsä edun mukaisesti. Olemme jo hukanneet paljon arvokasta aikaa tässä asiassa. Tämän vuoksi emme saa hukata merkittävää tilaisuutta, jonka kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen raukeaminen vuoden lopussa tarjoaa. Haluamme heti todeta, että aiomme vastustaa ehdottomasti jokaista yritystä, jonka tarkoituksena on ehtojen poistaminen ja erityisesti ihmisoikeuslausekkeeseen tehtävän viittauksen poistaminen tästä sopimuksesta.

Meidän on laadittava strategia, jolla pyritään vähentämään kestämätöntä kulutusta ja liikenteemme, rakennustoimintamme ja sähköjärjestelmiemme kauhistuttavaa tehottomuutta ja jolla edistetään lisäksi päättäväisesti yritystemme huippuosaamista uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä. Tämä on paras keino vähentää riippuvuuttamme ja pitää kiinni rauhasta, aseriisunnasta ja demokratiasta.

Haluan sanoa pari sanaa myös toisesta äärimmäisen tärkeästä aiheesta, josta on käyty keskustelua, eli maahanmuutosta. Mielestäni neuvoston ja jäsenvaltioiden välillä on tässä yhteydessä ylittämätön este, koska tähän mennessä ne eivät ole kyenneet käsittelemään laillisen maahanmuuton hallinnan kysymystä eivätkä käymään neuvotteluja. Ne eivät ole myöskään kyenneet järjestämään unionin rahoitusta sellaisille varteenotettaville yhteistyösopimuksille, joilla voidaan todella auttaa kehitysmaita siinä, ettei niiden ole pakko lähettää parhaita kykyjään maihimme ja että ne voivat taata, ettei EU:n ennen kaikkea kalatalouden ja maatalouden alalla harjoittamilla toimilla ole tuhoisaa vaikutusta, joka saa yhä useammat matkaamaan veneissä pitkin oman maansa ja meidän maidemme rannikkoa.

(Suosionosoituksia)

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, arvoisa komission jäsen, Lahden epävirallinen huippukokous kutsuttiin alun perin koolle käsittelemään EU:n kilpailukykyä ja innovaatiopolitiikkaa. Tämä kokous ei jättänyt niistä teemoista jälkiä EU:n historiaan.

EU-orkesterin solistiksi Lahteen kutsuttiin Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hänen kanssaan haluttiin puhua energiasta. Samalla tarjoutui tilaisuus puhua maan ihmisoikeuskysymyksistä. Ihmisoikeuksia ja median vapautta ei voida sivuuttaa arvioitaessa Venäjän politiikkaa. Niistä asioista ei kuitenkaan voida sopia sen kanssa – aivan niin kuin eräs toinen suurvalta Atlantin toisella puolella ei sovi kenenkään kanssa sotavankien kidutuksen lopettamisesta tai USA:n kansalaisten tuomitsemisesta sotarikoksista Haagin tuomioistuimessa.

Presidentti Putin haluaa EU:n ja Venäjän välille strategisen kumppanuuden. Tulee mieleen Naton ja Venäjän strateginen kumppanuus ja sitä varten käyttöön otetut institutionaaliset ratkaisut. Niissä raameissa Venäjä on valmis energiadialogiin ja jopa laillisesti sitovaan asiakirjaan. Jäi kuitenkin epäselväksi, onko silloin kysymys markkinoiden avaamisesta puolin ja toisin vai vain yhteen suuntaan. Ja jos yhteen suuntaan, niin kumpaan suuntaan. Lahti ei ratkaissut asiaa, ja seuraavan kerran sitä pohditaan EU:n ja Venäjän huippukokouksessa marraskuussa. Lahden kokous oli ikään kuin esileikkiä sitä kokousta varten.

Puheenjohtajavaltio Suomi saa kaasun Venäjältä muita EU-maita halvemmalla. Teollisuuden ja kotitalouksien sähkökin on Suomessa EU:n halvimmasta päästä. EU:n sähkömarkkinoiden harmonisoiminen merkitsee sähkön hinnan nousua pääministeri Vanhasen edustamassa maassa, ja harvassa maassa pääministeri iloitsee sellaisesta yhteisestä energiapolitiikasta.

Lahden huippukokouksen avulla Vanhasen hallitus halusi saada muilta EU-mailta näytösluonteista tukea sähkön hinnankorotuksille ja demokratian surkeustilan peittämiselle siten, että Suomen parlamentti pannaan hallituksen esityksestä ratifioimaan EU:n muiden maiden kansanäänestyksissä kuollut perustuslaki. Siitä iloitsevat kaikki Euroopan federalistit, mutta se ei ole kansanvaltaa eikä demokratiaa. EU:n eliitit puhuvat tänään yhdellä äänellä kansoja kuulematta.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies SARYUSZ-WOLSKI

  Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää pääministeri Vanhasta ja puheenjohtaja Barrosoa heidän tämänaamuisista puheenvuoroistaan. Haluan sanoa vain kaksi asiaa, jotka jo mainitsin pääministerille, mutta ehkäpä myös puheenjohtaja Barroso voisi ottaa ne käsiteltäväksi.

Parlamentin enemmistö on yhtä mieltä Euroopan teknologiainstituutin tarpeellisuudesta ja antaa sille tukensa, mutta millä järjestelyillä instituutti on tarkoitus toteuttaa? Voimme puhua instituutista loputtomiin, mutta sen perustamiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin, jotta Euroopan innovaatio- ja tutkimustoiminta saa keskeisen vauhdittajan.

Toiseksi on todettava patenttialasta yleensä, että meidän on suojeltava niitä ajatuksia ja luomuksia, jotka ovat tämän innovatiivisen strategian ja politiikan hedelmiä. Muutoin kaikki tutkimusrahat, kaikki tutkijat ja kaikki tohtoriksi valmistuvat huippuasiantuntijat siirtyvät Yhdysvaltoihin, Japaniin tai muualle, koska siellä heidän ajatuksensa voidaan suojata ja siellä on enemmän sijoitustoimintaa.

Nämä ovat mielestäni kaksi keskeistä edellytystä Lissabonin strategian onnistumiselle tulevaisuudessa.

Onnittelen pääministeri Vanhasta. Kaikki sanoivat, ettette voisi saada Eurooppaa puhumaan yhdellä äänellä Venäjälle, mutta te onnistuitte siinä. Onnitteluni.

  Godfrey Bloom, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, en oikein tiedä, mistä aloittaa. Energia on jokaisen kansallisvaltion elinehto, ja minut on tietenkin lähetetty tänne edustamaan kansallisvaltiota.

Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten on mielestäni hyvin vaikeaa hyväksyä sitä, että heidän energiapolitiikastaan päättäisivät lähtökohtaisesti ulkomaalaiset. Ihmiset muistavat vielä, että meidän oli taisteltava Atlantin taistelu ja että olemme joutuneet elämään vapauden osalta veitsen terällä, kun mantereen puoleiset maat eivät ole näyttäneet pystyvän elämään yhdessä.

Sellainen ajatus, idea tai käsitys, että Yhdistyneen kuningaskunnan energiaa voitaisiin mahdollisesti hallita jollakin Putinin kaltaisen gangsterin kanssa sovittavalla järjestelyllä, on täysin naurettava. On sulaa hulluutta odottaa mitään Putinin allekirjoittamalta paperilta – voimme odottaa siltä yhtä vähän kuin Adolf Hitlerin allekirjoittamalta paperilta. Mies on gangsteri. Jos kuvittelette, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansa tekisi elinehtoaan koskevan järjestelyn, kansallisvaltion elinehtoa koskevan järjestelyn, perustaen sen sellaisten ihmisten varaan, joiden perustavana intressinä ei ole Yhdistyneen kuningaskunnan hyvinvointi, voin kertoa, ettei näin koskaan tapahdu.

Lisäksi meidän on alettava puhua totta. Täällä näyttää vallitsevan eräänlainen abstrakti käsitys uusiutuvista energiamuodoista. On tieteellinen tosiasia, ettei suurin osa uusiutuviin energialähteisiin liittyvästä teknologiastamme toimi. Tuulienergialaitokset ovat järjettömiä. Jokainen riippumattomana pysyttelevä tiedemies voi kertoa teille, että on täyttä puppua kuvitella, että Yhdistynyt kuningaskunta voisi tuottaa tuulivoimalaitosten avulla niin paljon uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa kuin Euroopan unioni näyttää vaativan – eli 20 prosenttia energiasta. Meidän on alettava puhua ihmisille totta. Meillä ei ole vielä uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää teknologiaa. Myöntäkäämme tämä rehellisesti – mutta rehellisyyshän on tietenkin asia, jota me parlamentissamme vältämme!

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi puhemies Borrellia siitä, että hän teki Lahdessa selväksi presidentti Putinille, ettei Euroopan unioni aio myydä ihmisoikeuksia energian tähden. Tämän tärkeän toteamuksen esitin myös itse, ja katson, että se esitettiin kaikkien puolalaisten Euroopan parlamentin jäsenten nimissä ja itse asiassa kaikkien uusien jäsenvaltioiden edustajien nimissä.

Puhemies Borrell puolusti yhdessä Puolan presidentin sekä Latvian, Tanskan ja Ruotsin pääministereiden kanssa Euroopan kunniaa. Meidän on katsottava venäläisiä kumppaneitamme silmiin puhuessamme ilmisoikeuksista. Emme voi hyväksyä kaksinaismoralismia, eli emme voi painottaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ainoastaan niissä maissa, joiden kanssa emme satu käymään kauppaa. Yhtenäinen Eurooppa on muutakin kuin taloutta ja kauppaa. Se on myös sellaisten arvojen järjestelmä, joiden olisi oltava meille kaikkein tärkeintä jatkuvasti eikä vain silloin, kun se sopii meille. Tehdessämme tarpeellisia ja tärkeitä kauppoja Venäjän kanssa meidän olisi hyvä pitää mielessä Leninin, venäläisen poliitikon perikuvan, sanat: "Kapitalistit myyvät meille köyden, jolla hirtämme heidät."

Eilen eräät puolalaiset toimittajat kysyivät minulta, merkitsikö Lahden tapaaminen käännekohtaa unionin ja Venäjän välisissä suhteissa. En tiedä. Voi olla. Toistaiseksi unionin yksittäiset jäsenvaltiot ovat olleet tekemisissä Moskovan kanssa mieluummin muiden ohitse. Gerhard Schröder halasi presidentti Putinia, Tony Blairilla ja hänen vaimollaan oli rattoisaa presidentti Putinin ja hänen vaimonsa seurassa, Silvio Berlusconi lauloi ylistyslaulua Venäjän johtajalle ja presidentti Chiracin näkökyky sumeni hänen puhuessaan Venäjän federaation presidentistä. Riittää jo. Euroopan unionin on oltava yhtenäinen.

  Camiel Eurlings (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aivan ensimmäiseksi Euroopan parlamentin Venäjä-valtuuskunnan puheenjohtajana ilmaista arvostavani sitä, että puheenjohtajavaltio Suomi omisti niin paljon huomiota kumppanuudellemme Venäjän kanssa.

Tämä kumppanuus on kummankin edun mukaista. Kuten pääministeri totesi, voisimme kumpikin tukea toisiamme Lähi-idän diplomatian onnistumiseksi. Se, että me kumpikin kunnioitamme demokratian periaatteita, on paras tae kahdenvälisten suhteidemme vakaudelle. Lisäksi tarvitsemme toisiamme talouden ja energian alalla. Tämä kumppanuus voi toimia vain, jos se perustuu yhteisiin periaatteisiin, tasapainoon ja perusluottamukseen. Haluan esittää epävirallisen tapaamisen jälkeen muutamia näitä asioita koskevia huomioita.

On tehtävä hyvin selväksi, ettei Georgian boikotointia ja Georgian kansalaisten kohtelua Venäjällä voida hyväksyä. Tämä on osa Venäjän harjoittamaa puuttumista, jota on nähty myös Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. On tehtävä selväksi, että eurooppalaiset periaatteet tarkoittavat sitä, että yhteiset naapurimme voivat päättää riippumattomasti tulevaisuudestaan.

Toiseksi puhun Anna Politkovskajan murhasta, joka on tuorein tapaus pitkässä sarjassa kadonneita tai surmattuja toimittajia, joita on ollut Putinin presidentiksi tulon jälkeen vähintään 19. Olen tyytyväinen Venäjän duuman julistukseen ja Putinin huomioihin, mutta vasta yksi asia saa meidät todella vakuuttumaan eli se, että surmaajien teot tutkitaan ja he joutuvat oikeuden eteen. Lisäksi duuma ja presidentti olisivat vielä vakuuttavampia, jos rajoitetun lehdistönvapauden lisäämiseksi toteutettavista toimista saavutettaisiin yhteisymmärrys.

Kolmanneksi puhun taloudellisesta yhteistyöstä, joka otettiin esiin ja josta on usein keskusteltu. Tässä asiassa tarvitaan vastavuoroisuutta. Tilanne ei voi olla se, että Venäjä haluaa sijoittaa meidän kaasu- ja öljyinfrastruktuuriimme ja haluaa jopa ostaa vähemmistöosuuden Airbusista mutta samalla meidän yhtiömme, kuten Shell ja Mobil, häädetään Venäjän energia-alalta. Sanon tämän sen vuoksi, että mielestäni Euroopan on yhdistettävä rivinsä näiden periaatteiden osalta.

Euroopan unioni osoitti ensimmäisen kerran vahvuutta Suomessa. Putin joutui puolustuskannalle yhtenäisen unionin edessä. Kannustakoon tämä meitä olemaan tulevaisuudessa paljon yhtenäisempiä, koska tämä on ainoa tapa, jolla tässä kumppanuudessa saavutetaan tasapaino. Tasapainohan on kummankin kumppanin edun mukaista.

Lisäksi totean, että jos ajattelemme jäsen Schulzin tavoin, ettei innovointi ole riittävällä tasolla, meidän on tuettava komission puheenjohtajaa, koska hän pyrkii kohentamaan tilannetta. Meidän on myös painostettava kansallista johtoamme tukemaan komissiota todellisten tulosten saavuttamisessa.

Aivan lopuksi onnittelen pääministeri Blairia ja pääministeri Balkenendea heidän ilmastonmuutosta koskevasta aloitteestaan. Aloite ansaitsee täyden tukemme.

(Suosionosoituksia)

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, mielestäni Lahden tapaaminen oli tärkeä edistysaskel. Toivon, että mainitsemanne Lahden henki tuottaa myös todellisia, konkreettisia tuloksia, kuten puheenjohtaja Schulz totesi.

Arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, teitte energiapolitiikan alalla ulkopoliittisen ehdotuksen, jota kannatan lämpimästi – annan teille täyden tukeni. Pyydän teitä vain pysymään lujana, kun tietyt maat yrittävät jälleen kerran livetä rivistä huomatessaan, etteivät ne ehkä loppujen lopuksi haluakaan tätä yhteistä energia- ja ulkopolitiikkaa. Lisäksi pyydän pääministeri Vanhasta kertomaan saman asian neuvostonsa jäsenille. Täällä tehdyt päätökset – ja olen kuullut hyvin myönteisiä selostuksia Lahden keskusteluista – on nyt pantava täytäntöön. Ainoastaan tällä tavalla pystymme puolustamaan etujamme.

Riippuvuus Venäjästä on tullut mainituksi, mutta meidän on todella pidettävä mielessä, että nimenomaan siksi, että putket johtavat lähes yksinomaan Euroopan unioniin, myös Venäjä on riippuvainen Euroopan unionista ja siitä, että Eurooppa käyttää Venäjän raakaöljyä ja maakaasua. Meidän olisi näin ollen mentävä näihin neuvotteluihin ja keskusteluihin ylpeinä ja itsetietoisina pelkäämättä tiettyjen aiheiden esiin ottamista. Erityisesti tällä alalla meidän on määritettävä riippuvuussuhteet – tietenkin siten, että mukaan otetaan ne alueet, jotka te, arvoisa puheenjohtaja Barroso, mainitsitte ja joita emme saa unohtaa, kuten Ukraina ja muut Mustanmeren alueen maat, erityisesti Turkki. Meidän on laadittava myös niiden kanssa yhteinen toimintaohjelma. Tällöin pystymme saavuttamaan todellisen kumppanuuden Venäjän kanssa.

Kiistojen osalta emme saa unohtaa, että suhteissamme Venäjään tarvitsemme erityisesti tulevaa kumppanuussopimusta varten selkeän menettelyn kiistojen ratkaisemiseksi. Ristiriitoja voi syntyä milloin tahansa, emmekä pysty tulevaisuudessa aina välttämään niitä, joten tarvitaan Maailman kauppajärjestössä voimassa olevaa kiistojen ratkaisumenettelyä vastaava menettely, jotta voimme ratkaista nämä asiat viime kädessä yhteisesti tai riippumattoman sovittelijan välityksellä.

Tavoitteenamme on kumppanuus. Kuten puheenjohtaja Schultz edellä totesi, on selvää, että presidentti Putin on vahva johtaja. Monet venäläiset pitävät tätä myönteisenä asiana, mutta kun Euroopan unioni on yhtenäinen, se on vahvempi kuin presidentti Putin. Tällöin pystymme todella solmimaan hyvän, tarkoituksenmukaisen ja tasavertaisen kumppanuuden.

(Suosionosoituksia)

  Annemie Neyts-Uyttebroeck (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajavaltio erityisen vaikealla hetkellä, koska valtioiden- tai hallitusten päämiehet ovat keskenään varsin erimielisiä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Pahinta on, etteivät eräät niistä edes tiedä, mihin suuntaan he haluavat unionia viedä.

Arvovaltainen vieras saattaa tällöin hyvinkin olla ratkaisu, kuten presidentti Bush tai tuoreempi vieras presidentti Putin. Menneisyytensä vuoksi Suomella on todennäköisesti jäsenvaltioista parhaat edellytykset aloittaa avoin ja syvällinen vuoropuhelu Venäjän kanssa.

Haluan tämän vuoksi kiittää neuvoston puheenjohtajaa siitä, kuinka hän on ohjannut epävirallista tapaamista, ja myös siitä yksimielisyydestä, jonka hän onnistui luomaan sekä energiapolitiikan alalla että suhteessa Venäjään. Minun on kuitenkin sanottava ääneen eräs asia: 25 ynnä kaksi hallituksen päämiestä ja valtionpäämiestä kaikki tungeksimassa yhden suurvaltajohtajan ympärillä – tällainen on mielestäni yhä hieman surullista. Suurin toiveeni on, että EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet saisivat Euroopan Unionin vihdoin aikuistuman.

  Claude Turmes (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi haluan kiittää pääministeri Blairia ja pääministeri Balkenendea, koska he vievät Eurooppaa eteenpäin ilmastonmuutosasiassa, ja nimenomaan tässä kirjeessä he jättivät mainitsematta ydinvoiman. Ydinvoima muodostaa vain kuusi prosenttia energiastamme: pikemminkin jakaa unionin kuin kokoaa meidät yhteen puhumaan yhdellä äänellä.

Arvoisa puheenjohtaja Barroso, mielestäni teillä on nyt historiallinen vastuu valmistellessanne kattavan energiakatsauksen tammikuuksi. Tässä energiakatsauksessa Euroopan unionin on asetettava vuoteen 2020 asti ulottuva hiilidioksidin vähentämistä koskeva tavoite. Jos unionilla ei ole tavoitetta hiilidioksidin vähentämisestä, elinkeinoelämällämme ei ole investointiturvallisuutta. Eikö parempaa sääntelyä ilmennä nimenomaan se, että asiakirjassa, jonka esitätte, yhdistetään energia- ja ilmastopolitiikka?

Tässä energiakatsauksessa on otettava toiseksi painopisteeksi energia- ja liikennealojemme oligopolirakenteiden kumoaminen. Eurooppalaiset yritykset ja Euroopan unionin kansalaiset menettävät miljardeja euroja kilpailun puutteen vuoksi, ja nämä samat yritykset jarruttavat sitä innovaatioiden aaltoa, joka olisi voinut syntyä kyseisillä aloilla. Niin kauan kuin näitä oligopoleja ei pureta, tarvitsemme erityistoimia, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden osa-alueita ja niin edelleen. Tällainen strategia on energiaulkopolitiikan perusta, ja tällä hankkeella edistetään rauhaa maailmassa, koska näillä teknologioilla vähennetään voimavaroihin kohdistuvia paineita ja ne tarjoavat Euroopalle liiketoimintamahdollisuuden.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) On hälyttävää, että EU:n toimielimiä kiinnostavat yhä vähemmän kiihtyvän uusliberalismin sosiaaliset vaikutukset. Tämä ilmiö pitää paitsi työttömyysasteen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen korkealla tasolla ja lisää myös epävarmoja ja huonosti palkattuja työpaikkoja. Kaiken lisäksi on havaittavissa pyrkimys ottaa jälleen esille "joustoturva", joka pakottaa työntekijät luopumaan perusoikeuksistaan ja hyväksymään yhä epävarmempia työsuhteita.

Parhaillaan toteutettavat toimet ja muut suunnitteilla olevat toimet, kuten palvelujen vapauttaminen ja niitä koskevan sääntelyn purkaminen sekä julkisten palvelujen purkaminen, heikentävät eurooppalaisen sosiaalisen mallin perustaa, ja vastustamme kiihkeästi tällaista. Näitä toimia vastaan on protestoitu yhä voimakkaammin, mitä ilmentää Portugalin työntekijöiden kattojärjestön CGTP:n Lissabonissa 12. lokakuuta järjestämä valtava mielenosoitus. Siihen osallistui noin 100 000 työntekijää, joten se oli suurin vuoden 1980 jälkeen järjestetty mielenosoitus. Oletteko sitä mieltä, että on tullut aika ottaa huomioon heidän oikeutetut huolenaiheensa?

  Mirosław Mariusz Piotrowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, on yleisesti tiedossa, ettei Lahden huipputapaaminen päättynyt läpimurtoon. Myöskään energiapoliittista yhteistyötä koskevissa neuvotteluissa Venäjän kanssa ei edistytty merkittävästi. Vielä surullisempaa on, ettei Euroopan unioni esiintynyt päinvastaisista lausunnoista huolimatta yhtenä valtana, johon Venäjä voisi suhtautua vakavasti. Tältä osin on kiitettävä eräiden maiden, muun muassa Puolan, omaksumaa kantaa. Tämä sama koskee Euroopan parlamentin puhemiehen Borrellin omaksumaa kantaa. Hänen ansiostaan uusien jäsenvaltioiden – Venäjän naapurimaiden – ääni kuultiin Lahdessa.

Tämä on tulkittu myös energiapoliittiseksi yhtenäisyyskutsuksi Euroopan unionissa. Ainoastaan omaksumalla tiukan ja päättäväisen kannan Venäjään voimme toivoa menestystä Euroopan energiaturvallisuudesta käytävissä neuvotteluissa. On surullista, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole vielä ymmärtäneet tätä.

  Mario Borghezio (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen kuullut paljon paatoksen sanoja, joissa puolustetaan ihmisoikeuksia, jopa niiden puolueiden riveistä, jotka vuosikymmenten ajan vaikenivat, vaikka idässä oli kansannousuja: Berliinissä, Budapestissä ja niin edelleen. Tuolloin Eurooppa vaikeni ja nämä puolueet vaikenivat, vaikka ne kaikki kannattavat tällä hetkellä ihmisoikeuksia ja panevat Vladimir Putinin Venäjän syytettyjen penkille.

Jos on totta, ettei ihmisoikeuksilla voida käydä kauppaa taloudellisia etuja vastaan, mistä olen vakaasti samaa mieltä, on yhtä lailla totta, että huomion kiinnittäminen arvoihin, joihin Euroopan unionin perustuu ja joita tällä hetkellä loukataan usein Venäjällä – mutta ei ainoastaan siellä – ja se, että puolustamme määrätietoisesti näitä arvoja, ei saa saada meitä sulkemaan silmiämme siltä, mikä on välttämätöntä. Sivumennen sanoen haluaisin kuulla samaa paatosta puheenvuoroissa, jotka koskevat esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia Turkissa, maassa, jonka eräät haluaisivat niin innokkaasti – jopa välittömästi – toivottaa tervetulleeksi Euroopan unioniin. On selvää, että yhtä paljon kuin Venäjä tarvitsee energia-alan yhteistyötä kanssamme, me tarvitsemme Venäjän kanssa sopimusta taloudellisesta kumppanuudesta.

Haluan korostaa presidentti Putinin itse todenneen, ettei hän torju peruskirjan periaatteita mutta vaatii, että laaditaan toinen asiakirja, johon sisällytetään nämä periaatteet ja jolla osittain muutetaan niitä. Tämä on siis hyvin selkeä avaus. Kysymystä Venäjän kanssa tehtävästä sopimuksesta havainnollistavat geotaloudelliset ja geostrategiset seikat. Työpöydällämme on siis juuri tällainen sopimus, joka koskee alueemme taloudellista tulevaisuutta. Tämän vuoksi tarvitaan todellisuudentajua, eikä ihmisoikeuksien suojelua saa tietenkään unohtaa. Ihmisoikeudethan ovat joka tapauksessa myös tässä asiassa yksi painostuskeino, kun otetaan huomioon, että presidentti Putinin politiikan suuntaus on kulkenut kohti Euroopan kannalta huolestuttavaa taloudellista nationalismia, jättäytymistä pois yhteistyöstä ja länsimaisten yritysten kanssa tehtyjen sopimusten irtisanomista. Meidän on tuettava vahvasti ja erittäin vastuullisesti tällaista realistista politiikkaa.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MOSCOVICI

  Timothy Kirkhope (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuunnellessani äsken Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuoluetta edustavaa jäsen Bloomia olin jokseenkin hämmästynyt, koska luulin, että dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon miljoonia vuosia sitten.

Haluan keskittyä Lahden tapaamisen keskeiseen kysymykseen eli Euroopan energiaturvallisuuteen ja jatkuvaan Venäjän-suhteeseemme

Äskettäin Ukrainan ja Venäjän välillä kaasutoimituksista syntynyt kiista sai meidät kaikki huolestumaan. Voimme olla täysin varmoja, että EU:n ja Venäjän välisellä suhteella on elintärkeä merkitys ja että meidän on löydettävä keinoja sen vahvistamiseksi. Tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä Venäjän energiavaroja, ja samalla tavalla Venäjä tarvitsee pääsyä EU:n markkinoille, jos se haluaa kehittää taloudellista potentiaaliaan. Panokset ovat kummallakin taholla liian suuret diplomaattiselle sapelinkalistelulle.

Minua ilahdutti panna merkille, että presidentti Putin on sanonut haluavansa rakentaa yhteisiin arvoihin perustuvan suhteen. Näihin arvoihin on kuuluttava Venäjän horjumaton sitoutuminen moniarvoisuuteen ja demokratiaprosessiin. Jos tämä suuri kansakunta on tarkoitus ottaa tulevina vuosina strategiseksi kumppaniksi, meidän on Euroopassa varmistettava, että Venäjä tavoittelee samanlaisia arvoja ja demokratia- ja ihmisoikeusstandardeja kuin mekin. Tällä hetkellä meidän olisi kenties lähdettävä siitä, mitä presidentti Putin sanoo, ja kannustettava häntä varmistamaan demokratian kukoistus Venäjällä. Eräät kuitenkin uskovat, että Venäjän demokratiaprosessi on itse asiassa ollut pysähdyksissä viime aikoina. Toivon, että liikettä tapahtuu tulevaisuudessa enemmän oikeaan suuntaan.

Onnittelen puheenjohtaja Barrosoa siitä, että hän totesi, että Venäjän suhteen edellytyksiä ovat avoimuus, oikeusvaltio ja vastavuoroisuus. Toivon, että presidentti Putin oli kuulolla.

Ihmisoikeusasia oli minulle pieni pettymys. Olin pettynyt sen vuoksi, että kotimaani Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri, joka ilmoitti ottavansa nämä asiat esiin presidentti Putinin kanssa, näyttää epäonnistuneen aikeessaan. Hänen on nyt löydettävä oikea hetki tähän.

Näistä asioista käytävässä rehellisessä keskustelussa ei ole mitään pelättävää. Sitä tarvitaan kipeästi, jotta Euroopan ja Venäjän välinen suhde olisi tulevaisuudessa tuloksellinen.

  Robert Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät kollegat, epäviralliset tapaamiset johtavat ainoastaan virtuaalisiin tuloksiin. Ne ilmentävät kuvitteellista haaveiden maailmaa.

Kuvitelkaamme hetkeksi, että haave toteutuu. Euroopan unioni on talouden jättiläinen. Vaikka laskuista jätetään pois 25 jäsenvaltion välinen kauppa, olemme maailman suurin viejä. Eurooppa on suorien kansainvälisten sijoitusten tärkein kohde. Kun sulautumisia ja yritysostoja ei oteta huomioon, IBM-yhtiö teki vuonna 2005 koko maailmassa uuteen tuotantokapasiteettiin 8 000 investointia, joista 900 tehtiin Kiinaan, 600 Intiaan, 1 200 Yhdysvaltoihin ja 3 200 Euroopan unioniin, johon näin ollen suuntautuu 40 prosenttia maailman tuotantoinvestoinneista.

Kyllä, Euroopan unioni on menettänyt markkinaosuuksia, mutta vähemmän kuin Yhdysvallat tai Japani. Kyllä, Kiinasta tullut tärkein tavarantoimittajamme, mutta Euroopan unioni on kaksinkertaistanut Kiinaan suuntautuvan vientinsä. Itse asiassa Kiinassa toimivat ulkomaiset yhtiöt tuottivat 60 prosenttia Kiinan viennistä vuonna 2005. Tämän kolmiyhteyden maat myyvät Kiinassa tuottamiaan tavaroita itselleen kuluttajiemme ja monikansallisten yhtiöiden osakkaiden suureksi hyödyksi. Kyllä, työttömyysasteemme on liian korkea, vaikka luommekin uusia työpaikkoja. Alhaisimmat palkat ovat ravitsemus-, hoito- ja siivousalan sekä pienyritysten ja käsiteollisuuden kaltaisilla aloilla, jotka ovat kansainvälisen kilpailun ulkopuolella.

Tietenkin Euroopan unioni voisi menestyä paremmin, jos meitä johtavat kääpiöt toteuttaisivat tekemänsä päätökset ja sijoittaisivat innovaatioihin, tutkimukseen ja Euroopan laajuisiin verkkoihin. Tarvitsemme unionille kunnon talousarvion, jonka avulla voimme tukea uusien jäsenvaltioiden nopeaa yhdentymistä ja luoda siten sisämarkkinat, joilla me kaikki nautimme suuremmasta kasvusta. Jos johtajat toimisivat sen mukaan, minkä he ovat allekirjoittaneet, voisimme ehkäpä sopia uudesta Euroopan energiasopimuksesta. Lopuksi totean vielä, että jos huippukokouksissa lakattaisiin tekemästä virtuaalisia päätöksiä, puheenjohtaja Barroso voisi perustaa Euroopan teknologiainstituutin, jolle on olemassa todellinen rahoitus.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Vanhanen, onko tämän kaiken jäätävä pelkäksi haaveeksi?

  Lena Ek (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni on neuvotellut ja keskustellut yhtenäisenä Venäjän kanssa ihmisoikeuksista, oikeusvaltiosta, Anna Politkovskajan ja muiden toimittajien surmista Venäjällä ja tietenkin energiasta.

Vanha venäläinen sananparsi kuuluu: "rakasta naapuriasi, mutta muista rakentaa aita". Venäjän kanssa käytävien nykyisten energianeuvottelujen on perustuttava vastavuoroisuuteen, oikeusvaltioon ja avoimuuteen. Tällä hetkellä Venäjän energia-alalla tapahtuu kuitenkin täysin päinvastaista, ja meidän on pantava tämä merkille. Lisäksi tilanne osoittaa EU:n yhteisen energiapolitiikan välttämättömyyden – ei pelkästään toimitusvarmuuden vuoksi vaan myös maapallon lämpenemisen torjumiseksi. Varsin pian neuvottelemme päästökauppajärjestelmästä Kioton pöytäkirjan allekirjoittaneen ja ratifioineen Venäjän kanssa. Tämä on todellinen koetinkivi Euroopan unionin yhtenäisyydelle ja sille, mitä Venäjä...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, voi olla vaikeaa yhdistää Euroopan unionin energiaturvallisuus ja eurooppalaiset perusarvomme, mutta haluammeko epäonnistua tämän takia? Venäjällä sopimusten irtisanominen on osa elämää siinä missä kansalaisjärjestöjen lakkauttaminen ja demokraattisten perusoikeuksien rajoittaminen. Jukosin tapaus, Mihail Hodorkovski ja Platon Lebedev sekä Tšetšenian sota ovat energiapolitiikan ja ihmisoikeuksien osalta yhä ajankohtaisia esimerkkejä Putinin hallituksen mielivaltaisuudesta. Anna Politkovskajan murha muistutti meitä jälleen murheellisen selvästi siitä, että kriittisiin toimittajiin kohdistuvien rikosten määrällä mitattuna Venäjä on toisella sijalla Kolumbian jälkeen.

Venäjä on tällä hetkellä tienhaarassa demokratiaa edistävien pienten askelten ja autoritaaristen rakenteiden välillä. Pelkkä kriittisyys ei enää riitä: energiapolitiikasta ja ihmisoikeuksista on neuvoteltava yhdessä, eikä toista niistä voida kiertää toisen avulla. Presidentti Putinin mukaan energiaturvallisuudesta ei voi olla luotettavia takeita. Tästä huolimatta meidän täytyy taata luotettavasti eurooppalainen arvojärjestelmämme.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, aion kommentoida kahta Lahden epävirallisessa tapaamisessa keskustelun aiheena ollutta asiaa. Ensimmäinen niistä liittyy innovaatiopolitiikkaan, josta te, arvoisa pääministeri Vanhanen, olette sitä mieltä, että se on tulevan kehityksen lähde Euroopan unionissa. En kuitenkaan katso, että ajamme takaa samanlaista innovaatiopolitiikkaa, koska te puhutte rajat ylittävän taloudellisen toiminnan ja kilpailua vääristävien tekijöiden poistamisesta.

Olisiko meidän kenties kuitenkin panostettava enemmän sosiaalisen kehittämisen malliin? Lisäksi, kuten voitte huomata, Euroopan kansalaisten käsitys unionista on historiallisen kielteinen. Ehkäpä olisi aika pohtia sitä, mikä olisi toimivampi strategia luottamuksen palauttamiseksi?

Toinen asia liittyy Kyprokseen. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, minulla on vain yksi kysymys: keskustelitteko siitä mahdollisuudesta, ettei Turkki tunnusta jatkossakaan Kyproksen tasavaltaa ja pitää joulukuussa satamansa ja lentokenttänsä edelleen suljettuina?

  Inese Vaidere (UEN) . – (LV) Hyvät kollegat, ensinnäkin Lahden tapaaminen oli Euroopan unionin politiikkojen yhtenäisyyden indikaattori. Jos nyt pystymme puhumaan yhdellä äänellä energiasta, se on askel siihen suuntaan, että puhumme yhdellä äänellä kaikista ulkopoliittisista asioista. Toiseksi toinen indikaattori on se, pystymmekö vaikuttamaan Venäjän politiikkoihin, ja se, kuinka pystymme niihin vaikuttamaan. Puhuessaan Euroopan unionille energiasta Venäjä osaa varsin hyvin käyttää hyväkseen pelkojamme, kun taas me omalla tahollamme unohdamme, että Venäjällä on voitettavaa suhteessa meihin: energian myyminen voitolla, viisumijärjestelmän helpottaminen ja kaiken sen hyödyntäminen, mitä eurooppalainen kulttuuri tarjoaa, jos voin sen tällä tavoin sanoa. Tätä seikkaa on käytettävä tehokkaasti hyväksi, jotta lehdistönvapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja sijoitusten yhdenvertaisuuden aloilla voidaan edistyä. Kolmas seikka on innovaatiopolitiikka. Tällä hetkellä uusien jäsenvaltioiden potentiaalia ei hyödynnetä kokonaan. Euroopan teknologiainstituutti olisi perustettava nimenomaan uuteen jäsenvaltioon. Latviassa sijaitseva Riika on Baltian maiden teknologian ja ympäristönsuojelun keskuksena tarkoituksenmukaisin sijaintipaikka instituutille. Kiitoksia.

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, mielestäni etenemme edelleen väärään suuntaan. Miksi otamme Venäjän silmätikuksi? Lisäksi äskettäinen kokous merkitsi sotaa Venäjää vastaan. Näin todetaan kaikissa otsikoissa. Yhdysvallat haluaa pelata omaa pientä peliään ja saada meidät ampumaan laukaukset. Painostamme kuitenkin Venäjää luomaan Kiinan ja Venäjän akselin, joka jättää meidät puristuksiin Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan väliin. Miksi? Mistä riitelemme Venäjän kanssa? Aiommeko toistaa ne historialliset virheet, jotka teimme 200 vuotta sitten? Miksi siis ottaa Venäjää silmätikuksi? Mitä meidän on hajotettava?

Mitä tulee ihmisoikeuksiin, joista olen kuullut puhuttavan, älkäämme antako huiputtaa itseämme. Suljimme silmämme Tšetšenian kysymykseltä, koska halusimme Venäjän sulkevan samalla lailla silmänsä Israelin ja Palestiinan kysymykseltä. Puntit ovat tasan. Voimmeko näin ollen laatia uuden linjauksen irtautumiseksi Yhdysvaltojen talutusnuorasta? Kuulin jonkun puhuvan Eurooppaa johtavista kääpiöistä. Jopa kääpiöiden olisi vihdoin ojennettava itsensä täyteen mittaansa. Emme voi sallia Yhdysvaltojen johdattavan meitä sellaista tietä pitkin, joka tuottaa Euroopalle vain ongelmia. Meidän on ymmärrettävä tämä.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin rajoitukset paljastuivat jälleen kerran tuskallisella tavalla Lahden epävirallisessa tapaamisessa. Euroopan unioni ei pystynyt taivuttamaan presidentti Putinia allekirjoittamaan energiasopimusta, jolla mahdollistettaisiin parempi pääsy Venäjän kaasu- ja öljykentille. Niitä EU:n yrityksiä, jotka investoivat Venäjälle, haittaa edelleen suuri oikeudellinen epävarmuus erityisesti sopimusten noudattamisen ja täytäntöönpanon aloilla.

Presidentti Putin saapui Lahteen tietoisena siitä, ettei Euroopan unioni pystyisi puhumaan yhdellä äänellä Venäjän ihmisoikeustilanteesta ja esimerkiksi Venäjän asenteesta Georgiaa kohtaan. On ilmeistä, että poliittisen yksimielisyyden puute on yhtä rakenteellinen ilmiö kuin oma riippuvuutemme Venäjän energiavaroista.

Minun on vaikea ymmärtää, ettei neuvotteluprosessi Turkin kanssa ollut keskustelunaiheena epävirallisessa tapaamisessa, kun otetaan huomioon Turkin kieltäytyminen noudattamasta nykyisiä kriteerejä ja Turkin suhteiden yleinen huonontuminen, vaikka kolmasosa Turkin väestöstä kannattaa edelleen EU:hun liittymistä. Haluaisin, että neuvosto kertoisi meille, missä määrin jäsenvaltiot ovat valmistautuneet hyväksymään lumeratkaisuja, kuten Kyproksen satamien saattamisen YK:n hallintaan.

  Margie Sudre (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät kollegat, haluan korostaa sitä, mikä on jäänyt kansalaisten mieliin tästä Lahden epävirallisesta tapaamisesta: Venäjän presidentin vierailu hetkellä, jolloin Euroopan ja Venäjän suhteet ovat erityisen jännittyneet paitsi energiastrategiaa myös ihmisoikeuksia koskevien kysymysten osalta viime päivinä sattuneiden venäläistoimittajien murhien jälkeen.

Olen iloinen siitä, että Eurooppa on uskaltanut esittää rehellisesti kysymyksensä, jotka kohdistuvat ilmaisunvapauteen Moskovassa, vaikka se tyytyikin esittämään diplomaattisempia huomioita kameroiden edessä. Euroopan yhdentyminen perustuu oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten arvojen kunnioittamiseen. Velvollisuutenamme on edistää näitä periaatteita sekä kotikentällä että kumppaneidemme keskuudessa. Toisin kuin Venäjän presidentti antoi ymmärtää, tämä ei tarkoita sitä, että Euroopan unioni pitää itseään täydellisenä. Tietenkin meillä on omat puutteemme, mutta velvollisuutenamme on myös ilmaista selkeästi, että olemme huolestuneita arveluttavista väärinkäytöksistä ja ettemme voi hyväksyä niitä. Euroopan unioni ei ole pelkkä taloudellinen yhteisö.

Energia-asiassa Venäjän presidentti on ilmoittanut selkeästi, ettei hän hylkää energiaperuskirjan periaatteita ja että hän olisi tyytyväinen sellaiseen asiakirjaan, johon sisällytettäisiin nämä periaatteet tietyin tarkistuksin. Mielestäni tämä on kaikkein olennaisin asia siinä Euroopan unionin ja Venäjän strategisessa kumppanuudessa, josta aletaan pian neuvotella, ja siinä Euroopan energiahuippukokouksessa, jota presidentti Chirac on ehdottanut ensi vuodeksi.

Lopuksi totean vielä maahanmuutosta, että eri kannat ovat edelleen liian kaukana toisistaan, jotta voisimme määritellä pikaisesti yhteisen toimintatavan, jota kipeästi tarvitsemme. Jäsenvaltioilla ei selvästikään näytä olevan samaa kiirettä kuin Euroopan kansalaisilla viedä tätä asiaa eteenpäin, jotta voitaisiin johdonmukaistaa ne eri kansalliset politiikat, joita Schengenin alueen sisällä sovelletaan erityisesti laittomaan maahanmuuttoon. Puheenjohtajavaltio Suomen on tehtävä joulukuussa käytännön päätelmiä tämän epävirallisen tapaamisen aikana esitetyistä kysymyksistä. Ilman jäsenvaltioiden poliittista tahtoa puheenjohtajavaltio on kuitenkin kyvytön tekemään mitään, vaikka sillä olisikin sellaista hyvää tahtoa, jota Suomi äskettäin osoitti.

  Riitta Myller (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, Lahden ylimääräistä huippukokousta on pidettävä onnistuneena. EU:lla oli Venäjän presidentille yhteinen viesti niin energiapolitiikasta, demokratiakysymyksestä kuin ihmisoikeuksistakin. Tätä keskustelua on kuitenkin pidettävä vain alkuna. Aivan kuten PSE-ryhmän puheenjohtaja Martin Schulz sanoi, nyt tarvitaan konkreettisia tekoja. Se, muuttuuko puhe teoiksi, nähdään lähitulevaisuudessa, kun ryhdytään neuvottelemaan konkretiaa EU–Venäjä sopimukselle. Lahden kokouksessa oli tärkeää, että puhuttiin Venäjän kanssa eikä yksinomaan Venäjästä.

Oli hyvä, että energiakeskusteluissa oli mukana myös tulevaisuus. Vaikka näyttää, että lyhyellä tähtäimellä tärkeintä on energian saatavuus, oli hyvä, että samalla kiinnitettiin huomiota tulevaisuuteen. Onneksi se oli jäljellä tästä innovaatio-osuudesta Lahden esityslistalla.

Energiapolitiikan osalta meidän haasteemme ja vastaus tulevaisuuden ongelmiin on innovaatiossa, siinä, miten saamme uusiutuvia energialähteitä käyttöön ja miten kehitämme tekniikkaa, jolla säästetään energiaa tuntuvasti. Meidän on päästävä siihen, että pitkällä aikavälillä hiilidioksidipäästöt vähenevät 60–80 prosenttia, ja tämä voi tapahtua vain niin, että meillä on todellista yhteistä tahtoa eurooppalaisina satsata uusiutuviin energialähteisiin ja energiasäästöön.

Myös sosiaalinen Eurooppa oli Lahdessa esillä, ei kuitenkaan huippukokouksen asialistalla, vaan erillisessä työmarkkinakokouksessa. Työllisyys ja sen parantaminen on erittäin tärkeä osa Euroopan unionin kilpailukykyä, ja niinpä tämän asian on näyttävä kaikissa kokouksissa selkeästi.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, Suomea arvosteltiin epävirallisen EU-huippukokouksen alla siitä, että Suomi oli kutsunut kokoukseen presidentti Putinin. Putinin kutsuminen kokoukseen oli perusteltua, koska kokouksen yhtenä aiheena olivat unionin ja Venäjän suhteet. Putin oli Lahdessa kutsuttuna vieraana, mutta ei kunniavieraana. Suomalaiset eivät sortuneet kohteliaisuudessaan vieraskoreuteen, vaan ottivat esille Anna Politkovskajan murhan, Venäjän ihmisoikeustilanteen ja Venäjän demokratian puutteellisen tilan. Jotkut epäilivät etukäteen, että näitä asioita ei oteta esille.

Vuoropuhelu EU:n ja Venäjän välillä on tärkeä. Suomi kantoi ja kantaa oman vastuunsa sen ylläpitämisessä. Keskinäinen riippuvuus on hyvä asia Venäjän ja EU:n välillä, kunhan se käytetään oikein. Eurooppa tarvitsee Venäjän markkinoita, sillä Venäjä on lähellä ja nopeasti kasvava talousalue, mutta myös Venäjä tarvitsee EU:ta.

  Georgios Toussas (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, epävirallinen neuvoston tapaaminen on viesti kansainvälisen kilpailun ankaruudesta suhteessa Euroopan unionin yhtenäisstrategiaan, jäsenvaltioiden välisen vastakkainasettelun ankaruudesta niiden pyrkiessä hallitsemaan energialähteitä ja energiankuljetusvälineitä sekä uusista vaikeuksista kansoille.

Neuvoston suuntaviivoihin sisältyy toimia kaikilla kolmella tasolla: taloudellisella, poliittisella ja sotilaallisella tasolla. Toimien tarkoituksena on, että niiden avulla euron yhdistämät monopolit voivat tehdä strategisia sopimuksia Venäjän kanssa ja hankkia itselleen suuremman osuuden voitoista, joita saadaan hyödyntämällä kolmansien maiden luonnonvaroja.

Energiaturvallisuuden doktriinin nojalla Euroopan investointipankkia kehotetaan lisäämään kolmansien maiden kiristämistä, jotta ne taipuvat raskaisiin ehtoihin, joita monopolit ovat asettaneet energialähteiden hallitsemiseksi.

Javier Solana on ilmoittanut, että seuraavan 20 vuoden aikana rakennetaan 200 uutta ydinvoimalaa, mitä kautta tavoitteena on, että Euroopan unioni johtaa näiden laitosten myyntiä ja hyödyntämistä ja säilyttää rikastetun uraanin oligopolin, mistä käy ilmi imperialistien hyökkäyksen todelliset syyt, jotta voitaisiin hallita...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Guntars Krasts, (UEN) . – (LV) Meidän on suhtauduttava myönteisesti puheenjohtajavaltio Suomen pyrkimyksiin säilyttää jatkuvuus pitämällä yllä keskusteluja puheenjohtajavaltio Yhdistyneen kuningaskunnan viime vuonna esiin ottamista kysymyksistä. Nämä aiheet ovat vakavan keskustelun arvoisia. Tämä on erityisen totta, koska näillä aloilla on tapahtunut vuoden kuluessa vain vähän. Venäjän presidentin kutsuminen vieraaksi tähän tilaisuuteen on osoitus siitä, kuinka vakavasti puheenjohtajavaltio suhtautuu energian toimitusvarmuuteen. Tätä ajatusta on kannatettava joka suhteessa, koska se antoi hallitusten päämiehille tilaisuuden kuulla Venäjän johtajan käsityksiä energiaperuskirjan ratifiointimahdollisuuksista, Venäjän energia-alaan tehtyjen eurooppalaisten sijoitusten riskeistä ja tämän lisäksi Venäjän painostuspolitiikasta Georgiaa kohtaan ja siitä, kuinka Venäjä ymmärtää ihmisoikeudet. Tämä oli hyödyllistä verryttelyä ensi kuussa pidettävälle Euroopan unionin ja Venäjän väliselle huippukokoukselle. Meillä on lupa toivoa, että tämä kokous on lisännyt ymmärtämystä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken siitä, että tehokkain tapa tehdä Venäjästä Euroopan unionista kiinnostunut kumppani on kohdata Venäjä energiankuluttajien yhtenäisenä kartellina. Venäjän nykyinen ja tuleva talous rakentuu energiavarojen viennin varaan. Ei ole epäilystäkään siitä, että puheenjohtajavaltion ja komission saavutusten mittapuuna on oltava niiden kyky saavuttaa jäsenvaltioiden kumppanuus ja saavuttaa yhtenäisyys unionin ulkopolitiikassa. Kiitän teitä.

  Francisco José Millán Mon (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että Lahdessa kiinnitettiin huomiota maahanmuuton ongelmaan, mutta olen pahoillani siitä, että muut kysymykset katsottiin tärkeämmiksi.

Kun puheenjohtajavaltio Suomi esitteli ohjelmansa heinäkuussa, pyysin Euroopan parlamentissa laittoman maahanmuuton ottamista ensisijaiseksi asiaksi. Tämän jälkeen on ollut hyvin vähän aihetta toiveikkuuteen. Se, mitä kentällä, Kanariansaarten rannoilla tapahtuu, on hyvin vakavaa. Frontex-järjestelmä ja yleensä solidaarisuus eurooppalaisten kumppaneiden kesken eivät ole olleet riittävällä tasolla, mutta ehkäpä yksipuolisilla sääntelyillä ei luotu parasta mahdollista ilmapiiriä kumppaneiden taivuttamiseksi yhteistyöhön.

Laiton maahanmuutto on Schengenin alueen kaltaisella sisärajattomalla alueella meidän kaikkien ongelma. Euroopan unionissa tällä alalla on toimittava ennen kaikkea tekemällä päätöksiä ja panemalla ne täytäntöön. Ajatukset ja suunnitelmat ovat enimmäkseen jo olemassa, esimerkiksi Sevillan Eurooppa-neuvoston päätelmät vuodelta 2002 sekä Thessalonikin ja Brysselin Eurooppa-neuvostojen päätelmät vuodelta 2003.

Näissä päätelmissä on vahvistettu periaate siitä, että maahanmuutto on otettava osaksi Euroopan unionin ulkoisia toimia ja että kolmansien maiden kanssa on tehtävä yhteistyötä laittoman maahanmuuton alalla. Tämän lisäksi on olemassa mekanismi, jolla voidaan arvioida kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön astetta, ja siihen sisältyvät myös arviointikriteerit. Mielestäni tätä mekanismia on kuitenkin käytetty vähän ja hyvin byrokraattisesti.

Hyvät parlamentin jäsenet, haluan lisäksi korostaa, ettei laitonta maahanmuuttoa koskevissa päätöksissä enää edellytetä neuvoston yksimielisyyttä mutta että vuosina 2004 ja 2005 ongelma sysättiin syrjään Ceutan ja Melillan raja-aitoja vastaan tehtyihin hyökkäyksiin saakka. Unioni ei saa toimia vain jälkikäteen, se ei saa reagoida jo tapahtuneeseen ja sen jälkeen unohtaa asioita, jotka olivat aiemmin painopisteitä. Olemme neuvotelleet Marokon kanssa takaisinottosopimuksista viiden vuoden ajan.

Arvoisa puhemies, ei voida hyväksyä sitä, että meidän olisi suhtauduttava vakavasti terrorismiin vasta syyskuun 11. päivän 2001 jälkeen, energiakriisiin vasta Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin jälkeen ja laittomaan maahanmuuttoon vasta Ceutan ja Melilla raja-aidoilla tapahtuneiden kuolemantapausten jälkeen.

Euroopan unionia arvioidaan tulosten perusteella. Toivon, että tuloksia saavutetaan Suomen puheenjohtajakauden viimeisten kuukausien aikana ja myös joulukuun Eurooppa-neuvostossa, ja luonnollisesti toivon, että edellisten Eurooppa-neuvoston kokousten edistyminen otetaan huomioon.

  Martine Roure (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, maahanmuuttokysymyksestä olisi todellakin pitänyt puhua Lahdessa laajemmin. Mielestäni kaikki Euroopan rajoilla sijaitsevat maat ja erityisesti eteläiset maat olivat pyytäneet tätä. Olemme hyvin huolestuneita, koska on ilmeistä, että jäsenvaltiot viivyttävät jatkuvasti todellisen yhteisen maahanmuuttopolitiikan laatimista. Kaiken lisäksi eräät tahot haluavat puuttua maahanmuuttokysymykseen ainoastaan tukahduttamisen näkökulmasta. Humanitaarinen kysymys on kuitenkin mielestäni kaikkein kiireellisin. Meidän on torjuttava maahanmuuttajien hyväksikäyttöä niissä verkostoissa, jotka pyrkivät alentamaan työvoimakustannuksia ja kiertämään työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvasääntöjä.

Meillä oli eilen Euroopan parlamentissa valaiseva kuulemistilaisuus, jossa saatoimme huomata, että Euroopan maaperällä maahanmuuttajia pidetään orjina. He ovat pitkälti alipalkattuja, heidän on tehtävä erittäin pitkiä työpäiviä ja he asuvat kauhistuttavissa oloissa. Heitä kohdellaan huonosti. Jotkut ovat joutuneet fyysisen väkivallan kohteeksi. Näiden sopimattomien elinolojen ja näiden ihmisten oikeudettomuuden vuoksi Espanja päätti laillistaa kauttaaltaan kaikkien niiden aseman, jotka työskentelevät maan alueella, ja ilmaisen täällä kunnioitukseni Espanjan osoittamaa ääretöntä rohkeutta kohtaan. Joukkolaillistamiset eivät ole eivätkä saa olla ratkaisu. Tässä tapauksessa toisella tavalla ei voitu toimia. Näin oli tehtävä.

Meidän kaikkien on nyt pysyttävä kotimaissamme valppaina varmistaaksemme, että kaikilla työtä tekevillä maahanmuuttajilla on oikeudet ja että heitä kohdellaan samoin kuin kaikkia muita työntekijöitä. Unionin uskottavuus ja sen arvot edellyttävät meiltä tätä. Jos haluamme olla todella tehokkaita maahanmuuton alalla, jäsenvaltioiden on vihdoin suostuttava tekemään yhdessä työtä, jotta voimme sopia aidosta maahanmuuttopolitiikasta ja ennen kaikkea ihmisiä mahdollisimman lähellä olevasta aidosta kehitysyhteistyöpolitiikasta. Lisäksi jäsenvaltioiden on varottava rikastuttamasta diktaattoreita tai ruokkimasta korruptiota.

  Henrik Lax (ALDE). – (SV) Arvoisa presidentti Vladimir Putin, olemme huolissamme Venäjän kehityksestä, eivätkä teidän huipputapaamisessa esittämänne kommentit Georgiasta lainkaan lievitä tätä huolta.

EU:ssa moni meistä toivoo Venäjän menestyvän ja demokratiaan ja oikeuteen perustuvan maailman laajenevan Venäjälle. Me haluamme teidän auttavan meitä, jotka toivomme venäläisille hyvää, mutta te ette toimi näin. Meidän on pidettävä näköpiirissä yhteinen vapaakauppa-alue ja tehtävä työtä vapaan liikkuvuuden saavuttamiseksi.

Arvoisa presidentti Putin, kuinka voimme kuitenkaan toimia näin, kun kovistelette Georgian kaltaista pientä maata? Kuinka voimme toimia näin, kun ette ole hyväksynyt Viron ja Latvian rajasopimuksia? Kuinka voimme näin toimia, kun vähättelette Anna Politkovskajan tekemää työtä? Yhteistyömme on perustuttava yhteisiin arvoihin ja perussääntöihin, mutta nyt huipputapaamisen jälkeen tuntuu valitettavasti siltä, että olemme vielä kauempana toisistamme kuin ennen.

  Herbert Reul (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Lahdessa otettiin tärkeä energiapoliittinen askel, mutta mielestäni kyseessä ei ollut virstanpylväs. Ehkä olisi parempi, ettemme pitäisi EU:n politiikassa aina niin suuria puheita ja sen jälkeen aiheuttaisi ihmisille pettymystä, kun emme saavutakaan tuloksia. Pidän puheenjohtaja Barroson ehdotusta realististen hankkeiden hyväksymisestä ja niiden asteittaisesta toteuttamisesta paljon viisaampana.

Energiapolitiikassa on tapahtunut merkittävää kehitystä toimitusvarmuuden alalla. Ensinnäkin toimitusvarmuus on asetettu keskeiselle sijalle energiapolitiikassa, ja toivon, että tämä on ehkä auttanut meitä täällä parlamentissa lopettamaan keskustelemisen energiapolitiikasta ainoastaan ilmastopolitiikan näkökulmasta.

Toimitusvarmuus on ensisijaisen tärkeä asia. Viimeistään Ukrainan tapahtumista lähtien – jolloin tuli selväksi, että Venäjä ja presidentti Putin käyttävät energiapolitiikkaa poliittisena välineenä – me kaikki olemme varmasti olleet hieman paremmin valmistautuneita suhtautumaan tähän asiaan vakavammin, kuten Lahdessa tietyssä määrin ilmeni. Tämä ei ole pelkästään puhetta – Venäjällä on tapahtunut selkeä muutos. Jokaisen, joka suhtautuu presidentti Putiniin vakavasti – ja meidän on suhtauduttava häneen vakavasti – on käsiteltävä näitä kantoja. Lisäksi tosiasia on, että meihin suhtaudutaan vakavammin, kun toimimme yhdessä. Tässä mielessä Lahti oli menestys, koska puhuimme yhdellä äänellä. Seuraava askel olisi pyrkiminen tarmokkaammin siihen, että Eurooppa saa toimivaltaa energiapolitiikan alalla. Kolmanneksi meidän on oltava johdonmukaisempia niissä erityistoimissa, joihin ryhdymme.

Toimitusvarmuudella on ulkopoliittinen ulottuvuus, mutta se tarkoittaa myös asiaankuuluvien elinkeinoalojen vahvistamista. Meidän on tutkittava tarkemmin, varmistetaanko sääntelyllämme, määräyksillämme ja valvonnallamme todella toimitusvarmuus vai aiheuttavat ne itse asiassa epävarmuutta. Niiden, jotka neuvottelevat puolestamme, niiden, jotka ostavat energiaa todellisessa maailmassa, on investoitava, ja yritykset investoivat vain, jos kohtuullinen varmuustaso on olemassa.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä seikkana totean, että toimitusvarmuus edellyttää lisäksi energialähteiden monipuolisuutta. Olisi typerää rajata pois ydinvoima: se olisi vakava karhunpalvelus toimitusvarmuudelle.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Lahden tapaaminen oli suuri menestys, ja se osoitti, että unionin todellinen voima on sen yhtenäisyydessä. Ilman Lahden tapaamista Venäjän presidentti ei olisi puhunut eräille jäsenvaltioille yhtä sovinnolliseen sävyyn. Onnittelen suomalaisia kollegojamme. Monet maat voisivat ottaa oppia suomalaisesta diplomatiasta, jolla on aina pystytty jatkamaan vuoropuhelua Venäjän kanssa vaikeimpinakin aikoina.

On ilmeistä, että EU:n ja Venäjän välillä on molemminpuolinen mutta epäsymmetrinen riippuvuussuhde energiatoimitusten osalta. Me EU:ssa olemme energiaa tuovina maina riippuvaisempia, mutta myös Venäjän riippuvuus on otettava huomioon. Tavoitteenamme on vähentää riippuvuutta Venäjän energialähteistä, mutta useimmille jäsenvaltioille – muun muassa Unkarille – elinkelpoista keskipitkän aikavälin vaihtoehtoa ei ole olemassa. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, uusiutuvien energialähteiden osalta Euroopan komissiolla ei ole minkäänlaista toteuttamiskelpoista ajatusta.

Arvostelemme perustellusti Venäjää oikeusvaltiona. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, voimmeko kuitenkaan puhua oikeusvaltiosta, jos Euroopan komissiossa ei ole oikeusvarmuutta, kun unioni muuttaa maissin interventiosääntöjä kesken maissisadon keräämisen? Tällainen ei ole oikeusvaltio, tätä ei ole oikeusvarmuus. Arvostelemme perustellusti Venäjää, mutta meidän on itsekin toimittava oikeusvaltion tavoin. Onnittelen huipputapaamisesta, ja kehotan puheenjohtaja Barrosoa ryhtymään toimiin, sillä muutoin Unkari kääntyy Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen puoleen, koska tilanne ei ole oikeusvaltio- eikä oikeusvarmuusperiaatteen mukainen. Olkaamme itse esikuva presidentti Putinille ja venäläisille demokraateille!

  Šarūnas Birutis (ALDE). – (LT) Olen hyvin iloinen huomatessani, että Lahden huipputapaaminen sai vihdoinkin Euroopan kokoamaan voimansa, osoittamaan solidaarisuutta ja omaksumaan tiukan kannan energia- ja demokratiavuoropuhelussa Venäjän kanssa. Vihdoinkin puheet siitä, että energiasektori on erottamaton osa ulkopolitiikkaa, saavat konkreettista sisältöä.

Keskusteltaessa energia-alan turvallisuus- ja avoimuuskysymyksistä se, mitä tapahtui Družba-öljyputkelle Venäjän lopetettua öljytoimitukset, oli luonteeltaan enemmän poliittinen kuin tekninen tapaus. Moskova ilmaisi tyytymättömyytensä siihen, että liettualainen yhtiö Mažeikių Nafta myytiin puolalaiselle PKN Orlen -yhtiölle eikä venäläiselle yritykselle.

Se, että Euroopan unioni ilmaisi Venäjän kanssa pidetyssä huipputapaamisessa hyvin selkeästi kantansa siitä, että energia-alalla on noudatettava sääntöjä, on suuri saavutus. En voi salata sitä, että ihailen Suomen, Ranskan ja erityisesti Saksan muuttuneita kantoja. Toivon, että tämä on loppu Schröderin politiikalle.

Komission puheenjohtajamme José Manuel Barroson ja liittokansleri Angela Merkelin kaltaisten päätöksentekijöiden nykyinen kanta antaa toiveita yhtenäisestä Euroopasta, jolla on yhteinen energiapolitiikka ja yhteinen tulevaisuus.

  Jacek Protasiewicz (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tiedotusvälineiden raportointia Lahden huipputapaamisesta on hallinnut se, mitä pääministeri Vanhanen kuvaili avoimeksi keskusteluksi Venäjän presidentin kanssa. Haluan kuitenkin keskittyä toiseen tärkeään aiheeseen, josta tapaamisen aikana keskusteltiin, eli innovointiin ja teknologiseen edistykseen. Yhdyn täysin presidentti Barroson käsitykseen siitä, että mitä enemmän unioni keskittyy kansalaisia lähellä oleviin käytännön tehtäviin ja toimiin, sitä enemmän kansalaiset kunnioittavat ja arvostavat sitä.

Puheenjohtaja Barroson pyrkimys perustaa Euroopan teknologiainstituutti on esimerkki sellaisesta toiminnasta eli erityishankkeesta, jonka on tarkoitus synnyttää myönteinen reaktio Euroopan kansalaisissa. Oli ehkäpä tahatonta mutta eräässä mielessä hyvin vertauskuvallista, että suunnitellusta instituutista sovittiin Suomessa, joka on yhteisömme innovatiivisin maa. On kuitenkin hyvin tärkeää ottaa myös Euroopan unionin uudet jäsenvaltiot mukaan huipputeknologioiden kehittämisprosessiin. Näissä maissa nykyinen innovaatioinvestointien taso on liian alhainen. Komission ehdotuksen mukainen Euroopan teknologiainstituutin rakenne eli keskuspaikka ja koko Euroopan kattava osaamis- ja innovointiyhteisöjen verkosto mahdollistaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden akateemisten instituutioiden osallistumisen instituutin toimintaan.

Euroopan teknologiainstituutin määrärahat ja rahoituslähteet ovat keskeinen kysymys, jota on käsiteltävä kaikkien niiden keskustelujen yhteydessä, jotka koskevat instituuttiin liittyviä suunnitelmia. Olen huomannut, että kotimaassani Puolassa ollaan valmiita myöntämään rakennerahastojen varoja instituutin perustamiseen. Puolan viranomaiset osoittavat siten halunsa yhdistää alueelliset kehitystavoitteensa nykyhetken haasteisiin. Nämä tarkoittavat pääasiassa osaamiseen tehtäviä investointeja ja uudenaikaisiin teknologioihin perustuvan talouden kehittämistä. Puolan hallitus ehdottaa yhteistyössä alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa Wrocławin kaupunkia Euroopan uuden teknologiainstituutin hallintoneuvoston sijaintipaikaksi. Lisäksi Puolan viranomaiset ehdottavat, että Wrocławista voisi tulla yksi tärkeimmistä tieteellisen tutkimuksen keskuksista. Olen vakaasti sitä mieltä, että kaupunki on ihanteellinen tähän tarkoitukseen. Wrocław ja sitä ympäröivä alue voivat tarjota vireän ja innovatiivisen akateemisen ympäristön, jossa on yli satatuhatta lahjakasta ja kunnianhimoista nuorta opiskelijaa ja jossa on tehty huomattavia uusia investointeja teollisuuden kehittämiseen.

  Stavros Lambrinidis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, meidän oletetaan keskustelevan tänään Lahden tuloksista.

Mistä tuloksista? Energian ja Venäjän suhteiden osalta pääministerit sanoivat, että he vaativat Venäjää kunnioittamaan perusoikeuksia. Sen jälkeen he kumosivat vaatimuksen antamalla ymmärtää, että reaalipolitiikka on ainoa ratkaisu unioni energiatarpeiden tyydyttämiseksi. Loppujen lopuksi pääministerit saivat Venäjän kääntämään heille selkänsä sekä energiakysymyksessä että humanitaarisessa kysymyksessä.

Tärkeässä maahanmuuttokysymyksessä tulokset olivat vielä suurempi pettymys. Pääministerit kertoivat meille, että meidän on keskityttävä rajojemme parempaan vartiointiin. Tämä on hienoa, mutta miksi Frontexin määrärahoja sitten supistettiin? Vielä merkityksellisempää on kuitenkin se, että mitä enemmän pääministerit korostavat maahanmuuton käsittelyä pelkästään poliisiasiana, johon kuuluu tukahduttaminen, sitä enemmän he vahingoittavat omaa tulevaisuuttamme. Laittoman maahanmuuton ja epäinhimillisen ihmiskaupan hoitamiseen tarvitaan ennen kaikkea laillisen maahanmuuton kehystä. Pääministerit riitelevät keskenään ja kieltäytyvät hyväksymästä tällaista kehystä. Tarvitsemme vakavaa ulkopolitiikkaa, talouden kehittämistä ja sovinnon politiikkaa, joista pääministerit eivät kykene sopimaan. Tarvitsemme lisäksi rohkeaa kotouttamispolitiikka ja maahanmuuttajien yhtäläistä kohtelua, joita pääministerit kieltäytyvät suunnittelemasta.

  Alexander Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, on totta, että tarvitsemme kumppanuutta Venäjän kanssa, ja myös arvoyhteisö olisi hieno asia, mutta mikä on tilanne todellisuudessa? Venäjällä "vallan vertikaali" tunkeutuu kaikkialle, duuma on kesytetty, kuvernöörejä nimitetään eikä valita, lehdistönvapautta rajoitetaan ja kansalaisjärjestöjen, muun muassa poliittisten demokratia- ja ihmisoikeussäätiöiden, toiminta on koko ajan vaikeutunut. Tämän vuoksi meillä ei tällä hetkellä voi olla arvoyhteisöä Venäjän hallituksen kanssa – se voisi olla mahdollinen Venäjän kansan kanssa, mutta se ei ollut Lahdessa.

Arvoisa pääministeri Vanhanen, tämän vuoksi puheenjohtaja Barroso on oikeassa sanoessaan, että meidän olisi sovittava tietyistä vakaiden suhteiden periaatteista: avoimuudesta, oikeusvarmuudesta, kansallisesta kohtelusta sekä markkinoiden vastavuoroisesta avaamisesta ja vastavuoroisesta pääsystä markkinoille. Näiden periaatteiden varaan voimme rakentaa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja myös toivoa ja tehdä työtä sen hyväksi, että eräänä päivänä meillä on Venäjän kanssa yhteisiin arvoihin perustuva strateginen kumppanuus.

Lisäksi haluan todeta, että meidän olisi mielestäni käytävä tätä keskustelua Brysselissä eikä Strasbourgissa.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Lahden tapaaminen oli kiistatta menestys EU:lle. Kilpailukyvyn ja innovaatioiden painottamista seurasi rakentava vuoropuhelu Venäjän kanssa, ja myös ihmisoikeudet otettiin esiin. Valtioidemme ja hallitustemme päämiehet osoittivat yhtenäisyyttä ja ilmensivät yhteisiä arvojamme. Kuten PPE:n varapuheenjohtaja Michel Barnier totesi pari viikkoa sitten Lyonissa, kukaan meistä ei voi istua globaalin päätöksenteon pöytään kansallisen poliitikon ominaisuudessa. Tämä on todellakin totta, ja tämä pätee myös EU:n ja Venäjän suhteisiin.

Sananvapaus on suuressa vaarassa Venäjällä. Toimittajat ilman rajoja -järjestön uunituoreessa tutkimuksessa – jossa monet EU:n jäsenvaltiot olivat kärkisijoilla – Venäjä oli 168 maan joukossa sijalla 147.

Olen harvoin samaa mieltä parlamentin puhemiehen Borrell Fontellesin kanssa, mutta minun on sanottava, että hän oli oikeassa painottaessaan voimakkaasti Venäjän ihmisoikeus- ja demokratiakysymystä presidentti Putinille. Meidän on otettava selkeä kanta ihmisoikeuksiin kenen tahansa edessä.

Riippumattomat ja tehokkaat tutkimukset rohkean toimittajan Anna Politkovskajan häpeällisten murhaajien löytämiseksi ja tuomitsemiseksi ovat todellinen testi vapaudelle ja oikeusvaltiolle Venäjällä ja Venäjän EU-suhteille. Demokraattinen maailma ei yksinkertaisesti voi vaieta, kun vapautta uhataan ja sen vahvimpia puolustajia ammutaan.

Jos emme toimi nyt, saatamme menettää jälleen 30 vuotta vapaudesta, kuten tapahtui Unkarin kansalaisille, kun länsimaat eivät riittävän rohkeasti tukeneet 50 vuotta sitten vallankumoukseen noussutta kansaa. Käytännön yhteistyö Venäjän kanssa on tärkeää, mutta mikään ei ole tärkeämpää kuin Venäjän edistyminen vapauden ja ihmisoikeuksien tiellä.

  Nicola Zingaretti (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kun puhutaan Kiinan kanssa kauppakysymyksistä, Yhdysvaltojen kanssa maataloudesta tai Venäjän kanssa energiasta tai kun puututaan kriisitilanteisiin, kuten Libanonissa tai yleensä Lähi-idässä, teema on ollut jo pitkään sama: yksikään Euroopan maa ei yksin kykene selviytymään tavoitteista ja pyrkimyksistä, olemaan niiden tasalla tai toteuttamaan niitä. Tämä pätee myös energiaan, Venäjän-suhteisiimme ja johtajuuteen, joka on yhä suurempi huolenaihe: Euroopan on oltava yhtenäinen ja puhuttava yhdellä äänellä.

Jos, kuten jäsen Goebbels totesi, Lahden tapaaminen tuotti pelkkiä näennäistuloksia. Työsarkaa riittää yhä, ja tätä varten tarvitsemme arvovaltaisen ja rohkean komission, joka kykenee voittamaan kansallisen itsekkyyden ja puhumaan kaikkien puolesta, sellaisen parlamentin, joka kykenee olemaan yhteisön etujen arvovaltaisin tulkitsija, ja sellaisen neuvoston ja hallitukset, jotka ymmärtävät, että maidemme keskinäinen riippuvuus on avainasemassa neuvotteluvoimamme lisäämisessä.

Tästä on merkkejä ja esimerkkejä, joiden joukosta haluan ottaa esiin Italian hallituksen tekemän päätöksen: kuullessaan siitä, että Italia saa tammikuusta lähtien paikan YK:n turvallisuusneuvostossa, Italian hallitus totesi heti, että tätä paikkaa käytetään Euroopan hyväksi. Tämä on yksi käytännön toimi ja esimerkki yhden neuvoston jäsenen antamasta panoksesta.

  Nikolaos Vakalis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, Lahden osalta haluan parlamentin kiinnittävän huomiota Euroopan teknologiainstituuttia koskevaan ehdotukseen.

Neuvoston, kuten myös parlamentin, ensimmäiset viestit ovat myönteisiä. Arvoisa pääministeri Vanhanen ja arvoisa puheenjohtaja Barroso, haluan korostaa, että tarvitsemme uutta ja innovatiivista työkalua, jolla yhdistetään onnistuneesti koulutus, tutkimus ja innovointi. Tarvitsemme "höyrykoneen", jonka avulla voimme muuttaa tutkimuksen innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Emme kuitenkaan tarvitse sellaista instituutiota, joka horjuttaa Euroopan ikiaikaista yliopistoperinnettä, vaan sellaisen instituution, joka kunnioittaa tätä perinnettä ja hyödyntää sitä maksimaalisesti. Juuri tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että tiedämme, mitä mieltä yliopistomme, tutkimuskeskuksemme ja yrityksemme ovat, ennen kuin teemme päätöksen tästä uudesta instituutista.

Monet tahot ovat jo esittäneet kantansa. Ensi silmäyksellä näyttäisi siltä, että vastaanottamamme viestit ovat tiettyjen tärkeiden seikkojen osalta usein ristiriitaisia. Katson kuitenkin, etteivät kannat ole kiveen hakattuja vaan kuvastavat pikemminkin näkökantoja. Tämän vuoksi on myös hyvin tärkeää, että omistamme kaikille kumppaneille paljon aikaa kuullaksemme heitä mielellämme ja yhteistyön hengessä.

Asetusehdotukseen sisältyvä alkuperäinen lähestymistapa jättää useita kysymyksiä avoimiksi monissa ratkaisevan tärkeissä asioissa, kuten siinä, kuinka turvaamme Euroopan teknologia-instituutille riittävän rahoituksen. Kuinka saamme yksityishenkilöt sijoittamaan ennennäkemättömään prototyyppiin? Kuinka turvaamme sen, että yliopistot ovat olennaisella tavalla mukana, ja vakuutamme ne siitä, ettei Euroopan teknologia-instituutti ole ristiriidassa niiden kanssa eikä heikennä niiden toimintaa? Kuinka vakuutamme ne siitä, että tutkimustoiminta ei pirstaloidu ja johda päinvastaiseen tulokseen kuin oli tarkoitus?

Meidän on saatava kaikki yksityiskohdat selviksi, koska tällä mitataan hankkeen menestystä, ei perusajatuksella, joka on yleisesti hyväksytty.

  Andres Tarand (PSE). – (ET) Tämänpäiväisessä puheessaan puheenjohtaja Barroso totesi, että Georgian kysymystä käsiteltiin. Me kaikki tiedämme, että käsittely voi olla joko hipaisu tai karhun kahmaisu.

Lahdessa viime perjantai-iltana pidetyssä lehdistökonferenssissa me kaikki saimme tietää suureksi yllätykseksemme, ettei mitään tapahdu Georgian ja Venäjän välillä ja että sen sijaan konflikti on käynnissä yhtäältä Georgian ja toisaalta Abhasian ja Ossetian välillä. Presidentti Putinin mukaan tilanne on yhä lähempänä verenvuodatusta.

Viime kuussa Putin ilmoitti kuitenkin länsimaisille toimittajille, että jos Kosovo erotetaan Serbiasta, Ossetia, Abhasia ja Transnistria irtautuvat lopullisesti. Koska nämä eivät ole saarivaltioita, irtautuminen tarkoittaisi tosiasiassa liittymistä Venäjään. Tämä tarkoittaa vuoden 1975 Helsingin sopimuksen vakavaa tarkistamista.

Arvoisa puhemies, tiedämme, ettei Venäjän ja Georgian välisessä konfliktissa ole kyse Georgian harjoittamasta provokaatiosta vaan pikemminkin Suur-Venäjän henkiin heräämisestä, joka perustuu yhtäältä venäläisen nationalismin nostattamiseen ja toisaalta energiatoimitusten hyödyntämiseen imperiumin palauttamisessa. Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputkikaan ei ole tässä asiassa merkityksetön.

Kehotan kaikkia Euroopan unionin toimielimiä puolustamaan Georgiaa vahvemmilla toimilla kuin…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Josef Zieleniec (PPE-DE). – (CS) Huomaan harmikseni, että Lahden tapaamisessa haaskattiin energiapoliittinen mahdollisuus sekä EU:n Venäjän suhteiden että jäsenvaltioiden välisen yhteisymmärryksen osalta. Tiedotusvälineiden painostuksesta EU:n poliitikot tekivät selväksi, että he arvostavat yhdellä äänellä puhumista energia-asiassa. Pelkään kuitenkin, että meillä on vielä saavuttamatta todellinen yhtenäisyys ja yhdenmukaisuus energia-asioiden edistämisessä.

Tätä ilmentää se seikka, että eräät EU:n jäsenvaltiot käyvät energiaturvallisuuskysymyksissä mieluummin kahdenvälisiä neuvotteluja kuin neuvotteluja koko EU:n puolesta. Minun on korostettava sitä, että energiakysymyksellä on ekologisia, taloudellisia ja ennen kaikkea geostrategisia vaikutuksia. Euroopan unioni on riippuvainen ulkoisista energialähteistä. Se, ettemme kykene sopimaan eduistamme ja strategioistamme, heikentää neuvotteluasemaamme maailmanlaajuisilla energiamarkkinoilla, lisää haavoittuvuuttamme ja heikentää vakavasti arvovaltaamme eurooppalaisina ulkopoliittisina toimijoina. Tämä rajoittaa kykyämme edistää demokratian, oikeusvaltion ja maailmanmarkkinoiden avoimuuden kaltaisia arvoja.

Tämän vuoksi haluan kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään käytännön toimiin sellaisen eurooppalaisen energiapolitiikan laatimiseksi ja toteuttamiseksi, joka voi tarjota ratkaisun ja joka luo pohjan EU:n yhteiselle energiapolitiikalle. Tällaisessa strategiassa määriteltäisiin energia-alan tavoitteemme ja niiden saavuttamisessa tarvittavat toimet, ja siihen sisältyisi selkeä mekanismi energiahankkeita koskevaa yhteistä päätöksentekoa ja EU:n sisäistä ja ulkoista viestintää varten, mikä vahvistaa solidaarisuuttamme energiakysymyksissä. Panoksena ovat tulevaisuutemme globaalissa maailmassa ja kykymme turvata maanosan vakaus ja hyvinvointi.

Olen vakaasti sitä mieltä, että energia-asia on ratkaiseva testi EU:n kyvylle toimia tehokkaasti.

  Bernard Poignant (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, puhemies Borrell puolusti Suomessa ansiokkaasti ihmisoikeuksia. Puheenjohtaja Barroso puolusti varmasti Euroopan oikeuksia energiaan. Se on hänen velvollisuutensa. Presidentti Chirac puolusti maansa kaasun ostajia, kuten jokainen valtion- tai hallituksen päämies olisi tehnyt. Se oli odotusten mukaista. Tästä huolimatta eurooppalaisten mielenrauha järkkyi, vaikka se olisi järkkynyt samalla tavalla, jos kyseessä olisi ollut öljy, joka on peräisin Saudi-Arabiasta, Iranista tai jostakin Afrikan maasta.

Mielestäni kyse ei ole sen selvittämisestä, voiko kaasua ostaa paholaiselta. Sitä ostetaan joka tapauksessa. Kyse on pikemminkin siitä, kuinka voidaan selviytyä ilman tätä kaasua. Mielestäni riippumattomuuden on oltava johtotähtemme seuraavina vuosina – ja teidän tapauksessanne seuraavina kuukausina, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Vanhanen. Seuraavien 10–20 vuoden aikana öljyn ja kaasun on tarkoitettava riippumattomuutemme kannalta samaa kuin hiili ja teräs tarkoittivat rauhamme kannalta.

(Suosionosoituksia)

  Rihards Pīks (PPE-DE) . – (LV) Kiitoksia arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri Vanhanen ja arvoisa puheenjohtaja Barroso. Ensimmäiseksi haluan kiittää puheenjohtajavaltio Suomea tämän huipputapaamisen järjestämisestä, koska epävirallinen tapaaminen on hyvä foorumi monista vaikeista asioista keskustelemiselle. Toiseksi katson, että pääministeri Vanhasen lujuuden ja aloitteellisuuden ansiosta oli mahdollista saavuttaa yhteinen kanta ainakin energia-asioissa. Hyvät kuulijat, haluan kuitenkin kiinnittää huomionne kahteen aiheeseen. Mielestäni näyttäisi ensinnäkin siltä, että energiaperuskirjan ehdot olisi sisällytettävä ehdottomasti Euroopan unionin ja Venäjän väliseen uuteen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Tämä on sitäkin tärkeämpää sikäli, että presidentti Putin viittasi asiakirjaan strategisena sopimuksena. Mitä meidän olisi itse tehtävä? Kotimaani ja kansani surulliset kokemukset ovat osoitus siitä, ettei Venäjä ole koskaan kaihtanut voiman käyttöä ja painostamista, jos sillä on ollut niihin mahdollisuus. Tämän vuoksi minusta näyttää siltä, että meidän on tehtävä ensinnäkin ankarammin työtä yhtenäisen kaasu- ja sähköverkon luomiseksi Euroopan unioniin. Toiseksi meidän on tehtävä ankarammin työtä vaihtoehtoisten energialähteiden alalla. Kolmanneksi meidän on tehtävä työtä energiansäästöohjelmien alalla. Tässä asiassa tuen puheenjohtaja Schulzia, joka piti aiemmin hyvin kiihkeän puheen tästä aiheesta. Lehdistökonferenssissa käsiteltiin vielä yhtä kysymystä. Presidentti Putin vastasi hänelle esitettyyn kysymykseen, että Abhasia, Georgia ja Etelä-Ossetia ovat heidän asiansa. Tämä on lievästi sanottuna kyynistä. Tiedämme varsin hyvin, että Venäjän armeija on myös Transnistriassa, että Venäjä toimittaa aseita ja että kaikilla näillä erillisalueilla johtavat henkilöt ovat Venäjän virallisten organisaatioiden päällystöä. Mielestäni Euroopan olisi tehtävä aloite…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Matti Vanhanen, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin kiitokset tästä keskustelusta, joka osoitti, että myös parlamentissa on päälinjoissa hyvin yhtenäinen sävel ja se käy täysin yksiin Eurooppa-neuvoston ja komission linjan kanssa. Tässä suhteessa uskon, että unionin on helppo löytää peruslinjansa myös energiaulkopolitiikassa.

Kannattaa oikeastaan muistaa se, että käynnistimme keskustelun energiaulkosuhteista Eurooppa-neuvoston tasolla vasta viime maaliskuussa Itävallan puheenjohtajakauden huippukokouksen illallisella. Silloin päädyimme siihen johtopäätökseen, että myös unioni tarvitsee energiaulkopolitiikan. Suomi sai seuraavana puheenjohtajavaltiona tehtäväkseen hahmotella yhdessä komission kanssa tämän energiaulkopolitiikkalinjan, ja sen me teemme.

Komissio valmisteli hyvän paperin Lahden kokousta varten, ja Lahden lounaalla käytimme noin kolme tuntia aikaa tämän linjan käsittelyyn niin perusteellisesti, että sekä puheenjohtaja Barrosolla että minulla oli oikeus puhua koko joukon puolesta illalla, kun tapasimme presidentti Putinin. Tulemme määrittelemään tämän energiaulkopolitiikan lähikuukausien aikana myös unionin toimintatavaksi, ei vain Venäjän suhteen, vaan suhteessa kaikkiin yhteistyökumppaneihin ja kaikkiin kolmansiin maihin.

Aika monessa puheenvuorossa korostettiin sitä, että Lahden kokous oli askel tai ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Näin itse sen myös koen. Yhdyn myös niihin vaatimuksiin, että on käytännössä osoitettava, että saamme myös tekoja aikaan. Seuraava tärkeä vaihe tulee olemaan, kun neuvoston on lähiviikkojen aikana saavutettava sopu siitä neuvottelumandaatista, jonka pohjalta unioni ryhtyy Venäjän kanssa neuvotteluihin tulevasta PCA-sopimuksesta, tai mikä nimi tälle uudelle sopimukselle annetaankaan. Marraskuun EU–Venäjä-huippukokouksessa pitää pystyä saavuttamaan yhteisymmärrys ja tehdä päätös siitä, että neuvotteluihin ryhdytään. Tässä suhteessa Lahden kokous oli harjoittelua. Mutta Lahden kokous kertoi myös presidentti Putinille sen, että marraskuun kokouksessa, jossa puheenjohtaja Barroso, korkea edustaja Solana ja minä edustamme unionia, me puhumme koko unionin puolesta. Tämä parlamentissa käyty keskustelu antaa vahvan tuen tälle. Voimme sanoa, että kaikki unionin toimielimet ovat tässä yhdessä rintamassa.

Me olemme riippuvaisia toisistamme. Tämä riippuvuus pitää saada vastavuoroisuuden kautta hyödyttämään kumpaakin osapuolta. Riippuvuuden pitää perustua, niin kuin salissa on jo monta kertaa sanottu, myös yhteisiin arvoihin. Tämä on selkeä unionin tavoite ja politiikka. Mutta kun puhutaan Venäjä-yhteistyöstä, ei pidä myöskään liioitella, että Venäjä tai venäläiset olisivat erityisiä hirviöitä. He haluavat yhteistyötä, he haluavat kohentaa omaa elintasoaan ja omaa hyvinvointiaan, he haluavat yhteistyötä meidän kanssamme. Tämä oli myös presidentti Putinin vahva viesti. Hän korosti, että itse asiassa Venäjä ja venäläiset ovat enemmän riippuvaisia Euroopasta kuin Eurooppa Venäjästä. Erityisesti he tarvitsevat yhteistyötä erittäin monella teknologian alalla kehittääkseen omaa kehitystyötään ja meidän pitää olla valmiita myös tähän.

Investointien osalta haluaisin muistuttaa siitä, että eurooppalaiset yritykset ovat tehneet Venäjän energiasektorille jo useisiin kymmeniin miljardeihin euroihin nousevat investoinnit. Osa suurista investoinneista on kesken, osalla yrityksiä on vaikeuksia Venäjän hallinnon kanssa, osa on saanut hankkeensa lävitse helpommin. Siksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, jotta säännöt olisivat kaikille samat. Vastaavasti sääntöjen myös venäläisille yrityksille suhteessa Eurooppaan olisi oltava samat.

Haluan kiittää tästä keskustelusta ja palautteesta. Joulukuussa tulemme palaamaan konkreettisin päätelmin moniin näistä aiheista, ja joulukuussa tulemme palaamaan vahvasti myös täällä useassa puheenvuorossa esiin nousseisiin maahanmuuttokysymyksiin. Maahanmuuttokysymyksissä – on kyse sitten laillisesta tai laittomasta maahanmuutosta – me tarvitsemme keskinäistä solidaarisuutta ja yhteistä politiikkaa, ja siihen tulemme vahvasti myös palaamaan.

(Suosionosoituksia)

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisat parlamentin jäsenet, katson, että käytännössä kaikki on jo sanottu. Haluan vain kommentoida muutamia keskustelun aikana mainitsemianne seikkoja.

Aivan ensimmäiseksi totean Euroopan teknologiainstituutista sen, minkä myös pääministeri Vanhanen totesi, että Lahden tapaamisen lopussa Eurooppa-neuvosto näytti aloitteelle vihreää valoa – ei oranssia valoa vaan vihreää valoa. Nyt aloite on vain toteutettava. Tämän vuoksi olemme jo esittäneet lainsäädäntöehdotuksen, jonka neuvosto ja parlamentti käsittelevät ja jossa otetaan huomioon esimerkiksi keskustelussa mainitsemanne rahoituskysymys. Lähestymistapamme on se, että rahoittamiseen osallistuvat yhteisön toimielinten lisäksi myös jäsenvaltiot, jotka haluavat tukea aloitetta. Tämä on niille tapa saavuttaa Lissabonin tavoitteet innovaatioiden ja tutkimuksen alalla. Lisäksi odotamme yksityisen sektorin osallistuvan toimiin. Haluan tässä yhteydessä tähdentää teille sitä, että epävirallisten kontaktiemme perusteella yksityinen sektori on hyvin kiinnostunut rahoittamaan tiettyjä toimia, joihin Euroopan teknologiainstituutin on määrä ryhtyä, mikä on odotusten mukaista, koska monissa jäsenvaltioissamme on samoja ajatuksia. Julkis-yksityisiä kumppanuuksia on olemassa, ja jos jäsenvaltioiden tekemillä aloitteilla pystytään houkuttelemaan yksityisiä tutkimusinvestointeja, kysymys kuuluu, miksemme pystyisi saavuttamaan samaa unionin tasolla. Sanon tämän siksi, että mielestämme tutkimustoiminnan tukemiselle on annettava eurooppalainen ulottuvuus.

Juuri tutkimuksen alalla Yhdysvallat eroaa selvästi Euroopasta erityisesti siinä, että Amerikan yhdysvalloissa on instituutioita ja verkostoja, jotka kattavat maan koko alueen, esimerkiksi National Science Foundation (Kansallinen tiedesäätiö), jonka eräät teistä tuntevat, tai National Institute for Health (Kansallinen terveysinstituutti). Meillä Euroopassa ei ole toistaiseksi ollut käytännössä mitään vastaavaa. Joidenkuiden teistä kotimaissa on suuria instituutioita, suuria yliopistoja, mutta vasta nyt olemme perustaneet eurooppalaisen tutkimusneuvoston, joka on keskeinen instituutio seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman toteuttamisessa, ja Euroopan teknologiainstituutin. Viimeksi mainittu on nimenomaan verkosto-ajatuksen pohjalta luotu instituutio, jonka tarkoituksena on vauhdittaa Euroopan tasolla huippuosaamiseen perustuvaa innovointia, tutkimusta ja opetusta ja antaa niille eurooppalaiset suuntaviivat. Tämän vuoksi kyseessä on suuri hanke, ja haluan kiittää niitä, jotka ovat puhuneet sen puolesta.

Olemme pyytäneet, että tämän instituutin tärkeimpiä painopisteitä olisivat ilmastonmuutoksen torjuminen ja Euroopan johtava asema ympäristöä säästävien uusiutuvien energialähteiden alalla. Mielestäni meillä on erityinen tehtävä tässä asiassa, ja aion osoittaa huomioni aivan erityisesti niille, jotka ilmaisivat huolestumisensa tästä asiasta, muun muassa jäsen Turmesille.

Energia on epäilemättä tulevaisuudenkysymys, eikä pelkästään taloudellisesta vaan myös poliittisesta näkökulmasta. Olen samaa mieltä jäsen Poignantin kanssa hänen rinnastuksestaan hiili- ja teräsalan tilanteeseen. Katson, että energian osalta liittovaltionäkökulmaa puoltavat painavat seikat. Lisäksi esittelimme pari kuukautta sitten juuri tämän vuoksi kestävää energiaa käsittelevän vihreän kirjan ja olimme hyvin tyytyväisiä siihen, että Eurooppa-neuvosto asettui tukemaan ajatusta yhteisestä lähestymistavasta energia-asioihin. Hyvä jäsen Poignant, teemme siis työtä juuri tämän suuntaisesti.

Tämä lähestymistapa on hyvin tärkeä, jos otamme huomioon vastuumme maapalloamme ja tulevia sukupolvia kohtaan. Ilmastonmuutos on ehkäpä 2000-luvun suurin haaste. Tämä lähestymistapa on kuitenkin hyvin tärkeä myös taloudellisesta näkökulmasta, koska meille on tavattoman tärkeää pysyä ilmastonmuutoksen torjunnassa edelleen eturintamassa ja vauhdittaa sen avulla tätä torjuntaa. Lisäksi tämä lähestymistapa on hyvin tärkeä solidaarisuuden osoittamiseksi erityisesti laajentunutta Eurooppaa ajatellen. Meillä on tässä asiassa tilaisuus osoittaa, että solidaarisuuden on oltava todellista solidaarisuutta.

Tämän vuoksi katson, että kyseessä on hyvin kunnianhimoinen asia, ja voin taata erityisesti jäsen Turmesille, että juuri tässä hengessä valmistelemme tammikuussa esiteltävää energiapakettia. Lisäksi olette jo saaneet ensimakua tulevasta sen energiatehokkuutta koskevan ehdotuksen muodossa, jonka jätimme äsken käsiteltäväksi. Kuten pääministeri Vanhanen totesi, Lahden neuvosto avasi tien energiaa koskeville muodollisille päätöksille, jotka toivoaksemme tehdään kevään Eurooppa-neuvostossa. Tästä kokouksesta tiedämme jo, että se ajoittuu Saksan puheenjohtajakaudelle.

Lopuksi totean jakavani jäsenten Goebbels, Swoboda, Schulz ja monien muidenkin jäsenten tavoitteet ja joskus jopa heidän malttamattomuutensakin. Kuten jäsen Goebbels totesi, tällä hetkellä tehtävänämme on muuttaa tämä unelma todellisuudeksi. Juuri näin on. Epäviralliset tapaamiset tarjoavat kuitenkin tilaisuuden syventää keskustelua ja vahvistaa kantoja, mikä ilmeni lisäksi Hampton Courtin huippukokouksessa. Tästä näkökulmasta voin sanoa teille rehellisesti, että Lahden neuvosto merkitsi edistymistä. Se oli vaikeaa erityisesti aina vain mutkikkaampien Venäjän-suhteidemme vuoksi. Myös tämän asian osalta minusta tuntui, että edistymistä tapahtui, mihin vaikutti presidentti Putinin läsnäolo. Minusta tuntui, että valtion- tai hallitusten päämiehet ymmärsivät johdonmukaisuuden ja solidaarisuuden tarpeellisuuden. Tämän vuoksi toivon, että Euroopan parlamentin valvovan tuen avulla olosuhteet täyttyvät nyt sille, että Suomen puheenjohtajakauden aikana ja sen jälkeenkin edistytään näillä hyvin tärkeillä energian ja innovoinnin aloilla ja lisäksi viedään eteenpäin hankettamme yhtenäisemmän Euroopan puolesta.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Tiesin, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen (UKIP) jäsenillä ole todellisuudentajua, mutta tästä huolimatta minua hämmästytti Godfrey Bloomin puhe, jossa hän näytti antavan ymmärtää, että Yhdistynyt kuningaskunta on energian osalta omavarainen eikä sen tarvitse tehdä muiden maiden kanssa yhteistyötä eikä edes keskustella niiden kanssa. Hän sanoi, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan elinehto saa jäädä ulkomaalaisten käsiin, mutta kuinka hän haluaa meidän välttävän energian tuonnin? Ratkaisuna eivät ole tietenkään uusiutuvat energialähteet, jotka hän hylkää heti kättelyssä "puppuna" todetessaan, että tuulivoimalaitokset ovat "järjettömiä" ja ettei "kukaan tunnustettu tiedemies" väitä, että uusiutuvilla energialähteillä voisi olla merkittävä osa Yhdistyneen kuningaskunnan energiapaletissa.

Ilman tuontia, ilman uusiutuvia energialähteitä, kun Pohjanmeren öljy- ja kaasuvarat ehtyvät, kun ydinvoimalla, jos se ylipäänsä säilytetään, tuotetaan ainoastaan pieni osa sähköstä ja kun mahdollisuudet laajentaa hiilen käyttöä ovat kutakuinkin rajalliset, UKIP:n näkemys Britannian tulevaisuudesta "ulkomaalaisista" puhdistettuna on synkkä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL). – (PT) Poliittisia voimia kokoontui huipputapaamisen varjolla keskustelemaan siitä, kuinka aloitetaan (uudelleen) prosessi, jolla viedään väkisin läpi mahdoton perustuslakisopimus – jota kutsutaan epätarkasti ja loukkaavasti "sopimukseksi Euroopan perustuslaista" – vastoin Ranskan ja Alankomaiden kansojen riippumatonta ja demokraattisesti ilmaistua tahtoa.

Näitä pahaenteisiä suunnitelmia on esitetty ylhäältä päin yhä tiuhemmin. Otan esimerkiksi sen, mitä Antonio Vitorino, Portugalin sosialidemokraattisen puolueen johtohahmo, joka kuulemma "tekee tällä hetkellä työtä komissiolle", on sanonut. Hänen mukaansa Portugalilla on puheenjohtajakaudellaan vuoden 2007 toisella puoliskolla "valtava vastuu" siitä, että se "ryhtyy ensimmäisiin toimiin [niin sanotun] perustuslain muuttamisohjelman toteuttamiseksi" ja että "tästä tulee laukaisualusta [niin sanotulle] uudelle sopimukselle Euroopan perustuslaiksi", millä pannaan täytäntöön "ohjelma", jonka puheenjohtajavaltio Saksa on aiemmin laatinut ja jonka puheenjohtajavaltio Ranska saattaa päätökseen vuoden 2008 toisella puoliskolla.

Syöksyminen päätä pahkaa kohti kapitalistista yhdentymistä, mikä on luonteenomaista EU:lle ja sille uusliberalistiselle, federalistiselle ja militaristiselle yhdentymiselle, jota niin sanottu "sopimus Euroopan perustuslaista" edelleen vahvistaa oikeudellisissa ja poliittisissa yhteyksissä, joutuu jälleen kerran kaikesta propagandasta, hämärtämisestä ja autoritaarisuudesta huolimatta koetukselle kaikkien niiden vastustaessa sitä jyrkästi, jotka taistelevat suvereenien, yhdenvertaisten valtioiden muodostaman Euroopan ja sosiaalisen edistyksen, yhteistyön ja rauhan Euroopan puolesta.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan esittää joitakin huomioita Lahden EU-tapaamisesta.

Ensinnäkin samalla, kun maanosaamme kohdistuu ennennäkemätön laittoman maahanmuuton aalto, valtion- tai hallitusten päämiehet eivät katsoneet tarpeelliseksi omistaa puolta tuntia enempää tälle ongelmalle. Euroopan unionilta ei voi odottaa tällä alalla mitään – ei yhtään mitään, ja sillä, että myönnetään virallisesti, ettei kaikki maahanmuuttopolitiikka voi olla vain kansallista eikä kaikki yhteistyö tässä asiassa vain hallitustenvälistä, on kiire.

Toiseksi presidentti Putinilla on täysi oikeus säilyttää tietty riippumattomuus maansa energiavarojen osalta ja kieltäytyä myymästä niitä alennettuun hintaan nälkäisille monikansallisille yrityksille taloudellisen liberalismin, jota hän ei kannata, nimissä. Mitä tulee sapelinkalisteluun ihmisoikeuksissa, joiden kunnioittamisen on oltava perustana EU:n suhteissa muuhun maailmaan, se olisi uskottavampaa, jos se ei olisi niin valikoivaa ja jos se kohdistuisi myös Kiinan kaltaisiin maihin.

Lopuksi todettakoon meidän odottavan yhä, että neuvosto tuomitsee Turkin viranomaiset, jotka ovat yrittäneet pakolla poistaa Euroopan parlamentin jäsenten valtuuskunnasta erään kyproslaisen kollegamme. On yhä vaikeampi hyväksyä, että neuvottelemme sellaisen maan liittymisestä, joka kieltäytyy tunnustamasta kaikkia jäsenvaltioita.

(Istunto keskeytettiin juhlaistuntoa odotettaessa klo 12.00 ja sitä jatkettiin klo 12.05.)

Puhetta johti
puhemies BORRELL FONTELLES