Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 25. lokakuuta 2006 - Strasbourg

15. Ilmastonmuutosta käsittelevä Nairobin konferenssi (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Karl-Heinz Florenzin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suullinen kysymys komissiolle ilmastonmuutosta käsittelevästä Nairobin konferenssista (O-0100/2006 B6-0440/2006).

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen sopimuspuolten 12. konferenssi Nairobissa on ensimmäinen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa järjestettävä tällainen kokous. Alue on planeettamme köyhin, ja Euroopan unionilla on erityiset poliittiset suhteet siihen. On siksi täysin luonnollista, että konferenssissa keskitytään kehitysmaiden tarpeisiin.

Euroopan unioni korostaa erityisesti, että ilmastonmuutoksen torjunta voidaan yhdistää nopeaan talouskehitykseen ja että päästöjenvähennystoimet on myös sisällytettävä ratkaisevien alojen päätöksentekoprosesseihin.

Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maiden talouksien kehittyminen, energian huoltovarmuus ja ilmanlaadun kohentuminen ovat esimerkkejä tärkeistä – ohessa koituvista – ilmastonmuutoksen torjuntatoimien hyödyistä.

Katson, että lisäämällä ilmastonmuutoksen vaarallisten seurannaisvaikutusten ymmärtämistä kansainvälisesti ja osoittamalla kiinnostusta kehitysmaiden tarpeiden täyttämiseen mahdollisuutemme päästä sopimukseen vuoden 2012 jälkeisestä ajasta paranevat.

Euroopan unionilla on Nairobissa neljä erityistä ensisijaista tavoitetta. Ensiksikin tavoitteenamme on päästä sopimukseen sopeutumisrahaston institutionaalisesta kehyksestä. Rahastoa rahoitetaan puhtaan kehityksen mekanismin maksuilla, ja sen odotetaan jakavan varoja yli 350 miljoonaa euroa vuosina 2008–2012.

Toiseksi tavoitteena on päästä sopimukseen aiheiden luettelosta sopeutumisen viisivuotisen toimintaohjelman puitteissa. Ohjelmaan sisältyy toimintoja, joilla halutaan parantaa sopeutumistamme, kuten tietämyksen lisääminen ilmastonmuutoksen kielteisistä heijastusvaikutuksista, sen yhteiskunnallis-taloudellisista heijastusvaikutuksista sekä kansantalouksiemme ja yhteiskuntiemme ilmastonmuutokselle alttiista kohdista.

Kolmanneksi tarkoituksena on edistää Afrikan ja muiden maapallon alueiden köyhien maiden pääsyä puhtaan kehityksen mekanismiin. Meidän on vaikutettava puhtaan kehityksen mekanismin piiriin kuuluvien hankkeiden tasapuoliseen jakautumiseen, koska vain pieni prosenttiosuus kaikista hankkeista koskee Afrikkaa.

Neljänneksi jatketaan keskustelua vuoden 2012 jälkeisestä ajasta, joskaan sitä ei saada päätökseen Nairobissa. Uskon todellakin, että meitä odottaa suuri määrä työtä. Mielipiteitä siitä, miten meidän olisi toimittava, on monia. Kehitysmaat eivät suhtaudu suopeasti ajatukseen, että niiden on tehostettava toimiaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi monet kehitysmaat empivät yhä päästöjenvähentämistoimenpiteiden toteuttamisessa, vaikka niitä tarvitaan rajoittamaan planeettamme keskilämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen.

Euroopan unioni esittää Nairobissakin perustellusti kantanaan, että ilmastonmuutoksen torjunta ja vuosituhannen kehitystavoitteet ovat paitsi toisiaan täydentäviä myös toisistaan riippuvaisia.

Toivomme varmistavamme Nairobissa toisaalta selkeän, tarkasti määritellyn ja tasapainoisen lähestymistavan ja vakaan edistymisen 3 artiklan 9 kohdan mukaisessa tilapäisessä työryhmässä yleissopimuksen puitteissa tapahtuvan vuoropuhelun myötä ja toisaalta yhteisymmärryksen siitä, millä tavoin Kioton pöytäkirjaa tarkistetaan 9 artiklan perusteella. Meidän on silti nähtävä Nairobia pitemmälle, koska EU:n on tehostettava toimintaansa, jotta se saa kumppaninsa eri puolilla maailmaa vakuuttuneiksi siitä, että kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä vuoden 2012 jälkeenkin.

On erittäin myönteistä, että kymmenen parlamentin jäsentä osallistuu valtuuskuntaan. Odotan itse innostuneena tiiviistä yhteistyötä heidän kanssaan – näin olemme viimeisten kahden vuoden aikanakin toimineet. Vakuutan, että heidät pidetään täysin ajan tasalla, ja välitän heille kaiken saatavissa olevan tiedon heti. Me lähestymme tiedotusvälineitä yhdessä, ja toivon, että parlamentin jäsenet ovat yhteydessä ja vuoropuhelussa muiden maiden valtuuskuntien jäsenten kanssa konferenssin aikana. Tällä tavoin pystymme saattamaan kunnianhimoisen ja yhteisen näkemyksemme ihmiskunnan kestävästä tulevaisuudesta maailmanlaajuisen yleisön tietoon.

  Avril Doyle, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä tämäniltaisesta erittäin osuvasta puheenvuorosta.

Olen tyytyväinen kuuluessani edellä mainittujen, EU:n valtuuskunnan Euroopan parlamentin ryhmän kymmenen jäsenen joukkoon. Olemme kaikki ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäseniä, ja johtajanamme toimii varapuheenjohtaja ja kollega Blokland.

Oletin kollega Florenzin pitävän puheenvuoron PPE-DE-ryhmän puolesta, mutta en näe häntä paikalla. Hänen kysymykseensä sisältyi jälleen selkeä viittaus siihen, että EU:n valtuuskunnan Euroopan parlamenttia edustaviin jäseniin suhtaudutaan toisen luokan kansalaisina.

Tiedän, että komission jäsen kertoo meille taasen tarinan toimielintenvälisistä sopimuksista, neuvostosta, komissiosta, ensisijaisuudesta ja käytännöstä. Rehellisesti sanoen me olemme kaikki kyllästyneet siihen tarinaan emmekä jaksa kuunnella sitä enää. Komission jäsen toimii aina erinomaisesti näissä yhteyksissä ja antaa meille runsaasti aikaansa, ja samoin tekevät hänen virkamiehensä. He tiivistävät meille tapahtumat erittäin hyvin tapaamisen jälkeen oven ulkopuolella, mutta meitä ei koskaan lasketa sisään edes tarkkailijoiksi korkean tason kokouksiin. Haluaisin PPE-DE-ryhmän kollegojen ja uskoakseni kaikkien kollegojen puolesta, että meitä kohdellaan valtuuskunnassa tasavertaisina paikalla olevien Euroopan komission ja neuvoston jäsenten kanssa. Jos komissio kutsuu ryhmää EU:n valtuuskunnaksi, mukana olevia kolmea EU:n osapuolta tulisi kohdella samanarvoisina.

Komission jäsen kertoi meille äskettäin pitämässään yhteenvedossa, ettei hän odota merkittäviä läpimurtoja. Vaikka konferenssi on välikauden COP-, COP 12 - tai MOP 2 -tapaamisia, se on hyvin tärkeä, koska se on ensimmäinen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa pidettävä kokous. Komission jäsen mainitsi tarpeen laajentaa puhtaan kehityksen mekanismeja. Nykyisellään vain 2,5 prosenttia niiden varoista käytetään Afrikassa, pääasiassa Marokossa ja Etelä-Afrikassa, eikä mukana ole muita Saharan eteläpuolisia Afrikan valtioita. Työtä on tehtävänä paljon. Olen erittäin kiinnostunut pohtimaan Afrikan hiilirahaston perustamista, jota komission jäsen on ehdottanut, ja selvittämään, mihin sen avulla pääsemme.

Kuka rahoittaa sopeutumisrahaston? Kiistaa käydään siitä, onko päärahoituslähteenä maailman ympäristörahasto ja mihin se sijoittuu. Montrealissa sovittiin, että neuvotteluissa on kaksi raidetta: yksi liittyy ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen ja toinen Kioton pöytäkirjaan. Uskon tämän selventävän eri maiden kantoja. Yhdessä pääsemme eteenpäin, saamme mukaan lisää kehitysmaita ja vakuutamme erityisesti yhä useamman yhdysvaltalaisystävämme liittymään joukkoihimme hiilipäästöjen tärkeän vähentämistavoitteen saavuttamiseksi.

  Dorette Corbey, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Al Gore on matkustellut ympäri maailmaa levittämässä sanaansa jo jonkin aikaa. Ilmasto muuttuu nopeasti, nopeammin kuin oletimme. Jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja saavutamme pian rajan, jolta ei ole paluuta. Silloin halutaan vastauksia poliitikoilta. Emme voi pelkästään itkeä Al Goren olkapäätä vasten, vaan meidän on alettava hakea ratkaisua. Nairobi on meille mahdollisuus tarttua härkää sarvista. Kun puhumme energiakriisistä ja ilmasto-ongelmista, emme saa antaa myöden pessimismille, koska ratkaisut ovat mahdollisia. Mistä nämä ratkaisut löytyvät?

Meidän on ensinnäkin luotettava omiin toimenpiteisiimme. Haluan tässä yhteydessä toistaa vielä kerran tukeni päästökauppajärjestelmälle, vaikkei se olekaan missään nimessä täydellinen. Osoitan sanani nyt erityisesti komissiolle, jonka tulisi varmistaa, että kansalliset jakosuunnitelmat ovat uskottavia ja että liian suuret päästöluvat ovat jääneet historiaan. Pitkällä aikavälillä meidän on harkittava päästöoikeuksien huutokauppaa vaihtoehtona, sillä sen avulla voimme estää sähköyhtiöiden odottamattomat voitot ja aivan liian avokätisen päästöoikeuksien myöntämisen.

Toiseksi kannatan laajamittaisia investointeja uuden, puhtaan energian kehittämiseksi. Nykyisten aloitteiden rinnalla on tilaa innovaatiolle. On sininen energia, jota saadaan sekoittamalla suolaa ja makeaa vettä. On tikasmyllyt, joiden korkealle sijoitetut leijamaiset siivet toimivat tuulimyllyjen tavoin ja tuottavat energiaa. Muita aloitteita ovat energiaa tuottavat kasvihuoneet ja talot, geoterminen energia ja aurinkopeilit. Mahdollisuuksia on todella paljon. Meidän on hyödynnettävä nämä mahdollisuudet teknologiainnovaatioiden avulla. Rahoitusta on saatava hallituksilta mutta aikanaan myös huutokauppaamalla päästöoikeuksia.

Kolmanneksi meidän on tehtävä ennakoivaa yhteistyötä esimerkiksi Kiinan kaltaisten maiden kanssa, sillä siellä avataan uusi voimala kerran kuussa ja tarvitaan puhdasta hiiliteknologiaa, joka meidän on toimitettava. Teknologian siirron ansiosta Kiina voi ottaa toteuttaakseen velvoitteita vuoden 2012 jälkeen. Jos Kiina liittyy mukaan, Yhdysvaltojen osallistuminenkin on todennäköisempää.

Neljänneksi meidän on investoitava avokätisesti sopeutumisrahastoon. EU:lla on historiallinen vastuu ilmastonmuutoksesta, ja meidän tehtävämme on auttaa kehitysmaita sopeutumaan sen vaikutuksiin. Ilmastonmuutos ei ole aina mieleinen aihe kehitysmaissa. Erään kehitysmaan johtaja – arvoisa puhemies, minulle oli annettu ylimääräinen minuutti, koska kollega Ferreira oli anteliaasti luovuttanut puheenvuoronsa minulle, joten yhteensä minulla on puheaikaa kolme minuuttia – totesi kerran Alankomaiden ympäristöministerille: "Ensin meistä tulee yhtä rikkaita kuin teistä, ja vasta sitten alamme kantaa yhtä paljon huolta ilmastonmuutoksesta kuin te." Mielestäni asiassa voidaan toimia eri tavalla. Kehitysmaat voivat rikastua ilman hiilidioksidipäästöjä. EU:n velvollisuus on auttaa niitä onnistumaan siinä, ja meidän on Nairobissa näytettävä, että me todella tarkoitamme tätä.

Arvoisa komission jäsen, odotan innokkaana erinomaista ryhmätyöskentelyä Nairobin konferenssissa. Lienee tarpeetonta sanoa, että kannatan täydestä sydämestäni kollega Doylen vetoomusta. Mielestäni meidät on otettava mukaan kaikkiin neuvotteluihin aina, kun se on mahdollista, ja meidän on päästävä mahdollisimman moneen kokoukseen. Tiedän, että teette parhaanne tämän toteutumiseksi. Päätän puheenvuoroni toistamalla, että toivon hyvää yhteistyötä.

  Chris Davies, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä siitä, että hän puhui näin täydelle salille planeettamme tärkeimmästä aiheesta.

Viittasitte aiemmin siihen, että sopimuspuolten konferenssi Nairobissa on tavallaan ikään kuin välikokous, että oheistapahtumat saattavat olla yhtä merkittäviä kuin päätapahtumat. Toisaalta olemme usein saaneet kuulla, että kuukausien saatossa ongelmat kasvavat ja niiden ratkaiseminen hankaloituu. Ehkäpä meillä ei siis ole varaa uusiin välitapahtumiin: haasteisiin on tartuttava ja jokaisesta mahdollisesta tapaamisesta on yritettävä saada kaikki irti.

Haluaisin ottaa esiin kolme yksittäistä asiaa. Ensimmäinen niistä on Euroopan unionin liikennepäästöt. Nykyisten tietojen mukaan viisi suurinta autonvalmistajaa aikovat saavuttaa vapaaehtoisen sopimuksen tavoitteen eli 140 gramman hiilidioksidipäästöt vuoteen 2008 mennessä, mutta 75 prosenttia alasta ei aio kyetä tähän. Ei pidä unohtaa, mitä tämä merkitsee. Autonvalmistajat allekirjoittivat komission ja Euroopan unionin kanssa vapaaehtoisen sopimuksen. Ne ovat tarkastelleet omia tietojaan omissa kokoushuoneissaan ja todenneet, että ne voivat tehdä enemmän voittoa kaupunkimaastureilla ja nelivetoautoilla, joten ne ovat tieten tahtoen päättäneet olla täyttämättä kyseistä sitoumusta. Ne ovat irtisanoutuneet siitä, ne eivät ole toimineet hyvässä uskossa, ja nyt on komission aika puuttua peliin raskaalla kädellä.

Tavoitteen täyttävistä viidestä valmistajasta voimme päätellä, ettei 140 gramman tavoitteessa ole sinällään mitään ihmeellistä. Tarvitaan terävää toimintaa, ja toivottavasti näemme sitä lähikuukausina.

Toisena mainitsen kansalliset jakosuunnitelmat. Tiedän, että aiotte palauttaa kansalliset jakosuunnitelmat jäsenvaltioille ja todeta, että 15 prosentin marginaali lupien ja todellisten hiilidioksidipäästöjen välillä on kaikkea muuta kuin sopiva. Tällainen tilanne on mahdoton. Te tiedätte, että tämä on välineistä tärkein. Teidän tulee olla tiukkoja ja hyödyntää jokainen komissiolle tarjoutuva tilaisuus korostaa, että jäsenvaltioiden hallitusten on toimittava niiden hienojen puheiden mukaisesti, joita ne neuvostossa pitävät.

Viimeisenä mainitsen vuoden 2012 jälkeisen päästökauppajärjestelmän. Miten aiotte saada sen toimimaan vastedes? Ilmaiseksi myönnetyt päästöoikeudet olivat hyvä alku, mutta ne osoittautuivat varsin voimattomiksi käytännössä. Huutokauppaaminen tuottaa vastakin odottamattomia voittoja eräille suurille sähköyhtiöille. Katsotte, että teidän on ryhdyttävä miettimään vertailukehittämistä, mutta se on erittäin hankalaa. Teidän on kuitenkin kerrottava tälle toimialalle koko Euroopan unionissa, että aiomme palkita parhaat käytännöt ja että alan olisi ryhdyttävä nyt investoimaan siihen, miten planeetallamme saadaan todellinen muutos aikaan.

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tieteen viesti on yhä vakavampi: mitä uudemmasta tutkimuksesta on kysymys, sitä vakavamman viestin se antaa ilmastomuutoksen kiihtymisestä. Lähestymme kynnystä, jonka jälkeen suurkatastrofit ovat peruuttamattomia. Näin on sanonut myös Britannian ulkoministeri Margaret Beckett, joka totesi, että lähestymme ilmastokaaosta. Samaan aikaan taloudelliset analyysit osoittavat, että hyvinkin kunnianhimoiset päästövähennykset ovat kustannuksiltaan erittäin kohtuullisia ja varsinkin ne tulevat paljon halvemmiksi kuin ilmastomuutoksen päästäminen valloilleen.

Kansalaisten tietoisuus tästä kasvaa, mitä heijastaa esimerkiksi Euroopan ammattiliittojen järjestön ETUCin äskeinen kannanotto, että Euroopan pitää vähentää päästöjään 75 prosenttia vuosisadan puoleen väliin mennessä eikä EU:n pidä odottaa muita.

Myös Yhdysvalloissa kansalaismielipide on muuttumassa. Sitä heijastaa Al Goren elokuvan suuri suosio, isojen lehtien laajat artikkelit ilmastomuutoksesta ja myös sen ratkaisumahdollisuudesta, uusimpana Scientific Americanin viime kuukauden numero energiasta ilman hiiltä.

Tässä tilanteessa todella tarvitaan EU:n johtajuutta. Myös Yhdysvalloissa vastuullista ilmastonsuojelua haluavat katsovat Eurooppaan ja se, mitä Eurooppa tekee, rohkaisee heitä. Meidän on oltava tämän luottamuksen arvoisia. Emme saa myöskään kansainvälisissä neuvotteluissa tyytyä odottamaan ja hukkaamaan aikaa. Meidän on valmisteltava omat rakentavat ehdotuksemme siitä, mitä maailma tekee vuoden 2012 jälkeen.

Myös Euroopan sisällä pitää valmistella omat päästövähennyssitoumukset ja toimet, jotka ovat linjassa sen tavoitteen kanssa, että maapallo ei lämpene yli kahta astetta. Meidän on myös toteutettava oma Kioto-sitoumuksemme, ja siinä päästökauppajärjestelmä on hyvin tärkeä. Rohkaisen komissiota olemaan tiukka. Ei riitä, että päästöillä käydään kauppaa, päästökaupan pitää myös vähentää päästöjä Kioton pöytäkirjan mukaisella tavalla.

Euroopan johtajuutta tarvitsee myös liike-elämä. Jotta se voisi investoida viisaasti, se tarvitsee pitkän aikavälin päästövähennystavoitteita. Väärät investoinnit tulevat hyvin kalliiksi. Voimalaitoksen elinikä on 40 vuotta. Ilmastolle vihamielisiä voimalaitoksia ei pidä rakentaa enää yhtään.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kukaan ei epäile, että ilmastonmuutos on tosiasia. Keskilämpötila nousee vuodesta toiseen, eikä tämäkään vuosi ole valitettavasti ollut poikkeus. Siksi pääministerit Balkenende ja Blair kirjoittivat viime viikolla kirjeen neuvoston puheenjohtajavaltiolle pyytäen käytännön toimia. Kirjeessä todetaan, että meillä on aikaa ainoastaan 10–15 vuotta niihin toimenpiteisiin, joita tarvitsemme estääksemme siirtymisen sen rajan tuolle puolen, jolta ei ole paluuta. Tahdon tietää, mitä toimenpiteitä voimme odottaa hyvin pikaisesti, sillä aika käy vähiin.

Haluan tässä yhteydessä niin ikään kiittää komission jäsentä viime viikolla julkaistusta energiatehokkuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta, vaikka onkin todettava, että 20 prosentin tavoite on sekä liian pieni että mahdoton saavuttaa, jollei siihen yhdistetä jäsenvaltioille asetettavia vähennystavoitteita.

Kuten kollegat Doyle ja Corbey jo totesivat, tämän parlamentin valtuuskunta korostaa ilmastonmuutosta käsittelevään konferenssiin liittyvää vaatimusta siitä, että meidät on lopultakin päästettävä kaikkiin EU:n valtuuskunnan järjestämiin kokouksiin. Komission jäsen Dimas tietää tämän, ja me luotamme hänen tukeensa, jotta tähän myös päästään. Me olemme virallinen EU:n toimielin, ja siksi meillä on sama oikeus osallistua näihin kokouksiin kuin muillakin.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, valmistautuessamme seuraavaan ilmastonmuutoskonferenssiin Nairobissa me tarvitsemme kaikkein kipeimmin rehellisyyttä. Olemme toki ylpeitä tähän mennessä saavuttamastamme edistyksestä, mutta mikä on lopputulos yleisen päästöjen vähentymisen kannalta? Maailma tarvitsee vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa, joka tuottaa tuloksia, eikä perusteetonta itsetyytyväisyyttä. Tiedämme kaikki ja olemme yhtä mieltä siitä, että meidän on siirryttävä EU:n yksipuolisesta ilmastopolitiikasta maailmanlaajuiseen rintamaan, sillä ainoastaan aidosti globaali toiminta johtaa päästöjen tehokkaaseen vähenemiseen. Ilmaston edun vuoksi ja taistelun voittamiseksi kerta kaikkiaan meidän on oltava rehellisiä, kun analysoimme Kioton pöytäkirjasta ja Kioton pöytäkirjaan liittyvästä EU:n päästökauppajärjestelmän valmistelusta johtuvia ongelmia.

Pelkäänpä, että otsikot on jo kirjoitettu valmiiksi: "Nairobi oli menestys ja EU näyttää tietä." Onko tämä kuitenkaan oikea tie? Ymmärrettävästi EU:lle on poliittisesti tärkeää olla etulinjassa, näyttää hyvää esimerkkiä ja kannustaa muita liittymään mukaan ennemmin tai myöhemmin. Jollei rintamaa saada laajennettua, EU:n toiminnan vaikutus on kuitenkin sama kuin muutaman vesipisaran poistaminen valtamerestä tai hiustenleikkuu elopainon keventämiseksi.

Asiasta tekee erityisen haastavan yksipuolisten toimien vaikutus markkinoihin. Maailmanlaajuisilla markkinoilla kilpailuetu on nimittäin saastuttajalla, koska ympäristöinvestointien ja päästöoikeuksien kustannuksia ei voida sisällyttää hintoihin. Maailmanlaajuisten markkinoiden kansainvälisellä pääomalla on houkutus investoitua sinne, missä ei ole päästörajoituksia eikä ympäristönormejakaan. Saastuttamisen siirto ei ole saastuttamisen leikkaamista.

On mielenkiintoista, että Montrealissa järjestettyä edellistä ilmastonmuutoskokousta kuvattiin yleisesti voitoksi. Tulosten perusteella aihetta juhlaan ei kuitenkaan juurikaan ole. Päästöjen vähentämistä ei Montrealissa edistetty mitenkään. Mikään ei viittaa siihen, että lieventämisrintama laajentuisi. Kioton pöytäkirjalla valvotaan vain neljännestä koko maailman päästöistä. Se ei ole tarpeeksi.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ilmastonmuutos ei ole enää spekulaatiota vaan tosiasia. Sama koskee tulevaisuudenkuvaa, jossa lähtölaskenta tulevia sukupolvia kohtaavaan ennenäkemättömään katastrofiin on alkanut, jollei nykyiseen mahdottomaan tilanteeseen puututa.

On tullut rohkeiden ja pelottomien päätösten aika. Niillä toteutetaan nopeita toimia ja varmistetaan merkittävät tulokset. EU on aiemmin ollut alan johtava toimija, ja YK:n Nairobin-konferenssi merkitsee meille mahdollisuutta ja velvollisuutta painostaa konkreettisiin ja tehokkaisiin toimiin. Meillä ei ole enää varaa odotella niitä, jotka kaipaavat lisää vakuutteluja, eikä sietää enää niitä, jotka eivät yksinkertaisesti välitä koko asiasta. Mielestäni Nairobin-strategiaamme tulisi sisällyttää ainakin seuraavat kaksi seikkaa. Ensinnäkin on asetettava tiukemmat päästöjenvähennystavoitteet ja säädettävä ankaria rangaistuksia niille, jotka eivät tavoitteisiin pääse, ja pantava rangaistukset myös täytäntöön. Toiseksi kansainvälisen yhteisön on eristettävä valtiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet asiaa koskevia yleissopimuksia eivätkä ole halukkaita osallistumaan ilmastonmuutoksen yhteiseen torjuntaan. Tällä viittaan tietysti erityisesti Yhdysvaltoihin, joka on yksin vastuussa maailman hiilidioksidipäästöistä kolmanneksesta.

Yhdysvaltojen kanta ilmenee maan ulkoministeriön tiedottajan Adam Erelin erityisen itsekkäästä ja uskomattoman pöyhkeästä kommentista, kun Venäjä ratifioi Kioton pöytäkirjan vuonna 2004. Erel totesi, ettei Yhdysvallat pidä Kioton pöytäkirjaa Yhdysvaltojen kannalta realistisena ja ettei maalla ole aikomusta allekirjoittaa eikä ratifioida sitä.

Meidän on nyt aika vastata Yhdysvalloille ja kertoa suoraan, että jollei se allekirjoita ja ratifioi Kioton pöytäkirjaa välittömästi, transatlanttiset suhteemme kokevat todellakin kovan kolauksen.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kertoa, että arvostan tätä mahdollisuutta vastata muutamiin tässä keskustelussa esille tulleisiin kysymyksiin, ja ilmaista kiitokseni kaikista asiaa edistäneistä puheenvuoroista.

Jos Nairobin konferenssista tulee menestys, se tarkoittaa, että me olemme tehneet oikeat päätökset ja oikeat sopimukset. Komissio myöntää, että Euroopan unionin on säilytettävä johtava asemansa sekä kansainvälisissä että oman alueensa toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Olen samaa mieltä siitä, että kehitysmaita on tärkeä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja ottamaan käyttöön kestävää teknologiaa.

Komissio ehdotti muutama päivä takaperin uutta, energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajuista rahastoa. Ennakoitu kokonaisrahoitus julkisista ja kaupallisista lähteistä on 100 miljoonaa euroa. Tämän uuden aloitteen päämääränä on edistää ilmastolle hyödyllisiä teknologioita erityisesti Afrikassa. Lisäksi on olemassa sopeutumisrahasto. Toivomme, että siitä sovitaan Nairobissa, jotta se saadaan toimintaan. Rahaston varoista 2 prosenttia saadaan puhtaan kehityksen mekanismin tuotoista. Odotamme, että kehitysmaihin ja Afrikkaan tehtäviin investointeihin on käytettävissä 350 miljoonaa euroa kaudella 2008–2012.

Euroopan unioni voi toimia uskottavana tiennäyttäjänä vain, jos se saa aikaan merkityksellisiä vähennyksiä omissa päästöissään ja täyttää Kioton pöytäkirjan mukaiset kansainväliset sitoumukset. Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän järjestyksessä toiset kansalliset jakosuunnitelmat ovat ratkaiseva testi. Jos jäsenvaltiot myöntävät Euroopan markkinoille enemmän päästölupia kuin yritysten todennäköiset päästöt yhteensä ovat, Euroopan unionin päästöoikeuskauppa epäonnistuu. Jäsen Davies totesi, että ensimmäisissä 17 ilmoitetussa suunnitelmassa ehdotetaan kaikkiaan kokonaispäästöjä, jotka ylittävät kyseisten jäsenvaltioiden vuoden 2005 päästöt noin 15 prosentilla, mikä on todella paljon. Olen päättänyt vakaasti, ettemme salli Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän epäonnistumista, ja komissio arvioi kansallisia jakosuunnitelmia johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Kaikkien jäsenvaltioiden on pyrittävä päästökauppajärjestelmän onnistumiseen kaudella 2008–2012.

Olen yhtä mieltä siitä, että meidän on yritettävä kaikin tavoin eli suhdetoimintaa ja mahdollisuuksia hyödyntämällä vaikuttaa hallituksiimme, mutta myös teidän panoksenne ja toimintanne on tärkeää tässä päästökauppajärjestelmän ratkaisevassa vaiheessa. Vetoan teihin, jotta yhdessä varmistamme, että kaikissa jäsenvaltioiden pääkaupungeissa ja Brysselissä käytävissä keskusteluissa päästölupien jakamisesta puhutaan siitä, paljonko meidän olisi vähennettävä päästöjä eikä siitä, paljonko päästöjä voimme vielä laskea ilmaan.

Komissio hyväksynee lähipäivinä päästökauppajärjestelmää koskevan tiedonannon, jossa pannaan alulle tämän tärkeän järjestelmän arviointi. Siinä käsitellään järjestelmän laajuutta, sen muuttamista nykyistä yksinkertaisemmaksi ja ennustettavammaksi, tehostetaan sen valvontaa ja luodaan yhteyksiä muihin päästökauppajärjestelmiin.

Liikenteen päästöjä, joiden osuus Euroopan unionin päästöistä on noin 22 prosenttia, komissio torjuu tänä vuonna tekemällä lainsäädäntöehdotuksen ilmailualan sisällyttämiseksi Euroopan unionin päästökauppaan. Tämän vuoden aikana komissio arvioi niin ikään mahdollisuuksia rajoittaa edelleen autojen hiilidioksidipäästöjä vuosien 2008 ja 2009 jälkeen aikomuksenaan saavuttaa yhteisön tavoite 120 g hiilidioksidia kilometriä kohti vuoteen 2012 mennessä. Tämä edellyttää tietenkin lainsäädäntöä.

Komissio selvittää lisäksi vaihtoehtoja Euroopan unionin oikeuskehykseksi, jolla mahdollistettaisiin teollisuuslaitosten tuottaman hiilidioksidin turvallinen talteenotto ja maanalainen säilytys, mikäli sellainen katsotaan aiheelliseksi.

Komissio aikoo edistää myös sopeutumistoimia ja auttaa alueellisia ja paikallisia päätöksentekijöitä vastaamaan yhä näkyvämpiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Brysselissä 1. joulukuuta järjestettävässä konferenssissa julkistettavan ilmastonmuutokseen mukautumista koskevan vihreän kirjan perusteella komissio käynnistää julkisen keskustelun tarpeesta mukautua vääjäämättömään ilmastonmuutokseen.

Tärkeimpänä seikkana meidän on hahmoteltava edelleen vuoden 2012 jälkeistä kansainvälistä keskustelua. Ensi tammikuussa komissio aikoo julkaista energiapakettinsa. Yksi sen keskeisiä osia on Euroopan unionin strateginen energiakatsaus. Viimeksi mainitussa esitellään Euroopan unionille vaihtoehtoinen, EU:n pitkän aikavälin ilmastonmuutostavoitteen mukainen energiaskenaario.

Energiapaketin mukautuksen aikoihin komissio esittelee myös vihreän kirjan Euroopan unionin kannasta ilmastonmuutosta torjuviin lisätoimiin. Tässä vihreässä kirjassa vastataan Eurooppa-neuvoston pyyntöön kehittää Euroopan unionille strategia, jolla rajoitetaan ilmaston lämpeneminen 2 asteeseen suhteessa teollistumista edeltävään tasoon. Siinä eritellään konkreettisia ehdotuksia sekä Euroopan unionissa että kansainvälisissä yhteyksissä toteutettaviksi toimiksi tämän tavoitteen saavuttamista silmällä pitäen. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on saada Yhdysvallat ja muut nopeasti kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, mukaan yhteisiin mutta eriytettyihin toimiin, kuten ilmastonmuutosta koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksessa todetaan.

Komissio varmistaa, että energiapaketissa ja vihreässä kirjassa esitetään Euroopan unionille johdonmukainen, yhteensovitettu ja kestävä ilmasto- ja energiastrategia. Mielestäni kansainvälisessä ilmastonmuutoskeskustelussa on vallinnut Montrealin viimevuotisen kokouksen jälkeen eräänlainen uusi into. Meidän on pidettävä tahtia yllä omissa toimissamme, ja kansainvälisessä prosessissa meidän on säilytettävä malttimme ja jatkettava luottamuksen vahvistamista.

Totean tähän loppuun, että Al Gore on todellakin auttanut lisäämään tietoisuutta Euroopan unionissa, ja minulla oli kunnia esitellä hänet täpötäydelle salille Brysselissä jotakuinkin kuukausi sitten.

  Puhemies. Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.

(1) Ks. pöytäkirja.