Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 26. lokakuuta 2006 - Strasbourg

7. Äänestysselitykset

Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi – Varainhoitovuosi 2007

  Gerard Batten, Nigel Farage, Jeffrey Titford ja Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. (EN) UKIP äänesti kaikkien, etenkin tukiin ja propagandaan liittyvien, maksumäärärahojen leikkausten tai peruutusten puolesta, koska se katsoo, ettei näitä varoja olisi koskaan pitänytkään käyttää tällaisiin tarkoituksiin.

Euronews puolestaan on räikeää propagandaa, ja tiedotusvälineiden olisi säilyttävä riippumattomina.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Tupakointi tappaa puoli miljoonaa EU:n kansalaista joka vuosi. Tupakointi on suurin ehkäistävissä olevien sairauksien aiheuttaja kaikkialla EU:ssa. On pettymys, että tarkistukset 376, 489 ja 529 hylättiin (232 ääntä puolesta ja 333 vastaan). Tuen maksamisen EU:n tupakanviljelijöille on loputtava.

- Mietintö: Elles (A6-0358/2006)

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Äänestin tyhjää tarkistuksesta 3 toimitetussa äänestyksessä, koska en ollut aivan varma 23 kohdassa ehdotetun tutkimuksen tarkoituksesta, mutta kannatan täysin 23 kohtaa sinänsä.

  Jan Andersson, Anna Hedh ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen. (SV) Me haluamme talousarvion edistävän EU:n kestävää sosiaalista, taloudellista ja ympäristön kehitystä Lissabonin strategian mukaisesti. Siksi olemme päättäneet äänestää niiden tarkistusten puolesta, joissa asetetaan etusijalle tutkimus ja kehitys sekä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. Emme kuitenkaan halua tukea sellaisia tarkistuksia, joilla annettaisiin lisää rahaa suoraan maataloustukeen tai maataloustuotteiden vientitukiin. Tällainen tuki on jo nyt liiallista ja johtaa tehottomaan maatalouteen, joka vahingoittaa ympäristöä ja jonka harjoittama ylituotannon polkumyynti syventää entisestään rikkaiden ja köyhien välistä kuilua maailmassa.

Emme myöskään halua antaa rahaa tupakanviljelyn tukemiseen, koska sillä on suora yhteys kansanterveysongelmiin. Meidän mielestämme kyseistä tukea olisi pikaisesti leikattava, ja se olisi poistettava ennen pitkää kokonaan. Näin säästyvillä varoilla voitaisiin esimerkiksi rahoittaa tupakan käytön ja tupakkariippuvuuden vähentämiseen suunniteltuja toimia.

  Brigitte Douay (PSE), kirjallinen. – (FR) Torstaina 26. lokakuuta Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan unionin vuoden 2007 talousarvion ensimmäisen käsittelyn. Talousarviossa, jonka kokonaismäärä on 120 miljardia euroa, on sovellettu ensimmäistä kertaa vuosiksi 2007–2013 laadittuja uusia rahoitusnäkymiä, jotka hyväksyttiin toukokuussa 2006 ja joita Ranskan sosialistit eivät kannattaneet, koska heidän mielestään ne eivät tarjoa välineitä tulevaisuuden suuriin haasteisiin.

Tätä taustaa vasten vuoden 2007 talousarvio vaikuttaa varsin vaatimattomalta. Se vastaa vain 1,04:ää prosenttia Euroopan unionin bruttokansantulosta.

Euroopan unioniin kohdistuvien lukuisten sisäisten ja kansainvälisten vaatimusten vuoksi parlamentti on valinnut painopisteitä, joilla eurooppalaisten pitäisi parhaiten havaita EU:n tuoma lisäarvo.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on näin ollen päättänyt äänestää vuoden 2007 talousarvion puolesta varmistuttuaan ensin siitä, että heidän tärkeinä pitämänsä Lissabonin ja Göteborgin strategioihin liittyvät painopisteet on otettu huomioon. Näihin painopisteisiin kuuluvat erityisesti yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä tutkimus ja kestävä kehitys. Viestintäpolitiikan elpyminen ja uusien pilottihankkeiden esiintulo ovat myös rohkaisevia piirteitä Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Vastustin äänestyksessä tarkistusta 811, jossa viitataan budjettivaliokunnan laatimiin maaseudun kehittämisohjelmiin, sekä 23 kohtaan esitettyä tarkistusta 3, koska ne rajoittavat maaseudun kehittämiseen käytettävissä olevaa rahoitusta ja estävät komission ehdottaman "vapaaehtoisen mukauttamisen".

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Tästä talousarviosta ei taaskaan löydy rahaa sitoumustemme täyttämiseen; etenkään niiden, jotka liittyvät kehittymässä olevaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme tai kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Kansallisen hallintomme pilkunviilaajat heikentävät EU:n kykyä kantaa vastuuta maailmassa. He kantavat siitä raskaan vastuun.

Mainitsen kaksi yksityiskohtaa: Aion äänestää puolalaisten äärinationalistien ja katolisten fundamentalistien esittämää tarkistusta vastaan. Siinä kehotetaan vastustamaan "pakkoabortteja". Tietenkin vastustan sellaista ajatusta, mutta EU ei tue kyseistä ohjelmaa. Pikemminkin kyseessä on pyrkimys ujuttaa Yhdysvalloista tuttu herätyskristillinen kiihkoilu EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan, ja juuri tästä syystä sitä on vastustettava.

Toiseksi haluan varainkäytön asianmukaista valvontaa ja vastinetta rahoille. Jotkut kuitenkin käyttävät tällaisia vaatimuksia keinona sitoa komission henkilökunta turhan byrokraattisiin sääntöihin, jotka vaikeuttavat ja hidastavat heidän työtään eivätkä suinkaan ole avuksi.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, että EU:n talousarvio olisi rajattava yhteen prosenttiin jäsenvaltioiden keskimääräisestä BKTL:sta. Olen tämän vuoksi päättänyt äänestää kaikkia Euroopan parlamentin esittämiä määrärahojen lisäyksiä vastaan. Samalla Junilistan hyväksyy ilomielin ne muutamat säästöt, joita on ehdotettu joko budjettivaliokunnan tai yksittäisten jäsenten esittämissä tarkistuksissa.

Epäonnistuneita budjettikohtia on useita, mutta Junilistan pahoittelee erityisesti EU:n maatalouspolitiikalle, koheesiorahastolle ja kalastusalalle myönnettyjä suuria tukimääriä sekä budjettikohtia, joista on tarkoitus rahoittaa erilaisia tiedotuskampanjoita.

Junilistan katsoo lisäksi, että Euroopan parlamentin jatkuvalle matkustamiselle Strasbourgin ja Brysselin välillä olisi tehtävä jotakin ja että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea olisi lakkautettava.

Tällä viikolla (23. lokakuuta 2006 alkaneella viikolla) EU:n tilintarkastustuomioistuin totesi kolmattatoista kertaa peräkkäin, ettei se pysty takaamaan, että enemmän kuin pieni osa EU:n talousarviosta on käytetty asianmukaisesti tai aiottuun tarkoitukseen.

Kuinka tällainen hulluus voi jatkua, että vuosi toisensa jälkeen taloudellisia resursseja jaetaan erilaisiin tarkoituksiin ja vain pienen osan voidaan taata tulevan käytettyä siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty?

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Haluamme toistaa vastustavamme parlamentin neuvottelustrategian keskeisiä näkökohtia sekä sen määrittelemiä painopistealueita vuodeksi 2007 laaditussa yhteisön talousarviossa, mutta meistä on myös tärkeää puhua joidenkin omien ehdotustemme puolesta. Niiden tavoitteena on:

- Euroopan sosiaalirahastosta lähentymistavoitteisiin varattujen määrärahojen lisääminen

- mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön lisääminen ja niiden keskinäisten yhdistysten perustaminen

- metsien suojelu ja säilyttäminen metsäpalojen seurannan ja ennaltaehkäisyn avulla

- kulttuuriperinnön, kuten Ruta del Cister -pyhiinvaellusreitin ja Unescon maailmanperintökohteiden säilyttäminen ja suojelu

- maatalousjärjestöjen ja muiden sidosryhmien välisen yhteistyön lisääminen maaseutualueilla maaseudun elävöittämiseksi sekä perheviljelmien, pienten ja keskisuurten tilojen ja nuorten viljelijöiden tukeminen

- tutkimusten ja selvitysten tekeminen lapsityövoiman käytöstä EU:ssa, tuotannon siirroista ja työllisyydestä, yhteisestä rahasta, välttämättömyyshyödykkeiden hinnoista, pankkien perimistä palvelumaksuista ja palkkioista sekä uuden teknologian vaikutuksista työpaikoilla ja työperäisistä sairauksista

- kotimaansa ulkopuolella kausityötä tekevien työntekijöiden oikeuksien selventäminen ja niistä tiedottaminen.

  Jens Holm, Kartika Tamara Liotard, Erik Meijer ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Vastustamme EU:n talousarvion jatkuvaa paisumista. Se on jo nyt liian laaja, ja suuri osa varoista menee vääriin tarkoituksiin. Unionin uudet tavoitteet ja EU:n rahoitukseen kohdistuvat vaatimukset näyttävät nyt kohtaavan toisensa. Tämä merkitsee uusia maksuvaatimuksia jäsenvaltioille, mutta myös sitä, että byrokraattiseen, tehottomaan ja monimutkaiseen järjestelmään siirretään entistä enemmän varoja. EU:n talousarviosta rahoitetaan kuitenkin myös monia hyödyllisiä aloitteita, ja kannatamme nykyisten varojen käyttöön tehtäviä mielekkäitä muutoksia. Vastustamme kuitenkin jyrkästi talousarvion jatkuvaa paisuttamista ja olemme päättäneet siksi äänestää mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestyspäätökseni on vastalause monivuotiselle budjettikehykselle, jota en voi hyväksyä. Budjettikohtien yksityiskohtainen tarkastelu osoittaa, että monille aloille, kuten tutkimukseen, innovaatioon, Galileon kaltaisiin suuriin teknologiahankkeisiin ja mittaviin Euroopan laajuisiin verkkoihin varatut määrärahat ovat täysin riittämättömät. Tämä talousarvio ei edesauta kasvun elpymistä Euroopassa.

Euroopan apu eteläisille maille, Afrikalle ja Maghreb-maille on valovuosien päässä sellaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta, jota meidän olisi alettava kiireesti toteuttaa ratkaistaksemme äärimmäisen köyhyyden ja hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia.

Nyt on kiire luoda eurooppalainen vero, joka takaisi EU:n talousarvion korkean omavaraisuusasteen, jolloin pystyttäisiin viimein vastaamaan kaikkiin tarpeisiin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olemme jälleen kerran hyväksymässä talousarviota, jolla ei pystytä täyttämään EU:n toimielinten tekemiä sitoumuksia. Tämä pätee erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Se on omiaan lisäämään maailmalla sellaista vaikutelmaa, että EU on kehno siirtymään sanoista tekoihin.

Tästä huolimatta minusta on hyvä, että tässä talousarviossa painotetaan asianmukaista valvontaa ja vastineen saamista rahoille.

- Mietintö: Grech (A6-0356/2006)

  Astrid Lulling (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, pahoittelen, ettei Grechin mietinnön 18 ja 44 kohdista toimitettu kohta kohdalta -äänestystä, koska olisin äänestänyt niitä vastaan. Useat budjettivaliokunnan jäsenet vastustavat itsepintaisesti valtioiden ja hallitusten päämiesten päätöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin kolmea toimipaikkaa. On totta, että kolmen toimipaikan pitäminen lisää kustannuksia. Näiden menojen kutsuminen "turhiksi" on kuitenkin vähintäänkin sopimatonta. Hajasijoittamisella on myös joitakin hyvin myönteisiä seurauksia parlamentin jäsenten ja parlamentin kannalta. Lisäksi se, että kyseenalaistetaan virkamiestemme tarve olla läsnä Strasbourgissa täysistuntojen aikaan, on todellinen loukkaus hallintoamme kohtaan, jonka tiedän harkitsevan tarkkaan, ketkä virkamiehistä lähetetään paikalle.

Olisin vastustanut myös 44 kohtaa, jossa viitataan hämärästi "Strasbourgista saatuihin kokemuksiin". Vastustan tähän kohtaan sisältyviä vihjauksia. Parlamentti on itse asiassa saanut aikaan todellista säästöä ostamalla Strasbourgissa sijaitsevat kolme rakennusta, joita se ei aiemmin omistanut. Kyseessä on erittäin hyvin harkittu menoerä, jonka ansiosta säästyy merkittävän paljon julkisia varoja, toisin kuin vuokramenojen tapauksessa. Olisin halunnut, että muutamat budjettivaliokunnan jäsenet olisivat tehneet objektiivisemman arvion, etenkin kun heidän odotetaan kunnioittavan parlamentin istuntopaikkaa koskevia päätöksiä, pitivätpä he niistä tai eivät.

- Mietinnöt: Elles (A6-0358/2006), Grech (A6-0356/2006)

  Bastiaan Belder (IND/DEM), kirjallinen. (NL) Esittelijät Grech ja Elles ovat oikeassa kannattaessaan tehokkuuden lisäämistä vuoden 2007 talousarviosta keskusteltaessa.

Painopisteiden asettaminen on myös tarpeellinen ja järkevä osa esittelijä Ellesin valitsemaa strategiaa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että painopisteiksi määriteltyjen budjettikohtien käyttöön olisi myönnettävä lisää varoja. Sen sijaan painopisteiden ulkopuolelle jääviä budjettikohtia olisi arvioitava kriittisemmin. Useimmissa tarkistuksissa on kuitenkin valitettavasti päädytty loppujen lopuksi lisäämään määrärahoja.

Minusta on hyvä, että myös monikielisyyden alalla pyritään lisäämään tehokkuutta. Kustannusten alentaminen ei kuitenkaan saa vaarantaa monikielisyyttä.

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin myönteistä, että tehokkaaseen ja taloudellisempaan budjetointiin kiinnitetään nyt enemmän huomiota neuvoston kannan mukaisesti. Siitä syystä Grechin mietintö ansaitsee tukeni.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Olemme tänään äänestäneet varainhoitovuodeksi 2007 laadittua EU:n talousarviota käsittelevien mietintöjen puolesta. Suhtaudumme myönteisesti kaikkiin pyrkimyksiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, että veronmaksajat saavat enemmän vastinetta rahoilleen. Kannatamme myös investoimista tutkimukseen ja kehitykseen sekä pyrkimystä vahvistaa EU:n roolia globaalina toimijana. Hylkäämme kuitenkin ehdotukset maataloustukeen ja aluetukeen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä. Tapamme mukaan suhtaudumme epäillen keskitetysti toteutettaviin kampanjoihin ja mielipiteiden muokkaukseen.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan parlamentin määrärahoja käsittelevän mietinnön puolesta. Pahoittelen kuitenkin, ettei 18 ja 44 kohdista toimitettu kohta kohdalta -äänestystä, koska olisin äänestänyt niitä vastaan.

Useat budjettivaliokunnan jäsenet vastustavat itsepintaisesti valtioiden ja hallitusten päämiesten päätöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin kolmea toimipaikkaa – Strasbourgia, Luxemburgia ja Brysseliä. On totta, että tästä järjestelystä aiheutuu kustannuksia, mutta näiden menojen kutsuminen "turhiksi" on vähintäänkin harkitsematonta. Parlamentin jäsenten ja koko parlamentin kannalta hajasijoittamisella – jota budjettivaliokunnan enemmistö epäreilusti kutsuu maantieteelliseksi hajautumiseksi – on myös joitakin hyvin myönteisiä seurauksia. Lisäksi se, että kyseenalaistetaan virkamiestemme tarve olla läsnä Strasbourgissa täysistuntojen aikaan, on todellinen loukkaus puhemiehistöä ja erityisesti parlamentin hallintoa kohtaan, jonka tiedän harkitsevan tarkkaan, ketkä virkamiehistä lähetetään Strasbourgiin.

Olisin myös äänestänyt 44 kohtaa vastaan, jossa kehotetaan parlamentin hallintoa halventavaan sävyyn mainittujen "Strasbourgista saatujen kokemusten jälkeen" "soveltamaan aikaisempaa tiukempia, vedenpitäviä ja avoimempia menettelyjä kiinteistöjä hankkiessaan".

(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

- Asetusehdotus (C6-0295/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Syrjäisimpien alueiden kalastusalan rakenteellisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen sekä uuden Euroopan kalastusrahaston perustamisen vuoksi on ehdottoman tärkeää jatkaa asetuksessa (EY) N:o 639/2004 säädettyjen poikkeusten voimassaoloa niiden yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten osalta, joita sovelletaan yhteisessä kalastuspolitiikassa toteutettavaan elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen liittyviin rakenteellisiin toimiin.

Ehdotus neuvoston asetukseksi, jossa säädetään näiden poikkeusten voimassaolon jatkamisesta syrjäisimpien alueiden osalta 31. joulukuuta 2006 asti sekä käytännön täytäntöönpanotoimista, jotka on toistaiseksi hyväksytty vuoteen 2008 asti, on tietysti saatava hyväksytyksi mahdollisimman pian, jotta sillä olisi toivottu vaikutus alueella.

Vaikka ehdotus on mielestäni oikeansuuntainen ja olen samaa mieltä sen sisällöstä, olen kuitenkin hyvin pettynyt siihen, että syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastojen uusimis- ja nykyaikaistamissuunnitelma voidaan panna täytäntöön vasta seuraavien rahoitusnäkymien aikana eikä vuodelle 2008 vahvistettavan aikataulun mukaisesti.

Tästä huolimatta aion äänestää asetusehdotuksen puolesta, koska tämä poikkeus merkitsee positiivista syrjintää syrjäisimpien alueiden eduksi.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastoille myönnettäviä poikkeuksia 31. joulukuuta 2006 asti ja sen jälkeen edelleen 31. joulukuuta 2007 asti. Nämä poikkeukset liittyvät laivastokapasiteetin lisäys-/poistojärjestelmiin sekä kalastuslaivaston uusimiseen ja nykyaikaistamiseen myönnettävään tukeen.

Syrjäisimpien alueiden, kuten Azoreiden ja Madeiran, kalastusalan rakenteellisten, sosiaalisten ja taloudellisten erityisolojen vuoksi tämä ehdotus oli saatava erittäin pikaisesti hyväksyttyä. Sen kiireellisyyttä lisäävät myös näiden alueiden pysyvät vaikeudet ja rajoitukset, kuten niiden rajalliset markkinat ja maantieteellinen syrjäisyys.

Asian ydin on siinä, että monien näiden alueiden nykyisellä taloudellisella toiminnalla – tässä tapauksessa kalastuksella – on tärkeä sosio-ekonominen merkitys esimerkiksi varmistettaessa, että ihmiset saavat tuoretta kalaa syödäkseen.

Koska näitä poikkeuksia joka tapauksessa tarvitaan ja koska kalastuslaivastojen tilanteessa on kysymys enemmänkin rakenteellisista kuin taloudellisista tekijöistä, kuten komissio ja neuvosto ovat tunnustaneet, poikkeuksista olisi tehtävä pysyviä ja ne olisi sisällytettävä Euroopan kalastusrahastoon vuosina 2007–2013.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Tänään Euroopan parlamentti äänestää kiireellisessä menettelyssä yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista annettavasta neuvoston asetuksesta, jolla jatketaan nykyisin voimassa olevan asetuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella.

Tärkeimmät sallitut poikkeukset liittyvät uusien kalastusalusten lisäämiseen laivastoon sekä alusten uusimista ja nykyaikaistamista varten maksettavaan valtion tukeen.

Asetuksessa otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden kalastusalan erityisolot, joille on ominaista, että kalavaroja on vielä runsaasti jäljellä ja että kehittämismahdollisuuksia on paljon. Siksi olisi todella typerää yrittää estää näiden alueiden kalastuslaivastoja hyödyntämästä tällaisia mahdollisuuksia!

Toivon, että syrjäisimpien alueiden kalastajat voivat käyttää hyväksi tämän voimassaoloajan pidennyksen laivastonsa kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen.

Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei Euroopan komissio ole edelleenkään esittänyt mitään pitemmän aikavälin suuntaviivoja. Olen pyytänyt jo useaan otteeseen näiden poikkeusten jatkamista vuoden 2006 jälkeenkin. Olisi ollut järkevämpää hyväksyä tämä ehdotus heti alkuunsa eikä tulla joka vuosi pyytämään parlamentilta lupaa alueidemme kalastusalan kannalta täysin välttämättömien poikkeusten jatkamiseen jälleen yhdellä vuodella.

Päätöslauselmaesitys (B6-0548/2006)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä päätöslauselmaa. Traagista tässä epäonnistuneessa vallankumousyrityksessä, jonka neuvostojoukot raa'asti kukistivat surmaamalla tuhansia ihmisiä, on se, että se katkaisi kehityskulun, joka olisi lopettanut Neuvostoliiton sortovallan ja mahdollistanut kosketuksen muun maailman kanssa: hitaan mutta varman tien kohti moniarvoisuutta ja demokratiaa. Sen sijaan kymmenettuhannet ihmiset pakenivat maasta.

Muistan, kun minut kuusivuotiaana koulupoikana lähetettiin vastaanottamaan unkarilaista pakolaislasta, joka oli tulossa luokalleni Gloucestershiressä, hänen ensimmäisenä koulupäivänään. Hänen ja hänen perheensä kurjuuden ja epätoivon näkeminen oli luultavasti ensimmäinen kokemukseni sorron vaikutuksesta tavallisten ihmisten elämään ja tulevaisuuteen. Sitä en ole ikinä unohtanut.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Me Kreikan kommunistisen puolueen edustajat kieltäydyimme osallistumasta äänestykseen, jonka aiheena on Unkarin kansannousun 50. vuosipäivä, josta syntyi varsinainen kommunismin vastainen hysteria.

Lopullisessa päätöslauselmassa, jonka Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä, uusliberaalit ja muut ryhmät Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmää / Pohjoismaiden vihreää vasemmistoa lukuun ottamatta yhdessä allekirjoittivat ja vahvistivat, on omaksuttu Euroopan neuvostolta lainattu ja Euroopan parlamentissa uudelleen käyttöön otettu kommunismin vastainen ideologia.

Imperialistien tukemia ja organisoimia tapahtumia, joiden tavoitteena oli sosialistihallinnon kaataminen, kutsutaan kansannousuiksi ja demokratialiikkeiksi. Kaikkia, jotka taistelivat kiihkeästi sosialismia vastaan, pidetään yhtäläisesti vastarintataistelijoina ja demokraatteina. Nyt on selvää, että EU:ta tukevat poliittiset voimat ovat samoja voimia, jotka kannattavat moraalisesti ja poliittisesti fasismin uudelleennousua Baltiassa ja muissa maissa sekä ajavat ja edistävät omalla esimerkillään kommunistisen toiminnan kieltämistä, kuten Tšekissä ja muissa maissa aiemmin.

Kapitalistisen barbarismin palvelijoiden päätöslauselman 3 kohdassa "demokraattiselle yhteisölle" esittämä vaatimus, että sen on "yksiselitteisesti hylättävä epädemokraattinen kommunistinen ideologia…", osoittaa, miten he pelkäävät sitä.

Me haluamme muistuttaa kaikille niille, jotka haaveilevat barbaarisen, kapitalistisen riistojärjestelmän lopullisesta voitosta, että kommunistinen ideologia synnytti suurimmat yhteiskunnalliset mullistukset ja synnyttää tulevaisuudessa vielä suurempia nimenomaan siitä syystä, että se taistelee sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa ihminen ei riistä toista ihmistä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yksi EU:n viimeaikaisen laajentumisen myönteisimmistä piirteistä on se, että se samalla laajensi yhteistä muistiamme. Useimmille meistä Unkarin vuoden 1956 kansannousu on niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin poliittisestikin kaukainen muisto. Puolan, Baltian maiden, Slovenian ja nyt puheena olevan Unkarin kaltaisten maiden liittyminen unioniin on tuonut mukanaan toisenlaisia muistoja, jotka me olemme omaksuneet, ja nämä muistot ovat nyt puolentoista vuoden ajan kuuluneet täysin tietoisuuteemme. Tämä on saanut meidät näkemään geostrategisen asemamme maailmassa uudella tavalla. Meidän on sisäistettävä tämä näkemys ja päivitettävä sitä mielessämme jatkuvasti. Se on myös selkeyttänyt kuvaamme 1900-luvun demokratiataisteluista.

Toisaalta tämän hetken pitäisi luonnollisesti muistuttaa meitä siitä, ettei kommunismissa ollut mitään romanttista eikä se ollut mikään utopia. Kommunismin historia on täynnä sortoa, väkivaltaa ja epäinhimillisyyttä, ja sitä me emme saa unohtaa.

Päätöslauselmaesitys (B6-0537/2006)

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentin päätöslauselma Etelä-Ossetian tilanteesta on osoitus EU:n imperialistisista suunnitelmista alueella. Tiedämme, että Georgia on vain askeleen päässä liittymisestä Natoon ja että imperialistisia valtoja hännystelevä Saakashvilin hallitus on jo lupautunut ottamaan amerikkalaisen tukikohdan alueelleen.

Imperialististen valtojen keskinäiseen kilpailuun ja voimien mittelöön liittyvä EU:n pyrkimys saartaa Venäjä ja painostaa sitä, katse tiiviisti suunnattuna Venäjän markkinoille ja erityisesti energiamarkkinoille, on piilotettu omahyväisten lausuntojen taakse, joissa EU toteaa kunnioittavansa Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta sekä tuomitsevansa Abhazian ja Etelä-Ossetian itsenäisyysliikkeet.

Yhtä vaivattomasti kuin EU nyt muka puolustaa Georgian alueellista koskemattomuutta se voi huomenna viedä siltä pohjan antamalla tukensa juuri niille separatistiliikkeille, jotka se nyt tuomitsee, mikäli alueella hallitsevien monopolien strategiset edut niin vaativat. Alueen kansoilla on runsaasti kokemusta yhteisön interventionistisesta toimintatavasta – kansalaisten kiihottamisesta sisäiseen kapinaan, kaikenlaisen kapinoinnin tukemisesta ja "keppi ja porkkana" -menetelmän käytöstä. Näiden kansojen on tehtävä omat johtopäätöksensä ja noustava vastustamaan EU:n ja muiden imperialististen voimien ja niitä palvelevien hallitusten politiikkaa ja kumoamaan se.

Päätöslauselmaesitys (B6-0545/2006)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Minusta on hyvä, että äänestämme myrkyllisten jätteiden viennistä Afrikkaan. Äskettäinen tapaus, jossa hollantilainen yhtiö tyhjensi myrkyllisen jätteen Norsunluurannikolle, osoittaa, että monet eurooppalaiset pitävät Afrikkaa yhä kaatopaikkana.

Toivon, että Alankomaiden viranomaiset selvittävät tapauksen perusteellisesti ja saattavat syylliset oikeuden eteen.

- Mietintö: Hieronymi (A6-0337/2006) (äänestys tiistaina 24. lokakuuta)

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Hieronymin mietinnöllä on arvokas päämäärä, nimittäin eurooppalaisen audiovisuaalisen tuotannon tukeminen yhdysvaltalaisen ja muunkin tuotannon synnyttämässä musertavassa kilpailussa.

Keinoiksi, joilla tämä tavoite olisi tarkoitus saavuttaa, mietinnössä esitetään kannustamista yhteistuotantoihin, koordinoitujen markkinointistrategioiden tukemista sekä unionin tuotteiden jakelun edistämistä sekä sisäisillä että kansainvälisillä markkinoilla. Tarkoitukseen varatut määrärahat vaikuttavat kuitenkin varsin rajallisilta. Lisäksi juuri sen vuoksi, että resurssit ovat rajalliset, ei missään tapauksessa vaikuta hyvältä ajatukselta tarjota myös Euroopan ulkopuolisille maille mahdollisuutta osallistua ohjelmaan.

Minun mielestäni tälle alalle annettava sekä kansallinen että EU:n julkinen tuki olisi suunnattava sellaisille audiovisuaalisille tuotannoille, joiden tarkoituksena on tiedottaminen ja tiedon jakaminen – siis opettaminen sanan tiukimmassa merkityksessä – ja hankkeille, joilla on todellisia mahdollisuuksia saada aikaan muutosta nykytilanteeseen, jossa Euroopasta on tullut Yhdysvaltojen kulttuurinen alusmaa. Minusta mietinnössä ei mennä tässä suhteessa riittävän pitkälle.

Päätöslauselmaesitys (B6-0544/2006)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta. On selvää, että monet yritykset ja yksityiset ihmiset rikkovat ympäristön suojelemiseksi laadittuja lakeja rutiininomaisesti. Heistä on usein halvempaa maksaa sakot kuin noudattaa myrkyllisen jätteen mereen laskemista tai kuljettamista koskevia lakeja. Jos haluamme suojella ympäristöä, meidän on harkittava sekä siviili- että rikosoikeudellisten kanteiden nostamista väärinkäytöksiin syyllistyneitä vastaan.

- Mietintö: De Keyser (A6-0334/2006)

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, ettei EU:n pidä sekaantua muiden maiden sisäisiin asioihin. Periaatteen vuoksi on tärkeää noudattaa politiikkaa, jota vaalikamppailun aikana lupasimme toteuttaa. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Syyrian pitäisi parantaa suhteitaan Israeliin.

Junilistan on kaikkien totalitaaristen hallintojärjestelmien tinkimätön vastustaja, ja tuomitsemme kaikki maat, jotka valitsevat kaikenlaisen terrorismin tukemisen. On ilmeistä, että EU:n ulkopolitiikkaa hallitsevat tiettyjen jäsenvaltioiden erilaiset erityisedut eri alueilla ympäri maailmaa. Minusta tällainen politiikka on hyvin vilpillistä ja tuhoisaa, ja se käy hyvin selkeästi ilmi myös esillä olevasta mietinnöstä. EU pyrkii vaikuttamaan Syyrian naapurisuhteisiin, eikä sitä voida pitää hyväksyttävänä.

Olen päättänyt äänestää tyhjää periaatesyistä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Meillä ei luonnollisesti ole mitään sitä vastaan, että teemme assosiaatiosopimuksen Syyrian kanssa, joka, kuten tiedämme, on alueen ainoa maa, jonka kanssa EY:llä ei ole assosiaatiosopimusta. Vastustamme kuitenkin jyrkästi joitakin mietinnön keskeisiä kohtia.

Mietintöä leimaa interventionistinen lähestymistapa ja sekaantuminen laajalti erilaisiin kysymyksiin, joiden suhteen Syyrian kansalla pitäisi olla itsemääräämisoikeus. Lisäksi parlamentti asettaa Syyrian vastuuseen Lähi-idän tilanteesta ja esittää syytöksiä sitä vastaan, mitä parlamentti ei ole tehnyt Israelille ja Yhdysvalloille, jotka ovat ensisijaisesti vastuussa alueen vaarallisesta ja surullisesta tilanteesta. Mietinnön tavoitteisiin kuuluu muun muassa Syyrian poliittisen järjestelmän muuttaminen ja "markkinoihin perustuvan avoimen talouden" luominen. Siinä yritetään pakottaa Syyria noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston Libanonia koskevia päätöslauselmia, mutta unohdetaan mainita, että Israel miehittää edelleen osaa Syyrian alueesta, hyökkää Libanoniin ja jatkaa valtionterrorismia palestiinalaisia vastaan. Mietinnössä kritisoidaan Syyrian politiikkaa ja kehotetaan maata "tarkistamaan nykyistä ulkopolitiikkaansa ja alueellista liittoutumistaan".

Me emme voi hyväksyä sellaista.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Pidän tätä sopimusta tervetulleena. Syyrialla on paljon tehtävää ihmisoikeuksien parantamisessa, suhteissa naapureihinsa ja vähemmistöjen kohtelussa. Katson kuitenkin, että rakentava sopimus on askel eteenpäin.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Euroopan on syytä pitää etäisyyttä Syyriaan, ei siksi, että maa kuuluisi pahan akseliin, niin kuin Yhdysvaltain presidentti Bush väittää, vaan siksi, että se sortaa omia kansalaisiaan ja on tarpeettomana taakkana muille. Syyria on vuosia ollut al-Assadin perheen, isän ja pojan, johtama diktatuuri. Monet Syyrian asukkaat ovat joutuneet pakenemaan ulkomaille, koska ovat olleet vaarassa joutua teljetyksi vankilaan tai kadota kokonaan. Myöskään minkäänlaisen järjestäytyneen opposition toiminta ole sallittua. Poliittisten vastustajien lisäksi myös kurdit ja kristityt tuntevat itsensä uhatuiksi. Naapurimaassa Libanonissa Syyria oli vastuussa vuosia kestäneestä sotilasmiehityksestä, poliittisista murhista ja Hizbollahin aseistamisesta. Toisessa naapurimaassa, Israelissa, sitä pidetään täysin mahdottomana naapurina, joka ei koskaan halua rauhaa tai sovintoa, ja Israel voikin perustella osittain Syyrian toimilla sen, ettei se pyri aktiivisemmin saamaan aikaan rauhansopimusta palestiinalaisten naapureidensa kanssa. Syyria on äskettäin salaa karkottanut iranilaista alkuperää olevan Alankomaiden kansalaisen Iraniin. EU:n asenteessa Syyriaa kohtaan keskitytään edelleen liikaa hyvien suhteiden ylläpitämiseen Välimeren maiden kanssa ja liian vähän demokratiaan ja ihmisoikeuksiin.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Neuvoston ja komission lausunnot ja Euroopan parlamentin päätöslauselma ovat peittelemätön ja provosoimaton hyökkäys Syyriaa kohtaan, jonka ne odottavat pyytävän anteeksi politiikkaansa ja alistuvan imperialismin edessä.

Nyt Syyriaa uhkaillaan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen varjolla sen suhtautumisesta Irakin sotaan, solidaarisuudesta Palestiinan ja Libanonin kansoja kohtaan sekä siitä, että se kieltäytyy kumartamasta imperialistisille suunnitelmille.

EU:n yhä aggressiivisemmaksi käyvä politiikka paljastaa YK:n päätöslauselman 1701 todellisen luonteen. Siinä ennakoidaan jo, millaisen roolin Euroopan unionin jäsenvaltioiden miehitysjoukot aikovat ottaa alueella.

Mietintö on eurooppalainen versio amerikkalaisesta propagandasta, jonka kohteena on Syyria, jonka sanotaan olevan yksi pahan akseliin kuuluvista maista.

Äänestimme mietintöä vastaan ilmaistaksemme solidaarisuutta Syyrian ja Lähi-idän kansoille, jotka amerikkalaiset ja eurooppalaiset imperialistit ovat ottaneet tähtäimeensä.

EU, Yhdysvallat ja Nato ajavat yhdessä Naton "Lähi-idän suunnitelman" läpiviemistä pyrkimyksenään maiden ja kansojen alistaminen. Meidän mielestämme on poliittisesti mahdotonta, että vasemmistolaisiksi itseään kutsuvat poliittiset ryhmittymät hyväksyvät tällaisen mietinnön. Sen myötä ne yhtyvät EU:n ja Yhdysvaltojen imperialistiseen politiikkaan ja tarjoavat siten tekosyyn uusien sotien aloittamiselle.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Vaikka tämä mietintö on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän neuvottelemassa muodossa yleisesti ottaen varsin tasapainoinen, minulla on edelleen pari epäilystä sen hyväksymisen suhteen.

EU:lla ei ole asemansa eikä logististen ongelmien vuoksi voimia eikä kykyä toimia maailmanvaltana. Sillä ei ole myöskään sotilaallisia eikä taloudellisia voimavaroja siihen, ja mikä tärkeintä, sillä ei ole siihen valtuuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että EU:n pitäisi olla kansainvälisen yhteisön passiivinen jäsen. Euroopan merkittävyys markkina-alueena, taloudellisen avun antajana, maahanmuuttajien turvapaikkana sekä naapurina tekee, tai sen pitäisi tehdä, EU:sta ulkopoliittisen kumppanin. En tarkoita nyt perinteisiä näkemyksiä pehmeän vallan eduista tai keskustelua vaihtoehtoisten valta-akseleiden tarpeesta. Puhun nyt edellä mainittuihin seikkoihin perustuvista EU:n mahdollisuuksista vaikuttaa Välimeren alueen – yhden maailman tärkeimmän alueen – politiikkaan ja muuttaa sitä.

Keskipitkällä aikavälillä EU:n pitäisi pystyä vaikuttamaan naapureihinsa samaan tapaan kuin se on vaikuttanut peräkkäisillä laajentumiskierroksilla unioniin liittyneisiin maihin. Meidän pitäisi siis saada Välimeren alueen naapureissamme aikaan samanlainen vaikutus kuin liittymiseen valmistautumisella. Valitettavasti tämä kunnianhimoinen tavoite ei välity tästä sopimuksesta.

Päätöslauselmaesitys (B6-0543/2006)

  Anne Ferreira (PSE), kirjallinen. – (FR) Montrealissa viime vuonna pidetyssä Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksessa tehtiin minimipäätös Kioton pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen ja sen tavoitteiden jatkamisesta vuoden 2012 jälkeen.

Seuraavan vuosikokouksen kynnyksellä tilanne on edelleen aivan yhtä epävarma, ja se on vakava uhka koko Kioton pöytäkirjan tulevaisuudelle, etenkin Kanadan uuden hallituksen viimeaikaisten lausuntojen jälkeen.

Tämä tilanne on käsittämätön ja mahdoton, koska varoitusmerkit lisääntyvät jatkuvasti ja ennusteiden mukaan on varmaa, että hiilidioksidipäästöt lisääntyvät 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä on vastoin parlamentin usein mainitsemia tavoitteitamme tässä asiassa.

Euroopan unionissa vallitsee varsin laaja yksimielisyys, sillä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) on antanut tukensa joillekin hyvin kunnianhimoisille tavoitteille, joiden avulla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta.

Meidän on toimittava nopeasti: on tehtävä päätöksiä ja toteutettava toimia, jotka vastaavat Eurooppaa ja koko maailmaa kohtaavien haasteiden laajuutta. Vastaamalla näihin haasteisiin annamme voimakkaan sysäyksen tutkimukselle ja teknologiselle innovaatiolle sekä tuotantolaitostemme nykyaikaistamiselle.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Ilmastonmuutos ja siitä selviytyminen ovat nykymaailman tärkeimpiä haasteita. Se ei ole enää huomisen vaan tämän päivän kysymys. Toimimisen aika on tullut. Kaikki maailman tiedemiesten esittämät todisteet osoittavat asian olevan juuri näin, vaikka Bushin hallinto valehtelee vaientaakseen omien asiantuntijoidensa kannanotot tähän keskusteluun.

Todellinen ongelma on Yhdysvaltojen hallinto. Kaikki ovat kauhuissaan toisen Persianlahden sodan vaikutuksista tavallisiin irakilaisiin: viimeisimpien arvioiden mukaan yli 650 000 siviiliä on saanut surmansa. Kioton sopimuksen epäonnistuminen uhkaa kuitenkin miljardeja ihmisiä kaikkialla maailmassa ja kokonaisten kansakuntien, kuten Bangladeshin ja Malediivien, olemassaoloa. Tällaisen perinnön Yhdysvaltain hallinto jättää jälkipolville, ellei se ole valmis harkitsemaan uudelleen. Pelkään kuitenkin, että sokeimpia ovat ne, jotka eivät suostu näkemään!

- Mietintö: Wortmann-Kool (A6-0299/2006)

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, sisävesiliikenteen kehittämisen Naiades-ohjelma ja Wortmann-Koolin mietintö sisältävät joitakin erinomaisia piirteitä. Haluaisin tässä yhteydessä korostaa Reinin–Rhonen-yhdysväylän valmiiksi saamisen tärkeyttä. Tämä yhdysväylä on erittäin tärkeä reitti, jonka ansiosta Etelä-Ranska ja Välimeren alueen länsiosa saadaan yhdistettyä Reinin-Mainin-Tonavan jokialueeseen ja sitä kautta Keski- ja Itä-Euroopan uusiin ja kasvaviin markkinoihin aina Mustallemerelle asti. Minun mielestäni tämä ohjelma on ensisijaisen tärkeä ja toivon, että tämän yhdysväylän valmiiksi saattaminen asetetaan etusijalle jaettaessa ohjelman määrärahoja huolimatta siihen liittyvistä teknisistä ja ympäristöön liittyvistä ongelmista, joista olen hyvin tietoinen mutta joita en pidä ylitsepääsemättöminä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Wortmann-Koolin mietinnössä vaaditaan tällä hetkellä kehittymättömän sisävesiliikenteen aktiivista edistämistä.

Tämä turvallinen ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, jonka infrastruktuurissa on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia, voi edistää liikennemuotosiirtymää ja helpottaa muihin liikennemuotoihin kohdistuvia ruuhkaongelmia.

Minusta vaikuttaa myös siltä, että laajentumisen vuoksi lisääntynyt kauppa luo uusia markkinoita, joista tämä kuljetusmuoto on yksi esimerkki.

Eri kuljetusmuotojen välisen tasapainon palauttamiseen tähtäävien toimien käyttöönotto on suunnattoman tärkeää tulevaisuuden kestävän liikennepolitiikan kannalta. Kannatan siis vahvasti sisävesiliikenteen kuljetusverkoston kehittämistä. Tällainen verkosto voisi heti alkuvaiheesta lähtien käsittää kaikki strategiset alueet, jotka ovat tärkeitä, jotta nämä markkinat pääsevät kehittymään parhaalla mahdollisella tavalla.

Euroopan alueellista monimuotoisuutta ajatellen nyt on siis tärkeää luoda tarvittavat oikeudelliset rakenteet, jotka mahdollistavat markkinoiden kehittymisen, joka puolestaan voi edistää liikenteen siirtymistä vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin. Portugalilaisena parlamentin jäsenenä kannatan näin ollen tätä ohjelmaa, joka ei pönkitä kansallista itsekkyyttä ja jolla on uskoakseni myönteinen vaikutus Portugalin kuljetusmarkkinoihin.

- Mietintö: Weiler (A6-0363/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset ovat hyvin suosittuja EU:n jäsenvaltioissa, ja jokseenkin väistämättä Yhdistynyt kuningaskunta on sillä alalla Euroopan mestari. Yhteistyösopimukset ovat valitettavasti kuitenkin eufemismi julkisten varojen ja palvelujen yksityistämiselle tai yksityistämisvalmisteluille, jolloin tarkoituksena on ennen pitkää panna ne myyntiin, jotta yksityiset sijoittajat voivat tehdä niillä voittoa. Kannattajien mukaan tämä parantaa riskien hallintaa. Heiltä jää kuitenkin huomaamatta, että yksityiset yritykset pitävät voitot ja valtio päätyy aina vastuunkantajaksi, kun yhteistyö epäonnistuu tai ei tuotakaan sellaisia voittoja kuin yksityiset yritykset odottivat. Tämä pätee kautta linjan hyvin erilaisiin aloihin moottoriteiden ulkoistamisesta koulujen ja sairaaloiden ylläpitoon ja rakennerahastojen tuen hakemiseen investointihankkeille.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset ovat keino ulkoistaa tehtäviä, joiden hoitaminen kuuluu valtion velvollisuuksiin, ja sitä ei meidän mielestämme voida hyväksyä. Sitä paitsi tässä aloitteessa pyritään saamaan aikaan yhteisön tason oikeudellisia järjestelyjä. Sen vuoksi meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää mietintöä vastaan.

  Jean-Claude Fruteau (PSE), kirjallinen. – (FR) Weilerin mietintö, josta tänään äänestetään, sisältää monia hyviä havaintoja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimusten tulevaisuudesta sekä erityisesti aihetta käsittelevästä vihreästä kirjasta ja komission tiedonannosta KOM(2005)0569.

Tässä mielessä olen iloinen siitä, että mietinnössä tehdään selvä ero julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten välillä ja että lainsäädäntöaloitteita vaaditaan nimenomaan jälkimmäisestä.

Vaikka pahoittelen syvästi, että Euroopan parlamentti päätti olla soveltamatta samaa lähestymistapaa rakenteellisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, täysistunnossa hyväksytyt tarkistukset merkitsevät kuitenkin huomattavaa edistysaskelta "in house" -palvelujen tulevassa määrittelyssä, mikä tarkoittaa entistä turvatumpaa tilannetta eurooppalaisten paikallisviranomaisten kannalta.

Tämä välivaiheen teksti ei suinkaan ole täydellinen, mutta minun mielestäni siihen sisältyy kuitenkin useita edistysaskelia, joiden vuoksi päätin lopulta äänestää sen puolesta. Nyt jää komission velvollisuudeksi ottaa nämä asiat huomioon tätä aihetta koskevissa tulevissa ehdotuksissaan.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, yhteisön nykyistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön oikeudellista kehystä on todellakin selkiytettävä. Tässä selkiyttämisessä on kuitenkin noudatettava tiettyjä periaatteita. Oikeudellista kehystä on sovellettava ensinnäkin ainoastaan julkisen ja yksityisen sektorin välisiin kumppanuuksiin, sen on perustuttava sopimusmuotoisten kumppanuuksien ja toisaalta käyttöoikeussopimuksilla toteutettavien kumppanuuksien erottamiseen toisistaan ja siinä on kunnioitettava kunkin erityispiirteitä, jolloin vältetään uusien erityissäännöksien laatiminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista. Siinä ei myöskään saa kyseenalaistaa käyttöoikeussopimuksiin sovellettavan neuvottelumenettelyn sääntöjä, ja siinä on annettava kansallisille viranomaisille vapaus valita haluamansa rakenne (sekayritysten tai muiden yritysmuotojen perustaminen, julkisen elimen valvonnassa toimivat yksityiset yritykset, ulkoistaminen jne.). Lopuksi on varmistettava, että mahdollinen yhteisön aloite on julkisten palvelujen tarpeen ja niiden suhteen tehtyjen kansallisten valintojen mukainen.

Mikään edellä mainituista tuskin vaatii uusien sitovien säädösten käyttöönottoa, mutta koska vaikuttaa väistämättömältä, että Euroopan unioni puuttuu tällaisiin asioihin, varmistetaan nyt edes se, ettei siitä synny taas sellaista byrokratiasoppaa, jonka keittelemiseen EU:lla tuntuu olevan salainen resepti.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset ovat takaportti, jonka kautta yksityinen pääoma pääsee tunkeutumaan julkiselle palvelusektorille ja ottamaan sen haltuunsa. Ne ovat yleisin keino, jolla eurooppalainen pääoma voi anastaa haltuunsa julkista infrastruktuuria ja julkisia palveluja sekä kiertää kohtaamansa esteet ja ongelmat.

Ne ovat myös keino vaientaa omantunnon ääni rahalla, sekoittaa ruohonjuuritason toimintaa sekä rajoittaa julkisen sektorin tukea yksityistämällä ja kaupallistamalla vähitellen kaikki yleishyödylliset palvelut etenkin paikallistasolla. Tavoitteena on lisätä suuryritysten voittoja ja tehostaa hyväksikäyttöä.

Kaikki mietinnössä esitetyt yritykset asettaa ehtoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käytölle sekä lisätä niiden demokraattista valvontaa ovat pelkkiä verukkeita ja luettelo toivomuksista, jotka viime kädessä vain helpottavat palvelujen laajamittaista siirtämistä kiihtyvään tahtiin yksityisen pääoman hallintaan. Sillä puolestaan on tuhoisia seurauksia työntekijöiden kannalta, mitä mietinnössä näköjään yritetään peitellä.

Ydinkysymys ei ole se, miten julkisia hankintoja koskevia sääntöjä sovelletaan tai miten franchise-sopimukset laaditaan. Merkityksellistä on se, että julkisen varallisuuden hallinnointiin ja siirtoihin liittyvät ratkaisut uhkaavat samalla työntekijöiden oikeuksia voittojen tavoittelun vuoksi.

Äänestimme mietintöä vastaan ja kehotamme kansoja taistelemaan tätä pääomavallan täysimittaista hyökkäystä sekä EU:n politiikkaa vastaan.

- Mietintö: Schroedter (A6-0308/2006)

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan antaa äänestysselityksen työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon käsittelevän Schroedterin mietinnön 4 kohdasta.

Kannatan ehdotusta direktiiviksi, jossa säädetään jäsenvaltioiden välillä liikennöiviä, säännöllisiä matkustajaliikenne- ja rahtipalveluja tarjoavia autolauttoja koskevista edellytyksistä. Olin erityisen iloinen havaitessani myös parlamentin kannattavan sitä.

Kantani perustuu Irlannissa saamiimme kokemuksiin siitä, mitä on tapahtunut irlantilaisten lauttojen miehistölle ja heidät korvanneelle henkilökunnalle, josta suurin osa on ulkomaalaisia. Arvoisa puhemies, saamieni tietojen mukaan aivan äskettäin eräässä tapauksessa työntekijälle maksettiin noin euro tunnilta. On syytä huomata, että Irlannissa vähimmäispalkka on yli 8 euroa tunnilta.

Kyseessä oli pakkoirtisanominen, ei vapaaehtoinen irtisanoutuminen, koska työntekijöille irtisanomisneuvotteluissa esitetty tarjous sisälsi huomattavia palkanalennuksia ja merkittäviä heikennyksiä työoloihin. Pakkoirtisanomisten tuloksena vapautuneet työpaikat täytettiin enimmäkseen ulkomaalaisilla työntekijöillä, joista monet ansaitsevat vain puolet Irlannin vähimmäispalkasta. Tällaisessa tilanteessa yksinkertaisesti riistetään kaikkia työntekijöitä eikä tarjota minkäänlaista turvaa. Tilanne lisää muukalaisvihaa ja on oivallinen esimerkki siitä, miten työtä koskevista standardeista aletaan kilvan tinkiä.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa koskevissa EU:n perusperiaatteissa kielletään kaikenlainen kansallisuuteen perustuva syrjintä muista jäsenvaltioista tulevia työntekijöitä kohtaan työsuhteeseen, palkkaukseen tai muuten työhön liittyvissä asioissa.

Mikä sitten on todellisuus? Jotkut jäsenvaltiot pitävät edelleen tiukasti kiinni siirtymäkausista, joita sovelletaan työmarkkinoiden luomiseen. Työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi liittyy läheisesti palveludirektiiviin, ja uusia jäsenvaltioita edustavien parlamentin jäsenten kiihkeästä ja oikeutetusta vastustuksesta huolimatta Euroopan parlamentti jätti ensimmäisessä käsittelyssään 24 ja 25 artiklan pois luonnoksesta direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla.

Meidän mielestämme nämä artiklat ovat ratkaisevan tärkeitä, koska työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin perusajatuksia tulkitaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa eivätkä työntekijät ole yleensä tietoisia heille direktiivin nojalla kuuluvista oikeuksista. Ikävä kyllä minun täytyy todeta, ettei komission suuntaviivoilla pystytä poistamaan työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden tiellä olevia esteitä eikä siten ratkaisemaan ongelmia, joita työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta aiheutuu jäsenvaltioiden yrityksille ja työntekijöille.

Olen äänestänyt Schroedterin mietintöä vastaan, koska se ei sisältänyt tärkeimpiä tarkistuksia, joiden tavoitteena olisi ollut liikkuvuuden lisääminen EU:n työmarkkinoilla. Pelkään, että esittelijän omaksuma kanta aiheuttaisi tarpeettomia esteitä työpaikkojen luomiselle ja veisi meiltä mahdollisuuden onnistua yrityksessämme saada palvelujen sisämarkkinat täysin toimiviksi.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, ajattelin, että teitä ehkä kiinnostaa, että äänestin sen päätöslauselman puolesta, jonka annoimme Schroedterin laatiman työllisyysvaliokunnan mietinnön pohjalta, koska mielestäni sen yleinen lähtökohta, eli se, että meidän on pikemminkin parannettava nykyisen lainsäädännön soveltamista kuin laadittava uutta lainsäädäntöä, on tällä kertaa oikea.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on aikanaan, kun olemme ensin arvioineet, olemmeko onnistuneet parantamaan lainsäädännön soveltamista lähitulevaisuudessa, palattava kysymykseen siitä, kaipaako alkuperäinen direktiivi muuttamista, päivittämistä tai muunlaista parantamista.

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Kun yhdessä jäsenvaltiossa toimiva yritys haluaa laillisesti lähettää työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon, menettelystä on tehtävä mahdollisimman yksinkertainen eikä sitä pidä kuormittaa lisäbyrokratialla. Parlamentin ei pitäisi antaa hyväksyntäänsä käytännöille, jotka yhteisöjen tuomioistuin on todennut laittomiksi ja komissio suhteettomiksi. Työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon laaditussa Schroedterin mietinnössä vaaditaan lisää byrokratiaa, kuten ennakkoilmoituksia, joita vaadittaisiin yrityksiltä, jotka aikovat lähettää työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon, tai velvollisuutta säilyttää yksityiskohtaiset asiakirjat. Jotkut käytännöt ovat suhteettomia, edistävät protektionismia ja vievät pohjaa pois palveludirektiiviltä. Tällainen viesti vie uskottavuutta EU:n sitoutumiselta Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaan.

Komission laatima teksti on järkevä ja käytännöllinen. Tässä sosialistien mietinnössä yritetään muuttaa tekstiä väärään suuntaan. Tässä tilanteessa brittiläiset konservatiivit eivät voineet antaa tukeaan mietinnölle.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä huomautetaan, ettei työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä sovelleta kaikissa jäsenvaltioissa täysimääräisesti. Siksi on tarpeen ottaa käyttöön joitakin toimia, joilla jäsenvaltiot voivat aidosti taata vähimmäissuojeluvaatimusten sekä työehtoja ja -oloja koskevien vähimmäismääräysten toteutumisen tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien työntekijöiden osalta. Junilistan kannattaa kohdemaan lainsäädännön soveltamista toisessa jäsenvaltiossa työskenteleviin työntekijöihin. Tämä on yksi niistä asioista, joita olemme korostaneet palveludirektiivistä käydyissä keskusteluissa. Edellä esitettyjen syiden perusteella olen päättänyt äänestää koko mietinnön puolesta.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. (EN) Haluan antaa lyhyen selityksen työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin 96/71 soveltamista käsittelevän Schroedterin mietinnön alkuperäisen tekstin 4 kohdasta. Kannatan ehdotusta direktiiviksi, jossa säädetään jäsenvaltioiden välillä liikennöivien, säännöllisiä matkustajaliikenne- ja rahtipalveluja tarjoavien autolauttojen miehistöjä koskevista edellytyksistä. Mielipiteeni perustuu Irlannissa saamiimme kokemuksiin ja siihen, mitä tapahtui irlantilaisille työntekijöille ja enimmäkseen ulkomaalaisille työntekijöille, jotka palkattiin heidän tilalleen irlantilaisille lautoille. Saamieni tietojen mukaan eräässä tilanteessa työntekijälle maksettiin kampaajan työstä noin yksi euro tunnilta, kun Irlannissa vähimmäispalkka kuitenkin on yli kahdeksan euroa tunnilta. Nämä irtisanomiset olivat pakkoirtisanomisia, koska työntekijöille irtisanomisneuvotteluissa esitetty tarjous sisälsi huomattavia palkanalennuksia ja merkittäviä heikennyksiä työoloihin. Irtisanomisten tuloksena vapautuneet työpaikat täytettiin enimmäkseen ulkomaalaisilla työntekijöillä, joista monille maksettiin vain puolet Irlannin vähimmäispalkasta. Tällaisessa tilanteessa yksinkertaisesti riistetään työntekijöitä eikä tarjota minkäänlaista turvaa. Tilanne lisää muukalaisvihaa ja on oivallinen esimerkki siitä, miten työtä koskevista standardeista aletaan kilvan tinkiä.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Esittelijä haluaa täysin oikeutetusti vastustaa Euroopan komission valitettavan tavallisiksi käyneitä ylilyöntejä liberalisoinnin suhteen.

On sietämätöntä, että komissio on yrittänyt tiedonannossaan esittää uudelleen alkuperämaaperiaatteen käyttöönottoa, vaikka parlamentti hylkäsi sen palveludirektiiviä koskevassa äänestyksessään. Vaadin esittelijän tavoin, että direktiivi on pantava täytäntöön mahdollisimman pian, että sitä on noudatettava tarkasti ja että laiminlyönneistä on määrättävä sakkoja.

Komission on tunnustettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jossa todetaan, että itsenäisten työntekijöiden ja lähetettyjen työntekijöiden asema on erilainen ja että viimeksi mainittuihin on sovellettava edullisempia sosiaalisia standardeja.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kaikki se, mitä ensimmäisestä Bolkesteinin direktiiviä käsitelleestä päätöslauselmasta jätettiin pois, on nyt otettu takaisin Euroopan komission suuntaviivoihin työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin 96/71 soveltamisesta, jotta rikos työväenluokkaa kohtaan olisi täydellinen. Komissio pyrkii nyt yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön nojalla kumoamaan ne puutteelliset ja vajavaisetkin säännöt, jotka työntekijät ovat onnistuneet hankkimaan suojakseen, sekä poistamaan kaikenlaisen kohdemaan harjoittaman valvonnan lähetettyjä työntekijöitä kohtaan. Näin heikennetään yleisesti kollektiivisten työsopimusten vaikutuksia ja työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia.

Eurooppalaisen pääoman poliittiset äänitorvet – Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä sekä sosiaalidemokraatit ja liberaalit – jotka äänestivät helmikuussa 2006 Bolkesteinin direktiivin puolesta Euroopan parlamentissa, ovat nyt tämän komission tiedonantoa käsittelevässä mietinnössä esitetyn uuden, mahdottoman kompromissin myötä rääpimässä kokoon puolivillaisia suosituksia, joilla helpotetaan EU:n pyrkimyksiä ohjailla työväenliikettä. Ne ovat jälleen tekemässä palveluksen monopoleille, joiden pyrkimyksenä on omien voittojensa lisääminen työväenluokkaa riistämällä.

Työväenluokan ja yleisemminkin työntekijöiden taistelu EU:n kansalaisvastaista politiikkaa vastaan tulee väistämättä kärjistymään, ja se on ainoa keino tyydyttää työväenluokan, ruohonjuuritason perheen, tämänhetkiset tarpeet.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) EPLP (European Parliamentary Labour Party) antoi äänestyksessä tukensa työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä koskevalle Schroedterin mietinnölle, koska katsoo, että tämän tärkeän säädöksen täytäntöönpanoa on tarpeen parantaa, jotta helpotetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.

EPLP tunnustaa kuitenkin, että jäsenvaltioilla on erilaisia täytäntöönpanomekanismeja ja että jäsenvaltioiden välillä saattaa olla eroja esimerkiksi tiedottamista koskevissa vaatimuksissa. Mahdollisten vaatimusten on oltava oikeasuhtaisia ja perusteltuja. On tärkeää, ettei tällä säädöksellä lisätä yritysten tarpeettomia velvoitteita eikä puututa ulkomaisten palveluntarjoajien oikeuteen lähettää työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi 96/71/EY on tärkeä virstanpylväs eurooppalaisessa työlainsäädännössä. Schroedterin mietinnössä tuodaan esiin direktiivin soveltamisessa ilmenneitä ongelmia ja vastataan näin komission tiedonantoon – joka luvattiin laatia jo vuonna 2004 mutta joka ilmestyi vasta huhtikuussa 2006 – jossa komissio on pyrkinyt yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden nojalla rajoittamaan jäsenvaltioiden käytettävissä olevia valvontakeinoja.

Schroedterin mietinnössä etsitään uutta tasapainoa talouden vapauttamisen ja sosiaalisen suojelun välille. Näin ollen tiettyjen hallinnollisten toimien (esimerkiksi näennäisesti itsenäisten ammatinharjoittajien paljastamiseksi tehtävien tarkastusten tai työehtosopimusten) ei enää voida katsoa rajoittavan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:n työmarkkinoilla, kuten myös yhteisöjen tuomioistuin on todennut.

Vähimmäispalkkaa, työoloja sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat ehdot ja kohdemaaperiaate ovat tärkeitä välineitä sosiaalisen polkumyynnin ja epäreilun kilpailun estämisessä. Samalla niillä varmistetaan, että työntekijöitä ja palveluntarjoajia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tämän mietinnön ansiosta Euroopassa viime vuosina vallinnut uusliberaali suuntaus on saanut vastapainoksi sosiaalista ulottuvuutta. Euroopan parlamentin on kannettava vastuunsa työntekijöiden sosiaalisessa suojelussa, ja siitä syystä kannatan Schroedterin mietintöä.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. (PL) Työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin täytäntöönpanoa käsittelevä Schroedterin mietintö vie pohjan pois kaikilta arvokkailta säännöksiltä, jotka palveludirektiivistä tehdyn kompromissin jälkeen sisältyvät työtekijöiden lähettämistä koskeviin Euroopan komission suuntaviivoihin. Poliittiselta kannalta tämä merkitsee peräytymistä vaivalla saavutetusta kompromissista.

Euroopan komissio otti tehtäväkseen osoittaa (ei-sitovassa asiakirjassa), että sosiaaliselle suojelulle ja markkinoiden hallinnolliselle sääntelylle on olemassa yläraja, jota jäsenvaltiot eivät voi ylittää, jotteivät loukkaa palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta. Palveludirektiivin voimaantuloon astihan työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi on edelleen palvelumarkkinoiden keskeisin oikeusperusta.

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnössä vesitetään kaikki edellä mainittujen suuntaviivojen keskeiset säännökset. Siinä puolustetaan palvelumarkkinoiden sietämätöntä nykytilannetta, jossa hallintoviranomaiset harjoittavat systemaattista häirintää uusien jäsenvaltioiden yrityksiä kohtaan rajoittaakseen kilpailua. Tämä on selkeä ja yksinkertainen esimerkki protektionismista. Sitä vain harjoitetaan työntekijöiden ja sosiaalisen suojelun nimissä.

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Tämä on tosiasia: työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, eikä se täytä tehtäväänsä. Tämä johtuu siitä, että tietyistä keskeisistä käsitteistä (työntekijä, vähimmäispalkka ja alihankinta) on olemassa erilaisia tulkintoja, että direktiivin noudattamista on vaikea valvoa ja että sekä työntekijöiden että pk-yritysten on vaikea saada tietoa.

Jos haluamme saada aikaan tehokkaan yhteistyöjärjestelmän jäsenvaltioiden kesken, meidän on lisättävä työmarkkinaosapuolten osallistumismahdollisuuksia, annettava lähetetyille työntekijöille enemmän tietoa heidän oikeuksistaan sekä tarjottava yhteyskumppaneita yrityksille, etenkin pk-yrityksille ja käsityöyrityksille.

Lopuksi muistutan, että Euroopan komission on nyt ehdottoman tärkeää pyrkiä löytämään rakentavia ratkaisuja, joilla voidaan ehkäistä ja poistaa epäreilua kilpailua – josta esimerkkeinä voidaan mainita postilaatikkofirmat tai kaksinkertainen laskenta eri jäsenvaltioissa – ja epäasianmukaisesta työntekijöiden lähettämisestä johtuvaa sosiaalista polkumyyntiä, joka ilmenee erityisesti näennäisesti itsenäisten ammatinharjoittajien käyttämisenä.

Tässä ei ole kysymys direktiivin säännöstön muuttamisesta vaan sen parantamisesta. Siksi äänestin Schroedterin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta.

- Mietintö: Berès (A6-0349/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentti on suorittanut vuosittaisen rituaalinsa ja antanut hyväksyntänsä Euroopan keskuspankin (EKP) noudattamalle rahapolitiikalle. Vaikka mietinnössä vaaditaan malttia koronnostoon ja investointeihin, eniten siinä kuitenkin painotetaan hintatason vakautta ja julkisen talouden vakauttamista, jotka heikentävät talouskasvua, työllisyyttä ja ihmisten ostovoimaa. Kun sen sijaan kaivataan vastauksia EKP:n perustavoitteen vastaisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin huolenaiheisiin, resepti on aina sama, eli työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenteelliset uudistukset, eikä siinä ole mitään yllättävää.

Kun mietinnössä todetaan, että EKP:n johtokunnan nimitysmenettely on toiminut hyvin ja ettei johtokunnan jäseniä pitäisi valita kansallisuuden perusteella, siinä unohdetaan, että kyseinen järjestelmä toimii aina suurimpien EU-valtioiden vuorottelun pohjalta. Johtokunnan valinnassa vuonna 2003 käyttöönotetun vuorottelujärjestelmän todellinen vaikutus on se, etteivät pienet maat pääse osallistumaan rahapoliittisia päätöksiä koskeviin äänestyksiin. Parlamentti on ilmoittanut vastustavansa tällaista järjestelyä, koska se on monimutkainen ja epäoikeudenmukainen, ja on sen sijaan ehdottanut johtokunnan kokoonpanoksi vain yhdeksää jäsentä. Ei varmaan ole vaikea arvata, ketkä otetaan mukaan ja ketkä jäävät ulkopuolelle. Kaikista näistä syistä meidän oli pakko äänestää mietintöä vastaan.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minun nähdäkseni Berèsin mietintö osoittaa, että EKP:n noudattama rahapolitiikka on epäonnistunutta. Rehellisesti sanottuna ainoita todella myönteisiä esiin tulleita seikkoja ovat keskuspankin tuottama voitto sekä se, että se on ainakin onnistunut luomaan työpaikkoja omien seiniensä sisällä, sillä sen työntekijämäärä (ties mihin sitä sitten tarvitaankin) on lisääntynyt 86 prosenttia seitsemässä vuodessa.

Olemme tulleet siihen pisteeseen, että lisätäkseen euron suosiota Euroopan unionin kansalaisten keskuudessa esittelijä ehdottaa seteleiden vaihtamista, niin että olemattomien siltojen sijaan niissä kuvattaisiin todellisia eläviä olentoja, maisemia tai monumentteja, jotka ovat juurtuneet osaksi maanosamme kulttuuria.

Minä ja Front Nationalia edustavat kollegani olemme monen monta kertaa sanoneet täällä ääneen sen, mitä ajattelemme tämänkaltaisesta politiikasta, sen katastrofaalisista vaikutuksista eurooppalaisten työllisyyteen ja ostovoimaan, sen keskittymisestä taloudellisten tavoitteiden sijaan rahoitusjärjestelmään, valuuttapolitiikan puuttumisesta ja tällä kertaa korkojen nostosta, joka hidastaa entisestään kasvua. Meidän mielipiteemme ei ole muuttunut.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Ruotsin kansa hylkäsi kansanäänestyksessä euron käyttöönoton suurella enemmistöllä. Kannatan tätä kantaa täydestä sydämestäni. Mietintö haiskahtaa vahvasti euromyönteiselle propagandalle, jolle en voi antaa tukeani. Mietinnön 26 kohdassa esitetään toimia, joilla olisi varmistettava, etteivät eurooppalaiset etäänny eurosta. Mietinnön 27 kohta on taas propagandaa perustuslain puolesta. Vastustan tämäntyyppisiä muotoiluja ja olen äänestänyt koko mietintöä vastaan.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen suhtautuminen euroon on täysin selvä: olemme tiukasti sitoutuneet punnan säilyttämiseen. Koska Euroopan unioni yleensä ja erityisesti euroalue ovat suurimpia kauppakumppaneitamme, seuraamme kuitenkin valppaasti euron vakauttamisen tarvetta, koska se vaikuttaa suoraan Yhdistyneen kuningaskunnan hyvinvointiin. Siksi varaamme itsellemme oikeuden esittää mielipiteemme silloin, kun Euroopan keskuspankin riippumattomuuteen kohdistuu mielestämme epäoikeutettua poliittista painetta. Viime vuoden aikana, kun korkoja on nostettu historiallisen alhaisista lukemista, Euroopan keskuspankki on joutunut poliittisten hyökkäysten kohteeksi, ja muun muassa tällä mietinnöllä on pyritty puuttumaan sen hallintoon. Onneksi mietinnön lopullisessa versiossa kunnioitetaan EKP:n riippumattomuutta. Olemme sen vuoksi tehneet poikkeuksellisen ratkaisun ja antaneet sille kannatuksemme, jotta voimme ilmaista sitoumuksemme vakaaseen rahapolitiikkaan.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Sen jälkeen kun euro otettiin käyttöön seitsemän vuotta sitten, eurooppalaisten ostovoima on laskenut merkittävästi. Euroalueella on ollut nähtävissä selvää hintojen nousua kodin ja vapaa-ajan tarvikkeissa sekä vielä selkeämmin asumiskustannuksissa, mikä johtuu riskirahastojen puutteellisesta valvonnasta. Sen vuoksi vaikutukset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja keskiluokkaan jo ilman liiallisesta velkaantumisesta aiheutuvia vaikeuksiakin.

Euroalueen talouskasvu on jopa laskenut: BKT:n määrän kasvu on alentunut niin, että kun se vuonna 2004 oli 1,8 prosenttia, vuonna 2005 vastaava luku oli 1,4 prosenttia. Vuosien 2007–2013 kasvunäkymät ovat vielä huolestuttavammat, koska euro muodostaa suuremman riskin Euroopan kasvulle, kun dollarin kurssi muuttuu liian edulliseksi.

Euroopan keskuspankki ultraeurooppalaisine periaatteineen ja filosofioineen on demokratiavajeen ja tietyn avoimuuden puutteen ilmentymä, mutta se ei myöskään kykene saavuttamaan mitään Euroopan unionin taloudellisista tai sosiaalisista tavoitteista. Näiden merkkien perusteella pitäisi olla selvää, että meidän on päästävä eroon euroalueesta ja että yksittäisten valtioiden olisi saatava takaisin päätösvaltansa taloudellisessa, sosiaalisessa ja rahapoliittisessa päätöksenteossa vapaassa Euroopassa, jossa kansalliset ja yhteisön edut ja niiden suojelu ovat etusijalla.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Voisin yhtyä laajasti ottaen mietinnön linjauksiin etenkin avoimuuteen ja valvontaan liittyvissä asioissa, mutta meidän on mielestäni suhtauduttava varoen yhteen asiaan, nimittäin hedge-rahastoihin.

On aivan asianmukaista, että kaikki keskeiset rahaviranomaiset seuraavat tarkasti hedge-rahastoja. On kuitenkin ennenaikaista vaatia selvityksiä mahdollisen sääntelyn pohjaksi. Sääntelyn tarvetta olisi punnittava suhteessa niihin mahdollisiin uhkiin, joita tällaisten rahastojen katsotaan aiheuttavan.

  Sahra Wagenknecht (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) EKP väittää kerta toisensa jälkeen, että hintatason vakaus edistää uusien työpaikkojen luomista ja kasvua. Euroalueella hintatason vakaus on todellisuutta. Useilla aloilla kokonaishintatason nousu kahdellakin prosentilla synnyttää heti deflaatiopaineita, mutta heti kun euroalueella näkyy pieniäkin elpymisen merkkejä, korkojen nostaminen on ainoa tapa, jolla hintatason vakaudesta sokeasti kiinni pitävä EKP osaa reagoida tilanteeseen. Se nostaa korkoja, vaikkei inflaatiosuuntauksista ole näkyvissä pienintäkään merkkiä ja vaikkei vallitsevassa joukkotyöttömyydessä ole tapahtunut mitään muutoksia ja palkat nousevat hitaammin kuin tuottavuus. Tämä taas ei pitemmällä aikavälillä voi johtaa mihinkään muuhun kuin kansallisten talouksien vakavaan epätasapainoon. EKP nostaa korkoja siitä huolimatta, että jopa pääomamarkkinat, joiden pitkät korot ovat olleet äärimmäisen matalalla tasolla, ovat ilmaisseet, etteivät odota tulevaisuudelta sen paremmin merkittäviä hinnannousuja kuin kestävää talouden elpymistäkään, ja vilkaisu Atlantin yli osoittaa, ettei ole mitään syytäkään.

Alkuperäisessä versiossa tämän mietinnön laatijalla oli rohkeutta esittää kriittisiä kannanottoja. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan äänestyksen jälkeen niistä ei valitettavasti ole paljoakaan jäljellä, vaikka kritiikin sana olisi lievästi sanottuna ollut paikallaan.

Euroopassa tarvitaan nyt erilaista rahapolitiikkaa: sellaista, jota ohjaa monetarististen oppien sijaan sosiaalinen vastuullisuus ja joka edustaa eurooppalaisten suuren enemmistön etuja eikä vain finanssihaiden ja Euroopan raharikkaiden etuja.

  Puhemies . Äänestysselitykset ovat päättyneet.