Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 26. lokakuuta 2006 - Strasbourg

12.1. Tiibet

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Tiibetiä koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Adam Jerzy Bielan (UEN), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Kiinan miehitys Tiibetissä on jatkunut jo yli 50 vuoden ajan. Kiinan viranomaiset ovat harjoittaneet syrjinnän ja vainoamisen politiikkaa, jonka tavoitteena on tiibetiläisten syrjäyttäminen omassa kotimaassaan. Kiinan armeija syyllistyi jälleen äskettäin raakaan tappamiseen. Tässä tapauksessa puolustuskyvytön tiibetiläinen nunna murhattiin hänen ylittäessään Nepalin rajaa. Kiina kieltää sen, että Nepaliin pyrkiviä tiibetiläispakolaisia ammuttiin, mutta koko tapahtuma tallennettiin filmille.

Parlamentti ei saa vaieta eikä suhtautua välinpitämättömästi näihin tapahtumiin. Emme saa enää sietää Kiinan viranomaisten Tiibetin kansaa kohtaan harjoittamaa politiikkaa, joka perustuu voimakeinoihin ja sortoon.

Näin ollen kehotan Kiinan kansantasavallan hallitusta lopettamaan Tiibetin kansan ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeuksien loukkaamisen. Pyydän Kiinan hallitusta myös takaamaan, että se noudattaa kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä normeja ja uskonnonvapautta. Tiibetille on myönnettävä todellinen autonomia ja Tiibetin kansalle on sallittava uskonnonvapaus ja oikeus koulutukseen.

Pyydän Kiinan kansantasavallan hallitusta jouduttamaan Dalai-laman edustajien kanssa aloitettua vuoropuhelua ja pyrkimään siihen, että Tiibetin kysymykseen saadaan mahdollisimman nopeasti ratkaisu, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä.

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Kiinan edustajat kuvasivat rajalla 30. syyskuuta tapahtuneita tapahtumia ikään olisi ollut kyse siitä, että ryhmä tiibetiläisiä olisi hyökännyt heidän kimppuunsa ja he pystyivät vain vaivoin puolustamaan itseään.

Toisin kuin useissa muissa tapauksissa tällä kertaa on käytettävissä videomateriaalia, joka todistaa selvästi päinvastaista. Video osoittaa, etteivät tiibetiläispakolaiset hyökänneet, vaan päinvastoin kyse oli siitä, että joukko nuoria, lapsia, nunnia ja munkkeja pyrki rajan yli. Euroopan unionin on torjuttava voimakkaasti kiinalaisten kertomus tapahtumasta ja vaadittava asian selvittämistä.

On vaadittava selvitystä myös siitä, mitä kiinalaisten joukkojen pidättämille lapsille on tapahtunut, mikä näiden lasten ja pakolaisten tilanne on nyt ja miten tällaiset tapaukset käsitellään rajalla tavallisesti. Euroopan unionin on tehtävä päivänselväksi, että Tiibetille on myönnettävä Dalai-laman ehdottaman keskitien politiikan mukaisesti todellinen autonomia, vaikka se sijaitseekin Kiinan rajojen sisällä.

  Thomas Mann (PPE-DE), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, Kiinan ja Nepalin välisellä rajalla sattui jälleen tapahtumasarja, jolla oli kohtalokkaat seuraukset. Kun ryhmä tiibetiläisiä yritti paeta 30. syyskuuta Nangpan solan yli Nepaliin, kiinalaiset rajavartijat avasivat tulen näitä aseettomia siviilejä vastaan. Tulituksessa kuoli 17-vuotias nunna Kelsang Namtso, monet haavoittuivat, ja 30 ihmistä, joukossa myös naisia ja 9 lasta, pidätettiin.

Haluan toistaa sen, mitä edelliset puhujat jo totesivat. Tämä onneton tapahtuma ei olisi koskaan tullut päivänvaloon, jollei paikalla olisi sattumalta ollut romanialainen kameraryhmä, joka kuvasi tapahtuman. Heidän tallentamansa kuvamateriaali esitettiin parhaimpaan katseluaikaan Alankomaiden televisiossa. Tästä huolimatta Beijing väittää, että ammuskelussa haavoittui ihmisiä mutta kukaan ei kuollut ja että tiibetiläiset olivat avanneet tulen ja kiinalaisten oli pakko puolustautua.

Tuomitsemme kiinalaisten turvallisuusjoukkojen raa'an toiminnan ja kehotamme viranomaisia kohtelemaan pidätettyjä inhimillisellä tavalla ja noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. Kiina on allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, joka suojelee alaikäisiä valtion mielivaltaiselta kohtelulta ja pidätyksiltä.

Nangpan solan tapahtumat on tutkittava mahdollisimman pian ja rikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan. Tällaiset puolustuskyvyttömiin siviileihin kohdistuvat hyökkäykset on otettava esiin EU:n ja Kiinan välisen vuoropuhelun seuraavalla kierroksella.

Vaadin komission edustajia muodostamaan tilanteesta oman käsityksensä. Menkää Katmandussa olevaan Tibetan Welfare Centre -virastoon, kuten Euroopan parlamentin tilapäisvaltuuskunta teki heinäkuussa Nepalin matkallaan, pyytäkää virastoon saapuvia pakolaisia kertomaan kokemuksistaan ja tehkää jotakin asian hyväksi!

(Suosionosoituksia)

  Erik Meijer (GUE/NGL), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, on oikein, että parlamentti ilmaisee jälleen kerran suuttumuksensa. Luulen, että valitettavasti tämä on tarpeen vielä useasti vastaisuudessakin. Tiibetin tilanne ei parane vaan huononee, ja tämä saattaa itse asiassa olla meidän syytämme. Jo ennen vuotta 1951 Euroopan maat hyväksyivät sen, että Tiibet olisi osa Kiinaa, vaikka asiaa ei kuvattu näin kartoissa. Tilanne jatkui samanlaisena, kun Kiinan kansantasavalta sitten 1950-luvulla todella valtasi tämän karun alueen sotilaallisin keinoin ja Dalai-lama pakeni Intiaan.

Kiinan pääsy Tiibetiin on nyt helpottunut, kun maailmanennätyskorkeudessa sijaitseva rautatie on otettu käyttöön. Ulkomaalaiset vuorikiipeilijät näkivät äskettäin, kuinka maasta pakenemista yrittäneet tiibetiläiset yksinkertaisesti vain ammuttiin. Hallitus ja mahdollisesti suurin osa kiinalaisista pitää Tiibetiä ennen kaikkea vielä lähes tyhjänä alueena, joka tiheimmin asutuilla seuduilla asuvien kiinalaisten on asutettava. Koska Kiinan talous ja Euroopan talous ovat yhä enemmän sitoutuneet toisiinsa, Euroopan unionilla on käytettävissään voimakas painostuskeino. Onkin kyse siitä, käytetäänkö tätä keinoa hyväksi. Sorto jatkuu, jollemme painosta Kiinaa.

  Marios Matsakis (ALDE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, kommunistisen Kiinan miehitys Tiibetissä on jo pitkään ollut demokratian vitsauksena ja oikeudenmukaisuuden ja vapauden periaatteiden kipupiste. Kerta toisensa jälkeen olemme tuominneet voimakkaasti sen täysin anteeksiantamattoman ja julman tavan, jolla Kiina on kohdellut tätä pientä rauhaa rakastavaa kansaa, joka elää eristyksissä maailman laidalla.

Viimeisimmässä tapauksessa Kiinan miehitysjoukot avasivat tulen aseettomia ja puolustuskyvyttömiä siviilejä vastaan näiden yrittäessä epätoivoisesti paeta kotimaastaan jäätyneen Nangpan solan yli, joka sijaitsee lähes 5 800 metrin korkeudessa. Joukossa oli useita naisia ja lapsia. Tällöin 17-vuotias nainen kuoli ja 20-vuotias loukkaantui vakavasti. Muutamia ihmisiä on edelleen kadoksissa ja 29 ihmistä, joista 14 on lapsia, pidätettiin. Jotkut tiibetiläisistä onnistuivat pakenemaan naapurimaahan Nepaliin. Kaikeksi onneksi muutamat vuorikiipeilijät näkivät tapauksen. Heidän riippumattomat ja luotettavat kertomuksensa ja videonsa ovat täysin ristiriidassa niiden järjettömien valheiden kanssa, jotka Kiinan viranomaiset esittivät tapahtumasta antamassaan virallisessa lausunnossa.

Meillä eurooppalaisilla on paljon sanottavaa, kun tuomitaan totalitaaristen ja sortoa harjoittavien hallitusten toimia, mutta käytännössä tekomme eivät vastaa ankaria sanojamme. Tämä on mielestäni paitsi valitettavaa myös hyvin tekopyhää. Kiinan siirtomaatyyppisen miehityksen Tiibetissä on päätyttävä heti, kuten itse asiassa minkä tahansa maan siirtomaavallan kauden on päätyttävä. Jotta voimme osoittaa, että tarkoitamme, mitä sanomme, meidän on toteutettava konkreettisia toimia Kiinaa vastaan. Toki meillä on Kiinan vastainen aseidenvientikielto, mutta sillä ei ole juuri vaikutusta. Todella tehokasta olisi asettaa Kiinaa koskeva tuontikielto. Se tuottaisi todellista päänvaivaa kommunistijohtajille Beijingissä ja saisi nämä vastaamaan Tiibetin vapautta koskeviin vaatimuksiimme entistä järkevämmin.

(Suosionosoituksia)

  Piia-Noora Kauppi, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, on selvää, että Kiinan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi tarvitaan rohkeita toimia. Viimeisin tapahtuma antaa meille selvän syyn asettaa tämä asia Euroopan unionin painopisteeksi. Mielestäni on todella kauhistuttavaa, että Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua on ammuskelusta raportoidessaan luonnehtinut sitä itsepuolustukseksi, vaikka videomateriaali todistaa selvästi, että tiibetiläispakolaisia ammuttiin etäältä ja selkään. Kiinalaisia rajavartijoita vastaan ei käytetty voimatoimia eikä heitä uhattu eikä vastustettu. Kellään pakolaisista ei ollut minkäänlaista asetta, ei edes veistä.

Haluan kiittää puheenjohtajavaltio Suomea ja kiinnittää huomiota sen ihmisoikeusvuoropuhelun hyväksi tekemään työhön. Puheenjohtajavaltio Suomi tuomitsi tapauksen virallisesti viime viikolla 20. lokakuuta. Haluan kiittää puheenjohtajavaltiota tästä.

Lopuksi toteaisin, kuten Tiibetiä koskevassa yhteisessä päätöslauselmassa todetaan, että meidän on edelleen kannustettava Dalai-laman edustajia ja Kiinan hallitusta jatkamaan korkean tason neuvotteluja. Haluan toistaa, että tämä on ainoa keino, jolla saadaan rauhanomainen ja kestävä ratkaisu Tiibetin kansan todellista autonomiaa koskevaan kysymykseen.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, huolimatta siitä, että Kiinan hallituksen ja Dalai-laman väliset viralliset suhteet palautettiin vuonna 2002, Tiibetissä loukataan edelleen ihmisoikeuksia säännöllisesti. Arvioidaan, että joka vuosi 2 500 ihmistä päättää paeta sortoa ja lähtee useita päiviä kestävälle vaaralliselle matkalle kohti Nepalia. Aseettomiin siviileihin kohdistuvat väkivallanteot ovat erityisen huolestuttavia. Esimerkki näistä on Kiinan rajavartijoiden viime syyskuussa Nangpa Lan solassa pakolaisiin kohdistama tulitus. Kyseinen ryhmä yritti paeta Tiibetin rajan yli ja siihen kuului naisia, lapsia ja munkkeja. Kiinan viranomaiset eivät ole vieläkään ottaneet vastuuta tästä tapauksesta, jossa kuoli yksi ihminen. Armeijan pidättämien useiden lasten kohtalosta ei tiedetä edelleenkään mitään.

Kansainvälisten instituutioiden velvollisuus on ryhtyä määrätietoisiin ja tehokkaisiin toimiin, joilla pakotetaan Kiinan kansantasavallan hallitus lopettamaan Tiibetin kansan sortaminen sekä vangittujen epäinhimillinen kohtelu, kidutus ja ilman oikeudenkäyntiä toimeenpantavat teloitukset. Parlamentti vetoaa jälleen kerran sen puolesta, että Tiibetissä noudatettaisiin perusihmisoikeuksia. Nämä oikeudet käsittävät myös sananvapauden ja yhdistymisvapauden. Vaadimme myös osapuolten välistä aitoa vuoropuhelua, jotta Tiibetin kansan uskonnollisia, poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia ymmärrettäisiin ja kunnioitettaisiin.

(Suosionosoituksia)

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, niiden kahden ja puolen vuoden aikana, jona olen ollut Euroopan parlamentin jäsen, olemme joutuneet keskustelemaan Tiibetissä sattuneista ihmisoikeusloukkauksista jo ainakin kolme kertaa ellei useampia kertoja. Pelkäänpä, ettei tämä ole viimeinen kerta. Erona aikaisempiin kertoihin verrattuna on nyt kuitenkin se, että tällä kertaa meillä on video- ja valokuvamateriaalia, joka osoittaa, että Kiinan viranomaisten yritykset kieltää nämä tapahtumat ovat valheellisia ja ettei väitteillä, joilla uutistoimisto Xinhuan on pyrkinyt osoittamaan kyseessä olleen itsepuolustuksen, ole minkäänlaisia perusteita.

Kuten muut puhujat ovat todenneet, näin ollen on selvää, että tapahtumat on tutkittava. Kannatan ja tuen tätä, mutta lisäksi kysymys on otettava perusteellisesti esiin EU:n ja Kiinan välisen vuoropuhelun yhteydessä. Toistan, ettei tämä ole ensimmäinen kerta. Koska meillä on tällainen mahdollisuus käydä vuoropuhelua Kiinan kanssa ja koska vuoden 2008 olympialaiset lähestyvät, on todella yhä surullisempaa, ettemme painota kerta toisensa jälkeen, että Tiibetin kysymys voitaisiin ratkaista, jos Kiinan viranomaisilla todella olisi hieman poliittista tahtoa siihen. Toistaiseksi tällaista tahtoa ei ole ollut.

  Michał Tomasz Kamiński, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Teemme näin rajalla sattuneen murheellisen ja kauhistuttavan tapauksen jälkeen. Tällä kertaa ihmiset kaikkialla maailmassa pystyivät näkemään itse, miten Kiinassa kohdellaan puolustuskyvyttömiä ihmisiä, jotka eivät muodosta minkäänlaista uhkaa kommunistisille viranomaisille. Tällaiset ihmiset yksinkertaisesti ammutaan ilman tunnontuskia.

Tapaus, josta parhaillaan keskustelemme ja joka on perustellusti käynnistänyt aiheesta käytävän keskustelun Euroopan parlamentissa, muistuttaa meitä katkerasta totuudesta. Kiinassa loukataan ihmisoikeuksia järjestelmällisesti lähes kaikilla elämänalueilla. Kiinan kansantasavallan kansalaisten ihmisoikeuksia sekä taloudellisia ja uskonnollisia oikeuksia loukataan. Valitettavasti meidän on myönnettävä se surullinen ja epämiellyttävä totuus, että aivan liian usein Euroopan unionin jäsenmaiden hallitukset vaikenevat tekopyhästi siitä, mitä Kiinassa tapahtuu. Sama pätee Euroopan unionin toimielimiin. Jos ne yhteiset arvot, jotka yhdistävät meitä täällä parlamentissa ja kaikkialla Euroopan unionissa, todella ovat yhteisiä, meidän velvollisuutemme on vaatia voimakkaasti ja selvästi, että Kiinan kansantasavallassa noudatetaan ihmisoikeuksia.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen siitä, että parlamentti osoittaa olevansa huolestunut Tiibetin kansasta. En epäile tämän huolen aitoutta, mutta asetan kyseenalaiseksi sen tavan, jolla parlamentti toimii tällaisissa kysymyksissä. Hylkäsimme tänään talousarviota koskevassa äänestyksessä kolme tarkistusta, joiden avulla olisi voitu evätä EU:n kehitysyhteistyön rahoitus sellaisilta hallitusten ja järjestöjen ohjelmilta, joihin sisältyy pakkoabortteja, pakkosterilointeja ja lapsenmurhia.

Miksi tiibetiläiset yrittävät paeta Kiinasta? Syynä ovat juuri nämä hyvin raa'at käytännöt sekä uskonnollinen ja poliittinen vaino. Tällainen toiminta kurjistaa kaikkien vähemmistöjen ja valloitettujen kansojen elämää alueella, jota Kiina väittää nyt hallitsevansa.

Arvoisa komission jäsen, kysyn teiltä ja haluaisin saada vastauksen kysymykseeni, mikä osuus antamallamme kehitysavulla on tällaisessa kärsimyksessä.

  Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa toteamalla jäsen Sinnottille, että hän synkentää asiaa tuomalla esiin tuollaisia seikkoja, jotka eivät liity mitenkään siihen, mistä keskustelemme täällä tänään.

Vuosittain noin 2 500 tiibetiläistä, mahdollisesti enemmänkin, pakenee maasta rajan yli Himalajan alueelta. He pakenevat varmasti Kiinan miehityksen julmuutta, mutta asia ei ole välttämättä niin kuin jäsen Sinnott esittää.

On vaikea tietää, kuinka monta pakenijoista Kiinan rajaviranomaiset ottavat kiinni tai ampuvat, koska tällaiset väitteet ovat yleensä jääneet tutkimatta. Tämä 30. syyskuuta tapahtunut erityisen kauhistuttava ammuskelutapahtuma rikkoo lainvalvontaviranomaisten voimankäyttöä ja tuliaseiden käyttöä koskevia YK:n perusperiaatteita. On mielenkiintoista, että lainvalvontaviranomaisten aseenkäytöstä on laadittu suuntaviivoja. Niissä edellytetään, etteivät viranomaiset voi käyttää tuliaseita ihmisiä vastaan muutoin kuin itsepuolustukseksi tai muiden puolustamiseksi, kun on välitön kuoleman tai vakavan loukkaantumisen uhka. Ne meistä, jotka ovat nähneet tapauksesta tallennetun videomateriaalin, tietävät, ettei tässä tapauksessa ollut kyse vakavasta kuoleman uhasta. Kyse näytti olevan aiheettomasta hyökkäyksestä.

Käsiteltävä päätöslauselmaesitys on tämän vuoksi hyvin tärkeä, ja erityisesti sen 8 kohta, jossa neuvostoa ja komissiota pyydetään toistamaan kantansa asianmukaisten viranomaisten väliseen vuoropuheluun. Tämä kanta meidänkin on esitettävä tänä iltapäivänä. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan vuoropuhelua.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, päätöslauselma, josta äänestämme tänään, koskee 30. syyskuuta sattunutta tapausta, jossa kiinalaiset poliisit ampuivat tiibetiläisryhmää, joka pyrki pakenemaan vapauteen Kiinan kansantasavallan rajojen ulkopuolelle. Kyse ei varmastikaan ollut ensimmäisestä tällaisesta tapauksesta. Epätavallista tällä kertaa oli kuitenkin se, että tämä raaka tapahtuma tallennettiin filmille. Television ja Internetin ansiosta olemme kaikki miljoonien muiden lailla eri puolilla maailmaa voineet nähdä, millaista politiikkaa Kiina Tiibetissä todella harjoittaa.

Tiibetin kansan kohtalo on erityisen valitettava, koska kyse on yhdestä maailman rauhaarakastavimmista kansoista. Dalai-lama ei vaadi Tiibetin itsenäisyyttä. Tiibetiläiset ovat valmiita elämään Kiinan perustuslain mukaisessa järjestelmässä. Miten on mahdollista, että tällaisia ihmisiä ammutaan? Kuinka heitä voidaan vainota ja tappaa vain sen vuoksi, että he haluavat vähän vapautta ja suojella kulttuuriperintöään? Voidaanko tämä murheellinen tapahtumien kulku pysäyttää? Voidaan, jos annetaan määräyksiä, joilla kielletään sellaisten ihmisten ampuminen, jotka ovat pakenemassa maasta, jossa he eivät halua asua. Vastaavaa tapahtui aikaisemmin melkoisesti lähempänä kotiseutuamme Itä- ja Länsi-Saksan välisellä rajalla. Suurvaltojen vaikutusvalta ei voi eikä saa perustua puolustuskyvyttömien pakolaisten joukkomurhaan.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Tiibetin tilanteesta on jo sanottu paljon tänään täällä parlamentissa. Kiinan viranomaiset väittävät kunnioittavansa Tiibetin autonomista asemaa, mutta heidän toimintansa todistaa aivan päinvastaista.

Haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja pyytää parlamenttia kiinnittämään huomiota Human Rights Watch -järjestön 9. lokakuuta 2006 julkaisemaan raporttiin. Tässä raportissa mainitaan, että huomattavan tiibetiläisintellektuellin Woeserin Internet-verkkopäiväkirja suljettiin. Verkkopäiväkirja oli mielenkiintoisimpia poliittisia ja kulttuurisia tapauksia nyky-Kiinassa. Verkkopäiväkirjassa kerrottiin totuus Tiibetin tilanteesta ja kuvattiin Tiibetin ympäristölle ja kulttuurille aiheutettua tuhoa. Woeser on nyky-Kiinan huomattavimpia naisintellektuelleja, ja hänen verkkopäiväkirjassaan kuvattiin todenmukaisesti Tiibetin nykyisiä tapahtumia.

Emme yksinkertaisesti voi sietää tilannetta, jossa Kiinan viranomaiset väittävät myöntäneensä autonomian tietylle maakunnalle mutta käytännössä sulkevat huomattavien intellektuellien online-verkkopäiväkirjoja.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, myös komissio on huolestunut arvoisien parlamentin jäsenten esittämistä seikoista, jotka liittyvät tapaukseen, jossa Kiinan kansan vapautusarmeija ampui tiibetiläispakolaisia Kiinan kansantasavallan ja Nepalin välisellä rajalla ja jossa yksi pakolaisista kuoli ja joitakin heistä vangittiin.

Euroopan unioni on ottanut asian virallisesti esille EU:n ja Kiinan välisen ihmisoikeusvuoropuhelun viime tapaamisessa, joka pidettiin Beijingissä 19. lokakuuta, kuten Suomea edustava arvoisa parlamentin jäsen aivan oikein totesi. Tuolloin Euroopan unioni kumosi Kiinan väitteet, joiden mukaan ammuskelu oli itsepuolustusta, kehotti Kiinan hallitusta tutkimaan tapahtumat perinpohjaisesti ja vaati, että vangittuja pakolaisia on kohdeltava humanitaarista oikeutta koskevien kansainvälisten normien mukaisesti.

Yleensä ottaen komissio on hyvin huolestunut Tiibetin ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti Tiibetin kansan kulttuurisen, uskonnollisen ja kielellisen identiteetin säilyttämisestä. Asiaa on käsitelty säännöllisesti kahdenvälisessä ihmisoikeusvuoropuhelussa ja korkean tason neuvotteluissa kahdenvälisten huippukokousten aikana.

Euroopan unioni on erittäin huolestunut niiden tiibetiläisten määrästä, joilla on uskonnollinen tausta ja joita pidetään vankilassa poliittisista syistä, ja on kehottanut toistuvasti Kiinaa vapauttamaan heidät heti. Useat näistä henkilöistä ovat yksittäisten tapausten luettelossa, joka esitetään Kiinan viranomaisille säännöllisesti vuoropuhelun yhteydessä.

Komissio on sitä mieltä, ettei Kiinan Tiibetissä harjoittama politiikka ole kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen määräysten mukaista. Yleissopimuksen nopea ratifiointi Kiinassa on Euroopan unionin tärkeimpiä tavoitteita ihmisoikeuksien alalla. Olemmekin tehneet selväksi Kiinalle, että tämän yleissopimuksen henkeä on noudatettava täysin sitten, kun yleissopimus on allekirjoitettu, ja jo ennen sen ratifiointia.

Tiibetiä koskevan yleisen politiikkansa yhteydessä Euroopan unioni on johdonmukaisesti ilmaissut, että Dalai-laman edustajien ja Kiinan viranomaisten välinen vuoropuhelu on ainoa realistinen keino saada rauhanomainen ja pysyvä ratkaisu Tiibetin kysymykseen. Tämän vuoksi olemme suhtautuneet myönteisesti niihin viiteen neuvottelukierrokseen, jotka on käyty Dalai-laman erityislähettiläiden ja Kiinan hallituksen välillä, ja seuranneet niitä tarkkaan.

Komissio kehottaa molempia osapuolia jatkamaan vuoropuhelua ja hyödyntämään näitä neuvotteluja, jotta asiassa voitaisiin edistyä merkittävästi.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään keskustelujen jälkeen.

(1) Ks. pöytäkirja.