Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 26. lokakuuta 2006 - Strasbourg

12.3. Uzbekistan

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Uzbekistania koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Józef Pinior (PSE), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Uzbekistanin tilanteesta on jo puhuttu paljon täällä parlamentissa. Tilanne ei näytä paranevan yhtään. Itse asiassa sorto vain lisääntyy.

Human Rights Watch -järjestön uusimmassa raportissa, joka julkaistiin 3. lokakuuta 2006, kuvaillaan tilannetta yksityiskohtaisesti. Ketään ei ole vielä saatettu vastuuseen Andijanin verilöylystä, arvostelu vaiennetaan edelleen ja uskonnonvapautta loukataan. Ihmis- ja perusoikeuksia koskevissa kysymyksissä ei tehdä vieläkään yhteistyötä kansainvälisten instituutioiden kanssa. Syyskuussa Uzbekistanissa katosi kaksi toimittajaa, Jamshid Karimov ja Ulugbek Khaidarov. Molemmat olivat tunnettuja riippumattomuudestaan ja hallitusjärjestelmän arvostelemisesta. Lopulta Karimov löydettiin psykiatrisesta sairaalasta ja Khaidarov vankilasta.

Samaan aikaan Euroopan parlamentin strategialla olisi kuitenkin autettava Uzbekistania palaamaan niiden demokraattisten valtioiden yhteisöön, jotka keskittyvät uudistumaan. Emme saa ryhtyä mihinkään sellaisiin toimiin, jotka voisivat häiritä tällaista kehitystä.

  Alyn Smith (Verts/ALE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, harvinaista kyllä meillä on parhaillaan voimassa Uzbekistanin vastaisia pakotteita. Pakotteita olisi käytettävä säästeliäästi ja ainoastaan viimeisinä keinoina. Me täällä parlamentissa emme saisi kuitenkaan pelätä niiden ja niiden todellisen täytäntöönpanon vaatimista, koska ne ovat ainoa todellinen ase, jolla voidaan edistää kyseisen maan sisäistä muutosta.

On tärkeää, että EU toimii yhtenäisesti tässä asiassa. Juuri tämä onkin päätöslauselmaesityksen tavoitteena. Ensiksi on päästävä yksimielisyyteen nykyisestä tilanteesta. Johdanto-osan C kappaleessa todetaan seuraavasti: "Uzbekistanin hallitus ei ole käsitellyt ehtoja, jotka neuvosto asetti pakotteita sovellettaessa". Tämän perusteella kaikki toimenpiteet nykyisten pakotteiden poistamiseksi olisivat epätarkoituksenmukaisia ja eriskummallisia. Pakotteiden lopettaminen olisi eriskummallinen kannustin sille, ettei vaatimuksiamme oteta huomioon, tai palkkio siitä.

Tästä huolimatta, kuten toteamme johdanto-osan B kappaleessa, yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston odotetaan 13. marraskuuta käsittelevän sitä, jatkaako se viime vuonna hyväksyttyjä pakotteita. Käsityksemme mukaan käynnissä on todellisia hankkeita pakotteiden poistamiseksi. Ryhmäni on eri mieltä tästä asiasta, ja toivomme parlamentin yhtyvän meihin. Pakotteita on mielestämme jatkettava ja laajennettava, erityisesti kun otetaan huomioon se, että Uzbekistan on jatkuvasti estänyt Andijanissa sattuneiden tapahtumien riippumattomat tutkimukset.

Haluaisimme, että 2 kohdassa kehotettaisiin jatkamaan pakotteita ja epäämään viisumi kohdennetusti tietyiltä keskeisiltä henkilöiltä. Näin voitaisiin korostaa sitä, että edistyksen puute turhauttaa meitä yhä enemmän, ilman että siitä aiheutuu haittaa Uzbekistanin kansalle.

On tärkeää, että jatkamme painostusta. Toivottavasti parlamentti ei lannistu. Samalla kun minulla ei ole epäilystäkään siitä, että komission jäsenkin on huolestunut tästä asiasta, toivomme, että hän on myös yhtä sitoutunut tähän asiaan kuin me.

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, on tärkeää, ettei Euroopan parlamentti jätä missään päin maailmaa tehtäviä ihmisoikeusloukkauksia huomiotta vaan toimii niiden edellyttämällä tavalla. Tämä koskee myös Andijanissa Uzbekistanissa toukokuussa 2005 sattuneita tapahtumia. Demokraattisena instituutiona parlamentti ei saa sallia missään päin maailmaa tehtäviä ihmisoikeusloukkauksia. Emme saa sallia myöskään sitä, että diplomaattiset suhteet vaarantuisivat tämän parlamentin ja muiden parlamenttien välisen yhteistyön vuoksi. Uzbekistanin nykyistä tilannetta on tarkasteltava ottaen huomioon aikaisemmat tapahtumat. Tämän päätöslauselman onkin perustuttava pelkästään tällaiseen tarkasteluun.

Viime kuuksi oli suunniteltu suhteista Keski-Aasian valtioihin vastaavan valtuuskunnan, johon minäkin kuulun, matkaa Uzbekistaniin. Se, ettei matka toteutunut, ei johtunut siitä, että Uzbekistanin viranomaiset olisivat olleet haluttomia yhteistyöhön, vaan siitä, että täällä parlamentissa oli liian vähän tällaisesta matkasta kiinnostuneita jäseniä. Näin ollen meillä ei ole omaa käsitystä Uzbekistanin nykyisestä tilanteesta ihmisoikeuksien, demokratisoitumisen ja riippumattoman lainkäyttövallan luomisen osalta. Sitä vastoin meidän on luotettava kolmansien osapuolien tietoihin.

Älkää käsittäkö tätä väärin. Minäkin olen sitä mieltä, että Uzbekistanissa loukataan usein ihmisoikeuksia ja tukahdutetaan demokratisointipyrkimyksiä ja että näin ollen on harkittava vakavasti nykyisten pakotteiden jatkamista ja etenkin aseidenvientikiellon jatkamista. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei pakotteiden laajentaminen siten, että muun muassa Uzbekistanin presidentiltä Islam Karimovilta evätään viisumi EU:hun, edistä mitenkään tavoitteittemme saavuttamista. Tällainen toimenpide vastaisi diplomaattisten suhteiden katkaisemista, joka taas ei voi olla tavoitteenamme. Nyt ei ole tapahtunut mitään sellaista, jolla voisi perustella näin ankaraa poliittista toimenpidettä. Näin ollen pyydän hartaasti, että tuette esittämääni tarkistusta ja hyväksytte sen. Jos tämä ehdottamani kompromissi ei onnistu, minun on äänestettävä päätöslauselmaa vastaan.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportissa Uzbekistan on nyt sijalla 158 ja kiinnostavaa kyllä jää näin jälkeen sellaisistakin valtioista kuin Valko-Venäjä ja Venäjä. Uzbekistanin ihmisoikeustilanteesta on keskusteltu täällä parlamentissa usein etenkin Andijanin tapahtumien jälkeen. Jännittävä kysymys kuuluukin nyt: Miten Euroopan unioni reagoi?

Olemme todenneet, että jos asetetaan pakotteita, niiden on koskettava erityisesti aseiden vientiä ja joukkojen sijoittamista. On hyvin tärkeää, että Uzbekistanissa Termezissä sijaitseva saksalainen sotilastukikohta suljetaan. Jos pakotteita ei nimittäin todella aiota noudattaa, on tehtävä huomattava poikkeus. Tämän vuoksi toteammekin, että kyse on ihmisoikeuspolitiikan lakmustestistä, myös täällä Euroopan parlamentissa.

Tämän perusteella olemme esittäneet tarkistuksen, jonka mukaan Termezissä sijaitseva saksalainen sotilastukikohta on suljettava. Tätä tukikohtaa käyttävät kaikki Naton jäsenvaltiot, myös ne, jotka ovat myös EU:n jäseniä. Näin ollen tukikohta on suljettava.

  Marios Matsakis (ALDE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, Uzbekistan on autoritaarinen tasavalta, joka kuului aikaisemmin Neuvostoliittoon ja jossa on loukattu voimakkaasti kansalaisten ihmisoikeuksia samaan aikaan kuin maa on ponnistellut saavuttaakseen taloudellisen ja poliittisen vakauden.

Muistamme vielä nytkin hyvin toukokuussa 2005 tapahtuneen Andijanin verilöylyn, varsinkin kun näyttää siltä, että YK:n, EU:n ja muiden elinten esittämät lukuisat pyynnöt riippumattomien tutkimusten järjestämisestä ovat kaikuneet kuuroille korville. Lisäksi huolimatta muutamista viimeaikaisista yrityksistä parantaa maan ihmisoikeustilannetta tilanne on kansalaisvapauksien osalta edelleen perin epäoikeudenmukainen. Amnesty International -järjestön ja muiden luotettavien kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusvalvontaelinten mukaan vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset koskevat uskonnollisten järjestöjen jäsenten, toimittajien, ihmisoikeusaktivistien ja poliittisten aktivistien kidutusta, mielivaltaisia pidätyksiä sekä uskonnon- ja sananvapauden rajoittamista.

Nykyisistä pakotteista huolimatta demokraattisten uudistusten toteuttaminen on maassa äärimmäisen ja tuskastuttavan hidasta ja vähäistä. Tämän vuoksi kehotamme tässä päätöslauselmaesityksessä neuvostoa paitsi jatkamaan nykyisiä pakotteita vuodella myös laajentamaan niitä käsittämään EU:n viisumin epäämisen muutamilta Uzbekistanin hallituksen korkeimmilta virkamiehiltä ja heidän EU:ssa olevien varojensa jäädyttämisen. Olemme pahoillamme, että joudumme tekemään näin, mutta mielestämme ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä kovana, jotta saadaan aikaan jotain hyvää Uzbekistanin kansan eduksi.

Toivomme hartaasti, että Uzbekistanin hallitus ymmärtää päättäväisyytemme ihmisoikeuskysymyksissä ja korjaa nopeasti maassa yhä olevan suuren demokratiavajeen.

  Adam Jerzy Bielan (UEN), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Uzbekistanin tilanne on muuttunut vain hyvin vähän sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti antoi viimeksi päätöslauselman maan ja muiden Keski-Aasian tasavaltojen tilanteesta. Uzbekistanin hallitus ei ole vieläkään sallinut riippumatonta tutkimusta Andijanissa 13. toukokuuta 2005 sattuneista tapahtumista, jolloin presidentti Karimovin lähettämät joukot murskasivat kansannousun. Verilöylyssä, jota hallitus piti terroristien kapinana, kuoli useita satoja ihmisiä. Turvallisuuspalvelu on uhkaillut useimpia riippumattomia toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, ja jotkut heistä on karkotettu maasta.

Jamshid Karimovin ja Ulugbek Khaidarovin äskettäinen katoaminen on aiheuttanut vakavaa huolta Uzbekistanin tulevasta kehityksestä. Karimovia ja Khaidarovia pidetään viimeisinä maassa vielä olevina toimittajina, jotka ovat uskaltaneet arvostella hallitusta ja sen johtajaa viimeksi kuluneiden 17 vuoden aikana. Kun nämä kaksi miestä löydettiin muutamia päiviä myöhemmin, toinen oli saanut vankeusrangaistuksen kiristyksestä ja toinen oli passitettu psykiatriseen sairaalaan.

Uzbekistanin kansalaisyhteiskunta vaatii avoimempaa yhteiskuntaa, jossa kunnioitetaan yksilön vapauksia ja ihmisoikeuksia. Uzbekistanin kansa haluaisi myös, että demokratian saavuttamisessa todella edistyttäisiin. Terrorismia on torjuttava kansainvälisiä yleissopimuksia rikkomatta. Sen torjuntaa ei saa koskaan käyttää verukkeena poliittisen opposition hävittämiselle, ihmisoikeuksien loukkaamiselle tai kansalaisvapauksien rajoittamiselle.

  Tadeusz Zwiefka, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, nyt kun on kulunut 15 vuotta sen pahuuden valtakunnan kukistumisesta, jollainen Neuvostoliitto epäilemättä oli, kuva tilanteesta on tullut melko selväksi. Vain ne entiset neuvostotasavallat, jotka päättivät rakentaa tulevaisuutensa länsimaisen demokratian mallin mukaisesti, voivat taata, että niiden alueella luodaan kansalaisyhteiskunta ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

Sitä vastoin ne maat, jotka etsivät suojaa Moskovan suojelevien siipien alta ja joissa vallassa ovat edelleen entisten kommunistijohtajien johtamat hallitukset, antavat meille syyn olla levottomuuteen ja huoleen. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että keskustelemme yleensä yksittäisistä tapauksista. Tänään keskustelemme erityisesti yhdestä niistä monista murheellisista tapahtumista, joita Uzbekistanissa on sattunut. On varmasti jo aika, itse asiassa korkea aika, kiinnittää huomiota siihen, että tällaisia tapauksia sattuu vain sen vuoksi, että nämä hallitukset voivat luottaa Moskovan hyväksyntään. Venäjän johto suojelee niitä, joten ne voivat toimia pikemminkin näin kuin millään muulla tavalla. Meidän on todellakin korkea aika vastustaa kaikkea tätä.

  Ana Maria Gomes, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Jopa yksinvaltaisten diktatuurien runnomalla alueella Karimovin Uzbekistan erottuu edelleen Andijanin verilöylyn vuoksi. Hallituksen mukaan silloin kuoli 169 ihmistä, opposition mukaan taas 745 ihmistä. Kuolleiden määrästä riippumatta oli tärkeää nimetä vastuussa olevat ja tuoda heidät oikeuden eteen. Euroopan unioni teki näin, tosin vain osittain ja puoli vuotta myöhässä. Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2005 aseidenvientikiellon ja muita rajoittavia toimenpiteitä. Millainen tilanne on vuotta myöhemmin?

Sorto on pahentunut, kun kansalaisjärjestöjen ja toimittajien työ on tukahdutettu. Maaliskuussa 2006 YK:n pakolaisasioiden päävaltuutettu karkotettiin maasta, ja mikä pahempaa, mediasirkuksiksi muuttuneissa irvokkaissa oikeudenkäynneissä tuomittiin marraskuun 2005 ja heinäkuun 2006 välisenä aikana summittaisesti ja äärimmäisen tekopyhästi yli 250 ihmistä toukokuun verilöylyn aiheuttamisesta.

Tämä kaikki osoittaa, että on välttämätöntä paitsi jatkaa nykyisiä pakotteita 12 kuukaudella myös tiukentaa niitä jäädyttämällä Taškentin pääkiduttajien varat ja epäämällä heiltä EU:n viisumi sekä laajentaa näitä pakotteita käsittämään myös päävastuussa olevan presidentti Karimovin.

  Daniel Strož, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, on selvästi oikein ja välttämätöntä seurata ihmisoikeuksien toteutumista, olipa sitten kyse Tiibetistä, Guatemalasta tai Uzbekistanista, koska nämä oikeudet ovat globalisaation aikakaudella luovuttamattomia. Kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin käymät keskustelut sekä sen kannattamat ja edistämät aloitteet, olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä elin käsittelee mieluummin sellaisia ihmisoikeusloukkauksia ja niihin liittyviä ongelmia, jotka tapahtuvat missä tahansa muualla maailmassa kuin EU:n omalla alueella.

Näin ollen suhtaudumme täysin välinpitämättömästi esimerkiksi ilman maan kansalaisuutta Latviassa asuvien venäläisten kauhistuttavaan tilanteeseen, joissakin jäsenvaltioissa esiintyvään lapsityövoiman käyttöön ja lapsiprostituutioon, tiedotusvälineiden huonoon asemaan, vasemmiston kriminalisointiin ja vainoamiseen Tšekissä sekä ennennäkemättömään köyhyyden ja äärioikeistolaisten liikkeiden suosion lisääntymiseen Saksassa.

Sitäkin enemmän halutaan käsitellä Uzbekistaniin ja Tiibetiin tai esimerkiksi Valko-Venäjään, Kiinaan ja muihin vastaaviin maihin liittyviä kysymyksiä. Rohkenisin kuitenkin sanoa, että konservatiivinen enemmistö tekee tarkoituksella ja ovelasti parlamentista eräänlaisen säyseän vahtikoiran, joka pysyy mielellään omalla puolen aitaa ja haukkuu naapureita.

Meidän olisi aina keskityttävä ensisijaisesti ongelmiin, jotka vaikuttavat EU:n jäsenvaltioihin.

  Michał Tomasz Kamiński, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, minun on ensiksikin todettava, että olen aivan kauhistunut puheenvuorosta, jonka Euroopan parlamentin äärivasemmistoa edustava jäsen juuri esitti. Uzbekistanin tilannetta ei yksinkertaisesti voida verrata minkään Euroopan unionin jäsenvaltion tilanteeseen. Hyvin monissa maissa on tietysti ongelmia, mutta on aivan törkeää verrata näiden maiden tilannetta Uzbekistaniin, jossa ihmisiä kuolee ja vainotaan poliittisten näkemystensä vuoksi.

Minua surettaa huomata, että keskusteltaessa tällaisista asioista kuin ihmisoikeuksien puolustaminen täällä parlamentissa on jäseniä, jotka rikkovat konsensuksen, joka koskee Euroopan unionin perusarvojen puolustamista ja edistämistä, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja sananvapauden puolustamista ja edistämistä. Yksimielisyyden olisi vallittava niin parlamentin vasemmistossa kuin oikeistossakin.

Aion tukea päätöslauselmaa, jossa vaaditaan Uzbekistanin vastaisten pakotteiden jatkamista, sillä Euroopan unioni on muutakin kuin poliittinen elin, jota yhdistävät yhteiset taloudelliset edut. Uskon vakaasti, että Euroopan unioni on arvojen yhteisö ja että sellaisena Euroopan unionin on toimittava yksimielisenä esimerkkinä ja tuomittava kaikki ihmisoikeusloukkaukset riippumatta siitä, missä ne tapahtuvat.

(Suosionosoituksia)

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelimme myös täsmälleen vuosi sitten Uzbekistanin tilanteesta sen jälkeen, kun presidentti Karimovin totalitaarista hallintoa ja sen tekemiä ihmisoikeusloukkauksia vastustava mielenosoitus oli tukahdutettu verisesti.

Uzbekistanin itsenäisyyttä vaarantaa jatkuvasti myös suurvaltojen katkera taistelu vaikutusvallasta. Pakotteista ja parlamentin peräkkäisistä päätöslauselmista huolimatta Uzbekistanissa vangitaan ja kidutetaan edelleen ihmisoikeuksien puolustajia. Samoin tehdään totuuden torville. Kuten kaikki tiedämme, totuutta ei voida vaientaa minkäänlaisilla päätöksillä, lailla tai vankeusrangaistuksilla.

Hallinnon lujan käden joutuvat tuntemaan paitsi opposition edustajat myös koko kansa, kun se taistelee riippumattomuuden ja demokraattisen muutoksen puolesta. Tilanne vaikuttaa erityisesti naisiin. Vaikka heille on myönnetty oikeus avioeroon yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisen yhteydessä, heidän on hyvin usein selviydyttävä jokapäiväisistä ongelmistaan omin avuin huolehtiessaan lapsistaan ja perheistään yksin. Me tietysti vaadimme ihmisoikeuksien kunnioittamista ja kannatamme päätöslauselmaa.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, yksi minuutti ei yksinkertaisesti riitä Uzbekistanissa tehdyistä ihmisoikeusloukkauksista puhumiseen. Voimme vain huomauttaa, ettei Andijanissa puolitoista vuotta sitten sattuneista tapahtumista ole vieläkään tehty riippumatonta tutkimusta. Näiden tapahtumien vuoksi Taškentin viranomaiset julistivat sodan riippumattomia toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan.

YK:n mukaan Uzbekistanissa käytetään edelleen kidutusta. On totta, että islamilaiset ääriliikkeet voimistuvat Uzbekistanissa, mutta tätä ei voida käyttää verukkeena ihmisoikeuksien loukkaamiselle. Uzbekistanilla on johtava rooli Keski-Aasiassa, minkä vuoksi on sitäkin tärkeämpää vaatia, että maassa kunnioitetaan demokratian ja oikeusvaltion periaatteita sekä ihmisoikeuksia.

Useiden tuhansien kilometrien päässä Uzbekistanista on samankaltainen maa, jossa ihmisoikeuksia loukataan kursailematta. Tarkoitan Valko-Venäjää. Viisumin epäämistä käytetään pakotteena sekä Uzbekistania että Valko-Venäjää vastaan. Näiden pakotteiden jatkaminen vaikuttaa järkevältä päätökseltä ja ansaitsee tukemme. Ehkä Uzbekistan ymmärtää tämän viisumien avulla tapahtuvan kiristyksen ansiosta, mistä Euroopan unionin normeissa on kyse.

(Suosionosoituksia)

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ilman uzbekkeja en olisi tänään täällä, sillä isoisäni oli itävaltalaisena sotilaana ensimmäisessä maailmansodassa venäläisten vankina ja selvisi kylmästä talvesta Taškentin lähellä ainoastaan uzbekkien vieraanvaraisuuden ansiosta

Uskon, että me kaikki tunnemme syvää myötätuntoa uzbekkeja kohtaan. Juuri tämän vuoksi tuomitsemme siellä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset ja pahoittelemme sitä, ettei maan hallinto noudata vähäisimmässäkään määrin ihmisoikeuksia koskevia normejamme. Haluaisin, että nämä ihmisoikeusloukkaukset tuomitaan erittäin selvästi ja että pakotteita jatketaan.

Pidän kuitenkin käyttökelvottomana sellaista maahanpääsyn epäämisen laajentamista, jota 2 kohdassa vaaditaan. Ongelmia ei voida mielestäni ratkaista niin, että matelemme presidentti Putinin edessä yhdessä huippukokouksessa ja sitten ehkä kutsumme Kiinan presidentin seuraavaan kokoukseen samalla, kun kostamme tämän sitten pikku putineille ja pikku tyranneille. Tämän vuoksi suosittelen järkevien vaatimusten asettamista. Onko pakotteita jatkettava? Mielestäni kyllä. Onko ihmisoikeusloukkaukset tuomittava? Kyllä. Sitä, että osa torstai-iltapäivästä käytetään siihen, että määrätään kaikki mahdolliset valtionpäämiehet matkustuskieltoon, pidän kuitenkin kansankiihotuksena enkä uskottavana päätöksentekona.

  Karin Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, on yleisesti tunnettua, ettemme määrää yhtään mistään torstai-iltapäivisin. Euroopan parlamentti esittää vain erilaisia vaatimuksia eri puolilla maailmaa esiintyvien ihmisoikeuskysymysten yhteydessä. Tämänpäiväisellä päätöslauselmalla kehotamme neuvostoa jatkamaan pakotteita ja laajentamaan niitä käsittämään tiettyjä asioita, joista on jo keskusteltu. Uzbekistanin hallitus kieltäytyy edelleen sallimasta riippumatonta tutkimusta Andijanissa sattuneista kuolemantapauksista. Useat kansainväliset elimet ovat toistuvasti vaatineet tutkimusta ja vaativat samaa edelleen. Uzbekistanin olisi toimittava yhteistyössä Etyj:n ja YK:n kanssa tällaisen riippumattoman tutkimuksen tekemiseksi.

Uzbekistanin suhteet ovat tärkeät Euroopan unionille. Niiden on kuitenkin perustuttava demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, vaikka on kulunut jo puolitoista vuotta, muistamme kaikki hyvin Andijanissa 13. toukokuuta 2005 tapahtuneen massamurhan. Uzbekistanin viranomaiset eivät ole myöntyneet riippumatonta tutkimusta koskeviin kansainvälisiin vaatimuksiin, eikä murhista ole tehty minkäänlaista luotettavaa tutkimusta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (Etyj/ODIHR) on tuominnut murhiin johtaneisiin mielenosoituksiin osallistuneiden henkilöiden oikeudenkäynnit, jotka ovat olleet selvästi epäoikeudenmukaisia.

Myöhemmänkään kehityksen perusteella ei ole juuri syytä olla optimistinen. Selvitysten mukaan kidutus on edelleen yleistä. Mikään kansainvälinen elin ei ole saanut lupaa tavata Uzbekistaniin palautettuja pakolaisia. Uzbekistan kieltäytyy yhteistyöstä YK:n erityismenettelyjen edustajien kanssa. Kansalaisyhteiskunnan edustajia ja ihmisoikeuksien puolustajia häiritään jatkuvasti. Itse asiassa monia ihmisoikeuksien puolustajia on vangittu.

Komissio on pannut erityisen huolestuneena merkille, että useat huomattavat ihmisoikeusaktivistit on tuomittu usean vuoden vankeusrangaistukseen ja että Mukhtabar Todjibaeva on edelleen pidätettynä. Tiedämme monia samanlaisia tapauksia.

Tästä synkästä kuvasta huolimatta sillä, että kaikki yhteydet Uzbekistaniin katkaistaan, ei saavuteta mitään. Kuten arvoisat jäsenet tietävät, Andijanin tapahtumien jälkeen Euroopan unioni hyväksyi Uzbekistanin vastaisia pakotteita. Kuten täällä jo mainittiin, niitä ovat aseiden vientikielto, Andijanin murhista vastuussa olevien matkustuskielto ja Uzbekistanin kanssa pidettävien teknisten kokousten lykkääminen. Päätös siitä, jatketaanko näitä pakotteita tai laajennetaanko niiden soveltamisalaa, on tehtävä 14. marraskuuta mennessä.

Jotta jäsenvaltiot voisivat saada täydellisen ja perusteellisen kuvan Uzbekistanin tilanteesta, Uzbekistanin kanssa pidetään yhteistyöneuvoston kokous marraskuun alussa. Tällöin Euroopan unionilla on myös mahdollisuus ottaa esiin suoraan Uzbekistanin viranomaisten kanssa ministeritasolla monet Andijanin verilöylyyn ja sen jälkeisiin tapahtumiin liittyvät meitä huolestuttavat kysymykset.

Jäsenvaltiot päättävät sitten tämän yhteistyöneuvoston kokouksen perusteella pakotteiden mahdollisesta jatkamisesta tai laajentamisesta.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään keskustelujen jälkeen eli hetken kuluttua.

(1) Ks. pöytäkirja.