Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 26. lokakuuta 2006 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies SARYUSZ-WOLSKI

(Istunto avattiin klo 10.05.)

2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

3. Euroopan keskuspankki (2005) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Berèsin laatima talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietintö (A6-0349/2006) Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2005 (2006/2206(INI)).

  Pervenche Berès (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Euroopan keskuspankin pääjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan keskuspankin vuosikertomus tarjoaa Euroopan parlamentille aina mahdollisuuden arvioida rahapolitiikkaa ja täydentää työtä, jota talous- ja raha-asioiden valiokunta tekee käymällä neljä kertaa vuodessa rahapoliittista vuoropuhelua Euroopan keskuspankin pääjohtajan kanssa. Muistatte tietenkin kaikki, että viime vuonna hylkäsimme EKP:n vuosikertomuksen, sillä se ei vastannut parlamentin noudattamia suuntaviivoja.

Vuosi 2005 oli epätavallinen, sillä EKP nosti sen aikana korkotasoa viiteen otteeseen, ensimmäisen kerran 1. joulukuuta. Nämä peräkkäiset korotukset ajoittuivat epätavalliseen taloudelliseen tilanteeseen, jolle oli luonteenomaista öljyn hinnan nousu, euroalueen viennille epäedullinen vaihtokurssi ja talouden elpyminen, jota asiantuntijat pitivät hauraana.

Tämän vuoksi mietinnössä kehotetaan keskuspankkia analysoimaan huolellisesti olosuhteita, joissa se harjoittaa rahapolitiikkaansa. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä korostetaan myös euron ja dollarin kurssin tasapainon merkitystä Euroopan unionin talouskasvulle, ja päädytään muutamiin asiaa koskeviin johtopäätöksiin, jotka on laadittu kompromissin hengessä ja joissa on otettu huomioon, että jokaisen keskuspankin on hoidettava täysimääräisesti vaihtokursseja koskeva vastuunsa. Toivon, että tämä yhteisymmärrys vallitsee vielä silloin, kun mietinnöstä äänestetään.

Olen kuitenkin pahoillani siitä, ettei mietinnössä ollut mahdollista mainita sekä kotitalouksien velkaantumista että tarvetta parantaa talouspolitiikkojen yhteensovittamista. Arvoisa puhemies, mainitsen nyt joitakin seikkoja, joista tässä mietinnössä mielestäni tuodaan esiin omaperäisiä ja arvokkaita näkemyksiä.

Keskuspankkia kehotetaan esimerkiksi tutkimaan tarkasti 500 euron setelien käyttöä ja mahdollisuutta jäädyttää niiden liikkeellelasku. Nyt siirryn kysymykseen, joka on parlamentille ensiarvoisen tärkeä, nimittäin demokraattisen valvonnan edellytyksiin ja keskuspankin toimintaan toimielimenä. Halusimme ennen seuraavaa EKP:n johtokunnan uuden jäsenen valintaa antaa oman panoksemme toimielintenväliseen vuoropuheluun, joka on välttämätön, jotta johtokunnan jäsenet edustaisivat euroalueen etuja parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestämme paras tapa tämän päämäärän saavuttamiseksi olisi soveltaa EKP:ssä samaa toimintatapaa kuin kaikkien muidenkin keskuspankkien johtokunnissa: on pyrittävä taustojen moninaisuuteen ja vastuualueiden tasapainoisuuteen. Parlamentti vaatii yksimielisesti, ettei valtioiden välistä tasapainoa pidetä ikuisena status quona, ja olemme lisäksi sitä mieltä, että taustojen erilaisuus auttaisi parantamaan johtokunnan toimintaa ja moninaisuutta.

Toivon myös, että parlamentti kehottaa neuvostoa käyttämään hyväkseen koko päätösvaltansa, kun se antaa lausuntonsa jäsenen nimittämisestä johtokuntaan. Näin tapahtuu, jos se valitsee jäsenen useiden ehdokkaiden joukosta. Arvoisa Euroopan keskuspankin pääjohtaja, tiedän perustelun, jonka usein esitätte pääjohtajan ominaisuudessa ja joskus myös yksityishenkilönä: jos olisi useampia ehdokkaita, valitsematta jääneiden ura kärsisi.

Haluan todeta, että kansainvälisten virkanimitysprosessien seuraajina oma arviomme on täysin toinen. Maailmanpankin johtajan tehtävä on ainoa kansainvälinen virka, joka täytetään ilman kilpailua tai useampia ehdokkaita – kuten tiedätte, omassa puolueessani koemme parhaillaan tällaisen valintaprosessin kaikki puolet. Monen ehdokkaan malli on käytössä Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä ja Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Tämän vuoksi uskomme, että näin tarkasteltuna yhtenäisellä euroalueella pitäisi voida olla useampia ehdokkaita.

Tietenkin vaadimme myös, että Euroopan parlamentille annetaan vihdoin valta hyväksyä johtokunnan jäsenten nimitykset. Mielestäni se vain vahvistaisi johtokunnan auktoriteettia, legitimiteettiä ja kykyä toimia euroalueen vahvana äänenä myös kansainvälisesti. Tämä on Euroopan parlamentin ensisijainen tavoite – nimittäin se, että keskuspankki olisi kansainvälisissä yhteyksissä neuvoston ja euroryhmän ohella tärkeä ja oikeutettu keskustelukumppani. Arvoisa pääjohtaja, tarvitsemme tuon edustajan, jotta EU:n ääni pääsisi hyvin kuuluviin sellaisissa tärkeissä kysymyksissä, joita olette halunnut ottaa esiin ja joiden edistämiseen parlamentti haluaa osallistua. Tarkoitan tietenkin kysymystä hedge-rahastoista ja toivon, että kaikki poliittiset ryhmät tukevat äänestyksessä niitä koskevaa kompromissia, jonka talous- ja raha-asioiden valiokunta on laatinut.

  Jean-Claude Trichet, Euroopan keskuspankki. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on suuri ilo ja kunnia puhua teille tänään. Olen täällä esittelemässä teille Euroopan keskuspankin vuosikertomuksen 2005. Kuten tiedätte, parlamentin ja Euroopan keskuspankin yhteydet eivät rajoitu ainoastaan perustamissopimuksessa tarkasti määrättyihin velvollisuuksiin. Itse asiassa, kuten jäsen Berès juuri totesi, välillemme on vuosien saatossa vakiintunut hyvin tiivis vuoropuhelu, ja korostan, että sitä on syvennetty taas tänäkin vuonna. Hyvät parlamentin jäsenet, nyt onkin kolmas kerta, kun puhun teille tässä kuussa. Lisäksi kollegani EKP:n johtokunnassa ovat olleet tiiviissä yhteydessä Euroopan parlamenttiin monista aiheista, kuten IMF:n uudistamisesta sekä selvitys- ja toimitusjärjestelmistä. Me pidämme näitä yhteyksiä erittäin tärkeinä.

(DE) Haluan aluksi esittää teille lyhyen yhteenvedon talous- ja rahapolitiikan kehityksestä vuonna 2005 sekä Euroopan keskuspankin rahapoliittisista toimista. Sen jälkeen kommentoin eräitä näkökohtia ja ehdotuksia, joita olette esittäneet Euroopan keskuspankin vuosikertomusta 2005 koskevassa päätöslauselmaluonnoksessanne.

(EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi todeta, että olen tyytyväinen talous- ja raha-asioiden valiokunnan arvioon EKP:n rahapolitiikasta vuonna 2005 ja sen jälkeen. Kuten mietintöluonnoksessa myönnetään, EKP:n rahapolitiikalla – jolla pyrimme ensisijaiseen päämääräämme, hintavakauteen – on edelleen menestyksekkäästi pidetty inflaatio-odotukset hintavakautta edistävällä tasolla huolimatta eräistä jäsen Berèsin mainitsemista haasteista, jotka liittyvät erityisesti öljyn hinnan voimakkaan nousun jatkumiseen aivan viime aikoihin saakka.

Kuten on jo monen otteeseen korostettu, inflaatio-odotusten pitäminen kurissa on välttämätöntä, jotta rahapolitiikalla voidaan jatkossakin edistää kestävää talouskehitystä ja työpaikkojen luomista euroalueella täysin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 105 artiklan mukaisesti.

Tämän suhteen haluan korostaa, että EKP:n avoin tiedotus on ensiarvoisen tärkeä asia markkinaodotusten ohjailussa. Erityisesti avauspuheenvuorossa, jonka pidän EKP:n neuvoston kuun ensimmäisen kokouksen jälkeen järjestettävässä lehdistötilaisuudessa, välitän EKP:n neuvoston puolesta selkeän ja ajantasaisen kuvan rahapolitiikan tilasta. Näin julkistamme keskustelujemme tulokset. Avauspuheenvuorot ovat verrattavissa muiden keskuspankkien julkaisemiin pöytäkirjojen tiivistelmiin.

Vuonna 2005 EKP:n rahapolitiikkaa harjoitettiin jatkuvasti kohenevassa taloudellisessa tilanteessa. Vaikka BKT:n määrän kasvu pysyi keskinkertaisena vuoden alkupuoliskolla, tilanteessa, jossa esiintyi erityistä epävarmuutta kotimaisen kysynnän suhteen, kasvuvauhti nopeutui vähitellen vuoden jälkipuoliskolla: alkupuoliskolla muutos oli edelliseen vuoteen nähden keskimäärin 1,2 prosenttia, jälkipuoliskolla puolestaan noin 1,7 prosenttia. Kaiken kaikkiaan BKT:n määrä kasvoi euroalueella 1,4 prosenttia.

Hintakehityksestä totean, että vuotuinen YKHI-inflaatio oli vuonna 2005 keskimäärin 2,2 prosenttia, kun se oli ollut kahtena edeltävänä vuonna 2,1 prosenttia. Vaikka vuotuinen YKHI-inflaatio hidastui 2,0 prosenttiin vuoden 2005 alkupuoliskolla, mikä johtui lähinnä vertailuajankohdan vaikutuksesta, jälkipuoliskolla YKHI-inflaatiovauhti nopeutui merkittävästi yli 2 prosenttiin. Korkein taso eli 2,6 prosenttia saavutettiin syyskuussa, pääasiassa huomattavasti kohonneiden energian hintojen vuoksi.

Näin ollen, kun tarkastellaan EKP:n rahapoliittisia päätöksiä vuonna 2005 ja vuoden 2006 alussa, jakso kannattaa jakaa kahteen osaan. Vuoden 2005 alkupuoliskolla inflaatiokehitys oli hillittyä ja euroalueen inflaatio-odotukset pysyivät vakaasti hintavakautta edistävällä tasolla. Niinpä EKP:n neuvosto tuli siihen tulokseen, että korkojen pitäminen historiallisen alhaisella tasollaan oli tarkoituksenmukaista. EKP:n neuvosto oli kuitenkin jatkuvasti valppaana siltä varalta, että hintavakauteen kohdistuvat riskit, jotka ilmenivät sekä EKP:n taloudellisista että rahataloudellisista analyyseistä, kävisivät toteen.

Vuoden 2005 jälkipuoliskolla ja vuoden 2006 alussa alkoi vaikuttaa yhä todennäköisemmältä, että YKHI-inflaatio voisi pysyä keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin yläpuolella, ja oli varottava inflaatio-odotuksiin kohdistuvia vaikutuksia. Tähän kohonneen inflaatiotason skenaarioon liittyi ennakoitua nopeamman inflaatiokehityksen riskejä, jotka oli havaittu aiemmin. Näitä olivat öljyn hinnan ja välillisten verojen korotukset sekä erityisesti mahdolliset kerrannaisvaikutukset palkka- ja hintapäätöksiin. Tämän osoittivat myös rahataloudelliset analyysit, joissa otettiin huomioon rahan määrän vahva lisääntyminen, myönnettyjen luottojen merkittävä kasvu ja runsas likviditeetti.

Tämän seurauksena EKP:n taloudellisten ja rahataloudellisten analyysien tavanomainen vertailu osoitti vuoden 2005 loppuun mennessä, että oli selvästi aiheellista tarkistaa EKP:n rahapolitiikan elvyttävää viritystä, jotta pystyttäisiin hillitsemään hintavakauteen kohdistuvia ennakoitua nopeamman inflaatiokehityksen riskejä ja säilyttämään euroalueen inflaatio-odotukset hintavakautta edistävällä tasolla. Pidettyään korot historiallisen alhaisina kahden ja puolen vuoden ajan EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2005 nostaa ohjauskorkoa 25 peruspistettä. Siitä lähtien EKP:n neuvosto on jatkanut rahapolitiikan elvyttävyyden vähentämistä ja siten nostanut eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkotarjousten alarajaa tähän mennessä 3,25 prosenttiin.

Viimeaikaisesta kehityksestä totean, että tärkeimmät euroalueen taloudellista toimeliaisuutta kuvaavat indikaattorit, jotka olemme saaneet tietoomme vuoden 2006 aikana, vahvistavat EKP:n neuvoston arvion siitä, että talouskasvu on vahvistunut ja lisäksi muuttunut laaja-alaisemmaksi ja kestävämmäksi pääasiassa kotimaisen kysynnän ansiosta.

Hintakehityksestä voidaan todeta, että vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin arvioidaan pysyvän nopeana vuonna 2006, keskimäärin yli 2 prosentin tasolla, huolimatta vauhdin hidastumisesta viime kuukausina.

Vuonna 2007 inflaation kiihtymisen riski on edelleen olemassa. Riskitekijöihin kuuluvat erityisesti kohenevista työmarkkinoista aiheutuvat palkkojen odotettua suuremmat korotukset ja öljyn aiempien hinnankorotusten ennakoitua voimakkaampi siirtyminen kuluttajahintoihin. Taloudellisen ja rahataloudellisen analyysin tulosten vertailu tukee arviota, jonka mukaan hintavakauteen kohdistuu yhä riskejä inflaation kiihtymisestä, kun otetaan huomioon rahan määrän ja luotonannon jatkuva vahva kasvu, likviditeetin runsaus ja rahan määrän trendikasvu keskipitkällä aikavälillä. Tämä on pantu merkille komission kertomuksessa. Rahatalouden kehitystä on sen vuoksi seurattava yhä tarkemmin, varsinkin tilanteessa, jossa taloudellinen tilanne on kohentunut ja kiinteistömarkkinoiden kehitys on vahvaa monissa euroalueen maissa.

Kuten totesin julkisesti EKP:n neuvoston puolesta viime päätöksemme jälkeen, mikäli oletuksemme ja perusskenaariomme osoittautuvat oikeiksi, rahapolitiikan elvyttävyyden vähentäminen edelleen on jatkossakin perusteltu linja. EKP:n neuvosto siis seuraa edelleen hyvin tarkasti kaikkea kehitystä varmistaakseen hintavakauden keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Finanssipolitiikan alalla talousarviokehitys vuosina 2005 ja 2006 sekä suunnitelmat vuodelle 2007 osoittavat jatkuvaa vaikkakin hidasta julkisen talouden rahoitusaseman paranemista. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa liikaan itsevarmuuteen. On edelleen aivan olennaista, että julkisen talouden tervehdyttämistä jatketaan nykyisen myönteisen suhdannekehityksen aikana ja suhdanteita myötäilevää politiikkaa vältetään, sillä näin lisätään sekä markkinoiden että kansalaisten luottamusta.

Pidän myönteisenä Euroopan parlamentin kantaa, jonka mukaan tarvitaan laaja-alaisia rakennemuutoksia lisäämään euroalueen kasvua ja vauhdittamaan käynnissä olevaa talouden elpymistä. Tässä suhteessa myös uudistetun Lissabonin strategian yhteydessä aloitetut parannukset olivat myönteinen askel oikeaan suuntaan. Jäykkyyttä ja tehottomuutta euroalueen maissa vähentävien kansallisten uudistusten menestyksellinen toteuttaminen edistäisi EMUn moitteetonta toimintaa ja helpottaisi EKP:n yhtenäisen rahapolitiikan toteuttamista.

Päätöslauselmaesityksessänne otatte esiin suuren määrän kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä EKP:lle, ja vakuutan teille, että pohdimme niitä perusteellisesti. Haluan kertoa heti arviomme kahdesta asiasta, koska ne ovat ajankohtaisia ja koska minä ja muut EKP:n johtokunnan jäsenet olemme keskustelleet niistä kanssanne.

Päätöslauselmaesityksessä EKP:tä kehotetaan laatimaan lisää hedge-rahastoja koskevia analyysejä – tätä olette korostaneet. Kun hedge-rahastojen toimintaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota, mielestäni olisi epäoikeudenmukaista olla mainitsematta niiden osuutta markkinoiden likviditeettitilanteen parantamisessa, investointimahdollisuuksien monipuolistamisessa ja rahoitusalan innovaatioiden edistämisessä. On kuitenkin selvää, että hedge-rahastojen nopea yleistyminen rahoitusjärjestelmässä saattaa aiheuttaa riskejä rahoitusalan vakaudelle, eikä vielä ole tutkittu, lisäisivätkö ne markkinoiden epävakautta tai vastapuoliriskiä vähemmän suosiollisissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näistä syistä EKP ryhtyy ehdottomasti toimenpiteisiin vaatimanne lisäanalyysin suhteen. Päädymme mahdollisesti siihen, että on todella tarpeen kehittää nykyistä mallia, joka perustuu pääasiassa rahoituslaitosten tarkkaavaisuuteen – samojen rahoituslaitosten, joita itseään tarkkaillaan hedge-rahastoihin liittyvien vastapuoliriskien osalta. Totean kuitenkin myös, että tuollaisesta kehittämisestä on sovittava kansainvälisen yhteisön tasolla ja erityisesti käymällä asianmukaista vuoropuhelua Yhdysvaltain kanssa.

Maksu- ja selvitysjärjestelmien osalta haluan aluksi kiittää Euroopan parlamenttia sen ilmaisemasta tuesta TARGET 2 -järjestelmän täytäntöönpanolle marraskuuhun 2007 mennessä. TARGET 2 on yhdennetty suurten maksujen järjestelmä, joka lisää tehokkuutta ja helpottaa pankkien likviditeetin hallintaa. Tästä asiasta haluan lisäksi mainita, että on yhä enemmän paineita myös yhdennetyn selvitys- ja toimitusjärjestelmän luomiseksi euromääräisten arvopapereiden kaupalle. Tämän vuoksi eurojärjestelmä tutkii parhaillaan yhdessä Euroopan komission kanssa ja läheisessä yhteistyössä markkinoiden kanssa mahdollisuutta luoda eurojärjestelmän infrastruktuuri keskuspankin rahassa tapahtuville arvopaperikaupan selvitys- ja toimituspalveluille. Päätös tämän arvopaperikaupan TARGET 2:ksi kutsutun palvelun toteuttamisesta tehtäneen vuoden 2007 alussa. Vähittäismaksujen alalla tuemme vahvasti pyrkimyksiä yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) perustamiseksi. Pidämme myönteisenä Euroopan komission aloitetta maksupalveludirektiiviksi, jolla pyritään avustamaan pankkialaa SEPA:n maksuvälineiden käyttöönotossa 1. tammikuuta 2008 alkaen. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti on omalta osaltaan edistänyt tämän direktiivin pikaista hyväksymistä.

Kiitos mielenkiinnostanne, nyt voitte esittää minulle kysymyksiä.

(Suosionosoituksia)

  Kurt Joachim Lauk, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, aluksi totean, että – kuten mietinnöstä käy ilmi – yleisesti ottaen hyväksymme Euroopan keskuspankin viime vuoden toiminnan. On erityisen tärkeää, että EKP:n riippumattomuus on ollut ja on jatkossakin taattu.

On osoittautunut, että EKP:n maltillinen korkopolitiikka on edistänyt talouden elpymistä, vaikka tuota politiikkaa onkin viime vuosina usein arvosteltu. Niin ollen mielestämme olisi täysin oikein nostaa vähän nykyistä, historiallisen alhaista korkotasoa inflaatiokehityksen hallitsemiseksi, mikäli tilanne sitä edellyttää.

Pidämme myönteisinä myös EKP:n huomautuksia, jotka koskevat sen jatkuvasti vaatimia välttämättömiä rakenneuudistuksia jäsenvaltioissa. On oikein vaatia niitä, sillä inflaatio vahingoittaisi erityisesti keski- ja pienituloisia. Nopeampi inflaatio köyhdyttäisi näitä ihmisiä, emmekä hyväksy sitä.

Olemme tyytyväisiä myös siihen, mitä EKP:n pääjohtaja totesi hyvin selkeästi Euroopan pörssikaupan kehityksestä. Meidän on välttämätöntä huolehtia siitä, että eurooppalaiset pörssit yhdistyvät Euroopan sisällä, eikä niitä vain vallata ulkopuolelta, esimerkiksi Yhdysvalloista. Se on ainoa tapa ehkäistä Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomission SEC:n määräysten ja Sarbanes-Oxley -lain tuominen EU:hun takaoven kautta. Meillä EU:ssa on järkevät ja avoimet markkinasäännöt, jotka soveltuvat omaan tilanteeseemme, eikä niiden asemaa pidä horjuttaa.

Mietinnössä olemme vaatineet päättäväisesti, että EKP ei politisoituisi. Me, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, torjumme siis täysin ehdotuksen EKP:n äänestystulosten julkistamisesta. Niiden julkistaminen johtaisi politisoitumiseen, koska silloin niistä keskusteltaisiin. Vastustamme myös julkista keskustelua EKP:n nimitysten yhteydessä, jotteivät pätevät ehdokkaat joutuisi armottomaan julkisuusmyllyyn. Emme siis voi tukea näitä kahta asiaa, jotka johtaisivat EKP:n politisoitumiseen.

Toisaalta haluamme huomauttaa, että jos EKP:stä tulee TARGET 2:n kautta markkinatoimija arvopaperien selvitysten ja toimitusten alalla, sen on myös asetettava itsensä asianmukaisen päätöksenteko- ja valvontajärjestelmän alaiseksi. Tällaista valvontaa on vielä kehitettävä. Näin turvataan EKP:n riippumattomuus, ja se johtaa vakaaseen talouspolitiikkaan, joka edellyttää rakenneuudistuksia EU:ssa.

  Ieke van den Burg, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, en aio puhua poliittisen ryhmäni puolesta pitkään pääjohtaja Trichet'n puheenvuoron ensimmäisestä osasta enkä siitä, mitä jäsen Lauk sanoi hetki sitten. Tyydyn toteamaan, että mielestäni tämä säännöllinen poliittinen vuoropuhelu kanssanne on myönteinen asia – onhan jäsen Laukin näkökanta tietenkin myös poliittinen. Olemme itse aivan äskettäin käyneet tuota vuoropuhelua, ja olen sitä mieltä, että meidän on jatkettava sitä. Mielestäni nyt käsittelemämme mietintö osoittaa, kuinka tämä vuoropuhelu on kypsynyt. Nyt siinä käsitellään hyvin tärkeitä aiheita, kuten rahapolitiikan ja makrotalouspolitiikan yhteyttä, joka on poliittiselle ryhmällemme hyvin tärkeä asia. Haluan nyt ottaa esiin muutaman asian, joista on keskusteltu.

Ensinnäkin olen erittäin tyytyväinen siihen, mitä pääjohtaja Trichet sanoi hedge-rahastoista, eli että hän sitoutuu analysoimaan niitä tarkemmin ja omaksuu vakavamman suhtautumisen niihin. Vaikka me esitimme selväsanaisesti kantamme tähän vuoropuhelussa muutama viikko sitten, hän oli tuolloin vähän epäröivämpi. Olenkin mielissäni siitä, että asia on nyt esitetty paljon selvemmin. Olen muussa yhteydessä viitannut tähän kysymykseen rahoitusmarkkinoiden "mustana aukkona". Tuo musta aukko kasvaa jatkuvasti, ja se on määrätietoisesti tukittava valvomalla rahoitusmarkkinoita, ei vähiten vakauden ylläpitämiseksi.

Toinen asia, josta haluan puhua, on EKP:n johtokunnan jäsenten nimittäminen. Keväällä keskustelimme tästä aiheesta Jürgen Starkin nimittämisen yhteydessä. Meillä ei ollut mitään Jürgen Starkia itseään vastaan, hänhän oli hyvin pätevä, vaan halusimme keskustella menettelystä. Siksi totesimme silloin selväsanaisesti, ettemme takertuisi siinä vaiheessa valintamenettelyyn, vaan palaisimme siihen tämän mietinnön yhteydessä. Näin siis toimimmekin.

Mielestäni on valitettavaa, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä kieltäytyy auttamasta nimitysmenettelyn parantamisessa tekemällä siitä kypsemmän ja lisäämästä Euroopan parlamentin osuutta menettelyssä. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että ainakin liberaalit ja muut poliittiset ryhmät ovat valmiita antamaan tukensa. Toivon, että edistymme tarvittavalla tavalla seuraavaan nimitykseen mennessä, joka tehdään itse asiassa vasta vuonna 2009 tai 2010. Se on hyvin tärkeää, sillä ei ole oikein, että suurilla mailla on pysyvä edustus EKP:n johtokunnassa ja että tässä tapauksessa "hyvä ehdokas" määritellään ainoastaan liittokanslerinvirastossa Berliinissä.

Lopuksi haluan puhua TARGET 2:sta. Olemme selvästi päättäneet, ettemme ota kantaa tähän emmekä myöskään komission valmistelemiin käytännesääntöihin, vaan seuraamme sen sijaan tarkasti seuraavaa siirtoanne. Tässä vaiheessa sanoisimme, että tarvitaan asianmukaista valvontaa ja demokraattista päätöksentekoa, jotta EKP ja eurojärjestelmä voisivat toimia tässä asiassa aktiivisina päätöksentekijöinä. Se on välttämätöntä, ja tästä olemme yhtä mieltä.

  Jules Maaten, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on joka tapauksessa – kuten jo on todettukin – mahdollisuus pohtia paitsi EKP:n vuosikertomusta, myös parlamentin kantaa rahapolitiikkaa koskevaan keskusteluun. Minun on todettava, että tällä kertaa, niin kuin yleensä viime vuosina, poliittisen ryhmäni kanta on ollut perinteinen. Ensinnäkin näkemyksemme rahapolitiikasta on selvä. EKP:n riippumattomuutta ei pidä heikentää, poliittista painostusta ei saa olla, ja meidän on estettävä euroalueen rahapolitiikan politisoiminen.

Mielestämme luottamus Euroopan keskuspankkiin on palautettava. Syyskuussa 2005, jolloin inflaatiovauhti kiihtyi 2,6 prosenttiin, Euroopan keskuspankki toimi oikein nostaessaan historiallisesti tarkasteltuna erittäin alhaista korkotasoa. Hintavakaus on EKP:n kaikkein tärkein tavoite, ja näin on oltava myös tulevaisuudessa, kuten perustamissopimuksessa määrätään. Olemme kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa myös sitä mieltä, että avoimuutta voitaisiin lisätä. Jäsen Huhne totesi tämän itse asiassa jo kuusi vuotta sitten, kun hän laati asiaa koskevan mietinnön. Arvostan EKP:n pyrkimyksiä tässä kysymyksessä, ja se, että pääjohtaja on paikalla täysistunnossa, on aivan eri asia – vaikka paikalla on samoja ihmisiä – kuin hänen vierailunsa talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, vaikka niitäkin arvostamme paljon. Luulen myös, ettei näin ole toimittu aikaisemmin.

Tästä huolimatta suuri osa EKP:n päätöksenteosta näyttää meistä tapahtuvan pimeissä takahuoneissa. Emme tietenkään toivo, että koko Euroopan parlamentti ja tiedotusvälineet olisivat paikalla EKP:n johtokunnan kokouksissa, mutta haluaisimme tietää tehtyjen päätösten perustelut ja sen, olivatko päätökset yksimielisiä. Näin markkinat saisivat enemmän tietoa rahapolitiikasta.

Lopuksi totean, että vaadimme EKP:n johtokunnan jäsenten nimitysmenettelyn uudelleenarvioimista. Mielestämme nykyinen tapa, jossa paikat jaetaan tosiasiassa jäsenvaltion koon mukaan, olisi hylättävä. Menettelyyn ei pitäisi kuulua laajaa julkista keskustelua, mutta valinta usean ehdokkaan joukosta on todella mielestämme parempi ratkaisu.

  Jacky Henin, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, nyt kun keskustelemme Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta, sallikaa minun osoittaa nämä sanat EKP:n pääjohtajalle.

Arvoisa pääjohtaja Trichet, te olette todella elvyttänyt järjestelmän, joka on erittäin huono kaikkien Euroopan kansojen kannalta. Siksi olette luultavasti ollut – tahtomattanne, muuten asia olisi yleisesti tiedossa – paras tukija ei-kannalle Euroopan perustuslakia koskevissa kansanäänestyksissä Ranskassa ja Alankomaissa. Kiitämme teitä siitä.

Periaatteet, joihin Euroopan keskuspankin toiminta perustuu, ovat jo itsessään este euroalueen talouskasvulle, ja silloinkin kun kasvua toimistanne huolimatta on, se luo vähän tai ei lainkaan työpaikkoja ja hyödyttää vain yhteiskunnan rikkaimpia. Euroopan keskuspankki väittää pysäyttäneensä inflaation. Todellisuudessa työläisten ja keskiluokan ostovoima on romahtanut, kun taas rikkaat eivät koskaan ole olleet näin rikkaita. Puolustatte pahimmanlaatuista kapitalismia, osakkeenomistajien kapitalismia, joka köyhdyttää työväen- ja keskiluokan. Toimettomuutenne Yhdysvaltojen harjoittaman heikon dollarin politiikan suhteen tuhoaa jatkuvasti tuhansia koulutettujen teollisuustyöläisten työpaikkoja, jotka ovat tuoneet lisäarvoa euroalueelle. Edustatte tyytymättömyyden ja massatyöttömyyden pankkia.

Kaikkien näiden syiden vuoksi meidän on luovuttava mallista, jossa Euroopan keskuspankkia säätelevät rahoitusmarkkinat ja jossa sillä ei ole yhteyttä EU:n kansojen tahtoon. Tarvitaan nopeasti uusi sopimus, jossa Euroopan keskuspankille annetaan työllisyyttä, koulutusta ja tutkimusta koskevaa vastuuta ja jossa se alistetaan Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tiukalle valvonnalle. Tässä uudessa sopimuksessa on välttämättä korvattava taloudellinen vakaussopimus sosiaalisen kehityksen sopimuksella, jolla edistetään työllisyyttä ja kasvua sekä elvytetään koko EU:ssa julkiset investoinnit terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen asuntotarjontaan, kulttuuriin, liikenteeseen ja infrastruktuuriin.

Näiden päätösten avulla pystymme palauttamaan EU:n kansalaisten luottamuksen. Jos niin ei tehdä, toimielintemme ja EU:n kansojen välinen kuilu syvenee entisestään. Tuloerot EU:n jäsenvaltioiden välillä ja maiden sisällä jatkaisivat kasvuaan. Se edistäisi ääriryhmien ja EU:ta vastustavan kansalliskiihkon nousua.

  John Whittaker, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, taas me olemme kertomassa Euroopan keskuspankille, kuinka sen pitäisi tehdä työnsä! Tämä on perustamissopimuksen hengen vastaista, sillä siinä todetaan EKP:n olevan riippumaton, mutta se on myös enimmäkseen ajanhukkaa, koska – kuten aina – EKP:n edustaja kuuntelee kohteliaasti, muttei, aivan oikeutetusti, juuri ota mielipiteitämme huomioon. EKP:llä on todella parlamenttia kuuntelemattakin tarpeeksi ongelmia, kun se yrittää löytää korkotason, joka sopii 12 eri maan taloudelle – ja kohta maita vielä enemmän.

"Yhden koon rahapolitiikka" on ongelma, joka ei poistu. Tällä hetkellä euroalueen suurimmat maat nauttivat muita hieman nopeammasta kasvusta, mutta kuten pääjohtaja Trichet myöntää, se on haurasta. Kun kasvu tyrehtyy, hänen vaikeutensa oikean korkotason valitsemisessa lisääntyvät. Käytännössä EKP joutuu valitsemaan joko inflaation Saksassa tai taloudellisen taantuman Etelä-Euroopassa ja kaikki sen vakavat vaikutukset valtioiden velkatilanteeseen.

Mitähän parlamentti silloin neuvoo EKP:tä tekemään?

  Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Euroopan keskuspankin pääjohtaja, eilen keskustelimme parlamentissa rintasyövästä, eikä kukaan silloin tuntunut olevan huolissaan inflaatiovauhdin hidastamisesta. Tarkoitan, että kun on kyse elämästä ja kuolemasta, arvojärjestyksemme muuttuu: huomaamme mikä on todella tärkeää.

Mutta onko inflaation torjuminen todella tärkeintä talouselämässä? Päätöslauselmamme alussa olemme viitanneet keskuspankin riippumattomuuteen ja hintavakauteen kuin Isään ja Poikaan ja toivomme Pyhän Hengen, nimittäin vaurauden, laskeutuvan yllemme Yhdysvalloista. Tämä on ehkä hyväksi keskuspankin riippumattomuudelle, mutta se on pahaksi kansalle. Arvoisa pääjohtaja Trichet, henkilökohtaisesti ymmärrän täysin, että teitä sitovat raha-aggregaatit M1, M2 ja M3 sekä korkotason hienosäädön ja ohjailun tarve. Kuitenkin jopa Milton Friedmanin maassa Chilelle sallitaan 1 prosentin budjetin ylijäämä, kun taas Yhdysvallat itse ottaa budjetillisen yliannostuksen. Tämän vuoksi minun onkin lopuksi kysyttävä oleellisin kysymys: isoäiti Saksa sairasti inflaatiodiabetesta 1920-luvulla, mutta onko koko Euroopan siksi tyydyttävä sokerittomiin talousarvioihin ja rahapolitiikkaan vielä 80 vuotta myöhemmin?

  Alexander Radwan (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Euroopan keskuspankin pääjohtaja, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä tukee Euroopan keskuspankin kantaa valuutan vakauteen. Meidän ei pidä antaa myöten kiusaukselle lisätä EKP:n tehtäviä sellaisilla aloilla, joilla jäsenvaltiot eivät suostu toimimaan, toisin sanoen taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten aloilla. EKP ei voi yksin kustantaa sellaisia uudistuksia, eikä sillä ole varaa siihen. Onkin välttämätöntä, että jäsenvaltiot täyttävät vihdoin velvollisuutensa tässä asiassa.

Tuemme myös Euroopan keskuspankin riippumattomuutta, sekä sen poliittista riippumattomuutta että sen rahapolitiikan riippumattomuutta, ja tämän on koskettava myös jäsenten valintamenettelyä. En tiedä, miten tämän päivän äänestyksessä käy. Voin vain todeta, että Euroopan kansanpuolue kannattaa politisoitumisen estämistä valintamenettelystä alkaen eikä usko ehdotetunlaisen avoimuuden olevan hyväksi. Euroopan keskuspankilla on vuoropuhelussaan käytettävissä monia muita välineitä ja se käyttääkin niitä, aivan kuin myös maailman muut keskuspankit. Parlamentissa kannatetaan tätä laajasti.

Toteaisin riippumattomuudesta vielä, että puolustamme rahapolitiikan riippumattomuutta. Toivon kuitenkin myös, että Euroopan keskuspankissa ymmärretään, ettei riippumattomuutta pidä ylikorostaa. Olemme keskustelleet vuosien ajan Euroopan keskuspankin, erityisesti johtokunnan jäsenen Tumpel-Gugerellin kanssa arvopapereiden selvitys- ja toimitusjärjestelmää koskevasta kysymyksestä. Haluaisinkin muistuttaa parlamenttia siitä, että Euroopan keskuspankki on aloittanut vuoropuhelun Euroopan arvopaperimarkkinoiden valvojien komitean CESR:n kanssa tästä aiheesta ja aloittelee nyt vuoropuhelua myös markkinatoimijoiden kanssa.

Haluan todeta selväsanaisesti, ettemme vastusta vuoropuhelua. Ehkä tie, jota Euroopan keskuspankki ehdottaa ja jolla se etenee, on loppujen lopuksi oikea. Mielestämme aineellinen arviointi ei ole tässä olennaista, mutta tapaa, jolla Euroopan keskuspankista tulee osa markkinoita, ei voida valita ilman valvontaa tyhjiössä, jossa ei ole yhteyksiä politiikkaan. Siksi olemme vaatineet tätä niin itsepintaisesti – ja toivomme, että tämänpäiväinen äänestys sujuu odotetulla tavalla – tarvitsemme hallintotavan ja sääntelyjärjestelmän tälle alalle.

Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa parlamentti ja komissio pohtivat, onko direktiivin säätäminen tarpeen ja tarvitaanko asianmukaista sääntelykehystä, samalla kun Euroopan keskuspankki väittää, etteivät nämä asiat koske sitä ja että se valitsee hyväksi katsomansa tien. Älkää liioitelko tässä asiassa. Rahapolitiikan osalta olemme teidän puolellanne.

  Robert Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, siitä lähtien, kun Euroopan keskuspankki perustettiin, se on täyttänyt ensisijaisen tehtävänsä, nimittäin inflaation torjumisen. Euroalueella inflaatiovauhti onkin pysynyt alhaisempana kuin Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kansalaiset ovat väärässä kuvitellessaan, että euro on saanut hinnat nousemaan merkittävästi. On totta, että euroon siirtymisen aikaan koettiin inflaatiopiikki, erityisesti ravintola-alalla ja vähittäiskaupan alalla, joilla hintoja pyöristettiin hieman liikaa ylöspäin. Alun hyppäyksen jälkeen inflaatio on kuitenkin yleisesti ottaen pysynyt hallinnassa. Hintojen voimakas nousu öljy- ja kaasumarkkinoilla on ollut ulkoinen sokki, johon EU ei ole juuri pystynyt vaikuttamaan. Euron arvo on kuitenkin noussut dollariin nähden, joka on yhä raaka-ainemarkkinoilla hintojen ilmaisemiseen käytetty valuutta, minkä vuoksi kallistumisen vaikutus ei ole ollut euroalueella yhtä ankara kuin Yhdysvalloissa.

Euro on tosiaan toiminut kilpenä, joka on suojannut koko EU:ta muun muassa Irakin sodan, Afganistanin sodan ja jopa vuoden 2001 syyskuun 11:nnen päivän terrori-iskujen vaikutukselta. Jos euroa ei olisi ollut, monet Euroopan valuutat olisivat joutuneet paineen alle ja uhkana olisi ollut sisämarkkinoiden romahtaminen. Pääministeri Zapatero on todennut, ettei Espanja olisi voinut vetää joukkojaan pois Irakista, jos sen valuutta olisi ollut euron sijasta peseta. Vaikka euro on ollut EU:lle hyväksi ja kiitän EKP:tä sen tekemästä työstä, olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että EKP voisi toimia paremminkin. Pääjohtaja Trichet kollegoineen kiinnittää liikaa huomiota inflaation torjuntaan, sillä inflaatioriskit ovat hyvin pienet.

Toisaalta EKP kieltäytyy tukemasta EU:n yleistä talouspolitiikkaa ja perustelee tämän väitteellä, että perustuslakisopimuksessa todetaan hintavakauden olevan ainoa mahdollinen tuki EU:n yleiselle talouspolitiikalle. EKP on riippumaton nyt ja jatkossakin, vaikka jäsen Radwan ei tätä tuekaan. Avoimuus vuoropuhelulle on siis sitäkin tärkeämpää. Arvoisa puhemies, riippumattomuus antaa mahdollisuuden pitää yllä aktiivisempaa yhteistyötä euroryhmän kanssa ja pyrkiä esimerkiksi edistämään kestävämpää talouskasvua EU:ssa. Kasvu ja vakaus ovat ne kaksi jalkaa, joiden varassa EU kulkee eteenpäin.

  Wolf Klinz (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää pääjohtaja Trichet'tä kollegoineen heidän tähän mennessä tekemästään hyvästä yhteistyöstä. EKP:n vuosikertomus on parlamentille hyvin tärkeä asiakirja. Se muodostaa pohjan keskustelulle olennaisista rahapolitiikan kysymyksistä. Asian tärkeydestä kertoo se, että talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja otti itse vastuun esittelijänä.

Kun keskustelemme EKP:n nimityksistä ja keskuspankin ensisijaisesta tehtävästä, ilmenee kuitenkin aina erimielisyyksiä. Näin on nyt käynyt jälleen kerran. Ei olekaan yllätys, että suhteellinen yksimielisyys saatiin aikaan valiokunnassa vasta lukemattomien kompromissiehdotusten jälkeen. Mielestäni on valitettavaa, että Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä äänesti tyhjää valiokunnan lopullisessa äänestyksessä kaikista näistä kompromisseista huolimatta. Heidän päätöksensä osoittaa, että sosialidemokraattisella ryhmällä oli vielä vaikeuksia hyväksyä joitakin mietinnön kohtia. Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä tuki EKP:n riippumattomuutta ehdoitta.

Keskuspankin ensisijainen tehtävä on nyt ja tulevaisuudessa euron vakauden varmistaminen. Tähän mennessä se on selvinnyt tehtävästä ihailtavasti. Emme saa tinkiä riippumattomuudesta emmekä hintavakaudesta missään oloissa. Jatkossakaan ei siis saa olla poliittista painostusta, ja johtokunnan jäsenten valintaperusteena on oltava vain heidän asiantuntemuksensa, ei heidän kansallisuutensa.

  Ashley Mote (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, jälleen kerran on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että EKP painaa edelleen suuria määriä 500 euron seteleitä, joita tarvitsevat vain ne, jotka säilyttävät vääryydellä ansaittuja varoja tai harjoittavat rahanpesua. Viime aikoina painetut setelimäärät ovat itse asiassa jopa lisääntyneet. Kuitenkin Lontoon The Sunday Times -lehti julkaisi äskettäin laajan artikkelin, jossa esitettiin runsaasti todisteita siitä, kuinka noita seteleitä käytetään Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa suoraan rahanpesuun. Tästä voimme päätellä vain, että EKP on aktiivisesti mukana avunannossa rahanpesuun.

  Dariusz Rosati (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan sanoa pitäväni Euroopan keskuspankin vuoden 2005 toimia myönteisinä. Haluan myös todeta yksiselitteisesti, että Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä kunnioittaa ja tukee täysin Euroopan keskuspankin riippumattomuutta. Mielestämme tuo riippumattomuus on ehdoton edellytys asianmukaisen rahapolitiikan harjoittamiselle talous- ja rahaliitossa. Se takaa myös yhteisen valuuttamme arvon.

Haluan nyt ottaa esiin kolme asiaa, joista parlamentissa on keskusteltu pitkään. Ensinnäkin EKP:n rahapolitiikan kahden pilarin merkitys suhteessa toisiinsa on epäselvä. Tarkoitan nyt rahan määrää ja toisaalta muita tietoja tulevasta inflaatiokehityksestä. Tämän vuoksi emme tiedä, onko rahan määrän kehitys ratkaiseva tekijä EKP:lle, kun se päättää korkotasosta, tai missä määrin se on sitä. Selkeiden sääntöjen luominen tämän suhteen lisäisi rahapolitiikan avoimuutta ja tehokkuutta.

Toiseksi tarvitaan kiireesti selvää tulkintaa EKP:n tehtävästä, joka on määritelty perustamissopimuksen 105 artiklan 1 kohdassa. EKP:n on etenkin osoitettava, kuinka se aikoo täyttää perustamissopimuksessa sille asetetut velvoitteet Euroopan unionin talouspolitiikan tukemisen osalta samalla, kun se ylläpitää hintavakautta, ja mitä keinoja se aikoo käyttää niin tehdessään. Haluan huomauttaa, että perustamissopimuksessa tehdään selvä ero noiden kahden päämäärän välille, eikä niiden siis voida katsoa olevan sama asia. Jos EKP esittäisi selvästi kantansa tähän kysymykseen, voitaisiin välttää väärinymmärryksiä sen suhteen, onko EKP vastuussa muidenkin päämäärien kuin hintavakauden saavuttamisesta.

Kolmanneksi totean, että EKP on erehtynyt tulkinnassaan inflaatiokriteeristä, jolla arvioidaan uusien jäsenvaltioiden valmiutta liittyä euroalueeseen. Perustamissopimuksessa todetaan selkeästi, että vertailukohdan on oltava "kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion" inflaation keskiarvo. Perustamissopimuksessa ei puhuta alhaisimmista arvoista. EKP on määritellyt hintavakauden niin, että inflaatio on alle 2 prosenttia, mutta lähellä 2:ta prosenttia. Ehdokasmaiden valmiuden arviointiin EKP käyttää kuitenkin toista määritelmää, kolmen matalimman inflaation maan keskiarvoa. Samasta perustamissopimuksen kohdasta ei voi olla montaa tulkintaa, ja siksi kehotan EKP:tä selventämään tilannetta.

  Antolín Sánchez Presedo (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa pääjohtaja Trichet, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan keskuspankin vuosikertomuksen 2005 esittely parlamentissa ja keskustelu siitä ovat vuosittainen tilinteko, jolla sovitetaan yhteen keskuspankin riippumattomuus ja demokraattinen valvonta.

Haluan kommentoida lyhyesti kolmea asiaa: rahapolitiikan vaikutusta, rahapoliittisen yhdentymisen tarvetta ja johtokunnan tulevaa kokoonpanoa.

Rahapolitiikan tavoitteet ovat inflaation pitäminen kurissa ja yleisten talouspoliittisten tavoitteiden tukeminen. Euroopan keskuspankki nosti korkotasoa vuoden 2005 lopussa, jolloin se oli pysynyt samana kahden ja puolen vuoden ajan. Inflaatio oli 2 kymmenystä yli 2 prosenttia ja euroalueen talouskasvu oli vaatimattomat 1,4 prosenttia.

Makroekonomiset tiedot olivat tässä, mutta rahapolitiikan tulokset edellyttävät tarkempaa analyysitapaa. Mielestäni on toisaalta tarkasteltava sisäisiä eroja, jotka ovat huomattavat euroalueen valtioiden välillä inflaation ja kasvun osalta. Tämä on tärkeää, jotta rahapolitiikan vaikutukset saadaan selville ja erityisesti jotta jatkuvan epätasapainon syntyminen voidaan ehkäistä. Toisaalta on tärkeää tietää myös, kuinka tämä rahapolitiikka vaikuttaa markkinoihin ja erityisesti pk-yrityksiin.

Euroopan keskuspankki julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen kertomuksensa rahapoliittisesta yhdentymisestä euroalueella, ja kiitän sitä siitä. Se oli hyvin tärkeää työtä. Kiihtyvä maailmanlaajuistuminen aiheuttaa muutoksia rahoitustuotteissa ja -markkinoilla, ja se tuo uusia haasteita. Kun yhteisvaluutta luotiin, järjestelmän riskejä voitiin käsitellä rahapolitiikan välineillä. Nyt tarvitsemme uusia aloitteita. Sen vuoksi on tärkeää, että talous- ja rahaliitossa edistytään jatkossakin, jotta saavutetaan uusia päämääriä mutta myös jotta säilytetään rahapolitiikan tehokkuus uusien haasteiden edessä.

Arvoisa puhemies, lopuksi totean EKP:n johtokunnan kokoonpanosta, että kannatan parlamentaarisen valvonnan vahvistamista, jotta ammattimaisuutta ja ammattitaitoa sekä myös sukupuolinäkökulman huomioimista voidaan lisätä. Johtokunnan ryhmäkuvassa on vain yksi nainen.

  Jean-Claude Trichet, Euroopan keskuspankki. (FR) Arvoisa puhemies, voisinko sanoa vielä muutaman sanan, sillä useita asioita on otettu esiin?

Aluksi haluan kiittää parlamentin jäseniä. Olen näet pannut tarkkaan merkille meille esitettyjen huomautusten, havaintojen ja suositusten tarkkuuden.

Riippumattomuudesta toteaisin kaikkien EKP:n johtokunnan ja neuvoston jäsenten puolesta, kuinka tärkeää on kuulla näin monien parlamentin jäsenten puhuvan Euroopan keskuspankin riippumattomuuden välttämättömyydestä. Minun on tunnustettava, ettemme varmasti olisi pystyneet luomaan Euroopan talouden erityistä rahapoliittista ja rahoituksellista ympäristöä, ellei riippumattomuusperiaate, jonka parlamenttinne, koko maailma ja kaikki markkinatoimijat eri puolilla maailmaa ovat tunnustaneet, olisi tuonut meille uskottavuutta. Keskuspankin riippumattomuus on mainittu perustamissopimuksessa, se on tunnustettu tosiasia ja yksi EU:n tärkeimmistä voimavaroista.

Haluan vielä kerran kiittää kaikkia niitä parlamentin jäseniä, jotka ilmaisivat tämän hyvin selvästi.

(EN) Otan nyt esiin muutamia muita puheena olleita asioita, jotka ovat tärkeitä monien parlamentin jäsenten mielestä. Minun on todettava, että kysymys johtokunnan jäsenten nimityksistä pitäisi osoittaa lakiasäätäville toimielimille, erityisesti neuvostolle, jonka vastuualaan tällaiset asiat kuuluvat. Meidät on nimitetty perustamissopimuksen mukaisella menettelyllä, ja kuten tiedätte, sekä parlamentti että EKP:n neuvosto antavat lausunnon kyseisten henkilöiden pätevyydestä. Tiedän, että parlamentti toivoisi saavansa neuvoa-antavan aseman sijasta vastuuta itse päätöksestä. Kunnioitan tuota mielipidettä. Mielestäni EKP:n on annettava parlamentin ja neuvoston keskustella asiasta keskenään, kunhan taataan täysi riippumattomuus sekä se, ettei tapahdu politisoitumista. On nimittäin selvää, että jos EKP politisoituisi, se ei enää pystyisi suoriutumaan tehtävästään, hintavakauden ylläpitämisestä, sillä inflaatio-odotusten pitämiseen tiukasti kurissa tarvitaan myös täyttä uskottavuutta.

Parlamentin ja EKP:n välistä vuoropuhelua koskeviin moniin huomautuksiin vastaisin, että mielestäni tätä vuoropuhelua käydään nyt tiiviimmin ja vuorovaikutus on parantunut. Olen pannut huolellisesti merkille kaikki huomautuksenne, myös ne, jotka koskivat mahdollisen arvopaperikaupan TARGET 2 -järjestelmämme hallintoa. Tästä kysymyksestä, joka on lähellä jäsen Radwanin ja monen muun parlamentin jäsenen sydäntä, toteaisin, että tavoitteemme – ja tämä työ on todella vielä kesken – oli maksimoida Euroopan yhdentymisen hyödyt euron onnistuneen käyttöönoton ansiosta. Onhan selvää, että yhden ainoan euromääräisille arvopapereille tarkoitetun selvitys- ja toimitusjärjestelmän olemassaolo olisi edistysaskel.

Toinen tavoite olisi saada selvitykset sujumaan mahdollisimman tehokkaasti, ja se edellyttäisi luultavasti, että käteinen ja arvopaperit käsiteltäisiin samassa tietoteknisessä järjestelmässä, eli kyseessä olisi yhdennetty malli.

Kolmas asia, joka on omasta näkökulmastamme tärkeä, on se, miten voimme mahdollisimman hyvin valvoa meillä avattuja tilejä. Olemme tässä kysymyksessä hyvin tiukalla linjalla, sillä mielestämme sellaiset ratkaisut eivät olisi hyviä, joissa ei pakoteta keskuspankkeja ulkoistamaan tiliensä hallintoa.

Nämä ovat kolme pääasiallista syytä, joiden vuoksi työskentelemme tämän asian parissa yhteistyössä markkinoiden kanssa – mikä on hyvin tärkeää – ja tietenkin parlamentin kanssa.

Keskustelussa mainittiin eräitä muitakin asioita. En palaa kysymykseen hedge-rahastoista, josta erityisesti jäsen van den Burg puhui. Siitä, olemmeko tarpeeksi avoimia ja valmiita antamaan tietoja, totean jälleen kerran, ettemme tee päätöksiä yksin ja suljettujen ovien takana. Komission jäsen ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kutsutaan kaikkiin EKP:n neuvoston kokouksiin. Heidät kutsutaan myös kuulemaan keskustelujamme kahden viikon välein, jotta he voisivat seurata päätöksiämme mahdollisimman läheltä. Minulla itselläni on ilo puhua euroryhmän kokouksessa joka kuussa. Joka kuukaudessa on siis kolme tilaisuutta vaihtaa näkemyksiä ja ymmärtää mahdollisimman hyvin, kuinka päätöksentekojärjestelmämme todella toimii. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna minusta vaikuttaa siltä, että meillä on maailman parhaiten järjestetty yhteydenpitojärjestelmä. Se ei ole uusi, vaan perustuu Saksan, Ranskan ja eräiden muiden keskuspankkien perinteeseen. Älkäämme aliarvioiko sen merkitystä. Joissain puhujien huomautuksissa sitä ei ollut otettu huomioon.

Rahapolitiikkamme avoimuudesta sanon, että olemme tilanteessa, jossa kerromme tärkeimmän päämäärämme olevan hintavakaus, sillä niin todetaan perustamissopimuksessa. Olemme määritelleet hintavakauden numeerisesti niin, että inflaatiovauhdin on oltava alle 2 prosentin, mutta lähellä sitä. Kaikki tietävät tämän. Kahden pilarin strategiamme on hyvin selkeä. Tässä mielessä olemme erittäin avoimia ja tarkkoja. Tarjoamme menestyksemme arvioimiseen paremman mittapuun kuin muut keskuspankit. En halua osoittaa sanojani erityisesti millekään niistä, mutta Atlantin toisella puolella on keskuspankki, jolla on – omista pätevistä syistään – hyvin erilainen näkökulma hintavakauden määrittelemiseen ja tuon päämäärän selkeyteen. Tuosta näkökulmasta katsottuna olemme hyvin avoimia. Koko maailmassa tiedetään, että olemme avoimia, ja se on eräs tavoista, joilla inflaatio-odotukset on saatu ankkuroitua hintavakauden määritelmämme edellyttämälle tasolle, mikä on olennaisen tärkeä tulos.

(FR) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata lyhyesti muutamille parlamentin jäsenille. EKP on uskottava, ja inflaatiota koskevat ennusteemme vastaavat hintavakauden määritelmäämme, mikä tarjoaa EU:n taloudelle erityisen suosiollisen rahoitusympäristön.

Pyydän niitä jäseniä, jotka arvostelivat rahapolitiikkaamme liian tiukaksi, muistelemaan oman maansa korkotasoa keskipitkän ja pitkän aikavälin markkinoilla ennen euroon siirtymistä. On totta, että inflaatio-odotukset olivat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin minkä me voimme nyt taata eurooppalaisille. On huomattava, että hidas inflaatiovauhti on ennen kaikkea tärkeä yhteiskuntiemme köyhimmille, sillä silloin heidän ostovoimansa säilyy. Panin myös merkille, että monet jäsenet pyysivät meitä olemaan tarkkaavaisia tämän suhteen. Olenkin täysin vakuuttunut siitä, että perustamissopimuksessa määrätyn ensisijaisen tavoitteemme ja 105 artiklan välillä on hyvin selvä suhde.

Ensisijaisen tavoitteemme saavuttaminen on välttämätön muttei ainoa ehto sille, että voimme edetä kaikkien läsnäolijoiden toivomaan suuntaan, eli tietenkin kohti nopeampaa kasvua ja parempaa työllisyystilannetta. Hintavakaus on välttämätön ehto kestävälle kasvulle ja pysyvien työpaikkojen syntymiselle.

(EN) Jos minulla on vielä aikaa, kommentoin muutamaa asiaa. Toteaisin olevani täysin eri mieltä siitä, mitä 500 euron seteleistä sanottiin, nimittäin että muka edistäisimme aktiivisesti rahanpesua. Kuten tiedätte, nimellisarvoltaan suurilla seteleillä oli vahvat perinteet monissa euroalueen maissa, ja päätimme olla muuttamatta näitä perinteitä voimakkaasti. Niinpä seteliä käytetään joissakin maissa ja toisissa ei. Se on edelleen yksi vaihtoehto ja päätimme, ettemme poista sitä mahdollisuutta niiltä mailta ja talouksilta, joissa siihen oltiin tottuneita.

Luulisin, että olen vastannut kaikkiin muihin esitettyihin kysymyksiin. Kommentoin kuitenkin vielä jäsen Whittakerin mainitsemaa "yhden koon rahapolitiikkaa". EU on laaja mannertalous, ja kun Slovenia liittyy ensi vuoden tammikuussa euroalueeseen, alueella on asukkaita 315 miljoonaa. Sen koko on vastaava kuin 300 miljoonan asukkaan Yhdysvalloilla, niinpä se on saman suuruusluokan talous. Kun tarkastellaan kasvun ja inflaation eroja erikokoisten valtioiden välillä, huomataan, että hajonta on suunnilleen samanlaista euroalueella ja Yhdysvalloissa. Tätä ei tiedetä yleisesti, mutta se kannattaa mainita, koska vaikuttaa siltä, että alueelliset erot ovat luonteenomaisia laajoille mannertalouksille.

Tämä ei tarkoita, että meidän on varauduttava jatkuviin eroihin, ja se kuuluu asioihin, joista olemme keskustelleet erityisesti euroryhmässä. Meidän on pohdittava tätä kysymystä, mutta totean jälleen kerran, että olisi varmasti väärin unohtaa tämän kokoisilla talousalueilla olevan aina jonkin verran alueellisia eroja.

(FR) Arvoisa puhemies, luulen käsitelleeni useimmat esitetyt kysymykset, mutta olen tietenkin edelleen parlamentin käytettävissä.

  Puhemies. – Kiitos, arvoisa pääjohtaja Trichet.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE). – (FR) Jäsen Berèsin mietintö Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2005 on pettymys, sillä siinä ei korosteta riittävästi tarvetta pohtia poliittisesta näkökulmasta euron käyttöä kasvun ja työllisyyden tukemiseen.

Yhä monimutkaisemmassa maailmassa, jolle on ominaista hyvin väkivaltainen taloudellinen ja sosiaalinen taistelu, olisi virhe – joka voi tulevaisuudessa osoittautua luultua vakavammaksi – jos tästä aiheesta ei nyt käytäisi laajaa ja syvällistä poliittista keskustelua. Euroopan keskuspankki ja sen pääjohtaja Trichet eivät saa unohtaa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 105 artiklassa todetaan selkeästi, että Euroopan keskuspankkijärjestelmä EKPJ tukee yleistä talouspolitiikkaa yhteisössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintatason vakauden tavoitetta. Nykyisin raaka-aineiden ja energian hintojen nousu aiheuttaa luonnollisia inflaatiopaineita maailmassa. Meidän onkin pohdittava tämän tilanteen vaikutusta sisämarkkinoihimme ja yhteisvaluuttaamme sekä kysyttävä samalla vakavasti itseltämme, eikö nyt olisi oikea aika kehittää euroa niin, että se olisi todella hienon teknisen menestystarinan lisäksi myös poliittinen valuutta.

4. Maaseudun kehittämisen tukeminen maaseuturahastosta – YMP:n suorien tukien vapaaehtoinen mukauttaminen (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- Mulderin laatimasta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnöstä (A6-0319/2006) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta (KOM(2006)0237 C6-0237/2006 2006/0082(CNS))

- Goepelin laatimasta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnöstä (A6-0315/2006) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien vapaaehtoista mukauttamista koskevista säännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta (KOM(2006)0241 C6-0235/2006 2006/0083(CNS)).

  Lutz Goepel (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, esityslistan mukaan meidän olisi pitänyt pystyä saamaan sekä Mulderin mietinnöstä että omastani käytävä keskustelu päätökseen tämän aamupäivän aikana, ennen kuin meillä on mahdollisuus äänestää niistä.

Äänestysten alkuun on enää tasan 18 minuuttia. On täysin epäreilua viljelijöitämme ja muita maatalousalan toimijoita kohtaan aloittaa tämänluonteinen keskustelu ja sitten kenties päättää se jonkinlaiseen iltapäivällä toimitettavaan vaihtoehtoäänestykseen, kun kyseessä on niinkin tärkeä aihe kuin 20 prosentin vapaaehtoinen mukauttaminen – eli toisin sanoen toimenpide, jolla viidennes nykyisistä viljelijöille maksettavista suorista tuista joko siirretään muihin tarkoituksiin tai niiden määrää vähennetään.

Pyydän keskustelun siirtämistä marraskuuhun.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Pyydättekö keskustelun vai äänestyksen siirtämistä?

  Lutz Goepel (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, milloin meidän olisi tarkoitus käydä tämä keskustelu? Ei kai sentään nyt, kun aikaa on enää 15 minuuttia? Haluan ryhmäni ja kollegojeni puolesta esittää keskustelun siirtämistä. Ymmärrän kyllä, että työjärjestyksen mukaan tällainen esitys on tehtävä viimeistään 24 tuntia ennen keskustelun alkua, mutta 24 tuntia ennen keskustelun alkua en tiennyt, ettei parlamentti pysy aikataulussaan.

(Suosionosoituksia)

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta haluan todeta, että kannatamme ehdottomasti esittelijä Goepelin ehdotusta keskustelun ja äänestyksen siirtämisestä marraskuun täysistuntoon.

  Niels Busk (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, toimin esittelijä Mulderin sijaisena, koska hän ei henkilökohtaisten syiden vuoksi päässyt tänään paikalle, ja haluan todellakin myös ryhmäni puolesta antaa kaiken tuen esittelijä Goepelin ehdotukselle. Samalla haluan hieman kritisoida puhemiehen toimintaa. On aivan törkeää, että näin äärimmäisen tärkeää asiaa – joka meidän olisi pitänyt pystyä käsittelemään tällä viikolla osittain aikataulukysymysten vuoksi – hoidetaan näin huonosti ja käsitellään tällä tavalla. Näin ollen kannatan esittelijä Goepelin ehdotusta keskustelun ja äänestyksen siirtämisestä.

  Neil Parish (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan Batzelin, Goepelin ja Buskin ehdotusta. Tämä on hyvin tärkeä keskustelu: siinä on kysymys koko yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Se koskee kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita, mutta erityisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Koska meidän täytyy ehtiä lennoillemme tänään iltapäivällä, asiasta on yksinkertaisesti mahdotonta keskustella nyt. Meidän on todella pakko siirtää keskustelu ja äänestys marraskuuhun. Toivon, että hyväksytte tilanteen.

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan myös ryhmäni puolesta tukea esittelijän ehdotusta. Asiaan perehtymätönkin voisi mietinnön perusteella todeta, että kysymys on varsin muodollisesta asiasta. Tämän julkisivun takana kuitenkin käydään, niin kuin jäsen Parish jo totesi, syvällistä pohdintaa maatalouspolitiikan rahoituksesta tulevina vuosina ja parlamentin asemasta siinä. Tästä syystä meidän on keskusteltava tästä aiheesta sopivana ajankohtana, kun keskustelulle on varattu riittävästi aikaa. Emme voi silpoa tätä aihetta tällä tavoin.

Kannatan näin ollen tätä ehdotusta ja pyydän että suostutte siihen ja että tiedotatte puhemiehistölle kiistan tärkeydestä. Kenties puhemiehistö ei ollut ennestään tietoinen siitä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan vain sanoa, että kannatan ehdotusta keskustelun ja äänestyksen siirtämisestä marraskuulle edellä mainituista syistä eli koska kyseessä on aivan liian tärkeä asia käsiteltäväksi hätäisesti reilussa 15 minuutissa.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, ensinnäkin pyydän, että yksinkertaisesti äänestämme ehdotuksesta, jotta asiasta saataisiin parlamentin suositus. Toiseksi totean, että voimme äänestää ainoastaan siirtämisestä. Ratkaisu siitä, milloin asia otetaan uudelleen esityslistalle, kuuluu tietenkin puheenjohtajakokoukselle ja viime kädessä koko parlamentille. Henkilökohtaisesti kannatan kuitenkin molempien siirtämistä. Ehkä me voisimme äänestää, niin näkisitte selkeästi, mikä on parlamentin tahto.

  Reimer Böge (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kannatan sekä esittelijän ehdotusta että jäsen Swobodan äskeistä esitystä. Rahoitussuunnittelua käsittelevän mietinnön esittelijänä huomautan lisäksi, että tämä huono-onninen ehdotus perustuu Eurooppa-neuvoston päätelmiin ja että komissio oli saanut tehtäväkseen laatia ehdotuksen tästä niin kutsutusta vapaaehtoisesta mukauttamisesta.

Rahoitussuunnittelua koskevissa neuvotteluissa nimenomaisesti varasimme itsellemme oikeuden osallistua lainsäädäntömenettelyyn. Juuri tästä esittelijä nyt pitää kiinni. Aiheen tärkeyden vuoksi minusta olisi kohtuullista pyytää neuvostoa lähettämään edustajansa mahdollisen lykkäyksen jälkeen käytävään seuraavaan keskusteluun ja vahvistamaan meille, että asia on näin.

  Janusz Wojciechowski (UEN). – (PL) Haluan vain todeta Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän edustajana, että tuen täysin esittelijä Goepelin ehdotusta. Nämä ovat tärkeitä mietintöjä, ja niiden arvon mukaista on saada keskustelulle kunnolliset puitteet nykyisten olosuhteiden sijaan. Annan täyden tukeni esittelijä Goepelille.

  Puhemies . Perustelut olivat vakuuttavat. Tämän istunnon puhemiehenä ehdotan, että muutamme esityslistaa siten, että siitä poistetaan Mulderin ja Goepelin mietinnöistä käytävä yhteiskeskustelu.

(Parlamentti päätti poistaa molemmat mietinnöt päivän esityslistalta.)

  Lutz Goepel (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää vilpittömät kiitokseni kaikille poliittisille puolueille ja ryhmille.

(Suosionosoituksia ja naurua)

  Puhemies . Teimme järkevän ratkaisun. Keskustelu käydään parempana ajankohtana, suotuisammissa oloissa.

(Istunto keskeytettiin klo 11.20 ja sitä jatkettiin klo 11.40.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
puhemies BORRELL FONTELLES

5. Tervetulotoivotukset

  Puhemies . Hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin siirrymme talousarviosta toimitettavaan äänestykseen, haluan ilmoittaa teille, että Chilen parlamentin puhemies Antonio Leal Labrín seuraa istuntoa viralliselta lehteriltä.

(Suosionosoituksia)

Puhemies Leal Labrínin seurana ovat chileläiset kansanedustajat Gonzalo Duarte Leiva ja Germán Becker Alvear. Toivotamme heidät tervetulleiksi ja kiitämme heitä vierailusta.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, tämä on tosiaan työjärjestyspuheenvuoro ja samalla muistutus työjärjestyksen 188 artiklasta. Puhemiehistön kokouksen jälkeen saimme juuri kuulla, ettei Israelin hallitus halua Marine Le Penin osallistuvan suhteista Israeliin vastaavan valtuuskunnan käymiin poliittisiin keskusteluihin. Hän toimii kyseisen valtuuskunnan jäsenenä keskustelun, vuoropuhelun ja avoimuuden hengen mukaisesti.

Haluan kiittää jäsen Brokia täysin oikeasta asenteesta ja todeta selvin sanoin, että kun jäsen Krivine suljettiin vastaavalla tavalla pois neuvotteluista Yhdysvaltain hallituksen päätöksellä, olimme mahdollisista keskinäisistä mielipide-eroistamme huolimatta kaikki yksimielisiä siitä, ettei ole vastaanottavan hallituksen asia määritellä, millainen Euroopan parlamentin valtuuskunnan kokoonpanon tulisi olla.

Siksi rohkenenkin toivoa, että olette kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten oikeuksien takaajana halukas tekemään tämän selväksi Israelin viranomaisille.

  Martin Schulz (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, teidän olisi varmaankin syytä antaa puheenvuoro ensin jäsen Brokille, koska hänellä on jotakin sanottavaa asiasta. Odotan mielihyvin vuoroani ja pyydän siis saada puheenvuoron jäsen Brokin jälkeen.

  Puhemies . Puheenjohtajakokous on päättänyt lykätä ad hoc -valtuuskunnan vierailua Libanoniin, Israeliin ja Palestiinaan, ja toivon tämän olevan tyydyttävä vastaus esitettyyn huoleen.

Kiitos että kiinnititte parlamentin huomion tähän asiaan.

  Carlos Carnero González (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, yritän suhtautua vakavasti puheenvuoroihini, ja koska työjärjestyksessä todetaan, että kaikkien parlamentille virallisesti toimitettavien asiakirjojen on oltava saatavilla kaikilla virallisilla kielillä, haluan huomauttaa, että olen nyt äänestämässä tarkistuksista, jotka ovat saatavilla vain kolmella kielellä: englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Ne ovat toki kaikki todella kunnianarvoisia kieliä, muut niin ovat kaikki muutkin.

Koska tämä saattaa aiheuttaa ongelmia jatkossa, haluan siis huomauttaa teille, ettei tätä tekstiä ole saatavilla kaikilla virallisilla kielillä. Sitä ei ole saatavilla minun äidinkielelläni.

  Puhemies . Sihteeristöstä ilmoitetaan, että he ovat varmoja siitä, että tekstit ovat saatavilla kaikilla kielillä, myös teidän ja minun äidinkielellä. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, ette tarkoita tekstejä, joista meidän on määrä äänestää, vaan äänestysluetteloa. Äänestysluettelo on saatavilla kolmella kielellä, kuten tavallisesti, mutta tekstit, joista meidän on määrä äänestää, ovat saatavilla kaikilla kielillä. Työjärjestystämme ei siis ole rikottu. Tarkistamme kuitenkin asian tulevia täysistuntoja silmällä pitäen.

  Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan torjua tuon takana istuvan ryhmän esittämät väitteet ja saaneen siitä syystä esittää pienen kommentin. Kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten oikeudet turvataan yhtäläisesti. Jos olemme tekemässä matkaa tämäntyyppiselle alueelle, on ehdottoman tärkeää huolehtia tasapainosta, ja matkan jokainen yksityiskohta on suunniteltava ammattimaisesti.

Se, ettei matkaa ollut tällä kertaa mahdollista toteuttaa suunniteltuna ajankohtana, johtui teknisistä syistä. Teemme kuitenkin kyseisen matkan myöhemmin. Emme saa antaa Le Penin ryhmän tehdä asiasta salamyhkäisiä tulkintoja, joihin ei ole aihetta, ja haluan siis torjua heidän kommenttinsa jyrkin sanoin.

  Puhemies . Tässä on menetelty seuraavalla tavalla: puheenjohtajakokous on teitä kuultuaan päättänyt lykätä tämän ad hoc -valtuuskunnan vierailua. Tämä on se perusperiaate, jota olemme noudattaneet. Kaikessa muussa on kysymys mielipiteistä ja tulkinnoista, ja jokaisellahan on niihin oikeus.

6. Äänestykset

  Puhemies . Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

6.1. Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi – Varainhoitovuosi 2007 (äänestys)

  Puhemies . Hyvät parlamentin jäsenet, huomautan, että perustamissopimusten mukaan niin kutsuttuihin ei-pakollisiin menoihin liittyvien tarkistusluonnosten hyväksymiseen tarvitaan äänestyksessä Euroopan parlamentin enemmistö eli 367 ääntä. Pakollisiin menoihin liittyvien tarkistusehdotusten hyväksymiseen sen sijaan riittää annettujen äänten enemmistö.

Ennen äänestystä esittelijä Elles haluaa ehdottaa joitakin teknisiä korjauksia.

  James Elles (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, on hyvä saada vuoden 2007 talousarviota koskeva äänestys käyntiin.

Ennen kuin aloitamme parlamentin ensimmäisen käsittelyn äänestyksen, haluan ilmoittaa, että tekstiin on tarpeen tehdä muutamia teknisiä korjauksia. Sen sijaan että luettelisin tässä pitkän listan numeroita, tekniset korjaukset on esitetty äänestysluettelon liitteenä. Äänestyksen jälkeen asianomaiset yksiköt tekevät tarvittavat korjaukset ja liittävät ne tämän istunnon pöytäkirjaan.

(Parlamentti hyväksyi esittelijä Ellesin ehdottamat tekniset korjaukset.)

- Ennen pääluokasta I toimitettua äänestystä:

  Louis Grech (PSE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ilmoittaa, että päätöslauselmaa muutetaan budjettitarkistuksista toimitettavan äänestyksen tulosten perusteella. Näin ollen mahdollisten teknisten korjausten tekeminen on istuntopalvelujen tehtävä.

(Parlamentti hyväksyi tämän.)

6.2. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2007 (Pääluokka III) (äänestys)

6.3. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2007 (Pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII) (äänestys)

- Ennen 31 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Jacky Henin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, koska ei ole koskaan voitu osoittaa, että Manpowerin tarjoama istuntohenkilöstöratkaisu olisi työntekijä- ja työtuntitasolla yhtään halvempi ja koska parlamentti yrittää jatkuvasti säästää, ehdotamme, että autamme sitä lisäämällä 31 kohdan loppuun seuraavan lauseen: "ei kannata istuntohenkilöstön korvaamista vuokratyövoimalla, koska pitää sitä liian kalliina ratkaisuna".

(Suosionosoituksia)

(Parlamentti hylkäsi suullisen tarkistuksen.)

- Ennen tarkistuksesta 7 toimitettua äänestystä:

  Louis Grech (PSE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ehdottaa, että mietinnön 58 kohdan teksti korvataan seuraavasti: "panee merkille Euroopan unionin talousarvion toteutuksen seurannan parantumisen talousarvioäänestyksensä yhteydessä; pyytää asianosaisia valiokuntia luomaan rakenteen ja menettelyn tämän seurannan toteuttamiseksi vuoden 2007 osalta erityisvaliokuntien kanssa; auttaa näin osaltaan valmistautumista talousarvion uudelleentarkasteluun vuosina 2008–2009; pyytää pääsihteeriä helpottamaan logistiikkaa, jotta säännöllisiä seurantakokouksia voidaan järjestää niiden prioriteettien mukaisesti, jotka kyseiset valiokunnat määrittelevät;"

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ALEJO VIDAL-QUADRAS

6.4. Syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastot (äänestys)

6.5. Unkarin vuoden 1956 kansannousun muisto (äänestys)

- Ennen johdanto-osan J kappaleesta toimitettua äänestystä:

  Michael Cramer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vaikka tässä päätöslauselmassa luodaan yhteys Unkarin kansannousun ja Itä-Euroopan muiden vastarintaliikkeiden välille, siinä ei mainita millään tavalla 17. kesäkuuta 1953 DDR:ssä tapahtunutta kansannousua, jonka aikana ihmiset lakkoilivat ja osoittivat mieltään yli 700 kaupungissa ja kunnassa, kunnes Neuvostoliiton tankit tukahduttivat tämän liikehdinnän. Haluaisin sen vuoksi lisätä seuraavan tekstin johdanto-osan J kappaleeseen:

– (EN) "tunnustaa sen historiallisen ja poliittisen yhteyden, joka on olemassa Unkarin lokakuun 1956 kansannousun ja monien muiden vastarinnan muotojen ja vastarintaliikkeiden välillä, joista voidaan mainita muun muassa Itä-Saksan joukkomielenosoitukset kesäkuussa 1953, Poznan mielenosoitukset Puolassa kesäkuussa 1956, Prahan kevät 1968, Solidaarisuusliikkeen synty Puolassa 1980 ja demokratialiikkeet entisessä Neuvostoliitossa, etenkin Baltian kansojen keskuudessa,"

(Suosionosoituksia)

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

6.6. Moldova (Transnistria) (äänestys)

6.7. Georgia (Etelä-Ossetia) (äänestys)

6.8. Myrkyllisten jätteiden vienti Afrikkaan (äänestys)

6.9. Ympäristönsuojelu ja rikosoikeus (äänestys)

6.10. Euro–Välimeri-assosiaatiosopimus EY/Syyria (äänestys)

6.11. Euroopan unionin strategia Nairobin ilmastonmuutoskokouksessa (äänestys)

6.12. Sisävesiliikenteen integroitu eurooppalainen toimintaohjelma "NAIADES" (äänestys)

6.13. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset (äänestys)

- Kohdasta 45:

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE). – (FR) Anteeksi, mutta olette valitettavasti unohtaneet 45 kohdan alkuperäisen sanamuodon.

  Puhemies . Paljon kiitoksia rakentavasta huomiostanne, mutta olemme äänestäneet vastaavasta tarkistuksesta, eikä sen vuoksi ollut tarpeen äänestää mainitsemastanne tekstikohdasta.

6.14. Työntekijöiden lähettäminen työhön toiseen jäsenvaltioon (äänestys)

- Ennen tarkistuksesta 7 toimitettua äänestystä:

  Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, esittelijän ja varjoesittelijöiden kesken oli sovittu, että teksti kuuluu seuraavasti: "katsoo, että – – direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi on välttämätöntä…;"

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

6.15. Euroopan keskuspankki (2005) (äänestys)

- Ennen tarkistuksesta 7 toimitettua äänestystä:

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, saanen tehdä pienen välihuomautuksen: koska tämä ei ole mikään joutavanpäiväinen mietintö, kysyisin vain, kuinka pätevä on tällainen äänestys, jossa alle puolet jäsenistä on läsnä. Minulla ei ole mitään halua haaskata parlamentin aikaa, nimittäin edellinen puhemies haaskasi sitä jo aivan tarpeeksi.

  Puhemies. Hyvä jäsen Alvaro, ymmärrän huolenne, mutta olemme tarkistaneet, että parlamentti on työjärjestyksen mukaisesti päätösvaltainen ja äänestys on pätevä.

- Ennen tarkistuksesta 11 toimitettua äänestystä:

  Pervenche Berès (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, haluamme tehdä suullisen tarkistuksen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän käsiteltäväksi jättämään tarkistukseen 12, joka koskee back office -toimintoja.

(EN) Sanon tämän englanniksi. Sen sijaan että sanottaisiin "its own settlement infrastructure" ("oman selvitysjärjestelmän"), pitäisi sanoa "a settlement infrastructure" ("selvitysjärjestelmän").

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

  Puhemies. Äänestykset ovat päättyneet.

  Neil Parish (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain kiittää nopeudesta ja tehokkuudesta, jolla olette hoitanut asioita ryhdyttyänne johtamaan puhetta.

  Puhemies . Juuri tällaisia puheenvuoroja puhemies haluaakin kuulla!

(Naurua)

  Brian Crowley (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, ilmoitan vain, että tein virheen viimeisimmässä äänestyksessä. Luulin että olimme äänestämässä tarkistuksesta, vaikka kyseessä olikin Berèsin mietintöä koskeva lopullinen äänestys. Äänestin mietintöä vastaan vaikka olisi pitänyt äänestää puolesta. Sanon tämä vain tiedoksi. Kiitos tehokkuudestanne.

7. Äänestysselitykset

Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi – Varainhoitovuosi 2007

  Gerard Batten, Nigel Farage, Jeffrey Titford ja Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. (EN) UKIP äänesti kaikkien, etenkin tukiin ja propagandaan liittyvien, maksumäärärahojen leikkausten tai peruutusten puolesta, koska se katsoo, ettei näitä varoja olisi koskaan pitänytkään käyttää tällaisiin tarkoituksiin.

Euronews puolestaan on räikeää propagandaa, ja tiedotusvälineiden olisi säilyttävä riippumattomina.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Tupakointi tappaa puoli miljoonaa EU:n kansalaista joka vuosi. Tupakointi on suurin ehkäistävissä olevien sairauksien aiheuttaja kaikkialla EU:ssa. On pettymys, että tarkistukset 376, 489 ja 529 hylättiin (232 ääntä puolesta ja 333 vastaan). Tuen maksamisen EU:n tupakanviljelijöille on loputtava.

- Mietintö: Elles (A6-0358/2006)

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Äänestin tyhjää tarkistuksesta 3 toimitetussa äänestyksessä, koska en ollut aivan varma 23 kohdassa ehdotetun tutkimuksen tarkoituksesta, mutta kannatan täysin 23 kohtaa sinänsä.

  Jan Andersson, Anna Hedh ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen. (SV) Me haluamme talousarvion edistävän EU:n kestävää sosiaalista, taloudellista ja ympäristön kehitystä Lissabonin strategian mukaisesti. Siksi olemme päättäneet äänestää niiden tarkistusten puolesta, joissa asetetaan etusijalle tutkimus ja kehitys sekä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. Emme kuitenkaan halua tukea sellaisia tarkistuksia, joilla annettaisiin lisää rahaa suoraan maataloustukeen tai maataloustuotteiden vientitukiin. Tällainen tuki on jo nyt liiallista ja johtaa tehottomaan maatalouteen, joka vahingoittaa ympäristöä ja jonka harjoittama ylituotannon polkumyynti syventää entisestään rikkaiden ja köyhien välistä kuilua maailmassa.

Emme myöskään halua antaa rahaa tupakanviljelyn tukemiseen, koska sillä on suora yhteys kansanterveysongelmiin. Meidän mielestämme kyseistä tukea olisi pikaisesti leikattava, ja se olisi poistettava ennen pitkää kokonaan. Näin säästyvillä varoilla voitaisiin esimerkiksi rahoittaa tupakan käytön ja tupakkariippuvuuden vähentämiseen suunniteltuja toimia.

  Brigitte Douay (PSE), kirjallinen. – (FR) Torstaina 26. lokakuuta Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan unionin vuoden 2007 talousarvion ensimmäisen käsittelyn. Talousarviossa, jonka kokonaismäärä on 120 miljardia euroa, on sovellettu ensimmäistä kertaa vuosiksi 2007–2013 laadittuja uusia rahoitusnäkymiä, jotka hyväksyttiin toukokuussa 2006 ja joita Ranskan sosialistit eivät kannattaneet, koska heidän mielestään ne eivät tarjoa välineitä tulevaisuuden suuriin haasteisiin.

Tätä taustaa vasten vuoden 2007 talousarvio vaikuttaa varsin vaatimattomalta. Se vastaa vain 1,04:ää prosenttia Euroopan unionin bruttokansantulosta.

Euroopan unioniin kohdistuvien lukuisten sisäisten ja kansainvälisten vaatimusten vuoksi parlamentti on valinnut painopisteitä, joilla eurooppalaisten pitäisi parhaiten havaita EU:n tuoma lisäarvo.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on näin ollen päättänyt äänestää vuoden 2007 talousarvion puolesta varmistuttuaan ensin siitä, että heidän tärkeinä pitämänsä Lissabonin ja Göteborgin strategioihin liittyvät painopisteet on otettu huomioon. Näihin painopisteisiin kuuluvat erityisesti yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä tutkimus ja kestävä kehitys. Viestintäpolitiikan elpyminen ja uusien pilottihankkeiden esiintulo ovat myös rohkaisevia piirteitä Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Vastustin äänestyksessä tarkistusta 811, jossa viitataan budjettivaliokunnan laatimiin maaseudun kehittämisohjelmiin, sekä 23 kohtaan esitettyä tarkistusta 3, koska ne rajoittavat maaseudun kehittämiseen käytettävissä olevaa rahoitusta ja estävät komission ehdottaman "vapaaehtoisen mukauttamisen".

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Tästä talousarviosta ei taaskaan löydy rahaa sitoumustemme täyttämiseen; etenkään niiden, jotka liittyvät kehittymässä olevaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme tai kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Kansallisen hallintomme pilkunviilaajat heikentävät EU:n kykyä kantaa vastuuta maailmassa. He kantavat siitä raskaan vastuun.

Mainitsen kaksi yksityiskohtaa: Aion äänestää puolalaisten äärinationalistien ja katolisten fundamentalistien esittämää tarkistusta vastaan. Siinä kehotetaan vastustamaan "pakkoabortteja". Tietenkin vastustan sellaista ajatusta, mutta EU ei tue kyseistä ohjelmaa. Pikemminkin kyseessä on pyrkimys ujuttaa Yhdysvalloista tuttu herätyskristillinen kiihkoilu EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan, ja juuri tästä syystä sitä on vastustettava.

Toiseksi haluan varainkäytön asianmukaista valvontaa ja vastinetta rahoille. Jotkut kuitenkin käyttävät tällaisia vaatimuksia keinona sitoa komission henkilökunta turhan byrokraattisiin sääntöihin, jotka vaikeuttavat ja hidastavat heidän työtään eivätkä suinkaan ole avuksi.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, että EU:n talousarvio olisi rajattava yhteen prosenttiin jäsenvaltioiden keskimääräisestä BKTL:sta. Olen tämän vuoksi päättänyt äänestää kaikkia Euroopan parlamentin esittämiä määrärahojen lisäyksiä vastaan. Samalla Junilistan hyväksyy ilomielin ne muutamat säästöt, joita on ehdotettu joko budjettivaliokunnan tai yksittäisten jäsenten esittämissä tarkistuksissa.

Epäonnistuneita budjettikohtia on useita, mutta Junilistan pahoittelee erityisesti EU:n maatalouspolitiikalle, koheesiorahastolle ja kalastusalalle myönnettyjä suuria tukimääriä sekä budjettikohtia, joista on tarkoitus rahoittaa erilaisia tiedotuskampanjoita.

Junilistan katsoo lisäksi, että Euroopan parlamentin jatkuvalle matkustamiselle Strasbourgin ja Brysselin välillä olisi tehtävä jotakin ja että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea olisi lakkautettava.

Tällä viikolla (23. lokakuuta 2006 alkaneella viikolla) EU:n tilintarkastustuomioistuin totesi kolmattatoista kertaa peräkkäin, ettei se pysty takaamaan, että enemmän kuin pieni osa EU:n talousarviosta on käytetty asianmukaisesti tai aiottuun tarkoitukseen.

Kuinka tällainen hulluus voi jatkua, että vuosi toisensa jälkeen taloudellisia resursseja jaetaan erilaisiin tarkoituksiin ja vain pienen osan voidaan taata tulevan käytettyä siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty?

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Haluamme toistaa vastustavamme parlamentin neuvottelustrategian keskeisiä näkökohtia sekä sen määrittelemiä painopistealueita vuodeksi 2007 laaditussa yhteisön talousarviossa, mutta meistä on myös tärkeää puhua joidenkin omien ehdotustemme puolesta. Niiden tavoitteena on:

- Euroopan sosiaalirahastosta lähentymistavoitteisiin varattujen määrärahojen lisääminen

- mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön lisääminen ja niiden keskinäisten yhdistysten perustaminen

- metsien suojelu ja säilyttäminen metsäpalojen seurannan ja ennaltaehkäisyn avulla

- kulttuuriperinnön, kuten Ruta del Cister -pyhiinvaellusreitin ja Unescon maailmanperintökohteiden säilyttäminen ja suojelu

- maatalousjärjestöjen ja muiden sidosryhmien välisen yhteistyön lisääminen maaseutualueilla maaseudun elävöittämiseksi sekä perheviljelmien, pienten ja keskisuurten tilojen ja nuorten viljelijöiden tukeminen

- tutkimusten ja selvitysten tekeminen lapsityövoiman käytöstä EU:ssa, tuotannon siirroista ja työllisyydestä, yhteisestä rahasta, välttämättömyyshyödykkeiden hinnoista, pankkien perimistä palvelumaksuista ja palkkioista sekä uuden teknologian vaikutuksista työpaikoilla ja työperäisistä sairauksista

- kotimaansa ulkopuolella kausityötä tekevien työntekijöiden oikeuksien selventäminen ja niistä tiedottaminen.

  Jens Holm, Kartika Tamara Liotard, Erik Meijer ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Vastustamme EU:n talousarvion jatkuvaa paisumista. Se on jo nyt liian laaja, ja suuri osa varoista menee vääriin tarkoituksiin. Unionin uudet tavoitteet ja EU:n rahoitukseen kohdistuvat vaatimukset näyttävät nyt kohtaavan toisensa. Tämä merkitsee uusia maksuvaatimuksia jäsenvaltioille, mutta myös sitä, että byrokraattiseen, tehottomaan ja monimutkaiseen järjestelmään siirretään entistä enemmän varoja. EU:n talousarviosta rahoitetaan kuitenkin myös monia hyödyllisiä aloitteita, ja kannatamme nykyisten varojen käyttöön tehtäviä mielekkäitä muutoksia. Vastustamme kuitenkin jyrkästi talousarvion jatkuvaa paisuttamista ja olemme päättäneet siksi äänestää mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestyspäätökseni on vastalause monivuotiselle budjettikehykselle, jota en voi hyväksyä. Budjettikohtien yksityiskohtainen tarkastelu osoittaa, että monille aloille, kuten tutkimukseen, innovaatioon, Galileon kaltaisiin suuriin teknologiahankkeisiin ja mittaviin Euroopan laajuisiin verkkoihin varatut määrärahat ovat täysin riittämättömät. Tämä talousarvio ei edesauta kasvun elpymistä Euroopassa.

Euroopan apu eteläisille maille, Afrikalle ja Maghreb-maille on valovuosien päässä sellaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta, jota meidän olisi alettava kiireesti toteuttaa ratkaistaksemme äärimmäisen köyhyyden ja hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia.

Nyt on kiire luoda eurooppalainen vero, joka takaisi EU:n talousarvion korkean omavaraisuusasteen, jolloin pystyttäisiin viimein vastaamaan kaikkiin tarpeisiin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olemme jälleen kerran hyväksymässä talousarviota, jolla ei pystytä täyttämään EU:n toimielinten tekemiä sitoumuksia. Tämä pätee erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Se on omiaan lisäämään maailmalla sellaista vaikutelmaa, että EU on kehno siirtymään sanoista tekoihin.

Tästä huolimatta minusta on hyvä, että tässä talousarviossa painotetaan asianmukaista valvontaa ja vastineen saamista rahoille.

- Mietintö: Grech (A6-0356/2006)

  Astrid Lulling (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, pahoittelen, ettei Grechin mietinnön 18 ja 44 kohdista toimitettu kohta kohdalta -äänestystä, koska olisin äänestänyt niitä vastaan. Useat budjettivaliokunnan jäsenet vastustavat itsepintaisesti valtioiden ja hallitusten päämiesten päätöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin kolmea toimipaikkaa. On totta, että kolmen toimipaikan pitäminen lisää kustannuksia. Näiden menojen kutsuminen "turhiksi" on kuitenkin vähintäänkin sopimatonta. Hajasijoittamisella on myös joitakin hyvin myönteisiä seurauksia parlamentin jäsenten ja parlamentin kannalta. Lisäksi se, että kyseenalaistetaan virkamiestemme tarve olla läsnä Strasbourgissa täysistuntojen aikaan, on todellinen loukkaus hallintoamme kohtaan, jonka tiedän harkitsevan tarkkaan, ketkä virkamiehistä lähetetään paikalle.

Olisin vastustanut myös 44 kohtaa, jossa viitataan hämärästi "Strasbourgista saatuihin kokemuksiin". Vastustan tähän kohtaan sisältyviä vihjauksia. Parlamentti on itse asiassa saanut aikaan todellista säästöä ostamalla Strasbourgissa sijaitsevat kolme rakennusta, joita se ei aiemmin omistanut. Kyseessä on erittäin hyvin harkittu menoerä, jonka ansiosta säästyy merkittävän paljon julkisia varoja, toisin kuin vuokramenojen tapauksessa. Olisin halunnut, että muutamat budjettivaliokunnan jäsenet olisivat tehneet objektiivisemman arvion, etenkin kun heidän odotetaan kunnioittavan parlamentin istuntopaikkaa koskevia päätöksiä, pitivätpä he niistä tai eivät.

- Mietinnöt: Elles (A6-0358/2006), Grech (A6-0356/2006)

  Bastiaan Belder (IND/DEM), kirjallinen. (NL) Esittelijät Grech ja Elles ovat oikeassa kannattaessaan tehokkuuden lisäämistä vuoden 2007 talousarviosta keskusteltaessa.

Painopisteiden asettaminen on myös tarpeellinen ja järkevä osa esittelijä Ellesin valitsemaa strategiaa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että painopisteiksi määriteltyjen budjettikohtien käyttöön olisi myönnettävä lisää varoja. Sen sijaan painopisteiden ulkopuolelle jääviä budjettikohtia olisi arvioitava kriittisemmin. Useimmissa tarkistuksissa on kuitenkin valitettavasti päädytty loppujen lopuksi lisäämään määrärahoja.

Minusta on hyvä, että myös monikielisyyden alalla pyritään lisäämään tehokkuutta. Kustannusten alentaminen ei kuitenkaan saa vaarantaa monikielisyyttä.

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin myönteistä, että tehokkaaseen ja taloudellisempaan budjetointiin kiinnitetään nyt enemmän huomiota neuvoston kannan mukaisesti. Siitä syystä Grechin mietintö ansaitsee tukeni.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Olemme tänään äänestäneet varainhoitovuodeksi 2007 laadittua EU:n talousarviota käsittelevien mietintöjen puolesta. Suhtaudumme myönteisesti kaikkiin pyrkimyksiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, että veronmaksajat saavat enemmän vastinetta rahoilleen. Kannatamme myös investoimista tutkimukseen ja kehitykseen sekä pyrkimystä vahvistaa EU:n roolia globaalina toimijana. Hylkäämme kuitenkin ehdotukset maataloustukeen ja aluetukeen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä. Tapamme mukaan suhtaudumme epäillen keskitetysti toteutettaviin kampanjoihin ja mielipiteiden muokkaukseen.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan parlamentin määrärahoja käsittelevän mietinnön puolesta. Pahoittelen kuitenkin, ettei 18 ja 44 kohdista toimitettu kohta kohdalta -äänestystä, koska olisin äänestänyt niitä vastaan.

Useat budjettivaliokunnan jäsenet vastustavat itsepintaisesti valtioiden ja hallitusten päämiesten päätöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin kolmea toimipaikkaa – Strasbourgia, Luxemburgia ja Brysseliä. On totta, että tästä järjestelystä aiheutuu kustannuksia, mutta näiden menojen kutsuminen "turhiksi" on vähintäänkin harkitsematonta. Parlamentin jäsenten ja koko parlamentin kannalta hajasijoittamisella – jota budjettivaliokunnan enemmistö epäreilusti kutsuu maantieteelliseksi hajautumiseksi – on myös joitakin hyvin myönteisiä seurauksia. Lisäksi se, että kyseenalaistetaan virkamiestemme tarve olla läsnä Strasbourgissa täysistuntojen aikaan, on todellinen loukkaus puhemiehistöä ja erityisesti parlamentin hallintoa kohtaan, jonka tiedän harkitsevan tarkkaan, ketkä virkamiehistä lähetetään Strasbourgiin.

Olisin myös äänestänyt 44 kohtaa vastaan, jossa kehotetaan parlamentin hallintoa halventavaan sävyyn mainittujen "Strasbourgista saatujen kokemusten jälkeen" "soveltamaan aikaisempaa tiukempia, vedenpitäviä ja avoimempia menettelyjä kiinteistöjä hankkiessaan".

(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

- Asetusehdotus (C6-0295/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Syrjäisimpien alueiden kalastusalan rakenteellisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen sekä uuden Euroopan kalastusrahaston perustamisen vuoksi on ehdottoman tärkeää jatkaa asetuksessa (EY) N:o 639/2004 säädettyjen poikkeusten voimassaoloa niiden yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten osalta, joita sovelletaan yhteisessä kalastuspolitiikassa toteutettavaan elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen liittyviin rakenteellisiin toimiin.

Ehdotus neuvoston asetukseksi, jossa säädetään näiden poikkeusten voimassaolon jatkamisesta syrjäisimpien alueiden osalta 31. joulukuuta 2006 asti sekä käytännön täytäntöönpanotoimista, jotka on toistaiseksi hyväksytty vuoteen 2008 asti, on tietysti saatava hyväksytyksi mahdollisimman pian, jotta sillä olisi toivottu vaikutus alueella.

Vaikka ehdotus on mielestäni oikeansuuntainen ja olen samaa mieltä sen sisällöstä, olen kuitenkin hyvin pettynyt siihen, että syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastojen uusimis- ja nykyaikaistamissuunnitelma voidaan panna täytäntöön vasta seuraavien rahoitusnäkymien aikana eikä vuodelle 2008 vahvistettavan aikataulun mukaisesti.

Tästä huolimatta aion äänestää asetusehdotuksen puolesta, koska tämä poikkeus merkitsee positiivista syrjintää syrjäisimpien alueiden eduksi.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastoille myönnettäviä poikkeuksia 31. joulukuuta 2006 asti ja sen jälkeen edelleen 31. joulukuuta 2007 asti. Nämä poikkeukset liittyvät laivastokapasiteetin lisäys-/poistojärjestelmiin sekä kalastuslaivaston uusimiseen ja nykyaikaistamiseen myönnettävään tukeen.

Syrjäisimpien alueiden, kuten Azoreiden ja Madeiran, kalastusalan rakenteellisten, sosiaalisten ja taloudellisten erityisolojen vuoksi tämä ehdotus oli saatava erittäin pikaisesti hyväksyttyä. Sen kiireellisyyttä lisäävät myös näiden alueiden pysyvät vaikeudet ja rajoitukset, kuten niiden rajalliset markkinat ja maantieteellinen syrjäisyys.

Asian ydin on siinä, että monien näiden alueiden nykyisellä taloudellisella toiminnalla – tässä tapauksessa kalastuksella – on tärkeä sosio-ekonominen merkitys esimerkiksi varmistettaessa, että ihmiset saavat tuoretta kalaa syödäkseen.

Koska näitä poikkeuksia joka tapauksessa tarvitaan ja koska kalastuslaivastojen tilanteessa on kysymys enemmänkin rakenteellisista kuin taloudellisista tekijöistä, kuten komissio ja neuvosto ovat tunnustaneet, poikkeuksista olisi tehtävä pysyviä ja ne olisi sisällytettävä Euroopan kalastusrahastoon vuosina 2007–2013.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Tänään Euroopan parlamentti äänestää kiireellisessä menettelyssä yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista annettavasta neuvoston asetuksesta, jolla jatketaan nykyisin voimassa olevan asetuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella.

Tärkeimmät sallitut poikkeukset liittyvät uusien kalastusalusten lisäämiseen laivastoon sekä alusten uusimista ja nykyaikaistamista varten maksettavaan valtion tukeen.

Asetuksessa otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden kalastusalan erityisolot, joille on ominaista, että kalavaroja on vielä runsaasti jäljellä ja että kehittämismahdollisuuksia on paljon. Siksi olisi todella typerää yrittää estää näiden alueiden kalastuslaivastoja hyödyntämästä tällaisia mahdollisuuksia!

Toivon, että syrjäisimpien alueiden kalastajat voivat käyttää hyväksi tämän voimassaoloajan pidennyksen laivastonsa kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen.

Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei Euroopan komissio ole edelleenkään esittänyt mitään pitemmän aikavälin suuntaviivoja. Olen pyytänyt jo useaan otteeseen näiden poikkeusten jatkamista vuoden 2006 jälkeenkin. Olisi ollut järkevämpää hyväksyä tämä ehdotus heti alkuunsa eikä tulla joka vuosi pyytämään parlamentilta lupaa alueidemme kalastusalan kannalta täysin välttämättömien poikkeusten jatkamiseen jälleen yhdellä vuodella.

Päätöslauselmaesitys (B6-0548/2006)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä päätöslauselmaa. Traagista tässä epäonnistuneessa vallankumousyrityksessä, jonka neuvostojoukot raa'asti kukistivat surmaamalla tuhansia ihmisiä, on se, että se katkaisi kehityskulun, joka olisi lopettanut Neuvostoliiton sortovallan ja mahdollistanut kosketuksen muun maailman kanssa: hitaan mutta varman tien kohti moniarvoisuutta ja demokratiaa. Sen sijaan kymmenettuhannet ihmiset pakenivat maasta.

Muistan, kun minut kuusivuotiaana koulupoikana lähetettiin vastaanottamaan unkarilaista pakolaislasta, joka oli tulossa luokalleni Gloucestershiressä, hänen ensimmäisenä koulupäivänään. Hänen ja hänen perheensä kurjuuden ja epätoivon näkeminen oli luultavasti ensimmäinen kokemukseni sorron vaikutuksesta tavallisten ihmisten elämään ja tulevaisuuteen. Sitä en ole ikinä unohtanut.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Me Kreikan kommunistisen puolueen edustajat kieltäydyimme osallistumasta äänestykseen, jonka aiheena on Unkarin kansannousun 50. vuosipäivä, josta syntyi varsinainen kommunismin vastainen hysteria.

Lopullisessa päätöslauselmassa, jonka Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä, uusliberaalit ja muut ryhmät Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmää / Pohjoismaiden vihreää vasemmistoa lukuun ottamatta yhdessä allekirjoittivat ja vahvistivat, on omaksuttu Euroopan neuvostolta lainattu ja Euroopan parlamentissa uudelleen käyttöön otettu kommunismin vastainen ideologia.

Imperialistien tukemia ja organisoimia tapahtumia, joiden tavoitteena oli sosialistihallinnon kaataminen, kutsutaan kansannousuiksi ja demokratialiikkeiksi. Kaikkia, jotka taistelivat kiihkeästi sosialismia vastaan, pidetään yhtäläisesti vastarintataistelijoina ja demokraatteina. Nyt on selvää, että EU:ta tukevat poliittiset voimat ovat samoja voimia, jotka kannattavat moraalisesti ja poliittisesti fasismin uudelleennousua Baltiassa ja muissa maissa sekä ajavat ja edistävät omalla esimerkillään kommunistisen toiminnan kieltämistä, kuten Tšekissä ja muissa maissa aiemmin.

Kapitalistisen barbarismin palvelijoiden päätöslauselman 3 kohdassa "demokraattiselle yhteisölle" esittämä vaatimus, että sen on "yksiselitteisesti hylättävä epädemokraattinen kommunistinen ideologia…", osoittaa, miten he pelkäävät sitä.

Me haluamme muistuttaa kaikille niille, jotka haaveilevat barbaarisen, kapitalistisen riistojärjestelmän lopullisesta voitosta, että kommunistinen ideologia synnytti suurimmat yhteiskunnalliset mullistukset ja synnyttää tulevaisuudessa vielä suurempia nimenomaan siitä syystä, että se taistelee sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa ihminen ei riistä toista ihmistä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yksi EU:n viimeaikaisen laajentumisen myönteisimmistä piirteistä on se, että se samalla laajensi yhteistä muistiamme. Useimmille meistä Unkarin vuoden 1956 kansannousu on niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin poliittisestikin kaukainen muisto. Puolan, Baltian maiden, Slovenian ja nyt puheena olevan Unkarin kaltaisten maiden liittyminen unioniin on tuonut mukanaan toisenlaisia muistoja, jotka me olemme omaksuneet, ja nämä muistot ovat nyt puolentoista vuoden ajan kuuluneet täysin tietoisuuteemme. Tämä on saanut meidät näkemään geostrategisen asemamme maailmassa uudella tavalla. Meidän on sisäistettävä tämä näkemys ja päivitettävä sitä mielessämme jatkuvasti. Se on myös selkeyttänyt kuvaamme 1900-luvun demokratiataisteluista.

Toisaalta tämän hetken pitäisi luonnollisesti muistuttaa meitä siitä, ettei kommunismissa ollut mitään romanttista eikä se ollut mikään utopia. Kommunismin historia on täynnä sortoa, väkivaltaa ja epäinhimillisyyttä, ja sitä me emme saa unohtaa.

Päätöslauselmaesitys (B6-0537/2006)

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentin päätöslauselma Etelä-Ossetian tilanteesta on osoitus EU:n imperialistisista suunnitelmista alueella. Tiedämme, että Georgia on vain askeleen päässä liittymisestä Natoon ja että imperialistisia valtoja hännystelevä Saakashvilin hallitus on jo lupautunut ottamaan amerikkalaisen tukikohdan alueelleen.

Imperialististen valtojen keskinäiseen kilpailuun ja voimien mittelöön liittyvä EU:n pyrkimys saartaa Venäjä ja painostaa sitä, katse tiiviisti suunnattuna Venäjän markkinoille ja erityisesti energiamarkkinoille, on piilotettu omahyväisten lausuntojen taakse, joissa EU toteaa kunnioittavansa Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta sekä tuomitsevansa Abhazian ja Etelä-Ossetian itsenäisyysliikkeet.

Yhtä vaivattomasti kuin EU nyt muka puolustaa Georgian alueellista koskemattomuutta se voi huomenna viedä siltä pohjan antamalla tukensa juuri niille separatistiliikkeille, jotka se nyt tuomitsee, mikäli alueella hallitsevien monopolien strategiset edut niin vaativat. Alueen kansoilla on runsaasti kokemusta yhteisön interventionistisesta toimintatavasta – kansalaisten kiihottamisesta sisäiseen kapinaan, kaikenlaisen kapinoinnin tukemisesta ja "keppi ja porkkana" -menetelmän käytöstä. Näiden kansojen on tehtävä omat johtopäätöksensä ja noustava vastustamaan EU:n ja muiden imperialististen voimien ja niitä palvelevien hallitusten politiikkaa ja kumoamaan se.

Päätöslauselmaesitys (B6-0545/2006)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Minusta on hyvä, että äänestämme myrkyllisten jätteiden viennistä Afrikkaan. Äskettäinen tapaus, jossa hollantilainen yhtiö tyhjensi myrkyllisen jätteen Norsunluurannikolle, osoittaa, että monet eurooppalaiset pitävät Afrikkaa yhä kaatopaikkana.

Toivon, että Alankomaiden viranomaiset selvittävät tapauksen perusteellisesti ja saattavat syylliset oikeuden eteen.

- Mietintö: Hieronymi (A6-0337/2006) (äänestys tiistaina 24. lokakuuta)

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Hieronymin mietinnöllä on arvokas päämäärä, nimittäin eurooppalaisen audiovisuaalisen tuotannon tukeminen yhdysvaltalaisen ja muunkin tuotannon synnyttämässä musertavassa kilpailussa.

Keinoiksi, joilla tämä tavoite olisi tarkoitus saavuttaa, mietinnössä esitetään kannustamista yhteistuotantoihin, koordinoitujen markkinointistrategioiden tukemista sekä unionin tuotteiden jakelun edistämistä sekä sisäisillä että kansainvälisillä markkinoilla. Tarkoitukseen varatut määrärahat vaikuttavat kuitenkin varsin rajallisilta. Lisäksi juuri sen vuoksi, että resurssit ovat rajalliset, ei missään tapauksessa vaikuta hyvältä ajatukselta tarjota myös Euroopan ulkopuolisille maille mahdollisuutta osallistua ohjelmaan.

Minun mielestäni tälle alalle annettava sekä kansallinen että EU:n julkinen tuki olisi suunnattava sellaisille audiovisuaalisille tuotannoille, joiden tarkoituksena on tiedottaminen ja tiedon jakaminen – siis opettaminen sanan tiukimmassa merkityksessä – ja hankkeille, joilla on todellisia mahdollisuuksia saada aikaan muutosta nykytilanteeseen, jossa Euroopasta on tullut Yhdysvaltojen kulttuurinen alusmaa. Minusta mietinnössä ei mennä tässä suhteessa riittävän pitkälle.

Päätöslauselmaesitys (B6-0544/2006)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta. On selvää, että monet yritykset ja yksityiset ihmiset rikkovat ympäristön suojelemiseksi laadittuja lakeja rutiininomaisesti. Heistä on usein halvempaa maksaa sakot kuin noudattaa myrkyllisen jätteen mereen laskemista tai kuljettamista koskevia lakeja. Jos haluamme suojella ympäristöä, meidän on harkittava sekä siviili- että rikosoikeudellisten kanteiden nostamista väärinkäytöksiin syyllistyneitä vastaan.

- Mietintö: De Keyser (A6-0334/2006)

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, ettei EU:n pidä sekaantua muiden maiden sisäisiin asioihin. Periaatteen vuoksi on tärkeää noudattaa politiikkaa, jota vaalikamppailun aikana lupasimme toteuttaa. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Syyrian pitäisi parantaa suhteitaan Israeliin.

Junilistan on kaikkien totalitaaristen hallintojärjestelmien tinkimätön vastustaja, ja tuomitsemme kaikki maat, jotka valitsevat kaikenlaisen terrorismin tukemisen. On ilmeistä, että EU:n ulkopolitiikkaa hallitsevat tiettyjen jäsenvaltioiden erilaiset erityisedut eri alueilla ympäri maailmaa. Minusta tällainen politiikka on hyvin vilpillistä ja tuhoisaa, ja se käy hyvin selkeästi ilmi myös esillä olevasta mietinnöstä. EU pyrkii vaikuttamaan Syyrian naapurisuhteisiin, eikä sitä voida pitää hyväksyttävänä.

Olen päättänyt äänestää tyhjää periaatesyistä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Meillä ei luonnollisesti ole mitään sitä vastaan, että teemme assosiaatiosopimuksen Syyrian kanssa, joka, kuten tiedämme, on alueen ainoa maa, jonka kanssa EY:llä ei ole assosiaatiosopimusta. Vastustamme kuitenkin jyrkästi joitakin mietinnön keskeisiä kohtia.

Mietintöä leimaa interventionistinen lähestymistapa ja sekaantuminen laajalti erilaisiin kysymyksiin, joiden suhteen Syyrian kansalla pitäisi olla itsemääräämisoikeus. Lisäksi parlamentti asettaa Syyrian vastuuseen Lähi-idän tilanteesta ja esittää syytöksiä sitä vastaan, mitä parlamentti ei ole tehnyt Israelille ja Yhdysvalloille, jotka ovat ensisijaisesti vastuussa alueen vaarallisesta ja surullisesta tilanteesta. Mietinnön tavoitteisiin kuuluu muun muassa Syyrian poliittisen järjestelmän muuttaminen ja "markkinoihin perustuvan avoimen talouden" luominen. Siinä yritetään pakottaa Syyria noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston Libanonia koskevia päätöslauselmia, mutta unohdetaan mainita, että Israel miehittää edelleen osaa Syyrian alueesta, hyökkää Libanoniin ja jatkaa valtionterrorismia palestiinalaisia vastaan. Mietinnössä kritisoidaan Syyrian politiikkaa ja kehotetaan maata "tarkistamaan nykyistä ulkopolitiikkaansa ja alueellista liittoutumistaan".

Me emme voi hyväksyä sellaista.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Pidän tätä sopimusta tervetulleena. Syyrialla on paljon tehtävää ihmisoikeuksien parantamisessa, suhteissa naapureihinsa ja vähemmistöjen kohtelussa. Katson kuitenkin, että rakentava sopimus on askel eteenpäin.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Euroopan on syytä pitää etäisyyttä Syyriaan, ei siksi, että maa kuuluisi pahan akseliin, niin kuin Yhdysvaltain presidentti Bush väittää, vaan siksi, että se sortaa omia kansalaisiaan ja on tarpeettomana taakkana muille. Syyria on vuosia ollut al-Assadin perheen, isän ja pojan, johtama diktatuuri. Monet Syyrian asukkaat ovat joutuneet pakenemaan ulkomaille, koska ovat olleet vaarassa joutua teljetyksi vankilaan tai kadota kokonaan. Myöskään minkäänlaisen järjestäytyneen opposition toiminta ole sallittua. Poliittisten vastustajien lisäksi myös kurdit ja kristityt tuntevat itsensä uhatuiksi. Naapurimaassa Libanonissa Syyria oli vastuussa vuosia kestäneestä sotilasmiehityksestä, poliittisista murhista ja Hizbollahin aseistamisesta. Toisessa naapurimaassa, Israelissa, sitä pidetään täysin mahdottomana naapurina, joka ei koskaan halua rauhaa tai sovintoa, ja Israel voikin perustella osittain Syyrian toimilla sen, ettei se pyri aktiivisemmin saamaan aikaan rauhansopimusta palestiinalaisten naapureidensa kanssa. Syyria on äskettäin salaa karkottanut iranilaista alkuperää olevan Alankomaiden kansalaisen Iraniin. EU:n asenteessa Syyriaa kohtaan keskitytään edelleen liikaa hyvien suhteiden ylläpitämiseen Välimeren maiden kanssa ja liian vähän demokratiaan ja ihmisoikeuksiin.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Neuvoston ja komission lausunnot ja Euroopan parlamentin päätöslauselma ovat peittelemätön ja provosoimaton hyökkäys Syyriaa kohtaan, jonka ne odottavat pyytävän anteeksi politiikkaansa ja alistuvan imperialismin edessä.

Nyt Syyriaa uhkaillaan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen varjolla sen suhtautumisesta Irakin sotaan, solidaarisuudesta Palestiinan ja Libanonin kansoja kohtaan sekä siitä, että se kieltäytyy kumartamasta imperialistisille suunnitelmille.

EU:n yhä aggressiivisemmaksi käyvä politiikka paljastaa YK:n päätöslauselman 1701 todellisen luonteen. Siinä ennakoidaan jo, millaisen roolin Euroopan unionin jäsenvaltioiden miehitysjoukot aikovat ottaa alueella.

Mietintö on eurooppalainen versio amerikkalaisesta propagandasta, jonka kohteena on Syyria, jonka sanotaan olevan yksi pahan akseliin kuuluvista maista.

Äänestimme mietintöä vastaan ilmaistaksemme solidaarisuutta Syyrian ja Lähi-idän kansoille, jotka amerikkalaiset ja eurooppalaiset imperialistit ovat ottaneet tähtäimeensä.

EU, Yhdysvallat ja Nato ajavat yhdessä Naton "Lähi-idän suunnitelman" läpiviemistä pyrkimyksenään maiden ja kansojen alistaminen. Meidän mielestämme on poliittisesti mahdotonta, että vasemmistolaisiksi itseään kutsuvat poliittiset ryhmittymät hyväksyvät tällaisen mietinnön. Sen myötä ne yhtyvät EU:n ja Yhdysvaltojen imperialistiseen politiikkaan ja tarjoavat siten tekosyyn uusien sotien aloittamiselle.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Vaikka tämä mietintö on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän neuvottelemassa muodossa yleisesti ottaen varsin tasapainoinen, minulla on edelleen pari epäilystä sen hyväksymisen suhteen.

EU:lla ei ole asemansa eikä logististen ongelmien vuoksi voimia eikä kykyä toimia maailmanvaltana. Sillä ei ole myöskään sotilaallisia eikä taloudellisia voimavaroja siihen, ja mikä tärkeintä, sillä ei ole siihen valtuuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että EU:n pitäisi olla kansainvälisen yhteisön passiivinen jäsen. Euroopan merkittävyys markkina-alueena, taloudellisen avun antajana, maahanmuuttajien turvapaikkana sekä naapurina tekee, tai sen pitäisi tehdä, EU:sta ulkopoliittisen kumppanin. En tarkoita nyt perinteisiä näkemyksiä pehmeän vallan eduista tai keskustelua vaihtoehtoisten valta-akseleiden tarpeesta. Puhun nyt edellä mainittuihin seikkoihin perustuvista EU:n mahdollisuuksista vaikuttaa Välimeren alueen – yhden maailman tärkeimmän alueen – politiikkaan ja muuttaa sitä.

Keskipitkällä aikavälillä EU:n pitäisi pystyä vaikuttamaan naapureihinsa samaan tapaan kuin se on vaikuttanut peräkkäisillä laajentumiskierroksilla unioniin liittyneisiin maihin. Meidän pitäisi siis saada Välimeren alueen naapureissamme aikaan samanlainen vaikutus kuin liittymiseen valmistautumisella. Valitettavasti tämä kunnianhimoinen tavoite ei välity tästä sopimuksesta.

Päätöslauselmaesitys (B6-0543/2006)

  Anne Ferreira (PSE), kirjallinen. – (FR) Montrealissa viime vuonna pidetyssä Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksessa tehtiin minimipäätös Kioton pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen ja sen tavoitteiden jatkamisesta vuoden 2012 jälkeen.

Seuraavan vuosikokouksen kynnyksellä tilanne on edelleen aivan yhtä epävarma, ja se on vakava uhka koko Kioton pöytäkirjan tulevaisuudelle, etenkin Kanadan uuden hallituksen viimeaikaisten lausuntojen jälkeen.

Tämä tilanne on käsittämätön ja mahdoton, koska varoitusmerkit lisääntyvät jatkuvasti ja ennusteiden mukaan on varmaa, että hiilidioksidipäästöt lisääntyvät 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä on vastoin parlamentin usein mainitsemia tavoitteitamme tässä asiassa.

Euroopan unionissa vallitsee varsin laaja yksimielisyys, sillä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) on antanut tukensa joillekin hyvin kunnianhimoisille tavoitteille, joiden avulla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta.

Meidän on toimittava nopeasti: on tehtävä päätöksiä ja toteutettava toimia, jotka vastaavat Eurooppaa ja koko maailmaa kohtaavien haasteiden laajuutta. Vastaamalla näihin haasteisiin annamme voimakkaan sysäyksen tutkimukselle ja teknologiselle innovaatiolle sekä tuotantolaitostemme nykyaikaistamiselle.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Ilmastonmuutos ja siitä selviytyminen ovat nykymaailman tärkeimpiä haasteita. Se ei ole enää huomisen vaan tämän päivän kysymys. Toimimisen aika on tullut. Kaikki maailman tiedemiesten esittämät todisteet osoittavat asian olevan juuri näin, vaikka Bushin hallinto valehtelee vaientaakseen omien asiantuntijoidensa kannanotot tähän keskusteluun.

Todellinen ongelma on Yhdysvaltojen hallinto. Kaikki ovat kauhuissaan toisen Persianlahden sodan vaikutuksista tavallisiin irakilaisiin: viimeisimpien arvioiden mukaan yli 650 000 siviiliä on saanut surmansa. Kioton sopimuksen epäonnistuminen uhkaa kuitenkin miljardeja ihmisiä kaikkialla maailmassa ja kokonaisten kansakuntien, kuten Bangladeshin ja Malediivien, olemassaoloa. Tällaisen perinnön Yhdysvaltain hallinto jättää jälkipolville, ellei se ole valmis harkitsemaan uudelleen. Pelkään kuitenkin, että sokeimpia ovat ne, jotka eivät suostu näkemään!

- Mietintö: Wortmann-Kool (A6-0299/2006)

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, sisävesiliikenteen kehittämisen Naiades-ohjelma ja Wortmann-Koolin mietintö sisältävät joitakin erinomaisia piirteitä. Haluaisin tässä yhteydessä korostaa Reinin–Rhonen-yhdysväylän valmiiksi saamisen tärkeyttä. Tämä yhdysväylä on erittäin tärkeä reitti, jonka ansiosta Etelä-Ranska ja Välimeren alueen länsiosa saadaan yhdistettyä Reinin-Mainin-Tonavan jokialueeseen ja sitä kautta Keski- ja Itä-Euroopan uusiin ja kasvaviin markkinoihin aina Mustallemerelle asti. Minun mielestäni tämä ohjelma on ensisijaisen tärkeä ja toivon, että tämän yhdysväylän valmiiksi saattaminen asetetaan etusijalle jaettaessa ohjelman määrärahoja huolimatta siihen liittyvistä teknisistä ja ympäristöön liittyvistä ongelmista, joista olen hyvin tietoinen mutta joita en pidä ylitsepääsemättöminä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Wortmann-Koolin mietinnössä vaaditaan tällä hetkellä kehittymättömän sisävesiliikenteen aktiivista edistämistä.

Tämä turvallinen ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, jonka infrastruktuurissa on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia, voi edistää liikennemuotosiirtymää ja helpottaa muihin liikennemuotoihin kohdistuvia ruuhkaongelmia.

Minusta vaikuttaa myös siltä, että laajentumisen vuoksi lisääntynyt kauppa luo uusia markkinoita, joista tämä kuljetusmuoto on yksi esimerkki.

Eri kuljetusmuotojen välisen tasapainon palauttamiseen tähtäävien toimien käyttöönotto on suunnattoman tärkeää tulevaisuuden kestävän liikennepolitiikan kannalta. Kannatan siis vahvasti sisävesiliikenteen kuljetusverkoston kehittämistä. Tällainen verkosto voisi heti alkuvaiheesta lähtien käsittää kaikki strategiset alueet, jotka ovat tärkeitä, jotta nämä markkinat pääsevät kehittymään parhaalla mahdollisella tavalla.

Euroopan alueellista monimuotoisuutta ajatellen nyt on siis tärkeää luoda tarvittavat oikeudelliset rakenteet, jotka mahdollistavat markkinoiden kehittymisen, joka puolestaan voi edistää liikenteen siirtymistä vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin. Portugalilaisena parlamentin jäsenenä kannatan näin ollen tätä ohjelmaa, joka ei pönkitä kansallista itsekkyyttä ja jolla on uskoakseni myönteinen vaikutus Portugalin kuljetusmarkkinoihin.

- Mietintö: Weiler (A6-0363/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset ovat hyvin suosittuja EU:n jäsenvaltioissa, ja jokseenkin väistämättä Yhdistynyt kuningaskunta on sillä alalla Euroopan mestari. Yhteistyösopimukset ovat valitettavasti kuitenkin eufemismi julkisten varojen ja palvelujen yksityistämiselle tai yksityistämisvalmisteluille, jolloin tarkoituksena on ennen pitkää panna ne myyntiin, jotta yksityiset sijoittajat voivat tehdä niillä voittoa. Kannattajien mukaan tämä parantaa riskien hallintaa. Heiltä jää kuitenkin huomaamatta, että yksityiset yritykset pitävät voitot ja valtio päätyy aina vastuunkantajaksi, kun yhteistyö epäonnistuu tai ei tuotakaan sellaisia voittoja kuin yksityiset yritykset odottivat. Tämä pätee kautta linjan hyvin erilaisiin aloihin moottoriteiden ulkoistamisesta koulujen ja sairaaloiden ylläpitoon ja rakennerahastojen tuen hakemiseen investointihankkeille.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset ovat keino ulkoistaa tehtäviä, joiden hoitaminen kuuluu valtion velvollisuuksiin, ja sitä ei meidän mielestämme voida hyväksyä. Sitä paitsi tässä aloitteessa pyritään saamaan aikaan yhteisön tason oikeudellisia järjestelyjä. Sen vuoksi meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää mietintöä vastaan.

  Jean-Claude Fruteau (PSE), kirjallinen. – (FR) Weilerin mietintö, josta tänään äänestetään, sisältää monia hyviä havaintoja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimusten tulevaisuudesta sekä erityisesti aihetta käsittelevästä vihreästä kirjasta ja komission tiedonannosta KOM(2005)0569.

Tässä mielessä olen iloinen siitä, että mietinnössä tehdään selvä ero julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten välillä ja että lainsäädäntöaloitteita vaaditaan nimenomaan jälkimmäisestä.

Vaikka pahoittelen syvästi, että Euroopan parlamentti päätti olla soveltamatta samaa lähestymistapaa rakenteellisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, täysistunnossa hyväksytyt tarkistukset merkitsevät kuitenkin huomattavaa edistysaskelta "in house" -palvelujen tulevassa määrittelyssä, mikä tarkoittaa entistä turvatumpaa tilannetta eurooppalaisten paikallisviranomaisten kannalta.

Tämä välivaiheen teksti ei suinkaan ole täydellinen, mutta minun mielestäni siihen sisältyy kuitenkin useita edistysaskelia, joiden vuoksi päätin lopulta äänestää sen puolesta. Nyt jää komission velvollisuudeksi ottaa nämä asiat huomioon tätä aihetta koskevissa tulevissa ehdotuksissaan.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, yhteisön nykyistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön oikeudellista kehystä on todellakin selkiytettävä. Tässä selkiyttämisessä on kuitenkin noudatettava tiettyjä periaatteita. Oikeudellista kehystä on sovellettava ensinnäkin ainoastaan julkisen ja yksityisen sektorin välisiin kumppanuuksiin, sen on perustuttava sopimusmuotoisten kumppanuuksien ja toisaalta käyttöoikeussopimuksilla toteutettavien kumppanuuksien erottamiseen toisistaan ja siinä on kunnioitettava kunkin erityispiirteitä, jolloin vältetään uusien erityissäännöksien laatiminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista. Siinä ei myöskään saa kyseenalaistaa käyttöoikeussopimuksiin sovellettavan neuvottelumenettelyn sääntöjä, ja siinä on annettava kansallisille viranomaisille vapaus valita haluamansa rakenne (sekayritysten tai muiden yritysmuotojen perustaminen, julkisen elimen valvonnassa toimivat yksityiset yritykset, ulkoistaminen jne.). Lopuksi on varmistettava, että mahdollinen yhteisön aloite on julkisten palvelujen tarpeen ja niiden suhteen tehtyjen kansallisten valintojen mukainen.

Mikään edellä mainituista tuskin vaatii uusien sitovien säädösten käyttöönottoa, mutta koska vaikuttaa väistämättömältä, että Euroopan unioni puuttuu tällaisiin asioihin, varmistetaan nyt edes se, ettei siitä synny taas sellaista byrokratiasoppaa, jonka keittelemiseen EU:lla tuntuu olevan salainen resepti.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset ovat takaportti, jonka kautta yksityinen pääoma pääsee tunkeutumaan julkiselle palvelusektorille ja ottamaan sen haltuunsa. Ne ovat yleisin keino, jolla eurooppalainen pääoma voi anastaa haltuunsa julkista infrastruktuuria ja julkisia palveluja sekä kiertää kohtaamansa esteet ja ongelmat.

Ne ovat myös keino vaientaa omantunnon ääni rahalla, sekoittaa ruohonjuuritason toimintaa sekä rajoittaa julkisen sektorin tukea yksityistämällä ja kaupallistamalla vähitellen kaikki yleishyödylliset palvelut etenkin paikallistasolla. Tavoitteena on lisätä suuryritysten voittoja ja tehostaa hyväksikäyttöä.

Kaikki mietinnössä esitetyt yritykset asettaa ehtoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käytölle sekä lisätä niiden demokraattista valvontaa ovat pelkkiä verukkeita ja luettelo toivomuksista, jotka viime kädessä vain helpottavat palvelujen laajamittaista siirtämistä kiihtyvään tahtiin yksityisen pääoman hallintaan. Sillä puolestaan on tuhoisia seurauksia työntekijöiden kannalta, mitä mietinnössä näköjään yritetään peitellä.

Ydinkysymys ei ole se, miten julkisia hankintoja koskevia sääntöjä sovelletaan tai miten franchise-sopimukset laaditaan. Merkityksellistä on se, että julkisen varallisuuden hallinnointiin ja siirtoihin liittyvät ratkaisut uhkaavat samalla työntekijöiden oikeuksia voittojen tavoittelun vuoksi.

Äänestimme mietintöä vastaan ja kehotamme kansoja taistelemaan tätä pääomavallan täysimittaista hyökkäystä sekä EU:n politiikkaa vastaan.

- Mietintö: Schroedter (A6-0308/2006)

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan antaa äänestysselityksen työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon käsittelevän Schroedterin mietinnön 4 kohdasta.

Kannatan ehdotusta direktiiviksi, jossa säädetään jäsenvaltioiden välillä liikennöiviä, säännöllisiä matkustajaliikenne- ja rahtipalveluja tarjoavia autolauttoja koskevista edellytyksistä. Olin erityisen iloinen havaitessani myös parlamentin kannattavan sitä.

Kantani perustuu Irlannissa saamiimme kokemuksiin siitä, mitä on tapahtunut irlantilaisten lauttojen miehistölle ja heidät korvanneelle henkilökunnalle, josta suurin osa on ulkomaalaisia. Arvoisa puhemies, saamieni tietojen mukaan aivan äskettäin eräässä tapauksessa työntekijälle maksettiin noin euro tunnilta. On syytä huomata, että Irlannissa vähimmäispalkka on yli 8 euroa tunnilta.

Kyseessä oli pakkoirtisanominen, ei vapaaehtoinen irtisanoutuminen, koska työntekijöille irtisanomisneuvotteluissa esitetty tarjous sisälsi huomattavia palkanalennuksia ja merkittäviä heikennyksiä työoloihin. Pakkoirtisanomisten tuloksena vapautuneet työpaikat täytettiin enimmäkseen ulkomaalaisilla työntekijöillä, joista monet ansaitsevat vain puolet Irlannin vähimmäispalkasta. Tällaisessa tilanteessa yksinkertaisesti riistetään kaikkia työntekijöitä eikä tarjota minkäänlaista turvaa. Tilanne lisää muukalaisvihaa ja on oivallinen esimerkki siitä, miten työtä koskevista standardeista aletaan kilvan tinkiä.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa koskevissa EU:n perusperiaatteissa kielletään kaikenlainen kansallisuuteen perustuva syrjintä muista jäsenvaltioista tulevia työntekijöitä kohtaan työsuhteeseen, palkkaukseen tai muuten työhön liittyvissä asioissa.

Mikä sitten on todellisuus? Jotkut jäsenvaltiot pitävät edelleen tiukasti kiinni siirtymäkausista, joita sovelletaan työmarkkinoiden luomiseen. Työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi liittyy läheisesti palveludirektiiviin, ja uusia jäsenvaltioita edustavien parlamentin jäsenten kiihkeästä ja oikeutetusta vastustuksesta huolimatta Euroopan parlamentti jätti ensimmäisessä käsittelyssään 24 ja 25 artiklan pois luonnoksesta direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla.

Meidän mielestämme nämä artiklat ovat ratkaisevan tärkeitä, koska työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin perusajatuksia tulkitaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa eivätkä työntekijät ole yleensä tietoisia heille direktiivin nojalla kuuluvista oikeuksista. Ikävä kyllä minun täytyy todeta, ettei komission suuntaviivoilla pystytä poistamaan työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden tiellä olevia esteitä eikä siten ratkaisemaan ongelmia, joita työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta aiheutuu jäsenvaltioiden yrityksille ja työntekijöille.

Olen äänestänyt Schroedterin mietintöä vastaan, koska se ei sisältänyt tärkeimpiä tarkistuksia, joiden tavoitteena olisi ollut liikkuvuuden lisääminen EU:n työmarkkinoilla. Pelkään, että esittelijän omaksuma kanta aiheuttaisi tarpeettomia esteitä työpaikkojen luomiselle ja veisi meiltä mahdollisuuden onnistua yrityksessämme saada palvelujen sisämarkkinat täysin toimiviksi.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, ajattelin, että teitä ehkä kiinnostaa, että äänestin sen päätöslauselman puolesta, jonka annoimme Schroedterin laatiman työllisyysvaliokunnan mietinnön pohjalta, koska mielestäni sen yleinen lähtökohta, eli se, että meidän on pikemminkin parannettava nykyisen lainsäädännön soveltamista kuin laadittava uutta lainsäädäntöä, on tällä kertaa oikea.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on aikanaan, kun olemme ensin arvioineet, olemmeko onnistuneet parantamaan lainsäädännön soveltamista lähitulevaisuudessa, palattava kysymykseen siitä, kaipaako alkuperäinen direktiivi muuttamista, päivittämistä tai muunlaista parantamista.

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Kun yhdessä jäsenvaltiossa toimiva yritys haluaa laillisesti lähettää työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon, menettelystä on tehtävä mahdollisimman yksinkertainen eikä sitä pidä kuormittaa lisäbyrokratialla. Parlamentin ei pitäisi antaa hyväksyntäänsä käytännöille, jotka yhteisöjen tuomioistuin on todennut laittomiksi ja komissio suhteettomiksi. Työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon laaditussa Schroedterin mietinnössä vaaditaan lisää byrokratiaa, kuten ennakkoilmoituksia, joita vaadittaisiin yrityksiltä, jotka aikovat lähettää työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon, tai velvollisuutta säilyttää yksityiskohtaiset asiakirjat. Jotkut käytännöt ovat suhteettomia, edistävät protektionismia ja vievät pohjaa pois palveludirektiiviltä. Tällainen viesti vie uskottavuutta EU:n sitoutumiselta Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaan.

Komission laatima teksti on järkevä ja käytännöllinen. Tässä sosialistien mietinnössä yritetään muuttaa tekstiä väärään suuntaan. Tässä tilanteessa brittiläiset konservatiivit eivät voineet antaa tukeaan mietinnölle.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä huomautetaan, ettei työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä sovelleta kaikissa jäsenvaltioissa täysimääräisesti. Siksi on tarpeen ottaa käyttöön joitakin toimia, joilla jäsenvaltiot voivat aidosti taata vähimmäissuojeluvaatimusten sekä työehtoja ja -oloja koskevien vähimmäismääräysten toteutumisen tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien työntekijöiden osalta. Junilistan kannattaa kohdemaan lainsäädännön soveltamista toisessa jäsenvaltiossa työskenteleviin työntekijöihin. Tämä on yksi niistä asioista, joita olemme korostaneet palveludirektiivistä käydyissä keskusteluissa. Edellä esitettyjen syiden perusteella olen päättänyt äänestää koko mietinnön puolesta.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. (EN) Haluan antaa lyhyen selityksen työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin 96/71 soveltamista käsittelevän Schroedterin mietinnön alkuperäisen tekstin 4 kohdasta. Kannatan ehdotusta direktiiviksi, jossa säädetään jäsenvaltioiden välillä liikennöivien, säännöllisiä matkustajaliikenne- ja rahtipalveluja tarjoavien autolauttojen miehistöjä koskevista edellytyksistä. Mielipiteeni perustuu Irlannissa saamiimme kokemuksiin ja siihen, mitä tapahtui irlantilaisille työntekijöille ja enimmäkseen ulkomaalaisille työntekijöille, jotka palkattiin heidän tilalleen irlantilaisille lautoille. Saamieni tietojen mukaan eräässä tilanteessa työntekijälle maksettiin kampaajan työstä noin yksi euro tunnilta, kun Irlannissa vähimmäispalkka kuitenkin on yli kahdeksan euroa tunnilta. Nämä irtisanomiset olivat pakkoirtisanomisia, koska työntekijöille irtisanomisneuvotteluissa esitetty tarjous sisälsi huomattavia palkanalennuksia ja merkittäviä heikennyksiä työoloihin. Irtisanomisten tuloksena vapautuneet työpaikat täytettiin enimmäkseen ulkomaalaisilla työntekijöillä, joista monille maksettiin vain puolet Irlannin vähimmäispalkasta. Tällaisessa tilanteessa yksinkertaisesti riistetään työntekijöitä eikä tarjota minkäänlaista turvaa. Tilanne lisää muukalaisvihaa ja on oivallinen esimerkki siitä, miten työtä koskevista standardeista aletaan kilvan tinkiä.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Esittelijä haluaa täysin oikeutetusti vastustaa Euroopan komission valitettavan tavallisiksi käyneitä ylilyöntejä liberalisoinnin suhteen.

On sietämätöntä, että komissio on yrittänyt tiedonannossaan esittää uudelleen alkuperämaaperiaatteen käyttöönottoa, vaikka parlamentti hylkäsi sen palveludirektiiviä koskevassa äänestyksessään. Vaadin esittelijän tavoin, että direktiivi on pantava täytäntöön mahdollisimman pian, että sitä on noudatettava tarkasti ja että laiminlyönneistä on määrättävä sakkoja.

Komission on tunnustettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jossa todetaan, että itsenäisten työntekijöiden ja lähetettyjen työntekijöiden asema on erilainen ja että viimeksi mainittuihin on sovellettava edullisempia sosiaalisia standardeja.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kaikki se, mitä ensimmäisestä Bolkesteinin direktiiviä käsitelleestä päätöslauselmasta jätettiin pois, on nyt otettu takaisin Euroopan komission suuntaviivoihin työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin 96/71 soveltamisesta, jotta rikos työväenluokkaa kohtaan olisi täydellinen. Komissio pyrkii nyt yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön nojalla kumoamaan ne puutteelliset ja vajavaisetkin säännöt, jotka työntekijät ovat onnistuneet hankkimaan suojakseen, sekä poistamaan kaikenlaisen kohdemaan harjoittaman valvonnan lähetettyjä työntekijöitä kohtaan. Näin heikennetään yleisesti kollektiivisten työsopimusten vaikutuksia ja työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia.

Eurooppalaisen pääoman poliittiset äänitorvet – Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä sekä sosiaalidemokraatit ja liberaalit – jotka äänestivät helmikuussa 2006 Bolkesteinin direktiivin puolesta Euroopan parlamentissa, ovat nyt tämän komission tiedonantoa käsittelevässä mietinnössä esitetyn uuden, mahdottoman kompromissin myötä rääpimässä kokoon puolivillaisia suosituksia, joilla helpotetaan EU:n pyrkimyksiä ohjailla työväenliikettä. Ne ovat jälleen tekemässä palveluksen monopoleille, joiden pyrkimyksenä on omien voittojensa lisääminen työväenluokkaa riistämällä.

Työväenluokan ja yleisemminkin työntekijöiden taistelu EU:n kansalaisvastaista politiikkaa vastaan tulee väistämättä kärjistymään, ja se on ainoa keino tyydyttää työväenluokan, ruohonjuuritason perheen, tämänhetkiset tarpeet.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) EPLP (European Parliamentary Labour Party) antoi äänestyksessä tukensa työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä koskevalle Schroedterin mietinnölle, koska katsoo, että tämän tärkeän säädöksen täytäntöönpanoa on tarpeen parantaa, jotta helpotetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.

EPLP tunnustaa kuitenkin, että jäsenvaltioilla on erilaisia täytäntöönpanomekanismeja ja että jäsenvaltioiden välillä saattaa olla eroja esimerkiksi tiedottamista koskevissa vaatimuksissa. Mahdollisten vaatimusten on oltava oikeasuhtaisia ja perusteltuja. On tärkeää, ettei tällä säädöksellä lisätä yritysten tarpeettomia velvoitteita eikä puututa ulkomaisten palveluntarjoajien oikeuteen lähettää työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi 96/71/EY on tärkeä virstanpylväs eurooppalaisessa työlainsäädännössä. Schroedterin mietinnössä tuodaan esiin direktiivin soveltamisessa ilmenneitä ongelmia ja vastataan näin komission tiedonantoon – joka luvattiin laatia jo vuonna 2004 mutta joka ilmestyi vasta huhtikuussa 2006 – jossa komissio on pyrkinyt yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden nojalla rajoittamaan jäsenvaltioiden käytettävissä olevia valvontakeinoja.

Schroedterin mietinnössä etsitään uutta tasapainoa talouden vapauttamisen ja sosiaalisen suojelun välille. Näin ollen tiettyjen hallinnollisten toimien (esimerkiksi näennäisesti itsenäisten ammatinharjoittajien paljastamiseksi tehtävien tarkastusten tai työehtosopimusten) ei enää voida katsoa rajoittavan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:n työmarkkinoilla, kuten myös yhteisöjen tuomioistuin on todennut.

Vähimmäispalkkaa, työoloja sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat ehdot ja kohdemaaperiaate ovat tärkeitä välineitä sosiaalisen polkumyynnin ja epäreilun kilpailun estämisessä. Samalla niillä varmistetaan, että työntekijöitä ja palveluntarjoajia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tämän mietinnön ansiosta Euroopassa viime vuosina vallinnut uusliberaali suuntaus on saanut vastapainoksi sosiaalista ulottuvuutta. Euroopan parlamentin on kannettava vastuunsa työntekijöiden sosiaalisessa suojelussa, ja siitä syystä kannatan Schroedterin mietintöä.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. (PL) Työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin täytäntöönpanoa käsittelevä Schroedterin mietintö vie pohjan pois kaikilta arvokkailta säännöksiltä, jotka palveludirektiivistä tehdyn kompromissin jälkeen sisältyvät työtekijöiden lähettämistä koskeviin Euroopan komission suuntaviivoihin. Poliittiselta kannalta tämä merkitsee peräytymistä vaivalla saavutetusta kompromissista.

Euroopan komissio otti tehtäväkseen osoittaa (ei-sitovassa asiakirjassa), että sosiaaliselle suojelulle ja markkinoiden hallinnolliselle sääntelylle on olemassa yläraja, jota jäsenvaltiot eivät voi ylittää, jotteivät loukkaa palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta. Palveludirektiivin voimaantuloon astihan työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi on edelleen palvelumarkkinoiden keskeisin oikeusperusta.

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnössä vesitetään kaikki edellä mainittujen suuntaviivojen keskeiset säännökset. Siinä puolustetaan palvelumarkkinoiden sietämätöntä nykytilannetta, jossa hallintoviranomaiset harjoittavat systemaattista häirintää uusien jäsenvaltioiden yrityksiä kohtaan rajoittaakseen kilpailua. Tämä on selkeä ja yksinkertainen esimerkki protektionismista. Sitä vain harjoitetaan työntekijöiden ja sosiaalisen suojelun nimissä.

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Tämä on tosiasia: työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, eikä se täytä tehtäväänsä. Tämä johtuu siitä, että tietyistä keskeisistä käsitteistä (työntekijä, vähimmäispalkka ja alihankinta) on olemassa erilaisia tulkintoja, että direktiivin noudattamista on vaikea valvoa ja että sekä työntekijöiden että pk-yritysten on vaikea saada tietoa.

Jos haluamme saada aikaan tehokkaan yhteistyöjärjestelmän jäsenvaltioiden kesken, meidän on lisättävä työmarkkinaosapuolten osallistumismahdollisuuksia, annettava lähetetyille työntekijöille enemmän tietoa heidän oikeuksistaan sekä tarjottava yhteyskumppaneita yrityksille, etenkin pk-yrityksille ja käsityöyrityksille.

Lopuksi muistutan, että Euroopan komission on nyt ehdottoman tärkeää pyrkiä löytämään rakentavia ratkaisuja, joilla voidaan ehkäistä ja poistaa epäreilua kilpailua – josta esimerkkeinä voidaan mainita postilaatikkofirmat tai kaksinkertainen laskenta eri jäsenvaltioissa – ja epäasianmukaisesta työntekijöiden lähettämisestä johtuvaa sosiaalista polkumyyntiä, joka ilmenee erityisesti näennäisesti itsenäisten ammatinharjoittajien käyttämisenä.

Tässä ei ole kysymys direktiivin säännöstön muuttamisesta vaan sen parantamisesta. Siksi äänestin Schroedterin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta.

- Mietintö: Berès (A6-0349/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentti on suorittanut vuosittaisen rituaalinsa ja antanut hyväksyntänsä Euroopan keskuspankin (EKP) noudattamalle rahapolitiikalle. Vaikka mietinnössä vaaditaan malttia koronnostoon ja investointeihin, eniten siinä kuitenkin painotetaan hintatason vakautta ja julkisen talouden vakauttamista, jotka heikentävät talouskasvua, työllisyyttä ja ihmisten ostovoimaa. Kun sen sijaan kaivataan vastauksia EKP:n perustavoitteen vastaisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin huolenaiheisiin, resepti on aina sama, eli työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenteelliset uudistukset, eikä siinä ole mitään yllättävää.

Kun mietinnössä todetaan, että EKP:n johtokunnan nimitysmenettely on toiminut hyvin ja ettei johtokunnan jäseniä pitäisi valita kansallisuuden perusteella, siinä unohdetaan, että kyseinen järjestelmä toimii aina suurimpien EU-valtioiden vuorottelun pohjalta. Johtokunnan valinnassa vuonna 2003 käyttöönotetun vuorottelujärjestelmän todellinen vaikutus on se, etteivät pienet maat pääse osallistumaan rahapoliittisia päätöksiä koskeviin äänestyksiin. Parlamentti on ilmoittanut vastustavansa tällaista järjestelyä, koska se on monimutkainen ja epäoikeudenmukainen, ja on sen sijaan ehdottanut johtokunnan kokoonpanoksi vain yhdeksää jäsentä. Ei varmaan ole vaikea arvata, ketkä otetaan mukaan ja ketkä jäävät ulkopuolelle. Kaikista näistä syistä meidän oli pakko äänestää mietintöä vastaan.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minun nähdäkseni Berèsin mietintö osoittaa, että EKP:n noudattama rahapolitiikka on epäonnistunutta. Rehellisesti sanottuna ainoita todella myönteisiä esiin tulleita seikkoja ovat keskuspankin tuottama voitto sekä se, että se on ainakin onnistunut luomaan työpaikkoja omien seiniensä sisällä, sillä sen työntekijämäärä (ties mihin sitä sitten tarvitaankin) on lisääntynyt 86 prosenttia seitsemässä vuodessa.

Olemme tulleet siihen pisteeseen, että lisätäkseen euron suosiota Euroopan unionin kansalaisten keskuudessa esittelijä ehdottaa seteleiden vaihtamista, niin että olemattomien siltojen sijaan niissä kuvattaisiin todellisia eläviä olentoja, maisemia tai monumentteja, jotka ovat juurtuneet osaksi maanosamme kulttuuria.

Minä ja Front Nationalia edustavat kollegani olemme monen monta kertaa sanoneet täällä ääneen sen, mitä ajattelemme tämänkaltaisesta politiikasta, sen katastrofaalisista vaikutuksista eurooppalaisten työllisyyteen ja ostovoimaan, sen keskittymisestä taloudellisten tavoitteiden sijaan rahoitusjärjestelmään, valuuttapolitiikan puuttumisesta ja tällä kertaa korkojen nostosta, joka hidastaa entisestään kasvua. Meidän mielipiteemme ei ole muuttunut.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Ruotsin kansa hylkäsi kansanäänestyksessä euron käyttöönoton suurella enemmistöllä. Kannatan tätä kantaa täydestä sydämestäni. Mietintö haiskahtaa vahvasti euromyönteiselle propagandalle, jolle en voi antaa tukeani. Mietinnön 26 kohdassa esitetään toimia, joilla olisi varmistettava, etteivät eurooppalaiset etäänny eurosta. Mietinnön 27 kohta on taas propagandaa perustuslain puolesta. Vastustan tämäntyyppisiä muotoiluja ja olen äänestänyt koko mietintöä vastaan.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen suhtautuminen euroon on täysin selvä: olemme tiukasti sitoutuneet punnan säilyttämiseen. Koska Euroopan unioni yleensä ja erityisesti euroalue ovat suurimpia kauppakumppaneitamme, seuraamme kuitenkin valppaasti euron vakauttamisen tarvetta, koska se vaikuttaa suoraan Yhdistyneen kuningaskunnan hyvinvointiin. Siksi varaamme itsellemme oikeuden esittää mielipiteemme silloin, kun Euroopan keskuspankin riippumattomuuteen kohdistuu mielestämme epäoikeutettua poliittista painetta. Viime vuoden aikana, kun korkoja on nostettu historiallisen alhaisista lukemista, Euroopan keskuspankki on joutunut poliittisten hyökkäysten kohteeksi, ja muun muassa tällä mietinnöllä on pyritty puuttumaan sen hallintoon. Onneksi mietinnön lopullisessa versiossa kunnioitetaan EKP:n riippumattomuutta. Olemme sen vuoksi tehneet poikkeuksellisen ratkaisun ja antaneet sille kannatuksemme, jotta voimme ilmaista sitoumuksemme vakaaseen rahapolitiikkaan.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Sen jälkeen kun euro otettiin käyttöön seitsemän vuotta sitten, eurooppalaisten ostovoima on laskenut merkittävästi. Euroalueella on ollut nähtävissä selvää hintojen nousua kodin ja vapaa-ajan tarvikkeissa sekä vielä selkeämmin asumiskustannuksissa, mikä johtuu riskirahastojen puutteellisesta valvonnasta. Sen vuoksi vaikutukset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja keskiluokkaan jo ilman liiallisesta velkaantumisesta aiheutuvia vaikeuksiakin.

Euroalueen talouskasvu on jopa laskenut: BKT:n määrän kasvu on alentunut niin, että kun se vuonna 2004 oli 1,8 prosenttia, vuonna 2005 vastaava luku oli 1,4 prosenttia. Vuosien 2007–2013 kasvunäkymät ovat vielä huolestuttavammat, koska euro muodostaa suuremman riskin Euroopan kasvulle, kun dollarin kurssi muuttuu liian edulliseksi.

Euroopan keskuspankki ultraeurooppalaisine periaatteineen ja filosofioineen on demokratiavajeen ja tietyn avoimuuden puutteen ilmentymä, mutta se ei myöskään kykene saavuttamaan mitään Euroopan unionin taloudellisista tai sosiaalisista tavoitteista. Näiden merkkien perusteella pitäisi olla selvää, että meidän on päästävä eroon euroalueesta ja että yksittäisten valtioiden olisi saatava takaisin päätösvaltansa taloudellisessa, sosiaalisessa ja rahapoliittisessa päätöksenteossa vapaassa Euroopassa, jossa kansalliset ja yhteisön edut ja niiden suojelu ovat etusijalla.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Voisin yhtyä laajasti ottaen mietinnön linjauksiin etenkin avoimuuteen ja valvontaan liittyvissä asioissa, mutta meidän on mielestäni suhtauduttava varoen yhteen asiaan, nimittäin hedge-rahastoihin.

On aivan asianmukaista, että kaikki keskeiset rahaviranomaiset seuraavat tarkasti hedge-rahastoja. On kuitenkin ennenaikaista vaatia selvityksiä mahdollisen sääntelyn pohjaksi. Sääntelyn tarvetta olisi punnittava suhteessa niihin mahdollisiin uhkiin, joita tällaisten rahastojen katsotaan aiheuttavan.

  Sahra Wagenknecht (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) EKP väittää kerta toisensa jälkeen, että hintatason vakaus edistää uusien työpaikkojen luomista ja kasvua. Euroalueella hintatason vakaus on todellisuutta. Useilla aloilla kokonaishintatason nousu kahdellakin prosentilla synnyttää heti deflaatiopaineita, mutta heti kun euroalueella näkyy pieniäkin elpymisen merkkejä, korkojen nostaminen on ainoa tapa, jolla hintatason vakaudesta sokeasti kiinni pitävä EKP osaa reagoida tilanteeseen. Se nostaa korkoja, vaikkei inflaatiosuuntauksista ole näkyvissä pienintäkään merkkiä ja vaikkei vallitsevassa joukkotyöttömyydessä ole tapahtunut mitään muutoksia ja palkat nousevat hitaammin kuin tuottavuus. Tämä taas ei pitemmällä aikavälillä voi johtaa mihinkään muuhun kuin kansallisten talouksien vakavaan epätasapainoon. EKP nostaa korkoja siitä huolimatta, että jopa pääomamarkkinat, joiden pitkät korot ovat olleet äärimmäisen matalalla tasolla, ovat ilmaisseet, etteivät odota tulevaisuudelta sen paremmin merkittäviä hinnannousuja kuin kestävää talouden elpymistäkään, ja vilkaisu Atlantin yli osoittaa, ettei ole mitään syytäkään.

Alkuperäisessä versiossa tämän mietinnön laatijalla oli rohkeutta esittää kriittisiä kannanottoja. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan äänestyksen jälkeen niistä ei valitettavasti ole paljoakaan jäljellä, vaikka kritiikin sana olisi lievästi sanottuna ollut paikallaan.

Euroopassa tarvitaan nyt erilaista rahapolitiikkaa: sellaista, jota ohjaa monetarististen oppien sijaan sosiaalinen vastuullisuus ja joka edustaa eurooppalaisten suuren enemmistön etuja eikä vain finanssihaiden ja Euroopan raharikkaiden etuja.

  Puhemies . Äänestysselitykset ovat päättyneet.

8. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.50 ja sitä jatkettiin klo 15.05.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

9. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja

10. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja

11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

12. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista.

12.1. Tiibet

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Tiibetiä koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Adam Jerzy Bielan (UEN), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Kiinan miehitys Tiibetissä on jatkunut jo yli 50 vuoden ajan. Kiinan viranomaiset ovat harjoittaneet syrjinnän ja vainoamisen politiikkaa, jonka tavoitteena on tiibetiläisten syrjäyttäminen omassa kotimaassaan. Kiinan armeija syyllistyi jälleen äskettäin raakaan tappamiseen. Tässä tapauksessa puolustuskyvytön tiibetiläinen nunna murhattiin hänen ylittäessään Nepalin rajaa. Kiina kieltää sen, että Nepaliin pyrkiviä tiibetiläispakolaisia ammuttiin, mutta koko tapahtuma tallennettiin filmille.

Parlamentti ei saa vaieta eikä suhtautua välinpitämättömästi näihin tapahtumiin. Emme saa enää sietää Kiinan viranomaisten Tiibetin kansaa kohtaan harjoittamaa politiikkaa, joka perustuu voimakeinoihin ja sortoon.

Näin ollen kehotan Kiinan kansantasavallan hallitusta lopettamaan Tiibetin kansan ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeuksien loukkaamisen. Pyydän Kiinan hallitusta myös takaamaan, että se noudattaa kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä normeja ja uskonnonvapautta. Tiibetille on myönnettävä todellinen autonomia ja Tiibetin kansalle on sallittava uskonnonvapaus ja oikeus koulutukseen.

Pyydän Kiinan kansantasavallan hallitusta jouduttamaan Dalai-laman edustajien kanssa aloitettua vuoropuhelua ja pyrkimään siihen, että Tiibetin kysymykseen saadaan mahdollisimman nopeasti ratkaisu, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä.

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Kiinan edustajat kuvasivat rajalla 30. syyskuuta tapahtuneita tapahtumia ikään olisi ollut kyse siitä, että ryhmä tiibetiläisiä olisi hyökännyt heidän kimppuunsa ja he pystyivät vain vaivoin puolustamaan itseään.

Toisin kuin useissa muissa tapauksissa tällä kertaa on käytettävissä videomateriaalia, joka todistaa selvästi päinvastaista. Video osoittaa, etteivät tiibetiläispakolaiset hyökänneet, vaan päinvastoin kyse oli siitä, että joukko nuoria, lapsia, nunnia ja munkkeja pyrki rajan yli. Euroopan unionin on torjuttava voimakkaasti kiinalaisten kertomus tapahtumasta ja vaadittava asian selvittämistä.

On vaadittava selvitystä myös siitä, mitä kiinalaisten joukkojen pidättämille lapsille on tapahtunut, mikä näiden lasten ja pakolaisten tilanne on nyt ja miten tällaiset tapaukset käsitellään rajalla tavallisesti. Euroopan unionin on tehtävä päivänselväksi, että Tiibetille on myönnettävä Dalai-laman ehdottaman keskitien politiikan mukaisesti todellinen autonomia, vaikka se sijaitseekin Kiinan rajojen sisällä.

  Thomas Mann (PPE-DE), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, Kiinan ja Nepalin välisellä rajalla sattui jälleen tapahtumasarja, jolla oli kohtalokkaat seuraukset. Kun ryhmä tiibetiläisiä yritti paeta 30. syyskuuta Nangpan solan yli Nepaliin, kiinalaiset rajavartijat avasivat tulen näitä aseettomia siviilejä vastaan. Tulituksessa kuoli 17-vuotias nunna Kelsang Namtso, monet haavoittuivat, ja 30 ihmistä, joukossa myös naisia ja 9 lasta, pidätettiin.

Haluan toistaa sen, mitä edelliset puhujat jo totesivat. Tämä onneton tapahtuma ei olisi koskaan tullut päivänvaloon, jollei paikalla olisi sattumalta ollut romanialainen kameraryhmä, joka kuvasi tapahtuman. Heidän tallentamansa kuvamateriaali esitettiin parhaimpaan katseluaikaan Alankomaiden televisiossa. Tästä huolimatta Beijing väittää, että ammuskelussa haavoittui ihmisiä mutta kukaan ei kuollut ja että tiibetiläiset olivat avanneet tulen ja kiinalaisten oli pakko puolustautua.

Tuomitsemme kiinalaisten turvallisuusjoukkojen raa'an toiminnan ja kehotamme viranomaisia kohtelemaan pidätettyjä inhimillisellä tavalla ja noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. Kiina on allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, joka suojelee alaikäisiä valtion mielivaltaiselta kohtelulta ja pidätyksiltä.

Nangpan solan tapahtumat on tutkittava mahdollisimman pian ja rikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan. Tällaiset puolustuskyvyttömiin siviileihin kohdistuvat hyökkäykset on otettava esiin EU:n ja Kiinan välisen vuoropuhelun seuraavalla kierroksella.

Vaadin komission edustajia muodostamaan tilanteesta oman käsityksensä. Menkää Katmandussa olevaan Tibetan Welfare Centre -virastoon, kuten Euroopan parlamentin tilapäisvaltuuskunta teki heinäkuussa Nepalin matkallaan, pyytäkää virastoon saapuvia pakolaisia kertomaan kokemuksistaan ja tehkää jotakin asian hyväksi!

(Suosionosoituksia)

  Erik Meijer (GUE/NGL), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, on oikein, että parlamentti ilmaisee jälleen kerran suuttumuksensa. Luulen, että valitettavasti tämä on tarpeen vielä useasti vastaisuudessakin. Tiibetin tilanne ei parane vaan huononee, ja tämä saattaa itse asiassa olla meidän syytämme. Jo ennen vuotta 1951 Euroopan maat hyväksyivät sen, että Tiibet olisi osa Kiinaa, vaikka asiaa ei kuvattu näin kartoissa. Tilanne jatkui samanlaisena, kun Kiinan kansantasavalta sitten 1950-luvulla todella valtasi tämän karun alueen sotilaallisin keinoin ja Dalai-lama pakeni Intiaan.

Kiinan pääsy Tiibetiin on nyt helpottunut, kun maailmanennätyskorkeudessa sijaitseva rautatie on otettu käyttöön. Ulkomaalaiset vuorikiipeilijät näkivät äskettäin, kuinka maasta pakenemista yrittäneet tiibetiläiset yksinkertaisesti vain ammuttiin. Hallitus ja mahdollisesti suurin osa kiinalaisista pitää Tiibetiä ennen kaikkea vielä lähes tyhjänä alueena, joka tiheimmin asutuilla seuduilla asuvien kiinalaisten on asutettava. Koska Kiinan talous ja Euroopan talous ovat yhä enemmän sitoutuneet toisiinsa, Euroopan unionilla on käytettävissään voimakas painostuskeino. Onkin kyse siitä, käytetäänkö tätä keinoa hyväksi. Sorto jatkuu, jollemme painosta Kiinaa.

  Marios Matsakis (ALDE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, kommunistisen Kiinan miehitys Tiibetissä on jo pitkään ollut demokratian vitsauksena ja oikeudenmukaisuuden ja vapauden periaatteiden kipupiste. Kerta toisensa jälkeen olemme tuominneet voimakkaasti sen täysin anteeksiantamattoman ja julman tavan, jolla Kiina on kohdellut tätä pientä rauhaa rakastavaa kansaa, joka elää eristyksissä maailman laidalla.

Viimeisimmässä tapauksessa Kiinan miehitysjoukot avasivat tulen aseettomia ja puolustuskyvyttömiä siviilejä vastaan näiden yrittäessä epätoivoisesti paeta kotimaastaan jäätyneen Nangpan solan yli, joka sijaitsee lähes 5 800 metrin korkeudessa. Joukossa oli useita naisia ja lapsia. Tällöin 17-vuotias nainen kuoli ja 20-vuotias loukkaantui vakavasti. Muutamia ihmisiä on edelleen kadoksissa ja 29 ihmistä, joista 14 on lapsia, pidätettiin. Jotkut tiibetiläisistä onnistuivat pakenemaan naapurimaahan Nepaliin. Kaikeksi onneksi muutamat vuorikiipeilijät näkivät tapauksen. Heidän riippumattomat ja luotettavat kertomuksensa ja videonsa ovat täysin ristiriidassa niiden järjettömien valheiden kanssa, jotka Kiinan viranomaiset esittivät tapahtumasta antamassaan virallisessa lausunnossa.

Meillä eurooppalaisilla on paljon sanottavaa, kun tuomitaan totalitaaristen ja sortoa harjoittavien hallitusten toimia, mutta käytännössä tekomme eivät vastaa ankaria sanojamme. Tämä on mielestäni paitsi valitettavaa myös hyvin tekopyhää. Kiinan siirtomaatyyppisen miehityksen Tiibetissä on päätyttävä heti, kuten itse asiassa minkä tahansa maan siirtomaavallan kauden on päätyttävä. Jotta voimme osoittaa, että tarkoitamme, mitä sanomme, meidän on toteutettava konkreettisia toimia Kiinaa vastaan. Toki meillä on Kiinan vastainen aseidenvientikielto, mutta sillä ei ole juuri vaikutusta. Todella tehokasta olisi asettaa Kiinaa koskeva tuontikielto. Se tuottaisi todellista päänvaivaa kommunistijohtajille Beijingissä ja saisi nämä vastaamaan Tiibetin vapautta koskeviin vaatimuksiimme entistä järkevämmin.

(Suosionosoituksia)

  Piia-Noora Kauppi, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, on selvää, että Kiinan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi tarvitaan rohkeita toimia. Viimeisin tapahtuma antaa meille selvän syyn asettaa tämä asia Euroopan unionin painopisteeksi. Mielestäni on todella kauhistuttavaa, että Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua on ammuskelusta raportoidessaan luonnehtinut sitä itsepuolustukseksi, vaikka videomateriaali todistaa selvästi, että tiibetiläispakolaisia ammuttiin etäältä ja selkään. Kiinalaisia rajavartijoita vastaan ei käytetty voimatoimia eikä heitä uhattu eikä vastustettu. Kellään pakolaisista ei ollut minkäänlaista asetta, ei edes veistä.

Haluan kiittää puheenjohtajavaltio Suomea ja kiinnittää huomiota sen ihmisoikeusvuoropuhelun hyväksi tekemään työhön. Puheenjohtajavaltio Suomi tuomitsi tapauksen virallisesti viime viikolla 20. lokakuuta. Haluan kiittää puheenjohtajavaltiota tästä.

Lopuksi toteaisin, kuten Tiibetiä koskevassa yhteisessä päätöslauselmassa todetaan, että meidän on edelleen kannustettava Dalai-laman edustajia ja Kiinan hallitusta jatkamaan korkean tason neuvotteluja. Haluan toistaa, että tämä on ainoa keino, jolla saadaan rauhanomainen ja kestävä ratkaisu Tiibetin kansan todellista autonomiaa koskevaan kysymykseen.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, huolimatta siitä, että Kiinan hallituksen ja Dalai-laman väliset viralliset suhteet palautettiin vuonna 2002, Tiibetissä loukataan edelleen ihmisoikeuksia säännöllisesti. Arvioidaan, että joka vuosi 2 500 ihmistä päättää paeta sortoa ja lähtee useita päiviä kestävälle vaaralliselle matkalle kohti Nepalia. Aseettomiin siviileihin kohdistuvat väkivallanteot ovat erityisen huolestuttavia. Esimerkki näistä on Kiinan rajavartijoiden viime syyskuussa Nangpa Lan solassa pakolaisiin kohdistama tulitus. Kyseinen ryhmä yritti paeta Tiibetin rajan yli ja siihen kuului naisia, lapsia ja munkkeja. Kiinan viranomaiset eivät ole vieläkään ottaneet vastuuta tästä tapauksesta, jossa kuoli yksi ihminen. Armeijan pidättämien useiden lasten kohtalosta ei tiedetä edelleenkään mitään.

Kansainvälisten instituutioiden velvollisuus on ryhtyä määrätietoisiin ja tehokkaisiin toimiin, joilla pakotetaan Kiinan kansantasavallan hallitus lopettamaan Tiibetin kansan sortaminen sekä vangittujen epäinhimillinen kohtelu, kidutus ja ilman oikeudenkäyntiä toimeenpantavat teloitukset. Parlamentti vetoaa jälleen kerran sen puolesta, että Tiibetissä noudatettaisiin perusihmisoikeuksia. Nämä oikeudet käsittävät myös sananvapauden ja yhdistymisvapauden. Vaadimme myös osapuolten välistä aitoa vuoropuhelua, jotta Tiibetin kansan uskonnollisia, poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia ymmärrettäisiin ja kunnioitettaisiin.

(Suosionosoituksia)

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, niiden kahden ja puolen vuoden aikana, jona olen ollut Euroopan parlamentin jäsen, olemme joutuneet keskustelemaan Tiibetissä sattuneista ihmisoikeusloukkauksista jo ainakin kolme kertaa ellei useampia kertoja. Pelkäänpä, ettei tämä ole viimeinen kerta. Erona aikaisempiin kertoihin verrattuna on nyt kuitenkin se, että tällä kertaa meillä on video- ja valokuvamateriaalia, joka osoittaa, että Kiinan viranomaisten yritykset kieltää nämä tapahtumat ovat valheellisia ja ettei väitteillä, joilla uutistoimisto Xinhuan on pyrkinyt osoittamaan kyseessä olleen itsepuolustuksen, ole minkäänlaisia perusteita.

Kuten muut puhujat ovat todenneet, näin ollen on selvää, että tapahtumat on tutkittava. Kannatan ja tuen tätä, mutta lisäksi kysymys on otettava perusteellisesti esiin EU:n ja Kiinan välisen vuoropuhelun yhteydessä. Toistan, ettei tämä ole ensimmäinen kerta. Koska meillä on tällainen mahdollisuus käydä vuoropuhelua Kiinan kanssa ja koska vuoden 2008 olympialaiset lähestyvät, on todella yhä surullisempaa, ettemme painota kerta toisensa jälkeen, että Tiibetin kysymys voitaisiin ratkaista, jos Kiinan viranomaisilla todella olisi hieman poliittista tahtoa siihen. Toistaiseksi tällaista tahtoa ei ole ollut.

  Michał Tomasz Kamiński, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Teemme näin rajalla sattuneen murheellisen ja kauhistuttavan tapauksen jälkeen. Tällä kertaa ihmiset kaikkialla maailmassa pystyivät näkemään itse, miten Kiinassa kohdellaan puolustuskyvyttömiä ihmisiä, jotka eivät muodosta minkäänlaista uhkaa kommunistisille viranomaisille. Tällaiset ihmiset yksinkertaisesti ammutaan ilman tunnontuskia.

Tapaus, josta parhaillaan keskustelemme ja joka on perustellusti käynnistänyt aiheesta käytävän keskustelun Euroopan parlamentissa, muistuttaa meitä katkerasta totuudesta. Kiinassa loukataan ihmisoikeuksia järjestelmällisesti lähes kaikilla elämänalueilla. Kiinan kansantasavallan kansalaisten ihmisoikeuksia sekä taloudellisia ja uskonnollisia oikeuksia loukataan. Valitettavasti meidän on myönnettävä se surullinen ja epämiellyttävä totuus, että aivan liian usein Euroopan unionin jäsenmaiden hallitukset vaikenevat tekopyhästi siitä, mitä Kiinassa tapahtuu. Sama pätee Euroopan unionin toimielimiin. Jos ne yhteiset arvot, jotka yhdistävät meitä täällä parlamentissa ja kaikkialla Euroopan unionissa, todella ovat yhteisiä, meidän velvollisuutemme on vaatia voimakkaasti ja selvästi, että Kiinan kansantasavallassa noudatetaan ihmisoikeuksia.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen siitä, että parlamentti osoittaa olevansa huolestunut Tiibetin kansasta. En epäile tämän huolen aitoutta, mutta asetan kyseenalaiseksi sen tavan, jolla parlamentti toimii tällaisissa kysymyksissä. Hylkäsimme tänään talousarviota koskevassa äänestyksessä kolme tarkistusta, joiden avulla olisi voitu evätä EU:n kehitysyhteistyön rahoitus sellaisilta hallitusten ja järjestöjen ohjelmilta, joihin sisältyy pakkoabortteja, pakkosterilointeja ja lapsenmurhia.

Miksi tiibetiläiset yrittävät paeta Kiinasta? Syynä ovat juuri nämä hyvin raa'at käytännöt sekä uskonnollinen ja poliittinen vaino. Tällainen toiminta kurjistaa kaikkien vähemmistöjen ja valloitettujen kansojen elämää alueella, jota Kiina väittää nyt hallitsevansa.

Arvoisa komission jäsen, kysyn teiltä ja haluaisin saada vastauksen kysymykseeni, mikä osuus antamallamme kehitysavulla on tällaisessa kärsimyksessä.

  Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa toteamalla jäsen Sinnottille, että hän synkentää asiaa tuomalla esiin tuollaisia seikkoja, jotka eivät liity mitenkään siihen, mistä keskustelemme täällä tänään.

Vuosittain noin 2 500 tiibetiläistä, mahdollisesti enemmänkin, pakenee maasta rajan yli Himalajan alueelta. He pakenevat varmasti Kiinan miehityksen julmuutta, mutta asia ei ole välttämättä niin kuin jäsen Sinnott esittää.

On vaikea tietää, kuinka monta pakenijoista Kiinan rajaviranomaiset ottavat kiinni tai ampuvat, koska tällaiset väitteet ovat yleensä jääneet tutkimatta. Tämä 30. syyskuuta tapahtunut erityisen kauhistuttava ammuskelutapahtuma rikkoo lainvalvontaviranomaisten voimankäyttöä ja tuliaseiden käyttöä koskevia YK:n perusperiaatteita. On mielenkiintoista, että lainvalvontaviranomaisten aseenkäytöstä on laadittu suuntaviivoja. Niissä edellytetään, etteivät viranomaiset voi käyttää tuliaseita ihmisiä vastaan muutoin kuin itsepuolustukseksi tai muiden puolustamiseksi, kun on välitön kuoleman tai vakavan loukkaantumisen uhka. Ne meistä, jotka ovat nähneet tapauksesta tallennetun videomateriaalin, tietävät, ettei tässä tapauksessa ollut kyse vakavasta kuoleman uhasta. Kyse näytti olevan aiheettomasta hyökkäyksestä.

Käsiteltävä päätöslauselmaesitys on tämän vuoksi hyvin tärkeä, ja erityisesti sen 8 kohta, jossa neuvostoa ja komissiota pyydetään toistamaan kantansa asianmukaisten viranomaisten väliseen vuoropuheluun. Tämä kanta meidänkin on esitettävä tänä iltapäivänä. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan vuoropuhelua.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, päätöslauselma, josta äänestämme tänään, koskee 30. syyskuuta sattunutta tapausta, jossa kiinalaiset poliisit ampuivat tiibetiläisryhmää, joka pyrki pakenemaan vapauteen Kiinan kansantasavallan rajojen ulkopuolelle. Kyse ei varmastikaan ollut ensimmäisestä tällaisesta tapauksesta. Epätavallista tällä kertaa oli kuitenkin se, että tämä raaka tapahtuma tallennettiin filmille. Television ja Internetin ansiosta olemme kaikki miljoonien muiden lailla eri puolilla maailmaa voineet nähdä, millaista politiikkaa Kiina Tiibetissä todella harjoittaa.

Tiibetin kansan kohtalo on erityisen valitettava, koska kyse on yhdestä maailman rauhaarakastavimmista kansoista. Dalai-lama ei vaadi Tiibetin itsenäisyyttä. Tiibetiläiset ovat valmiita elämään Kiinan perustuslain mukaisessa järjestelmässä. Miten on mahdollista, että tällaisia ihmisiä ammutaan? Kuinka heitä voidaan vainota ja tappaa vain sen vuoksi, että he haluavat vähän vapautta ja suojella kulttuuriperintöään? Voidaanko tämä murheellinen tapahtumien kulku pysäyttää? Voidaan, jos annetaan määräyksiä, joilla kielletään sellaisten ihmisten ampuminen, jotka ovat pakenemassa maasta, jossa he eivät halua asua. Vastaavaa tapahtui aikaisemmin melkoisesti lähempänä kotiseutuamme Itä- ja Länsi-Saksan välisellä rajalla. Suurvaltojen vaikutusvalta ei voi eikä saa perustua puolustuskyvyttömien pakolaisten joukkomurhaan.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Tiibetin tilanteesta on jo sanottu paljon tänään täällä parlamentissa. Kiinan viranomaiset väittävät kunnioittavansa Tiibetin autonomista asemaa, mutta heidän toimintansa todistaa aivan päinvastaista.

Haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja pyytää parlamenttia kiinnittämään huomiota Human Rights Watch -järjestön 9. lokakuuta 2006 julkaisemaan raporttiin. Tässä raportissa mainitaan, että huomattavan tiibetiläisintellektuellin Woeserin Internet-verkkopäiväkirja suljettiin. Verkkopäiväkirja oli mielenkiintoisimpia poliittisia ja kulttuurisia tapauksia nyky-Kiinassa. Verkkopäiväkirjassa kerrottiin totuus Tiibetin tilanteesta ja kuvattiin Tiibetin ympäristölle ja kulttuurille aiheutettua tuhoa. Woeser on nyky-Kiinan huomattavimpia naisintellektuelleja, ja hänen verkkopäiväkirjassaan kuvattiin todenmukaisesti Tiibetin nykyisiä tapahtumia.

Emme yksinkertaisesti voi sietää tilannetta, jossa Kiinan viranomaiset väittävät myöntäneensä autonomian tietylle maakunnalle mutta käytännössä sulkevat huomattavien intellektuellien online-verkkopäiväkirjoja.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, myös komissio on huolestunut arvoisien parlamentin jäsenten esittämistä seikoista, jotka liittyvät tapaukseen, jossa Kiinan kansan vapautusarmeija ampui tiibetiläispakolaisia Kiinan kansantasavallan ja Nepalin välisellä rajalla ja jossa yksi pakolaisista kuoli ja joitakin heistä vangittiin.

Euroopan unioni on ottanut asian virallisesti esille EU:n ja Kiinan välisen ihmisoikeusvuoropuhelun viime tapaamisessa, joka pidettiin Beijingissä 19. lokakuuta, kuten Suomea edustava arvoisa parlamentin jäsen aivan oikein totesi. Tuolloin Euroopan unioni kumosi Kiinan väitteet, joiden mukaan ammuskelu oli itsepuolustusta, kehotti Kiinan hallitusta tutkimaan tapahtumat perinpohjaisesti ja vaati, että vangittuja pakolaisia on kohdeltava humanitaarista oikeutta koskevien kansainvälisten normien mukaisesti.

Yleensä ottaen komissio on hyvin huolestunut Tiibetin ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti Tiibetin kansan kulttuurisen, uskonnollisen ja kielellisen identiteetin säilyttämisestä. Asiaa on käsitelty säännöllisesti kahdenvälisessä ihmisoikeusvuoropuhelussa ja korkean tason neuvotteluissa kahdenvälisten huippukokousten aikana.

Euroopan unioni on erittäin huolestunut niiden tiibetiläisten määrästä, joilla on uskonnollinen tausta ja joita pidetään vankilassa poliittisista syistä, ja on kehottanut toistuvasti Kiinaa vapauttamaan heidät heti. Useat näistä henkilöistä ovat yksittäisten tapausten luettelossa, joka esitetään Kiinan viranomaisille säännöllisesti vuoropuhelun yhteydessä.

Komissio on sitä mieltä, ettei Kiinan Tiibetissä harjoittama politiikka ole kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen määräysten mukaista. Yleissopimuksen nopea ratifiointi Kiinassa on Euroopan unionin tärkeimpiä tavoitteita ihmisoikeuksien alalla. Olemmekin tehneet selväksi Kiinalle, että tämän yleissopimuksen henkeä on noudatettava täysin sitten, kun yleissopimus on allekirjoitettu, ja jo ennen sen ratifiointia.

Tiibetiä koskevan yleisen politiikkansa yhteydessä Euroopan unioni on johdonmukaisesti ilmaissut, että Dalai-laman edustajien ja Kiinan viranomaisten välinen vuoropuhelu on ainoa realistinen keino saada rauhanomainen ja pysyvä ratkaisu Tiibetin kysymykseen. Tämän vuoksi olemme suhtautuneet myönteisesti niihin viiteen neuvottelukierrokseen, jotka on käyty Dalai-laman erityislähettiläiden ja Kiinan hallituksen välillä, ja seuranneet niitä tarkkaan.

Komissio kehottaa molempia osapuolia jatkamaan vuoropuhelua ja hyödyntämään näitä neuvotteluja, jotta asiassa voitaisiin edistyä merkittävästi.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään keskustelujen jälkeen.

(1) Ks. pöytäkirja.

12.2. Ríos Monttia koskeva oikeudenkäynti

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana keskustelu viidestä päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾, joissa käsitellään Ríos Monttia koskevaa oikeudenkäyntiä.

  Luis Yáñez-Barnuevo García (PSE), esittäjä. – (ES) Arvoisa puhemies, toisin kuin Tiibetistä emme ole puhuneet täällä parlamentissa useinkaan Guatemalasta ainakaan sinä aikana, kun olen ollut parlamentin jäsen. Tästä huolimatta kyse on pienestä Keski-Amerikan maasta, jossa on kärsitty useita vuosia erittäin raa'asta sorrosta ja julmasta diktatuurista, josta vastuussa olevia ei ole vielä rangaistu teoistaan millään tavalla.

Espanjan korkein oikeus on antanut kansainvälisen pidätysmääräyksen, ja tuemme tällä päätöslauselmalla tärkeimmän syytetyn kenraali Ríos Monttin ja viiden muun kenraalin luovuttamista. Näistä kenraaleista jotkut olivat tosiasiassa presidenttejä eli diktaattoreita niiden 30 vuoden aikana, joina murhattiin 200 000 ihmistä, siepattiin 45 000 ja pakkosiirrettiin kymmenesosa väestöstä. Suurin osa eli 83 prosenttia pakkosiirretyistä oli mayoja. Lisäksi uhreina on ollut myös eurooppalaisia, belgialaisia ja espanjalaisia sekä etenkin pappeja.

Arvoisa puhemies, olen sitä mieltä, että nyt on oikein tukea kenraali Ríos Monttin ja hänen avustajiensa luovuttamista aivan samalla tavoin kuin tämä parlamentti on tukenut Pinochetin ja Fujimorin luovuttamista ja tehdä tämä mahdollisuuksien mukaan yksimielisesti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), esittäjä. – (ES) Arvoisa puhemies, olen tietysti samaa mieltä siitä, mitä kollegani Yáñez-Barnuevo juuri sanoi. Onhan Guatemala maa, joka haluaa YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi ja jonka kanssa neuvotellaan parhaillaan assosiaatiosopimuksesta mutta joka ei silti vielä 10 vuotta rauhansopimusten tekemisen jälkeen ole pannut täytäntöön maailmanlaajuista ihmisoikeussopimusta. Tämä on todella huolestuttavaa maassa, jossa on ollut diktatuureja ja jossa tehty kansanmurhia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, kuten täällä on todettu. Mikä vakavinta, näistä teoista vastuussa olevia ei ole vieläkään rangaistu teoistaan, ja he käyttäytyvät kotimaassaan ja muualla maailmassa ikään kuin olisivat näin ollen lain yläpuolella.

Tämän vuoksi Espanjan korkeimman oikeuden 7. heinäkuuta 2006 antamaan kansainväliseen pidätysmääräykseen on suhtauduttava myönteisesti, kuten me tällä päätöslauselmalla teemme. Näin voidaan vähitellen korjata rankaisemattomuuden tilannetta ja saattaa rikoksiin syyllistyneet todellakin vastaamaan teoistaan.

Emme saa kuitenkaan tyytyä pelkästään tähän. Lisäksi on vaadittava Guatemalan viranomaisia tekemään tehokasta yhteistyötä tällä alalla. Tietysti on vaadittava, että he tekevät tässä yhteydessä kaiken mahdollisen sen edistämiseksi, että nämä henkilöt voidaan pidättää, luovuttaa ja saattaa oikeuden eteen asiaa koskevan kansainvälisen päätöksen perusteella. Lisäksi pankkiviranomaisia on kehotettava yhteistyöhön, sillä ne ovat säilyttäneet näiden henkilöiden saamia voittoja ja rikkauksia. Näin voidaan varmistaa, että pankkiviranomaiset täyttävät taloudelliset ja yhteiskunnalliset velvollisuutensa.

Lopuksi haluan todeta, että Europolin ja Interpolin kannattaisi tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä tässä asiassa.

  Bernd Posselt (PPE-DE), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, Guatemalalla on takanaan pitkä ja verinen väkivallan historia, jota ei saa missään tapauksessa tuomita puolueellisesti. Toisaalta oli hirvittäviä diktatuureja ja sortoa, mutta toisaalta oli myös yhtä julma ja verinen Tupamaros-sissien vallankumousliike.

On kulunut jo yli kolme vuosikymmentä siitä, kun Saksa kohdisti katseensa Keski-Amerikan tähän osaan ja kun Saksan suurlähettiläs Karl Graf Spreti, jonka poika on kollegani, siepattiin ja murhattiin. Karl Graf Spreti oli yhteisen Euroopan tärkeimpiä tienraivaajia ja puolueeni kansanedustaja Saksan liittopäivillä. Diplomaattina ja syyttömänä hänet kuitenkin siepattiin ja murhattiin julmasti aarniometsässä. Sen jälkeen maassa on ollut hirvittävien kriisien ajanjakso. Tämän vuoksi meidän on hyvin varovaisesti mutta myös lujasti yritettävä tukea maan rauhanprosessia tuomitsemalla selvästi sekä ne, jotka vallanpitäjinä tekivät väkivaltaa, että ne, jotka käyttivät väärin sanaa "vapaus" perusteena väkivallanteoilleen.

Guatemala on ollut toistuvasti myös julman kansanmurhan näyttämönä. Onkin kiitettävää, ettei päätöslauselmassa kaunistella sitä, että mayojen kaltaisesta vanhasta kulttuurikansasta pakkosiirrettiin noin 10 prosenttia ja kymmeniätuhansia murhattiin.

Meidän on käytettävä tätä tilaisuutta hyväksemme ja selkeytettävä kansanmurhan määritelmää. Yhä uudelleen todetaan, että termiä "kansanmurha" olisi käytettävä vain, kun jokin ryhmä tuhotaan järjestelmällisesti. Asia ei ole näin. Kansanmurhaa on myös se, että joltakin etniseltä ryhmältä riistetään elinehdot riistämällä siltä kotiseutu pakkosiirron ja murhanhimoisen väkivallan avulla. Näin on tapahtunut Guatemalassa monille etnisille ryhmille, niin mayoille kuin pienemmillekin ryhmille. Tällaiset rikokset eivät vanhene. Tämän vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme, jotta vastuussa olevat tuodaan oikeuden eteen, emmekä saa ummistaa silmiämme ja vain siirtyä seuraavaan käsiteltävään asiaan.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), esittäjä. –

(Puhuja puhui iirin kieltä.)

(EN) Guatemala oli jatkuvasti kansainvälisissä uutisissa 1980- ja 1990-luvulla. Konflikti, joka kesti kolme vuosikymmentä, ja kymmenen vuotta kestänyt rauhanprosessi takasivat sen, että ihmiset kaikkialla maailmassa ja myös täällä Euroopan parlamentissa tiesivät asiasta. Kollegat ovat maininneet joitakin tuon ajan karuista luvuista: 200 000 ihmistä murhattiin, tuhansia pakkosiirrettiin ja kokonaisia kyliä ja yhteisöjä tuhottiin ikuisiksi ajoiksi. Maan hallituksen omassa tutkimuksessa vahvistettiin, että hallituksen oma armeija oli vastuussa 93 prosentista murhia.

Ríos Monttin sotilasdiktatuuria 1980-luvun alussa pidetään yhtenä konfliktin julmimmista ajanjaksoista. Rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen oltiin hyvin optimistisia. Nyt 10 vuotta myöhemmin voidaan kuitenkin havaita, että maan kansalaisten elämä on muuttunut vain hyvin vähän, sillä 80 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä. Sopimuksen tekemisestä on kulunut 10 vuotta, mutta sen lisäksi, ettei 1980-luvun kansanmurhan toteuttaneita rikosten tekijöitä ole asetettu syytteeseen, he ovat edelleen keskeisessä asemassa julkisessa elämässä. Konfliktin uhrit ja siinä eloonjääneet eivät ole saaneet sen paremmin riittävää taloudellista tukea kuin tunnustusta kärsimyksistäänkään. Itse asiassa suurinta osaa kadonneista ei ole löydetty. Monet pakkosiirretyt eivät ole vielä palanneet alkuperäisiin koteihinsa.

Suhtaudun myönteisesti päätöslauselmassa esitettävään vaatimukseen, jolla pyritään saamaan Guatemalan hallituksen, muiden Keski-Amerikan maiden hallitusten, Espanjan hallituksen ja Yhdysvaltain hallituksen tuki sille, että eurooppalaisen vangitsemispäätöksen täytäntöönpanoa helpotetaan kansainvälisen vangitsemispäätöksen avulla, jotta voidaan saattaa oikeuden eteen 7. heinäkuuta 2005 annetussa pidätysmääräyksessä mainitut henkilöt, joita kaikkia, myös Ríos Monttia, syytetään kansanmurhasta.

Kehottaisin parlamentin jäseniä myös tiedostamaan sen, että kansalaisten kannalta on tapahtunut hyvin vähän muutoksia. Guatemalalaisten enemmistön nykyolot poikkeavat vain hyvin vähän vuoden 1996 oloista. Rauhanjärjestelyssä luvattiin toteuttaa yhteiskunnan demilitarisointi sekä hyvin tarpeellinen maa- ja verouudistus. Tavoitteena oli luoda oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta. Toki meidän olisi muistettava tämä myös nykyään, vaikka Guatemala ei enää olekaan niin usein uutisissa. Niinpä meidän olisi edelleen vaadittava tiukasti tasa-arvoista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Näin ollen suhtaudun myönteisesti siihen, että päätöslauselmassa sitoudutaan yleistä lainkäyttövaltaa koskevaan periaatteeseen ihmisoikeuksien suojelemiseksi, ja painotan tätä asiaa. Irlannissa tiedämme kokemuksesta, että rauha voidaan rakentaa ainoastaan oikeudenmukaisuuden ja kaikkien oikeuksien kunnioittamisen varaan.

  Puhemies. – Selittäisin yleisölehterillä oleville vieraillemme, jotka ovat ehkä ihmetelleet jo hetken, miksi puhetta ei tulkata, että tämä johtuu vain siitä, että jäsen de Brún puhui iiriä, joka ei ole vielä parlamentin virallinen työkieli mutta josta tulee sellainen 1. tammikuuta 2007.

  Marios Matsakis (ALDE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on hyvin surullista ja häpeällistä, että useimmissa tapauksissa ne, jotka ovat tehneet halveksittavia ja hirvittäviä rikoksia ihmisyyttä vastaan ja osallistuneet kansanmurhaan, jäävät rankaisematta. Itse asiassa useimpia näistä paatuneista rikollisista, jotka murhasivat enimmäkseen viattomia ja puolustuskyvyttömiä siviilejä, ei ole koskaan saatettu oikeuden eteen. Vielä häpeällisempää on se, että todellisuudessa monet tällaisista raaoista epäinhimillisistä rikollisista paitsi välttyvät lain kouralta myös nauttivat korkeasta elintasosta ja ovat edelleen tärkeässä poliittisessa asemassa.

Tästä häpeällisestä asiaintilasta on lukemattomia esimerkkejä kaikkialta maailmassa, koko historian ajalta sekä useimmista poliittisista järjestelmistä ja ideologioista. Tämä osoittaakin, että todellisuudessa aito lainkäyttö on vain kesäyön unelma ja harhakuvitelma. Me kaikki tiedämme, että asia on näin maailmassamme, mutta useimmat meistä eivät uskalla myöntää sitä julkisesti.

Guatemalan lähihistoria vahvistaa täysin sen, mitä juuri sanoin. Vuosien 1960 ja 1996 välisenä aikana murhattiin yli 200 000 ihmistä valtion tukemissa väkivallanteoissa, jotka oli organisoinut surullisen kuuluisa armeijan kenraali diktaattori Efraín Ríos Montt ja joihin osallistui joukko pahamaineisia korkeassa asemassa olevia virkamiehiä ja upseereita. Ketään näistä henkilöistä ei ole rangaistu. Ríos Montt on edelleen mukana politiikassa Frente Repúblicano Guatemalteco -puolueen johtajana. Puolue on maan voimakkaimpia poliittisia puolueita. Hän oli jopa Guatemalan kongressin puhemiehenä vielä kaksi vuotta sitten.

On tietysti syytä kiinnittää huomiota siihen, että Ríos Montt oli Yhdysvaltojen kouluttama ja että hänen valtaannousunsa toteutui CIA:n avustuksella sekä Yhdysvaltain peräkkäisten hallitusten taloudellisen ja täyden poliittisen tuen avulla. Kuinka surkeaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikka oikein voi olla? Joskus voi vain ihmetellä. Eikö Yhdysvaltain ulkoasiainministeriössä ole viime vuosikymmenien aikana työskennellyt yhtään järkevästi ajattelevaa, tervejärkistä ihmistä, jolla olisi keskimääräinen älykkyysosamäärä?

Kehotan teitä kannattamaan tätä päätöslauselmaa, jolla pyritään tukemaan Guatemalan viranomaisten nykyisiä yrityksiä saattaa Ríos Montt ja muutamia muita halveksittavia rikollisia oikeuden eteen.

  Karin Scheele , PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Guatemalassa tehtiin vuosikymmeniä kestäneiden aseellisten konfliktien aikana kauhistuttavia rikoksia ihmisyyttä vastaan. Muun muassa 200 000 ihmistä murhattiin, 45 000 siepattiin ja kokonaisia alkuperäisväestön yhteisöjä tuhottiin.

Joulukuussa rauhansopimus täyttää 10 vuotta. Guatemalassa ei ole vielä pantu täytäntöön maailmanlaajuista ihmisoikeussopimusta eivätkä kansanmurhan uhrit ole saaneet aineellisia tai symbolisia korvauksia. Espanjan korkeimman oikeuden heinäkuussa 2006 antama Efraín Ríos Monttia koskeva pidätysmääräys antaa toivoa siitä, että syylliset eivät enää välty rangaistuksilta.

Kehotamme Guatemalan viranomaisia toimimaan täydessä yhteistyössä. Heidän on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta rikokset ihmisyyttä vastaan selvitetään. Guatemalan entinen diktaattori ja muut seitsemän syytettyä on pidätettävä ja luovutettava.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, nyt kun Guatemalassa valmistaudutaan juhlimaan 36 vuotta jatkuneen sisällissodan päättäneiden rauhansopimusten 10. vuosipäivää, komissio on yhtä mieltä siitä, että on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta konfliktin synkimpinä aikoina ihmisoikeusloukkauksista kärsineille voidaan tuoda oikeutta. Tässä suhteessa komissio panee merkille oikeustoimet, jotka on käynnistetty niitä entisiä upseereja ja poliittisia virkamiehiä vastaan, joita syytetään osallisuudesta tuon ajan rikoksiin. Komissio pyytää jälleen kerran kaikkia puolueita tukemaan täysin voimin totuuden ja oikeudenmukaisuuden tavoitteen saavuttamista ja torjumaan rankaisemattomuutta aina, kun sitä esiintyy.

Komissio suhtautuu myönteisesti nykyisen hallituksen osoittamaan, vaikkakin arkaan, halukkuuteen tunnustaa valtion vastuu aikaisemmista ihmisoikeusloukkauksista ja taata uhreille korvaus. Komissio tunnustaa myös maan sitoutumisen rauhansopimusten täytäntöönpanon vahvistamiseen. Sitoumus vahvistettiin kongressissa elokuussa 2005 toimitetussa äänestyksessä, jonka yhteydessä annettiin puitelaki sellaisten menettelyjen ja järjestelmien perustamisesta, joilla varmistetaan 10 vuotta sitten asetettujen tavoitteiden tehokas saavuttaminen.

Lisäksi komissio kiittää ihmisoikeusasiamiehen työtä ja suhtautuu myönteisesti siihen, että heinäkuussa 2005 perustettiin YK:n ihmisoikeusvaltuutetun virka.

Valitettavasti maata tahraa kuitenkin edelleen se, ettei vanhoista eikä uusistakaan rikoksista ole langetettu rangaistuksia. Tämä vaikuttaa kaikkiin kansalaisiin, myös ihmisoikeuksien puolustajiin, jotka auttavat erityisesti sisällissodan uhreja. Hallitus myöntää, ettei tilannetta voida hyväksyä, mutta hallituksen on myös ryhdyttävä päättäväisiin toimiin oikeusvaltion periaatteen vahvistamiseksi. EU:n ohjelmalla tuetaan parhaillaan oikeuslaitosta, mutta kestävien parannusten aikaansaamiseksi tarvitaan enemmän julkista rahoitusta ja rakenteellisia uudistuksia. Komissio odottaa myös innokkaasti, että aseistettuja joukkoja ja laittomia turvallisuuselimiä tutkiva komissio (CICIACS) perustetaan. Toivomme, että Guatemalan kongressi tukee tarvittavalla tavalla sekä tätä hanketta että kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevan Rooman perussäännön ratifiointia.

Komission mielestä Euroopan unionin olisi käytävä Guatemalan kanssa vuoropuhelua tärkeimmistä kysymyksistä, jotka liittyvät rauhansopimusten täytäntöönpanoon, varsinkin kun maassa valmistaudutaan yleisiin vaaleihin, jotka on määrä järjestää vuoden 2007 lopussa. Perustuslakituomioistuin julisti muuten hiljattain kenraali Ríos Monttin näissä vaaleissa vaalikelvottomaksi hänen vuonna 1982 johtamansa vallankaappauksen vuoksi. Aikaisempien ja nykyisten rikosten rankaisemattomuutta koskevan kysymyksen olisi oltava keskeisessä asemassa vuoropuhelun yhteydessä.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään keskustelujen jälkeen.

(1) Ks. pöytäkirja.

12.3. Uzbekistan

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Uzbekistania koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Józef Pinior (PSE), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Uzbekistanin tilanteesta on jo puhuttu paljon täällä parlamentissa. Tilanne ei näytä paranevan yhtään. Itse asiassa sorto vain lisääntyy.

Human Rights Watch -järjestön uusimmassa raportissa, joka julkaistiin 3. lokakuuta 2006, kuvaillaan tilannetta yksityiskohtaisesti. Ketään ei ole vielä saatettu vastuuseen Andijanin verilöylystä, arvostelu vaiennetaan edelleen ja uskonnonvapautta loukataan. Ihmis- ja perusoikeuksia koskevissa kysymyksissä ei tehdä vieläkään yhteistyötä kansainvälisten instituutioiden kanssa. Syyskuussa Uzbekistanissa katosi kaksi toimittajaa, Jamshid Karimov ja Ulugbek Khaidarov. Molemmat olivat tunnettuja riippumattomuudestaan ja hallitusjärjestelmän arvostelemisesta. Lopulta Karimov löydettiin psykiatrisesta sairaalasta ja Khaidarov vankilasta.

Samaan aikaan Euroopan parlamentin strategialla olisi kuitenkin autettava Uzbekistania palaamaan niiden demokraattisten valtioiden yhteisöön, jotka keskittyvät uudistumaan. Emme saa ryhtyä mihinkään sellaisiin toimiin, jotka voisivat häiritä tällaista kehitystä.

  Alyn Smith (Verts/ALE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, harvinaista kyllä meillä on parhaillaan voimassa Uzbekistanin vastaisia pakotteita. Pakotteita olisi käytettävä säästeliäästi ja ainoastaan viimeisinä keinoina. Me täällä parlamentissa emme saisi kuitenkaan pelätä niiden ja niiden todellisen täytäntöönpanon vaatimista, koska ne ovat ainoa todellinen ase, jolla voidaan edistää kyseisen maan sisäistä muutosta.

On tärkeää, että EU toimii yhtenäisesti tässä asiassa. Juuri tämä onkin päätöslauselmaesityksen tavoitteena. Ensiksi on päästävä yksimielisyyteen nykyisestä tilanteesta. Johdanto-osan C kappaleessa todetaan seuraavasti: "Uzbekistanin hallitus ei ole käsitellyt ehtoja, jotka neuvosto asetti pakotteita sovellettaessa". Tämän perusteella kaikki toimenpiteet nykyisten pakotteiden poistamiseksi olisivat epätarkoituksenmukaisia ja eriskummallisia. Pakotteiden lopettaminen olisi eriskummallinen kannustin sille, ettei vaatimuksiamme oteta huomioon, tai palkkio siitä.

Tästä huolimatta, kuten toteamme johdanto-osan B kappaleessa, yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston odotetaan 13. marraskuuta käsittelevän sitä, jatkaako se viime vuonna hyväksyttyjä pakotteita. Käsityksemme mukaan käynnissä on todellisia hankkeita pakotteiden poistamiseksi. Ryhmäni on eri mieltä tästä asiasta, ja toivomme parlamentin yhtyvän meihin. Pakotteita on mielestämme jatkettava ja laajennettava, erityisesti kun otetaan huomioon se, että Uzbekistan on jatkuvasti estänyt Andijanissa sattuneiden tapahtumien riippumattomat tutkimukset.

Haluaisimme, että 2 kohdassa kehotettaisiin jatkamaan pakotteita ja epäämään viisumi kohdennetusti tietyiltä keskeisiltä henkilöiltä. Näin voitaisiin korostaa sitä, että edistyksen puute turhauttaa meitä yhä enemmän, ilman että siitä aiheutuu haittaa Uzbekistanin kansalle.

On tärkeää, että jatkamme painostusta. Toivottavasti parlamentti ei lannistu. Samalla kun minulla ei ole epäilystäkään siitä, että komission jäsenkin on huolestunut tästä asiasta, toivomme, että hän on myös yhtä sitoutunut tähän asiaan kuin me.

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, on tärkeää, ettei Euroopan parlamentti jätä missään päin maailmaa tehtäviä ihmisoikeusloukkauksia huomiotta vaan toimii niiden edellyttämällä tavalla. Tämä koskee myös Andijanissa Uzbekistanissa toukokuussa 2005 sattuneita tapahtumia. Demokraattisena instituutiona parlamentti ei saa sallia missään päin maailmaa tehtäviä ihmisoikeusloukkauksia. Emme saa sallia myöskään sitä, että diplomaattiset suhteet vaarantuisivat tämän parlamentin ja muiden parlamenttien välisen yhteistyön vuoksi. Uzbekistanin nykyistä tilannetta on tarkasteltava ottaen huomioon aikaisemmat tapahtumat. Tämän päätöslauselman onkin perustuttava pelkästään tällaiseen tarkasteluun.

Viime kuuksi oli suunniteltu suhteista Keski-Aasian valtioihin vastaavan valtuuskunnan, johon minäkin kuulun, matkaa Uzbekistaniin. Se, ettei matka toteutunut, ei johtunut siitä, että Uzbekistanin viranomaiset olisivat olleet haluttomia yhteistyöhön, vaan siitä, että täällä parlamentissa oli liian vähän tällaisesta matkasta kiinnostuneita jäseniä. Näin ollen meillä ei ole omaa käsitystä Uzbekistanin nykyisestä tilanteesta ihmisoikeuksien, demokratisoitumisen ja riippumattoman lainkäyttövallan luomisen osalta. Sitä vastoin meidän on luotettava kolmansien osapuolien tietoihin.

Älkää käsittäkö tätä väärin. Minäkin olen sitä mieltä, että Uzbekistanissa loukataan usein ihmisoikeuksia ja tukahdutetaan demokratisointipyrkimyksiä ja että näin ollen on harkittava vakavasti nykyisten pakotteiden jatkamista ja etenkin aseidenvientikiellon jatkamista. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei pakotteiden laajentaminen siten, että muun muassa Uzbekistanin presidentiltä Islam Karimovilta evätään viisumi EU:hun, edistä mitenkään tavoitteittemme saavuttamista. Tällainen toimenpide vastaisi diplomaattisten suhteiden katkaisemista, joka taas ei voi olla tavoitteenamme. Nyt ei ole tapahtunut mitään sellaista, jolla voisi perustella näin ankaraa poliittista toimenpidettä. Näin ollen pyydän hartaasti, että tuette esittämääni tarkistusta ja hyväksytte sen. Jos tämä ehdottamani kompromissi ei onnistu, minun on äänestettävä päätöslauselmaa vastaan.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportissa Uzbekistan on nyt sijalla 158 ja kiinnostavaa kyllä jää näin jälkeen sellaisistakin valtioista kuin Valko-Venäjä ja Venäjä. Uzbekistanin ihmisoikeustilanteesta on keskusteltu täällä parlamentissa usein etenkin Andijanin tapahtumien jälkeen. Jännittävä kysymys kuuluukin nyt: Miten Euroopan unioni reagoi?

Olemme todenneet, että jos asetetaan pakotteita, niiden on koskettava erityisesti aseiden vientiä ja joukkojen sijoittamista. On hyvin tärkeää, että Uzbekistanissa Termezissä sijaitseva saksalainen sotilastukikohta suljetaan. Jos pakotteita ei nimittäin todella aiota noudattaa, on tehtävä huomattava poikkeus. Tämän vuoksi toteammekin, että kyse on ihmisoikeuspolitiikan lakmustestistä, myös täällä Euroopan parlamentissa.

Tämän perusteella olemme esittäneet tarkistuksen, jonka mukaan Termezissä sijaitseva saksalainen sotilastukikohta on suljettava. Tätä tukikohtaa käyttävät kaikki Naton jäsenvaltiot, myös ne, jotka ovat myös EU:n jäseniä. Näin ollen tukikohta on suljettava.

  Marios Matsakis (ALDE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, Uzbekistan on autoritaarinen tasavalta, joka kuului aikaisemmin Neuvostoliittoon ja jossa on loukattu voimakkaasti kansalaisten ihmisoikeuksia samaan aikaan kuin maa on ponnistellut saavuttaakseen taloudellisen ja poliittisen vakauden.

Muistamme vielä nytkin hyvin toukokuussa 2005 tapahtuneen Andijanin verilöylyn, varsinkin kun näyttää siltä, että YK:n, EU:n ja muiden elinten esittämät lukuisat pyynnöt riippumattomien tutkimusten järjestämisestä ovat kaikuneet kuuroille korville. Lisäksi huolimatta muutamista viimeaikaisista yrityksistä parantaa maan ihmisoikeustilannetta tilanne on kansalaisvapauksien osalta edelleen perin epäoikeudenmukainen. Amnesty International -järjestön ja muiden luotettavien kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusvalvontaelinten mukaan vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset koskevat uskonnollisten järjestöjen jäsenten, toimittajien, ihmisoikeusaktivistien ja poliittisten aktivistien kidutusta, mielivaltaisia pidätyksiä sekä uskonnon- ja sananvapauden rajoittamista.

Nykyisistä pakotteista huolimatta demokraattisten uudistusten toteuttaminen on maassa äärimmäisen ja tuskastuttavan hidasta ja vähäistä. Tämän vuoksi kehotamme tässä päätöslauselmaesityksessä neuvostoa paitsi jatkamaan nykyisiä pakotteita vuodella myös laajentamaan niitä käsittämään EU:n viisumin epäämisen muutamilta Uzbekistanin hallituksen korkeimmilta virkamiehiltä ja heidän EU:ssa olevien varojensa jäädyttämisen. Olemme pahoillamme, että joudumme tekemään näin, mutta mielestämme ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä kovana, jotta saadaan aikaan jotain hyvää Uzbekistanin kansan eduksi.

Toivomme hartaasti, että Uzbekistanin hallitus ymmärtää päättäväisyytemme ihmisoikeuskysymyksissä ja korjaa nopeasti maassa yhä olevan suuren demokratiavajeen.

  Adam Jerzy Bielan (UEN), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Uzbekistanin tilanne on muuttunut vain hyvin vähän sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti antoi viimeksi päätöslauselman maan ja muiden Keski-Aasian tasavaltojen tilanteesta. Uzbekistanin hallitus ei ole vieläkään sallinut riippumatonta tutkimusta Andijanissa 13. toukokuuta 2005 sattuneista tapahtumista, jolloin presidentti Karimovin lähettämät joukot murskasivat kansannousun. Verilöylyssä, jota hallitus piti terroristien kapinana, kuoli useita satoja ihmisiä. Turvallisuuspalvelu on uhkaillut useimpia riippumattomia toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, ja jotkut heistä on karkotettu maasta.

Jamshid Karimovin ja Ulugbek Khaidarovin äskettäinen katoaminen on aiheuttanut vakavaa huolta Uzbekistanin tulevasta kehityksestä. Karimovia ja Khaidarovia pidetään viimeisinä maassa vielä olevina toimittajina, jotka ovat uskaltaneet arvostella hallitusta ja sen johtajaa viimeksi kuluneiden 17 vuoden aikana. Kun nämä kaksi miestä löydettiin muutamia päiviä myöhemmin, toinen oli saanut vankeusrangaistuksen kiristyksestä ja toinen oli passitettu psykiatriseen sairaalaan.

Uzbekistanin kansalaisyhteiskunta vaatii avoimempaa yhteiskuntaa, jossa kunnioitetaan yksilön vapauksia ja ihmisoikeuksia. Uzbekistanin kansa haluaisi myös, että demokratian saavuttamisessa todella edistyttäisiin. Terrorismia on torjuttava kansainvälisiä yleissopimuksia rikkomatta. Sen torjuntaa ei saa koskaan käyttää verukkeena poliittisen opposition hävittämiselle, ihmisoikeuksien loukkaamiselle tai kansalaisvapauksien rajoittamiselle.

  Tadeusz Zwiefka, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, nyt kun on kulunut 15 vuotta sen pahuuden valtakunnan kukistumisesta, jollainen Neuvostoliitto epäilemättä oli, kuva tilanteesta on tullut melko selväksi. Vain ne entiset neuvostotasavallat, jotka päättivät rakentaa tulevaisuutensa länsimaisen demokratian mallin mukaisesti, voivat taata, että niiden alueella luodaan kansalaisyhteiskunta ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

Sitä vastoin ne maat, jotka etsivät suojaa Moskovan suojelevien siipien alta ja joissa vallassa ovat edelleen entisten kommunistijohtajien johtamat hallitukset, antavat meille syyn olla levottomuuteen ja huoleen. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että keskustelemme yleensä yksittäisistä tapauksista. Tänään keskustelemme erityisesti yhdestä niistä monista murheellisista tapahtumista, joita Uzbekistanissa on sattunut. On varmasti jo aika, itse asiassa korkea aika, kiinnittää huomiota siihen, että tällaisia tapauksia sattuu vain sen vuoksi, että nämä hallitukset voivat luottaa Moskovan hyväksyntään. Venäjän johto suojelee niitä, joten ne voivat toimia pikemminkin näin kuin millään muulla tavalla. Meidän on todellakin korkea aika vastustaa kaikkea tätä.

  Ana Maria Gomes, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Jopa yksinvaltaisten diktatuurien runnomalla alueella Karimovin Uzbekistan erottuu edelleen Andijanin verilöylyn vuoksi. Hallituksen mukaan silloin kuoli 169 ihmistä, opposition mukaan taas 745 ihmistä. Kuolleiden määrästä riippumatta oli tärkeää nimetä vastuussa olevat ja tuoda heidät oikeuden eteen. Euroopan unioni teki näin, tosin vain osittain ja puoli vuotta myöhässä. Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2005 aseidenvientikiellon ja muita rajoittavia toimenpiteitä. Millainen tilanne on vuotta myöhemmin?

Sorto on pahentunut, kun kansalaisjärjestöjen ja toimittajien työ on tukahdutettu. Maaliskuussa 2006 YK:n pakolaisasioiden päävaltuutettu karkotettiin maasta, ja mikä pahempaa, mediasirkuksiksi muuttuneissa irvokkaissa oikeudenkäynneissä tuomittiin marraskuun 2005 ja heinäkuun 2006 välisenä aikana summittaisesti ja äärimmäisen tekopyhästi yli 250 ihmistä toukokuun verilöylyn aiheuttamisesta.

Tämä kaikki osoittaa, että on välttämätöntä paitsi jatkaa nykyisiä pakotteita 12 kuukaudella myös tiukentaa niitä jäädyttämällä Taškentin pääkiduttajien varat ja epäämällä heiltä EU:n viisumi sekä laajentaa näitä pakotteita käsittämään myös päävastuussa olevan presidentti Karimovin.

  Daniel Strož, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, on selvästi oikein ja välttämätöntä seurata ihmisoikeuksien toteutumista, olipa sitten kyse Tiibetistä, Guatemalasta tai Uzbekistanista, koska nämä oikeudet ovat globalisaation aikakaudella luovuttamattomia. Kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin käymät keskustelut sekä sen kannattamat ja edistämät aloitteet, olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä elin käsittelee mieluummin sellaisia ihmisoikeusloukkauksia ja niihin liittyviä ongelmia, jotka tapahtuvat missä tahansa muualla maailmassa kuin EU:n omalla alueella.

Näin ollen suhtaudumme täysin välinpitämättömästi esimerkiksi ilman maan kansalaisuutta Latviassa asuvien venäläisten kauhistuttavaan tilanteeseen, joissakin jäsenvaltioissa esiintyvään lapsityövoiman käyttöön ja lapsiprostituutioon, tiedotusvälineiden huonoon asemaan, vasemmiston kriminalisointiin ja vainoamiseen Tšekissä sekä ennennäkemättömään köyhyyden ja äärioikeistolaisten liikkeiden suosion lisääntymiseen Saksassa.

Sitäkin enemmän halutaan käsitellä Uzbekistaniin ja Tiibetiin tai esimerkiksi Valko-Venäjään, Kiinaan ja muihin vastaaviin maihin liittyviä kysymyksiä. Rohkenisin kuitenkin sanoa, että konservatiivinen enemmistö tekee tarkoituksella ja ovelasti parlamentista eräänlaisen säyseän vahtikoiran, joka pysyy mielellään omalla puolen aitaa ja haukkuu naapureita.

Meidän olisi aina keskityttävä ensisijaisesti ongelmiin, jotka vaikuttavat EU:n jäsenvaltioihin.

  Michał Tomasz Kamiński, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, minun on ensiksikin todettava, että olen aivan kauhistunut puheenvuorosta, jonka Euroopan parlamentin äärivasemmistoa edustava jäsen juuri esitti. Uzbekistanin tilannetta ei yksinkertaisesti voida verrata minkään Euroopan unionin jäsenvaltion tilanteeseen. Hyvin monissa maissa on tietysti ongelmia, mutta on aivan törkeää verrata näiden maiden tilannetta Uzbekistaniin, jossa ihmisiä kuolee ja vainotaan poliittisten näkemystensä vuoksi.

Minua surettaa huomata, että keskusteltaessa tällaisista asioista kuin ihmisoikeuksien puolustaminen täällä parlamentissa on jäseniä, jotka rikkovat konsensuksen, joka koskee Euroopan unionin perusarvojen puolustamista ja edistämistä, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja sananvapauden puolustamista ja edistämistä. Yksimielisyyden olisi vallittava niin parlamentin vasemmistossa kuin oikeistossakin.

Aion tukea päätöslauselmaa, jossa vaaditaan Uzbekistanin vastaisten pakotteiden jatkamista, sillä Euroopan unioni on muutakin kuin poliittinen elin, jota yhdistävät yhteiset taloudelliset edut. Uskon vakaasti, että Euroopan unioni on arvojen yhteisö ja että sellaisena Euroopan unionin on toimittava yksimielisenä esimerkkinä ja tuomittava kaikki ihmisoikeusloukkaukset riippumatta siitä, missä ne tapahtuvat.

(Suosionosoituksia)

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelimme myös täsmälleen vuosi sitten Uzbekistanin tilanteesta sen jälkeen, kun presidentti Karimovin totalitaarista hallintoa ja sen tekemiä ihmisoikeusloukkauksia vastustava mielenosoitus oli tukahdutettu verisesti.

Uzbekistanin itsenäisyyttä vaarantaa jatkuvasti myös suurvaltojen katkera taistelu vaikutusvallasta. Pakotteista ja parlamentin peräkkäisistä päätöslauselmista huolimatta Uzbekistanissa vangitaan ja kidutetaan edelleen ihmisoikeuksien puolustajia. Samoin tehdään totuuden torville. Kuten kaikki tiedämme, totuutta ei voida vaientaa minkäänlaisilla päätöksillä, lailla tai vankeusrangaistuksilla.

Hallinnon lujan käden joutuvat tuntemaan paitsi opposition edustajat myös koko kansa, kun se taistelee riippumattomuuden ja demokraattisen muutoksen puolesta. Tilanne vaikuttaa erityisesti naisiin. Vaikka heille on myönnetty oikeus avioeroon yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisen yhteydessä, heidän on hyvin usein selviydyttävä jokapäiväisistä ongelmistaan omin avuin huolehtiessaan lapsistaan ja perheistään yksin. Me tietysti vaadimme ihmisoikeuksien kunnioittamista ja kannatamme päätöslauselmaa.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, yksi minuutti ei yksinkertaisesti riitä Uzbekistanissa tehdyistä ihmisoikeusloukkauksista puhumiseen. Voimme vain huomauttaa, ettei Andijanissa puolitoista vuotta sitten sattuneista tapahtumista ole vieläkään tehty riippumatonta tutkimusta. Näiden tapahtumien vuoksi Taškentin viranomaiset julistivat sodan riippumattomia toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan.

YK:n mukaan Uzbekistanissa käytetään edelleen kidutusta. On totta, että islamilaiset ääriliikkeet voimistuvat Uzbekistanissa, mutta tätä ei voida käyttää verukkeena ihmisoikeuksien loukkaamiselle. Uzbekistanilla on johtava rooli Keski-Aasiassa, minkä vuoksi on sitäkin tärkeämpää vaatia, että maassa kunnioitetaan demokratian ja oikeusvaltion periaatteita sekä ihmisoikeuksia.

Useiden tuhansien kilometrien päässä Uzbekistanista on samankaltainen maa, jossa ihmisoikeuksia loukataan kursailematta. Tarkoitan Valko-Venäjää. Viisumin epäämistä käytetään pakotteena sekä Uzbekistania että Valko-Venäjää vastaan. Näiden pakotteiden jatkaminen vaikuttaa järkevältä päätökseltä ja ansaitsee tukemme. Ehkä Uzbekistan ymmärtää tämän viisumien avulla tapahtuvan kiristyksen ansiosta, mistä Euroopan unionin normeissa on kyse.

(Suosionosoituksia)

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ilman uzbekkeja en olisi tänään täällä, sillä isoisäni oli itävaltalaisena sotilaana ensimmäisessä maailmansodassa venäläisten vankina ja selvisi kylmästä talvesta Taškentin lähellä ainoastaan uzbekkien vieraanvaraisuuden ansiosta

Uskon, että me kaikki tunnemme syvää myötätuntoa uzbekkeja kohtaan. Juuri tämän vuoksi tuomitsemme siellä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset ja pahoittelemme sitä, ettei maan hallinto noudata vähäisimmässäkään määrin ihmisoikeuksia koskevia normejamme. Haluaisin, että nämä ihmisoikeusloukkaukset tuomitaan erittäin selvästi ja että pakotteita jatketaan.

Pidän kuitenkin käyttökelvottomana sellaista maahanpääsyn epäämisen laajentamista, jota 2 kohdassa vaaditaan. Ongelmia ei voida mielestäni ratkaista niin, että matelemme presidentti Putinin edessä yhdessä huippukokouksessa ja sitten ehkä kutsumme Kiinan presidentin seuraavaan kokoukseen samalla, kun kostamme tämän sitten pikku putineille ja pikku tyranneille. Tämän vuoksi suosittelen järkevien vaatimusten asettamista. Onko pakotteita jatkettava? Mielestäni kyllä. Onko ihmisoikeusloukkaukset tuomittava? Kyllä. Sitä, että osa torstai-iltapäivästä käytetään siihen, että määrätään kaikki mahdolliset valtionpäämiehet matkustuskieltoon, pidän kuitenkin kansankiihotuksena enkä uskottavana päätöksentekona.

  Karin Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, on yleisesti tunnettua, ettemme määrää yhtään mistään torstai-iltapäivisin. Euroopan parlamentti esittää vain erilaisia vaatimuksia eri puolilla maailmaa esiintyvien ihmisoikeuskysymysten yhteydessä. Tämänpäiväisellä päätöslauselmalla kehotamme neuvostoa jatkamaan pakotteita ja laajentamaan niitä käsittämään tiettyjä asioita, joista on jo keskusteltu. Uzbekistanin hallitus kieltäytyy edelleen sallimasta riippumatonta tutkimusta Andijanissa sattuneista kuolemantapauksista. Useat kansainväliset elimet ovat toistuvasti vaatineet tutkimusta ja vaativat samaa edelleen. Uzbekistanin olisi toimittava yhteistyössä Etyj:n ja YK:n kanssa tällaisen riippumattoman tutkimuksen tekemiseksi.

Uzbekistanin suhteet ovat tärkeät Euroopan unionille. Niiden on kuitenkin perustuttava demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, vaikka on kulunut jo puolitoista vuotta, muistamme kaikki hyvin Andijanissa 13. toukokuuta 2005 tapahtuneen massamurhan. Uzbekistanin viranomaiset eivät ole myöntyneet riippumatonta tutkimusta koskeviin kansainvälisiin vaatimuksiin, eikä murhista ole tehty minkäänlaista luotettavaa tutkimusta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (Etyj/ODIHR) on tuominnut murhiin johtaneisiin mielenosoituksiin osallistuneiden henkilöiden oikeudenkäynnit, jotka ovat olleet selvästi epäoikeudenmukaisia.

Myöhemmänkään kehityksen perusteella ei ole juuri syytä olla optimistinen. Selvitysten mukaan kidutus on edelleen yleistä. Mikään kansainvälinen elin ei ole saanut lupaa tavata Uzbekistaniin palautettuja pakolaisia. Uzbekistan kieltäytyy yhteistyöstä YK:n erityismenettelyjen edustajien kanssa. Kansalaisyhteiskunnan edustajia ja ihmisoikeuksien puolustajia häiritään jatkuvasti. Itse asiassa monia ihmisoikeuksien puolustajia on vangittu.

Komissio on pannut erityisen huolestuneena merkille, että useat huomattavat ihmisoikeusaktivistit on tuomittu usean vuoden vankeusrangaistukseen ja että Mukhtabar Todjibaeva on edelleen pidätettynä. Tiedämme monia samanlaisia tapauksia.

Tästä synkästä kuvasta huolimatta sillä, että kaikki yhteydet Uzbekistaniin katkaistaan, ei saavuteta mitään. Kuten arvoisat jäsenet tietävät, Andijanin tapahtumien jälkeen Euroopan unioni hyväksyi Uzbekistanin vastaisia pakotteita. Kuten täällä jo mainittiin, niitä ovat aseiden vientikielto, Andijanin murhista vastuussa olevien matkustuskielto ja Uzbekistanin kanssa pidettävien teknisten kokousten lykkääminen. Päätös siitä, jatketaanko näitä pakotteita tai laajennetaanko niiden soveltamisalaa, on tehtävä 14. marraskuuta mennessä.

Jotta jäsenvaltiot voisivat saada täydellisen ja perusteellisen kuvan Uzbekistanin tilanteesta, Uzbekistanin kanssa pidetään yhteistyöneuvoston kokous marraskuun alussa. Tällöin Euroopan unionilla on myös mahdollisuus ottaa esiin suoraan Uzbekistanin viranomaisten kanssa ministeritasolla monet Andijanin verilöylyyn ja sen jälkeisiin tapahtumiin liittyvät meitä huolestuttavat kysymykset.

Jäsenvaltiot päättävät sitten tämän yhteistyöneuvoston kokouksen perusteella pakotteiden mahdollisesta jatkamisesta tai laajentamisesta.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään keskustelujen jälkeen eli hetken kuluttua.

(1) Ks. pöytäkirja.

13. Äänestykset

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Tulokset ja äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

13.1. Tiibet (äänestys)

13.2. Ríos Monttia koskeva oikeudenkäynti (äänestys)

13.3. Uzbekistan (äänestys)

– Ennen 2 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Józef Pinior (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, ehdotan suullisessa tarkistuksessani, että Uzbekistania koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen 2 kohdan ensimmäinen osa poistetaan.

  Puhemies. – Vastustaako joku tämän suullisen tarkistuksen käsiteltäväksi ottamista?

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, anteeksi, mutta haluan huomauttaa, että olemme jättäneet käsiteltäväksi 2 kohtaa koskevan tarkistuksen. Siitä on äänestettävä ennen kuin äänestetään alkuperäisestä esityksestä, vaikka olisi ehdotettu alkuperäistä esitystä koskevaa suullista tarkistusta. Ensiksi on äänestettävä tarkistuksesta, joka korvaisi vanhan sanamuodon.

  Puhemies. – Jäsen Posselt, luulenpa, että olette oikeassa. Pyydämmekin jäsen Pinioria tekemään tarvittavat tarkennukset.

  Józef Pinior (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, ehdotan, että poistamme toisen kohdan ensimmäisen osan. Ymmärtääkseni PPE-DE-ryhmän jäsenet ehdottivat tätä.

  Puhemies. – Kyse on siis suullisesta tarkistuksesta, joka koskee 2 kohtaa ja jonka tavoitteena on lyhentää tekstiä.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen tarkistuksesta 1 toimitettua äänestystä:

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin korvata tekstin "asianmukaisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan päätöksen" tekstillä "harkitun ja suhteiden parantamiseen tähtäävän päätöksen". Tämä olisi tarkempi ilmaus.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, vastustan suullista tarkistusta, koska se vie päätöslauselmastamme terän. Meillä on konkreettisia todisteita siitä, että pakotteet alkavat vähitellen vaikuttaa, joten niitä on laajennettava entisestään eikä heikennettävä, mihin jäsen Jegglen tarkistuksella näytetään pyrittävän.

  Puhemies. Jäsen Matsakis, kiitos kommentista, mutta teidän on löydettävä 36 kollegaa, jotka yhtyvät mielipiteeseenne, jotta teitä on yhteensä 37, ja voitte siten vastustaa tätä tarkistusta. En voi hylätä suullista tarkistusta, vaikka perustelut olisivat kuinka hyviä tahansa, jos parlamentin jäsenet eivät vastusta sitä, enkä näe nyt muiden jäsenten nousevan seisomaan.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

Äänestys on päättynyt.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, olin työhuoneessani, kun parlamentin virkailijat pyysivät minua poistumaan sieltä paloharjoituksen vuoksi. Kun tulin, huomasin, että Tiibetiä koskevasta päätöslauselmasta ja toisestakin päätöslauselmasta oli jo äänestetty. Haluaisinkin nyt antaa sihteeristölle tiedot siitä, miten olisin äänestänyt niissä äänestyksissä, joihin en voinut osallistua, koska virkailijat pyysivät minua poistumaan työhuoneestani enkä päässyt istuntosaliin.

  Puhemies. – Älkää olko huolissanne, palvelut ottavat tämän huomioon.

14. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

15. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

16. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

17. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

18. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. – Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.25.)

Mitä mieltä puheenjohtajavaltio Suomi on unkarilaisten, romanialaisten, kroaattien, ruteenien, tšekkien, slovakkien, saksalaisten ja muiden vähemmistöjen tilanteesta Serbian maakunnassa Vojvodinassa ja mitä toimia se aikoo toteuttaa vähemmistöjen oikeuksien, maakunnan itsenäisyyden, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen vahvistamiseksi?

Tietääkö neuvosto, että kokonaisista paikkakunnista tehtiin etnisesti serbienemmistöisiä asuttamalla niille serbialaisia pakolaisia ja että näillä paikkakunnilla on tapahtunut ja tapahtuu vähemmistönuoriin kohdistuvia väkivaltaisuuksia?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Neuvosto seuraa Suomen puheenjohtajakaudella aktiivisesti Serbian sisäisiä tapahtumia. Serbia on parhaillaan saamassa uutta perustuslakia, jonka maan parlamentti hyväksyi yksimielisesti 30. syyskuuta 2006. Maan kansalaisille annetaan mahdollisuus äänestää perustuslain hyväksymisestä 28. ja 29. lokakuuta järjestettävässä kansanäänestyksessä. Neuvosto seuraa asiaa tiiviisti. Euroopan unionin pääasiallinen Länsi-Balkania koskeva poliittinen väline on vakautus- ja assosiaatioprosessi. Se perustuu Kööpenhaminan kriteereihin, muun muassa poliittisiin kriteereihin, joihin kuuluvat vähemmistöjen oikeudet. Mitä enemmän alueen maat lähentyvät Euroopan unionia, sitä tiukemmin ehtoja tulee noudattaa. Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunta (EUMM) valvoo tilannetta paikan päällä, ja myös muut kansainväliset toimijat, kuten Etyj ja Euroopan neuvosto seuraavat Vojvodinan tilannetta ja vaihtavat EU:n kanssa sitä koskevia tietoja. Neuvosto aikoo seurata tilannetta komission säännöllisen edistymisraportin pohjalta. Raportti on tarkoitus julkaista 8. marraskuuta, ja siinä arvioidaan muun muassa demokratian, oikeusvaltion periaatteen, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelun tilannetta Serbiassa. Neuvosto jatkaa Serbian tapahtumien tiivistä seurantaa.

Aikooko neuvosto pyytää komissiota esittämään lainsäädäntöä, jossa vaaditaan moottoriajoneuvoteollisuutta vähentämään uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Neuvoston tietoon on saatettu, että komissio aikoo esittää ennen kuluvan vuoden loppua ehdotuksen henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan yhteisön strategian tarkistamisesta. Neuvosto tulee tarkastelemaan tätä tarkistusehdotusta ja muita asiaan liittyviä komission ehdotuksia erittäin huolellisesti.

Liettua allekirjoitti Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen liitteenä pöytäkirjan n:o 4, joka koskee Ignalinan ydinvoimalaitosta. Se sitoutui sulkemaan Ignalinan ydinvoimalaitoksen 1 reaktorin ennen vuotta 2005 ja 2 reaktorin vuoden 2009 loppuun mennessä. Liittymisasiakirjan 37 artiklassa tarkoitettua yleistä suojalauseketta sovelletaan 31. joulukuuta 2012 saakka, jos energiantuotannossa Liettuassa on keskeytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tätä sitoumusta.

Ukrainan ja Venäjän välillä viime vuonna puhjennut energiakriisi, Venäjän öljytoimitusten katkeaminen Liettuaan teknisten ongelmien vuoksi, jotka Liettua joutui itse ratkaisemaan, ilman että niihin etsittiin molemmille osapuolille sopivaa ratkaisua, Liettuan ja Puolan välistä sähkökaapelia koskevan suunnitelman jäädyttäminen, EU:n yhteisen energiapolitiikan ja yhteisten energiaverkkojen (sähkö ja kaasu) puutteet ja EU:n jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden puuttuminen synnyttävät Liettuassa pelon siitä, että se jää ilman energiatoimituksia. Tämä lisää riippuvuutta Venäjästä, joka uhkaa viedä energiavarojaan muihin maihin.

Voisiko Liettua tässä epävarmassa tilanteessa käyttää hyödykseen liittymissopimuksen 37 artiklaa jatkaakseen ydinenergian tuotantoa Ignalinassa, kunhan turvallisuusnormeja noudatetaan ja kunnes sen energiaongelmat on ratkaistu?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Liittymisasiakirjan pöytäkirjan N:o 4 4 artiklassa luettuna yhdessä liittymisasiakirjan 37 artiklan kanssa määrätään edellytyksistä, joiden mukaisesti Liettua voi joulukuuhun 2012 saakka pyytää lupaa soveltaa 37 artiklassa tarkoitettua yleistä suojalauseketta, jos energiantuotannossa Liettuassa on keskeytyksiä.

Liittymisasiakirjan 37 artiklasta käy ilmi, että voidakseen käyttää kyseistä mahdollisuutta asianomaisen jäsenvaltion on ensin pyydettävä komissiolta asianmukaisten taustatietojen perusteella lupaa suojatoimenpiteiden toteuttamiseen. Komissio vahvistaa tarpeellisiksi katsomansa suojatoimenpiteet. Komission kuuluu näin ollen arvioida, voidaanko kysyjän tarkoittamien toimenpiteiden toteuttamiseen antaa lupa.

Neuvosto pyytää kysyjää lisäksi kiinnittämään huomiota siihen, että neuvosto todella pitää energian toimitusvarmuutta yhtenä Euroopan energiapolitiikan kulmakivenä, kuten neuvoston (liikenne, televiestintä ja energia) maaliskuussa 2006 antamissa päätelmissä "Euroopan uusi energiapolitiikka" ja Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2006 antamissa päätelmissä "Euroopan energiapolitiikka" vahvistetaan.

Unioni on ilmoittanut tässä yhteydessä, että se on valmis antamaan asianmukaista yhteisön lisätukea Liettualle Ignalina ydinvoimalaitoksen sulkemiseksi ja käytöstä poistamiseksi, kuten liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 4 todetaan. Kyseinen apu on otettu huomioon vuosien 2007-2013 rahoituskehyksissä. Pöytäkirjan 2 artiklan 3 kohdassa todetaan edelleen, että Ignalina-ohjelma kattaa muun muassa toimenpiteet Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamisen tukemiseksi, toimenpiteet yhteisön säännöstön mukaisia ympäristöuudistuksia varten ja Ignalinan ydinvoimalaitoksen kahden reaktorin tuotantokapasiteetin korvaamiseksi tarvittavan perinteisen tuotantokapasiteetin uudistamiseksi sekä muut kyseisen ydinvoimalaitoksen sulkemisesta ja käytöstä poistamisesta tehdystä päätöksestä johtuvat toimenpiteet, jotka vaikuttavat Liettuan energiantuotannon, -siirron ja -jakelun tarvittavaan rakenneuudistukseen, ympäristöuudistukseen ja uudenaikaistamiseen sekä Liettuan energiantuotannon turvallisuuden lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Toisena esimerkkinä mainittakoon, että äsken tehdyssä päätöksessä Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta on Euroopan etua koskevien hankkeiden joukossa Puola–Liettua-yhteys, joka sisältää Puolan sähköverkon ja PL–DE -profiilin tarpeellisen vahvistamisen, ja merenalainen kaapeli Suomi – Viro (Estlink). Yhdessä näiden hankkeiden pitäisi mahdollistaa osallistuminen energian sisämarkkinoille ja varmistaa energiaverkostojen toiminnan luotettavuus ja varmuus.

Neuvosto on jo aloittanut yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa koordinoidun/yhteisen energiapolitiikan kehittämisen hyväksymällä asteittain energia-alan säädöskokoelman. Kyseiset toimenpiteet ja asiakirjat muodostavat perustan EU:n vakaan energiahuollon turvaamiseksi. Sen perusteella voidaan tehdä nykyiset ja tulevat energiapoliittiset päätökset. Energian toimitusvarmuus energiapolitiikan kahden muun tavoitteen eli kilpailukyvyn ja kestävyyden ohella muodostaa myös perustan strategiselle energiakatsaukselle, jonka Euroopan komissio aikoo esittää neuvostolle ja Euroopan parlamentilla vuonna 2007.

Unionin ulkorajoja loukataan päivittäin räikeästi ja järjestelmällisesti. Miksi Javier Solana ei suunnittele Euroopan unionille näkyviä ulkoisia toimia, joiden avulla harjoitettaisiin ehkäisevää diplomatiaa maahanmuuttajien lähtö- ja kauttakulkumaissa?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Unionille on ollut selvää oikeus- ja sisäasioissa tehtävän yhteistyön kehittämisen alkuvaiheista saakka, että unionin maahanmuuttopolitiikka on tärkeää ottaa huomioon unionin suhteissa kolmansiin maihin.

Eurooppa-neuvosto on jatkuvasti korostanut ulkosuhteiden merkitystä, minkä johdosta maahanmuuttoa ja siihen liittyviä kysymyksiä koskeva yhteistyö kolmansien maiden kanssa on otettu huomioon unionin kahden- ja monenvälisissä suhteissa. Maahanmuuttoasioita käsiteltiin myös EU:n valtioiden ja hallitusten päämiesten epävirallisen kokouksen työlounaalla 20.10.2006.

Unioni pyrkii nyt aktiivisesti panemaan täytäntöön Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 hyväksymän maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa esitetään Afrikkaa ja Välimeren aluetta koskevat ensisijaiset toimet.

Kyseisen strategian keskeinen osa on tarve lujittaa yhteistyötä ja kumppanuutta maahanmuuttajien kohdemaiden, alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kesken, sillä muuttovirtojen järjestelmällinen hallinnointi voi hyödyttää kaikkia kyseessä olevia maita kuten myös maahanmuuttajia. Tämän kokonaisvaltaisen vuoropuhelun tulisi kattaa kaikki maahanmuuton osatekijät ja myös edistää maahanmuuton mahdollisuuksia myötävaikuttaa kehitykseen. EU kiinnittää vuoropuhelussa erityistä huomiota myös tehokkaaseen yhteistyöhön laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen ja torjunnan alalla.

EU:lla on ollut keskeinen rooli järjestettäessä muuttoliikettä ja kehitystä koskeva Euro–Afrikka-ministerikonferenssi, joka pidettiin Rabatissa 10.–11. heinäkuuta 2006. Rabatin konferenssissa hyväksyttiin yhteinen operatiivinen toimintasuunnitelma ja poliittinen julistus, ja siellä alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaat kohtasivat ensimmäistä kertaa ja kävivät kumppanuuden hengessä keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä kaikkia osapuolia koskevista kysymyksistä. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanon odotetaan alkavan piakkoin, ja siihen sisältyy myös toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan yhteistyötä laillisen ja laittoman muuttoliikkeen alalla.

Alueellisen tason aloitteilla pyritään tehostamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä Afrikan eri alueiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. EU valmistelee parhaillaan Afrikan unionin kanssa muuttoliikettä ja kehitystä käsittelevää ministerikonferenssia, joka kattaisi koko Afrikan. Konferenssi on määrä järjestää ennen tämän vuoden loppua, ja se tarjoaa osapuolille tilaisuuden määrittää ne kaikkia osapuolia huolestuttavat ja yhteistä etua koskevat alat, joilla niiden yhteistyötä voitaisiin tehostaa. Euro–Välimeri-kumppaneiden kanssa on lisäksi alettu valmistella muuttoliikettä ja kehitystä koskevaa ministerikokousta kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti.

Kahdenvälisellä tasolla suunnitelmana on tehostaa Cotonoun sopimuksen 13 artiklan mukaista maahanmuuttoa koskevaa vuoropuhelua niiden afrikkalaisten kumppaneiden kanssa, jotka ovat Cotonoun sopimuksen AKT-sopimuspuolia, ja jatkaa neuvotteluja takaisinottosopimuksista tiettyjen kolmansien maiden kanssa.

Komissiolle on annettu valtuutus neuvotella takaisinottosopimus kahden Afrikan valtion, nimittäin Marokon ja Algerian kanssa. Marokko on tärkeä kauttakulkumaa, ja sen kanssa käytävät neuvottelut ovat edenneet jo varsin pitkälle. Viralliset neuvottelut Algerian kanssa aloitetaan mahdollisimman pian. Takaisinottosopimukset ilmentävät EU:n ja Afrikan maiden yhteistä sitoutumista torjua laitonta maahanmuuttoa.

Neuvosto antoi istunnossaan 5. ja 6. lokakuuta 2006 päätelmät ulkoisen merirajan vahvistamisesta etelässä (13559/06).

On käynyt ilmi, että on laadittu uusi aikataulu toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) käyttöönotolle, mikä tarkoittaa, että Slovenia, joka täyttää kaikki tietojärjestelmään liittymisen ehdot, voi liittyä siihen vasta paljon myöhemmin kuin alunperin oli tarkoitus. Jos näin todellakin tapahtuu, pyydän Teitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

Onko tämän uuden aikataulun vuoksi Slovenian jo saavuttamien Schengenin kriteerien täyttymistä arvioitava uudelleen, ja mitä merkitystä tähänastisille arvioinneilla siinä tapauksessa on?

Koska aikataulun viivästyminen johtuu Euroopan unioniin liittyvistä syistä eikä jäsenvaltion toiminnasta, kuinka Euroopan unioni aikoo avustaa niiden kulujen kattamisessa, jotka tämä viivästyminen aiheuttaa (palkat, Schengen-rajojen suojeluun jo hankitut välineet jne.)?

Suunnitteilla on, että SIS II:n ottavat ensin käyttöön vanhat jäsenvaltiot ja sitten vasta muut. Miksi SIS II -järjestelmää ei oteta käyttöön pikemminkin kunkin jäsenvaltion toimintakyvyn mukaan välittämättä siitä, onko kyseessä vanha vai uusi jäsenvaltio?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Kiinnitämme kysyjän huomiota päätelmiin, jotka neuvosto antoi SIS II:sta ja SIS 1+:sta 5. ja 6. lokakuuta 2006 pitämässään istunnossa.

Näissä päätelmissä neuvosto katsoi, että komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan 12379/06 SIRIS 158 sisältyvä SIS II:n tarkistettu täytäntöönpanoaikataulu vaikuttaa toteutettavissa olevalta ja realistiselta. Tarkistetun aikataulun mukaan SIS II aloittaisi toimintansa SIS 1+:aan tällä hetkellä osallistuvien jäsenvaltioiden osalta kesäkuuhun 2008 mennessä, jolloin siihen voisivat osallistua nekin jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole mukana SIS 1+:ssa.

Neuvosto vahvisti tarkistetun aikataulun ja kehotti asianomaisia neuvoston työryhmiä ja komission elimiä tekemään voitavansa, jotta SIS II olisi operatiivinen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

On varmistettava, että SIS 1+:aan osallistuvien jäsenvaltioiden siirtyminen SIS II:een tapahtuu järjestelmän toimintaa keskeyttämättä. Vasta kun edellä mainittu siirtyminen on toteutettu ja uusi järjestelmä on osoittautunut asianmukaisesti toimivaksi, voidaan järjestelmään ottaa mukaan ne jäsenvaltiot, jotka eivät siihen ole aikaisemmin osallistuneet.

Periaatteessa jo täytettyjen Schengen-kriteerien täyttämistä ei pitäisi arvioida uudelleen.

Neuvostossa käsitellään joulukuussa Schengenin tietojärjestelmää koskevia kysymyksiä ja rajatarkastusten lakkauttamista sisäisillä rajoilla. Lähiviikkoina arvioidaan teknisiä, taloudellisia, oikeudellisia ja organisaatioon liittyviä näkökohtia.

Direktiivissä 2003/96/EY⁽¹⁾ on säädetty poikkeuksia, joissa viisi jäsenvaltiota, Suomi, Irlanti, Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta mukaan luettuina, valtuutetaan alentamaan kevyen polttoöljyn valmisteverokantaa. Poikkeusten soveltamisen on määrä päättyä 31. joulukuuta 2006. Onko neuvosto tietoinen, miten tuhoisia vaikutuksia poikkeusten kumoamisella saattaa olla vesiurheilulle, matkailulle ja veneilyalalle näissä maissa? Onko neuvosto samaa mieltä, että alennetun valmisteverokannan soveltamisen lakkauttaminen saattaisi olla suoraan vastoin direktiivin alkuperäistä tarkoitusta eli energiatuotteiden verokantojen yhdenmukaistamista sisämarkkinoiden vääristymien vähentämiseksi? Aikooko neuvosto siksi tukea poikkeuksien uudistamista, jos asianomaiset hallitukset sitä pyytävät?

Neuvoston direktiivin 2003/96/EY⁽¹⁾ poikkeussäännöksen nojalla viisi maata, mukaan lukien Suomi, Irlanti, Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta, voi periä punaisesta dieselpolttoaineesta alennettua valmisteveroa. Säännöstä sovelletaan ainoastaan yksityisiin huviveneisiin. Kyseisen poikkeussäännöksen voimassaolon on määrä päättyä 31. joulukuuta 2006. Tietääkö neuvosto, että näissä maissa poikkeussäännöksen kumoamisesta mahdollisesti aiheutuu tuhoisia vaikutuksia monille aloille, muiden muassa vesiurheilulle, matkailulle ja meriteollisuudelle? Jakaako neuvosto sen arvion, että poikkeussäännöksen lopettamisen seuraukset olisivat itse asiassa suoraan vastoin direktiivin ensisijaista tarkoitusta, joka on energiatuotteiden verokantojen yhdenmukaistaminen sisämarkkinoiden häiriöiden vähentämiseksi? Aikooko neuvosto sen takia kannattaa poikkeusluvan uusimista, jos kyseisten maiden hallitukset sitä hakevat?

Direktiivin 2003/96/EY⁽¹⁾ poikkeussäännösten nojalla viisi maata, mukaan lukien Suomi, Irlanti, Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta, voi periä punaisesta dieselpolttoaineesta alennettua valmisteveroa. Poikkeussäännöksen voimassaolon on määrä päättyä 31. joulukuuta 2006. Tietääkö neuvosto, että näissä maissa poikkeussäännösten kumoamisesta mahdollisesti aiheutuu tuhoisia vaikutuksia monille aloille, muiden muassa vesiurheilulle, matkailulle ja meriteollisuudelle?

Jakaako neuvosto sen arvion, että poikkeussäännöksen lopettamisen seuraukset olisivat itse asiassa suoraan vastoin direktiivin ensisijaista tarkoitusta, joka on energiatuotteiden verokantojen yhdenmukaistaminen sisämarkkinoiden häiriöiden vähentämiseksi? Aikooko neuvosto sen takia kannattaa poikkeusluvan uusimista, jos kyseisten maiden hallituksen sitä pyytävät?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Direktiivin N:o 2003/96/EY 18 artiklan nojalla jäsenvaltiot saavat soveltaa edelleen liitteessä II ja III tarkoitettuja veronalennuksia tai verovapautuksia kuten ne, jotka arvoisa kysyjä mainitsee. Tämän luvan voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006 tai liitteessä II ja III mainittuna päivänä, jollei sitä ennen komission ehdotuksen pohjalta tehtävästä neuvoston tarkistuksesta muuta johdu.

Neuvosto vastaanotti heinäkuussa 2006 komission tiedonannon, jossa todetaan muun muassa, että yksittäiset jäsenvaltiot, jotka edelleen tarvitsevat direktiiviä koskevaa poikkeusta erityisistä poliittisista syistä, voivat toimittaa komissiolle asiaa koskevan pyynnön (direktiivin 19 artiklan mukaisesti).

Ihmisoikeudet ja kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö, tässä yhteydessä erityisesti sotavankien kohtelusta tehty Geneven yleissopimus ovat keskeisiä kansainvälisiä normeja, joita pitää noudattaa kaikissa tilanteissa. Vankien pitäminen oikeudellisessa tyhjiössä johtaa väärinkäytöksiin ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten Human Rights Watchin heinäkuussa julkaisussa raportissa osoitetaan.

Saman heinäkuun aikana käynnistettiin myös operaatio Compact, jossa vahvistettiin kansainvälinen sitoutuminen turvallisen, yhtenäisen ja demokraattisen Irakin rakentamiseen. Euroopan unioni on valmis osallistumaan siihen aktiivisesti.

Onko neuvoston mielestä tarkoituksenmukaista keskustella amerikkalaisviranomaisten kanssa riippumattoman tutkimuksen käynnistämiseksi, jotta saataisiin selville kuinka laajamittaisia Irakissa tapahtuneet väärinkäytökset, joihin on mahdollisesti sekaantunut myös korkea-arvoisia upseereita, ovat ja jotta saataisiin syylliset oikeuden eteen?

Katsooko neuvosto, että vankien pahoinpitelyihin sekaantuneiden amerikkalaisten upseerien vastuun selvittäminen on keskeinen ehto turvallisen ja demokraattisen Irakin rakentamiselle?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

EU pitää hyvin tärkeänä, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta noudatetaan aseellisten selkkausten kaikissa vaiheissa. Tätä korostetaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämisestä joulukuussa 2005 hyväksytyissä EU:n suuntaviivoissa. Suuntaviivojen 3 artiklassa painotetaan, että "Euroopan unionin perustana olevia periaatteita ovat vapaus, demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltio. Tähän kuuluu myös tavoite edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista".

EU arvostaa Yhdysvaltojen kanssa kansainvälisestä oikeudesta ja terrorismin torjunnasta käytävää vuoropuhelua, jossa keskustellaan yleisistä oikeudellisista puitteista. Neuvosto ei ole käsitellyt kysymystä riippumattoman tutkinnan suorittamisesta Irakissa tapahtuneista väärinkäytöksistä.

Neuvosto seuraa tiiviisti Irakin tilanteen kehittymistä, muun muassa maan ihmisoikeustilannetta ja humanitaarista tilannetta. Pidätyksiin liittyviä kysymyksiä käsitellään muiden ihmisoikeuskysymysten ohella myös Irakin kanssa tehtävässä kansainvälisessä kehyssuunnitelmassa (International Compact), jota Irakin hallitus on parhaillaan laatimassa. Euroopan unioni osallistuu aktiivisesti suunnitelman kehittämiseen ja on tässä yhteydessä korostanut sitä, että siinä on käsiteltävä myös poliittisia ja turvallisuusalan uudistuksia samoin kuin ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista Irakissa.

EU:lla on käynnissä Irakia koskeva yhdennetty oikeusvaltio-operaatio EUJUST LEX, jonka kautta EU tukee aktiivisesti Irakia oikeusvaltioon liittyvien edellytysten kehittämisessä. Tähän mennessä lähes 800 irakilaista tuomaria, syyttäjää sekä poliisivoimien ja vankeinhoitolaitoksen korkeaa virkamiestä on saanut koulutusta EUJUST LEX -operaation puitteissa. Operaatiota on jatkettu joulukuuhun 2007 saakka, ja sen toisessa vaiheessa on tarjolla yhä useampien alojen erikoiskoulutusta.

Komissio ilmoitti vuonna 2004, että Schengen-alueen laajentaminen uusiin jäsenvaltioihin olisi mahdollista sen jälkeen, kun elintärkeät toimet alueen ulkorajojen turvaamiseksi on toteutettu. Alustavaa liittymispäivää suunniteltiin lokakuulle 2007.

Oikeus- ja sisäministerien epävirallisessa kokouksessa puheenjohtajavaltio Suomi ilmoitti 21. syyskuuta 2006, että liittymispäivä todennäköisesti siirtyisi eteenpäin Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) luomiseen ja alullepanoon liittyvien teknisten ja oikeudellisten ongelmien vuoksi.

Onko neuvosto harkinnut vaihtoehtoja SIS II:lle, kuten että sisällytettäisiin uudet jäsenvaltiot väliaikaisesti nykyiseen järjestelmään (SIS I+)? Jos ei ole, miksi ei? Jos on, mitä päätettiin?

Mitä neuvosto aikoo tehdä, jotta pidettäisiin kiinni alkuperäisestä aikataulusta uusien jäsenvaltioiden liittymisessä Schengenin alueeseen?

Suuren yleisön luottamuksen tukeminen EU:ssa on erittäin tärkeää. Ihmisten vapaa liikkuminen on perussopimuksissa taattujen perusoikeuksien käytännön sovellus. Koska myös uusien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat lähitulevaisuudessa matkustaa ilman rajatarkastuksia?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan mukaan päätös sisärajatarkastusten lakkauttamisesta voidaan tehdä sen jälkeen, kun on näytetty toteen, että tarvittavat edellytykset Schengenin säännöstön soveltamiseksi ovat täyttyneet. Schengenin tietojärjestelmä (SIS), joka on toiminnassa kaikissa Schengen-valtioissa, on yksi näistä ennakkoedellytyksistä.

Kaikkien sidosryhmien määrätietoisena tavoitteena on tehdä parhaansa, jotta SIS II olisi toiminnassa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Valtuuskunnat, myös uusien jäsenvaltioiden valtuuskunnat, ovat tarkastelleet ja hylänneet useita SIS II:n käyttöönottoa koskevia vaihtoehtoja.

Sisärajatarkastusten lopullista lakkauttamista uusien jäsenvaltioiden kanssa yhteisillä rajoilla koskevien kysymysten osalta neuvosto käsitteli Luxemburgissa 5. lokakuuta 2006 Portugalin valtuuskunnan ehdotusta, jolla asiaan saataisiin väliaikainen ratkaisu niin, että uudet jäsenvaltiot voisivat liittyä tämänhetkiseen SIS:iin (SIS 1+:aan). Ehdotuksen tarkoituksena on, että järjestelmään liittyminen voisi tapahtua nopeammin kuin odotettaessa SIS II-hankkeen viimeistelyä.

Neuvoston 5. lokakuuta 2006 antamien päätelmien mukaan neuvosto aikoo käsitellä sisärajatarkastusten lakkauttamisaikataulua joulukuun istunnossaan, jolloin se ottaa myös kantaa Portugalin ehdotukseen, jota tarkastellaan lisää tulevina viikkoina.

Ranskalainen ITN-televisiokanavan kameramies Fred Nérac katosi sen jälkeen, kun eräälle reportaasiryhmälle kuulunut ajoneuvo, jossa hän oli matkustajana, joutui ristituleen lähellä irakilaista Al Zubayrin kaupunkia, Bassoran eteläpuolella, 22. maaliskuuta 2003. Tapahtumalla oli kymmeniä todistajia, joista useat on tunnistettu ja jotka voisivat antaa asiasta virallisen todistajanlausunnon, jos sitä heiltä pyydettäisiin.

Asiasta on käynnistetty neljä tutkimusta, mutta kaikkia niistä ei ole saatu päätökseen. Alueella toimivien brittiläisten ja tanskalaisten joukkojen komentajat saattoivat kaksi tutkimusta päätökseen. Niiden tulokset herättävät lukuisia kysymyksiä sekä antavat useita johtolankoja, joita ei ole vielä tutkittu perusteellisesti turvallisuussyistä tai poliittisen tahdon puutteen vuoksi.

Fred Nérac-komitea, joka koostuu hänen perheensä jäsenistä, ystävistä ja ihmisistä, joita tämä draama on koskettanut, vaatii avointa ja kiireellistä tosiasioiden selvittämistä ja pyytää oikeutta tutustua esteettä brittiläisten ja tanskalaisten tutkijoiden luottamuksellisiin raportteihin.

Edellä mainitun komitean suostumuksella neuvosto on sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että Itävallan puheenjohtajakaudella ilmoittanut tekevänsä parhaansa, jotta Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, USA:n ja Irakin viranomaiset tekevät kaiken, mikä on käytännöllisesti katsoen välttämätöntä, kyseisen journalistin tai hänen ruumiinsa löytämiseksi.

Voiko neuvosto ilmoittaa, mitkä ovat sen ponnistelujen tulokset?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Sekä Yhdistynyt kuningaskunta että Itävalta tekivät puheenjohtajakaudellaan parhaansa ja yrittivät irakilaisten ja muiden viranomaisten kautta saada tarkkoja tietoja siitä, mitä kadonneelle ITN:n kuvaajalle Fred Néracille on tapahtunut. Lisäksi Néracin perheelle on annettu tukea. Valitettavasti nämä toimet eivät ole toistaiseksi johtaneet konkreettisiin tuloksiin.

Voiko neuvosto selvittää kantansa EU-kansalaisten osallistumisesta asuinvaltionsa kansallisiin vaaleihin? Esitin asiasta neuvostolle kirjallisen kysymyksen (E-1756/06), mutta neuvoston vastauksessa ei käsitelty asian ydintä.

Vaikka EY:n perustamissopimuksessa säädetään, että toisessa EU:n jäsenvaltiossa asuvat EU-kansalaiset voivat äänestää paikallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa, samanlaisia säädöksiä ei sovelleta kansallisiin vaaleihin.

Ottaen huomioon ne toimenpiteet ja aloitteet, joilla on pyritty helpottamaan EU-kansalaisten liikkumista sekä sijoittautumista ja integroitumista toiseen jäsenvaltioon, aikooko neuvosto tarkistaa nykyistä lainsäädäntöä helpottaakseen EU-kansalaisten täysipainoista osallistumista asuinvaltion kansallisiin vaaleihin?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Unionin kansalaisuus määritellään EY:n perustamissopimuksen 17 artiklassa, jossa todetaan, että unionin kansalaisilla "on tässä sopimuksessa määrätyt oikeudet ja velvollisuudet".

Kuten kysyjä aivan oikein toteaa, unionin kansalaisilla on EY:n perustamissopimuksen 19 artiklan mukaisesti äänioikeus jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, mutta äänioikeus koskee vain kunnallisvaaleja ja Euroopan parlamentin vaaleja. Euroopan yhteisö ei perustamissopimuksen mukaisesti ole tällä hetkellä toimivaltainen määräämään äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta kansallisissa vaaleissa. Näitä asioita säännellään näin ollen kansallisessa lainsäädännössä.

Kysymykseen siitä, rajoittavatko kansallisia vaaleja koskevat säännöt mahdollisesti perustamissopimuksessa määriteltyjä taloudellisia vapauksia, neuvosto toteaa, että mainittujen yhteisön oikeuden periaatteiden soveltaminen koskee perustamissopimuksen aineellista soveltamisalaa.

Kuten kirjalliseen kysymykseen E-1756/06 annetussa vastauksessa todetaan, neuvosto ei ole tähän mennessä käsitellyt unionin kansalaisten oikeuksien laajentamista koskemaan äänestämistä ja ehdokkaaksi asettumista kansallisissa vaaleissa.

Euroopan parlamentti on – suosituksestamme – puolustanut Vojvodinan monietnistä luonnetta päätöslauselmassaan ja mietinnössään. Aikooko nykyinen puheenjohtajavaltio Suomi pitää maakunnan asiaa vireillä, ja jos aikoo, mitä konkreettisia toimia se aikoo toteuttaa, etenkin kun otetaan huomioon Vojvodinassa vallitseva vakava tilanne, jossa kansalliset ja etniset vähemmistöryhmät tai niihin kuuluvat yksilöt joutuvat fyysisen tai muun pahoinpitelyn kohteiksi, minkä lisäksi syrjintää esiintyy todistetusti myös opetuksessa, uskonnonharjoittamisessa, oikeudenkäytössä, valtion laitoksien toimintaan osallistumisessa, sekä omistusta ja työllisyyttä koskevissa asioissa?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Neuvosto seuraa Suomen puheenjohtajakaudella aktiivisesti Serbian sisäisiä tapahtumia. EU:n tarkkailuvaltuuskunta seuraa tilannetta paikan päällä ja myös muut kansainväliset toimijat, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ja Euroopan neuvosto, seuraavat tilannetta Vojvodinassa ja antavat EU:lle tietoja. Tärkein Euroopan unionin Länsi-Balkanin politiikkaan vaikuttava tekijä on vakautus- ja assosiaatioprosessi. Tämä politiikka perustuu Kööpenhaminan kriteereihin, joihin kuuluu myös poliittisia kriteerejä, kuten vähemmistöjen oikeudet. Neuvosto arvioi tilanteen komission säännöllisen Serbiaa koskevan edistymisraportin pohjalta, joka on määrä julkistaa 8.11. ja joka sisältää muun muassa arvion demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta sekä ihmisoikeuksista ja vähemmistöjen suojelusta Serbiassa.

Voiko neuvosto ilmoittaa, millaisia vaikutuksia olisi Yhdysvaltojen ja Irlannin kahdenvälisellä ilmailualan sopimuksella, joka tehtäisiin ennen EU:n ja Yhdysvaltojen avointa ilmatilaa koskevaa sopimusta?

Voiko neuvosto periaatteessa hyväksyä, että joku unionin 25 jäsenvaltiosta tekisi tällaisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

EU:n ja Yhdysvaltojen välistä lentoliikennesopimusta koskevat neuvottelut saatiin päätökseen marraskuussa 2005. EU odottaa nyt Yhdysvaltojen hallinnon sisäisten menettelyjen tuloksia. Menettelyissä on määrä viimeistellä ulkomaan kansalaisten harjoittamaa Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden hallintaa koskeva "säännön muutos". Tällä välin kaikki sopimuspuolet ovat korostaneet neuvotellun sopimuksen säilyttämisen tärkeyttä, koska se tarjoaa kaikille EU:n jäsenvaltioille open skies -sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa ja raivaa tietä tuleville vapautetuille transatlanttisille ilmailualan suhteille. Irlannin ja Yhdysvaltojen suhdetta käsitellään tältä osin vain osana EU:n ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta, joka tehtäneen lähitulevaisuudessa. Joka tapauksessa mahdollisuutta Irlannin ja Yhdysvaltojen väliseen kahdenväliseen sopimukseen ei osapuolten taholta harkita.

Syyskuun 21. ja 22. päivänä Rodoksella järjestettiin kuudes teollisuusministerien Euro-Välimeri-konferenssi. Konferenssissa muun muassa vahvistettiin tavoite luoda vuoteen 2010 mennessä Välimeren alueelle vapaakauppa-alue, joka toisi mukanaan teollisuustuotteiden vapaan liikkuvuuden Välimeren alueella.

Kun otetaan huomioon, että useimmat Euro-Välimeri-yhteistyön piiriin kuuluvista maista ovat samanaikaisesti Maailman kauppajärjestön jäseniä, jonka puitteissa käydään neuvotteluja teollisuustuotteiden markkinoiden vapauttamisesta, kuitenkin siten, että tähän liitetään kehitysmaita koskevia erityisjärjestelyjä, onko neuvosto tutkinut, mitä vaikutuksia mahdollisella WTO:n puitteissa tehtävällä teollisuushyödykkeiden kauppaa koskevalla sopimuksella tulee olemaan näiden tuotteiden kauppaan Euro-Välimeri-alueella? Aiotaanko Välimeren alueelle perustettavaan vapaakauppa-alueeseen liittää Välimeren maita koskevia, kunkin maan kehitystasoon sovitettuja erityisjärjestelyjä, jotta ne hyötyisivät vapaakauppa-alueesta vastaavassa määrin kuin alueen eurooppalaiset valtiot, ja jos näin on, minkälaisia erityisjärjestelyjä?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Kauppa on Barcelonan prosessin tärkeä osa, joka yhdistää EU:n sen Välimeren kumppaneihin kahdenvälisellä tasolla EU:n tekemien assosiaatiosopimusten kautta ja alueellisella tasolla säännöllisesti pidettävien kauppaa ja teollisuutta käsittelevien Euro–Välimeri-ministerikokousten antamien virikkeiden kautta. Tavoitteena on ollut taloudellisen integraation lisääminen ja alueellisen vapaakauppa-alueen perustaminen vuoteen 2010 mennessä.

Euro–Välimeri-alueen kaupan vapauttaminen on WTO:n sääntöjen mukaista, sillä assosiaatiosopimuksilla perustetut kahdenväliset vapaakauppa-alueet ovat GATT-sopimuksen XXIV artiklassa tarkoitettuja etuuskohteluun oikeutettuja hankkeita. Lisäksi niiden perustamista ja niitä koskevia menettelytapoja on ollut innoittamassa alueellinen ja kehitystä koskeva ulottuvuus. Tähän liittyen ministerit sopivat äskettäin Marrakešissa pidetyssä viidennessä ministeritason Euro–Välimeri-kauppakokouksessa yhteistyön parantamisesta EU:n kaupan etuuskohtelujärjestelyjen kanssa yhteensopivalla tavalla, jotta WTO:n Dohan kehitysohjelman osalta päästäisiin tasapainoiseen tulokseen, muun muassa varmistamalla maataloustuotteiden markkinoille pääsy ja kehitysmaiden kannalta kiinnostavat markkinat.

Unioni soveltaa Välimeren kumppaneihinsa nähden Barcelonan prosessin ja Euro–Välimeri-assosiaatiosopimusten puitteissa teollisuustullien poistamista ja maatalouden etuuskohtelujärjestelyjä koskevien sitoumusten osalta epäsymmetriaa, mutta edellyttää vastavuoroisuutta WTO:n kanssa yhteensopivan vapaakauppa-alueen muodostamiseksi. Epäsymmetriaan sisältyy esimerkiksi eräiden luetteloitujen tuotteiden teollisuustullien poistamista koskeva enintään 12 vuoden siirtymäkausi, vaikka Välimeren alueen teollisuustuotteiden tulliton tuonti EU:hun sisältyi jo 1970-luvun lopulla tehtyihin yhteistyösopimuksiin. Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen perustamista koskevaan alueelliseen lähestymistapaan kuuluu etelä–etelä-kaupan edistäminen kannustamalla tekemään alueen sisäisiä vapaakauppasopimuksia, kuten Tunisian, Marokon, Egyptin ja Jordanian välinen Agadirin sopimus, ja kauppaa ja ulkoistamista koskevien mahdollisuuksien helpottaminen joustavoittamalla alkuperäsääntöjä (alkuperäkumulaatiojärjestelmää koskeva yleinen Euro–Välimeri-sopimus, jonka odotetaan vaikuttavan myönteisesti alueen kaupan lisääntymiseen).

Neuvosto ilmoitti parlamentille selvittävänsä viipymättä kysymyksen Iranin mujahedin-kansarintaman (joka taistelee Iranin demokratian puolesta) sisällyttämisestä terroristijärjestöjen luetteloon ja mahdollisesti estämään sen.

Voiko neuvosto ilmoittaa, mikä on tilanne nyt?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Yhteisen kannan 2001/931/YUTP perusteella laaditun terroritekoihin sekaantuneita henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä koskevan luettelon osalta yhteisen kannan 1 artiklan 6 kohdassa todetaan, että luettelossa olevien henkilöiden ja yhteisöjen nimiä tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja vähintään kerran puolessa vuodessa. Luettelon viimeisin tarkistettu versio on julkaistu 29.5.2006 hyväksytyn yhteisen kannan 2006/380/YUTP (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 25) liitteenä.

Voiko neuvosto ilmoittaa, mitä mieltä se on Pohjois-Korean äskettäin antamasta ilmoituksesta, jonka mukaan se aikoo kokeilla ydinpommia?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

EU reagoi välittömästi sen jälkeen, kun Korean demokraattinen kansantasavalta oli ilmoittanut aikomuksestaan suorittaa ydinkoe, lähettämällä Pyongyangiin selkeitä varoituksia. EU:n tärkeimmät kumppanit toimivat samoin.

Korean demokraattisen kansantasavallan ydinkoeilmoituksen jälkeen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto hyväksyi 17. lokakuuta seuraavat päätelmät:

"Neuvosto tuomitsee jyrkästi kokeen, jonka Korean demokraattinen kansantasavalta on ilmoittanut suorittaneensa ydinräjähteillä 9. lokakuuta 2006. Tämä koe, joka suoritettiin kansainvälisen yhteisön vetoomuksista välittämättä, vaarantaa alueen vakauden ja on selvä uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Pohjois-Korea rikkoo sillä uudelleen ydinsulkua koskevia velvoitteitaan. Se lisää maan eristyneisyyttä eikä millään tavoin auta ratkaisemaan Pohjois-Korean väestön hädänalaista tilannetta.

EU panee täysimääräisesti täytäntöön kaikkien asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, erityisesti 14. lokakuuta 2006 annetun päätöslauselman 1718 ja 15. heinäkuuta 2006 annetun päätöslauselman 1695 määräykset. Neuvosto toteuttaa välittömästi tätä varten tarvittavat toimenpiteet.

Neuvosto esittää Pohjois-Korealle painokkaan vetoomuksen, että se YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1718 ja 1695 mukaisesti palaisi välittömästi kuusikantaneuvotteluihin, panisi viipymättä täytäntöön syyskuussa 2005 annetun yhteisen lausuman, erityisesti luopuisi kaikista ydinaseista ja nykyisistä ydinohjelmista ja täyttäisi ydinsulkusopimuksen mukaiset velvoitteensa, joihin kuuluu sen kaikkien ydinalan toimien saattaminen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tarkastettaviksi. EU esittää Pohjois-Korealle myös vetoomuksen, jotta se allekirjoittaisi ja ratifioisi täydellisen ydinkoekieltosopimuksen, pidättyisi uusista ydinkokeista tai ohjuslaukaisuista ja sitoutuisi uudelleen ohjuslaukaisua koskevaan moratorioon.

Pohjois-Korean toiminta lisää joukkotuhoaseiden leviämisen vaaraa maailmanlaajuisesti. Neuvosto painottaa, että on pyrittävä kaikin tavoin lujittamaan joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen kansainvälisen järjestelmän kaikkia osia."

Voiko neuvosto kertoa, mikä on sen kanta Euroopan pelastuspalvelujoukkojen Euroopan Apu perustamisesta?

Euroopan komission entinen jäsen Michel Barnier on esitellyt yksityiskohtaisen raportin "For a European civil protection force: Europe Aid". Eurooppa-neuvosto aikoo käsitellä raporttia joulukuussa, mutta jo nyt tiedetään, että kaikki jäsenvaltiot eivät tue yksimielisesti tällaisen uuden keskuksen perustamista Brysseliin eivätkä hyväksy ylimääräisiä taloudellisia sitoumuksia.

Katsooko neuvosto, että on yhteisöpoliittisin keinoin mahdollista luoda yhteiseurooppalainen pelastuspalvelujärjestelmä katastrofitilanteita varten? Millaisia ehdotuksia Suomi aikoo esittää Eurooppa-neuvostolle järjestelmän rahoitusperiaatteista? Voiko neuvosto kertoa, millaisia taloudellisia sitoumuksia jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä, jos Barnierin raporttiin sisältyvät ehdotukset saavat kannatusta?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Eurooppa-neuvosto ilmaisi 15. ja 16. kesäkuuta 2006 pitämässään kokouksessa tyytyväisyytensä Michel Barnierin toukokuussa 2006 esittämään kertomukseen "For a European civil protection force: europe aid"⁽¹⁾ "tärkeänä puheenvuorona keskusteluissa". Eurooppa-neuvosto hyväksyi myös puheenjohtajavaltion selvityksen unionin hätä- ja kriisitilavalmiuksien vahvistamisesta.⁽²⁾ Asiakirjassa esitetään ne monet käytännön toimenpiteet ja päätökset, joiden tarkoituksena on parantaa käytettävissä olevien voimavarojen koordinointia ja toimittamista, toimittaa apua nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan, ja varmistaa tehokkaampi konsuliviranomaisten antama suojelu EU:n kansalaisille kolmansissa maissa.

Neuvoston elimet pohtivat parhaillaan keinoja, joilla parannettaisiin unionin valmiuksia reagoida hätätilanteisiin, kriiseihin ja suuronnettomuuksiin.

Syyskuun 12. päivänä 2006 tuli kuluneeksi kahdeksan vuotta siitä, kun kuubalaiset patriootit Antonio Guerrero, Fernando González, Gerardo Hernández, Ramón Sabañino ja René González tuomittiin epäoikeudenmukaisesti vankilaan USA:ssa. He toimivat estääkseen maataan joutumasta Miamiin sijoittautuneiden järjestöjen edistämien ja toteuttamien jatkuvien terroritekojen uhriksi.

Muistettakoon, että Yhdistyneiden Kansakuntien työryhmä totesi 27. toukokuuta 2005 näistä viidestä Yhdysvalloissa pidätetystä Kuuban kansalaisesta, että heitä koskevaa tuomiota ei ole annettu objektiivisuuden ja puolueettomuuden hengessä. Atlantan 11. piirin muutoksenhakutuomioistuin päätti 9. elokuuta 2005 yksimielisesti kumota Miamissa annetun tuomion.

Korostettakoon vielä, että laittomuus, asiaankuulumattomat rangaistukset, painostaminen, kiristäminen ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat olleet tyypillisiä näiden kahdeksan vuoden aikana. USA:n hallinto on esimerkiksi evännyt vierailulupia pidätettyjen perheenjäseniltä ja määrännyt niitä koskevia rajoituksia.

Kysyn neuvoston puheenjohtajavaltiolta, miten se aikoo toimia, jotta viiden USA:ssa vangitun Kuuban kansalaisen perusoikeuksia, muun muassa perheenjäsenten vierailuoikeutta, kunnioitettaisiin ja jotta heidän tuomionsa kumottaisiin ja heille järjestettäisiin puolueeton oikeudenkäynti?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Kysyjän mainitsema asia kuuluu USA:n tuomioistuinten toimivaltaan. Näin ollen neuvosto ei kommentoi sitä.

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 23. helmikuuta 2006 yleissopimuksen merityötä koskevista standardeista, jolla yhdistetään ja ajantasaistetaan noin 65 merityötä koskevaa kansainvälistä sopimusta ja määrätään esimerkiksi merimiesten työllisyyttä ja työtä koskevista ehdoista, terveydenhuollosta, turvallisuudesta, palkkaamisesta, työajoista ja sosiaalisesta suojelusta. Komissio kehotti jäsenvaltioita 16. kesäkuuta ratifioimaan kyseisen yleissopimuksen lähitulevaisuudessa (joulukuuhun 2008 mennessä) työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän vuoropuhelun jälkeen.

Mikä on neuvoston kanta ILO:n yleissopimuksen tekstiin, kun on kyse merityön kehittämisestä, miehistön turvallisuudesta, meriturvallisuudesta ja merenkulkuyritysten välistä kilpailua koskevista oikeudenmukaisemmista ehdoista? Onko se pyytänyt komissiota määrittämään aikataulun työmarkkinaosapuolten kuulemista varten EU:n tasolla yhteisiä merityöstandardeja koskevan vuoropuhelun käynnistämiseksi? Onko neuvostolla laadullisia ja määrällisiä tietoja merenkulkualalla tällä hetkellä sovellettavista merityötä koskevista standardeista ja niiden suhteesta yhteisön säännöstöön?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Jäsenvaltiot ja komissio neuvottelivat Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) merityötä koskevan konsolidoidun yleissopimuksen, sillä yleissopimus kuuluu yhteisön ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Hyväksytyn yleissopimuksen tarkoituksena on taata ihmisarvoiset työ- ja elinolot laivoilla (merenkulkijoiden palvelussuhteen ehdot ja työolosuhteet, mukaan lukien terveys, turvallisuus, vähimmäisikä, työaika, asuminen laivoilla ja sosiaaliturva).

Neuvosto tarkastelee tällä hetkellä ehdotusta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan merityötä koskeva yleissopimus⁽¹⁾, yhteisön toimivaltaan kuuluvat asiat mukaan lukien. Tavoitteena on päästä yleisnäkemykseen joulukuussa 2006. Euroopan parlamentin lausuntoa ei ole vielä saatu.

Yleissopimuksen hyväksymisen yhteydessä komissio teki aloitteen merityönormien vahvistamista koskevaksi tiedonannoksi ⁽²⁾. Tiedonannossaan komissio ilmoittaa olevansa valmis käynnistämään työmarkkinaosapuolten kuulemisen EY:n perustamissopimuksen 138 artiklan 2 kohdan nojalla.

Neuvosto ilmoittaa kysyjälle, että komissio on aloittanut vaikutusten arvioinnin yleissopimuksen normien voimaantulon vaikutuksista yhteisön oikeuteen.

Vuonna 1999 Bulgarialle asetettiin liittymisneuvotteluiden ehdoksi se, että se sulkee neljä Kozloduyn kuudesta ydinvoimalasta. Kaksi yksikköä on suljettu sopimuksen mukaisesti ja kaksi muuta on määrä sulkea vuoden 2006 loppuun mennessä. Huomattavien investointien ja riippumattomien selvitysten jälkeen kyseiset yksiköt täyttävät nyt kaikki turvallisuuskriteerit, ja neuvoston atomikysymyksiä selvittelevän ryhmän mukaan lisävalvonta ei ole tarpeen. Mikäli loput yksiköt suljetaan sovitun mukaisesti, alue joutuu kärsimään sähkökatkoksista. Koska pienitehoinen korvaava laitos käyttää polttoaineena ligniittiä, tuloksena on kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen ja maan riippuvuuden tuontienergiasta kasvaminen. Voiko neuvosto lykätä sulkemisia ja pohtia tämän ajastaan jälkeen jääneen päätöksen tarkistamista?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Liittymisneuvottelut Bulgarian kanssa saatiin virallisesti päätökseen vuonna 2004. Energiaa koskevasta luvusta käydyissä liittymisneuvotteluissa Bulgaria sitoutui sulkemaan Kozlodujin ydinvoimalaitoksen reaktorit 1 ja 2 ennen vuotta 2003, ja se on noudattanut tätä sitoumusta sulkemalla kyseiset reaktorit vuoden 2002 lopussa. Bulgaria on vahvistanut sitoumuksensa sulkea reaktorit 3 ja 4 vuonna 2006 käytöstä poistamista varten. Tämä sitoumus on otettu huomioon Bulgarian ja Romanian EU:hun liittymistä koskevaan sopimukseen liitetyn pöytäkirjan 30 artiklan 1 kohdassa⁽¹⁾. Ydinturvallisuustason parantaminen reaktoreissa 3 ja 4 ei muuta Bulgarian liittymisneuvotteluissa tekemiä sitoumuksia.

Kuten kysyjä varmasti tietää, Euroopan unioni on koko Bulgarian kanssa käytyjen liittymisneuvottelujen ajan johdonmukaisesti korostanut ydinturvallisuutta koskevien tiukkojen vaatimusten ja korkeatasoisen ympäristönsuojelun tärkeyttä. Samaa pätee muidenkin viidennen laajentumisen maiden liittymisneuvotteluihin.

Euroopan unioni on todennut olevansa valmis antamaan riittävästi yhteisön tukea toimille, joita Bulgaria toteuttaa Kozlodujin reaktoreiden 1–4 sulkemiseksi ja käytöstä poistamiseksi. EU:n rahoitusosuus vuosina 2000–2009 on yhteensä 550 miljoonaa euroa. Liittymistä valmisteleva tuki oli 340 miljoonaa euroa. Pöytäkirjan 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti sidotaan vielä 210 miljoonaa euroa, ja kyseisessä kohdassa mainitaan lisäksi, että tuki kattaa muun muassa toimenpiteet Kozlodujin ydinvoimalaitoksen reaktorien 1–4 käytöstä poistamisen tukemiseksi, toimenpiteet ympäristön parantamiseksi yhteisön säännöstön mukaisesti, toimenpiteet Bulgarian perinteisen energiantuotannon, -siirron ja -jakelun uudistamiseksi sekä toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi, uudistuvien energialähteiden käytön tehostamiseksi ja energian toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Lisäksi Bulgaria voi pyytää lupaa 36 artiklassa tarkoitetun yleisen turvalausekkeen soveltamiseen. Kyseisessä kohdassa määrätään seuraavaa: Jos ilmenee vakavia ongelmia, jotka ovat omiaan koettelemaan jotakin taloudenalaa pysyvästi, tai ongelmia, jotka voivat johtaa taloudellisen tilanteen merkittävään heikentymiseen tietyllä alueella, allekirjoittajavaltiot voivat enintään kolmannen liittymistä seuraavan vuoden loppuun asti pyytää lupaa toteuttaa suojatoimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja kyseisen alan mukauttamiseksi sisämarkkinoiden talouteen.

Pöytäkirjan 36 artiklasta ilmenee, että voidakseen käyttää tätä mahdollisuutta asianomaisen jäsenvaltion on ensiksi pyydettävä komissiolta lupa toteuttaa suojatoimenpiteitä. Kyseiseen pyyntöön on liitettävä asiaa koskevat taustatiedot. Tämän pyynnön saatuaan komissio päättää tarpeellisiksi katsomistaan suojatoimenpiteistä. Komission tehtävänä on täten arvioida, voidaanko kysyjän kaavailemiin toimenpiteisiin antaa lupa.

Lisäksi neuvosto haluaa muistuttaa siitä, että neuvosto on todellakin sitä mieltä, että huoltovarmuus, kilpailukyky ja ympäristöllinen kestävyys ovat Euroopan energiapolitiikan kulmakiviä, kuten vahvistettiin päätelmissä, jotka Eurooppa-neuvosto antoi maaliskuussa 2006 Euroopan energiapolitiikasta.

Hiljattain tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös⁽²⁾ Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja energiayhteisön perustamissopimus auttavat luomaan sähkö- ja luonnonkaasuverkostoille tarkoitetut alueellisesti yhdentyneet markkinat Kaakkois-Eurooppaan ja kytkevät ne laajempiin EU:n markkinoihin, mikä on tärkeä askel kohti alueen energiapolitiikan turvallisuuden, kilpailukyvyn ja kestävyyden varmistamista. Lisäksi Bulgaria on äskettäin voimaan tulleen energiayhteisön perustamissopimuksen osapuoli. Energiayhteisön yhtenä tehtävänä on parantaa tilannetta ympäristön kannalta ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Tästä syystä olisi tutkittava, mitä toimintatapoja ja -keinoja voidaan käyttää tässä toimintakehyksessä. Tämän tarkastelun puitteissa Bulgarialla on EU:n täysjäsenenä sitten lisää mahdollisuuksia etsiä ratkaisuja kysyjän esille ottamaan kysymykseen.

Energian huoltovarmuus, kilpailukyky ja kestävyys ovat perustana myös strategiselle energiakatsaukselle, jonka Euroopan komissio aikoo esittää neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuonna 2007.

Mikä on neuvoston arvio Euroopan unionin 28. jäsenvaltioksi arvellun Kroatian jäsenyysvalmisteluista?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Kroatian Euroopan unioniin liittymistä koskevien valmistelujen osalta komissio on juuri saanut päätökseen yhteisön säännöstön tarkastelun, ns. analyyttisen tarkastelun, jotta Kroatian viranomaisille voidaan selittää yhteisön säännöstöä ja arvioida, missä vaiheessa valmistelut tiettyjä aloja koskevien neuvottelujen aloittamiseksi ovat. Arviointia ja tulevia neuvotteluja varten yhteisön säännöstö on jaettu 35 lukuun ja kussakin luvussa käsitellään tiettyä politiikan alaa.

Neuvosto tutkii parhaillaan komission laatimia arviointiraportteja ja on edistynyt siinä hyvin. Neuvosto on jo saanut tutkittavaksi 16 neuvottelulukua koskevat arviointiraportit. Neuvosto on lähettänyt 13 neuvotteluluvun osalta kirjeet, joissa osassa on neuvottelujen aloittamista koskevat ehdot. Neuvosto tutkii parhaillaan kolmea muuta lukua, joita koskevien neuvottelujen aloittamista varten voidaan tarvittaessa asettaa ehtoja.

Kroatia on toimittanut liittymisneuvotteluja varten neuvottelukantansa seitsemän ensimmäisen luvun osalta (joita ovat tiede ja tutkimus, koulutus ja kulttuuri, tulliliitto, sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen vapaus, immateriaalioikeus, talous- ja rahapolitiikka, yritys- ja teollisuuspolitiikka). Kroatian kanssa järjestettiin ministeritason liittymiskonferenssi Luxemburgissa 12. kesäkuuta 2006, jolloin voitiin todeta neuvottelujen alkuvaiheen edistys päättämällä väliaikaisesti kokouksessa aloitettu tiedettä ja tutkimusta koskevan luvun käsittely. Muita lukuja tarkastellaan lähikuukausina.

Komission odotetaan esittävän 8. marraskuuta seuraavan Kroatiaa koskevan edistymisraportin, jossa arvioidaan Kroatian liittymisvalmistelujen edistymistä yhteisön säännöstön kaikkien lukujen osalta. Neuvosto aikoo tutkia raportin perusteellisesti.

Kreikan ympäristön ja aluesuunnittelun sekä yleisten töiden ministeri pyysi 27.9.2006 antamassaan lausumassa lakkauttamaan julkishallinnon ammattiyhdistystoiminnan ja poliittisen toiminnan sen vuoksi, että julkisen sektorin ammattiyhdistysliike "aiheuttaa korruptiota". Kyseessä on suora isku työntekijöiden ammattiyhdistystoimintaa ja poliittista toimintaa vastaan sekä puolueiden esteettömän toiminnan perusoikeutta ja -vapautta vastaan, mikä on jopa vastoin perustuslakia.

Tuomitseeko neuvosto kreikkalaisministerin lausumat hyökkäyksenä työntekijöiden ilmaisun- ja toiminnanvapautta vastaan?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Neuvoston ei kuulu kommentoida Euroopan unionin jäsenvaltioiden poliittisten henkilöiden julkisia lausuntoja.

Dokuz Eylül -yliopiston opettaja Izge Gunal irtisanottiin yliopiston kurinpitoneuvoston 29.9.2006 tekemällä päätöksellä, koska hän vastusti yliopistollisen sairaalan 213 siivoojan irtisanomista – oppilaitoksen yksityistämisen johdosta, minkä jälkeen Gunal ryhtyi johtamaan kampanjaa hänen palkkaamisekseen uudelleen keräten 4 000 allekirjoitusta. Turkin ammattiliitot ovat jo ilmaisseet solidaarisuutensa irtisanotulle opettajalle ja vastustavansa oppilaitosten muuttamista yrityksiksi, mikä johtaa työntekijöiden joukkoirtisanomisiin.

Tuomitseeko neuvosto tämän toimenpiteen, joka on hyökkäys ammattiyhdistysoikeuksia ja ilmaisunvapautta vastaan?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Neuvosto ei ole tietoinen tästä kysyjän mainitsemasta tapauksesta. Se liittyy kuitenkin selvästi laajempiin kysymyksiin ilmaisuvapaudesta ja ammattiyhdistysoikeuksista. Haluaisin tässä yhteydessä korostaa vielä kerran, että unionin pitää näitä kysymyksiä tärkeinä. Neuvosto on toistamiseen korostanut erityisesti ilmaisuvapauteen liittyen, että edelleen tarvitaan jatkuvia ponnisteluja sen varmistamiseksi, että ilmaisuvapauden harjoittaminen Turkissa on Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisella tasolla ja sitä koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista. Ammattiyhdistysoikeuksien osalta on toimittava päättäväisesti sen puolesta, että täysiä ammattiyhdistysoikeuksia kunnioitettaisiin EU:n normien ja asiaa koskevien ILOn yleissopimusten mukaisesti. Tämä koskee erityisesti järjestäytymisoikeutta, lakko-oikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. Nämä kysymykset sisältyvät neuvoston 3.10.2005 hyväksymään Turkkia koskevaan neuvottelukehykseen, ja ne ovat tarkistetun liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaisia tavoitteita. Unioni ottaa systemaattisesti nämä kysymykset esille kaikilla tasoilla osana Turkin meneillään olevaa uudistusprosessia. Näin tehtiin myös Luxemburgissa 12.6.2006 pidetyssä viimeisimmässä EY–Turkki-assosiaationeuvoston kokouksessa sekä Luxemburgissa 16.10.2006 pidetyssä EU–Turkki-ministeritroikan kokouksessa.

Kysyjä voi näin ollen olla vakuuttunut siitä, että arvioidessamme Turkin etenemistä kohti liittymistä seuraamme edelleen tiiviisti kehitystä molemmilla edellä mainituilla aloilla. On selvää, että tämä kehitys vaikuttaa neuvottelujen etenemiseen.

Voisiko neuvosto jatkona kysymykseen H-0570/06⁽¹⁾ tarkistaa vastaustaan kysymyksen asiasisällön perusteella? Asianomainen vanki ei ollut terroristi. Asianomaisen vangin kuljettaminen ei liittynyt "terrorismin torjuntaan". Kysymyksessä ei syytetä mitään jäsenvaltiota ihmisoikeuksien rikkomisesta. Kysymys on siitä, katsooko neuvosto, että kaikkien EU:n lentoasemien kautta kuljetettavien vankien ihmisarvoa kunnioitetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti? Mihin toimiin neuvosto on ryhtynyt sen varmistamiseksi, että isäntävaltiolle tiedotetaan asianmukaisesti, ja että kaikkia isäntävaltion säännöksiä, kansainvälisen oikeuden noudattaminen mukaan luettuna, kunnioitetaan asianmukaisesti?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

On selvää, että kaikkien vankikuljetusten on tapahduttava lain mukaisesti. Puheenjohtajavaltio haluaa muistuttaa siitä, ettei neuvoston toimivaltaan kuulu varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat kansallista lainsäädäntöään tai kansainvälistä oikeutta asianmukaisesti. EU:n lainsäädännön mahdollisen rikkomisen osalta komissio on toimivaltainen ryhtymään EY:n perustamissopimuksen 211 artiklan ja 226 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimus on EU:n ja Venäjän välisten suhteiden rakentamisen tärkein sopimusperusta. Nykyinen laaja-alainen kumppanuus- ja yhteistyösopimus on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Jo nyt ollaan luomassa uusia yhteistyön muotoja EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön tehostamiseksi.

Mitä ensisijaisen tärkeitä tavoitteita EU aikoo sisällyttää uuteen sopimukseen? Sisältyykö energia-ala uuden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen soveltamisalan piiriin?

(FI) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2006 pidetyllä ensimmäisellä istuntojaksolla.

Neuvosto ei valitettavasti voi tässä vaiheessa paljastaa Venäjän federaation kanssa neuvoteltavan uuden sopimuksen yksityiskohtia, koska neuvotteludirektiiveistä käydään parhaillaan keskustelua asiaan kuuluvissa neuvoston elimissä.

Neuvosto voi kuitenkin kertoa, että Sotšissa 25.5.2006 pidetyssä EU:n ja Venäjän huippukokouksessa osapuolet sopivat, että uusi sopimus neuvotellaan seuraavalta pohjalta:

EU:n ja Venäjän suhteet perustuvat edelleen sopimuksiin.

Uudella oikeudellisesti sitovalla sopimuksella on tarkoitus antaa suhteillemme kestävät ja kattavat puitteet.

Uuteen sopimukseen olisi sisällytettävä myös näkymät kaupan tehostamisesta ja taloudellisesta yhdentymisestä sitten, kun Venäjä on liittynyt WTO:hon.

Kumpikaan sopimuspuoli ei sanoudu irti nykyisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta ennen uusien puitteiden voimaan tuloa oikeudellisesti sääntelemättömän tilan välttämiseksi.

Euroopan unioni käy parhaillaan kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Persianlahden valtioiden kanssa. Vaikka komissio on edelleen vakuuttunut siitä, että monenvälinen kauppasopimus on toivottava, kauppapolitiikasta vastaava Euroopan komission pääjohtaja on lausunut, että nämä kahdenväliset neuvottelut jatkuvat riippumatta siitä, mikä on WTO:n Dohan kierroksen lopputulos.

Pääjohtajaa siteerattiin European Voice -lehdessä 27. heinäkuuta 2006 ja hänen kerrottiin sanoneen, että "jäsenvaltioiden piirissä on sellainen tunne, että ne haluaisivat käyttää tulevia vapaakauppasopimuksia enemmän lisätäkseen markkinoille pääsyään ja taloudellista hyötyään ja vähemmän puhtaasti kehitykseen tai naapuruuteen liittyvin perustein tai poliittisista vaikuttimista".

Voisiko komissio selittää tämän lausunnon taustaa, erityisesti sitä, onko ajatus siirtymisestä kehityspolitiikasta sellaiseen politiikkaan, jossa Eurooppaa pidetään etusijalla, lähtöisin pääasiassa jäsenvaltioista vai kauppapolitiikan pääosastosta? Jos tämän pyrkimyksen takana todellakin ovat jäsenvaltiot, mitkä niistä ovat aktiivisimmin ajaneet tällaista siirtymää?

(EN) Komissio hyväksyi 4. lokakuuta 2006 uuden globaalia Eurooppaa koskevan strategia-asiakirjan. Kauppapolitiikan uudelleentarkastelun keskeisenä viestinä oli, että EU:n olisi kehitettävä Maailman kauppajärjestön (WTO) monenvälistä kauppajärjestelmää koskevaa sitoumustaan ja täydennettävä sitä uuden sukupolven kahdenvälisillä vapaakauppasopimuksilla, joita tehdään joillakin tärkeimmillä kasvavilla markkinoilla. Lisäksi EU käynnistää uusia aloitteita teollis- ja tekijänoikeuksien paremmasta suojaamisesta, EU:n kaupan suojakeinojen uudelleen tarkastelemisesta ja mahdollisesta uudistamisesta sekä EU:n Kiinan-strategian yksityiskohtaisesta arvioinnista.

Tämä politiikka ei ole vaihtoehto monenväliselle kaupan vapauttamiselle, jota jatketaan WTO:n Dohan kehitysohjelman yhteydessä. WTO:n on edelleen oltava maailmankaupan vapauttamisen tärkein perusta, ja EU tekee jatkossakin kaikkensa Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen jatkamiseksi, sillä EU:n keskeisenä tavoitteena on saada nämä neuvottelut onnistuneesti päätökseen.

WTO ensisijaisuus ei merkitse sitä, että muita toimijoita ei olisi. Meidän olisi lisäksi laajennettava EU:n nykyisiä kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia ja tehtävä uusia, joiden tarkoituksena on avata markkinoita entisestään ja luoda oikeudenmukaisemmat kaupan edellytykset uusilla kasvualueilla, etenkin Aasiassa. Tällaiset vapaakauppasopimukset voivat perustua WTO:n monenvälisiin kaupan vapauttamistoimiin.

Kahdenväliset kauppasopimukset ovat kuitenkin edelleen tärkeitä, sillä niiden avulla EU pystyy hoitamaan velvollisuutensa kehitysmaita kohtaan, esimerkiksi talouskumppanuussopimuksin. Kehitysapu on edelleen olennainen osa EU:n niin monenvälistä kuin kahdenvälistäkin kansainvälistä kauppapolitiikkaa. Komissio on vakuuttunut siitä, että määräykset, joista se pyrkii pääsemään sopimukseen kehitysmaiden kanssa, vaikuttavat myönteisesti näiden maiden kehitykseen ja kasvuun. On kuitenkin totta, että kilpailukyky korostuu entistä enemmän, kun päätöksiä tehdään kypsillä tai nousevien talouksien markkinoilla tehtävistä uusista vapaakauppasopimuksista. Näin ollen talouteen ja kilpailukykyyn liittyvät näkökohdat otetaan nyt tässä yhteydessä aikaisempaa paremmin huomioon.

Aloitteen uudesta strategiasta on tehnyt komissio vastuullaan olevan EU:n kauppapolitiikan toteuttamisen yhteydessä. Strategialla vastataan jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja useiden äänestäjäryhmien ilmaisemiin toiveisiin ja huolenaiheisiin, ja sen tulevasta toteuttamisesta keskustellaan parhaillaan jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa.

Mietinnössäni, joka koski talous- ja kauppasuhteita Euroopan unionin ja Intian välillä (A6-0256/2006), kehotin "sekä Intiaa että Pakistania vähentämään entisestään hallinnollisia näkökohtia, jotka estävät kauppalähtöisten luottamusta rakentavien toimien täytäntöönpanoa" ja "EU:ta tarjoamaan pyydettäessä teknistä tukea tämän asian osalta". Vastaavasti EU:n strategia-asiakirja ja suuntaa-antava ohjelma monen maan välisille ohjelmille Aasiassa 2005–2006 painottaa alueellisen yhteistyön tukemisen merkitystä Etelä-Aasiassa ja tämän tuen antamista SAARCin kautta vakauden luomiseksi alueelle ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi.

Mikä rooli kaupalla voisi neuvoston mielestä olla Intian ja Pakistanin tuomisessa lähemmäksi rauhanomaista ratkaisua Kashmirin kysymyksessä? Keskusteltiinko tästä aiheesta jokin aika sitten Helsingissä järjestetyssä EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa ja mihin johtopäätöksiin siellä tultiin? Voisiko neuvosto hahmotella mitään ohjelmia tai ohjelmaehdotuksia, jotka tukisivat kauppaan liittyviä, Intian ja Pakistanin välistä luottamusta rakentavia toimia, erityisesti mitä tulee Kashmiriin ja maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen, sekä tukisivat taloudellista yhdentymistä yleisesti Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön järjestön (SAARC) puitteissa?

(EN) Kaupan helpottaminen on tärkeä tekijä kaupankäynnin edistämisessä sekä talouskasvua ja kehitystä koskevan myönteisen vaikutuksen aikaansaamisessa erityisesti aluetasolla. EU onkin ensimmäisten joukossa edistänyt neuvotteluja kaupan helpottamista koskevan uuden WTO:n sopimuksen tekemisestä Dohan kehitysohjelman yhteydessä. Alueellisen kaupan helpottamisen tukeminen on olennainen osa näitä monenvälisiä neuvotteluja. Se on EU:n ensisijainen tavoite, ja kaupan helpottamistyötä jatketaan sekä monenvälisten että kahdenvälisten strategioiden yhteydessä.

EU tukee yleisesti alueellisia aloitteita, kuten Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön järjestöä (SAARC) ja etenkin vastikään tehtyä Etelä-Aasian vapakauppasopimusta (SAFTA). Euroopan komissio on tukenut SAFTA:a tarkkailija-aluksen lähettämistä SAARC:lle koskevalla pyynnöllään ja kauppaan liittyvillä avustusohjelmillaan. Lisäksi yksi tukitoimenpiteistä on yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP) sisältyvä SAARC:n alueiden välinen kumulaatio.

Euroopan komissio on laatinut teknisen avun käsittävän taloudellisen yhteistyöohjelman SAARC:n kanssa. Ohjelma kattaa kaupan helpottamisen (tullit), standardit ja alueen yritysten välisen yhteistyön. Ohjelman tarkoituksena on edistää alueiden sisäistä kauppaa tukemalla SAFTA:n täytäntöönpanoa. Sopimuksen täytäntöönpanon uskotaan puolestaan parantavan poliittisia suhteita alueella. Ohjelmaa ei ole vielä esitelty EU:n jäsenvaltioille, sillä odotamme siihen vielä SAARC:n hyväksyntää. Asiasta keskusteltaneen SAARC:n marraskuisessa kokouksessa.

Onko komissio samaa mieltä siitä, että talouskumppanuusneuvottelujen kehitysyhteistyöulottuvuuteen ei pitäisi kuulua ainoastaan markkinoillepääsyn parantaminen AKT-maiden perinteisille vientituotteille, vaan että sen tulisi myös auttaa AKT-maita toimeenpanemaan politiikkaa, jolla autetaan muuntamaan näiden maiden talousjärjestelmiä, monipuolistamaan tuotantoa ja varmistamaan lisäarvo taloudelliselle toiminnalle? Jos komissio yhtyy tähän, niin miten se vastaa AKT-maiden kritiikkiin, jonka mukaan komissio ei ole valmis auttamaan AKT-maita sopeutumaan tullitariffien poistosta johtuviin tulonmenetyksiin ja muihin rakenneuudistuskustannuksiin?

(EN) Komissio on täysin samaa mieltä siitä, että talouskumppanuussopimuksissa on kyse paljon muustakin kuin markkinoille pääsystä. Niiden ytimessä on kehitysyhteistyöulottuvuus. Tämä käsittää kannustimet poliittisten uudistusten toteuttamiseen, etenkin alueellisen yhdentymisen edistämiseksi, sekä kaupan ja investointien sääntökehyksen.

EU ja jäsenvaltiot ovat valmiita tukemaan AKT-valtioita uudistusprosessiin sopeutumisessa. Avustamme siirtymäkustannuksissa ja olemme valmiit toteuttamaan vapauttamisen vaiheittain samalla, kun uudistukset ja alueellisten markkinoiden perustaminen pääsevät alkuun. Tuemme AKT-kumppanivaltioitamme myös kaupankäyntivalmiuksien vahvistamisessa ja tarjontapuolen esteiden poistamisessa. Olemme myös valmiit tukemaan maita mahdollisista tullitulovaikutuksista selviytymisessä.

Komission vastaus ennakolta tehtäviä erityissitoumuksia koskeviin vaatimuksiin on selvä: sen rahoitusvälineet ovat valmiina. Kymmenennen Euroopan kehitysrahaston määrärahat ovat erityisen suuret. Talouskumppanuussopimusten sisällöstä on kuitenkin keskusteltava, jotta tukitarpeet saadaan määriteltyä asianmukaisesti. Näin on toimittava koko kehitysavun yhteydessä. Tällä tavoin komissio pystyy ohjelmoimaan rahoitustoimet asianmukaisesti ja varmistamaan yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden ja muiden tahojen kanssa, etteivät ne tee talouskumppanuussopimuksia koskevia sitoumuksia, ellei niillä tosiasiassa ole varaa siihen. Jäsenvaltiot ovat nyt sitoutuneet osoittamaan talouskumppanuussopimuksiin merkittävän osan kauppaa tukevan avun lisämäärärahoista.

Komissio ehdotti kesäkuussa 2006, että maailman energiakauppaan alettaisiin soveltaa WTO-sääntöjä ja että maailmankauppaa koskevalla uudella neuvottelukierroksella keskityttäisiin energia-alaan ja pyrittäisiin soveltamaan öljy- ja kaasukauppaan samoja sääntöjä kuin muiden hyödykkeiden kauppaan. WTO-sääntöjen ja -menettelyjen soveltaminen energiakauppaan edellyttäisi, että tuottajat sallisivat vapaat kauttakuljetukset. Onko tämä komission nykyinen kanta? Miten komission ehdotus WTO-sääntöjen soveltamisesta maailman energiakauppaan on edennyt?

(EN) Komission maaliskuussa julkaisemassa vihreässä kirjassa Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi on kuvattu EU:n uudet energiahaasteet globaalin kaupan ja keskinäisriippuvuuden maailmassa. Kuten energia-asioista vastaava komission jäsen on todennut, EU:n ulkoinen energiapolitiikka on keskeinen osa EU:n strategisesta energiakatsauksesta käytävää keskustelua ja tärkeitä tässä yhteydessä ovat myös energia-alan kauppaa ja investointeja koskevat säännöt. On keskityttävä neljään alaan.

Tarvitsemme ensinnäkin selkeän ja ennakoivan energiahuollon turvaamista ja monipuolistamista koskevan politiikan etenkin kaasutoimitusten alalla. Toiseksi on solmittava toimivia energiakumppanuuksia EU:n energiantuottajamaiden, myös Venäjän ja Ukrainan, kanssa. Kumppanuuksien on perustuttava siihen, että tunnustetaan keskinäisriippuvuutemme, turvataan investointiympäristö sekä varmistetaan molemminpuolinen markkinoille pääsy ja infrastruktuurien hyödyntäminen. Kolmanneksi EU:n ympärille on kehitettävä todellinen koko EU:n kattava yhteinen energian sääntelyalue ja kehitettävä asteittain myös yhteistä kauppaa, kauttakulkua ja ympäristösääntöjä sekä markkinoiden yhdenmukaistamista ja yhdentämistä. Tässä voitaisiin käyttää perustana Kaakkois-Euroopan energiayhteisöä. Neljänneksi meidän on oltava valmiit toimimaan nopeasti ja tehokkaasti, jos kriisitilanteita syntyy yhteisistä säännöistä huolimatta.

Nämä ulkoisen politiikan tavoitteet täydentävät luonnollisesti sisäisen energiapolitiikan tavoitteitamme, joita ovat energian sisämarkkinoiden loppuun saattaminen, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen, kivihiilen kestävän käytön kehittäminen sekä energian yhteentoimivuuden ja energiainfrastruktuurien kehittäminen kaikkialla EU:ssa.

Samalla kun pyrimme vahvistamaan EU:n ulkoista energiapolitiikkaa suhteessa energian tuottaja- ja kauttakulkumaihin, meidän on tarkasteltava käytössämme olevia välineitä sekä Maailman kauppajärjestön (WTO) välineitä.

Voimassa olevilla kauttakulkuvapautta koskevilla WTO:n säännöillä varmistetaan jo osaltaan rajat ylittävän kaupan sujuvuus ja syrjimättömyys myös energia-alalla. Kauttakulku voi kuitenkin käytännössä vaarantua. Tätä on ollut mahdollista käsitellä kaupan helpottamista koskevissa Dohan neuvotteluissa. EY esitti muiden WTO:n jäsenten kanssa kesäkuussa 2006 aiempien ehdotusten pohjalta WTO:lle ehdotuksia kaupan helpottamisesta. Näissä ehdotuksissa tehdään selväksi muun muassa, että WTO:n jäsenten olisi myönnettävä kauttakulkeville tavaroille, luonnollisesti myös energialle, yhtä suotuisa kohtelu kuin kotimaisille tavaroille. Tällainen selvennys vahvistaisi, että kansallista kohtelua koskevaa WTO:n keskeistä periaatetta on sovellettava myös kauttakulkuun.

Valitettavasti Dohan kehitysohjelmaa koskevat neuvottelut keskeytyivät hyvin pian sen jälkeen, kun kesäkuinen ehdotuksemme kauttakulusta oli toimitettu WTO:n jäsenille. Komissio haluaa kuitenkin korostaa, että WTO:n säännöt kattavat jo nyt kauttakulun myös energia-alalla. Se toivoo, että kaikkia kaupan helpottamista koskevia ehdotuksia saadaan vietyä eteenpäin ja että Dohan neuvotteluja jatketaan.

Dohan kehitysohjelman lisäksi komissio tutkii muita kaupankäynnin välineitä, joiden avulla voitaisiin edistää energia-alan tavoitteitamme. Vaikka Venäjä ei ole ratifioinut sopimusta Euroopan energiaperuskirjasta, 46 muuta maata, mukaan luettuina 21 EU:n ulkopuolista maata, on sen ratifioinut. Sopimus sisältää useita määräyksiä kauttakulusta, myös WTO:n sääntöjen kattamat määräykset, vaikkei sopimuksen kauttakulkupöytäkirjaa olekaan vielä saatu allekirjoitettua. Pöytäkirja sisältää sääntöjä kauttakulkusopimusten tekemisestä.

Komissio on lisäksi sisällyttänyt energiatavoitteet WTO:n liittymisneuvotteluja koskevaan yleiseen EU:n toimintakehykseen. Tällä tavoin kehitämme yhtenäistä lähestymistapaa energia-asioissa WTO:n sääntöjen kautta sekä Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen ja WTO:n liittymisneuvottelujen yhteydessä.

Yhtyykö komissio monien taloustieteilijöiden kantaan, jonka mukaan suurimmalla osalla ”uuden unionin” valtioista on taloudellinen kyky liittyä euro-alueeseen vuosina 2011–2012?

(EN) Allekirjoittamalla liittymissopimuksen toukokuussa 2004 EU:hun liittyneet kymmenen jäsenvaltiota sopivat euron käyttöönotosta siinä vaiheessa, kun ne täyttävät perustamissopimuksessa vahvistetut edellytykset. Useat uudet jäsenvaltiot ovat vahvistaneet euron käyttöönottoa koskevat tavoitepäivämäärät ja strategiat, joihin kiteytyy moitteettoman lähestymispolitiikan noudattamista koskeva poliittinen sitoumus. Euroalueen laajentumisen lopullinen aikataulu riippuu siitä, kuinka yksittäiset maat edistyvät kestävän lähentymisen korkean tason saavuttamisessa, joten aikataulua ei voida vahvistaa edeltäkäsin.

Ainakin kerran kahdessa vuodessa tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus, komissio ja Euroopan keskuspankki (EKP) antavat neuvostolle kertomuksen siitä, kuinka jäsenvaltiot ovat edistyneet talous- ja rahaliiton toteuttamisessa. Komissio ja EKP julkaisevat seuraavan lähentymiskertomuksensa joulukuussa 2006, jolloin on mahdollista arvioida maiden edistymistä ja kestävän lähentymisen saavuttamisessa havaittuja haasteita.

Kreikkalaisessa lehdistössä esiintyneiden tietojen mukaan Kreikan hallitus harkitsee harmaan talouden liittämistä bruttokansantuotteen laskentaan saadakseen julkista vajetta pienennettyä ja saadakseen maan poistettua yhteisön valvontamenettelystä. Lehtitiedoissa väitetään, että tästä BKT:n laskentatavasta, jota luonnehditaan "luovaksi kirjanpidoksi", on jo keskusteltu Eurostatin kanssa ja että toimivaltainen komission jäsen Almunia on asiasta tietoinen.

Onko komission tietoon tullut tällainen mahdollinen BKT:n laskentatapa? Hyväksyykö se yllä mainitun menetelmän Kreikan BKT:n laskemiseksi? Katsooko se, että mahdollisesta harmaan talouden osuuden lisäämisestä BKT:hen seuraa se, että Kreikan alueiden BKT:t saavat "keinotekoisen" lisäyksen?

(EN) Kaikilla jäsenvaltioilla on velvollisuus varmistaa, että niiden bruttokansantuote (BKT) ja muut EU:n tarkoituksiin käytettävät kansantalouden tilinpidon tiedot ovat täydelliset ja että ne kattavat kaiken taloudellisen toiminnan. Tämä vaatimus sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 95) ja komission 22. helmikuuta 1994 tekemään päätökseen 94/168/EY.

Kreikka toimitti komissiolle 22. syyskuuta 2006 uudet BKT-tiedot, joissa oli 25 prosentin tarkistus. Tämä oli ensimmäinen tarkistus, jonka Kreikka toimitti sitten vuoden 1993.

Eurostat tutkii Kreikan toimittamat tiedot sovittujen menettelyjen mukaisesti. Talous- ja raha-asioista vastaava komission jäsen on itse asiassa pyytänyt Eurostatia tutkimaan tämän asian mahdollisimman pian. Tässä yhteydessä on korostettava, kuinka tärkeää on, että Kreikan tilastoviranomaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä Eurostatin kanssa ja että uusien bruttokansantuloa (BKTL) koskevien laskelmien perusteena olevista lähdetiedoista ja käytetyistä menetelmistä toimitetaan Eurostatille täydelliset ja ajantasaiset tiedot.

Alustavat tutkimukset on jo aloitettu, ja BKTL-komitea perehtyy tietoihin ensimmäistä kertaa lokakuun lopulla. Eurostat tekee tämän jälkeen BKTL-komitean lausunnon ja huomautusten perusteella BKTL-tarkastuskäynnin Kreikkaan. Tarkastuskäynnin aikana Eurostat tutkii perusteellisesti käytettyjen tutkimusten, väestölaskentojen ja muiden tietolähteiden luotettavuuden ja laadun, arvioi käytetyt tilastomenetelmät sekä sen, kuinka tiedot on sisällytetty kansantalouden tilinpitoon. Lisäksi se tarkastaa tilastojen käsittelyn yhdenmukaisuuden EKT 95:n kanssa. Kuten muidenkin EU:n jäsenvaltioiden tapauksessa, muiden jäsenvaltioiden asiantuntijoita pyydetään osallistumaan tarkastuskäyntiin täyden avoimuuden varmistamiseksi. Tilanteen täydellinen arviointi voi edellyttää useampia tarkastuskäyntejä. Kuten aina, tarkastuskäynnin tuloksista keskustellaan ensiksi Kreikan kansallisen tilastokeskuksen kanssa ja sen huomautukset otetaan huomioon.

Prosessin lopulla Eurostat tekee arvion siitä, soveltuvatko Kreikan tarkistetut luvut komission ja neuvoston moninaisiin käyttötarkoituksiin vai onko niitä korjattava ja paranneltava.

Tällä välin monenvälisessä talouspolitiikan ja julkisen talouden valvonnassa tarvittavat tiedot, jotka toimitetaan Eurostatille ja joita komissio ja neuvosto käyttävät arvioidensa ja päätöstensä perusteena, sisältävät vanhoja kansantalouden tilinpidon tietoja, sillä tarkistetut tiedot ovat tilastollisesti vielä erittäin epäluotettavia.

Jäsenvaltiot, erityisesti euroalueeseen kuuluvat, ovat luovuttaneet ylikansallisten eurooppalaisten elinten toimivaltaan joitakin merkittäviä, luonteeltaan taloudellisia politiikan perusaloja. Samanaikaisesti kansalaiset odottavat kansallisvaltioltaan julkishyödykkeiden tuottamista ja niiden historian kuluessa muovautuneen taloudellisen tehtävän täyttämistä.

Käyttääkö EU sille luovutettuja toimivaltuuksia tavalla, joka intensiteetiltään ja laajuudeltaan vastaa kansallisvaltion toimintaa ennen toimivallan luovuttamista? Onko politiikan ja sen tulosten tarjonnan (Euroopan tasolla) ja kysynnän (kansalaisten tasolla) välillä kuilu? Jos talouspolitiikan tuottamisen mahdollisuus on kansallisella tasolla institutionaalisesti rajoitettua ja Euroopan tasolla puutteellista, millä tavoin tämä vastaavuuden puute voidaan korjata?

(EN) EU:n ja jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa sääntelee toissijaisuusperiaate. Poliittinen toimivalta siirretään yhteisölle tai euroalueelle, kun siitä on selkeästi hyötyä, sillä näin voidaan ottaa huomioon heijastus- ja ulkoisvaikutukset. Samalla tavoin toimivalta siirretään EU:n tasolle, kun kyse on jakamattomista julkishyödykkeistä, joita yksittäinen jäsenvaltio ei pysty tarjoamaan tehokkaasti. Näin ollen eri politiikkojen, kuten raha-, kauppa- ja kilpailupolitiikan, siirtämiselle EU:n tasolle on selvät perusteet.

Euron käyttöönotto ja kilpailullisista syistä tehtyjen devalvointien lakkaaminen, todellinen hintavakaus ja joidenkin euroalueen maiden tapauksessa alhaisin mahdollinen korkotaso ovat osoitus siitä, että yhteisön politiikalla on saatu aikaan konkreettista taloudellista hyötyä euroalueen kansalaisille. Toisaalta komissio ei katso, että jäsenvaltioiden mahdollisuuksia toteuttaa asianmukaista kansallista talouspolitiikkaa olisi rajoitettu liikaa, sillä talouspoliittinen toimivalta on pääasiassa kuitenkin edelleen tiukasti jäsenvaltioiden käsissä. EU:n tason yhdenmukaistaminen synnyttää lisäarvoa siinä mielessä, että näin voidaan varmistaa, että yleiset yhteisön tavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisessa politiikassa. Yhdenmukaistaminen tekee mahdolliseksi parhaiden poliittisten käytäntöjen vaihtoon perustuvan oppimisen, ja se voi tarjota hyötyä ja uusia ajatuksia kansallisen politiikan suunnitteluun. Euroalueen ja koko EU:n taloustilanteen parantamiseksi voidaan toki tehdä paljon enemmänkin.

Maailmantaloudelle on ominaista korkokannan nousu ja epävarmuus Yhdysvaltain talouskasvun jatkumisesta ensi vuonna ja tämän mahdollisista vaikutuksista vaihtokursseihin. Jos Yhdysvaltain talouskasvu hidastuu ensi vuonna, onko Euroopan unionilla edellytykset ryhtyä maailman talouskasvun moottoriksi? Johtuuko tästä epävarmuudesta se, että odotukset Saksassa ovat muuttuneet?

(EN) Komissio valmistelee parhaillaan syksyn ennustettaan, joka julkaistaan 6. marraskuuta 2006. Tässä ennusteessa tehdään yksityiskohtainen arvio Yhdysvaltojen talousnäkymistä. Siinä käsitellään myös viimeisten koronnostojen vaikutusta Yhdysvaltojen talouteen erityisesti maan kiinteistömarkkinoilla, joilla on nähtävissä merkkejä äkillisestä hiljenemisestä.

Komission 6. syyskuuta 2006 julkaiseman alustavan ennusteen mukaan EU:n talouskasvun ennakoidaan kiihtyvän 2,7 prosenttiin vuonna 2006. Tämä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin komission kevään ennusteessa esittämä arvio. Vaikka alustavassa ennusteessa ei anneta uutta tietoa vuotta 2007 koskevista arvioista, EU:n talouskasvun piristyminen vuonna 2006 viitannee ennakoitua nopeampaan kasvuun myös vuonna 2007 (kevään ennusteessa kasvun arvioitiin olevan 2,2 prosenttia). Sen lisäksi, että Aasian talouskasvun odotetaan vahvistuvan edelleen, vuonna 2007 globaali talouskasvu painottuu Yhdysvalloista poispäin kohti Eurooppaa ja Aasiaa.

Yhdysvaltojen talouskasvun odotettu hidastuminen on yksi tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet tutkittujen indikaattorien viimeaikaiseen heikentymiseen Saksassa, mutta tähän ovat voineet vaikuttaa myös muut tekijät. Saksan arvonlisäveroaste nousee 1. tammikuuta 2007 3 prosenttiyksikköä, minkä vuoksi useat tarkkailijat Saksassa ennakoivat kotitalouksien kulutuksen vähenevän vuoden alussa. Tämä johtuu osaksi kulutustottumusten muutoksesta ja rakennusmenojen siirtymisestä vuodelle 2006. Tulevaisuutta mittaavat tutkimusindikaattorit ovat heikentyneet viime kuukausien aikana tämän Saksan taloudessa mahdollisesti vuoden 2007 alkupuoliskolla nähtävän vaikutuksen vuoksi, kun taas liiketoiminnan tämänhetkistä tilaa kuvaavat indikaattorit vahvistuivat edelleen.

EKP nosti 5. lokakuuta 2006 viidennen kerran peräkkäin korkoja 0,25 prosentilla, jonka jälkeen euron peruskorko on 3,25 prosenttia, vedoten tarpeeseen vastata nopeasti inflaatiopaineisiin ja säilyttää hintojen vakaus. Toisaalta komission viimeisimmässä neljännesvuosikertomuksessa euroalueesta todetaan 3,4 prosentin talouskasvu, joka on korkein kuuteen vuoteen, ja luonnehditaan euroalueen lyhyen aikavälin talousnäkymiä optimistisiksi.

Missä määrin komission kertomus vastaa EKP:n arvioita huomattavasta inflaatioriskistä ja hintojen mahdollisesta epävakaudesta? Katsooko komissio, että EKP:n päätös nostaa korkoja juuri tänä ajankohtana saattaa vaarantaa euroalueen kasvuvauhdin elpymisen, joka on vasta käynnistynyt ja edelleen heiveröistä?

Onko korkojen suuri vaihtelu eri jäsenvaltioissa yhteensopivaa sisämarkkinoiden esteettömän toiminnan kanssa euroalueella, kun joissakin jäsenvaltioissa lainankorot ovat erittäin korkeita ja talletuskorot hyvin matalia, millä rasitetaan lainanottajia ja estetään investointien tehostaminen? Aikooko komissio ryhtyä toimiin korkojen vaihtelun tasaamiseksi euroalueella?

(EN) Kaikki taloudellista toimeliaisuutta mittaavat indikaattorit vahvistavat, että talouden elpyminen on laajapohjaista ja sitä tukee pääasiassa kotimainen kysyntä. Sekä Euroopan keskuspankin (EKP) että komission mielestä talousnäkymät ovat suotuisat. Esimerkiksi komission alustavassa syyskuun ennusteessa euroalueen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu kiihtyi 2,1 prosentista 2,5 prosenttiin vuonna 2006.

Pohjainflaation odotetaan pysyvän keskimäärin yli 2 prosentissa vuonna 2006, ja tilanne pysyy todennäköisesti samana myös vuonna 2007. Hintavakauteen kohdistuvien nousupaineiden hillitsemiseksi ja inflaatio-odotusten ankkuroimiseksi EKP on vähentänyt rahapolitiikan mukautuvuutta joulukuusta 2005. Uusimman koronnostonkin jälkeen nimellis- ja reaalikorkotaso on historiallisen alhainen ja likviditeettiä on runsaasti, mihin viittaa myös raha-aggregaattien ja luotonannon nopea kasvu. Hintavakauden säilyttäminen ja inflaatio-odotusten ankkuroiminen alhaiselle tasolle pitää pitkät korot alhaalla, mikä hyödyttää investointeja ja luo edellytykset vahvemmalle kasvulle.

Arvoisa parlamentin jäsen esitti kysymyksen korkoeroista. Yhteisellä rahapolitiikalla varmistetaan, että rahamarkkinoiden lyhyet korot ovat samat kaikkialla euroalueella. Viime vuosien aikana on havaittu pankkikorkojen merkittävää lähentymistä. Jäljellä olevat antolainauskorkojen ja talletuskorkojen erot voidaan selittää useilla eri tekijöillä, kuten tilastoeroilla, sääntelyyn ja finanssipolitiikkaan liittyvillä määräävillä tekijöillä ja muilla rakenteellisilla ja suhdanteisiin liittyvillä tekijöillä⁽¹⁾.

Rahoitusmarkkinoiden rajat ylittävän yhdentymisen jatkuminen vähentää todennäköisesti edelleen euroalueen jäsenvaltioiden välisiä antolainaus- ja talletuskorkojen eroja. Tässä yhteydessä on huomattava, että komissio määritteli rahoituspalvelupolitiikkaa 2005–2010 koskevassa valkoisessa kirjassaan vähittäispankkitoiminnan yhdentämisen yhdeksi toimintansa ensisijaiseksi tavoitteeksi. Ehdotettujen tai pohdittavana olevien aloitteiden joukossa on muun muassa EU:n asuntoluottomarkkinoiden yhdentymistä käsittelevä valkoinen kirja, kulutusluottoja koskeva direktiiviehdotus ja maksupalveluja koskeva direktiiviehdotus, jolla on tarkoitus helpottaa yhtenäisen eurooppalaisen maksualueen luomista. Lisäksi komissio (kilpailun pääosasto) toteuttaa parhaillaan tutkimusta EU:n vähittäispankkitoiminnasta.

Euroopan komission äskettäin antamassa, 4. heinäkuuta 2006 julkaistussa tiedonannossa lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta kaavaillaan konkreettisten lasten suojelemiseksi toteutettavien toimien joukossa muun muassa yhteisen kuusinumeroisen puhelinnumeron perustamista lasten auttavalle puhelimelle, toisen puhelinnumeron käyttöönottoa kadonneita ja seksuaalisesti hyväksikäytettyjä lapsia koskevalle vihjepuhelimelle sekä verkkopohjaisen keskustelukanavan perustamista.

Mikä on edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamisen aikataulu ja mitkä niille varatut määrärahat? Millä konkreettisella tavalla komissio erottaa auttavan puhelimen puhelinlinjan vihjepuhelimen linjasta? Onko laadittu konkreettista ja toteutettavissa olevaa suunnitelmaa koordinointi- ja kuulemismekanismin kehittämiselle (lasten oikeuksia käsittelevä eurooppalainen foorumi ja verkkopohjainen keskustelukanava)? Millä tavoin ilmaistuja näkemyksiä tullaan arvioimaan ja kuinka vältetään se, etteivät rikolliset hyväksikäytä Internet-kuulemiseen osallistuvia henkilöitä kaikenlaisten juonien avulla?

(EN) Verkkopohjainen keskustelukanava otetaan käyttöön asteittain vuoden 2006 lopusta lähtien sen jälkeen, kun lasten oikeuksia koskevaan tiedonantoon liittyvät eri ryhmät on perustettu.

Verkkovälineenä on Euroopan komission kehittämä Sinapse-järjestelmä. Järjestelmä on täysin suojattu, ja siihen pääsevät ainoastaan asianmukaisesti rekisteröityneet jäsenet. Lisäksi siinä voidaan perustaa useita keskusteluryhmiä niin, että luottamuksellisia keskusteluja voidaan käydä ainoastaan muutaman ennalta määritetyn keskustelijan kesken.

Komissio on tehnyt päätösluonnoksen, jonka aiheena on 116-alkuisten kansallisten puhelinnumerojen varaaminen yhteiskunnallisesti arvokkaille yhdennetyille palveluille, jotka ovat EU:n kansalaisille tärkeitä. Päätösluonnoksesta keskustellaan parhaillaan jäsenvaltioiden kanssa viestintäkomiteassa. Komission yksiköiden on tarkoitus pyytää lainsäädäntämenettelyn mukaisesti viestintäkomitealta lausuntoa syksyllä 2006, minkä jälkeen komissio voi tehdä päätöksensä vuoden 2007 alussa.

Komission päätöksessä edellytetään, että jäsenvaltiot varaavat 116-alkuisia kansallisia puhelinnumeroita yhteiskunnallisesti arvokkaille yhdennetyille eurooppalaisille palveluille, joista on hyötyä EU:n kansalaisille ja matkailijoille.

116-alkuiset numerot varataan EU:n tasolla (komission päätöksellä) tietylle palvelulle (EI palveluntarjoajalle⁽¹⁾) kiinnostuksensa ilmaisseiden osapuolten pyynnöstä. Numeron osoittaminen hyväksytylle palveluntarjoajalle on jäsenvaltioiden vastuulla. Jäsenvaltioiden on sallittava komission päätöksessä lueteltujen palvelujen tarjoaminen, mutta niiden ei tarvitse taata näiden palvelujen tosiasiallista tarjontaa.

Kuten arvoisa parlamentin jäsen totesi suullisessa kysymyksessään, tällä hetkellä tutkitaan kahdentyyppisiä palveluja:

Kadonneita lapsia koskeva vihjepuhelin

Lasten auttava puhelin.

Vihjepuhelin on hätänumero, johon soittavista ihmisistä 80 prosenttia on kadonneesta lapsesta ilmoittavia vanhempia ja auttava puhelin kuuntelee ja auttaa lapsia, joita soittajista on 80 prosenttia. Näin ollen on välttämätöntä, että näillä keskenään hyvin erilaisilla palveluilla on kaksi eri puhelinnumeroa.

Tehtyään asiasta päätöksen komissio esittää kiinnostuksenilmaisupyynnön 116-alkuisten numeroiden varaamisesta yksittäisille palveluille. Järjestöt, jotka ylläpitävät kadonneita lapsia koskevaa vihjepuhelinta tai lasten auttavaa puhelinta, voivat pyytää 116-alkuisten puhelinnumeroiden varaamista palveluilleen.

Kun järjestelmä on saatu käyttöön, EU:n kansalaiset saavat tämän kaltaisia yhteiskunnallisesti arvokkaita palveluja samasta numerosta kaikissa jäsenvaltioissa.

Euroopan unioniin tulevien laittomien siirtolaisten joukossa on nykyään paljon alaikäisiä, joita ei voida palauttaa kotimaihinsa, koska useimmissa niistä ei ole lastenhoitolaitoksia. Aikooko komissio ryhtyä toimiin alaikäisten palauttamisen helpottamiseksi?

(EN) Komissio on esittänyt jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä palautettaessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevan direktiiviehdotuksen⁽¹⁾, josta parlamentti ja neuvosto keskustelevat parhaillaan yhteispäätösmenettelyssä. Komissio korosti ehdotuksessaan, että lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä sovellettaessa pidettävä "lapsen etua" keskeisenä näkökohtana.

Tämä yleisperiaate näkyy useissa direktiiviehdotuksen säännöksissä:

Ehdotuksen 5 artiklassa jäsenvaltioiden edellytetään ottavan nimenomaisesti huomioon lapsen edun lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti tätä direktiiviä soveltaessaan.

Ehdotuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jos jäsenvaltion on noudatettava perusoikeuksista johdettuja velvoitteita, jotka perustuvat erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimukseen, kuten oikeus palauttamiskieltoon, koulutukseen ja perheen yhtenäisyyteen, palauttamispäätöstä ei saa tehdä. Jos päätös on jo tehty, se on kumottava.

Ehdotuksen 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan lykkäämään maastapoistamismääräyksen täytäntöönpanoa, jos sen jälkeen, kun on arvioitu olosuhteet paikassa, johon alaikäinen henkilö palautetaan, ei voida olla varmoja siitä, että ilman huoltajaa matkustava alaikäinen henkilö voidaan luovuttaa lähtöpaikassa tai määränpäässä perheenjäsenelle tai vastaavalle edustajalle, alaikäisen holhoojalle tai kohdemaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ehdotuksen 13 artiklassa esitetään, että niihin lapsiin, joita koskevan palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa on lykätty tai joita ei voida palauttaa, sovelletaan turvapaikanhakijoiden vastaanoton edellytyksistä annetun direktiivin 2003/9/EY 18 artiklaa (alaikäisten kohtelusta) ja 19 artiklaa (ilman huoltajaa tulevien alaikäisten kohtelusta).

Ehdotuksen 15 artiklassa käsitellään säilöönoton edellytyksiä. Siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että alaikäisiä säilöönotettuja ei sijoiteta tavallisiin vankiloihin ja että ilman huoltajaa matkustavat alaikäiset henkilöt pidetään erillään aikuisista, ellei lapsen etu muuta edellytä.

Italian lehdistö uutisoi syyskuussa tehdasaluksista, jotka kuljettavat Shanghain satamasta Kiinassa tuotettuja puolivalmiita tekstiilituotteita Euroopan markkinoille. Usein on kyse tunnettujen eurooppalaisten merkkituotteiden piraattikopioista.

Tuotteet on valmistettu Kiinassa, mutta kiintiöiden ja tullien kiertämiseksi tuotteet jatkokäsitellään ja viimeistellään aluksilla. Tämän jälkeen tavara tuodaan maihin tietyissä satamissa Malesiassa ja Singaporessa, joissa ei vaadita todistusta siitä, että tuotteita ei ole jatkokäsitelty aluksilla. Näissä satamissa tuotteet myös merkitään väärin alkuperämerkinnöin, kuten esimerkiksi Made in India -merkinnällä. Tämän jälkeen mielivaltaisin merkinnöin ja väärennetyin asiakirjoin varustetut tuotteet lastataan konttialuksiin, joissa ne kuljetetaan Geddan ja Dubain kautta Napolin ja Valencian satamiin ilman, että tuotteisiin sovellettaisiin kiinalaisille tuotteille asetettuja kiintiöitä koskevia määräyksiä. Onko komissio tietoinen tällaisesta laittomasta tavaraliikenteestä? Mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Kiinasta Eurooppaan tuotaville tekstiilituotteille asetettuja kiintiöitä noudatetaan?

(EN) Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset soveltavat kiintiöitä ja muita yhteisön kauppapolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet perustuvat tuontitavarailmoituksessa ilmoitettuun alkuperään, eivät tavaran merkintöihin.

EU:n kiintiöitä hallinnoidaan niin sanotun kaksinkertaisen tarkastuksen järjestelmän mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kolmannen maan (tässä tapauksessa Kiinan) viejän on pyydettävä kolmannen maan lisenssitoimistolta vientilisenssi. Lisenssi toimitetaan EU:n tuojalle ja samalla kolmas maa ilmoittaa komissiolle suojatun tietoteknisen järjestelmän (lisenssien hallinnointijärjestelmä SIGL) kautta vientilisenssin antamisesta. Kun tavarat saapuvat EU:hun, EU:n tuojan on pyydettävä jäsenvaltionsa lisenssitoimistolta tuontilisenssi. Tuontilisenssi myönnetään, kun on varmistettu, ettei EU:n kiintiö ylity. Jos kiintiö ei ylity, tuontilisenssi annettaan ja tuoja saa luvan tehdä tulliselvityksen tavaroista. Tässä vaiheessa jäsenvaltion tulliviranomaiset selvittävät tarkemmin esimerkiksi lisenssin voimassaolon ja tavaroiden alkuperän.

Jos tavaran ilmoitetusta alkuperästä tai eri paikoissa tapahtuvasta jatkokäsittelystä ei ole saatavilla täsmällisiä tietoja, ei voida myöskään ottaa kantaa siihen, onko kyseessä "laiton tavaraliikenne".

Tuontijäsenvaltion tulliviranomaisilla on useita oikeudellisia keinoja, joihin turvautumalla voidaan saada näyttöä tavaran ilmoitetusta alkuperästä, jotta kiintiötä ja muita toimenpiteitä voidaan soveltaa asianmukaisesti (alkuperätodistus, yhteisön tullikoodeksin 26 artikla – asetus (ETY) 2913/92⁽¹⁾ jne.).

Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on voimassa lainsäädäntöä, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat normiensa ja menettelyjensä mukaisesti tarkistaa alkuperämerkinnän oikeellisuuden, jos tuottajat tai tuojat päättävät varustaa tavaran maantieteellisin alkuperämerkinnöin.

Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu tavaroiden tuontia koskevien EU:n kiintiöiden noudattamisen varmistamisesta. Jos jäsenvaltiot ovat saaneet näyttöä tai jos niillä on vahva epäily säännönvastaisuuksista, ne voivat kuitenkin pyytää komissiolta (OLAF:lta) apua tai koordinointitukea tai pyytää sitä toteuttamaan tutkimuskäynnin yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan EY:n ja Kiinan välisen sopimuksen tai yhteisön oikeuden nojalla. OLAF:lle ei ole vielä tähän mennessä esitetty tällaista pyyntöä.

Se, että tavaroita voidaan väärentää aluksilla, ei vaikuta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen estämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 mukaisesti toteutettavaan tullivalvontaan. Tullivalvontaa sovelletaan kaikkiin tavaroihin, jotka tuodaan EU:hun luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen tai jotka viedään tai jälleenviedään EU:sta, niiden valmistuspaikasta riippumatta.

Voiko komissio kertoa, millaisia aloitteita EU:ssa toteutetaan tai suunnitellaan tarkoituksena tukea nuorten tarvetta osallistua urheilutoimintaan?

(EN) Komissio on samaa mieltä siitä, että säännöllinen ja aktiivinen liikunta on olennaisen tärkeää eurooppalaisten nuorten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Nämä asiat kuuluvat kuitenkin ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimialaan.

Komissio on tehnyt toimivaltuuksiensa rajoissa useita aloitteita. Urheilun ja liikunnan merkitys kunnossa pysymisen kannalta on hyvin tiedossa, ja sitä on tutkittu laajalti. Paderbornin ja Duisburg-Essenin yliopistojen johtama yhteenliittymä toteutti aiheesta komission sponsoroiman tutkimuksen, joka julkaistiin 3. tammikuuta 2005. Siitä kävi ilmi, että liikunta on olennaisen tärkeää liikalihavuuden välttämiseksi ja että liikalihavuus on vakava lasten ja nuorten terveysriski, sillä se altistaa ikääntyvien sairauksina tyypillisesti pidetyille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille.

Tutkimustulokset on otettu suurella mielenkiinnolla vastaan useilla aloilla ja on perustettu vapaaehtoinen liikuntaa ja terveyttä käsittelevä työryhmä, johon osallistuu useiden jäsenvaltioiden edustajia. Työryhmän tehtävänä on vaihtaa alan parhaita käytäntöjä ja kehittää alan uusia malleja. Se osallistui julkisen kuulemisen järjestämiseen komission vihreästä kirjasta "Terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistäminen"⁽¹⁾.

Komissio käynnisti vuonna 2005 erityisen aloitteen eli ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän Euroopan toimintafoorumin, jolla on tarkoitus luoda yhteydet kaikkien liikalihavuuden torjunnan kannalta välttämättömien toimintatyyppien välille. Aloite on osa kansanterveyspolitiikkaa, jossa ollaan parhaillaan siirtymässä pois parantamiseen perustuvasta perinteisestä lähestymistavasta kohti ennakoivaan terveydenhoitoon perustuvaa monialaista lähestymistapaa. Toimintafoorumiin osallistuu useita kuluttajien ja toimialojen edustajia sekä ruokavalioon perehtyneitä asiantuntijoita, mutta komissio toivoo muidenkin toimijoiden, kuten nuorison ja urheiluseurojen, osallistuvan siihen.

Noin 15:ssä Nuoriso-ohjelman eri ehdotuspyyntöjen perusteella rahoitetussa hankkeessa on käytetty liikuntaa epävirallisen oppimisen välineenä. Näissä hankkeissa on käytetty liikuntaa muiden tavoitteiden saavuttamisen tukena, esimerkiksi nuorison sopeuttamisessa yhteiskuntaan, itsetunnon parantamisessa, joukkuehengen luomisessa ja eri kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämisessä. Hankkeissa keskitytään liikuntaan ja ulkona tapahtuvaan opetukseen nuorten yhteiskuntaan sopeutumisen ja epävirallisen oppimisen välineenä.

Tämän lisäksi komissio julkaisi 18. heinäkuuta 2006 tarjouspyynnön tutkimuksesta, jossa yksilöidään mahdollisuuksia parantaa oikeudellista ja poliittista toimintakehystä nuorten urheilijoiden laadukkaan valmennuksen ja harjoittelun suojelemiseksi ja parantamiseksi EU:ssa⁽²⁾.

Komissio on lisäksi järjestänyt laajoja kuulemisia urheilua koskevan valkoisen kirjan laatimiseksi vuonna 2007. Kuulemisissa on kuultu nuorisojärjestöjä ja urheiluseuroja, joiden ehdotukset komissio ottaa huomioon täysimääräisesti.

Voiko Euroopan komissio ilmaista selkeästi, mitä suunnitelmia sillä on, mitä tulee mahdolliseen postipalvelualan laajempaan vapauttamiseen Euroopassa?

(EN) Komissio on noudattanut tämän alan politiikassaan asteittaisen ja hallitun markkinoiden avaamisen periaatetta, mikä näkyy vuosina 2002, 2004 ja 2006 toteutetuissa useissa toimissa. Tähän mennessä toimintamallista on saatu varsin myönteisiä tuloksia, kuten parlamenttikin toteaa 2. helmikuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa.

Postidirektiivissä⁽¹⁾ todetaan, että komission on esitettävä 31. joulukuuta 2006 mennessä ehdotus, jossa vahvistetaan vuosi 2009 postipalvelujen sisämarkkinoiden toteutusajankohdaksi tai määritellään vaihtoehtoinen välivaihe.

Komissio antoi 18. lokakuuta 2006 direktiiviehdotuksen direktiivin 97/67/EY muuttamisesta ja postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisestä toteuttamisesta sekä julkaisi tutkimuksen markkinoiden täysimääräisen avaamisen vaikutuksista yleispalvelun tarjoamiseen. Lisäksi se antoi direktiivin 97/67/EY soveltamista koskevan kertomuksen. Direktiiviehdotuksesta päätetään yhteispäätösmenettelyssä.

Voiko Euroopan komissio antaa kattavan lausunnon siitä, noudatetaanko Euroopan unionissa uusia huumausaineiden väärinkäytön vastaisia strategioita?

(EN) EU:n huumausainepolitiikan kulmakivi on huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämistä koskeva tasapainoinen toimintatapa. Tarkoituksena on siis tasapainottaa toisaalta ennaltaehkäisy, koulutus, haittojen vähentäminen, hoitoonpääsy ja yhteiskuntaan uudelleen sopeuttaminen ja toisaalta huumausaineiden tuotannon ja kaupan kieltävän lainsäädännön tiukka täytäntöönpano. Tämä kansanterveyden ja yhteiskunnallisten näkökohtien sekä lakien noudattamisen valvonnan välinen tasapaino kuvaa komission näkemystä siitä, että yksilön oikeudet ja yleinen turvallisuus on otettava tasapuolisesti huomioon kaikissa sivistysyhteiskunnissa.

Neuvosto on hyväksynyt kaksi tärkeää poliittista asiakirjaa. Se hyväksyi komission ehdotuksesta huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2005–2008)⁽¹⁾. Tässä suunnitelmassa EU:n huumausainestrategia (2005–2012) konkretisoidaan yli 80 toimeksi, ja siinä määritellään vastuulliset tahot ja toimien toteuttamisen määräajat. Toimintasuunnitelma sisältää toimien yhteensovittamista, huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämistä, kansainvälistä yhteistyötä sekä tiedotusta, tutkimusta ja arviointia koskevat osat.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että sen tavoitteena on "vähentää huomattavasti huumausaineiden käyttöä väestön keskuudessa ja rajoittaa laittomien huumausaineiden käytön ja kaupan aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja".

Toimintasuunnitelmassa nimetään kullekin toimelle omat toteuttajansa, asetetaan määräajat ja tulosindikaattorit, joiden avulla mitataan kunkin toimen toteuttamisastetta. Indikaattoreita hyödyntää komissio, joka on vastuussa tapahtuneen edistyksen vuosittaisesta arvioinnista. Arviointi tapahtuu neuvostolle toimitettavan kertomuksen muodossa, ja samalla annetaan tarvittaessa suosituksia toimintasuunnitelman toteuttamisen tai varsinaisen toimintasuunnitelman parantamiseksi tai mukauttamiseksi.

Lähestymistapamme perustuu saatavilla olevaan näyttöön. Kaikkien toimiemme on perustuttava tilanteen puolueettomaan arviointiin sekä jäsenvaltioilta ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselta saataviin yhä luotettavampiin tietoihin.

Huumausaineiden käyttö on yksi merkittävimmistä huolenaiheista, joka koskettaa miljoonia eurooppalaisia.

Huumausaineet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Ne ovat uhka koko kansainväliselle yhteisölle. Tämä tarkoittaa, että EU:n on hoidettava oma huumausaineita koskeva ongelmansa, minkä lisäksi sen muuta maailmaa koskevassa politiikassa ja rahoituksessa on kiinnitettävä tarkkaan huomiota kyseessä olevan maan tai alueen huumausainetilanteeseen. Tästä tietoisena EU on tehostanut kansainvälistä yhteistyötään huumausaineiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa.

Komissio esitti vuonna 2005 rahoituskehykseen 2007–2013 liittyvän ehdotuksen väkivallan torjuntaa (Daphne) ja huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevaksi erityisohjelmaksi. Tätä ehdotusta muutettiin toukokuussa 2006 erottamalla Daphne-ohjelma huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevasta ohjelmasta, mikä osoittaa huumausaineiden olevan tärkeä poliittinen aihe. Huumausaineohjelman tavoitteena on ehkäistä ja vähentää huumausaineiden käyttöä, huumausaineriippuvuutta ja huumausaineista johtuvia haittoja sekä edistää monikansallisia toimia tietämyksen lisäämiseksi huumausaineiden alalla. Jos ehdotus hyväksytään vuoden 2006 loppuun mennessä, ohjelma voidaan käynnistää vuonna 2007. Uudesta ohjelmasta tarjotaan rahoitusta useisiin huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman (2005–2008) toimiin, ja sen toimet yhteensovitetaan nykyisten ohjelmien kanssa. Näihin kuuluu muiden muassa yhteisön kansanterveyttä koskeva toimintaohjelma, jossa käsitellään terveyden taustatekijöitä, kuten huumausaineiden torjuntaa.

Ulkosuhteissaan yksittäiset jäsenvaltiot ja komissio ovat osoittaneet huomattavia rahamääriä huumausaineisiin liittyviin hankkeisiin kehittyvissä ja siirtymävaiheen maissa ja alueilla. Kaiken kaikkiaan EU:n tuen määrä on lähes kaksinkertaistunut kolmen viime vuoden aikana. Komissiosta on tullut yksi maailman tärkeimmistä avunantajista, sillä se tarjoaa yli 300 miljoonaa euroa huumausaineisiin liittyvien hankkeiden tukemiseen.

Mitä aloitteita komissio aikoo tehdä jouduttaakseen Liettuan liikenneverkkojen (TEN-T) yhdistämistä Euroopan unionin liikenneverkkoihin?

Mitä ongelmia liittyy eurooppalaisten liikennehankkeiden toteuttamiseen Liettuassa, ja millä aikavälillä ne aiotaan toteuttaa?

(EN) 1. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) Liettuan osuus perustuu liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointia koskevan TINA-prosessin tuloksiin. Prosessista lokakuussa 1999 laadittu kertomus perustui Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevien yhteisön suuntaviivojen⁽¹⁾ periaatteisiin ja perusteisiin. Yksi prosessin tärkeimmistä tavoitteista oli tulevien TEN-T-liikenneverkkojen yhdistäminen EU:n 15 jäsenvaltion TEN-T-liikenneverkkoihin.

Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät nämä uudet suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisestä 29. huhtikuuta 2004. Suuntaviivoissa on yksilöity 30 ensisijaista hanketta, joita koskeva työ on tarkoitus aloittaa ennen vuotta 2010.

Yksi näistä ensisijaisista hankkeista on Rail Baltica eli pohjois–etelä-rautatieyhteys Baltian maista Varsovaan Puolaan. Komissio nimitti parlamenttia kuultuaan eurooppalaisen koordinaattorin hankkeen edistämiseksi.

Toinen Liettualle tärkeä ensisijainen hanke on merten moottoriteitä koskeva hanke nro 21, jonka tarkoituksena on edistää lyhyen matkan meriliikennettä Euroopassa ja jolla tuetaan näin EU:n sisäisten liikenneverkkojen yhteenliittämistä.

Liettua on saanut ISPA:sta⁽²⁾ ja koheesiorahastosta 411 miljoonan euron tuen liikennealan kehittämiseen.

Liettua esitti vuonna 2006 kaksi uutta ehdotusta hankkeiksi, joita osarahoitetaan vuosittaisesta TEN-T-talousarviosta (monivuotisen ohjeellisen ohjelman ulkopuolisten hankkeiden vuoden 2006 talousarviosta). TEN-hankkeiden rahoitustukikomitea hyväksyi ehdotukset tässä kuussa (yhteisön rahoitus yhteensä 4,3 miljoonaa euroa).

2. Liettua voi saada tukea koheesiorahastosta ja rakennerahastoista. Koheesiorahastosta Liettualle on varattu kaudelle 2007–2013 yhteensä 2 034 miljoonaa euroa ja lähentymistavoitteesta yhteensä 3 965 miljoonaa euroa, joista osa on osoitettava liikennehankkeisiin.

On huomattava, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittäminen on yksi Liettuan ensisijaisista tavoitteista, sillä se mainittiin jo maan kansallisesta strategisesta viitekehyksestä kesäkuussa 2006 laaditussa luonnoksessa, jossa määritellään ensisijaiset tavoitteet, joihin koheesiovälineiden (koheesiorahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston) varat on tarkoitus käyttää ohjelmakaudella 2007–2013. Lopullinen kansallinen strateginen viitekehys on tarkoitus laatia marraskuun 2006 alkupuolella.

Voiko komissio selittää, miksi tietyt jäsenvaltiot kieltäytyvät toimittamasta kansalaisiaan koskevia henkilötietoja, kun Ison-Britannian lentokentät pyytävät niitä turvallisuusselvityksiä varten? Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä ongelman ratkaisemiseksi?

(EN) Komissio olettaa, että arvoisa parlamentin jäsen viittaa kysymyksessään yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä annettuun asetukseen (EY) 2320/2002. Siinä edellytetään, että sellaisten henkilökunnan jäsenten tausta on tarkistettava, joilla on oltava pääsy lentokenttien turvavalvotuille alueille.

Kun taustan tarkistamiseen liittyy henkilötietojen vaihtoa, sovelletaan direktiivin 95/46/EY nojalla vahvistettuja kansallisia sääntöjä. Direktiivissä säädetään rikosrekisteritietojen saatavuudesta, että rikoksiin tai tuomioihin liittyvää tietojenkäsittelyä voidaan suorittaa ainoastaan julkisen viranomaisen valvonnassa, jäsenvaltion myöntämissä näiden suojatoimien kattamissa poikkeuksissa. Kansalliset lainsäätäjät ovat käyttäneet harkintavaltaansa ja vahvistaneet useissa tapauksissa tiukat rajat rikosrekisteritietojen saatavuudelle. Ne antavat esimerkiksi rikosrekisteriotteita ainoastaan asianomaisen henkilön pyynnöstä, joka voi halutessaan toimittaa ne kolmansille osapuolille, kuten mahdolliselle tulevalle työnantajalle. Yhdistyneen kuningaskunnan siviili-ilmailuviranomaisten on näin ollen täytettävä henkilökunnan jäsenten taustojen tarkastamista koskeva velvollisuutensa rikosrekisteritietojen saatavuutta ja käyttöä koskevan voimassa olevan oikeuskehyksen rajoissa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi pyytämällä hakijoita toimittamaan tuore rikosrekisteriote.

Rikostuomioita koskevaa tietojenvaihtoa säädellään vuonna 1959 tehdyllä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevalla eurooppalaisella yleissopimuksella (Euroopan neuvosto). Sen mukaan kansalaisuusvaltiolle tiedotetaan sen kansalaisille muissa valtioissa annetuista tuomioista. Nykyiset yleissopimuksen mukaiset tietojenvaihtomekanismit eivät kuitenkaan toimi hyvin, eivätkä rikostuomioita koskevat tiedot vaihdu tehokkaasti niiden viranomaisten välillä, joiden tehtävänä on toimittaa ja ottaa vastaan rikosrekisteritietoja.

Tilanteen parantamiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Toukokuussa 2006 tuli voimaan neuvoston päätös rikosrekisteritietojen vaihdosta. Päätöksen tarkoituksena on nopeuttaa tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä, ja siinä säädetään vakiomuotoisten tietopyyntö- ja vastauslomakkeiden käytöstä. Tämän lisäksi komissio työstää toimenpidepakettia, jolla tehostetaan entisestään jäsenvaltioiden välistä rikosrekisteritietojen vaihtoa. Siihen sisältyy erityisesti EU:n laajuisen tietojenvaihdon vakiolomakkeen kehittäminen.

Bordeauxiin perustettiin 26. heinäkuuta 2005 eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä (ETEY) Vitoria-Dax, jonka tavoitteena on valmistella päätöstä töiden aloittamisesta reitillä (Vitoria)-Vergara-Irún-Bayonne- (Dax), jota voidaan pitää Euroopan lounaisosan suurnopeusjunan rautatieverkoston Atlantin puoleisen rajan ylittävänä osuutena.

Tästä huolimatta tätä hanketta varten ei ole vielä perustettu hallitustenvälistä toimikuntaa eikä laadittu kansainvälistä sopimusta, jossa velvoitettaisiin Ranskan ja Espanjan valtiot rakentamaan tämän osuuden kokonaisuudessaan viimeistään vuoteen 2020 mennessä.

Voiko komissio tukea ja kannustaa sopimuksen allekirjoittamista Ranskan ja Espanjan välillä? Mitä toimia se tarvittaessa toteuttaa tai on toteuttanut asiassa?

(FR) Komissio nimitti heinäkuussa 2005 eurooppalaiseksi koordinaattoriksi Davignonin, jonka tehtävänä on kartoittaa mahdollisia hallinnollisia, rahoituksellisia ja tärkeysjärjestykseen liittyviä ongelmia, jotka voivat vaikuttaa Euroopan lounaisosan rautatieyhteyteen, johon arvoisan parlamentin jäsenen mainitsema (Vitoria)-Vergara-Irún-Bayonne-(Dax)-rataosuus kuuluu. Koordinaattori toteutti perusteellisen tutkimuksen vuosikertomuksessaan, joka julkaistiin 13. syyskuuta. Hän toteaa kertomuksessaan, ettei eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän toimintaa varten ole perustettu hallitustenvälistä toimikuntaa ja että kansainvälisen sopimuksen allekirjoittaminen vaikuttaa olevan lyhyen tai keskipitkän aikavälin tavoite, jonka avulla näiden kahden jäsenvaltion pitäisi pystyä saamaan koko rataosuus valmiiksi viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksen puuttuminen ei kuitenkaan vaikuttaisi tämänkaltaisen rajatylittävän infrastruktuurin valmiiksi saattamiseen. Jäsenvaltiot voivat itse päättää sopimuksen allekirjoittamisesta, ja kansallisten parlamenttien on se ratifioitava.

Euroopan komissiolle on esitetty valitus perusteettomasta, syrjivästä kohtelusta, jonka puolalainen yritys WESTBUD on saanut osakseen saksalaisilta tulliviranomaisilta. Mitä todennäköisimmin tällä kohtelulla rikottiin EY:n perustamissopimuksen 49 artiklaa ja sen seurauksena puolalaiselta yritykseltä riistettiin mahdollisuus toimittaa palvelut, joista se oli sopinut saksalaisen toimeksiantajan kanssa.

Mihin toimiin komissio on ryhtynyt tässä asiassa? Mihin vaiheeseen tämän asian selvittämisessä on päästy?

(EN) Komissio on saanut useita kirjeitä ja sille on esitetty useita parlamentin jäsenten kysymyksiä, joissa käsitellään yhteisön oikeuden rikkomisia, joihin Saksan viranomaisten väitetään syyllistyneen muun muassa puolalaisten yritysten tarkastuksissa ja tutkimuksissa. Tässä yhteydessä komissio pyytää arvoisaa parlamentin jäsentä tutustumaan komission kantaan, jonka se on ilmoittanut jäsen Szymanskin esittämään kirjalliseen kysymykseen (E-4639/05) ja jäsen Kúzmiukin (H-0625/06) esittämään suulliseen kysymykseen antamissaan vastauksissa.

Mitä tulee arvoisan parlamentin jäsenen esille ottamaan erityistapaukseen, komissio tutkii parhaillaan puolalaisen rakennusyrityksen Westbudin väitettyä syrjivää kohtelua koskevan valituksen tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja. Komissio arvioi tutkimusten perusteella, ovatko Saksan tulliviranomaisten toteuttamat toimenpiteet yhteisön säännöstön mukaisia.

Muistelen, että edellisien vaalikausien aikana komission jäsenillä oli salassapitovelvollisuus oman maansa vaaleissa. Tällä hetkellä useassa EU:n jäsenvaltiossa, esimerkiksi Belgiassa, ovat vaalit meneillään tai tulossa.

Koskeeko salassapitovelvollisuus komission jäseniä edelleen, ja voivatko he osallistua vaalikampanjointiin ja tukea jotakin puoluetta tai ehdokkaita? Mitä säännöksiä asiassa sovelletaan?

(FR) Perustamissopimuksen 213 artiklan 2 kohta sisältää riippumattomuuteen ja yhteisön yleisen edun suojaamiseen liittyvät yleiset velvoitteet, joita komission jäsenten on noudatettava. Sen lisäksi komission jäsenten toimintasäännöt⁽¹⁾ sisältävät erityissääntöjä, jotka liittyvät komission jäsenten poliittiseen toimintaan sekä heidän osallistumiseensa vaalikampanjoihin.

Toimintasääntöjen mukaan komission jäsenet voivat olla puolueiden tai ammattijärjestöjen aktiivijäseniä, kunhan heidän toimintansa niissä ei rajoita heidän tehtävienhoitoaan komissiossa.

Komission jäsenten on ilmoitettava komission puheenjohtajalle aikomuksestaan osallistua vaalikampanjaan ja siitä, missä tehtävässä he aikovat toimia vaalikampanjassa. Komission puheenjohtaja päättää tapauskohtaisesti siitä, onko suunniteltu osallistuminen vaalikampanjaan yhteensopiva komission jäsenen tehtävienhoidon kanssa.

Myös niiden komission jäsenten, jotka ovat ehdolla julkiseen virkaan, on ilmoitettava komission puheenjohtajalle vaalikampanjaan osallistumisen tasosta. Jos heidän tarkoituksenaan on osallistua aktiivisesti vaalikampanjaan, heidän on irtisanouduttava komission työskentelystä vaalikampanjan ajaksi.

Minkä arvion komissio antaa EU:n ensimmäisestä rajavalvontatehtävästä Kanariansaarilla? Miten tehokkaasti rajavartijat ovat onnistuneet hillitsemään maahanmuuttajien virtaa?

Mitä komissio ehdottaa rajavalvonnan tehostamiseksi? Ovatko EU:n jäsenvaltiot, jotka lupasivat tukensa rajavartioille, pitäneet lupauksensa?

Mitä suunnitelmia komissiolla on uusien rajavalvontatehtävien varalle Välimerellä ja milloin nämä tehtävät aloitetaan? Mitkä EU:n jäsenvaltiot ovat suostuneet tukemaan näitä tehtäviä ja mitä keinoja ne tarjoavat?

(EN) Afrikasta Kanariansaarille meritse suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa koskeva HERA II -operaatio aloitettiin Afrikan rannikon edustalla 11. elokuuta. Operaation on tarkoitus päättyä 15. marraskuuta. Tästä syystä on vielä liian aikaista tehdä lopullista arviota operaation tehokkuudesta. Kattavan arvion operaation toiminnasta tekee joka tapauksessa operaation koordinoinnista vastaava EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex, ei komissio. Frontexin tarkoituksena on arvioida tulokset ja tarvittaessa tehostaa tämänkaltaisia tulevia operaatioita.

Komissio haluaa kuitenkin korostaa, että Frontex on koordinoiva elin, jolla ei itsellään ole käytössään rajavalvontaviranomaisia tai toimintamäärärahoja. Jäsenvaltioiden tehtävänä on tarjota henkilöstö ja toimintamäärärahat. Yleensä jäsenvaltiot toimittavat lupaamansa tuen, vaikka kaikkien operaatioihin osallistuvien jäsenvaltioiden toiminnan sisäisessä suunnittelussa onkin parantamisen varaa.

Frontex aloitti NAUTILUS-operaation keskisellä Välimerellä 5. lokakuuta. Operaation tarkoituksena on saada Pohjois-Afrikasta meritse tuleva laiton maahanmuutto kuriin ja vähentää huomattavasti kuolonuhreja, joita merellä syntyy, kun maahanmuuttajat käyttävät vaarallisia reittejä ja aluksia.

Italia, Kreikka, Malta, Ranska ja Saksa ovat osoittaneet operaatioon henkilöstöä ja resursseja, kuten aluksia, valvontalentokoneita ja helikoptereita.

Voiko komissio ilmoittaa, kuinka paljon taloudellista tukea Palestiinan itsehallinnolle annetaan?

(EN) Palestiinalaisille myönnetty EY:n yhteistyötuki kaudella 2000–2005 oli yhteensä 1,5 miljardia euroa, joka otettiin useista talousarvion eri budjettikohdista ja pantiin täytäntöön useiden eri kanavien kautta.

Noin 55 prosenttia tuesta pantiin täytäntöön ilman Palestiinan hallituksen osallistumista. Loput 45 prosenttia olivat suoraa rahoitustukea (35 prosenttia), yhteistyötukea, johon Palestiinan hallitus osallistui oikeudellisesti ja rahoituksellisesti (5 prosenttia) tai ainoastaan oikeudellisesti (5 prosenttia).

Sen jälkeen kun uusi Hamas-johtoinen hallitus vannoi virkavalansa vuonna 2006, neuvosto ilmoitti 10. huhtikuuta, että EU:n tukea Palestiinan itsehallinnolle oli tarkistettava siksi, että kvartetin asettamat edellytykset eivät enää täyttyneet. Tämän johdosta keskeytettiin kaikki EY:n hankkeet, jotka oli jo allekirjoitettu ja joihin Palestiinan hallitus osallistui oikeudellisesti ja/tai rahoituksellisesti.

Huhtikuun 2006 jälkeen ei siis ole tehty uusia rahoitussitoumuksia, joiden täytäntöönpanoon Palestiinan hallitus osallistuisi oikeudellisesti tai taloudellisesti. Tähän mennessä vuonna 2006 palestiinalaisten auttamiseen varatut yhteensä 329 miljoonaa euroa käytetään humanitaarisiin ja sosioekonomisiin tarpeisiin, joihin kuuluu myös elintarvikeapu. Meneillään oleva kriisi on lisännyt avun tarvetta. Apu toimitetaan joko kansainvälisten järjestöjen kautta tai komissio hallinnoi sitä suoraan esimerkiksi tilapäisen kansainvälisen mekanismin (Temporary International Mechanism, TIM) kautta.

Miksi komissio ei käynnistänyt oikeusmenettelyä Ranskaa vastaan, vaikka Ranska ehdotti etuoikeutettujen osakkeiden säilyttämistä Gaz de Francen ja Suezin fuusioitumisen yhteydessä? Eikö olisi ollut hyödyllistä taata oikeudellinen varmuus näin tärkeässä kysymyksessä?

(EN) Komissio haluaa ensiksi huomauttaa, ettei se voi aloittaa EY:n perustamissopimuksen 226 artiklassa tarkoitettua rikkomismenettelyä pelkän lainsäädäntöluonnoksen muodossa ilmaistun aikomuksen perusteella. Rikkomismenettely voidaan aloittaa ainoastaan jo voimassa olevien valtion toimenpiteiden johdosta.

Komissio on toistuvasti todennut valvovansa päättäväisesti yhteisön oikeuden noudattamista. Komissio on erityisesti sitoutunut varmistamaan, ettei sisämarkkinoilla ole voimassa perustamissopimuksen kanssa ristiriidassa olevia erityisoikeuksia, joita hallitukset voisivat haluta ottaa käyttöön yksityisten yritysten valvomiseksi estäen näin pääoman vapaan liikkuvuuden.

On kuitenkin muistettava, että perustamissopimuksessa sallitaan tietyt poikkeukset pääoman vapaaseen liikkuvuuteen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tulkinnut edellytyksiä, joiden nojalla poikkeuksia voidaan soveltaa lain mukaisesti perustamissopimuksessa määrättyjen vapauksien rajoittamiseksi. Komissiolla on ollut tilaisuus tutkia Gaz de Francea koskevaa Ranskan asetusluonnosta. Luonnos noudattaa tarkkaan kuninkaan asetusta, jota sovelletaan belgialaisiin yrityksiin Distrigaziin ja SNTC:hen ja jota Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tarkasteli vuonna 2002. Näin ollen komissio ei usko, että kyseessä olevat Ranskan toimenpiteet voitaisiin kyseenalaistaa perustamissopimuksen 56 artiklan nojalla, jos ne hyväksytään alkuperäisessä muodossaan.

Komissio pitää kuitenkin itsellään oikeuden puuttua asiaan, jos lopullinen hyväksytty säädös eroaa merkittävästi komissiolle toimitetusta asetusluonnoksesta, jos uusi oikeuskäytäntö tarjoaa uudet perusteet asiaan puuttumiselle tai jos kaasualaa koskeva lainsäädäntö kehittyy edellä mainitun tuomion johdosta niin, että kyseisistä säännöksistä tulee turhia ja sitä kautta perusteettomia.

Euroopan parlamentille viimeksi esittämässään arviossa Maailman kauppajärjestön neuvottelujen todennäköisistä vaikutuksista Euroopan unionin talouteen komissio mainitsi selvästi tarpeen supistaa Euroopan unionin maataloussektoria, jotta Maailman kauppajärjestössä saadaan aikaan sopimus.

Voiko komissio hahmotella tarkemmin, mikä osuus nykyisestä sektorista jäisi, jos Maailman kauppajärjestössä päästäisiin sopimukseen, ja mikä olisi tällaisen sopimuksen vaikutus eurooppalaisiin maataloustuottajiin?

(EN) Jos tällä hetkellä keskeytyneissä kaupan vapauttamista koskevissa Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvotteluissa päästään niille asetettuun kunnianhimoiseen tavoitteeseen, vientimarkkinoiden avautuminen tuo varmasti mukanaan uusia mahdollisuuksia pääasiassa teollisuustuotteiden ja palvelujen alalla sekä haasteita etenkin EU:n maatalousalalla. EU:n WTO:ssa 28. lokakuuta 2005 tekemä maataloutta koskeva tarjous sisältää markkinoillepääsyä koskevan kauaskantoisen ehdotuksen, vientitukien asteittaisen poistamisen ja kauppaa väärentävän kotimaisen tuen merkittävän leikkauksen.

Alhaisempien tullien täytäntöönpano on erittäin haastava tehtävä niillä maatalouden aloilla, joilla tuonti on kasvanut jo nyt, vaikka siitä maksetaan täydet tullit, kuten esimerkiksi naudan- ja siipikarjanlihasta. Tullien mahdollinen alentaminen lisäisi tuontia näillä aloilla, vaikka niitä pidetäänkin haavoittuvina aloina, minkä vuoksi niiden tulleja alennetaan suhteessa muita aloja vähemmän.

Mahdollisen WTO:n sopimuksen vaikutus tuntuu myös niillä aloilla, joilla vienti riippuu muita aloja enemmän vientituista, kuten maito-, siipikarjanliha- ja rehuvilja-alalla.

Jos tuonti kasvaa ja vienti vähenee, kotimaan hintojen odotetaan alenevan, mikä vaikuttaa kielteisesti tuottajien tulotasoon sekä nopeuttaa maatalousalalla meneillään olevaa rakenneuudistusta tehottomien viljelijöiden poistuessa alalta. Tämä puolestaan luo uusia mahdollisuuksia tehokkaammille viljelijöille.

Komissiossa toteutettu tutkimus osoittaa, että EU:n WTO:ssa tekemän tarjouksen mukanaan tuoma tulotason heikkeneminen voi johtaa keskipitkällä aikavälillä joidenkin alojen tuotannon vähentymiseen. Naudanliha-alan tuotanto vähentyisi noin 10 prosenttia ja vilja-alan noin 4 prosenttia.

Samalla WTO:ssa saavutettava sopimus avaisi kuitenkin uusia markkinanäkymiä myös EU:n maataloustuotteiden viennille kolmansien maiden markkinoille etenkin lisäarvoltaan korkeiden ja laadukkaiden tuotteiden osalta.

Vastauksessaan kysymykseeni Ε-2320/06 komission jäsen Hübner kehotti minua kääntymään kreikkalaisten viranomaisten puoleen asiassa, joka koski INTERREG III A (Kreikka-Turkki) -ohjelman jättämistä täytäntöönpanematta. Ohjelma ei etene, koska turkkilaiset, jotka eivät tunnusta kansainvälisiä rajoja Egeanmerellä, ovat tehneet rajatylittävyyden ominaisuudesta ongelman. Myös entinen Kreikan ulkoministeri Petros Moliviatis on myöntänyt tämän ongelman olemassaolon Kreikan parlamentissa joulukuussa 2005 antamassaan vastauksessa, mutta, outoa kyllä, komissio (joka on ohjelman rahoittaja) tyytyy vain ilmaisemaan toiveen ohjelman täytäntöönpanon aloittamisesta (vastaus kysymykseeni Ε-2320/06).

Palaan siis edellä mainittuun kysymykseeni: Onko Kreikka reagoinut virallisesti Kreikan (eli myös EU:n) rajojen kyseenalaistamiseen, joka tapahtui Interreg III A -ohjelman (Kreikka–Turkki) seurantakomitean Ankarassa 23.11.2005 pidetyssä kokouksessa, jossa turkkilaisosapuoli otti esiin kyseisen alaohjelman rajat ylittävän luonteen aiheuttaman ongelman?

(EN) Komissio ei ole tietoinen Kreikan ja Turkin viranomaisten virallisesta kirjeenvaihdosta, joka liittyisi arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemaan ohjelmaan. Tietoja ei ole saatavilla myöskään mainitusta kokouksesta.

On huomattava, että Kreikkaa ja Turkkia koskevaa Interreg⁽¹⁾ III A -ohjelmaa hallinnoidaan hajautetusti. Näin ollen ohjelman hallintoviranomainen, joka vastaa ohjelman päivittäisestä hallinnoinnista ja toteuttamisesta, on se taho, jolta voi tiedustella ohjelman täytäntöönpanoon liittyvistä asioista, myös seurantakomitean kokouksista. Komissio pyytää arvoisaa parlamentin jäsentä ottamaan yhteyttä Thessalonikissa sijaitsevan hallintoviranomaisen johtajaan sähköpostitse ([e-mail]), puhelimitse (([phone]) tai faksilla (([phone]). Lisätietoja saa myös Internet-sivulta www.interreg.gr.

Komissio haluaa korostaa, että täytäntöönpano-ongelmat eivät liity ohjelman rakenteeseen tai sisältöön. Yleinen ohjelmakehys (ohjelma-asiakirja ja sen täydennys) on nimittäin kattava ja täysin yhdenmukainen rakennerahastoja koskevien asetusten kanssa. Komissio toivoo, että ohjelman toteuttaminen pääsisi alkuun, jotta Kreikan ja Turkin kumppanien sosioekonomista kehitystä tukevat aidosti yhteiset yhteistyöhankkeet saataisiin rahoitettua.

Komissio on kuitenkin tietoinen ohjelmaan osallistuvien kahden maan eriävistä näkökannoista, jotka liittyvät ohjelmassa käytettyyn terminologiaan, ja se toivoo, että tämänhetkinen pattitilanne saadaan pian ratkaistua.

Komissio tukee vahvasti Kreikan ja Turkin välisen yhteistyön kehittämistä. Yhteistyötä jatketaan nykyisessä INTERREG-ohjelmassa ja uudessa Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteessa kaudella 2007–2013.

Yksi Puolan alv-lainsäädännön uudistamisen – joka tapahtui maan lainsäädännön mukauttamiseksi EU-säännöksiin – seurauksista on lahjoituksia koskevan arvonlisäveron käyttöönotto. Aikaisemmin veronmaksajat, jotka antoivat ilmaiseksi tavaroita avun tarpeessa oleville, laskivat maksettavan veron tavaroiden todellisen arvon perusteella, mutta nyt heidän on tehtävä laskelmansa tavaroiden ostohinnasta. Tämä järjestely on huomattavasti vähemmän edullinen yrityksille, jotka esimerkiksi haluavat lahjoittaa elintarvikkeita, joiden viimeinen myyntipäivä on lähestymässä, tai muutaman vuoden vanhoja tietokoneita.

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä kannustaakseen mahdollisia lahjoittajia antamaan edelleen apua sitä tarvitseville, kun lahjoituksista maksettava vero on usein korkeampi kuin lahjoitettavien tavaroiden markkina-arvo?

(FR) Kun verovelvollinen luovuttaa liikeomaisuuteensa kuuluvan tavaran vastikkeettomasti, tämä luovutus rinnastetaan arvonlisäverolliseksi luovutukseksi kuudennen arvonlisäverodirektiivin⁽¹⁾ 5 artiklan 6 kohdan nojalla, jos tavara tai sen ainesosat oikeuttavat arvonlisäveron täyteen tai osittaiseen vähennykseen.

Kyseessä on korjaava mekanismi, jolla varmistetaan arvonlisäveroa koskevan yleisperiaatteen noudattaminen eli se, että arvonlisäveron alaisen taloudellisen toiminnan toteuttamiseen tarkoitetut tavarat saavuttavat lopullisen käyttövaiheen arvonlisäverollisina, lukuun ottamatta niitä tilanteita, joiden osalta direktiivissä säädetään nimenomaisesti verosta vapauttamisesta.

Näin ollen tavarat, joista arvonlisävero voidaan vähentää ostohetkellä, ovat lähtökohtaisesti arvonlisäverollisia joko tavaran myynnin tai niiden vastikkeettoman luovutuksen nojalla.

Kun tavara on myyty, arvonlisäveron peruste muodostuu tavaran ostohinnasta (kuudennen arvonlisäverodirektiivin 11 artiklan A kohdan 1 alakohdan a alakohta).

Kun tavara luovutetaan vastikkeellisesti kuudennen direktiivin 5 artiklan 6 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, sen arvonlisäveroperuste muodostuu tavaran tai samanlaisten tavaroiden ostohinnasta taikka ostohinnan puuttuessa näiden liiketoimien suoritushetkellä määrätystä omakustannushinnasta (kuudennen arvonlisäverodirektiivin 11 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohta).

Säännöksen sanamuoto ei näytä olevan ristiriidassa sen kanssa, että tavaran kunto on otettava huomioon sen luovuttamisen yhteydessä.

Komissio muistuttaa arvoisaa parlamentin jäsentä siitä, että tavaroiden luovutukset hyväksytyille yhteisöille, jotka vievät näitä tavaroita osana yhteisön ulkopuolella harjoittamaansa humanitaarista, hyväntekeväisyys- tai opetustoimintaa, on vapautettu arvonlisäverosta jäsenvaltioiden kuudennen arvonlisäverodirektiivin 15 artiklan 12 kohdan nojalla vahvistamien edellytysten mukaisesti.

Komissio ei tällä hetkellä aio muuttaa näitä sääntöjä.

Molissa pidettiin 27. kesäkuuta 2006 tiedotustilaisuus rajatylittävän ekologisen perussuunnitelman laatimisesta. Flaamilaismenettely esiteltiin Alankomaiden strategian keskeisenä osana, vaikka hanke ei suinkaan ole lähelläkään toteutumista Alankomaissa, eikä etenkään Postelin raja-alueella. Mikäli kyseessä on eurooppalainen interventio, on eurooppalaisen lainsäädännön vastaista, että näitä eurooppalaisia hankkeita ei toteuteta rinnakkain asianomaisissa jäsenvaltioissa.

Asianomaisen raja-alueen Alankomaiden puolella sijaitsevien paikallisviranomaisten toimittamien tietojen perusteella tämän perussuunnitelman täytäntöönpanosta ei ole juurikaan keskusteltu. Alankomaiden ministerille ei myöskään ole kerrottu, että tällaista hanketta oltaisiin täytäntöönpanemassa Alankomaissa. Myöskään Flanderissa sijaitsevan Molin kaupungin viranomaiset eivät tunne tätä hanketta. Onko komissio tietoinen hankkeesta? Valvotaanko hankkeen edistymistä riittävästi? Mitä takeita on annettu siitä, että maanviljelyä voidaan harjoittaa jatkossakin?

(EN) Benelux-maat käyttävät rajatylittäviä ekologisia perussuunnitelmia rajatylittävien ekosysteemiensä, kuten jokien ekosysteemien ja suojelualueiden yhdennettyä hallinnointia koskevan yhteistyön välineenä. Näiden suunnitelmien nojalla maat voivat toteuttaa toimia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä rajatylittävillä alueilla ja kehittää yhteisiä toimia. Suunnitelmilla voi olla alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä luonnonsuojelutavoitteita. Niitä ei kuitenkaan voida pitää eurooppalaisina hankkeina.

Rajatylittävän ekologisen suunnitelman luonteesta riippuen se voi sisältyä tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettuun direktiiviin 2001/42/EY⁽¹⁾. Komissiolla ei ole tietoa arvoisan parlamentin jäsenen mainitseman rajatylittävän ekologisen perussuunnitelman luonteesta.

Ilmastonmuutokset ovat yksi vakavimmista planeettaamme kohdistuvista uhista. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ellei konkreettisiin toimiin ryhdytä, tämä ilmiö tulee aiheuttamaan tuhoisia ympäristöön kohdistuvia seurauksia ja tuomaan mukanaan merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Helmikuun 16. päivänä 2005 tuli voimaan Kioton pöytäkirja, joka edusti ensimmäistä askelta ongelman hoitamiseen ja velvoitti 30 teollisuusmaata vähentämään kuuden vaarallisen kaasun päästöjä 5,2 % vuoden 1990 tasolta vuoteen 2012 mennessä.

Voisiko komissio, kun otetaan huomioon, että Euroopan unioni on vastuussa noin 14 %:sta kasvihuonepäästöjä, kertoa, missä vaiheessa Euroopan unioni on ponnisteluissaan sen tavoitteen saavuttamiseksi, että kasvihuonekaasuja vähennetään 8 % vuoden 1990 tasosta kaudella 2008–2012? Missä vaiheessa kasvihuonekaasujen vähentämistä kyseisellä kaudella koskevia konkreettisia sitoumuksia kantaakseen ottaneet jäsenvaltiot ovat ja mihin toimiin ne ovat ryhtyneet? Missä vaiheessa ovat neuvottelut ilmastonmuutosten torjumista koskevan strategian muotoilusta vuoden 2012 jälkeen, jolloin Kioton pöytäkirjan voimassaolo päättyy?

(EN) Viimeisimpien tietojen mukaan EU:n 15 vanhaa jäsenvaltiota ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään 0,9 prosenttia viitevuoden tasoon verrattuna. Komissio luottaa siihen, että EU saavuttaa Kioton pöytäkirjassa asetetun 8 prosentin tavoitteen. Tähän tarvitaan kuitenkin EU:ssa ja jäsenvaltioissa jo hyväksyttyjen toimenpiteiden nopeata toteuttamista ja jäsenvaltioiden laatiman joustomekanismin käyttöä. Lisätietoja saa uusimmasta seurantakertomuksesta⁽¹⁾, joka on annettu päätöksen 280/2004/EY⁽²⁾ nojalla.

Suurin osa eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman (ECCP I) toimista ja toimenpiteistä on jo toteutettu EU:n tasolla. Komissio käynnisti lokakuussa 2005 ECCP II:n arvioidakseen sovituilla toimenpiteillä aikaan saatuja todellisia päästövähennyksiä ja yksilöidäkseen uusia aloitteita päästöjen vähentämiseksi edelleen. Lisätietoja arvioinnista on julkaistu Internet-sivustolla: http://ec.europa.eu/environment/climat/eccp_review.htm

Useimmat jäsenvaltiot ovat jo toimittaneet eurooppalaiseen päästökauppaan liittyvän toisen kansallisen päästöoikeuksien jakosuunnitelmansa (NAP), joka kattaa kauden 2008–2012. Vuotta ennen Kioton ensimmäisen sitoumuskauden alkamista on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot hyödyntävät tehokkaasti kansallisia jakosuunnitelmiaan varmistaakseen, että ne saavuttavat päästövähennyksiä koskevat tavoitteensa.

Komission tiedonannossa Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjuminen⁽³⁾ hahmotellaan yleinen neuvottelustrategia ilmastonmuutosta koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) puitesopimusta (UNFCCC) varten. UNFCCC:n sopimuspuolten 11. konferenssissa joulukuussa 2005 sovittiin vuoropuhelun aloittamisesta kaikkien sopimuspuolten kanssa vuoden 2010 jälkeisistä ilmastopoliittisista vaihtoehdoista. Tätä tulevaisuuteen suuntautunutta vuoropuhelua jatketaan kahden vuoden aikana järjestettävissä neljässä seminaarissa. Toinen seminaari järjestetään sopimuspuolten 12. konferenssin yhteydessä Nairobissa (6.–17. marraskuuta 2006).

UNFCCC:n sopimuspuolet sopivat lisäksi Montrealissa siitä, että ne keskustelevat Kioton pöytäkirjaan perustuvista teollisuusmaiden uusista päästövähennyksistä vuoden 2010 jälkeisellä kaudella. Montrealissa perustettiin Kioton pöytäkirjan nojalla YK:n tilapäinen työryhmä, joka sekin kokoontuu toista kertaa marraskuussa Nairobissa. Työryhmän työskentely on tarkoitus saada päätökseen mahdollisimman pian, jotta varmistetaan, ettei Kioton ensimmäisen ja toisen sitoumuskauden väliin tule katkosta. Nairobissa aloitetaan lisäksi ensi kuussa Kioton pöytäkirjan uudelleen tarkastelu, josta määrätään pöytäkirjan 9 artiklassa. Tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia saavuttaa välttämättömät päästövähennykset.

Tulevia toimia koskevissa keskusteluissa olisi pyrittävä voimakkaisiin ja maailmanlaajuisiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. EU on esittänyt tavoitteeksi ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 2 celsiusasteeseen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi globaalien päästöjen on saavutettava huippunsa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana ja vähennyttävä tämän jälkeen huomattavasti, ehkä jopa 50 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää voimakkaita toimia kaikilta teollisuusmailta, myös Yhdysvalloilta. On löydettävä strategia, jolla varmistetaan, että teollisuusmaat vähentävät päästöjään vuoteen 2020 mennessä 15–30 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Kun otetaan huomioon, että päästöjen määrän oletetaan kasvavan huomattavasti muualla maailmassa, on lisäksi löydettävä oikeudenmukainen keino sitouttaa toimiin suurimmat kehitysmaat, joiden päästöt kasvavat nopeasti. On pohdittava, kuinka voimme tehdä niiden kanssa yhteistyötä niin, että ne valitsevat kestävän kehityksen tien, jolloin 2 celsiusasteen tavoite on mahdollista saavuttaa. Myös kehitysmaat hyötyvät useista toimista, kuten paremmasta energiatehokkuudesta. Niiden avulla kehitysmaat voivat edistää omaa kestävää kehitystään, vähentää ympäristövaikutuksia ja lisätä energian toimitusvarmuutta.

On tärkeää huomata, että ensi kuussa Nairobissa käytävässä yleissopimusta koskevassa vuoropuhelussa keskitytään kestävää kehitystä edistäviin toimiin ja markkinaperusteisten mekanismien käyttöön. EU on omaksunut johtajan roolin näissä kahdessa asiassa. EU:n on näytettävä esimerkkiä myös Nairobin kokouksen jälkeen taatakseen sen, että kansainväliset keskustelut ilmastonmuutosta koskevasta tulevasta toimintakehyksestä onnistuvat.

Komissio päätti sakottaa Puolaa 91 miljoonalla eurolla maitokiintiön ylittämisestä huhtikuusta 2005 maaliskuuhun 2006 ulottuvana varainhoitovuotena. Komissio voi supistaa tätä summaa 64 miljoonaan, jos Puola siirtää 88 000 tonnia suoraa myyntiä koskevasta kiintiöstään tukkukaupan kiintiöön. Puolan hallitus on ehdottanut tätä komissiolle.

Kuinka nopeasti tämä ehdotus käsitellään, ja aikooko komissio pienentää puolalaisille viljelijöille asetettuja taloudellisia seuraamuksia? Aikooko komissio harkita yksittäisille jäsenvaltioille myönnettyjen maitokiintiöiden tarkistamista, koska nykyiset kiintiöt ovat räikeän epäoikeudenmukaisia? Esimerkiksi Saksan, jossa on noin 82 miljoonaa asukasta, maitokiintiö on 27,8 miljoonaa tonnia eli noin 0,33 tonnia asukasta kohti vuodessa, Ranskan, jonka asukasmäärä on 60,5 miljoonaa, maitokiintiö on 23,9 miljoonaa tonnia eli 0,39 tonnia asukasta kohti, Alankomaiden, jonka asukasmäärä on 16,5 miljoonaa, kiintiö on 11 miljoonaa tonnia, eli 0,67 tonnia asukasta kohti.. Puolan, jossa on 38 miljoonaa asukasta, maitokiintiö on vain 8,6 miljoonaa tonnia, eli vain 0,23 tonnia asukasta kohti. Alhainen kiintiö hidastaa maitoteollisuuden kehitystä Puolassa sillä seurauksella, että Puolasta tule pian maitotuotteiden nettotuoja.

(EN) Komissio on pitänyt tarkkaan silmällä Puolan maitoalan tilannetta vuonna 2006.

Kiintiövuoden 2005/2006 kiintiön ylittymisestä maksettavaa kokonaismaksua pienennetään 91,5 miljoonasta eurosta 64,4 miljoonaan euroon sen jälkeen, kun Puolan suoramyynnin viitemäärät siirrettiin toimitusten viitemääriin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2006 nojalla. Tästä kansallisesta siirrosta julkaistaan piakkoin komission asetus, jotta Puolan viranomaisilla on aikaa toteuttaa asianmukaiset toimet.

Vuonna 2004 tapahtuneesta liittymisestä kiintiövuoteen 2006/2007 asti Puolan maitotoimitusten kiintiö on kasvanut 8,5 miljoonasta tonnista 9,142 miljoonaan tonniin, eli kasvua on tapahtunut yhteensä 7,55 prosenttia.

Mitä tulee kiintiöiden vahvistamiseen kullekin jäsenvaltiolle, kaikkia uusia jäsenvaltioita kohdeltiin samalla tavoin Kööpenhaminan neuvotteluissa vuonna 2002. Kiintiössä oli otettava huomioon edellisten tuotantovuosien keskimääräiset toimitus- ja suoramyyntimäärät. Vanhojen jäsenvaltioiden tapauksessa käytettiin samaa toimintatapaa vuonna 1984, jolloin kiintiöjärjestelmä perustettiin.

Kiintiöjärjestelmä on tuotannon sääntelyjärjestelmä, jossa kuluttajien määrää ei pidä käyttää määräävänä muuttujana. Kiintiöiden yhteydessä on kuitenkin muistettava, että komissio esittää täysin Luxemburgissa saavutetun kompromissin mukaisesti markkinanäkymiä koskevan kertomuksen sen jälkeen, kun vuoden 2003 uudistus on pantu täysimääräisesti täytäntöön. Yhteisön eri toimielimissä voidaan tämän jälkeen keskustella kertomuksen perusteella kiintiöiden tulevista tasoista.

Voiko komissio antaa lausuntonsa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 3. lokakuuta 2006 antamasta tuomiosta asiassa C-17/05 B.F. Cadman vastaan Health & Safety Executive?

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä tämän tuomion ja yleensäkin sukupuolten välisten palkkaerojen suhteen näiden palkkaerojen pienentämiseksi?

(FR) Mitä tulee ensimmäiseen kysymykseen, komissio ei ota kantaa arvoisan parlamentin jäsenen esille ottamaan tuomioon. Komissio ei kommentoi tuomioita, joita yhteisöjen tuomioistuin antaa toimiessaan yhteisön oikeuden tulkitsijana.

Komissio haluaa sen sijaan esittää seuraavat huomautukset sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevasta aiheesta yleensä.

EY:n perustamissopimuksen 141 artikla sisältää periaatteen, jonka mukaan miehille ja naisille on maksettava samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka.

Naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaate on vahvistettu myös johdetussa oikeudessa useissa direktiiveissä. Direktiivissä 75/117/EY⁽¹⁾ säädetään, että miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteella tarkoitetaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamista kaikista samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavaan korvaukseen vaikuttavista tekijöistä ja ehdoista. Direktiivin 2002/73/EY⁽²⁾ 3 artiklassa säädetään, että tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen tarkoittaa sitä, että julkisella tai yksityisellä sektorilla ei saa olla välitöntä tai välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää, etenkään työehdoissa ja työoloissa, palkka mukaan lukien.

Huomattavan laajasta yhteisön lainsäädännöstä huolimatta EU:ssa on edelleen sukupuolten välisiä suuria eroja palkoissa. Naiset ansaitsevat keskimäärin 15 prosenttia miehiä vähemmän kultakin työtunnilta⁽³⁾. Eron poistaminen edellyttää globaalia lähestymistapaa, kun otetaan huomioon, että palkkaero perustuu sekä naisiin kohdistuvaan suoraan syrjintään että useisiin rakenteellisesta eriarvoisuudesta johtuviin tekijöihin.

Komissio määritteli naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassaan⁽⁴⁾ sukupuolten välisen palkkaeron poistamisen ensisijaiseksi toimenpiteekseen tällä alalla.

Komissio esittää vuonna 2007 tiedonannon sukupuolten välisestä palkkaerosta. Siinä tarkastellaan asiaan liittyviä eri näkökohtia ja ehdotetaan toimia, joita tarvitaan eron poistamiseksi.

Äskettäisellä vierailullani Azorien saaristossa (Portugali) sijaitsevaan Lajes das Floresiin paikalliset viranomaiset painottivat jälleen perusrakenteisiin liittyvään laitteistoon ja kehittämiseen tekemiensä monien investointien merkitystä koko saaren ja erityisesti kyseisen kunnan sosiaalis-taloudelliselle kehitykselle, sillä niiden avulla on vastattu asianmukaisesti paikallisväestön tarpeisiin ja edistetty työllisyyttä ja paikallisen tuotantorakenteen kehittämistä.

Ottaen huomioon kyseisen erittäin syrjäisen alueen ja sen eri saarten asukkaiden suuret vaikeudet ja monet erityistarpeet, mihin erityisesti vuosien 2007–2013 rakennepolitiikkaan liittyviin toimiin komissio aikoo ryhtyä tukeakseen ja tehostaakseen kyseisen alueen kuntien suoraa toimintaa, jolla pyritään vastaamaan suoraan paikallisen väestön tarpeisiin ja ongelmiin?

(FR) Parlamentti ja neuvosto sopivat 5. ja 11. heinäkuuta 2006⁽¹⁾ rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevista asetuksista, ja neuvosto hyväksyi 6. lokakuuta 2006⁽²⁾ strategiset suuntaviivat kaudelle 2007–2012. Näiden asiakirjojen mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ensisijaiset toimet Azorien alueella kaudella 2007–2013 vahvistetaan Portugalin viranomaisten parhaillaan valmistelemassa toimenpideohjelmassa. Jäsenvaltiot ja komissio neuvottelevat näistä ensisijaisista toimista tulevien kuukausien aikana.

Komissio katsoo, että paikallisviranomaiset on erittäin tärkeää ottaa mukaan toimenpideohjelmissa vahvistettujen tavoitteiden määrittelyyn ja saavuttamiseen. Se huomauttaa kuitenkin, että kansallisten ja alueellisten viranomaisten on määriteltävä osallistumista koskevat menetelmät ja edellytykset, joilla taataan rakennerahastoista osarahoitettujen toimien moitteetonta varainhoitoa koskevan periaatteen noudattaminen.

On huomattava, että syrjäisimpien alueiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi EU on sisällyttänyt kauden 2007–2013 koheesiopolitiikkaansa useita toimenpiteitä, joilla on tarkoitus tukea näitä alueita. Toimenpiteillä pyritään ennen kaikkea helpottamaan pääsyä syrjäisimmille alueille, lujittamaan alueiden yritysten kilpailukykyä ja edistämään alueiden yhdentymistä.

Komissio hyväksyi 5. lokakuuta lentoturvallisuutta vahvistavia uusia toimia, joilla etupäässä rajoitetaan matkustajien oikeutta viedä nesteitä, kannettavia tietokoneita ja muita elektronisia laitteita lennoille. Seuraavien kuuden kuukauden aikana myös rajoitetaan matkustamoon vietävien käsimatkatavaroiden enimmäiskokoa (56 x 45 x 25 cm).

Onko komissio kuullut lentoliikennealaa näiden toimien johdosta? Onko komissiolla käytettävissään näiden toimien käyttöönottoa ja siitä aiheutuvia kustannuksia koskevia toteutettavuustutkimuksia?

Viivästymisten välttämiseksi komissio on määrännyt toimista, joilla autetaan tarkastuksista vastaavaa henkilöstöä huolehtimaan tehtävistään nopeasti ja tehokkaasti. Asetus on määrä panna täytäntöön marraskuun alussa. Onko määräaika riittävän pitkä, jotta ala ja teollisuus ehtivät mukautua asetuksen uusiin määräyksiin ja ehtoihin? Mitä suunnitelmia komissiolla on lentoyhtiöiden, liittojen ja lentokenttien tiedotuksesta matkustajille?

(EN) Pian Yhdistyneen kuningaskunnan elokuun 10. päivän 2006 tapahtumien jälkeen komissio ryhtyi laatimaan sääntöjä, joilla vastataan uuteen nestemäisten räjähteiden aiheuttamaan uhkaan. Kuljetusalaa kuultiin näistä toimista täysimääräisesti ja säännöllisesti alusta lähtien.

Uhan vakavuuden vuoksi komissio, jäsenvaltiot ja sidosryhmät sopivat, että asianmukaisinta oli laatia nopeasti tasapuoliset säännöt. Lisäksi havaittiin, ettei kustannus–hyöty-tutkimusta voitaisi toteuttaa siksi, että uusi uhka edellytti nopeata toimintaa. Siksi asetuksessa päätettiin todeta nimenomaisesti, että käyttöönotettuja toimenpiteitä olisi tarkasteltava joka kuudes kuukausi teknisen kehityksen sekä lentokenttien toimintaan ja matkustajiin kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamiseksi.

Jäsenvaltioilla, lentokentillä ja lentoyhtiöillä on vielä aikaa valmistella asetuksen täytäntöönpanoa ja voimaantuloa marraskuun alkuun saakka. Toimenpiteiden kehittämisen yhteydessä oli lisäksi tarkoitus varmistaa, että rajoituksilla on mahdollisimman vähän vaikutuksia toimintaan. Siksi komissio ei usko, että lentokentillä syntyisi suuria ongelmia asetuksessa säädettyihin uusiin vaatimuksiin ja edellytyksiin sopeutumisessa.

Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että yleisölle tiedotetaan uusista toimenpiteistä. Komissio tukee jäsenvaltioita, lentokenttiä ja lentoyhtiöitä niiden tiedotuskampanjoissa ennen asetuksen voimaantuloa.

Komissio rahoittaa huomattavalla summalla Euronews-televisiokanavaa. Euronews tavoittaa katsojia 121 maassa eri puolilla maailmaa, ja sen tavoitteena on lähettää uutisia niin sanotusta eurooppalaisesta näkökulmasta. Televisiokanavaa on arvosteltu puolueellisuudesta ja siitä, että kanavalla on pääasiassa myönteisiä ja kritiikittömiä uutisia EU:sta. Euronewsin lehdistötiedotteessa 2.10.2006 ilmoitettiin, että nyt myös Yhdysvaltojen tv-katsojilla on mahdollisuus seurata kanavaa Internet-perustaisen palvelun kautta. Katsooko komissio, että Yhdysvaltoihin suunnattujen uutislähetysten rahoittaminen on sopiva ja vastuullinen tapa käyttää EU-kansalaisten verorahoja? Mitkä ovat komission konkreettiset motiivit Euronewsin rahoittamiselle? Millaisella summalla komissio rahoittaa vuosittain tätä kiistanalaista televisiokanavaa?

(FR) Mitä tulee EuroNews-ohjelmien Internetin kautta tapahtuvaan lähettämiseen Yhdysvaltoihin, komissio haluaa huomauttaa, että eurooppalaisten veronmaksajien rahoja ei käytetä uusien lähetystapojen rahoittamiseen.

Komissio huomauttaa, että se allekirjoitti 21. helmikuuta 2005 hankintamenettelyn ja tarjouskilpailun jälkeen palvelusopimuksen EuroNewsin kanssa EU:ta koskevien tiedotusohjelmien tuottamisesta ja lähettämisestä seitsemällä kielellä kaikissa EU:n 25 jäsenvaltiossa, ehdokasvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa valtioissa.

Kyseinen sopimus kattaa ainoastaan näiden ohjelmien tuottamisen ja lähettämisen niitä lähetystapoja käyttäen, jotka EuroNewsillä oli käytössään sopimuksen allekirjoittamisen hetkellä. Sopimuksessa ei sovita muiden lähetystapojen rahallisista korvauksista. Näin ollen EU:ta koskeva tiedotus hyötyy ilmaiseksi tästä EuroNewsin lähetystoiminnan laajentumisesta ja näkyvyyden lisääntymisestä.

EuroNewsin rahoittamisen motiiveista komissio haluaa huomauttaa, että EuroNews-kanava valittiin sopimuspuoleksi hankintamenettelyn ja tarjouskilpailun perusteella. Toisin sanoen komissio ei tue EuroNewsiä rahallisesti, vaan sillä on palvelusopimus kanavan kanssa.

Komissio toteaa lopuksi, että sopimuksen vuosittainen arvo on enimmillään 5 miljoonaa euroa, ja se kattaa kaiken toteutetun työn. Sopimus tehtiin vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa neljä kertaa vuoden mittaiseksi ajaksi.

Geneettisesti muunnettuja organismeja sisältäviä tuotteita, joiden tuoteselosteessa ei ole tästä mainintaa, ja jopa tuotteita, jotka sisältävät kiellettyjä geneettisesti muunnettuja organismeja, on pidetty kaupan kymmenen Euroopan valtion, myös Kreikan, markkinoilla kuluttajien tietämättä ja vastoin heidän toiveitaan. Kyseessä ovat tuotteet, jotka on tuotettu geneettisesti muunnetusta soijasta ja riisistä ja joiden kaupallinen nimi on "Parboiled", "Kastano Genius", "Parboiled me Agriorizo" ja "Riziana Parboiled", joka ei ollut saanut myyntilupaa edes Yhdysvaltojen viranomaisilta, koska sen katsottiin aiheuttavan allergiaa ja sitä kasvatettiin vain kokeiluluonteisesti.

Mihin toimiin komissio on ryhtynyt tehostaakseen tarkastuksia ja kieltääkseen geneettisesti muunnettuja organismeja sisältävien elintarvikkeiden pitämisen kaupan, jotta suojellaan kansanterveyttä yritysten valvomattomalta voitontavoittelulta?

(EN) Geneettisesti muunnettuja organismeja (GMO) koskevassa EU:n lainsäädännössä säädetään, että geneettisesti muunnettuja elintarvikkeita ja rehuja voidaan pitää kaupan ainoastaan, jos niille on myönnetty lupa ja jos ne ovat asianmukaisesti merkittyjä. Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu näiden edellytysten täytäntöönpanosta ja sen varmistamisesta, että liike-elämän toimijat noudattavat niitä.

Komissio on vakaasti päättänyt avustaa jäsenvaltioita tässä asiassa toimivaltuuksiensa rajoissa. Päätös osoittautui oikeaksi vastikään, kun Yhdysvalloissa tuotetusta pitkäjyväisestä riisistä löytyi kiellettyä geneettisesti muunnettua organismia LLRICE601.

Vaikka Yhdysvaltojen viranomaiset eivät valitettavasti ilmoittaneet tapauksesta täysin ajallaan, komissio vaati jäsenvaltioita välittömästi toteuttamaan toimia, joilla estetään kielletyn geneettisesti muunnetun riisin pääsy EU:hun, ja varmistamaan, että niiden markkinoilta poistetaan välittömästi ne riisituotteet, joiden on havaittu sisältävän LLRICE601:tä.

Viiden päivän sisällä tehtiin kiireellinen päätös, jonka nojalla EU:n markkinoille päästettiin ainoastaan sellaiset pitkäjyväisen riisin toimitukset, jotka oli tutkittu ja todettu, etteivät ne sisältäneet kiellettyä riisiä.

Alkuperäistä toimenpidettä tehostettiin edelleen, kun komissio sai tiedon siitä, että Yhdysvalloissa toteutetun testauksen tulokset ja EU:n ulkosatamassa tehtyjen hyväksyttyjen riisitoimitusten uudelleentestausten tulokset olivat eriävät.

EU on osoittanut lyhyessä ajassa, että sillä on sekä halua varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä noudatetaan, että tarvittavat välineet tähän.

On kuitenkin totta, ettei vastaavien vahinkojen tapahtumista voida täysin estää maailmassa, jossa kaikkialla viljellään ja testataan yhä enemmän geneettisesti muunnettuja organismeja. Tämä pätee erityisesti EU:hun, sillä se on yksi maailman suurimmista elintarvikkeiden tuojista. Tästä syystä komissio tutkii parhaillaan, kuinka nykyisiä mekanismeja, etenkin ehkäisevään valvontaan liittyviä mekanismeja, voidaan tehostaa edelleen jäsenvaltioiden toimivaltuuksia loukkaamatta. On muistettava, että jäsenvaltiot ovat suoraan vastuussa valvonnasta.

Komissio tarkastelee tällä hetkellä muun muassa sitä, miten nykyisiä valvontavälineitä voitaisiin parantaa kehittämällä sallittujen ja kiellettyjen geneettisesti muunnettujen organismien havaitsemismenetelmiä ja valvomalla yhteisesti yhä tarkemmin muiden kuin eläinperäisten tuotteiden GMO-pitoisuuksia.

Geneettisesti muunnettuja organismeja koskeva lainsäädäntömme on tällä hetkellä maailman tiukinta, ja komissio pyrkii kaikin keinoin varmistamaan lainsäädäntömme täysimääräisen täytäntöönpanon ja noudattamisen. Se tekee kaikkensa kansalaisten ja kuluttajien suojelemiseksi ja heidän luottamuksensa säilyttämiseksi.

Kesäkuussa 2000 perustettiin Kreikan yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva verkosto, jonka jäsenenä on tällä hetkellä yli 60 kreikkalaista yritystä ja jonka tavoitteena on, että nämä yritykset liittyvät erilaisiin rahoitusohjelmiin. Kreikan teollisuuden keskusliitto (SEV) ja verkoston jäsenyritykset syyllistyvät päivittäin työntekijöiden irtisanomisiin, kiristykseen ja uhkailuun rikkoen räikeästi Kreikan ja kansainvälisen työlainsäädännön määräyksiä. Itse SEV:n puheenjohtaja D. Daskalopoulos irtisanoi työntekijöitä Vivartia-yrityksestä (entinen Delta), jolla ei ole ammattiyhdistystä, ammattiyhdistystoiminnan estääkseen. Kyseisen verkoston "strategiset ohjelmat", jotka koskevat "kestävää kehitystä", "ympäristöä", "työntekijöiden terveys- ja turvallisuusolosuhteita" ja "yhtäläisiä työllisyysmahdollisuuksia", ovat loukkaus työntekijöitä kohtaan.

Kysyn komissiolta, mitä edellä mainitun verkoston ohjelmia, jotka koskevat Kreikkaan asettautuneita kreikkalaisia yrityksiä, se rahoittaa ja mistä varoista?

(EN) Komissio ei ole tietoinen arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään esille ottamista ongelmista. Se olettaa luonnollisesti kuitenkin, että kaikkea esille otettuihin asioihin liittyvää EU:n lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti ja että sen noudattaminen varmistetaan.

Komissio on allekirjoittanut avustussopimuksen yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän kreikkalaisen verkon kanssa hankkeesta "Integration of Socially Responsible Principles and Practices in SMEs", joka koskee yhteiskuntavastuun periaatteiden ja käytäntöjen noudattamista pk-yrityksissä. Hankkeen tarkoituksena on tukea kreikkalaisia pk-yrityksiä yritysten yhteiskuntavastuun sisällyttämisessä yritysstrategioihinsa. Hanke kestää kaksi vuotta kesäkuusta 2006 toukokuuhun 2008. EU:n rahoitusosuus on enintään 205 629 euroa yhteensä 274 172 euron hanketalousarviosta. Rahoitus otetaan monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (budjettikohta 02 020301).

Viitaten vastaukseen, jonka komissio antoi 13. kesäkuuta 2006 kysymykseeni E-1815/06, missä vaiheessa ovat Irlannissa käytössä olevaa väliaikaisen ajokortin järjestelmää koskevat komission selvitykset tällä hetkellä? Milloin komissio on ottanut yhteyttä Irlannin viranomaisiin ja milloin se on saanut niiden vastauksen? Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo nyt ryhtyä tässä asiassa?

(FR) Komissio otti yhteyttä Irlannin viranomaisiin 23. toukokuuta 2006 asiassa, joka koskee väliaikaisten ajokorttien myöntämistä Irlannissa. Tällaisella ajokortilla ajo-opetusta saava henkilö voi ajaa autoa ilman toisen henkilön valvontaa. Irlannin viranomaiset antoivat vastauksensa 23. kesäkuuta 2006.

Irlannin hallitus on tietoinen liikenneturvaan liittyvistä ongelmista, joita tällainen ajo-opetusjärjestelmä voi aiheuttaa. Se totesi aikovansa muuttaa asiaa koskevaa kantaansa tieturvallisuuden lisäämistä koskevan ohjelman toteuttamiseksi.

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että Irlannin lisäksi myös muut jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön vastaavanlaisen ajo-opetusmenetelmän, komissio pohtii parhaillaan, kuinka haasteeseen olisi vastattava voimassa olevan yhteisön lainsäädännön nojalla.

Kuluttajat törmäävät päivittäin markkinoilla olevien palvelujen ja tavaroiden hinnankorotuksiin. Voiko komissio tästä syystä esitellä toimia, joihin se on ryhtynyt suojellakseen kuluttajia paremmin epäoikeudenmukaisilta hinnankorotuksilta?

(EN) Komission kilpailupolitiikan tarkoituksena on edistää ja ylläpitää kilpailtuja markkinoita ja toimintaa, josta on eniten etua kuluttajille tuotteiden ja palvelujen laadun ja hinnan muodossa.

Kilpailupolitiikalla torjutaan siis laittomia käytäntöjä, kuten kartelleja tai sopimuksia, joilla kilpailevat tahot pyrkivät sopimaan hinnoista, rajoittamaan tuotantoa tai jakamaan keskenään markkinoita ja kuluttajia, sillä nämä käytännöt johtavat yleensä siihen, että kuluttajat joutuvat maksamaan enemmän ja saavat heikompilaatuista tavaraa. Komission harjoittamalla yrityskeskittymien valvonnalla varmistetaan lisäksi yritysten ja kuluttajien suojelu korkeilta hinnoilta sekä tavaroiden ja palvelujen valikoiman supistumiselta.

Komissio on lisäksi tukenut tiettyjen (esimerkiksi lentoliikenteen ja teleliikenteen alojen) markkinoiden avaamista kilpailulle, jotta kuluttajat voisivat hyötyä alhaisemmista hinnoista ja uusista palveluista.

Kuluttajansuojaa koskevan lainsäädännön alalla komissio pyrkii eri keinoin vahvistamaan kuluttajien asemaa ja tukemaan yrityksiä niiden pitäessä tuotteita kaupan ja myydessä niitä muissa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevalla direktiivillä 2005/29/EY⁽¹⁾ kuluttajille varmistetaan sama suoja aggressiivista ja harhaanjohtavaa markkinointia vastaan riippumatta siitä, ostavatko he tuotteen paikallisesti vai toisesta jäsenvaltiosta.

Komissio esittää myöhemmin vuonna 2006 vihreän kirjan, josta järjestetään laaja kuuleminen. Tarkoituksena on yksilöidä ja välttää yhteisön kuluttajansuojaa koskevan voimassa olevan lainsäädännön mahdolliset aukot ja epäjohdonmukaisuudet sekä lainsäädännön soveltamisen puutteet jäsenvaltioissa.

Lopuksi komissio haluaa kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion EU:n kuluttajaneuvontakeskusten verkkoon, jonka komissio ja jäsenvaltiot ovat perustaneet. Sen tehtävänä on neuvoa ja tukea eurooppalaisia kuluttajia, joilla on ongelmia rajatylittävien ostostensa kanssa. Jos nämä ongelmat liittyvät kilpailuun, kuluttajat voivat ottaa yhteyttä kuluttaja-asioiden yhteyshenkilöön, jonka komissio on nimittänyt kilpailun pääosastoon.