Puheenvuorot

Maanantai 13. marraskuuta 2006 - Strasbourg

18. Euroopan sähköverkon toimintahäiriöt (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Euroopan sähköverkon toimintahäiriöistä.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Manner-Euroopan sähköverkossa lauantaina 4. marraskuuta ilmennyt vakava toimintahäiriö aiheutti sähkökatkoja suuressa osassa järjestelmää. E.ON-sähköyhtiön mukaan vika paikannettiin Pohjois-Saksaan, missä korkeajännitelinjan irtikytkeminen Ala-Saksissa aiheutti myöhemmin sähkökatkoja koko Euroopan unionissa.

E.ON oli suunnitellusti tehnyt jännitteettömäksi ilmajohdon, ja sama toimenpide oli tehty myös sitä edeltävälle linjalle. Tapahtuma johti UCTE-verkon jakaantumiseen kolmeen vyöhykkeeseen: länsi-, itä- ja kaakkoisvyöhykkeeseen. Läntisellä vyöhykkeellä kärsittiin virran puutteesta ja itäisellä vyöhykkeellä liiallisesta virrasta. Läntisen vyöhykkeen virranpuutteen korjaamiseksi sähköt katkesivat automaattisesti kyseisten maiden asiakkailta.

Pahiten tästä kärsi Ranska, jossa viiden miljoonan asiakkaan kerrottiin olevan vailla sähköä. Saksassa sähkökatkosta kärsivät miljoonat asiakkaat, ja myös Belgiassa, Alankomaissa, Italiassa ja Espanjassa useat sadattuhannet asiakkaat olivat vailla sähköä. Sähkökatko ulottui myös Itävallan, Slovenian, Portugalin ja Sveitsin alueelle.

Vika saatiin korjattua reilussa tunnissa, ja sähköntoimitukset jatkuivat jälleen normaalisti. Toimintahäiriöllä olisi saattanut olla paljon suurempia seurauksia, mutta siirtoverkko-operaattorien yhteistyö ja verkon koko mahdollistivat erittäin nopeat sähköntoimitukset asiakkaille.

Tarkkaa syytä verkon kaatumiseen ei vielä tiedetä. Olen pyytänyt Euroopan sääntelyviranomaisia laatimaan selvityksen siitä, mikä todellakin aiheutti tämän pimennyksen. Tässä yhteydessä on analysoitava suunnaton määrä tietoa pimennystä edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta, joten en pysty tässä vaiheessa kertomaan teille, mikä itse asiassa aiheutti pimennyksen. UCTE-tutkintakomitea laatii myös asiasta selvityksen, kuten eurooppalaiset siirtoverkko-operaattoritkin, jotka tutkivat tapausta.

Heti kun saamme täyden selvityksen tapauksesta ja siitä on tehty täysimittainen tutkimus, kerron parlamentille asianmukaisesti, mikä todella aiheutti pimennyksen. Tästä tapauksesta pitäisi kuitenkin nähdäkseni oppia kolme asiaa. Vuonna 2003 Italiassa oli jo erittäin laajamittainen sähkökatko, ja on selvää, etteivät sen jälkeen toteutetut toimet olleet riittäviä erityisesti kolmella alalla.

Yksi ehdotus onkin, että perustetaan virallinen siirtoverkko-operaattorien eurooppalainen ryhmittymä, jonka tehtävänä on esittää yhteisiä kantoja komission yksilöimistä kysymyksistä ja erityisesti verkon käyttövarmuusnormeja. Meidän olisi myös luotava mekanismi, jolla varmistetaan, että nämä normit ovat muodollisesti sitovia verkko-operaattoreille. On myös selvää, että tarvitaan paljon enemmän investointeja siirtoverkkojärjestelmään, jotta tällaisiin tapauksiin voidaan reagoida asianmukaisesti ja jotta, mikä tärkeintä, voidaan estää linjojen ylikuormittuminen.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että käsittelette tätä kysymystä parlamentissa, koska se on hyvin tärkeä. Kyseessä ei ollut luonnonkatastrofi vaan järjestelmän kaatuminen, ja meidän on analysoitava sitä ja otettava siitä riittävästi opiksemme. Heti kun selvitys on valmis, komissio ei epäröi tehdä tarvittavia päätelmiä ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

  Herbert Reul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensinnäkin suuret kiitokset tästä maltillisesta selonteosta: ongelma saatiin selvitettyä reilussa tunnissa. Tämäkin on mainitsemisen arvoinen seikka.

Toiseksi olen kanssanne samaa mieltä siitä, että asiasta on saatava ensin täysi selvitys, jotta emme tee ennenaikaisia päätelmiä kaikesta siitä, mikä olisi voinut mennä vikaan.

Kolmanneksi meidän poliitikkojen on vastattava kysymykseen siitä, onko omaksumamme lähestymistapa ehkä jossain määrin ristiriitainen. Yhtäältä näet vaadimme lisäinvestointeja sähköverkkoihin, kun taas toisaalta uhkaamme verkko-operaattoreita omistuksen eriyttämisellä. Verkko-operaattorien ei voida odottaa investoivan verkkoihin, kun niitä uhkaa samanaikaisesti näiden samojen verkkojen menettäminen. Tätä voidaan tuskin pitää loogisena.

Neljänneksi vaadimme yhä enemmän uusiutuvaa energiaa, vaikka tiedämme tuulivoiman edistävän osaltaan sitä, että verkkojen luotettavuudesta on tulossa todellinen ongelma. Minulla ei ole mitään tuulivoimaa vastaan, mutta kenenkään ei pitäisi yllättyä, kun tämäntyyppisiä ongelmia ilmenee.

Viidenneksi vaadimme oikeutetusti lisää liityntäpisteitä, koska haluamme siirtää sähköä jäsenvaltiosta toiseen. Vaikka tämä vaatimus onkin perusteltu, kiinnitämme ehkä liian vähän huomiota tarpeeseen varmistaa samanaikaisesti tai jo ennakolta, että liityntäpisteiden yhdistämät verkot ovat riittävän valmiita tähän.

Yksi asia, jonka haluaisin nähdä seuraavan tästä tapauksesta, on se, että käsittelisimme energiapoliittisia kysymyksiä realistisemmin ja maanläheisemmin esittämättä ristiriitaisia vaatimuksia, joita ei voida koskaan täyttää. Tämä on ehkä sellainen panos, jonka pystymme antamaan. Teemmepä näin tai emme, odotan innokkaasti asian tarkkaa arviointia, kun tosiseikat ovat tiedossamme. Sen jälkeen voimme harkita, mitä poliittisia seurauksia tällä tapauksella on oltava – jos mitään. Useimmat sähköverkon kaatumisen jälkeisinä päivinä esitetyistä lausunnoista olivat hätiköityjä eivätkä perustuneet niinkään tapauksen perinpohjaiseen analysointiin kuin pikaiseen yhteenvetoon siitä, mitä tapahtui. Arvoisa komission jäsen Piebalgs, olen hyvin kiitollinen teille siitä, mitä parhaillaan teette.

  Reino Paasilinna, PSE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, hyvät kollegat, Euroopan pimeneminen koski 10 miljoonaa ihmistä Saksasta Espanjaan. Katkos on hyvä muistutus siitä, miten tiukasti me olemme kytköksissä toisiimme sähköverkon kautta ja siitä, kuinka haavoittuvia me samalla olemme. Emme vieläkään tiedä syytä, miksi näin tapahtui.

Käytännössä Euroopalla on yhteinen sähköverkko, mutta ei yhteistä energiapolitiikkaa, joka turvaisi saannin. Toimivat sähkön sisämarkkinat eivät ole toteutuneet. On paradoksaalista, että mitä enemmän verkkojamme yhdistetään, sitä haavoittuvaisimmiksi tulemme katkoille. Vaikka verkkojen yhdistämisellä pyritään parantamaan sähkön toimitusvarmuutta kaikkialla unionissa, haittavaikutuksena on se, että myös mahdollisista ongelmista tulee yhteisiä. Siksi meidän onkin ennen kaikkea huolehdittava siitä, että yhteiset verkkomme toimivat, varajärjestelmät ovat olemassa kansallisesti ja että järjestelmää valvoo yksi instanssi. Tarvitaan turvastandardeja aivan kuten komissaari sanoi.

Muiden energiakriisien perusta luotiin energiantuotantolaitosten yksityistämisellä. Valtiot omistivat aikaisemmin nämä yhtiöt ja investoivat pitkällä tähtäimellä. Nyt on tullut kvartaali-investointien vaihe, jolloin on saatava rahat nopeasti takaisin, ja niinpä tämä pitkäjänteisyys ei toimi.

Komissio on ryhtynyt nopeasti toimiin, kiitos siitä. Kansalliset siirtoverkko-operaattorit on jatkossa velvoitettava aikaisempaa kattavampaan ja avoimempaan yhteistyöhön. Tämän lisäksi tammikuussa julkaistavassa energian strategiaselvityksessä on tarkasteltava yhteisen sääntelyviranomaisen perustamisen mahdollisuutta. Myös yritysten on kannettava vastuunsa ja investoitava nykyistä enemmän sekä siirtoon että varakapasiteettiin. Jos näin ei tapahdu, valtioiden on puututtava asiaan ja tehtävä se, mitä ne ovat tehneet tähänkin saakka ennen tätä vaihetta.

  Anne Laperrouze, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa komission jäsen, kiitos tiedonannostanne. On ehdottoman välttämätöntä, että useita EU:n jäsenvaltioita koskeneen sähkökatkon syyt tutkitaan laajasti ja huolellisesti. Johtuiko tämä toimintahäiriö tiedonpuutteesta? Menettelyjen noudattamatta jättämisestä? Verkkoviasta? Investointien riittämättömyydestä? Verkon ylläpitoon liittyvästä virheestä tai kaupallisesta syystä? Jotkut eurooppalaiset pitävät tätä toimintahäiriötä energia-alan vapauttamisen tuhoisana seurauksena, toiset taas riittämättömän yhteenliitäntäkapasiteetin ja vaillinaisen Euroopan laajuisen energiaverkon tuotteena.

Kuten huomautitte, voidaan myös katsoa, että tämän toimintahäiriön hoitaminen oli osoitus jäsenvaltioiden solidaarisuudesta sähkön puutteesta kärsinyttä Saksaa kohtaan ja että sähkökatkoa koskevia toimenpiteitä toteutettiin, jotta estettäisiin koko Euroopan käsittävästä pimennyksestä aiheutuvat paljon vakavammat seuraukset.

Jos toimintahäiriön syyt olivat kaupallisia, jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten on yhdessä määriteltävä ja tarkistettava sovellettavia sääntöjä voidakseen valvoa sähkömarkkinoita tehokkaammin. Jos toimintahäiriö johtui teknisistä ongelmista tai menettelyvirheestä, sähkön jakeluverkon haltijoiden toimintaa on koordinoitava tehokkaammin, koska verkonhaltijat muodostavat toiminnalliset lenkit esteettömän ja varman sähkönsiirron ketjussa. Euroopan energiaverkkokeskuksen perustaminen antaisi meille mahdollisuuden toteuttaa eurooppalaiset verkkosäännöt, joilla pyritään yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden verkkojen standardeja ja menettelyjä.

Lopuksi totean olevani iloinen siitä, että komissio on käynnistänyt tämän tutkinnan. Sallikaa minun vielä korostaa, että toivon komission välittävän tutkinnan tulokset asianmukaista avoimuutta noudattaen, jotta voimme edistyä tämänkaltaisten tapausten ehkäisemisessä.

  Claude Turmes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, jäsen Reul esiintyi pari päivää sähkökatkon jälkeen Saksan radiossa ja hyökkäsi voimakkaasti tuulivoimaa vastaan hyvin samaan tapaan kuin talous- ja teknologiaministeri Glos ja E.ON olivat tehneet. Niinpä olen iloinen kuullessani hänen sanovan kymmenen päivää sähkökatkon jälkeen, ettei hänellä ole mitään tuulivoimaa vastaan. Sittemmin on selvinnyt, etteivät saksalaiset tuulivoimalat edesauttaneet millään tavalla tämän katastrofin syntymistä, koska tuuli oli kyseisenä päivänä aivan normaali. Käyttämätöntä kapasiteettia vapautettiin seuraavan vuorokauden kapasiteettina, ja todellakin osoittautui, että saksalaiset tuulivoimalat auttoivat erittäin merkittävästi verkon saamisessa jälleen toimintakuntoon. Toisin sanoen niissä tilanteissa, joissa on mahdollista määritellä hyvä perusta verkko-operaattorien, sääntelyviranomaisten ja tuulivoiman tarjoajien yhteistoiminnalle, tuulivoimalla on itse asiassa myönteisiä vaikutuksia verkkoon.

Espanjassa sitä vastoin monet tuulivoimalat kytkettiin irti verkosta hetkellisen alijännitteen vuoksi, missä ei ole mitään järkeä, koska tuulivoimalat eivät ole yhtä alttiita alijännitteelle kuin muut sähköntuotantolaitokset ja koska ne olisivat voineet auttaa Espanjan sähköverkon vakauttamisessa.

Mitä tämä toimintahäiriö voi opettaa meille? Ensinnäkin voimme oppia siitä sen, että meidän on valmisteltava verkkoja energia-alalla tehtäviin pitkän aikavälin investointeihin. Sähköntuotanto siirtyy tulevaisuudessa rannikkoalueille, enkä puhu nyt pelkästään tuulivoimasta vaan myös lauhdevoimaloista, joissa jäähdyttäminen on mahdotonta kauempana sisämaassa lämpimämmän ilmaston ja lämpimämpien jokivesien vuoksi. Meidän on myös investoitava paljon enemmän hajautettuun energiantarjontaan biomassan, biokaasun, lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosten sekä kaasuvoimalaitosten muodossa. Tällaiset laitokset voidaan sijoittaa lähelle kulutuskeskuksia teollisuudessa tai kaupungeissa, ja ne tasaavat jossain määrin sähköntuotannon siirtymistä rannikkoalueille. Nämä hajautetut investoinnit mahdollistavat puolestaan suuremman liikkumatilan antamisen kaupankäynnille verkoissa.

Toiseksi tarvitaan EU:n sääntelyviranomainen, jonka tarkoituksena ei ole lakkauttaa kansallisia sääntelyviranomaisia vaan jolla on tietyt tarkasti määritellyt tehtävät Euroopan laajuisessa sähkökaupassa paitsi avoimuuden myös kansallisten verkkojen välisten yhteenliitäntöjen parantamiseksi. Tarvitsemme tätä viranomaista nyt heti, mutta sillä on oltava selkeästi määritelty eikä liian suuri toimiala.

Kolmanneksi verkoissa tarvitaan pitkän aikavälin investointeja, joita ei voida tehdä tavoittelemalla investoinneille suurta tuottoa lyhyellä aikavälillä. Juuri siitä syystä, että E.ON ja RWE haluavat jopa 30 prosentin tuoton investoinneilleen, tarvitsemme omistuksen eriyttämistä. Näin korkea tuotto ei ole tarpeen monopolialalla, jolla investointien tuotoksi riittää 6–8 prosenttia. Verkon etujen sekä tuotannollisten ja kaupallisten etujen selkeä erottaminen parantaa toimitusvarmuutta ja myös eurooppalaisen verkon toimintavalmiuksia.

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, jäsenvaltioissa sähkö tuotetaan heterogeenisesti. Muutamassa maassa on avainasemassa halpa vesivoima, toisissa halpa atomivoima. Toisissa maissa sähköä tuotetaan polttamalla alati kallistuvia fossiilisia aineita tai kalliilla tuulivoimalla. Markkinoita sekoittaa EU:n päästöoikeuskauppa, jonka tulevaisuudesta vuonna 2008, saati vuonna 2013, ei ole tietoa.

EU:n sähköverkkojen yhdistäminen ei ratkaise kaikkia ongelmia. Markkinoiden harmonisointi tuottaa hyötyjiä ja häviäjiä. On monia maita, jotka eivät suostu investoimaan yhdysverkkoihin tai maksamaan sähköstä kallista hintaa, jotta se olisi toisessa maassa halvempaa. Olen iloinen, että komission standardivastaus ei tällä kertaa ollut se, että markkinoiden harmonisointi ratkaisee kaikki ongelmat, vaan pyritään todella selvittämään, mistä oli kysymys.

  Alejo Vidal-Quadras (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, marraskuun 4. päivän sähkökatko oli jälleen kerran osoitus jäsenvaltioiden sähköverkkojen suuresta keskinäisestä riippuvuudesta. Se, että sähkökatkosta kärsi 10 miljoonaa kansalaista ja noin tusina maata, antaa meille käsityksen tämän toimintahäiriön vakavuudesta ja laajuudesta.

Tässä asiassa on epäilemättä myönteinenkin puoli, nimittäin operaattorien toiminnan nopeus ja tehokkuus. Ryhtymällä asianmukaisiin toimiin operaattorien onnistui ratkaista ongelma alle tunnissa. Vaikka meidän pitäisikin olla tyytyväisiä tähän, emme saa uhmata kohtaloa.

Arvoisa komission jäsen, sanoitte, että tämän tapauksen syyt tutkitaan perinpohjaisesti. Tutkinnan tarpeellisuudesta ei ole epäilystäkään, koska kaikista tämänkaltaisista kriiseistä opimme hyvin arvokkaita asioita. Olen varma, että kaikki tarvittavat tiedot saatuanne toimitatte ne edelleen parlamentille, jotta myös me voimme analysoida niitä.

Arvoisa komission jäsen, olen täysin samaa mieltä kanssanne siitä, että Euroopan tasolla on tarpeen luoda, kuten äsken mainitsitte, siirtoverkko-operaattorien virallinen ryhmä. Se voi tehdä teknisiä ehdotuksia verkon käyttövarmuusnormeiksi ja esittää ehdotuksia muissa kysymyksissä, jotka ovat merkityksellisiä käsiteltävänä olevan kysymyksen kannalta.

Ehdotin muutama vuosi sitten samantapaista aloitetta toimitusvarmuudesta laaditun mietinnön yhteydessä ja minun on sanottava, ettei aloite saanut kovinkaan innostunutta vastaanottoa sääntelyviranomaisten ja monien parlamenttikollegojemme keskuudessa. Toivon, että tämän viimeisimmän kriisin jälkeen asianomaista ehdotusta tarkastellaan uudelleen realistisemmin.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, lopuksi haluan käyttää tätä tilaisuutta esittääkseni neuvostolle seuraavan huomautuksen: Euroopan unionissa, jossa palvelut, tavarat, pääoma ja henkilöt voivat liikkua vapaasti, jossa 12 jäsenvaltiolla on yhteinen rahapolitiikka ja jossa meillä kaikilla on yhteinen kansainvälinen kauppapolitiikka, meidän on nyt aika lakata teeskentelemästä, että energia-alalla tehtävät päätöksemme vaikuttavat ainoastaan meihin. Nyt tarkasteltavana oleva viimeisin tapaus teki tämän hyvin selväksi.

Kyse ei ole yhdenkään jäsenvaltion suvereniteetin viemisestä vaan yhdessä toimimisesta kaikissa niissä asioissa, joissa kaikki hyötyvät yhteisestä toiminnasta.

  Vincenzo Lavarra (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, sähköverkkojen toimintahäiriö 4. marraskuuta on hyvä osoitus siitä, että meidän on löydettävä pikaisesti yhteinen lähestymistapa energiaongelmaan. Tämä tapaus on osoittanut selvästi verkkojen vahvat keskinäiset sidokset ja sen, ettei tätä tueta riittävästi asianmukaisella hallinnoinnilla.

Arvoisa komission jäsen, olemme tyytyväisiä komission 9. marraskuuta esittämiin, sähkön rajatylittävän siirron tehostamista EU:ssa koskeviin suuntaviivoihin, joilla pyritään parantamaan hallinnointijärjestelmää. On kuitenkin tärkeää lisätä sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä. Meidän on näin ollen vauhditettava eurooppalaisen energia-alan sääntelyviranomaisen ja Euroopan energiaverkkokeskuksen perustamista, jota komission vihreässä kirjassa ehdotettiin. Nähdäkseni tarvitaan myös verkonhaltijoita, jotka ovat riippumattomia kaupallisista operaattoreista, samoin kuin tehostettua tietokoneistamista, joka mahdollistaa siirtoverkkojen ja jakeluverkkojen välisen viestinnän.

Sisämarkkinat on yhteisen energiapolitiikan keskeinen näkökohta. Tämä politiikka on nyt enemmän kuin koskaan olennaisessa asemassa ja asetettava etusijalle. Meidän on jatkettava tällä tiellä entistä rohkeammin. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa meidän on vauhditettava kyseistä prosessia, jonka avulla päästään kansallisesta protektionistisesta oman edun tavoittelusta, joka hidastaa markkinoiden vapauttamista ja kilpailua. Tällä pyritään siihen, etteivät marraskuun 4. päivän kaltaiset tapaukset enää toistu ja ennen kaikkea että Euroopan unioni, yhtenäisenä toimijana, voi neuvotella herkän kansainvälisen geopoliittisen tasapainon varmistaen itselleen turvatut, kestävät ja yhtenäiset energiantoimitukset.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, meidän on ensinnäkin varmistettava, että verkko jakaantuu hyvin suurten ja pienempien toimittajien sekä vahvojen keskusyksikköjen ja alueellisten yksikköjen kesken, joiden ansiosta voimme luoda vahvan rakenteen. Tähän tarvitaan tietysti Euroopan laajuisia verkkoja, kuten myös sääntelyviranomaista tai koordinaattoria hoitamaan näitä asioita, mutta ennen kaikkea tarvitaan verokannustimia, joiden ansiosta toiminnasta saatavat voitot käytetään investointivähennyksiin tai lyhyemmällä aikavälillä tehtäviin poistoihin.

Tärkeintä on nähdäkseni laatia hätäsuunnitelmia, jotka antavat meille mahdollisuuden sulkea verkko nopeasti ja tehokkaasti kriisitilanteessa ja sen jälkeen vakauttaa se uudelleen ja jatkaa sähköntoimituksia mahdollisimman nopeasti. Meidän on myös sisällytettävä energiavarmuuteen laadullinen ulottuvuus, mikä tarkoittaa, että niiden, jotka ovat valmiita verkosta irti kytkemiseen lyhyellä varoitusajalla, pitäisi myös saada vastaavasti hinnanalennusta. Käänteisesti niiden, jotka haluavat pysyä verkossa mahdollisimman pitkään ja tulla kytketyiksi takaisin verkkoon mahdollisimman nopeasti, olisi myös maksettava korkeampaa hintaa.

Energian osalta meidän on päästävä eroon tavasta keskustella ainoastaan määristä. Energiahuollossa tarvitaan laadullisia tekijöitä, jotka mahdollistavat sellaisen hinnoittelun, että käyttäjän, joka haluaa ehdottoman toimitusvarmuuden, on myös maksettava energiastaan enemmän. Jos taas käyttäjä pystyy joustamaan esimerkiksi käyttämällä energiaa veden lämmittämiseen joko yö- tai päiväaikaan, häntä olisi laskutettava vastaavasti edullisempaan hintaan.

Kaikilla olisi oltava mahdollisuus valita oma energiantoimittajansa ja saada sähkönsä valitsemaltaan sähköntuottajalta. Tämä antaisi meille todellisen mahdollisuuden muokata eurooppalaisia markkinoita uuteen uskoon.

  Giles Chichester (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä oli esimerkki arvaamattomien vaikutusten laista, ei katastrofi.

Meidän on odotettava käynnistämänne tutkinnan tuloksia ja vältettävä refleksinomaisia reaktioita. Olemme oppineet jälleen kerran, ettei ihmisten käytöstä voida aina ennustaa. Sallinette minun huomauttaa, ettei ole mahdollista säätää lakia jokaisen mahdollisen sattuman varalta. Kyseessä oli ensisijaisesti tekninen ongelma eikä välttämättä poliittinen ongelma.

Muistuttaisin komission jäsentä ja parlamenttia siitä, että meillä on jo voimassa tätä koskevaa lainsäädäntöä, nimittäin sähkön toimitusvarmuutta ja infrastruktuuria koskeva direktiivi, jota käsittelevän mietinnön esittelijänä toimin parlamentissa. Meidän pitäisi odottaa, että kyseinen säädös vakiinnuttaa asemansa ja saatetaan osaksi lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön asianmukaisesti jäsenvaltioissa, ennen kuin annamme uutta lainsäädäntöä. Ottakaamme tästä tapauksesta oppia, mutta meidän on myös muistettava, että verkko-operaattorien – siirtoverkonhaltijoiden – ansiot toimitusten ylläpitämisessä ovat huomattavat. Kuten kollegani Rübig on todennut, 100-prosenttiset toimitukset on vaikeasti saavutettava tavoite. Operaattorit tekevät mielestäni hyvää työtä.

Pyydän komission jäsentä liittymään kollegojeni seuraan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa. Jatkamme valiokuntamme kokousta tämän keskustelun jälkeen. Yksi niistä asioista, joista myöhemmin keskustelemme, on jäsen Morganin vihreästä kirjasta laatima mietintö. On hyvä nähdä komission jäsen täällä, ja ellei hänen tarvitse kiirehtiä muualle, hän on erittäin tervetullut liittymään seuraamme.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin olen hyvin kiitollinen kutsusta ja aion ehdottomasti noudattaa sitä, mutta tarkoituksenani on ainoastaan kuunnella keskustelua eikä puuttua asioiden käsittelyyn valiokunnassa.

Toiseksi on tärkeää, että kaikki tutkinnan tulokset ovat käytettävissämme ennen päätelmien tekoa. Tästä syystä haluan käynnistää kaikki nämä tutkimukset, koska me todellakin tarvitsemme tosiasioita päätelmien teon pohjaksi. Kyseessä oli suunniteltu toimi eikä luonnonkatastrofi. Meidän on ehdottomasti tiedettävä, miksi näin tapahtui.

Kolmanneksi tämänpäiväinen keskustelu on ollut erittäin arvokas. Se on ollut tavallaan alkusoittoa valiokunnassa käytävälle keskustelulle, koska siinä on tarkasteltu sitä, miten varmistetaan parhaiten tarvittavien investointien toteuttaminen sähköalalla ja energia-alalla yleensä ja mitkä ovat parhaat keinot taata, että investoinnit todellakin tehdään ja että järjestelmä toimii asianmukaisesti.

Haluan kiittää siirtoverkko-operaattoreita, jotka tosiaankin tekivät yhteistyötä vapaaehtoispohjalta. Niiden nopea toiminta esti vieläkin pahemman pimennyksen.

Haluan kertoa parlamentille, että eurooppalaiset siirtoverkko-operaattorit kiinnittävät aina kesäaikaan suurta huomiota kysyntään ja tarjontaan sähkömarkkinoilla. Kuten tiedätte, kesistä on tulossa yhä kuumempia, ja sähkön kulutus lisääntyy valtavasti kesäaikaan, joten joka vuosi sähkön kysyntä kasvaa entisestään ja verkot ylikuormittuvat.

On hyvin tärkeää myös mainita, että verkon käyttövarmuusnormeja on aina noudatettava. Tarvitsemme näin ollen ehdottomasti sitovan normin, jota kaikkien verkko-operaattorien on noudatettava. Olemme jo nähneet esimerkin, jossa sähkökatko Sveitsissä aiheutti sähkökatkon Italiassa. Tässä tapauksessa oli selvää, ettei operaattori ollut noudattanut verkon käyttövarmuuteen liittyviä vaatimuksia, mikä johti laajamittaiseen sähkökatkokseen. Meidän olisi varmistettava, ettei tällainen tilanne toistu enää koskaan, ja luotava samanaikaisesti erittäin luotettava järjestelmä, jossa eurooppalaisen verkon koko ja UCTE-järjestelmän koko auttavat ehkäisemään sähkökatkoja sen sijaan, että ne aiheuttavat sähkökatkoja tai tekevät niistä entistä laajempia.

Kiitän teitä keskustelusta. Kuten lupasin, olen valmis tulemaan parlamenttiin heti, kun tutkinnan tulokset ovat käytettävissä.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.