Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 14. marraskuuta 2006 - Strasbourg

6. Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä (SESAR) vastaava yhteisyritys (keskustelu)

  Puhemies . Esityslistalla on seuraavana Hennicot-Schoepgesin laatima teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintö (A6-0382/2006) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (KOM(2005)0602 – C6-0002/2006 – 2005/0235(CNS))

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Hennicot-Schoepgesin mietintö, josta teillä on nyt mahdollisuus kertoa mielipiteenne, on perusteellinen ja laadukas mietintö. Haluan kiittää esittelijä Hennicot-Schoepgesia ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sekä jäsen Bradbournia, liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sekä oikeudellisten asioiden valiokuntaa tuesta komission ehdotukselle, joka koski merkittävää eurooppalaista hanketta, SESAR-hanketta.

Esittelijä Hennicot-Schoepges, teidän mietintönne on yhdensuuntainen komission kannan kanssa, ja kannatamme useimpia esittämiänne tarkistuksia. En aio tässä yhteydessä käsitellä yksityiskohtaisesti kaikkia esitettyjä tarkistuksia vaan keskityn esittämään muutamia yleisiä huomioita.

Ensinnäkin panen merkille, että parlamentti ja komissio ovat yhtä mieltä tärkeimpien teknologia- ja teollisuusohjelmien, kuten SESARin ja Galileon, strategisesta merkityksestä. SESAR on Euroopan ilmailuteollisuuden kilpailukyvyn kannalta elintärkeä ohjelma. Se muodostaa osan yhteisön teknologia-alan innovaatio-ohjelmaa, joka on yksi Lissabonin strategian ydinajatuksista.

Euroopan talouden kannalta keskeisellä alalla on ehdottoman tärkeää, että julkinen ja yksityinen sektori yhdistävät voimavaransa rakentaakseen yhdessä ilmaliikenteen hallintajärjestelmää, josta tulee maailman tehokkain, luotettavin ja turvallisin. Tällainen julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritys edellyttää selkeää työnjakoa sekä avoimia menettelytapoja, joiden avulla mahdolliset eturistiriidat voidaan ratkaista etukäteen. Komissio pitääkin parlamentin tätä varten esittämiä tarkistuksia hyvin tervetulleina.

Parlamentin vaikuttamismahdollisuuksien kohdalla on kysymys periaatteesta. SESAR on julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritys, ja yksi keskeinen edellytys yksityisen sektorin mukaantulolle on se, että ohjelmaa johdetaan kuin liikeyritystä. Toinen seikka, jonka Hennicot-Schoepgeskin toi hyvin esiin mietinnössään, on että SESAR-hankkeen hallintoneuvostossa äänet painotetaan rahoitukseen osallistumisen mukaan, mikä on yksi hyvän hallinnon periaatteista missä tahansa liikeyrityksessä.

Näin ollen on vaikea hyväksyä parlamentin tarkistusta, jonka tavoitteena on saada parlamentille edustus hallintoneuvostoon. Koska parlamentti on yhteisön tärkein talousarvion valvontaviranomainen, se ei voi hoitaa valvontatehtäväänsä ja samanaikaisesti istua edes tarkkailijana hallintoneuvostossa, jonka valvonnasta se vastaa.

Samaan asiaan liittyen haluan muistuttaa, että teollisuudelle on tärkeää, että pääjohtajan valinta tapahtuu puolueettomasti kokemuksen ja teknisen tietämyksen perusteella eikä poliittisin perustein. On tärkeää tunnustaa, että SESAR-yhteisyritys on väline, jolla hallinnoidaan teknologisen tutkimuksen ja kehittämisen ohjelmaa, eikä sillä ole sääntelytehtävää.

Näin ollen ei ole järkevää, että parlamentti osallistuisi suoraan SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajan valintaprosessiin. Komissio tukee kuitenkin kaikkia niitä tarkistuksia, joiden tavoitteena on varmistaa, että parlamentti pidetään asianmukaisesti ja jatkuvasti ajan tasalla SESAR-ohjelman tilanteesta.

Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen parlamentin työhön. Olen vakuuttunut siitä, etteivät muutamat pienet näkemyserot pysty estämään meitä toteuttamasta yhteistä tavoitettamme tehdä tästä ohjelmasta menestys EU:lle. Haluan lisätä vielä, että koko ympäristöpolitiikkamme saa tästä uuden piristysruiskeen, sillä SESAR merkitsee myös sitä, että lentokoneet pääsevät nousemaan ajallaan eivätkä joudu odottelemaan laskeutumisvuoroaan, jolloin energiaa säästyy ja vältytään turhilta hiilidioksidipäästöiltä. SESAR on siis ehdottoman tärkeä ohjelma niin matkustajien turvallisuuden, energiansäästön kuin ympäristönsuojelunkin kannalta.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

  Erna Hennicot-Schoepges (PPE-DE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tarkastelemme tänään mietintöä, jossa käsitellään yhteisyrityksen perustamista uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi.

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknologisen osa-alueen SESARin tehtävänä on mukauttaa lennonjohto uusiin teknologioihin, vastata lentoturvallisuudesta ja säätelystä, organisoida lennonvarmistuspalvelut ja määritellä, miten tehtävät ja vastuut jakautuvat valvontaviranomaisten ja palveluntarjoajien välillä.

Kuten sanoitte, arvoisa komission jäsen, hankkeella on monellakin tasolla valtavan suuri merkitys Euroopan siviili-ilmailun tulevaisuuden kannalta. Se on myös yksi vuoden 1994 Eurooppa-neuvoston määrittelemistä yhteisistä infrastruktuurihankkeista. Olemme jo hukanneet runsaasti aikaa.

SESAR tulee todella tarpeeseen, sillä ilmaliikenteen, jonka osuus EU:n BKT:stä on 220 miljardia euroa ja joka työllistää 3,1 miljoonaa henkeä, odotetaan lisääntyvän yli kaksinkertaiseksi seuraavien 20 vuoden aikana. Koska lennonjohtolaitteisto on vanhaa –käytettävä tekniikka saattaa olla peräisin 1970-luvulta –sen luotettavuutta ei voida enää taata, ja sen vuoksi SESAR-hankkeella on merkittävä vaikutus turvallisuuteen.

Sama pätee ympäristöön. Päästyään vauhtiin hanke mahdollistaa tuntuvat polttoainesäästöt, mikä johtuu toisaalta siitä, että lentoreittejä pystytään optimoimaan ja ilmatilaa käyttämään tehokkaammin, sekä toisaalta siitä, että koneiden kiertely lentokentän yläpuolella laskeutumisvuoroaan odottamassa vähenee. Komissio arvioi kasvihuonekaasujen vähentyvän 4–6 prosenttia lentoa kohti. Matkustajat huomaavat muutoksen odotusaikojen lyhentymisenä.

Komissio ehdottaa yhteisyrityksen perustamista. Se on määrä toteuttaa nopeasti, mahdollisesti jo ennen vuosina 2005–2007 toteutettavan määrittelyvaiheen päättymistä, ja sen on määrä saada yhteisrahoituksena noin 60 miljoonaa euroa yhteisön talousarviosta ja Eurocontrolilta. Vuosina 2008–2013 yhteisyritys siirtyy kehitysvaiheeseen, jossa sen talousarvio on 300 miljoonaa euroa, joka jakautuu kolmen kumppanin – komission, Eurocontrolin ja yksityisten yritysten yhteenliittymän – kesken. Sitten seuraa käyttöönottovaihe, josta vastaa teollisuus ja jonka ennakoidaan kestävän vuodesta 2014 vuoteen 2020.

Tämä siviili-ilmailualan ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva yhteisyritys tuo mukanaan lukuisia työmahdollisuuksia. Siitä tulee myös mittava tutkimus- ja kehittämishanke, joka saattaa ulottua Euroopan unionin ulkopuolisille markkinoille, kunhan tämä ei viivästytä sen voimaantuloa. Parlamentin kahden valiokunnan tehostettu yhteistyö on osoitus hankkeen tärkeydestä kahden eri alan, tutkimuksen ja liikenneverkkojen, kannalta.

Komissio on valinnut hankkeen perustaksi 171 artiklan, mikä tarkoittaa, että parlamentti ei ollut mukana yhteispäätösmenettelyssä. Haluan kuitenkin mainita, että yhteistyö komission kanssa on sujunut hyvässä hengessä. Parlamentti aikoo seurata tapahtumia tarkasti ja auttaa kykyjensä mukaan vaikka ei olisikaan edustettuna hallintoneuvostossa.

Esittämämme tarkistukset selkeyttävät tekstiä mahdollisten eturistiriitojen osalta. Pyysimme myös komissiota laatimaan uuden asiakirjan, jossa käsiteltäisiin pelkästään hankkeen kolmatta vaihetta, jotta saadaan hälvennettyä ensimmäisen hankkeen esiin nostamia epäilyksiä.

SESAR on hanke, joka palvelee kansalaisten etua, joka nostaa eurooppalaisen siviili-ilmailuteollisuuden alansa kehityksen kärkeen ja joka parantaa kilpailukykyämme. Teollisuuden osallistuminen rahoitukseen on perusteltua sen vuoksi, että sillä on omia etuja kyseessä, ja äänten jaolla on estettävä hankalat hallintomenettelyt. Parlamentti katsoo tehneensä oikein pitäessään auki mahdollisuuden maksun perimiseen, koska teollisuuden maksuosuutta ei ole vielä vahvistettu todellisten lukujen pohjalta.

Arvoisa komission jäsen, nyt voimme vain toivoa, että SESAR ei joudu kärsimään Galileon tapaan viivytyksistä eikä koe Airbusin kaltaista romahdusta ja että se pystyy osoittamaan, että eurooppalainen tutkimus, Eurocontrolin tietotaito ja asianomaisten teollisuusyritysten kapasiteetti pystytään yhdistämään palvelemaan edistystä. Arvoisa komission jäsen, on sanomattakin selvää, että jäsenvaltioiden on oltava valmiita järjestelemään ilmaliikenteen hallinnan jakoa teknologista kehitystä vastaavalla tavalla.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia asian käsittelyyn osallistuneita ja etenkin yhteisesittelijä Bradbournia.

  Philip Bradbourn (PPE-DE), liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, SESAR-hankkeesta on suurta hyötyä sekä Euroopan ilmailualalle että kuluttajalle. SESARin käynnistyessä lentoyhtiöiden tehokkuus paranee, saadaan suorempia reittejä, ruuhkat ilmatilassa vähenevät ja matkustajan kannalta luotettavuus paranee. Ympäristö hyötyy myös järjestelmästä, koska se lyhentää reittejä ja vähentää koneiden kiertelyä lentokenttien yläpuolella ja alentaa siten lentoliikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että näin tärkeän hankkeen yhteydessä ei ole hyväksyttävää, että täytäntöönpanoprosessissa noudatetaan kuulemismenettelyä, vaikka alkuperäinen yhtenäisen ilmatilan lainsäädäntö käsiteltiin yhteispäätösmenettelyssä. Onkin syytä kysyä, miksi komissio katsoo voivansa mielensä mukaan päättää, ottaako se ainoan demokraattisesti valitun EU:n toimielimen mukaan tällaisten ehdotusten kehittelyyn. Mikä vieläkin huolestuttavampaa, komissio ja Eurocontrol yrittävät saada kahmittua itselleen 60 prosenttia hallintoneuvoston äänimäärästä.

SESAR-hankkeen pitäisi olla teollisuuden, ei byrokraattien, vetämä. Emme voi odottaa teollisuuden maksavan hankkeen kehittelystä, jos ei se pääse vaikuttamaan sen johtamiseen. Sen vuoksi minä ja asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä olemme ryhmämme puolesta jättäneet käsiteltäväksi tarkistuksen, jolla vähennettäisiin yhteisön äänien määrää. Tarkoituksena on kannustaa teollisuutta ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia tulemaan mukaan heti alusta lähtien.

SESAR-hanke voi auttaa muovaamaan eurooppalaisen ilmailun tulevaisuutta. Se voi toimia positiivisena muutosvoimana, jos se saa kaikkien alan toimijoiden reilun ja tasapuolisen tuen. Siksi vetoan parlamenttiin, että se antaisi tukensa tarkistukselle, joka ohjaisi tätä tärkeää hanketta oikeaan suuntaan.

  Reinhard Rack, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, lähivuosina liikenne tulee lisääntymään niin maalla, merellä kuin etenkin ilmassa, ja lisääntynyt liikenne merkitsee uusia ongelmia ja suurempaa määrää ongelmia. Määrän kasvu on hallittava, siihen liittyvät terveys- ja ympäristökysymykset ratkaistava tyydyttävällä tavalla, ja se kaikki maksaa paljon.

Äsken mainitsemieni kysymysten ratkaisemiseksi tarvitsemme ennen kaikkea älykkäitä ratkaisuja, uutta teknologiaa ja parempaa logistiikkaa, ja juuri näihin asioihin meidän pitäisi tänään keskittyä. Valitettavasti emme kuitenkaan ole päässeet vielä niin pitkälle. Jotakin on jo saatu aikaankin: yksi mieleen tuleva asia on Galileo. Tällä hetkellä keskitymme kuitenkin edelleen erilaisiin valmisteluihin, kuten siihen, miten hallinto pitäisi järjestää, mitä Eurocontrolin suhteen pitäisi tehdä, miten yksityinen sektori saataisiin mukaan hankkeeseen, ja moniin muihin vastaaviin asioihin.

Haluan sanoa muutaman varoituksen sanan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksistä: on aivan oikein ja kohtuullista, että keskustelemme niistä ja kiinnitämme erityisesti huomiota mahdollisiin eturistiriitoihin, mutta meidän pitäisi tehdä vielä paljon enemmän, jotta liike-elämä todella saataisiin mukaan hankkeeseen. On kuitenkin sanottava, että aiemmat kokemukset julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksistä eivät juuri koskaan ole olleet todella onnistuneita. Yhtenä poikkeuksena mainitsisin Marco Polo -ohjelman erityisesti siksi, että parin viikon kuluttua polkaistaan liikkeelle sen seuraaja. Tuohon ohjelmaan onnistuttiin sisällyttämään oikeassa suhteessa kannustimia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille, ja juuri tällaisiin asioihin meidän pitäisi keskittyä tällä kertaa vielä enemmän kuin aikaisemmin.

Asiasta toiseen, olen hyvin kiitollinen molemmille esittelijöille heidän tekemästään työstä ja toivon, että etenemme keskittyneesti ja yhtenäisinä kohti päämääräämme riippumatta siitä, pitäisikö parlamentin saada käyttää yhteispäätösvaltaa vai vain tulla kuulluksi tässä asiassa. Ehkäpä onnistumme kiristämään hiukan aikatauluja. Siitä olisi todella suurta hyötyä.

  Britta Thomsen , PSE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen erinomaisesta työstään eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmää (SESAR) käsittelevän mietinnön parissa. Olen samaa mieltä siitä, että uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän kehittäminen on tarpeen, jotta voisimme taata turvallisen ja sujuvan ilmaliikenteen Euroopassa seuraaviksi 20 vuodeksi. Nykyiset ilmaliikenteen hallintajärjestelmät ovat vanhentuneita ja liikaa paikallisten erityisolosuhteiden sanelemia. Sen vuoksi ne eivät sovellu erityisen hyvin Euroopan ilmaliikenteen nopeaan, luotettavaan ja taloudellisesti kestävään kehittämiseen. SESAR onkin pohjimmiltaan hyödyllinen aloite, joka tehostaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää. SESAR merkitsee turvallisempaa ja tehokkaampaa liikennettä kuin mitä nykyinen lentoliikenteen hallintajärjestelmä pystyy tarjoamaan, ja vieläpä kohtuulliseen hintaan.

Ympäristönäkökohtien suhteen sen sijaan komission ehdotuksessa ei selvitetä riittävästi niitä haasteita, joita lentoliikenteen kasvu seuraavien parin vuoden aikana Euroopassa aiheuttaa. SESAR ei saa keskittyä pelkästään ilmaliikenteen turvallisen hallinnan takaamiseen. Ympäristöhyödyt on myös otettava huomioon. Voinkin sen vuoksi antaa tukeni tarkistuksille, joissa korostetaan, että SESARin avulla olisi pystyttävä suunnittelemaan energiatehokkaampia lentoreittejä, jotka vähentävät polttoaineen kulutusta ja ovat ympäristöystävällisempiä.

Toiseksi on tärkeää selvittää, mitä jäsenvaltiot hyötyvät SESAR-hankkeesta, eli millaiset tekijänoikeudet niillä on SESAR-yhteisyrityksen tuottamiin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Tällä hetkellä ei ole selvää, mitä SESAR-yhteisyrityksen tuottamien hyödykkeiden omistusoikeudelle tapahtuu siinä vaiheessa, kun SESAR siirtyy teollisuuden omistukseen. Siksi on ehdottoman tärkeää, että SESAR-hankkeessa syntynyt tietämys ja hyödykkeet ovat jatkuvasti perustajajäsenten käytettävissä niiden omiin ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Emme halua päätyä sellaiseen tilanteeseen, että kaikki jäsenvaltiot ovat standardoineet käyttämänsä teknologian eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän mukaiseksi, mutta tämän teknologian oikeudet omistaa yksityinen yritys.

Kiitän esittelijä Hennicot-Schoepgesia vielä kerran hänen mietinnöstään ja toivon, että yhteistyöllä saamme SESARin käynnistettyä suunnitellun aikataulun mukaisesti.

  Fiona Hall , ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen työstään. Tarvitsemme Eurooppaan uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmää ilmaliikenteen turvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. SESAR toteuttaa sen, mihin ilmaliikenteen hallinnassa nykyisin käytettävällä vanhentuneella ja hajanaisella teknologialla ei pystytä.

SESAR-yhteisyritys on perustettava nyt niin, että vältetään turhat ongelmat ja viivytykset. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritys on toteutustapana varsin uusi, ja toivon, että komissio suhtautuu suorasukaisesti ja avoimesti Galileo-yhteisyrityksestä saatuihin opetuksiin. SESAR-yhteisyrityksen toimintaa on tarkistettava säännöllisin väliajoin, jotteivät Galileon kanssa koetut alkuvaikeudet toistuisi.

Sekä parlamentti että neuvosto olisi pidettävä ajan tasalla ja niitä olisi kuultava esimerkiksi uusien jäsenten ottamiseen ja pääjohtajan valintaan liittyvissä kysymyksissä. Valiokunnassa oltiin vahvasti sitä mieltä, että pääjohtajan valinnan olisi tapahduttava avoimen kilpailun kautta ja pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Se ei missään nimessä saa olla poliittinen nimitys tai palkkiovirka.

Valiokunta korosti myös, että Eurocontrolilla on edelleen oma merkityksensä. Kokemuksensa ja asiantuntemuksensa vuoksi sen on tärkeää olla mukana.

Lopuksi totean vielä yhteisyrityksen sijaintipaikasta, että kannatan komission alkuperäistä ehdotusta, jonka mukaan toimipaikan pitäisi käytännön syistä olla Brysselissä. Toimipaikkaa koskevan keskustelun avaaminen olisi tarpeetonta ajanhukkaa ja saattaisi pitkittää yhteisyrityksen perustamisvaihetta. Tämän perustelun ymmärtänevät ainakin ne parlamentin jäsenet, jotka harmittelevat sitä ajan, rahan ja energian hukkaa, mitä koituu sen vuoksi, ettei parlamenttia onnistuttu siirtämään pysyvästi Brysseliin.

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, oikein käytettynä ja mahdollisimman pian voimaan saatettuna SESARilla voi olla merkittävä vaikutus ilmastolle haitallisten kaasujen vähentämisessä. Hyvällä yhteistyöllä sääpalvelujen kanssa sekä lentokorkeuksien ja nopeuksien oikeanlaisella järjestelyllä on mahdollista vähentää paitsi lentokoneiden kaartelua kaupunkien yllä laskeutumista odottamassa, myös tiivistymisjuovia, joiden uusimmat tutkimukset osoittavat yhä selvemmin aiheuttavan ilmasto-ongelmia.

Toimiakseen tehokkaasti tämä prosessi edellyttää muun muassa polttoaineen säästämiseen soveltuvien ilmatila-alueiden perustamista. On kuitenkin valitettavaa, että niiden kohdalla työ edistyy hyvin hitaasti. Itävallalla ja sen pohjoisilla ja itäisillä naapureilla on vielä paljon tehtävää tällä alalla.

Hankkeen organisaatiomuodosta käytiin valiokunnassa vilkasta keskustelua. Itse olen sitä mieltä, ettei Eurocontrolia pidä missään tapauksessa syrjäyttää. Tarvitaan jonkinlaista keskuselintä puolustamaan julkista etua, johon sisältyy, ja pitää meidän mielestämme sisältyäkin, muun muassa ilmastonsuojelu. Eurocontrol soveltuu siihen ehkä paremmin kuin teollisuuden äänivalta yksistään, ja teollisuuden osallistuminen toimintaan voidaan taata muilla keinoin.

  Jaromír Kohlíček, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kollegat, ilmaliikenne Euroopan yläpuolella alkaa vähitellen törmätä rajoituksiin, joita lentokenttien tiheys ja nousevien koneiden määrän kasvu aiheuttavat. Jotkut näistä ongelmista on jo ratkaistu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön tekemän sopimuksen ja muun eritasoisen lainsäädännön avulla. Ilmaliikenteen ongelmia ratkaistaan ensisijaisesti Keski-Euroopan yllä keskikorkeudella lentävän liikenteen hallinnoinnista tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka ei ole vielä tullut kokonaisuudessaan voimaan. SESAR-ohjelman olisi pohjustettava tietä merkittävälle edistymiselle tässä asiassa.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin kaksi kysymystä. Ensimmäinen koskee hankkeiden rahoitusta. Minusta meidän pitäisi olla hyvin varovaisia yksityisen pääoman käytön suhteen, koska kyseessä on yksi keskeisimmistä hankkeista tällä alalla. Minun nähdäkseni on tärkeää, että valtaosa rahoituksesta tulisi muualta kuin yksityiseltä sektorilta. Rahoituksen olisi pikemminkin tultava Eurocontrolin keräämistä maksuista ja EU:n talousarviosta.

Toinen kysymys, joka on varmasti tärkeä ja joka on pitkään jäänyt vaille ratkaisua, on se, miten määritellään, millaisiin ilma-aluksiin uutta ilmaliikenteen hallintajärjestelmää sovelletaan. Lentokoneiden ja ultrakeveiden ilma-alusten välinen rajanveto on edelleen tekemättä. Euroopassa on voimassa erilainen luokittelu kuin Yhdysvalloissa. Suosittelisinkin, että yhteistyrityksen peruskirjassa rajaksi määriteltäisiin ilma-aluksen tyhjäpaino 600 kg. Katson, että määritelmän yhdenmukaistaminen hyödyttäisi tulevia neuvotteluja sekä ilmaliikenteestä että ilmailu-alasta yleisemminkin. Lopuksi haluan sanoa, että ryhmäni antaa vankan tukensa SESAR-hankkeelle.

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen työstään. Tällä hetkellä noin viiden prosentin vuosivauhtia kasvavan ilmaliikenteen ongelmat vaativat nopeaa, kattavaa ja tehokasta mutta samalla riittävän kauaskantoista ratkaisua. Jos tarvittaviin toimiin ei ryhdytä heti, Euroopan ilmatila on pian täysin tukossa. Siksi on hyvä, että käynnistämme SESAR-yhteisyrityksen, joka palvelee ilmaliikenteen hallintaa ja turvallisuutta Euroopan lentokentillä. Minusta on hyvä uutinen, että nämä toimet parantavat yhteyksien toimivuutta sekä lentoturvallisuutta ja että niillä on myös myönteisiä vaikutuksia ympäristöön.

Tämän yrityksen olisi määrä tarjota työtä monille korkeastikoulutetuille ihmisille. On hyvin tärkeää, että Euroopan unioni ja yksityinen setori osallistuvat yhdessä hankkeen rahoittamiseen. Toivon, että hanke hyväksytään, sillä se ansaitsee tulla toteutetuksi. Sen pitäisi kuitenkin synnyttää yhteensopivia ratkaisuja myös muualla maailmassa. Meidän pitäisi myös jatkaa radikaalienkin innovatiivisten ratkaisujen, esimerkiksi ilmassa toimivien lentoliikenteen solmukohtien, kehittelyä.

  Georgios Karatzaferis, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, SESAR on oikein hyvä ajatus, mutta tarvitsemme teiltä suoran vastauksen kysymykseen, johon ette itsekään osaa vastata: mikä sen soveltamisala on? Mihin Euroopan ilmatila ulottuu kaakossa? Tiedämmekö me sen? Meidän on määriteltävä nämä rajat. Muutama kuukausi sitten turkkilainen sotilaskone ampui alas kreikkalaisen sotilaskoneen Rhodoksen lounaispuolella Euroopan ilmatilassa, kun samaan aikaan sen yläpuolella näköetäisyydellä lensi egyptiläinen matkustajakone. Voitteko kuvitella mitä olisi voinut tapahtua?

Miten me siis määrittelemme soveltamisalan, kun Euroopan unioniin kuuluvan Kyproksen pohjoisosan yllä onkin Turkin eikä Nikosian lentotiedotusaluetta. Määritelkää ensin soveltamisala, niin hyväksymme mielihyvin SESARin, joka on joka tapauksessa suunniteltu nopeuttamaan matkustajaliikennettä. Saatamme ehkä onnistua ilmassa, mutta mitä tapahtuu lentokentillä: erilaisten pullojen ja parfyymien takia lento viivästyy taas puoli tuntia, ettei kukaan vain veisi mukanaan liikaa deodoranttia. Tämä on tyhmää ja naurettavaa. Jos haluatte määritellä jotakin kunnolla, älkää jättäkö asiaa puolitiehen.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, työllisyysvaikutustensa sekä seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana odotettavissa olevan BKTL:n kaksinkertaistumisen vuoksi uuden sukupolven eurooppalainen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (SESAR) tulee olemaan yksi EU:n painopistealueista ja tärkeä tekijä tulevien vuosikymmenten haasteisiin vastaamisessa. Se lisää ilmaliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti ja parantaa markkinoiden toimivuutta, kilpailukykyä, ympäristövaikutusten hallintaa ja eurooppalaista koheesiota.

Haluan mainita joitakin tärkeitä kohtia. Ensinnäkään oikeusperustana ei saisi olla yksinomaan 161 artikla, vaan hankkeen pitäisi perustua sekä 161 että 163 artikloihin. Näin lisättäisiin ja vahvistettaisiin parlamentin vaikutusmahdollisuuksia. Toiseksi jotta pystyttäisiin kehittämään tehokasta ilmaliikenteen hallintaa ja teknologiaa aiheuttamatta silti kohtuutonta rasitusta veronmaksajille, yksityiselle sektorille, teollisuudelle, alan muille toimijoille ja tiedeyhteisölle olisi taattava oma osansa hallintomallissa, kuten te, arvoisa komission, ehdotitte. Ehdottoman keskeinen rooli kuuluu komissiolle ja Eurocontrolille, jotka kantavat kumppaneista suurimman julkisen vastuun niin rahoituksella kuin äänimäärälläkin mitattuna.

  Seán Ó Neachtain (UEN). – (EN) Odotettavissa olevan ilmaliikenteen määrän kasvun vuoksi Euroopan unionin oli kehitettävä tämä ilmaliikenteen hallintajärjestelmä, joka yhdistää nykyisin EU:ssa toimivat 40 eri verkostoa. Siksi uskon, että SESAR-järjestelmästä tulee erittäin tärkeä, ja onnittelen molempia esittelijöitä heidän työstään.

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Yhdysvaltain äskeisten vaalien tuloksen vuoksi en pidä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä Avoin taivas -sopimusta mahdollisena lähitulevaisuudessa. Euroopan maiden hallitukset joutuvat sen vuoksi tekemään yksittäisiä sopimuksia Yhdysvaltojen hallituksen kanssa tällä alalla. Eräs Irlannin hallituksen jäsen on jo itse asiassa antanutkin ymmärtää, että juuri näin on tarkoitus toimia ilmailusopimuksen aikaansaamiseksi.

Haluan myös huomauttaa, että mahdollisen järjestelyn olisi turvattava Länsi-Irlannissa sijaitsevan Shannonin lentokentän tulevaisuus nykyisessä muodossaan, koska kentällä on suuri merkitys alueelle ja se on elintärkeä taloudellinen solmukohta.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, minun täytyy kiittää puhujia, jotka ovat kaikki osoittaneet parlamentin olevan kiinnostunut SESAR-hankkeesta, jolla tulee olemaan erittäin myönteisiä vaikutuksia paitsi ilmaliikenteen, myös ympäristön laadun ja energiansäästön kannalta.

Haluan sanoa jäsen Bradbournille, että olemme valinneet oikeusperustan, joka oli mielestämme sopivin tähän säännökseen. Tämänkertaisena tavoitteena on perustaa yhteisyritys, joka vastaisi teknologian tutkimus- ja kehittämisohjelman hallinnoinnista. Tämä oikeusperusta on perustamissopimuksen 171 artikla, kuten jäsen Fernandez juuri totesi, ja sen ovat vahvistaneet sekä parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta että komissio.

Haluan jäsen Rackin tavoin korostaa, että kyseessä on todellakin esimerkki hyvästä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta, jolla on tietenkin Eurocontrolin tuki takanaan – niin kuin ehdottomasti vaaditte – mutta sitä tukee myös koko ilmailuala, joka on tietenkin tärkein edunsaaja ja siksi hyvin innokas näkemään SESARin pääsevän siivilleen. Arvoisa puhemies, vaikka tämä menettely edellyttää pelkästään parlamentin kuulemista yhteispäätösten sijaan, on sanomattakin selvää, että otan asiakseni pitää parlamentin ajan tasalla mahdollisimman avoimesti. Kuten esittelijä Hennicot-Schoepges korosti, meidän on luonnollisesti tehtävä kaikkemme, jottei ohjelmien toteutuminen viivästyisi.

Muuta sanottavaa minulla ei ole. Haluan esittää parlamentille lämpimät kiitokseni korvaamattomasta avusta, jota olemme siltä saaneet toteuttaessamme tätä hanketta, jonka tuloksena, kuten sanoin, EU:n pitäisi saada paras mahdollinen lennonvarmistusjärjestelmä.

  Puhemies . – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.