Rapporti verbatim tad-dibattiti

It-Tlieta, 14 ta' Novembru 2006 - Strasburgu

17. Parlamento nario mandatas

  Presidente. Segue-se o período de perguntas (B6-0445/2006).

Foram apresentadas as seguintes perguntas ao Conselho.

  Presidente. Pergunta n° 2 do Deputado Manuel Medina Ortega (H-0872/06)

Assunto: Maioria qualificada para um espaço de liberdade, segurança e justiça e para a imigração

Na sequência do atraso da entrada em vigor do Tratado que estabelece uma Constituição para a Europa e na perspectiva de um novo alargamento que tornará ainda mais difícil a adopção de decisões por unanimidade, tenciona o Conselho incentivar as mudanças jurídicas necessárias para a tomada de decisões por maioria qualificada com vista à consecução do espaço de liberdade, segurança e justiça ou, pelo menos, no domínio da imigração, onde se faz sentir a carência de um desenvolvimento urgente de novas políticas?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, viime kesäkuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi puheenjohtajavaltio Suomea tarkastelemaan tiiviissä yhteistyössä komission kanssa mahdollisuuksia parantaa päätöksentekoa ja toimintaa nykyisten perussopimusten pohjalta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. Komissio on esittänyt useita tätä koskevia ehdotuksia tiedonannossaan "Haagin ohjelman täytäntöönpano: tulevat toimet". Ehdotukset ovat käsiteltävinä neuvostossa ja Eurooppa-neuvoston odotetaan palaavan niihin joulukuisessa kokouksessaan.

Merkittävin päätöksentekoprosessin parantamiseen liittyvä komission ehdotus koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklassa määrätyn siirtymälausekkeen eli niin sanotun passerellen käyttöä. Se toisi poliisiyhteistyön ja rikosoikeuden EY-sopimuksen puitteisiin. Ehdotuksesta keskusteltiin oikeus- ja sisäministereiden epävirallisessa kokouksessa nyt syyskuussa, mutta sille ei saatu unionin perussopimuksen 42 artiklassa vaadittua yksimielistä tukea. Puheenjohtajavaltio antaa asiasta selvityksen Eurooppa-neuvostolle joulukuussa.

Arvoisaa parlamentin jäsentä pyydetään lisäksi kiinnittämään huomiota siihen, että neuvosto antoi 22. joulukuuta 2004 päätöksen yhteispäätösmenettelyn soveltamisesta tietyillä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan neljänteen osastoon kuuluvilla aloilla, joita ovat perustamissopimuksen 62 artiklan 1 kohdassa, 2 kohdan a alakohdassa ja 3 kohdassa sekä 63 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jotka koskevat esimerkiksi sisärajatarkastusten poistamista, tarkastuksia ulkorajoilla, matkustamisen edellytyksiä, taakan jakoa pakolaisasioissa, laitonta maahantuloa ja laitonta oleskelua.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – Señora Presidenta, creo que me ha dado usted la información que tiene en este momento. Simplemente, quería insistirle en un punto: la inmigración.

En este momento queremos crear un gran mercado de la Unión, un gran espacio de libertad, seguridad y justicia. Teóricamente hay unas fronteras exteriores y otras fronteras internas, pero las fronteras exteriores son diferentes de un Estado a otro y, por tanto, si no se pueden adoptar decisiones en el Consejo en esta materia para que la inmigración se regule y se aplique de manera uniforme en el conjunto de la Unión Europea, será imposible crear un gran mercado de la Unión.

¿Piensa usted que se podrá, en el Consejo de diciembre, avanzar, por lo menos en este punto, para que las decisiones relativas a la política europea de inmigración no se tomen por unanimidad, sino por mayoría, de conformidad con las «cláusulas pasarela» a que usted acaba de hacer referencia?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, puheenjohtajavaltion tavoitteena on nimenomaan vahvistaa unionin johdonmukaista ja kattavaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka pitää sisällään sekä laillisen että laittoman maahanmuuton. On hyvä todeta myös se, että EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta antaa neuvostolle mahdollisuuden päättää yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan, että lailliseen maahanmuuttoon sovellettaisiin yhteispäätösmenettelyä.

  Richard Corbett (PSE). – Can the President-in-Office confirm that these are subject matters which, for the United Kingdom and Ireland, are covered by the special protocol annexed to the Treaty, which allows those two countries to opt in or opt out of any measures adopted?

Having regard to that fact, President-in-Office, do you agree that it is quite unreasonable for some people in those countries to object to switching to qualified majority voting on the grounds that national sovereignty would be lost, because, in any case, it is an area that those countries can opt in and opt out of, and it would be quite unreasonable to block such a decision on those grounds?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, neuvoston edustajana en halua ottaa kantaa jäsenvaltioiden sisäisiin keskusteluihin. Totean vain, että tämän passerellen eli siirtymälausekkeen käyttö edellyttää neuvoston jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä, mutta toistaiseksi tätä yksimielisyyttä ei ole vielä löytynyt. Tämän kysymyksen tarkastelua kuitenkin jatketaan, koska oikeus- ja sisäasioiden alalla tapahtuva yhteistyö on juuri sen alueen yhteistyötä, jossa eurooppalaiset kansalaiset odottavat ja toivovat unionilta tehokkaita toimia.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – Gerbiama ministre, norėjau paklausti apie migraciją. Europos Komisija pateikė Žaliąją knygą dėl ekonominės migracijos valdymo Europos Sąjungoje. Žinome, kad dažniausiai tai yra vis tiktai ekonominė migracija. Šitoje knygoje buvo įvardinta, kad įvažiavimas į valstybę narę yra valstybės narės kompetencijos klausimas. Ar diskusija dėl perėjimo prie kvalifikuotos balsų daugumos priimant sprendimus šiuo atveju nebūtų subsidiarumo principo pažeidimas?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, siirtymisestä määräenemmistöpäätöksentekoon päätetään luonnollisesti Euroopan unionin perussopimusten mahdollistamalta pohjalta. Silloin on kysymys asioista, joissa unionilla on toimivalta ja viittaan nyt edelliseen kysymykseen antamaani vastaukseen siltä osin, että yksimielisyyttä ei ole toistaiseksi löytynyt.

  Presidente. Pergunta n° 3 da Deputada Marie Panayotopoulos-Cassiotou (H-0874/06)

Assunto: Promoção da agenda relativa a um trabalho digno para todos

Nas suas declarações sobre o seu programa de trabalho, a presidência finlandesa indica que prosseguirá o diálogo sobre as vertentes sociais da globalização baseado na comunicação da Comissão "Promover um trabalho digno para todos" (COM(2006)0249 final).

Que acções concretas estão previstas pelo Conselho para fazer face aos desafios da globalização?

De que forma tenciona integrar nas acções a promoção da agenda relativa a um trabalho digno para todos, uma vez que a União Europeia poderá contribuir para a implementação dessa agenda?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, puheenjohtajavaltio Suomi esitteli syyskuussa ehdotuksen neuvoston päätelmiksi ihmisarvoisesta työstä. Ehdotusta on nyt käsitelty kolmessa neuvoston valmistelevassa elimessä, joissa käsitellään sosiaaliasioita, kauppaan liittyviä kysymyksiä ja kehitysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä, sillä ihmisarvoinen työ on tärkeä tekijä kaikilla näillä kolmella politiikan alalla.

Neuvoston odotetaan antavan päätelmät joulukuussa. Puheenjohtajavaltion esittelemässä päätelmäehdotuksessa käsitellään useita aiheita kysyjän tarkoittaman ihmisarvoista työtä koskevan komission tiedonannon pohjalta. Sen lisäksi, että on tehty ehdotus neuvoston päätelmiksi ihmisarvoisesta työstä, neuvosto on käyttänyt Suomen puheenjohtajakaudella runsaasti aikaa ja tehnyt paljon työtä myös Euroopan parlamentissa tarkastellun Euroopan globalisaatiorahastoa koskevan ehdotuksen osalta. Suomi toivoo, että asia saadaan päätökseen mahdollisimman pian, jotta rahastolla voitaisiin auttaa niitä työntekijöitä, jotka joutuvat kohtaamaan globalisaation kielteiset vaikutukset.

Työllisyys-, sosiaali- ja terveysministereiden epävirallisessa neuvoston kokouksessa Helsingissä 6.-8. heinäkuuta ministerit keskustelivat siitä, kuinka tuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä työelämän laatua. He korostivat muun muassa ihmisarvoisen työn ja työn tuottavuuden kasvukierrettä.

Kuudennessa ASEM-huippukokouksessa Helsingissä 10. ja 11. syyskuuta valtionpäämiehet tunnustivat tarpeen vahvistaa globalisaation sosiaalista ulottuvuutta ja korostivat sitä, että tuottava työ, ihmisarvoinen työ, kaikkien työntekijöiden oikeudet, sosiaaliturva ja työmarkkinoiden vuoropuhelu, ovat kestävän sosio-ekonomisen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeitä. "Ihmisarvoista työtä kaikille" oli myös YK:n talous- ja sosiaalineuvoston kokouksen korkean tason osuuden pääteemana 3.-5. heinäkuuta 2006. Lisäksi komissio järjestää ihmisarvoista työtä koskevan konferenssin Brysselissä 4.-5. joulukuuta.

Ihmisarvoista työtä koskevaan toimintaohjelmaan kuuluu vapaasti valittu tuottava työ ja työelämän oikeuksien kunnioittaminen, ja se kattaa työelämän perusnormit, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, sosiaaliturvan sekä sukupuolten tasa-arvon. Ohjelman laajuus antaa EU:n toimielimille, erityisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäätäjinä mahdollisuuden tarkastella ja kannustaa toimielimiä tarkastelemaan ihmisarvoisen työn kokonaisuutta sekä Euroopan sisällä että Euroopan kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteissa kolmansien maiden kanssa.

Globalisaation sosiaalinen ulottuvuus ja ihmisarvoinen työ ovat EU:n painopisteteemoja unionin pyrkimyksissä kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen. Kun Euroopan kehitysrahaston varoja jaetaan, on syytä kiinnittää erityistä huomiota useisiin kysymyksiin, joihin kuuluu myös ihmisarvoinen työ. Eräät globalisaation haasteisiin liittyvät näkökohdat olivat myös Lahdessa lokakuussa pidetyn sosiaaliasioita käsitelleen epävirallisen kolmikantahuippukokouksen esityslistalla.

  Μαρία Παναγιωτοπούλου-Κασσιώτου (PPE-DE). – Κύριε Πρόεδρε, ευχαριστώ πολύ την Προεδρεύουσα του Συμβουλίου για την απάντησή της. Ήθελα να ρωτήσω επιπλέον, εάν προβλέπεται χρηματοδότηση της Ατζέντας της αξιοπρεπούς εργασίας και εάν υπάρχει συμφωνία γι' αυτή τη χρηματοδότηση στο Συμβούλιο.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, tämän rahoituksen osalta ei ymmärtääkseni ole vielä tehty päätöksiä, ja tietysti parlamentti tärkeän budjettivallan käyttäjänä pystyy myös vaikuttamaan siihen, mihin yhteisiä varoja suunnataan.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – Since today we are discussing the challenges of globalisation, my question is about the European Globalisation Adjustment Fund, our new annual fund, our new financial instrument to meet the challenges of globalisation. Is the Council in a position to enforce this fund as soon as possible, and by that I mean in 2007?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, pyrimme tekemään päätökset globalisaatiorahastosta mahdollisimman pian, mutta tiukimmat keskustelut ovat koskeneet sen keskeisiä toimintaperiaatteita, eli niitä tilanteita koskevia kriteereitä, joissa rahasto voi puuttua peliin, ja sitä, millaisia määriä rahaston tukea myönnetään.

  Presidente. Pergunta n° 4 do Deputado Sajjad Karim (H-0877/06)

Assunto: Acordo de comércio livre entre a UE e a Índia

A resolução do Parlamento Europeu, de 28 de Setembro de 2006, sobre as relações económicas e comerciais da União Europeia com a Índia (P6_TA(2006)0388) recebeu o apoio esmagador de todo o espectro político representado no Parlamento. A resolução deixa claro que, embora a UE não tencione renunciar ao multilateralismo, um acordo de Doha não prejudica os acordos bilaterais "OMC+" que vão além do mínimo denominador comum que a OMC pode oferecer. Não considera o Conselho que só uma maior abertura a parcerias estratégicas permitirá que a UE e a Índia alcancem os seus objectivos comuns em domínios que terão uma importância crucial no século XXI, como a protecção dos direitos de propriedade intelectual, a abertura dos mercados de serviços e investimentos e os instrumentos eficazes de defesa do comércio? Qual é o ponto de vista do Conselho sobre esta resolução e, concretamente, sobre a sua recomendação no sentido de se celebrar um acordo de comércio livre entre a UE e a Índia? Qual foi o conteúdo dos debates sobre esta questão que tiveram lugar durante a Cimeira UE-Índia em Helsínquia?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, neuvosto on pannut merkille Euroopan parlamentin päätöslauselman EU:n ja Intian kauppa- ja taloussuhteista.

Helsingissä 13. lokakuuta pidetyssä EU:n ja Intian seitsemännessä huippukokouksessa tarkasteltiin osapuolten välisiä kauppa- ja taloussuhteita. Huippukokouksessa tarkasteltiin erityisesti EU:n ja Intian kauppaa käsittelevän korkean tason työryhmän raporttia. Työryhmä perustettiin vuoden 2005 huippukokouksessa tutkimaan, miten kahdenvälistä kauppaa ja investointisuhteita voidaan syventää ja laajentaa.

Työryhmä suositteli, että kehitetään laaja kauppakumppanuus neuvottelemalla laaja-alainen kauppa- ja investointisopimus. Työryhmä katsoi myös, että merkittävä ja kattava sopimus hyödyttää merkittävästi sekä EU:ta että Intiaa. Työryhmä suositteli, että tulevat neuvottelut käsittävät raportissa esitetyt alat, kuten tavaroiden ja palveluiden kaupan, investoinnit, kaupan edistämisen, julkiset hankinnat, tekniset määräykset, teollis- ja tekijänoikeudet ja maantieteelliset merkinnät, kilpailupolitiikan ja riitojenratkaisun.

Huippukokouksessa tästä asiasta käydyt keskustelut olivat rakentavia ja työryhmän työtä tukevia. EU:n ja Intian huippukokouksessa suhtauduttiin myönteisesti työryhmän työhön ja kannatettiin ehdotusta tulevasta laaja-alaisesta kauppa- ja investointisopimuksesta. Huippukokouksessa katsottiin, että kummankin osapuolen olisi edistettävä neuvottelujen aloittamista tällaisesta sopimuksesta. Kumpikin osapuoli käy parhaillaan sisäisiä keskusteluja asiasta. Huippukokouksessa vahvistettiin myös kummankin osapuolen sitoumus ja sitoutuminen strategiseen kumppanuuteen ja tiiviiseen yhteistyöhön, joka on auttanut lujittamaan EU:n ja Intian suhteita.

  Sajjad Karim (ALDE). – President-in-Office, only last week I was informed by Kamal Nath that he found the report I had prepared on behalf of the Committee on International Trade to be very helpful and that he was able to quote it in the negotiations.

The notion of a free trade agreement with India is clearly a key element of Commissioner Mandelson’s external review strategy Global Europe, which sets out a clear strategy for building bilateral trade arrangements with emerging economies, notably in Asia. What is the Council’s view of this new strategy and does it believe such bilateral arrangements are the best mechanism for advancing Europe’s growth and competitiveness, and how does this stand in relation to our commitment to the multilateral Doha round?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, neuvosto on juuri eilen pidetyssä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa hyväksynyt tätä Global Europe -tiedonantoa koskevat päätelmät. Neuvostollakin on se näkemys, että kahdenväliset sopimusjärjestelyt ovat omiaan täydentämään tätä multilateraalista WTO-pohjaista kauppajärjestelmää. Joten ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Ja se on yksi syy siihen, että unioni on aktivoitumassa myös kahdenvälisten kauppasopimusten neuvottelemisessa.

Parlamentin tuki EU:n ja Intian väliselle sopimukselle on luonnollisesti tärkeä, mutta neuvoston sisällä on vielä käynnissä sisäinen pohdinta tästä mandaatista.

  Presidente. Pergunta n° 5 da Deputada Sarah Ludford (H-0879/06)

Assunto: Reunião do Conselho Relações Externas de 15 de Setembro

Dado que a transparência é, de forma louvável, um dos temas da Presidência finlandesa, a Presidência poderá identificar o Estado ou os Estados-Membros que, na reunião do Conselho Assuntos Gerais e Relações Externas de 15 de Setembro de 2006, bloquearam uma conclusão oficial sobre as actividades ilegais da CIA em resposta às declarações do Presidente Bush de 6 de Setembro em que este admitia a existência de prisões secretas da CIA?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto käsitteli kysymystä CIA:n salaisista pidätyskeskuksista 15. syyskuuta pidetyssä kokouksessa. Jäsenvaltioiden ministerit toistivat olevansa sitoutuneita torjumaan tehokkaasti terrorismia kaikkien käytettävissä olevien laillisten keinojen ja välineiden avulla.

Terrorismi itsessään on uhka oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvalle arvojärjestelmälle. Neuvostossa toistettiin, että terrorismin torjunnassa on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja noudatettava humanitaarisia normeja. Niinpä jäsenvaltioiden edustajat panivat merkille Yhdysvaltojen hallinnon ilmoituksen siitä, että kaikkia vankeja aiotaan kohdella Geneven yleissopimuksen määräysten mukaisesti, sekä vakuutukset siitä, että Punaisen Ristin kansainvälinen komitea pääsee käymään vankien luona.

Sellaisten salaisten pidätyskeskusten olemassaolo, joissa vangittuja henkilöitä pidetään oikeudellisessa tyhjiössä, ei ole kansainvälisen humanitaarisen oikeuden eikä kansainvälisen rikosoikeuden mukaista. Jäsenvaltioiden ministerit totesivat aikovansa jatkaa Yhdysvaltojen kanssa käytävää vuoropuhelua, jossa keskitytään ihmisoikeuksien kunnioittamisen takaamiseen myös terrorismin torjunnassa. Tätä vuoropuhelua on jo jatkettu. Edellä esittämäni neuvoston kokouksessa vahvasti esille nousseet näkökannat ilmenevät kokouksesta annetussa tiedotteessa.

  Sajjad Karim (ALDE), deputising for the author. – President-in-Office, I am reassured by some of what you say, but great concern remains about so much that may or may not have actually taken place, and we need to establish the facts.

According to an article in the Italian newspaper l'Unità, on 7 December 2005 Condoleezza Rice had frank decisions with EU ministers at a dinner at which the issue of extraordinary renditions was discussed. I should like to know whether this dinner took place. If so, who was there? Were extraordinary renditions discussed? If so, what was said?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, tällaista päivällistä, johon kysyjä viittaa, ei ole toteutettu ainakaan puheenjohtajavaltion johdolla. Meillä ei ole tietoa siitä, millaisia päivällisiä Euroopan unionin jäsenvaltiot omissa ulkosuhteissaan järjestävät, eikä meillä ole mahdollisuutta kommentoida sitä.

  Sophia in 't Veld (ALDE). – Excuse me, it may be a matter of the interpretation but I am quite surprised to hear what you say, because I do not think that you have responded to either of the questions.

You have not responded to the first question that was put to you in writing. You refer to the dinner on 7 December of last year as concerning bilateral relations between Member States and the US. If I understand correctly, that was a meeting where all the Member State governments and the US were represented, and if I am not mistaken Mr Solana and Mr de Vries were there as well. I think, President-in-Office, that a great deal has come out in the meantime about the existence of secret prisons and the rendition flights that took place in Europe.

Can you confirm that the dinner took place and that the matter was discussed? When will the Council start its own investigation and recognise what the rest of the world already knows?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, valitettavasti tänä syksynä 7. syyskuuta Suomen puheenjohtajakaudella järjestetty päivällinen, ja siihen viittaaminen, että tämä olisi tehty puheenjohtajan johdolla ja yhteisesti Euroopan unionissa, ei kuulosta lainkaan tutulta. Eli edelleen toteaisin, kuten edelliseenkin kysymykseen, että puheenjohtajavaltion johdolla tällaista päivällistä ei ole järjestetty. Ehkä aikataulutuksenkin osalta myös teidän on syytä tarkentaa, onko kysymys varmasti tästä syksystä.

Vastasin ensimmäiseen kysymykseen ja kirjallisena jätettyyn kysymykseen koko neuvoston puolesta ja sen pohjalta, jota 15. syyskuuta 2006 yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa on käsitelty ja keskusteltu ja josta on päästy yhteisymmärrykseen. Edelleen toistan, että neuvosto ei vastaa siitä, miten jäsenvaltiot hoitavat kahdenvälisiä ulkosuhteitaan eri maiden kanssa, eikä se ole tietoinen kaikista aktiviteeteista.

  Presidente. Pergunta n° 6 do Deputado Nils Lundgren (H-0885/06)

Assunto: Genocídio dos arménios

O Presidente francês, Jacques Chirac, declarou em discurso proferido na Arménia em 30 de Setembro que a Turquia terá de reconhecer o genocídio dos arménios para poder tornar-se membro da UE. Jacques Chirac referiu que o reconhecimento do genocídio é uma condição indispensável para uma futura adesão à UE. Em 3 de Outubro, o Comissário Oli Rehn assumiu posição diferente, afirmando que a Turquia não tem de reconhecer o referido genocídio para se tornar membro da UE. Afinal, quem aceita novos Estados­Membros na UE é o Conselho. Considera a Presidência do Conselho que a Turquia tem de reconhecer o genocídio dos arménios? Qual a posição comum do Conselho sobre esta questão política?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, liittymisneuvottelut Turkin kanssa aloitettiin, kun sen katsottiin riittävässä määrin täyttävän Kööpenhaminan poliittiset kriteerit. Tämä tarkoittaa, että Turkin oletetaan noudattavan uudistusprosessia ja pyrkivän kohti uusia parannuksia. Kuten neuvoston lokakuussa 2005 hyväksymässä neuvottelukehyksessä todetaan, neuvotteluissa edistyminen riippuu Turkin edistymisestä uudistusten toteuttamisessa.

Euroopan unionin neuvosto ei ota kantaa väitettyyn armenialaisten kansanmurhaan Turkissa. Historian arviointi on historioitsijoiden tehtävä. Unioni suhtautuu myönteisesti sellaisiin aloitteisiin, kuten Armenian kysymyksestä Turkissa järjestetty konferenssi ja pääministeri Erdoganin ehdotus, jonka mukaan perustettaisiin yhteinen turkkilais-armenialainen historiantutkijoiden komissio tutkimaan vuoden 1915 traagisia tapahtumia. Lisäksi unioni kannustaa Turkkia voimakkaasti tekemään kaikkensa suhteiden parantamiseksi naapurina olevan Armenian valtion kanssa, erityisesti maiden välisen rajan avaamisen osalta, mikä olisi hyvin suotuisaa koko alueen kannalta.

Eurooppa-neuvosto on viimeksi kesällä vahvistanut pysyvänsä laajentumista koskevissa sitoumuksissaan. Uusia kriteereitä ei tule asettaa kesken neuvotteluprosessin.

  Nils Lundgren (IND/DEM). – Herr talman! Det framgick inte tydligt för mig om ministern anser att Turkiet måste erkänna folkmordet eller om detta är något som lämnas till Turkiet och Armenien att göra upp om. Vilken är alltså ministerns åsikt om detta?

Jag liksom svenska Junilistan överhuvudtaget är för ett turkiskt medlemskap, förutsatt att Turkiet uppfyller de krav som ställs för medlemskap. Är det inte så att det inger oro att det moderna Turkiet, som är en nationalstat grundad egentligen i början av 1920-talet, skulle vägra att erkänna någonting som begicks av det ottomanska väldet flera år tidigare? Vad säger ministern om det?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, kuten aikaisemmassa vastauksessani totesin, Euroopan unionin neuvosto ei ota kantaa väitettyyn armenialaisten kansanmurhaan Turkissa, vaan historian arviointi on historioitsijoiden tehtävä. Suhtaudumme kuitenkin myönteisesti sellaisiin aloitteisiin, joissa pyritään löytämään uutta valaistusta myös vuoden 1915 traagisiin tapahtumiin. Suomi puheenjohtajavaltiona ja myös komissio ovat todenneet, että Armenian kansanmurhan myöntäminen ei ole kriteeri Turkin EU-jäsenyydelle.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – Gerbiama ministre, be abejo, istoriją vertina istorikai, tačiau jie ją vertina skirtingai. Demokratinė valstybė, kuri negali įvertinti savo praeities, negali vadintis demokratine. Manau, kad Turkija neatitinka pirmojo Kopenhagos kriterijaus. Ji taip pat nevykdo kitų reikalavimų, pvz., Ankaros protokolo, neatveria uostų Europos Sąjungos valstybei narei. Ar neatrodo, kad Turkija diktuoja narystės Europos Sąjungoje sąlygas ir ar po to mes neturėsime rimtesnių pasekmių, kai ji pradės diktuoti daugiau sąlygų?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, unioni itse sanelee ja asettaa jäsenyysehdot uusille jäsenvaltioille, mutta on tärkeää, että uusia ehtoja ja uusia kriteereitä ei aseteta kesken jäsenyysprosessin.

Komissio on viimeksi 8. marraskuuta ilmestyneessä raportissaan arvioinut jäsenyysehtojen täyttymistä. Viime kädessä analyysi siitä, mitkä ovat mahdollisuudet neuvottelujen jatkamiseen, tehdään myös Turkin osalta joulukuun Eurooppa-neuvostossa.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, olette nyt kahteen otteeseen todennut Suomen puheenjohtajavaltion kannan, jonka mukaan Armenian kansanmurhan tunnustaminen ei saa olla uusi jäsenyysehto Turkin jäsenyydelle. Myös komissio on tätä samaa mieltä. Onko tämä neuvoston yhteinen kanta, eli onko neuvostossa keskusteltu tästä Armenian kansanmurhaa koskevasta Ranskan meneillään olevasta lainsäädäntöprosessista ja tehty yhteisiä päätelmiä?

Haluaisin myös kysyä, miten neuvostossa aiotaan käsitellä eilen parlamentin perussopimusvaliokunnassa hyväksyttyä integraatiokykyä koskevaan raporttia, joka on tarkoitus hyväksyä joulukuun täysistunnossa.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, kuten aikaisemmassa vastauksessani totesin, neuvosto on viimeksi viime kesänä ilmoittanut pysyvänsä laajentumista koskevassa sitoumuksessaan. Neuvosto on sitoutunut myös siihen, että integraatiokyvystä tai niin kutsutusta absorption capacitystä ei ole tulossa ehdokasvaltioille uutta jäsenyyskriteeriä, vaan pikemminkin on kysymys uudistusprosessista, jota unionin pitää pystyä joka tapauksessa tekemään sisällään.

Ymmärtääkseni neuvostossa ei ole keskusteltu varsinaisesti Armenian kansanmurhasta, mutta perusteellinen keskustelu laajentumisesta, sen kriteereistä ja yhteisistä näkemyksistä käydään joulukuun Eurooppa-neuvostossa, joten varmasti tiedämme enemmän sen jälkeen. Neuvosto tulee joka tapauksessa panemaan merkille parlamentin päätöslauselman, johon kysymyksen esittäjä viittasi.

  Presidente. Pergunta n° 7 da Deputada Piia-Noora Kauppi (H-0887/06)

Assunto: Homofobia na Polónia

Gostaria de chamar a atenção para o infeliz revés verificado na implementação dos direitos humanos fundamentais na Polónia. O Comité de Selecção Polaco do Programa JUVENTUDE decidiu rejeitar o Projecto de Serviço Voluntário Europeu com base no argumento de que seria favorável à propagação de comportamentos e de atitudes homossexuais entre os jovens. Este tipo de declarações é extremamente discriminatório e viola os direitos fundamentais da União Europeia.

Não é a primeira vez que a Polónia viola o artigo 13° do Tratado de Amesterdão, que garante a igualdade de direitos entre pessoas, independentemente da sua orientações sexual. Como Estado-Membro da União Europeia, cumpre à Polónia respeitar os tratados e os valores com que manifestou o seu acordo.

Tencionará o Conselho reagir a este tipo de violação dos direitos humanos fundamentais? Que tipo de medidas tencionará o Conselho tomar para garantir que o Tratado é respeitado em toda a União Europeia?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto ei ole valitettavasti käsitellyt tätä kysymystä, koska se ei kuulu neuvoston toimivaltaan. Ihmisoikeuksien edistäminen kuuluu kuitenkin Euroopan unionin prioriteetteihin. Unionin jäsenvaltioiden sitoutuminen perusoikeuksien kunnioittamiseen on myös kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan.

EU:n jäsenvaltiot ovat myös Euroopan neuvoston jäseniä ja siten sitoutuneet noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteita. On oletettavaa, että kun Euroopan unionin perusoikeusvirasto on perustettu ja toiminnassa, se tulee vahvistamaan unionin seuranta- ja tiedotusvalmiuksia ja näin ollen edistämään perusoikeuksien toteutumista mitä suurimmassa määrin.

On vielä kertaalleen todettava, että unionin sopimusten toimeenpanon valvonta kuuluu komissiolle, ei neuvostolle.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, meillä on kuitenkin ennakkotapauksia siitä, että neuvosto on nostanut asialistalleen yhden jäsenvaltion oletetut tai tulossa olevat ihmisoikeusrikkomukset. Kun Itävaltaan valittiin uusi hallitus, tietyt jäsenvaltiot ajoivat hallitusohjelman pohjalta neuvostossa läpi sanktioita Itävaltaa kohtaan. Tässä on nyt kuitenkin kyse konkreettisista päätöksistä, joita viralliset elimet Puolassa ovat tehneet eli hylänneet täysin asiallisen Youth-ohjelman rahoitushakemuksen täysin asiattomin perustein. Eikö tämä olisi neuvoston mielestä vähintään yhtä tärkeä kysymys kuin aikoinaan Itävallan hallitusohjelma, joka ei edes johtanut mihinkään konkreettisiin ihmisoikeusloukkauksiin?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, sen tapauksen jälkeen, johon kysyjä uskoakseni viittaa, unionin sopimuksissa on itse asiassa vahvistettu perusoikeuksien asemaa unionin toiminnassa. Minkäänlaisen ennakkotapauksen pohjalta ei kuitenkaan ole nyt suunniteltu toimia, ja tämän yhteisöohjelman toimeenpano ja sen kriteereihin liittyvät kysymykset kuuluvat luonnollisesti komissiolle.

  Presidente. Por não se encontrar presente o seu autor, a pergunta nº 8 caduca.

Pergunta n° 9 da Deputada Elena Valenciano Martinez-Orozco (H-0894/06)

Assunto: Conselho dos Direitos do Homem das Nações Unidas

O Conselho dos Direitos do Homem das Nações Unidas (CDHNU) concluiu o seu segundo período de sessões sem adoptar nenhuma das resoluções que foram propostas. Os debates foram dominados pelos Estados com um historial de atentados contra os direitos humanos que tiraram partido da ausência de liderança por parte dos Estados considerados defensores dos direitos humanos. Por outro lado, embora a reforma lhe confira poderes para agir com celeridade sempre que se verifiquem violações graves dos direitos humanos, o CDHNU não se pronunciou sobre a situação no Darfur, os ataques a civis no Sri Lanka ou as consequências da violência no Líbano e nos territórios ocupados.

Qual é a opinião do Conselho sobre os resultados da segunda sessão do Conselho dos Direitos do Homem das Nações Unidas? Que papel está disposto a assumir nas deliberações do CDHNU? Que medidas estão previstas para permitir que o CDHNU faça eficazmente face aos desafios com que está confrontado?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unioni on osallistunut aktiivisesti ihmisoikeusneuvoston ensimmäiseen ja toiseen istuntokauteen. Ihmisoikeusneuvoston olisi lunastettava kansainvälisen yhteisön sille asettamat korkeat odotukset ja käytettävä tehokkaita ja tuloksellisia työmenetelmiä voidakseen täyttää kaikki tehtävänsä.

Euroopan unioni uskoo olevan vielä liian aikaista, jotta ihmisoikeusneuvoston toimintaa voitaisiin kunnolla arvioida. Olemme perustamassa uutta elintä, jolla on uudet työmenetelmät ja prosessit, ja tämä vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja luovuutta. Ihmisoikeusneuvoston laaja toimeksianto kattaa ennaltaehkäisyn, yhteistyön ja voimavarojen rakentamisen, mutta myös merkittävänä osana kiireelliset ihmisoikeustilanteet. Uuden elimen keskeisinä osatekijöinä ovat yhteistyö ja vuoropuhelu, jotka sisältyvät YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan, jolla ihmisoikeusneuvosto perustettiin. EU aikoo näin ollen jatkaa vakaasti yhdessä muiden kanssa tässä hengessä ja toivoo, että myös muut tahot ovat sitoutuneita samalla tavoin.

EU:n näkemys ihmisoikeusneuvoston toisesta istuntokaudesta on, että vuoropuhelujen käyminen sekä aihekohtaisista että maakohtaisista tilanteista erityismenettelyjen yhteydessä ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa oli hyvin myönteinen saavutus. Lisäajan antaminen erityismenettelyille oli merkittävä parannus ihmisoikeusneuvoston käytännöissä. Vuoropuhelujen laatu ja suuri osallistujamäärä korostivat keskeistä asemaa, joka erityismenettelyillä ja ihmisoikeusvaltuutetulla on ihmisoikeusjärjestelmässä, muun muassa niin, että keskustelut tuodaan lähemmäs käytännön todellisuutta ja toimivat varhaisvaroituksena. Tulevissa istunnoissa on jatkettava tämän työn kehittämistä.

EU on tyytyväinen kansalaisjärjestöjen aktiiviseen osallistumiseen niin aihekohtaisista kuin maakohtaisistakin tilanteista käytyyn keskusteluun. EU tukee edelleen niiden aktiivista osallistumista kaikkeen ihmisoikeusneuvoston työskentelyyn. EU tuki ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajan de Alban ponnisteluja laatia ihmisoikeusneuvoston tuloksista konsensukseen perustuva konkreettinen omnibus-päätöslauselma aihekohtaisista kysymyksistä ja kiireellisistä ihmisoikeustilanteista. EU on pahoillaan siitä, etteivät tekstiä koskeneet neuvottelut johtaneet yhteisymmärrykseen. EU kannattaa konsensukseen perustuvaa lähestymistapaa aina kun se on mahdollista ja teki tätä varten kovasti töitä ihmisoikeusneuvoston toisella istuntokaudella. Jatkamme tämän suuntaisia toimia tulevaisuudessakin.

EU:lle oli pettymys, ettei Darfurissa sattuneiden erittäin vakavien ihmisoikeusloukkauksien osalta päästy konkreettisiin tuloksiin. Neuvoston toimet ovat myös tarpeen muissa kiireellisissä tilanteissa, kuten Sri Lankan tilanteessa. EU aikoo jatkaa aktiivista toimintaansa, jotta ihmisoikeusneuvosto voisi täyttää kaikki toimeksiantoonsa liittyvät tehtävät tulevina istuntokausina.

  Manuel Medina Ortega (PSE), Autor suplente. – Muchas gracias, señora Presidenta en ejercicio del Consejo, por responder a esta pregunta. En este momento nos encontramos con el problema de que el Consejo de Derechos Humanos de las Naciones Unidas adolece de los mismos defectos que la Comisión de Derechos Humanos, concretamente su incapacidad para adoptar resoluciones.

La Unión Europea y sus Estados miembros, sobre todo los que son miembros del Consejo de Derechos Humanos, pueden contribuir a superar esta situación. Concretamente, mañana, 15 de noviembre, se celebra una reunión especial sobre la violación de los derechos humanos por parte de Israel en los territorios ocupados, y del 27 de noviembre al 8 de diciembre el Consejo retoma sus decisiones.

¿Piensa la Presidencia en ejercicio del Consejo que los Estados de la Unión Europea podrán impulsar la consecución de resultados en estas dos reuniones pendientes?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, unionilla on tärkeä asema ihmisoikeusneuvoston työssä, ja nyt käynnissä ovat valmistelut neuvoston kolmatta istuntoa varten. Tämä kolmas istunto keskittyy ennen kaikkea neuvoston toimintatapojen ja työtapojen muodostamiseen. Unioni osallistuu parhaillaan hyvin aktiivisesti Genevessä tapahtuviin valmisteluihin. Myös neuvoston tulevasta asialistasta keskustellaan. EU pyrkii ajamaan näissä neuvotteluissa aktiivisesti omia tavoitteitaan, esimerkiksi turvaamaan erityismekanismijärjestelmän säilymisen ja vahvistumisen. Lisäksi unioni osallistuu keskusteluihin uuden määräaikaistarkastelun luomisesta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – Ponia ministre, su Europos Parlamento Žmogaus teisių pakomitečio delegacija man teko dalyvauti pirmoje Jungtinių Tautų Žmogaus teisių tarybos sesijoje ir matyti, kaip Europos Sąjungos valstybės derina savo poziciją, bando kalbėti vienu balsu. Mano klausimas jums toks: kokius klausimus Suomijos pirmininkavimo metu Europos Sąjunga inicijavo, kad jie būtų svarstomi Žmogaus teisių taryboje?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, jos kysyjä viittaa ihmisoikeusneuvoston toimintatapojen kehittämiseen, niin kuten äsken totesin, tämä kysymys on pääaiheena kolmannessa istunnossa ja unioni osallistuu hyvin aktiivisesti näihin valmisteluihin. Ihmisoikeusneuvostossa on ollut jo käsittelyssä muutamia asioita, jotka ovat olleet EU:n omia aloitteita, mutta kaikki nämä toisen istunnon aikana tehdyt aloitteet siirrettiin marras-joulukuussa pidetyn istunnon alkuun ja sitä koskevat valmistelut ovat nyt käynnissä.

  Presidente. Pergunta n° 10 do Deputado Chris Davies (H-0895/06)

Assunto: Acordo de associação UE-Israel

Quando efectuou o Conselho a mais recente avaliação das acções conduzidas por Israel nos territórios palestinos ocupados, no sentido de averiguar a sua conformidade com os princípios da Carta das Nações Unidas e, em especial, com o respeito dos direitos do Homem, dos princípios democráticos e da liberdade económica, conforme exigido pelo Acordo de Associação UE-Israel?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, neuvosto arvioi Lähi-idän tilannetta säännöllisesti, viimeksi istunnoissaan 17. lokakuuta ja 13. marraskuuta. Neuvosto antoi näissä yhteyksissä päätelmät. Niissä selvitettiin neuvoston kantaa eri kysymyksiin. Lisäksi niissä tuotiin esille neuvoston huolenaiheet myös Israelin suhteen, sekä seikat, joilta osin se haluaisi Israelin toteuttavan erilaisia toimia.

Neuvosto ottaa nämä asiat esille Israelin kanssa EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen puitteissa säännöllisesti Israelin kanssa järjestettävissä kokouksissa. Viimeksi tähän tarjoutui tilaisuus EU:n ja Israelin assosiaationeuvoston kokouksessa 13. kesäkuuta 2006. Ihmisoikeustyöryhmän 7. kesäkuuta 2006 pitämässä kokouksessa voitiin käydä syvempää keskustelua EU:n Israelia koskevista erityishuolenaiheista. Myös poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön alakomitean toisessa kokouksessa 9. marraskuuta käsiteltiin paljolti näitä aiheita.

  Chris Davies (ALDE). – Mr President, what is going in Gaza amounts to nothing less than sheer bloody slaughter. Just how many Palestinians have to die before the Council recognises that Israel might be in breach of the human rights requirements of the Association Agreement?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, Gazan ja Lähi-idän tilanteesta keskusteltiin viimeksi eilen pidetyssä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden kokouksessa, jossa annettiin tätä tilannetta koskevat päätelmät.

Unioni on ollut erityisen huolestunut Gazan huonosta humanitaarisesta tilanteesta. Unioni on antanut sekä omaa humanitaarista tukeaan että myös useissa eri yhteyksissä ottanut Israelin kanssa säännöllisesti esille toimenpiteitä, joita tarvittaisiin humanitaarisen tilanteen parantamiseksi.

  Presidente. Por não se encontrar presente o seu autor, a pergunta nº 11 caduca.

Pergunta n° 12 do Deputado Brian Crowley (H-0902/06)

Assunto: Relações UE/Balcãs

Pode o Conselho indicar que medidas concretas foram este ano adoptadas em matéria de estreitamento das relações políticas e económicas entre a União Europeia e os Estados balcânicos?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, neuvosto on toiminut jatkuvasti varmistaakseen, että unioni on jatkossakin sitoutunut Länsi-Balkanin maiden lähentymiseen Eurooppaan. Se vahvisti maaliskuussa 2006 annetussa Salzburgin julistuksessa täyden tukensa vuoden 2003 Thessalonikin huippukokouksessa esitetylle toimintasuunnitelmalle sekä vakaus- ja assosiaatioprosessin etenemiselle.

Yhtenä tämän kauden suurimmista haasteista on ollut tuen varmistaminen YK:n erityislähettilään Martti Ahtisaaren johdolla käynnissä oleville neuvotteluille Kosovon asemasta. Neuvotteluissa on käsitelty myös EU:n tulevan aseman ja läsnäolon suunnittelua erityisesti poliisitoimen, oikeusvaltion ja talouden alalla.

Montenegron kansanäänestyksen ja Montenegron tasavallan itsenäiseksi julistautumisen jälkeen Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot sopivat kehittävänsä suhteitaan Montenegroon suvereenina ja itsenäisenä valtiona, ja kehottivat sekä Serbiaa että Montenegroa jatkamaan suoraa ja rakentavaa vuoropuhelua tulevista suhteistaan.

Neuvosto piti myönteisenä sitä, että Montenegron tasavallassa pidetyt vaalit sujuivat rauhanomaisesti ja ongelmitta, sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen uudelleen aloittamista. Neuvosto tähdensi, että neuvottelujen tahti ja loppuun saattaminen riippuvat erityisesti Montenegron edistymisestä tarvittavien uudistusten toteutumisessa.

Työtä jatkettiin Bosnia ja Hertsgovinan kanssa tehtävää vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen saattamiseksi päätökseen. Neuvosto korosti lokakuun alussa pidettyjen vaalien jälkeen, että vastikään valittujen poliittisten instituutioiden on vauhditettava kaikkien niiden uudistusten täytäntöönpanoa, joita sopimuksen tekeminen edellyttää. Neuvosto piti myönteisenä myös Javier Solanan ja Olli Rehnin raporttia, joka käsitteli EU:n läsnäolon vahvistamista Bosnia ja Hertsgovinassa. Läsnäolon vahvistamisen tarkoituksena on valmistella ja toteuttaa siirtyminen nykyjärjestelystä kohti suurempaa paikallista vastuuta.

Neuvotteluja Serbian kanssa jatketaan heti, kun sen on todettu tekevän täysimääräistä yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen ICTYn kanssa. Neuvosto toisti, että rauhanomainen ja vauras Serbia, joka on täysin liittynyt Euroopan kansakuntien joukkoon, on hyvin tärkeä koko alueen vakaudelle.

Vuoden 2003 Thessalonikin huippukokouksessa ja vuoden 2006 Salzburgin kokouksessa annettujen sitoumusten mukaisesti neuvosto on pyrkinyt tekemään EU:hun lähentymisestä konkreettisempaa muun muassa lisäämällä ihmisten välisiä yhteyksiä kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa tehtävien viisumin myöntämisen helpottamista koskevien sopimusten avulla. Neuvotteluvaltuudet kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa tehtäviä viisumin myöntämisen helpottamista koskevia sopimuksia varten hyväksyttiin eilen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostossa. Samoin hyväksyttiin neuvotteluvaltuudet takaisinottoa koskevia sopimuksia varten Bosnia ja Hertsgovinan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Serbian kanssa. Albanialla on jo takaisinottosopimus EU:n kanssa.

Neuvottelut kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa aloitetaan Brysselissä marraskuun viimeisenä päivänä. Tarkoituksena on saattaa neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian.

Neuvosto tuki edelleen alueellista yhteistyötä ja erilaisten alueellisten foorumien paikallista vastuuta, ei vähiten Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen uudistamista ja laajentamista kaikkiin Balkanin valtioihin. Neuvosto piti myönteisenä Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen parafointia 9. marraskuuta kaikissa Balkanin alueen valtioissa, Bosnia ja Hertsgovinaa ja Serbiaa lukuun ottamatta. Neuvosto odottaa, että vapaakauppasopimus allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti 19. joulukuuta CEFTA-huippukokouksen aikana Bukarestissa.

  Brian Crowley (UEN). – President-in-Office, thank you for that very comprehensive answer.

I should like to focus on two other areas you spoke about in your response. Firstly, with regard to the role of Martti Ahtisaari in Kosovo and how that links in with the commitments from the European Union under the common foreign and security policy, what kind of money is being given for the rejuvenation of the police force and the judiciary within that area?

Secondly, has there been any further discussion of an idea that originally came from Croatia concerning the creation of a new semi-single market within the former republics of the Yugoslav Republic in order to try and create economic regeneration within that area itself, and has the EU been asked to participate or to advise with regard to any parts of that?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, on toki muistettava, että erityisedustaja Martti Ahtisaaren työ Kosovon statusratkaisun löytämiseksi on nimenomaan YK:n alaisuudessa tehtävää työtä. Unioni kuitenkin tukee voimakkaasti Ahtisaaren toimia ja toivoo, että statuskysymykseen löytyy ratkaisu. On erittäin tärkeää, että vakaus alueella pystytään säilyttämään ja että kyetään luomaan pitkäjänteiset kehitysedellytykset. Euroopan unioni valmistautuu monipuoliseen läsnäoloon ja tukeen myös Kosovossa sen jälkeen, kun statusratkaisusta on päästy päätökseen.

Kysyjän jälkimmäisen kysymyksen osalta viittaan alkuperäisen vastaukseni analyysiin vapaakauppasopimuksesta. Vapaakauppasopimusta koskevat hankkeet ovat hyvin pitkällä ja me odotamme, että se allekirjoitetaan nyt joulukuussa.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – Frau Ratspräsidentin! Inwieweit sind die Behörden vor Ort in den Westbalkanländern und auch in den von Ihnen genannten Ländern bereit, im Hinblick auf eine gemeinsame Sicherheits- und Außenpolitik, aber auch vor allem bei der Bekämpfung des organisierten Verbrechens wirklich mit der Europäischen Union zusammenzuarbeiten?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, nämä kysymyksen esittäjän esille nostamat asiat, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ovat luonnollisesti olennaisia Euroopan unionin yhteistyön alueita. On selvää, että kun vakaus- ja assosiaatioprosessi tai jopa jäsenyysneuvotteluprosessi on käynnissä tai alkaa, niin viimeistään siinä vaiheessa on oltava voimakkaasti sitoutunut myös näihin yhteistyöaloihin.

Kun kysymyksen esittäjä tiedustelee sitä, miten voimakkaasti näissä Länsi-Balkanin maissa viranomaiset ovat sitoutuneita tähän, niin on toki todettava, että varmasti maiden välillä on eroja suhtautumisessa myös tällä alueella.

  Presidente. Pergunta n° 13 do Deputado Liam Aylward (H-0904/06)

Assunto: Programas de eficiência energética da União Europeia

O Conselho pode indicar as medidas que prossegue a nível da União Europeia para promover os programas de eficiência energética?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yhteisön energiapolitiikka perustuu kolmeen pilariin: toimitusvarmuuteen, kilpailukykyyn ja ympäristön kestävyyteen. Energiatehokkuudella edistetään näiden yhteisön energiapolitiikan kolmen päätavoitteen saavuttamista. Tähän pyritään esimerkiksi parantamalla toimitusvarmuutta ulkoista riippuvuutta vähentämällä. Samoin on tärkeää parantaa kilpailukykyä Euroopan unionissa siten, että kehitetään uusia energiatehokkuusteknologioita, vahvistetaan unionin teollisuuden asemaa energiatehokkaiden tuotteiden ja palvelujen alalla sekä alennetaan yritysten ja viranomaisten energiakustannuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi on myös edistettävä ympäristön kestävyyttä siten, että vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita joidenkin energiamuotojen käytöstä aiheutuu.

Energiatehokkuutta ja energian säästöä voidaan pitää sekä yhteisön energiapolitiikan kulmakivenä että ensisijaisena tavoitteena, johon neuvosto on jo pitkään ollut sitoutunut. Tätä sitoumusta kuvaavat hyvin ne lainsäädäntötoimet ja muut toimet, jotka on äskettäin hyväksytty tai jotka aiotaan hyväksyä energiatehokkuuteen ja energian säästöön liittyvissä neuvoston päätelmissä sekä maaliskuun ja kesäkuun 2006 Eurooppa-neuvoston kokouksissa hyväksytyissä puheenjohtajan päätelmissä.

Tutkimus- ja kehitystyön osalta neuvosto haluaisi kiinnittää parlamentin jäsenen huomion seitsemättä puiteohjelmaa koskevaan ehdotukseen, josta on käyty tiiviitä keskusteluja Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä. Energiatehokkuus kuuluu niihin energiatavoitteisiin, joita on tarkoitus edistää. Erityistä huomiota aiotaan kiinnittää energian järkevää ja tehokasta käyttöä koskevien näkökohtien koordinointiin puiteohjelmassa sekä muissa yhteisön politiikoissa ja ohjelmissa.

Kuten varmasti tiedätte, neuvosto on jo omasta puolestaan hyväksynyt 26. lokakuuta pidetyissä kolmikantaneuvotteluissa saavutetut tulokset, joilla seitsemännestä puiteohjelmasta pyritään pääsemään sopimukseen toisessa käsittelyssä. Uskon, että neuvoston ja parlamentin välinen hyvä yhteistyö jatkuu ja että seitsemäs puiteohjelma voidaan hyväksyä tämän vuoden loppuun mennessä.

Olette varmasti myös tietoinen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta 2007–2013, joka on äskettäin hyväksytty ja julkaistaan virallisessa lehdessä aivan lähitulevaisuudessa. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman piiriin kuuluvan älykäs energiahuolto -ohjelman talousarvio on aiempaa suurempi, joten sen avulla on paremmat mahdollisuudet toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä energiatehokkuuden alalla.

Niiden lainsäädäntötoimien ja muiden toimien joukosta, jotka on äskettäin hyväksytty tai jotka aiotaan pian hyväksyä, voidaan erityisesti mainita vuonna 2005 annettu parlamentin ja neuvoston direktiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista sekä vuonna 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista. Nämä kaksi kunnianhimoista säädöstä samoin kuin komission hyväksymässä energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa luetellut toimet yhdessä edistävät komission esittämän 20 prosentin suuruisen energiansäästöpotentiaalin toteuttamista vuoteen 2020 mennessä.

Neuvoston 23. marraskuuta pidettävässä kokouksessa käydään periaatekeskustelu komission asiakirjasta Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma – mahdollisuuksien toteuttaminen ja annetaan tätä komission asiakirjaa koskevat neuvoston päätelmät. Näillä päätelmillä neuvosto pyrkii antamaan komissiolle, jäsenvaltioille ja muille sidosryhmille ohjeita komission toimintasuunnitelmassa lueteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten. Komission toimintasuunnitelmassa ehdotettujen monien toimien toteuttaminen kuuluu neuvoston lähivuosien painopistealueisiin.

  Brian Crowley (UEN), deputising for the author. – President-in-Office, thank you for the response to the question. I have two very brief supplementaries in regard to that.

President Barroso said here today in Parliament that climate change and energy are some of the main challenges facing the European Union over the next ten years. One of the elements relating to energy efficiency is that if you turn off your television properly instead of leaving it on standby, you can save 25% of the electricity that is normally used for a television. Maybe, when we speak about design and energy-efficient design, those kinds of design features should be taken out of televisions and radios and computers, so that there is no standby.

Secondly, concerning the Stern report on economic environmental matters, I know you cannot speak on behalf of Finland but I also know it has one of the best records on alternative energy use and recovery of energy. The Stern report is quite explicit on the economic savings that can be made with regard to energy efficiency. Can we see legislative programmes directed towards that?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, ilmastomuutos on koko ajan noussut painoarvoltaan paitsi Euroopan unionin sisäisissä keskusteluissa myös unionin suhteissa kolmansien maiden kanssa, ja oli esimerkiksi merkittävää, että ilmastokysymykset olivat niin ikään esillä ASEM-huippukokouksen julkilausumassa. Samoin ilmastopolitiikka tulee olemaan esillä ensi keväänä Eurooppa-neuvostossa.

Kansainvälinen energiajärjestö on arvioinut, että energiankulutus maailmassa olisi kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana noin kolmanneksen enemmän, jollei toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi olisi tehty. Se osoittaa, että toimet energiatehokkuuden parantamiseksi vaikuttavat energian käytön kasvuun sitä vähentävästi, joten niiden toteuttaminen on tärkeää. Unionin osalta on vielä todettava, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja sen suhteen, missä määrin energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä on jo tehty tai ei ole tehty.

  Presidente. Pergunta n° 14 do Deputado Eoin Ryan (H-0906/06)

Assunto: Ajuda da UE a Moçambique

Pode o Conselho informar qual o montante que a União Europeia disponibilizou para ajudar o povo de Moçambique, através dos programas comunitários de ajuda ao desenvolvimento, no ano de 2006?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yhteisön kehitysyhteistyö Mosambikin samoin kuin muidenkin AKT-maiden kanssa toteutetaan Euroopan kehitysrahaston kautta. Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpano puolestaan kuuluu komissiolle, joka on oikea taho vastaamaan esitettyyn kysymykseen.

Voidaan kuitenkin todeta, että Mosambik on yksi suurimmista EU:n kehitysyhteistyön vastaanottajamaista AKT-maissa ja sen rahoitusosuus EKR:ssa on myös yksi Afrikan suurimmista. Saamiemme tietojemme mukaan Mosambikin tämän vuoden määrärahat ovat noin 165 miljoonaa euroa. Euroopan kehitysrahaston maksatusten osalta oikea taho antamaan tietoja on komissio, joten kysyjää kehotetaan kääntymään tässä asiassa myös toimivaltaisen elimen puoleen.

  Brian Crowley (UEN), deputising for the author. – I just wish to say that I understand that there is a cross-over here between the different rules. However, Mozambique is Ireland’s biggest destination for development aid money and the reason is that the Irish Government works very closely with the Clinton Foundation in tackling disease, including AIDS, as well as giving education on the ground.

Would the Council consider giving more support to foundations like the Clinton Foundation, which has proven to be so successful in individual countries?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, Mosambikin merkittävä asema kehitysyhteistyön vastaanottajana kuvaa tietenkin hyvin maassa viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunutta rauhallista kehitystä ja onnistunutta siirtymää konfliktin jälkeen.

Siltä osin, kun kysyjä viittaa Euroopan kehitysrahastosta tai yhteisön talousarviosta tapahtuvaan lisärahoitukseen Clintonin säätiöön, tästä vastaa luonnollisesti komissio. Voidaan kuitenkin todeta, että uskoakseni useat jäsenvaltiot ovat kansallisessa kehitysyhteistyössään tukemassa myös tämänkaltaista toimintaa, ja kun kysyjä viittasi Irlannin esimerkkiin, Suomen kehitysyhteistyöstä vastaavana ministerinä voin todeta, että myös Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä Mosambikilla on merkittävä rooli.

Euroopan unionin, siis yhteisön ja jäsenvaltioiden yhteinen läsnäolo Mosambikissa on siis verraten merkittävää, sillä niin kuin totesin, jo yhteisön talousarviossa Mosambikin määrärahat ovat 165 miljoonaa euroa, ja jäsenmaiden kansallinen läsnäolo ja panostus ovat varmasti myös hyvin tuntuvia.

  Presidente. A pergunta n° 15 foi retirada.

Pergunta n° 16 do Deputado Robert Evans (H-0913/06)

Assunto: Islândia

Que negociações teve o Conselho com a República da Islândia no que se refere ao abate de baleias?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat".

Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä.

Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla.

Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet.

  Robert Evans (PSE). – I thank the President-in-Office for her answer. It was perhaps more than I expected and I am very grateful.

Iceland, as she and everyone here knows, is not a member of the European Union; it is, however, a member of EFTA and a member of Schengen – although that is obviously not related to this. However, it really proves the point that Iceland has close connections with the EU. I would urge the President-in-Office, in the time that she and her successors have left, to do everything they can to urge Iceland to not continue with the unnecessary and, I would say, cruel slaughter of one of the world’s great mammals for unproven reasons. I applaud what the President-in-Office has said about not allowing whaling in Community waters and banning the import of whale products.

Keep up the good work and push the Icelandic authorities even further.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, kysymykseen ei oikeastaan liittynyt kysymystä vaan ennemminkin kommentti ja kommentista lämpimät kiitokset. Totean kuitenkin vielä tulevista toimenpiteistä, että kysymyksestä siis keskustellaan tällä hetkellä nimenomaan Kansainvälisessä valaanpyyntikomissiossa. Sen seuraava vuosikokous pidetään Yhdysvalloissa ensi toukokuussa, ja on aivan varmaa, että ainakin tähän asiaan aktiivisesti ja kielteisesti unionin tavoin suhtautuneet like-minded-maat haluavat, että kokouksessa keskustellaan myös Islannin pyynnistä, joten tämä asia tulee olemaan keskustelujen kohteena.

  Presidente. As perguntas que, por falta de tempo, não obtiveram resposta obtê-la-ão ulteriormente por escrito (ver Anexo).

O período de perguntas está encerrado.