Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2004/0001(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0375/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0375/2006

Keskustelut :

PV 15/11/2006 - 3
CRE 15/11/2006 - 3

Äänestykset :

PV 15/11/2006 - 7.1
CRE 15/11/2006 - 7.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0490

Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 15. marraskuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

3. Palvelut sisämarkkinoilla (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on ensimmäisenä keskustelu sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan suosituksesta toiseen käsittelyyn (A6-0375/2006) neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi palveluista sisämarkkinoilla (10003/4/2006 C6-0270/2006 2004/0001 (COD)) (Esittelijä: Gebhardt).

 
  
MPphoto
 
 

  Evelyne Gebhardt (PSE), esittelijä.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, päätämme tänään palveludirektiivikeskustelun, jota Euroopan parlamentissa on käyty yli kaksi vuotta. Voimme mielestäni olla täysin tyytyväisiä tämän asian parissa tekemäämme työhön ja olla siitä ylpeitä.

En ole tietenkään ainoa, joka on työskennellyt asian parissa. Monet kollegani ovat tehneet oman osuutensa varmistaakseen yhteistyön onnistumisen. Haluan mainita muutaman henkilön, joita kiittämällä haluan osoittaa kiitokseni kaikille, jotka varmistivat hyvän yhteistyön. Haluan näin ollen kiittää oman ryhmäni jäseniä Goebbelsiä, Swobodaa, van Lanckeria ja McCarthya, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsentä Thysseniä, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jäseniä Jonckheeria ja Rühleä sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jäsentä Jäätteenmäkeä. He kaikki myötävaikuttivat voimakkaasti menestyksekkääseen työskentelyymme.

Haluan kuitenkin mainita erityisesti vielä yhden henkilön – PPE-DE-ryhmän varjoesittelijän Harbourin.

(Suosionosoituksia)

Jäsen Schulz pyysi minua eilen illalla välittämään myös hänen kiitoksensa hyvästä yhteistyöstä, sillä parlamentissa vallinneiden mielipide-erojen vuoksi ei ollut helppoa laatia yhteistä tekstiä, jolle saadaan laaja kannatus ja joka ei aiheuta eripuraa parlamentin ja Euroopan unionin kansalaisten välillä. Ei ollut myöskään itsestään selvää, että tämä urotyö saadaan tehtyä.

Rakentava yhteistyömme on havaittavissa myös tekstissä, josta tänään keskustelemme. Yhteistyön ansiosta työntekijöiden ja kuluttajien sekä talouden edut saatiin sovitettua yhteen. Tällä tekstillä olemme todellakin onnistuneet asettamaan ihmiset entistä keskeisempään asemaan politiikassa. Euroopan parlamentin tulevan työn kannalta meidän on mielestäni oleellista tehdä täysin selväksi, että laadimme politiikkaa ihmisiä, Euroopan unionin kansalaisia varten. Talous ja vakaus ovat tärkeitä asioita, mutta kaikkein tärkeimpiä ovat ihmiset, joita varten politiikkaa harjoitetaan.

Laatimallamme yhteisellä tekstillä olemme alkuperämaaperiaatteen poistamalla onnistuneet suojelemaan työntekijöiden oikeuksia – työoikeutta, sosiaalioikeutta, kuluttajansuojaoikeutta ja muita tärkeitä oikeuksiin liittyviä asioita – sekä varmistamaan, että laatimastamme direktiivistä tulee myönteinen säädös. Meidän oli erittäin tärkeää varmistaa, että työntekijöiden oikeuksia edistetään ja että siten estetään epäterve kilpailu jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmien välillä.

Poistamalla 24 ja 25 artiklan varmistimme, ettei palveludirektiivi vaikuta työntekijöiden lähettämisestä annettuun direktiiviin eikä kyseenalaista sitä ja että voimme tehdä tällä alalla hyvää yhteistyötä. Poistamalla aivan oleellisia yleishyödyllisten palvelujen osia palveludirektiivin soveltamisalasta olemme ratkaisseet todella suuren ongelman. Palveludirektiivihän on oikeastaan kaupallisia palveluja koskeva direktiivi, mikä tarkoittaa, etteivät terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut, joihin sovelletaan niihin liittyvien erityisetujen vuoksi aivan toisenlaisia vaatimuksia, kuulu direktiivin soveltamisalaan.

Sen lisäksi, että olemme tehneet jotakin työntekijöiden hyväksi, olemme huolehtineet siitä, että myös talous ja palveluntarjoajat hyötyvät palveludirektiivistä. Olemme varmistaneet, että palveluntarjoajien vapaa liikkuvuus rajojen yli helpottuu huomattavasti. Olemme toteuttaneet tämän esimerkiksi vahvistamalla tosiasiassa palvelujen tarjoamisen vapautta koskevan periaatteen sekä tekemällä täysin selväksi, että jäsenvaltioiden protektionististen toimien on loputtava ja että keskitetyillä asiointipisteillä on tarkoitus helpottaa palveluntarjoajien liikkumista Euroopan unionissa.

On vielä muutama asia, joista meidän on keskusteltava parlamentissa ja joista olemme jo keskustelleetkin. Komissio voi uskoakseni antaa tänään tärkeän vastauksen näihin kysymyksiin. Se voi nimittäin selkeyttää muutamaa mielestämme aivan oleellista asiaa, jotka liittyvät etenkin työoikeuteen, sosiaalisiin oikeuksiin, rikosoikeuteen ja ohjeisiin, joita komission on annettava palveludirektiivin nojalla ja joissa se ei tietääkseni esitä tulkintoja palveludirektiivin täytäntöönpanosta. Komissio huolehtii siitä, että palveludirektiivistä on hyötyä jäsenvaltioille. Tekstien tulkitseminen on tuomioistuimen eikä komission tehtävä. Komissio on ymmärtänyt tämän, ja voimme olla tilanteeseen tyytyväisiä.

Arvoisa puhemies, odotan nyt erittäin innokkaana komission seuraavaksi antamaa selvitystä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, toisessa käsittelyssä toimitettava palveludirektiiviä koskeva äänestys on virstanpylväs Euroopan parlamentin historiassa, eikä pelkästään siksi, että tämä direktiivi on tärkeä Euroopan unionin kansalaisille ja yrityksille, vaan myös siksi, että parlamentti on ollut johtavassa asemassa tässä lainsäädäntöprosessissa.

Palveludirektiivi on epäilemättä oleellinen osatekijä pyrkimyksissämme tehostaa Euroopan taloutta ja vapauttaa palvelujen sisämarkkinoiden potentiaali.

Nyt käsiteltävänä oleva teksti tuo todellista lisäarvoa sisämarkkinoille. Sillä vähennetään byrokratiaa, poistetaan esteitä sekä parannetaan yritysten ja kuluttajien oikeusvarmuutta. Sillä luodaan vankka perusta uusille sisämarkkinapuitteille sekä vaikutetaan myönteisesti sijoittautumisvapauteen ja uusien yritysten perustamiseen.

Tämä on ratkaisevaa, jotta voidaan edistää yrittäjyyttä sekä lisätä kasvua ja työllisyyttä. Palveluntarjoajat voivat luottaa siihen, että lupajärjestelmät ovat oikeudenmukaisia ja avoimia ja että menettelyt ovat ripeitä ja yksinkertaisia. Heillä on mahdollisuus saada tietoa ja hoitaa hallinnolliset muodollisuudet keskitettyjen asiointipisteiden kautta missä jäsenvaltiossa tahansa ja myös elektronisessa muodossa. Tämä yksinkertaistaa ja nopeuttaa uusien yritysten perustamista sekä vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia, eikä tällöin tarvitse olla tekemisissä eri viranomaistasojen kanssa.

Direktiivi tuo lisäksi tervetulleen piristysruiskeen rajatylittävään palvelujen tarjoamiseen. Palvelujen tarjoamisen vapautta koskevassa uudessa säännöksessä, jolla oli keskeinen merkitys ensimmäisessä käsittelyssä tehdyssä kompromississa, taataan palveluntarjoajien oikeudet palvelutoiminnan vapaaseen aloittamiseen ja harjoittamiseen mutta annetaan jäsenvaltioiden kuitenkin asettaa tärkeimmät vaatimuksensa tietyissä selkeästi määritellyissä tilanteissa. Tämä lisää varmasti palveluntarjoajien ja kuluttajien oikeusvarmuutta.

Merkityksellistä on se, että direktiivissä säädetään jäsenvaltioiden velvoitteista tehdä keskenään yhteistyötä ja avustaa toisiaan, jotta voidaan varmistaa yritysten asianmukainen ja tehokas valvonta kaikkialla Euroopan unionissa sekä välttää tarkastusten päällekkäisyys.

Nämä kolme osatekijää – sijoittautumisen yksinkertaistaminen, palvelujen tarjoamisen vapaus sekä jäsenvaltioiden keskinäinen avunanto ja yhteistyö – ovat aina olleet keskeisessä asemassa palvelumarkkinoiden avaamista koskevissa komission toimissa. Euroopan parlamentin kannalla on ollut ratkaiseva merkitys pyrittäessä saavuttamaan laaja yksimielisyys näistä asioista.

Parlamentti on osoittanut palveludirektiivin käsittelyssä olevansa valmis tekemään tasapainoisia kompromisseja erittäin vaikeista kysymyksistä ja myös pystyvänsä siihen. Ensimmäisessä käsittelyssä otitte selvästikin ohjat käsiinne ja mahdollistitte tavoitteenamme olleen laajan yksimielisyyden.

Neuvoston oli hankala päästä asiasta yksimielisyyteen. Joidenkin jäsenvaltioiden oli erittäin vaikea hyväksyä herkkä kompromissinne ehdotuksen soveltamisalasta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevasta järjestelystä. Yhteinen kanta hyväksyttiin lopulta, kun komissio ja puheenjohtajavaltio olivat puolustaneet tarmokkaasti parlamentissa tehtyä kompromissia. Neuvoston yhteisessä kannassa kunnioitetaan ja noudatetaan parlamentin poliittista kompromissia. Kompromissiin on tehty vain vähäisiä muutoksia lähinnä oikeudellisen selkeyden lisäämiseksi.

Tiedätte hyvin, että yhteisessä kannassa huomioon otettu kompromissi on erittäin herkkä ja hauras. Pyrkimykset avata teksti uudelleen aiheuttaa epäilemättä uuden keskustelun neuvostossa ja vaarantaa saavutetun kompromissin. Kehotan parlamenttia myöntämään, että yhteisessä kannassa myötäillään tiiviisti parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämää näkemystä, ja pyydän, ettei parlamentti pyri tekemään tarkistuksilla enää uusia muutoksia. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa 23. lokakuuta 2006 toimitettu äänestys osoittaa, että tämä on mahdollista.

Tässä vaiheessa ei ole "teknisiä" eikä "pieniä" tarkistuksia.

Tiedän, että valiokunnassa ennen äänestystä käydyissä keskusteluissa otettiin esiin tiettyjä institutionaalisia ja oikeudellisia kysymyksiä, joista jotkut parlamentin jäsenet ovat huolissaan. Haluan tässä yhteydessä esittää seuraavat toteamukset käsitelläkseni huolenaiheita, jotka jotkut teistä ovat maininneet.

Kartoitettaessa kansallisia vaatimuksia, joita jäsenvaltiot soveltavat muista jäsenvaltioista tarjottaviin palveluihin, neuvosto on pyytänyt komissiota analysoimaan näiden vaatimusten soveltamista ja antamaan ohjeita, ja komissio tekee parhaansa suoriutuakseen tästä tehtävästä. Komissiolle ei myönnetä tässä yhteydessä lisävaltuuksia, vaan se voi tarvittaessa antaa EY:n perustamissopimuksen nojalla suosituksia ja lausuntoja perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista. Komission antamilla ohjeilla ainoastaan autetaan jäsenvaltioita panemaan palveludirektiivi asianmukaisesti täytäntöön. Niissä ei esitetä oikeudellisesti sitovia tulkintoja direktiivistä, sillä se on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tehtävä, eikä muuteta palveludirektiivin säännöksiä, sillä se on taas Euroopan parlamentin ja neuvoston tehtävä. Komissio hoitaa tämän tehtävänsä avoimesti tiiviissä yhteistyössä muiden toimielinten kanssa. Se tiedottaa nimenomaisesti Euroopan parlamentille säännöllisesti analyysinsa tuloksista ja jatkotoimista.

Mitä tulee tarpeeseen pohtia uusia yhdenmukaistamistoimia, komissio arvioi tulevan palveludirektiivin tarkistuksen yhteydessä, onko palvelualalla toteutettava lisätoimia ja millaiset toimet olisivat asianmukaisia. Komissio tutkii erityisesti, onko tiettyjä palveluja tai asioita yhdenmukaistettava edelleen.

Komissio ottaa tässä arvioinnissa huomioon etenkin ne ehdotukset, jotka Euroopan parlamentti teki direktiivin ensimmäisessä käsittelyssä. Komissio tekee tarvittaessa lainsäädännön parantamista koskevan periaatteemme mukaisesti konkreettisia ehdotuksia, jotka koskevat myös yhdenmukaistamista silloin, kun se on perusteltua.

Palveludirektiivin vaikutuksesta työoikeuteen totean, että Euroopan parlamentti ja neuvosto halusivat välttää palveludirektiivin vaikutukset työoikeuteen tai työmarkkinaosapuolten oikeuksiin puolustaa kollektiivisia etujaan. Komissio haluaa todeta yksiselitteisesti, ettei palveludirektiivi tosiasiassa vaikuta kansallisessa lainsäädännössä säädettyyn työoikeuteen, jäsenvaltioiden vakiintuneisiin käytäntöihin eikä kollektiivisiin oikeuksiin, jotka työmarkkinaosapuolilla on kansallisen lainsäädännön ja vakiintuneiden käytäntöjen perusteella. Palveludirektiivi ei vaikuta myöskään jäsenvaltioiden erilaisiin järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinaosapuolten asemaa ja sitä, miten kollektiivisten etujen puolustaminen on järjestetty kansallisessa oikeudessa ja kansallisissa käytännöissä. Tällä alalla sovelletaan kuitenkin edelleen yhteisön oikeutta, etenkin perustamissopimusta.

Palveludirektiivin vaikutuksesta rikosoikeuteen totean, ettei palveludirektiivi vaikuta jäsenvaltioiden rikoslainsäädännön säännöksiin, kuten tekstissä todetaan. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat yleensä soveltaa rikoslainsäädännön säännöksiään paitsi alueelleen sijoittautuneisiin palveluntarjoajiin myös muista jäsenvaltioista peräisin oleviin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat palveluja niiden alueella. Tämä johtuu siitä, että rikoslainsäädännön säännöksiä sovelletaan tavallisesti kaikkiin samalla tavoin huolimatta siitä, onko kyse palvelun tarjoamisesta. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi kiertää eivätkä estää palveludirektiivin säännösten soveltamista rikoslainsäädännön nojalla.

Palveludirektiivin vaikutuksesta sosiaalipalveluihin totean, että sosiaalipalvelut, jotka liittyvät sosiaaliseen asuntotuotantoon, lastenhoitoon sekä tukea tarvitsevien perheiden ja yksittäisten ihmisten tukemiseen, ilmentävät sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden periaatteita yhteiskunnassa. Näitä palveluja tarjoavat valtio, palveluntarjoajat valtion puolesta tai hyväksytyt hyväntekeväisyysjärjestöt. Kyseiset palvelut on näin ollen jätetty palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. On selvää, että ulkopuolelle on jätetty myös kirkkojen ja kirkollisten järjestöjen palvelut, joita tarjotaan hyväntekeväisyystarkoituksissa ja yleishyödyllisissä tarkoituksissa.

Olen huolehtinut siitä, että äsken esittämieni toteamusten teksti toimitetaan sihteeristölle, jotta se voidaan sisällyttää istuntojakson asiakirjoihin.

Toivon, että näillä toteamuksilla voidaan lieventää joidenkin esiin tuomia huolenaiheita. Komissio toivoo, että parlamentin on näiden toteamusten ansiosta helpompi hyväksyä neuvoston yhteinen kanta.

Totean vielä, että jäsen McCarthy on jättänyt valiokuntansa puolesta kolme tarkistusta, jotka koskevat uutta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä. Nämä tarkistukset johtuvat kolmen toimielimen välillä viime kesänä tehdystä komitologiamenettelyn tarkistusta koskevasta sopimuksesta, ja komissio voi hyväksyä kyseiset tarkistukset.

Ensi viikolla tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun nykyinen komissio astui virkaan ja minusta tuli sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komission jäsen. Palveludirektiivistä käytävä keskustelu on ollut ensisijaisen huomion kohteena suuren osan tästä ajasta. Meidän on mielestäni hyväksyttävä nyt tämä direktiivi ja aloitettava sen täytäntöönpano. Odotan innokkaasti kuulevani parlamentin näkemyksen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Mauri Pekkarinen, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvä esittelijä Gebhardt, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komissaari McCreevy, kuten aikaisemmat puhujat ovat jo todenneet, olemme tänään tekemässä sisämarkkinahistoriaa.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat lähes kolmen vuoden ajan tehneet yhdessä pitkäjänteistä ja kunnianhimoista työtä palveludirektiivin puolesta. Rehellisyyden nimissä on todettava, ettei työ ole ollut aina helppoa eikä eteneminen aina kovin nopeaa. Voimmekin olla erityisen iloisia siitä, että tänään tässä salissa vallitsee vahvempi yhteisymmärrys kuin kertaakaan aikaisemmin valmisteluprosessin aikana.

Direktiivi on suuri eurooppalainen uudistus. Ei siis ihme, että sopimuksen tiellä on ollut lukuisia esteitä. Esiin on noussut sekä sisällöllisiä aitoja näkemyseroja että joskus vähän väärinymmärryksiäkin.

Vaikka tänään haluammekin kaikki katsoa tulevaisuuteen, nostaisin kuitenkin esiin muutaman asian valmistelutyön varrelta. Ensiksi haluan muistuttaa parlamentin viimekeväisestä äänestyksestä, jonka tulosta voidaan pitää historiallisena kompromissina. Parlamentti kykeni erittäin haastavassa poliittisessa tilanteessa kompromissiratkaisuun, joka mahdollisti direktiiviehdotuksen menestyksekkään jatkovalmistelun.

Haluankin vielä kerran tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijä Gebhardtia, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtajaa McCarthya, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat toimineet aktiivisesti yhteisten ratkaisujen puolesta.

Neuvostossa direktiivin valmistelu on ollut kuuden puheenjohtajavaltion haasteena. Suomelle nykyinen tilanne puheenjohtajana on sekä mieluinen että vaativa. Suomi puheenjohtajana on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden, etenkin Itävallan puheenjohtajakauden tuloksiin. Neuvoston yhteinen kanta viime keväältä on antanut puheenjohtajalle vahvan mandaatin asiassa etenemiseen.

Neuvoston yhteisen kannan taustalla on niin ikään paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissin halua. Annankin erityisen arvon sille, että myös täällä, Euroopan parlamentissa, on nähty yhteisen kannan herkkyys ja sen sisältämä lisäarvo.

Myös komission rooli on ollut valmistelussa keskeinen. Kun keskustelu parlamentissa ja neuvostossa on ollut kiivaimmillaan, komissio on, perimmäisen roolinsa mukaisesti, pyrkinyt rakentavilla argumenteillaan viemään valmistelua kestävään suuntaan.

Komissaari McCreevy nosti tänään esiin tietyt direktiivin herkät alueet, joiden osalta komissiolta on edellytetty kannanottoa. Puheenjohtajana voin antaa täyden tukeni ja tunnustukseni komissaarin viestille, sekä julistuksen tarpeellisuudelle että sen sisällölle. Komissaarin henkilökohtainen rooli mutkikkaan valmistelun aikana on ollut esimerkillisen tasapuolinen ja molempia toimielimiä kunnioittava.

Tämän pitkän valmistelutyön tuloksena käsittelyssä on nyt monilta osin muuttunut direktiiviehdotus. Yhteinen tavoite ja tarkoitus palvelujen sisämarkkinoiden kehittämiseksi on kuitenkin säilynyt muuttumattomana. Direktiivi avaa lukuisia ovia sekä palveluntarjoajille että samalla myös vastaanottajille, olivatpa ne kuluttajia tai yrityksiä.

Palveludirektiivi ei kuitenkaan ole päätepiste palvelujen sisämarkkinoiden kehittämiselle. Sen sijaan direktiivi on ainutkertainen askel toimivien palvelujen sisämarkkinoiden kehittämisessä. Viime vuosien aikana on käynyt selväksi, ettei pelkillä perustamissopimuksen määräyksillä pystytä sääntelemään riittävän yksiselitteisesti palvelujen sisämarkkinoita, unionin todellista ydintä. Uskon, että palveludirektiivi tarjoaa markkinatoimijoille juuri sitä oikeusvarmuutta, jota he ovat jo pitkään odottaneet. Tämä on direktiivin suurin lisäarvo.

Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla panna merkille, että äänestettävänä on tänään vain joitakin tarkistuksia. Näistä haluaisin nostaa esiin täysistuntokäsittelyyn tuodut kolme tarkistusta komitologiamuotoilusta.

Näiden kolmen tarkistuksen osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän, ja tältä osin neuvostolla on valmius muuttaa yhteistä kantaansa. Sen sijaan muiden tarkistusten osalta toivon, että yhteinen kanta säilyisi muuttumattomana.

Arvoisa puhemies, toivon, että parlamentti tekisi tänään tässä istunnossa viimeisen, ratkaisevan päätöksen palveludirektiivistä. Näin molempien toimielinten, Euroopan parlamentin ja neuvoston, yhteinen tavoite sopimuksesta toisessa käsittelyssä todella toteutuisi.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Evelyne Gebhardt (PSE), esittelijä.(DE) Arvoisa puhemies, komission virallinen lausunto poisti mielestäni viimeisetkin oikeudelliset epävarmuudet, joita oli joissakin kohdissa, kuten työoikeudessa ja sosiaaliturvaoikeudessa. Voin näin ollen kehottaa parlamenttia hyväksymään yhteisen kannan ilman muutoksia sellaisena kuin neuvosto on sen meille esittänyt, tietenkin lukuun ottamatta kolmea komitologiamenettelyyn liittyvää tarkistusta, joista olemme sopineet keskenämme.

Parlamentti on tehnyt mielestäni erinomaista työtä, ja kiitän vielä kerran komissiota ja neuvoston puheenjohtajavaltiota siitä, että tekstimme on hyväksytty lähes muuttamattomana.

Haluan kuitenkin esittää vielä yhden huomautuksen, joka on hieman epämiellyttävä. Kehotan nykyistä ja tulevaa neuvoston puheenjohtajavaltiota muuttamaan menettelytapaansa. Ei ole hyväksyttävää, että neuvoston puheenjohtajavaltio toteaa toisessa käsittelyssä jatkuvasti, ettei asiasta voida enää keskustella ja ettei se voi hyväksyä parlamentin haluamia muutoksia, koska neuvostossa on onnistuttu tekemään hauras kompromissi. Parlamentissa tehtiin yhtä hauras kompromissi, ja meidän on tärkeää varmistaa, että parlamentin, ministerineuvoston ja komission oikeudet toteutuvat täysimääräisesti yhteispäätösmenettelyssä.

Tästä syystä tulevissa lainsäädäntöprosesseissa ei voida ottaa mallia siitä, miten tässä asiassa on toimittu. Hyväksyin sen tällä kertaa, koska 90 prosenttia parlamentin tekstistä hyväksyttiin eikä parlamentti kärsinyt siksi suuria tappioita. Tilanne ei ole kuitenkaan aina tällainen, ja silloin neuvosto ei saa sanoa "ei" ja väittää, ettei asiasta voida enää keskustella. Tämä ei ole rakentavaa yhteistyötä, ja toivon todella, ettei tällaista tapahdu enää ja että voimme jatkossa tehdä yhteispäätösmenettelyssä taas normaalia yhteistyötä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Malcolm Harbour, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä on tärkeä päivä Euroopan unionin kansalaisille. Korostan tätä, koska puhuessamme sisämarkkinoiden kaltaisista käsitteistä unohdamme toisinaan, että ihmiset ovat tapahtumien ja täällä tekemämme työn keskipisteenä. Tällä direktiivillä pyritään parantamaan kaikkien Euroopan unionin kansalaisten elintasoa sekä edistämään talouden kasvua ja dynaamisuutta. Nämä asiat ovat yhtä oleellisia.

Suurissa keskusteluissamme saatamme toisinaan unohtaa, että palveludirektiivissä on tärkeää nimenomaan se, että kyseinen säädös on tosiasiassa komission tunnollisen työn tulos, ja haluan osoittaa kunnioitusta komissiota kohtaan. Direktiivissä käsitellään syviä pettymyksiä, joita yritykset, etenkin pienyritykset, ovat kokeneet käyttäessään oikeuksiaan sisämarkkinoilla. Tästä direktiivissä on kyse. Sen säännökset ovat äärimmäisen yksityiskohtaisia. Siinä säädetään yli 40 erityistoimesta, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava esteiden poistamiseksi, ja direktiivissä on 65 säännöstä, jotka koskevat jäsenvaltioiden menettelyjen parantamista. Kaikki riippuu nyt jäsenvaltioista. Niiden on nyt toimittava, ja aiomme pitää niitä silmällä varmistaaksemme, että ne myös tekevät sen.

Haluan erityisesti todeta, että jäsenvaltioita vaaditaan ensimmäistä kertaa nimenomaan edistämään sisämarkkinoita yritystensä hyväksi sekä kannustamaan yrityksiä hyödyntämään palvelualan sisämarkkinoita ja harjoittamaan rajatylittävää kaupankäyntiä. Sisämarkkinat ovat meidän kaikkien yhteinen hanke. Siitä ei päätetä täällä vaan itse asiassa jäsenvaltioissa. Voimme tehdä parhaamme, ja tämä direktiivi on suuri edistysaskel tämän hankkeen toteuttamisessa.

Merkillepantavaa tässä direktiivissä on se, että sitä laadittaessa on harjoitettu hyvää politiikkaa. Miksi sanon näin? Sanon näin, koska direktiivi perustuu laajaan, rakentavaan ja yksityiskohtaiseen mielipiteiden vaihtoon: valiokunnissa käytyihin pitkiin keskusteluihin ja äänestyksiin – koska eri puolet haluavat vahvistaa kantaansa – sekä neuvotteluihin ja kompromisseihin.

Olemme harjoittaneet hyvää politiikkaa, jossa esittelijä Gebhardtilla on ollut keskeinen merkitys. Hän oli kovin jalomielinen mainitessaan minut kunnioittavaan sävyyn, ja haluan sanoa hänelle, että hänen kanssaan on ollut ilo työskennellä. Se on ollut toisinaan haasteellista, koska hän on pyrkinyt erittäin määrätietoisesti viemään tätä asiaa eteenpäin, mutta yhteistyömme lopputulos on mielestäni hyväksi Euroopan unionin kansalaisille. Emme ole kuitenkaan ainoita tämän asian parissa työskennelleitä, vaan sen parissa ovat työskennelleet kaikki valiokuntamme jäsenet samoin kuin muutkin parlamentin jäsenet. Haluan kiittää erityisesti sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan oman työryhmäni jäseniä, joista monet käyttävät lyhyen puheenvuoron tässä keskustelussa, mutta teimme erittäin tiivistä yhteistyötä myös liberaalipuolueen kollegojemme kanssa etenkin ratkaisevassa äänestyksessä, jonka puheenjohtajavaltion edustaja ystävällisesti mainitsi aiemmin. Kollegamme puhuvat asiasta yksityiskohtaisemmin.

Lopuksi haluan kiittää Yhdistyneen kuningaskunnan pienyritysten liittoa ja todeta parlamentille tänään kaksi asiaa tämän direktiivin tärkeydestä. Ensimmäinen asia on, että lähes 90 prosenttia palvelualan yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Niillä on ratkaiseva merkitys tämän direktiiviehdotuksen kannalta. Toiseksi totean, että jos jokainen eurooppalainen pienyritys perustaisi yhden uuden työpaikan, Euroopan unionin työttömyysongelma olisi ratkaistu.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan tietenkin kiittää esittelijä Gebhardtia Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta – ja erityisesti jäsen Goebbelsin puolesta, joka ei valitettavasti päässyt tänään paikalle. Esittelijä Gebhardt on ohjannut palveludirektiivilaivaa taitavasti monien myrskyisten vesien halki.

Haluan kiittää myös muiden ryhmien, erityisesti Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän, kollegoja. Meillä on tietenkin edelleen erilainen näkemys yhteiskuntapolitiikasta, mutta olemme mielestäni kantaneet vastuumme ja esittäneet konkreettisen ratkaisun, jonka Euroopan unionin kansalaiset voivat hyväksyä.

Haluan kiittää erityisesti komission jäsentä McCreevyä, jota ilman tämä prosessi ei olisi onnistunut näin hyvin, ja neuvoston puheenjohtajavaltioita, etenkin Suomea mutta myös Itävaltaa. Pyydän neuvostoa pitämään mielessä, että puheenjohtajavaltio Itävalta loi ennakkotapauksen kutsuessaan parlamentin jäseniä neuvoston kokoukseen. Tämä ei saisi jäädä yksittäiseksi tapaukseksi, vaan tämän pitäisi ilman muuta olla mahdollista muissakin yhteyksissä.

Kiitän myös Euroopan ammatillista yhteisjärjestöä siitä, että se neuvotteli kanssamme niin intensiivisesti ja myös mahdollisti kompromissin tekemisen tästä asiasta.

Olen syntynyt entisen idän ja lännen kohtaamispaikassa, Wienin ja Bratislavan välillä, joten tiedän, mitä pelkoja mutta myös toiveita yhteisiin palvelumarkkinoihin liittyy. Jos nationalismi ja protektionismi valtaavat nykyään taas alaa joissakin siirtymätalousmaissa ja myös monissa niin kutsutuissa EU:n vanhoissa jäsenvaltioissa, syynä voi osittain olla se, että ihmiset ovat hämillään siitä, miten nopeasti ja joskus myös julmin ottein sisämarkkinoita luodaan. Tästä syystä oli erittäin tärkeää löytää keino, jolla sisämarkkinat voidaan toteuttaa – sillä tarvitsemme niitä – ja jossa otetaan huomioon myös sosiaaliset näkökohdat.

EU:n politiikassahan ei ole kyse vain sisämarkkinoiden esteiden poistamisesta – se on vain yksi osa EU:n politiikkaa – vaan myös poliittisten edellytysten luomisesta sille, että kansalaiset voivat hyväksyä sisämarkkinat. Näiden seikkojen vuoksi ryhmäni antaa palveludirektiiville täyden tukensa. On tietenkin joitakin asioita, joihin suhtaudumme varauksellisesti – ne otetaan esiin myöhemmin – mutta kaiken kaikkiaan ryhmäni kannattaa tätä hyvää kompromissia, jonka olemme onnistuneet tekemään.

Meidän on uskallettava kannattaa tätä kompromissia tänään ja puolustaa sitä ulospäin. Lausun vielä kerran lämpimät kiitokset esittelijä Gebhardtille.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegojani Malcolm Harbouria ja Evelyne Gebhardtia hyvästä yhteistyöstä ja monia muita. Aivan erityisesti haluan kiittää komissaari McCreevyä, sillä ilman hänen järkevää yhteistyöotettaan asia ei varmasti olisi edennyt.

Palvelut ovat EU:n keskeinen kasvun ja työpaikkojen lähde. Vuosina 1997–2002 noin 96 prosenttia uusista työpaikoista syntyi palvelualoille. On siis tärkeää, ettei työpaikkojen kasvulle aseteta turhia kansallisia esteitä. Palveludirektiivi on askel oikeaan suuntaan.

Tiedän että tässäkin salissa on ihmisiä, jotka ovat tyytymättömiä, sillä heidän mielestään ei menty tarpeeksi paljon eteenpäin, mutta on myös niitä, jotka katsovat, että parlamentti ja neuvosto ottivat liian pitkän harppauksen. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys on kompromissi, se on se mikä oli tässä tilanteessa mahdollista saavuttaa.

Euroopan parlamenttia on syytetty komission alkuperäisen esityksen nakertamisesta. Samalla on kuitenkin unohdettu mainita ne lukuisat alat, joita direktiivi yhä koskee. Palveludirektiivi kattaa muun muassa rakennusteollisuuden, elinkeinoelämän palvelut, asennuspalvelut, kaupan ja jakelun sekä matkailu- ja vapaa-ajan palvelut eli kirjo on erittäin laaja.

Tämän esityksen tarkoituksena on siis vapauttaa kilpailua ja sen kautta myös laskea palvelujen hintaa. Erilaisten palvelujen kysyntään vaikuttaa hinta, mutta aivan yhtä tärkeää on luottamus. Jos palveluntarjoaja tekee asiat ajallaan ja hyvin, luottamus lisääntyy ja sitä mukaa markkinat kasvavat. Sitä ei direktiivillä määrätä, vaan vastuu on palveluntarjoajalla.

EU:n toimiville sisämarkkinoille työvoiman vapaalla liikkuvuudella on aivan yhtä tärkeä merkitys kuin palveludirektiivillä. Itälaajentumisen aikaan vain Ruotsi, Irlanti ja Britannia sallivat uusien jäsenvaltioiden kansalaisten vapaan pääsyn työmarkkinoilleen heti. Nyt kun on tapahtumassa uusi laajentuminen, on jälleen jäsenvaltioita, jotka ovat asettamassa esteitä. Nämä uudet mahdolliset esteet ovat erittäin vaikeita ja vaikeuttavat sisämarkkinoiden vapautumista. Ne ovat askel taaksepäin. Jos palveludirektiivillä otetaan askel eteenpäin, olisi toivottavaa, että myös työvoiman vapaassa liikkumisessa voitaisiin edetä samalla tavalla.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Heide Rühle, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät kollegat, hyvä esittelijä Gebhardt, olemme pettyneitä siihen, että kolme suurinta ryhmää eli parlamentin enemmistö kieltäytyy tänään asianmukaisesta palveludirektiivin toisesta käsittelystä.

Esittelijä Gebhardt taisteli loppuun asti, minkä vuoksi meidän on entistä vaikeampi ymmärtää, miten hän voi kuvailla lopputulosta parlamentin suureksi voitoksi, kun hän itse vielä vähän aikaa sitten totesi, että siinä on joitakin oikeudellisesti epätäsmällisiä ja epäselviä kohtia. Myönnettäköön, että neuvosto painosti meitä voimakkaasti toteamalla alusta alkaen, että koko direktiivi epäonnistuu, jos sen tekstiin tehdään yksikin tarkistus. Ensimmäisessä käsittelyssä tämä samainen neuvosto kuitenkin totesi hyväksyneensä parlamentin tekstin käytännössä kokonaan. Se ei ollut kuitenkaan valitettavasti hyväksynyt parlamentin tekstiä kokonaan, ja joistakin kohdista, lähinnä sosiaalista Eurooppaa koskevista asioista, on tullut epäselviä.

Epäselvyyksiä on yleishyödyllisten palvelujen ja yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen määritelmässä ja jättämisessä soveltamisalan ulkopuolelle. Erityisen epäselvää on sosiaalipalvelujen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle ja työmarkkinaosapuolten neuvottelemien työehtosopimusten tunnustaminen. Nämä eivät ole mitään vähäpätöisiä asioita vaan nimenomaan ne keskeiset seikat, joiden avulla perustuslain vastustajat saivat kansalaiset äänestämään perustuslakia vastaan Ranskan kansanäänestyksessä. Olisimme voineet panna neuvoston tilille sanoistaan, sillä se painotti kansanäänestysten jälkeen jatkuvasti, että palveludirektiivin uudessa versiossa sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti. Tämä ei valitettavasti pidä kuitenkaan paikkaansa.

On eri asia, mainitaanko esimerkkejä sosiaalipalveluista vai esitetäänkö vain epätäydellinen luettelo, jonka vuoksi joidenkin jäsenvaltioiden tilanteeseen jää suuria aukkoja ja jonka vuoksi asia on lopulta saatettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi. On käsittämätöntä, että tämä hyväksyttiin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa. Valiokunnan esittelijä Rudi Ubeda, joka on sattumalta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsen, totesi nimenomaan sosiaalipalveluja koskevassa mietinnössään, että jäsenvaltioiden sosiaalipalveluissa on suuria eroja, minkä vuoksi ne on määriteltävä. Miten ala, jota ei ole määritelty asianmukaisesti, voidaan jättää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle siten, että oikeusvarmuus on taattu?

Valiokunta ei kuitenkaan valitettavasti käsitellyt enää tätä asiaa vaan vakuutti ainoastaan uudelleen, ettei se halua aiheuttaa neuvostolle ongelmia. Valiokunta kiirehti näin ollen osoittamaan kuuliaisuuttaan ja luopui palveludirektiivin kohdalla perinteisestä oikeudestaan asianmukaiseen toiseen käsittelyyn. Tämä ei todellakaan ole mikään parlamentin voitto vaan päinvastoin tappio, jota joudumme katumaan pitkään.

Komission lausuntokaan ei tuo tähän asiaan mitään muutosta. Se sitoo parhaimmassa tapauksessa nykyistä komissiota mutta ei ole oikeudellisesti sitova, koska oikeuden tulkinta on yhteisöjen tuomioistuimen tehtävä, kuten komission jäsen McCreevy tänään vahvisti.

 
  
MPphoto
 
 

  Francis Wurtz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, yhteispäätös ja sovittelu ovat tuttuja menettelyjä parlamentin ja neuvoston välisissä suhteissa. Palveludirektiivin vuoksi menettelyihin voidaan lisätä tänään antautuminen. Mitä muuta sanaa voitaisiin käyttää suurten ryhmien tekemästä uskomattomasta päätöksestä alistua neuvoston käskyihin, suostua peruuttamaan kaikki sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa läpikäydyt tarkistukset ja hyväksyä neuvoston yhteinen kanta vastustamatta sitä, vaikka se on selvästi huonompi kuin kompromissi, jonka nämä ryhmät itse tekivät 16. helmikuuta?

Muistutan, että Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö katsoi tarpeelliseksi muuttaa tätä tekstiä joissakin "erittäin tärkeinä" pitämissään kohdissa. Sen mielestä erityisesti työoikeus ja sosiaalipalvelut on jätettävä selkeämmin soveltamisalan ulkopuolelle ja perusoikeuksia on kunnioitettava enemmän.

Neuvoston tekstissä yhteisön oikeus itse asiassa asetetaan ensisijaiseksi jäsenvaltioiden työoikeuteen nähden. Sanamuoto on epämääräinen, ja sillä viitataan kilpailusääntöihin. Jotkut teistä lohduttautuvat komission jäsenen McCreevyn rauhoittavalla lausunnolla. Se on todellakin erittäin outo peruste. Uskallanpa muistuttaa, että vasta vuosi sitten nimenomaan komission jäsen McCreevy totesi, ettei latvialainen yritys voinut yhteisön oikeuden perusteella tunnustaa Ruotsissa tehtyjä työehtosopimuksia suurta kohua herättäneessä Vaxholmin tapauksessa.

Toisaalta neuvosto on myöntänyt komissiolle taas kohtuuttoman suuret valtuudet valvoa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä sekä etu- että jälkikäteen. Parlamentti halusi rajoittaa juuri näitä valtuuksia. Komission jäsen McCreevy pitää tätä muutosta oleellisena parannuksena, mikä on täysin ymmärrettävää, mutta mitä mieltä parlamentti on siitä? Kukaan ei sano mitään.

Direktiivitekstissä on epäselvyyksiä ja harmaita alueita, joita kritisoin ensimmäisessä käsittelyssä ryhmäni puolesta, koska – kuten tuolloin totesin – niiden vuoksi komissio ja tuomioistuin voivat esittää millaisia tulkintoja haluavat. Näitä epäselvyyksiä ja harmaita alueita on ryhdytty jo käyttämään hyväksi, kuten pelkäsimmekin. Esimerkiksi sosiaalipalveluja koskevassa komission tiedonannossa esitetään äärimmäisen yksinkertainen käsitys näistä palveluista. Sivumennen todettakoon, että komission jäsen Špidla halusi nimenomaan painottaa, että nämä palvelut kuuluvat yhä enemmän sisämarkkinoita ja kilpailua koskevan yhteisön oikeuden soveltamisalaan.

Toisessa komission tiedonannossa, jossa käsitellään työntekijöiden lähettämistä, joissakin jäsenvaltioissa muiden EU:n jäsenvaltioiden palveluntarjoajiin sovellettavia säännöksiä pidetään suhteellisuusperiaatteen vastaisina. Tässäkin komissio tukeutuu tuomioistuimen ehtymättömään oikeuskäytäntöön. Missä siis ovat takeet, jotka direktiivin piti tarjota, jottemme luisu alas tätä liukasta rinnettä ja jottei koko sosiaaliala joudu kilpailuun, jossa kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia?

Yleisesti ottaen neuvoston puheenjohtaja totesi erittäin selvästi, että tuomioistuimen tulkintaa tarvitaan monissa tapauksissa. Ryhmäni ei kuitenkaan kannata tätä massiivista sääntelyn purkamista. Palvelujen ohella on mielestäni pohdittava Euroopan yhdentymistä. Haluammeko yhdenmukaistaa suojelusääntöjä lainsäädännön avulla ja kehittää niitä ylöspäin vai aiommeko hyväksyä normien yhdenmukaistumisen markkinoiden ja kilpailun kautta, jolloin ne väistämättä löyhtyvät? Haluammeko edistää parlamentaarista ja kansalaisten demokratiaa vai annammeko oikeuskäytännön ja tulkitsevien tiedonantojen hallita itseämme?

Nämä ovat täysin oikeutettuja kysymyksiä muutama viikko ennen Rooman sopimuksen 50-vuotispäivää, ja lyön vetoa, että monet kansalaiset esittävät pian nämä kysymykset hyvin painokkaaseen sävyyn.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Jerzy Bielan, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, palveluala tuottaa lähes 70 prosenttia Euroopan unionin BKT:sta ja on tärkein talouskasvun lähde. Alan kehitykselle on kuitenkin tuhansia hallinnollisia esteitä.

Palveludirektiivin keskeisenä tavoitteena on vähentää byrokratiaa, mikä helpottaisi rajatylittävää palvelujen tarjoamista 25 jäsenvaltion markkinoilla. Euroopan komissio on määrittänyt yli 90 estettä, jotka palveluntarjoajien, esimerkiksi mekaanikkojen, kirjanpitäjien ja tietotekniikan ammattilaisten, on voitettava, jotta he voivat harjoittaa toimintaansa toisessa jäsenvaltiossa.

Yleensä näitä vaikeuksia luovat tahallaan sellaiset valtiot, jotka pelkäävät muiden maiden yrittäjien kilpailua ja haluavat suojella omia markkinoitaan hinnalla millä hyvänsä. Tästä kärsii tavallisesti kuluttaja, jolle tarjotaan kalliimpia ja huonompilaatuisia palveluja.

Vesitetyssä muodossaankin palveludirektiivi on oikeansuuntainen askel pitkällä ja mutkikkaalla tiellä, jossa tavoitteena on tehdä Euroopan unionin taloudesta kilpailukykyinen ja helpottaa etenkin pienyritysten toimintaa. Tulevat vuodet osoittavat, tuleeko direktiivistä virstanpylväs poistettaessa palvelujen tarjoamisen esteitä sisämarkkinoilla, kuten komission jäsen McCreevy väittää. Lopputulos selviää vasta sitten, kun jäsenvaltiot saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään siten, että voidaan todella minimoida nämä esteet, jotka ovat ristiriidassa perustamissopimuksessa määrätyn palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen kanssa ja jotka aiheuttavat hankaluuksia eurooppalaisille kuluttajille ja yrittäjille.

Komissiolla on oltava merkittävä rooli tässä asiassa, ja sen on toimittava vartijana varmistaakseen perustamissopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännön noudattamisen. Olemme onneksi onnistuneet estämään sen, ettei palveludirektiiviä turmella enää lisää, sillä hylkäsimme sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan istunnossa kaikki esittelijä Gebhardtin jättämät tarkistukset. Neuvosto on vahvistanut palveludirektiivin, joka on joka tapauksessa hankala kompromissi, ja sen vesittäminen vielä lisää olisi haitaksi vapaille palvelumarkkinoille ja saattaisi romuttaa koko hankkeen, jolloin kolmen vuoden kova työ menisi hukkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, parlamentti on hyväksymässä tänään direktiivin juristeja ja tuomareita varten. Luxemburgissa työskentelevät tuomarit ratkaisevat, mitä on päätetty. Säännöt ovat erittäin epäselviä. Yritin turhaan poistaa kaikkein suurimman epäselvyyden kolmella yksiselitteisellä tarkistuksella.

1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että kaikki palveluja tarjoavat osapuolet noudattavat paikallisia sopimuksia. 2. Jäsenvaltiot voivat määrittää itse, mitkä palvelut ovat julkisia ja mitkä palvelut jätetään markkinoiden päätettäviksi. 3. Jäsenvaltiot voivat myös periä arvonlisäveroa ja muita veroja ulkomailta käsin tarjottavista palveluista. Nämä ovat kolme tärkeää asiaa, joihin en ole saanut selkeitä vastauksia. JuniBevægelsen-liike kannattaa myös palvelujen yhteismarkkinoita, ja etenkin uusien jäsenvaltioiden työntekijät ja yritykset ovat tervetulleita, mutta palkkojen on oltava Tanskan tasoa. Kilpailu ei saa perustua huonompiin palkkoihin, löyhempiin työehtoihin eikä alhaisempiin alv- ja verokantoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Marine Le Pen (NI).(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun palveludirektiivi hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä, Euroopan parlamentti päättää tämän Bolkesteinin direktiivinä tunnetun direktiivin käsittelyn hyväksymällä neuvoston yhteisen kannan muutoksitta. Tämä on voitto sosiaalidemokratialle, joka on voittanut taloudellisen ultraliberalismin puolelleen.

Lukuun ottamatta muita kuin kaupallisia yleishyödyllisiä palveluja mikään ala ei välty palvelujen vapauttamiselta: edes sosiaalipalveluja ei ole jätetty kokonaan pois Gebhardtin mietinnöstä. Hyvät kollegat, te huijaatte ihmisiä. Tällä direktiivillä ei poisteta sosiaalista polkumyyntiä, vahingollista verokilpailua eikä palkkojen polkemista. Nokkelat ja epärehelliset palveluntarjoajat käyttävät edelleen kansallista lainsäädäntöä hyväkseen ja hyödyntävät direktiivin heikkoja kohtia tukeutumalla alakohtaisiin direktiiveihin.

Esimerkiksi Ranskaan lähetetään yli 100 000 rakennustyöntekijää väliaikaisilla sopimuksilla, eikä useimmista heistä ole tehty ilmoitusta. Vastuuta ajatellen tämä on laillista sosiaalista polkumyyntiä, koska lähetetyt työntekijät kuuluvat edelleen alkuperämaansa sosiaaliturvajärjestelmään. Tällaisissa tapauksissa työoikeutta uhmataan laillisesti.

Vastustamme myös menetelmiä, joilla arvioidaan rajatylittävää palvelujen tarjoamista koskevia kansallisia rajoituksia, koska näissä menetelmissä komissio valvoo jäsenvaltioita tavalla, jota ei voida hyväksyä, ja niissä on myös liikaa yhteisön byrokratiaa.

Näiden seikkojen vuoksi äänestämme Gebhardtin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Marianne Thyssen (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ehdotuksen soveltamisala oli aiemmin aivan liian laaja, sillä pyrittiin aivan liian radikaaliin sääntelyn purkamiseen ja sen täytäntöönpanomenettely oli epärealistinen. Nyt olemme kuitenkin onnistuneet tekemään ehdotuksesta direktiivin, jolla saavutetaan juuri se, mitä pitikin. Direktiivillä nimittäin poistetaan esteet yrityksiltä, jotka haluavat sijoittautua ulkomaille, ja palveluntarjoajilta, jotta he voivat harjoittaa rajatylittävää toimintaa ja jotta näin ollen kaikki, myös pk-yritykset, voivat käyttää perusoikeuksiaan perustamissopimuksen nojalla.

Paitsi ryhmien välillä myös niiden sisällä sekä selvästi myös jäsenvaltioiden välillä oli alussa hyvin erilaisia näkemyksiä, ja ehdotuksen sisällöstä ja vaikutuksista oli laajoja väärinkäsityksiä. Onnistuimme niistä huolimatta tuottamaan tasapainoisen ja järkevän lopputuotteen osittain kuuntelemalla tarkasti toisiamme ja tavallisia ihmisiä sekä tekemällä rakentavaa yhteistyötä.

Taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta tarkasteltuna mahdollistamme sisämarkkinoiden tehokkaamman avaamisen, mikä hyödyttää palvelualaa sekä lisää kasvua ja työpaikkoja vaikuttamatta kuluttajansuojaan ja muuhun sosiaaliseen suojeluun. Institutionaaliselta kannalta olemme osoittaneet, että eurooppalainen demokratia toimii ja että parlamentti suhtautuu vastuutehtäviinsä vakavasti. Oikeudelliselta kannalta tarkasteltuna varmistamme tietenkin lisäarvon parantamalla oikeusvarmuutta, vaikka sanamuodossa onkin toivomisen varaa.

Toivon siksi, että pysymme tällä linjalla äänestyksissä ja että erittäin laaja enemmistö kannattaa yhteistä kantaa, sillä siinä otetaan loppujen lopuksi hyvin huomioon kompromissi, jonka itse vaivalla saimme aikaan. Minäkin haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat näiden kahden viime vuoden aikana onnistuneet tekemään yhteistyötä. En tarkoita ainoastaan niitä kolmen toimielimen henkilöitä, joilla on poliittista vastuuta, vaan myös muuta henkilöstöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Arlene McCarthy (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtajana tänään suunnattoman ylpeä sekä esittelijän että valiokunnan jäsenten työstä ja sitoumuksesta pyrittäessä siihen, että Euroopan unioni antaisi vihdoin sysäyksen palvelumarkkinoiden avaamiselle. Nimenomaan Euroopan parlamentin jäsenet ja parlamentti löysivät kompromissiratkaisun, jotta palvelulainsäädäntö ei ajautunut umpikujaan jäsenvaltioissa ja jotta asian käsittely eteni neuvostossa.

Brittiläisessä lehdistössä parlamenttia on yllättäen kiitelty siitä, että siitä on tullut merkittävä ja tehokas toimielin. Artikkeleissa todetaan, että avain palvelulainsäädännön onnistumiseen on taottu täällä Strasbourgissa. Olen samaa mieltä toimittajan kanssa, joka totesi, että on aika kiinnittää enemmän huomiota Euroopan parlamenttiin.

Haluan kiittää neuvostoa ja komissiota siitä, että ne ovat ottaneet huomioon parlamentin oikeuden valvoa sääntelyä uusissa menettelyissä ja että ne hyväksyvät kolme tarkistustamme. Palveludirektiivi on ollut kaikkein kiistellyin mutta myös tärkein EU:n säädös. Ideologisista ja kansallisista eroistamme huolimatta me parlamentin jäsenet olemme onnistuneet löytämään keinon avata markkinat, edistämään kasvua ja työllisyyttä sekä valamaan kansalaisiin luottamusta ja uskallusta käyttää näitä palveluja kaikkialla Euroopan unionissa.

Palvelulainsäädännössä on kiistelty liiketoimintaa koskevan virkavaltaisuuden ja byrokratian vähentämisestä, mutta meidän on varmistettava tiukat laatuvaatimukset ja kuluttajien valintamahdollisuudet sekä turvattava samalla työntekijöiden olot, terveys ja turvallisuus. Parlamentti kuunteli kansalaisten huolenaiheita ja pelkoja, jotta palvelujen tarjoamisen vapaus ei tarkoita vapautta heikentää kuluttajien tai työntekijöiden oikeuksia. Jokaisen jäsenvaltion on nyt varmistettava vapaa pääsy alueelleen, ja lisäksi on oltava selvää, ettei oikeus pitää kansalliset säännöt voimassa sekä suojella yleistä järjestystä, kansanterveyttä, turvallisuutta tai ympäristöä saa tarkoittaa, että oikeutettu suojelu muuttuu kielteiseksi protektionismiksi. Suojelun on oltava perusteltua ja suhteellisuusperiaatteen mukaista, eikä sillä saa syrjiä muita toimijoita.

Tarkastellaanpa hieman tulevaisuutta. Koetinkivenä on se, voimmeko pitää lupauksemme ja avata markkinat yrityksille ja voivatko kuluttajat hyötyä niistä. Emme voi toitottaa eduista, ellemme avaa markkinoita.

Työmme ei ole vielä tehty. Meidän on jatkettava kolmen toimielimen yhteistyötä pitääksemme lupauksemme. Sisämarkkinavaliokunnan puheenjohtajana olen tietenkin valmis pitämään lupauksemme ja auttamaan komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan ja että eurooppalaisille yrityksille annetut lupaukset pidetään.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies FRIEDRICH

 
  
MPphoto
 
 

  Toine Manders (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämä on nyt historiallinen hetki, koska parlamentti on poliittisena elimenä tehnyt oman päätöksensä yhdestä perusvapaudesta. Jätämme loput asiat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, koska emme uskaltaneet eilen illalla tehdä todella likaista työtä – viittaan tässä uhkapeliin. Annamme yhteisöjen tuomioistuimen tuomareiden, joita ei ole valittu vaaleilla, tehdä sen puolestamme. Olen iloinen, että poliitikot, vaaleilla valitut Euroopan unionin kansalaisten edustajat, ovat nyt vihdoinkin tehneet päätöksen palvelujen vapaasta liikkuvuudesta. Kiitän erityisesti esittelijä Gebhardtia siitä, että hän varmisti, ettei hänen ryhmänsä jättänyt tarkistuksia.

Olen lisäksi pannut merkille, että nyt, kun kompromissi on saatu tehtyä, ilmapiiri on parantunut huomattavasti, koska tämä asia aiheutti paljon jännitteitä. Jännitteitä ei mielestäni ole kuitenkaan ainoastaan esimerkiksi Puolan ja Ranskan välillä tai Alankomaiden ja Baltian maiden välillä. Tässä on kyse Euroopasta, Kiinasta ja Intiasta. Meidän eurooppalaisten on siksi pidettävä vauhtia yllä, kun toimintaan osallistuu eri kansakuntia.

 
  
MPphoto
 
 

  Pierre Jonckheer (Verts/ALE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri Pekkarinen, hyvät kollegat, esitän kaksi huomautusta. Haluan korostaa, että parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä riittävällä enemmistöllä ryhmämme esittämät kahdeksan tarkistusta, mikä osoittaa selvästi, ettei neuvoston yhteinen kanta ole täysin yhdenmukainen parlamentin tekstin kanssa.

Toiseksi haluan huomauttaa, että kannattaa hieman varoa, ennen kuin tämän direktiivin historiallisesta merkityksestä aletaan puhua paatoksellisesti. Muistutan, että kaikki jäsenvaltiot panevat direktiivin täytäntöön viimeistään vuonna 2009 ja että komissio antaa ensimmäisen arviointikertomuksensa parlamentille vasta vuonna 2010. Vasta tuolloin siis nähdään, mikä tämän tekstin tosiasiallinen vaikutus on eri jäsenvaltioissa direktiivin 39 artiklassa säädetyn arviointimenettelyn päättyessä. Kehotan niitä, jotka lupaavat meille valoisampaa tulevaisuutta ja puhuvat miljoonista uusista työpaikoista, olemaan varovaisia, sillä emme saa antaa EU:n kansalaisille lupauksia, joita emme ehkä pysty pitämään.

Sanon lopuksi muutaman sanan tämän ehdotuksen taustalla olevasta yleisestä ajattelutavasta. Ryhmämme kannatti palvelujen, etenkin rajatylittävien palvelujen, tarjoamisen vapautta. Olemme samalla kuitenkin aina painottaneet, että meillä on oltava kaikki takeet hyvistä työoloista ja -ehdoista sekä laittoman työvoiman kieltämisestä ja että näitä ehtoja on noudatettava koko EU:n alueella. Arvoisa komission jäsen McCreevy, kun asiaa tarkastellaan tästä näkökulmasta, pidän lausuntoanne myönteisenä, mutta poliittisessa mielessä se sitoo vain nykyistä komissiota, ja vuonna 2010 meillä on eri komissio.

 
  
MPphoto
 
 

  Sahra Wagenknecht (GUE/NGL).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, palveludirektiivi on ollut alusta alkaen niiden hanke, jotka haluavat Eurooppaan kapitalistisen järjestelmän ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa. Direktiivillä vauhditetaan ennennäkemättömän voimakkaasti vapauttamista, sääntelyn purkamista ja yksityistämistä sekä palkkojen polkemista ja sosiaalista polkumyyntiä. Yritykset ovat mielissään, mutta useimmille ihmisille tämä merkitsee katastrofia. Kaikesta protestoinnista ja vastustuksesta huolimatta parlamentti aikoo tänään hyväksyä direktiivin, ja siitä hyötyvät saavat kiittää erityisesti niitä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäseniä, jotka tekivät parhaansa heittääkseen valheilla ja vilpillä hiekkaa ihmisten silmiin.

Kompromissilla, joka tänään on tarkoitus hyväksyä, ei säilytetä edes niitä sosiaalisen Euroopan rippeitä, jotka vielä ovat olemassa. Se on uusliberaalien moukari, jolla on tarkoitus murskata kaikki sosiaaliset näkökohdat. Direktiivin kannattajien on pidettävä silmänsä auki. Vastustamme edelleen tätä uusliberaalien suurhyökkäystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Guntars Krasts, (UEN) . (LV) Uusien säädösten uskotaan tavallisesti parantavan ja vahvistavan Euroopan unionin toimia sekä yleensäkin lisäävän niiden menestyksekkyyttä. Tämä ei pidä paikkaansa tänään keskustelunaiheena olevan direktiiviehdotuksen kohdalla. Edellisen Euroopan komission laatima direktiiviehdotus perustui alkuperämaaperiaatteeseen, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kehittänyt ja joka on vahvistettu kansainvälisen yksityisoikeuden oikeuskäytännössä. Nykyinen komissio kiirehti sisällyttämään alkuperämaaperiaatteeseen perustuneen direktiiviehdotuksen Euroopan unionin strategisten asiakirjojen, myös Lissabonin strategian, periaatteisiin. Tämä avain EU:n palvelumarkkinoiden vapauttamiseen kuitenkin katosi parlamentin käsissä. Alkuperämaaperiaate on hävinnyt direktiivitekstistä, ja direktiivin 16 artiklan säännösten sanamuoto muistuttaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, joka voi käytännössä osoittautua liian subjektiiviseksi ja tehottomaksi palvelumarkkinoiden avaamiseen. Euroopan parlamentti aikoo tänään antaa jäsenvaltioille täydet valtuudet päättää, toteutuvatko Euroopan unionin palvelumarkkinat, ja jos toteutuvat, milloin ja miten. Voimme vain toivoa, että palvelumarkkinat todella toteutuvat.

 
  
MPphoto
 
 

  Patrick Louis (IND/DEM).(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, juuri ennen Ranskan kansanäänestystä UMP vannoi, että Bolkesteinin direktiivi oli peruutettu, ja sosialistit totesivat, että direktiivi oli heitetty historian romukoppaan. Molemmat valehtelivat ja pahentavat tilannettaan nyt vielä lisää ainakin neljässä asiassa.

Ensimmäinen niistä on alkuperämaaperiaate. Annamme vapaat kädet tuomioistuimelle, joka on keksinyt tämän käsitteen niin sanotussa Cassis de Dijon -tapauksessa ja Sägerin jutussa antamissaan tuomioissa. Emme usko, että tuomioistuin uhraa itse luomansa periaatteen.

Toinen seikka liittyy työntekijöiden suojeluun. Yhteisön oikeus asetetaan ensisijaiseksi kansalliseen toimivaltaan kuuluvaan työoikeuteen nähden ilman sopimusta ja ratifiointia. Kuinka pitkälle olemme valmiita menemään työoikeuden korvaamisessa kauppaoikeudella?

Kolmas asia on palveluntarjoajien valvonta. Jäsenvaltiot asetetaan sietämättömään tilanteeseen, koska niiltä kielletään kaikki valvontatoimet. Mitä ne voivat tietää puolalaisen yrityksen työloista, jos ne eivät tunne koko yritystä?

Neljäs asiani liittyy direktiivin soveltamisalaan kuuluviin palveluihin. Direktiivin soveltamisalaa on taas laajennettu, ja siihen kuuluu nyt noin 6 000 ammattia, ehkä enemmänkin, koska teksti on hyvin epäselvä.

Lopuksi totean, että tässä kaikkien 25 jäsenvaltion kannattamassa kompromississa tuomioistuin ja komissio saavat mielestäni valtavan suuret toimivaltuudet sisämarkkinoiden toteuttamisessa, eikä siinä kiinnitetä huomiota sosiaaliseen polkumyyntiin, joka luhistaa työntekijämme ja lisää työttömyyttä. Ihmisiä on johdettu harhaan Turkin liittymiskysymyksessä ja huiputettu arvonlisäveroasiassa. He eivät hyväksyneet supervaltiota, mutta sillä ei ole mitään väliä. Nyt heitä on petetty Bolkesteinin direktiivissä. Kuinka moni meistä voi nyt rehellisesti sanoen katsoa äänestäjiä suoraan silmiin?

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Borghezio (NI).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kun otetaan huomioon etenkin Padanian pienten ja keskisuurten yritysten järjestelmän laajat edut, meistä tuntuu, että – verrattuna komission alkuperäiseen hankkeeseen, joka oli jo aivan yhtä vaarallinen – direktiivin tavoite eli kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden pakottaminen hyväksymään säädös on edelleen erittäin vaarallinen, koska se johtaa armottomaan kilpailuun palvelualalla, joka tuottaa 70 prosenttia Euroopan unionin BKT:sta, mikä on syytä muistaa.

Näin arkaluonteisessa asiassa on aiheellista miettiä, onko kansalaisyhteiskunnan esittämät huomautukset todella kuultu ja otettu huomioon ja onko sosiaalisen ja taloudellisen polkumyynnin vaarat tosiasiassa poistettu tästä Bolkesteinin direktiivin uudesta, kaunistellusta versiosta. Häikäilemättömät yrittäjät käyvät valitettavasti nykyään kaikkialla epäoikeudenmukaista kilpailua; se haittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat täysin lainmukaisesti, toisin kuin yrittäjät. Tämä on sekä komission että yhteisöjen tuomioistuimen haluaman vapauttamisen tulosta. Vastustamme tätä Euroopan unionin byrokraattista keskittämispolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  József Szájer (PPE-DE).(HU) Arvoisa puhemies, en monien muiden uusia jäsenvaltioita edustavien parlamentin jäsenten tavoin äänestänyt palveludirektiivin puolesta viime vuonna käydyssä ensimmäisessä käsittelyssä. Nyt toimitettavassa äänestyksessä aion kuitenkin kannattaa sitä. En kannattanut direktiiviä ensimmäisessä käsittelyssä, koska halusin varoittaa, ettei vasta yhdentyneessä Euroopassa saa jättää uusien jäsenvaltioiden etuja huomiotta uutta, tärkeää lainsäädäntöä annettaessa. Tämä varoitus on palvellut tarkoitustaan. Se todellakin sai neuvoston edistymään esimerkiksi paljon keskustelua herättäneillä ja palvelujen vapaan tarjoamisen estäneillä rikos- ja työoikeuden aloilla.

Haluan korostaa, että uudessa tekstissä jokainen jäsenvaltio velvoitetaan tarkistamaan sellaisia voimassa olevia säännöksiään, jotka estävät palvelujen vapaan tarjoamisen. Kaikki nämä ovat oikeansuuntaisia askelia. Ensimmäisen käsittelyn jälkeisessä menettelyssä uudet jäsenvaltiot ja parlamentin jäsenet on pyritty ottamaan aktiivisemmin mukaan. Uskon, että kun usein vaikea ja katkera palveludirektiivikeskustelu saadaan päätökseen, EU:n on helpompi jättää taakseen tämä kriisien kausi, antaa uusi sysäys sisämarkkinoille sekä tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja ja vauhdittaa EU:n talouskasvua.

Tästä prosessista on kuitenkin otettava opiksi. Meidän on tehtävä kovemmin töitä palauttaaksemme vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välisen luottamuksen. On ensinnäkin lopetettava kauhutarinoiden levittäminen siitä, että uusien jäsenvaltioiden halvempi työvoima ja edullisemmat palvelut uhkaavat vanhojen jäsenvaltioiden sosiaalista mallia. Nämä puheet ovat täysin perättömiä, ja niillä loukataan vapaan kilpailun periaatetta, johon EU:n talous perustuu.

Uudet jäsenvaltiot avasivat tavara- ja pääomamarkkinansa jo aikoja sitten, eikä se ollut aina helppoa. Nyt on vanhojen jäsenvaltioiden vuoro avata markkinansa palveluille. Pian annettava palveludirektiivi on askel eteenpäin. Olisimme halunneet ottaa suuremman askeleen, mutta kaikki luopuivat jostakin. Palveludirektiivin on nyt läpäistävä käytännöllisyystestit ja yhteisöjen tuomioistuimen testit. Toivotan sille paljon menestystä molemmissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Harlem Désir (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, esittelijä Gebhardtin ahkeran työn ja päättäväisyyden sekä Euroopan ammattiyhdistysliikkeen aktiivisuuden ansiosta parlamentti poisti ensimmäisessä käsittelyssä suurimmat uhat komission jäsenen Bolkesteinin esittämästä palveludirektiivin ensimmäisestä versiosta. Parlamentti onnistui erityisesti poistamaan direktiivin soveltamisalasta kaikki sosiaalipalvelut, myös sosiaalisen asuntotuotannon, terveydenhuoltopalvelut, audiovisuaaliset palvelut, kuljetuspalvelut ja tilapäistyövoiman välityksen. Palveludirektiivi ei voinut myöskään vaikuttaa työntekijöiden lähettämisestä annettuun direktiiviin eikä työoikeuteen, millä poistettiin sosiaalisen polkumyynnin suurimmat uhat, ja myös alkuperämaaperiaate poistettiin. Kaksi suurta ongelmaa on kuitenkin poistamatta. Soveltamisalasta ei ensinnäkään poistettu kaikkia yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja, koska Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä vastustivat sitä. Toiseksi 16 artiklan uudessa versiossa, josta poistettiin alkuperämaaperiaate, ei säädetä selkeästi kohdemaaperiaatteesta.

Näitä ongelmia ei ole ratkaistu neuvoston yhteisessä kannassa. Vaikka siihen onkin sisällytetty oleellinen osa parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämistä päätelmistä, yhteisessä kannassa on menty huonompaan suuntaan useissa muissa kohdissa, etenkin sosiaalipalveluissa ja työoikeudessa, kuten Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö on painottanut. Kaikki ovat myöntäneet, että meidän on selkeytettävä näitä ja myös muita kohtia, kuten rikosoikeuteen kohdistuvia vaikutuksia, komission ohjeiden merkitystä ja tulevan yhdenmukaistamisen tarvetta. Arvoisa komission jäsen, tekin totesitte tämän puheenvuorossanne. Koska yhteispäätösmenettely ei ole vielä päättynyt, olisi kuitenkin ollut loogisempaa tehdä tarkistuksia näiden asioiden selkeyttämiseksi artikloissa. Olen valitettavasti pannut merkille, että PPE-ryhmä on torpedoinut toisen käsittelyn hylkäämällä kaikki tarkistukset, joita esittelijä ehdotti sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa käydyn keskustelun aikana. PPE-ryhmä on tavallaan riistänyt Euroopan parlamentilta oikeuden tehdä tarkistuksia, mikä on mielestäni valitettavaa.

Ranskan sosialistit ovat näin ollen jättäneet joitakin tarkistuksia, koska emme ole tyytyväisiä kompromissiin sen nykyisessä muodossa ja koska kompromissin vuoksi liian moni asia jää epävarmaksi tuomioistuimen tulkintaa ajatellen. Kun on tehtävä ero yhtäältä vapauttamisen ja toisaalta sosiaalisten ja perusoikeuksien välillä, lainsäätäjän tehtävänä on mielestäni selkeyttää asioita eikä jättää ovea auki oikeuskäytännölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE).(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, unionin perustajat harkitsivat jo 50 vuotta sitten mahdollisuutta tarjota palveluja vapaasti koko Euroopan alueella, jotta voitaisiin perustaa sisämarkkinat. Uudistaminen ja mukauttaminen olivat loogisia ja myös välttämättömiä toimia palvelualalla, jolla on tärkeä merkitys Euroopan unionin talouden sekä työllisyystilanteen ja kilpailukyvyn kannalta.

Haluan esittää kaksi huomautusta. Ensimmäinen on luonteeltaan poliittinen. Totean, ettei Bolkesteinin ehdotus, jonka edellinen komission jäsen esitteli edelliselle parlamentille, ollut hyväksyttävä, ja monet meistä taistelivat sitä vastaan. Sen jälkeen on tehty valtavasti töitä, ja nykyinen ehdotus on hyvin kaukana Bolkesteinin ehdotuksesta.

Toinen huomautukseni liittyy taustaan: tässä tekstissä vahvistetaan palvelujen vapaan liikkuvuuden periaate sekä mahdollistetaan yhdenmukaistamisen jatkaminen EU:ssa. Olen iloinen, että nykyiseen ehdotukseen on sisällytetty 90 prosenttia parlamentin vaatimuksista jättämällä soveltamisalan ulkopuolelle muut kuin taloudelliset yleishyödylliset palvelut, tietyt sosiaalipalvelut ja terveydenhuoltopalvelut.

Painotan lopuksi, että tämän tekstin tarkastelu on ollut erinomainen esimerkki parlamentin toimivallan demokraattisesta käyttämisestä ja antanut parlamentille mahdollisuuden osoittaa kypsyytensä, olivatpa parlamentin äärioikeisto ja -vasemmisto mitä mieltä tahansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (Verts/ALE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on selvää, että parlamentti on tehnyt valtavasti töitä tämän direktiivin parissa ja ettei nykyisellä tekstillä ole kovinkaan paljon tekemistä komission kaksi vuotta sitten ehdottaman direktiivin kanssa.

Kuten parlamentissa juuri kuultiin, se, että Eurooppa-neuvosto muutti joitakin tärkeitä lauseita ensimmäisen käsittelyn jälkeen, tarkoittaa kuitenkin, ettei toisessa käsittelyssä mennä tarpeeksi pitkälle, mikä on harmillista. Näin ollen työntekijät, kansalaiset ja kuluttajat eivät oikein pidä palveludirektiiviä enää tarpeellisena. Heidän on nyt vaikea ymmärtää, että palveluja vapautetaan, mutta sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista ei ole mitään täsmällistä tietoa. Tässä komission ja Eurooppa-neuvoston ehdottamassa kompromississa on vielä liian paljon epämääräisiä kohtia ja harmaita alueita.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL). – (NL) Arvoisa puhemies, parlamentti äänestää tänään EU:n palveludirektiivistä luultavasti viimeistä kertaa. Asia näyttää loppuun käsitellyltä, koska suurimmat ryhmät ovat jo antaneet ymmärtää, että ne aikovat kannattaa kompromissia ja olla esittämättä tarkistuksia. Ne näyttävät pitävän direktiivin nykyistä versiota niin täydellisenä, että ovat valmiita luopumaan demokraattisesta oikeudestaan tehdä parannusehdotuksia.

Ryhmäni ei ole yhtä haltioissaan. Palveludirektiivi uhkaa edelleen palvelujen laatua ja työntekijöiden saavutuksia kaikkialla Euroopassa. Teksti on edelleen epäselvä, ja sitä voidaan tulkita eri tavoin. Lisäksi edellisessä käsittelyssä tehdyt parannukset ovat nyt vaarassa vesittyä, koska esimerkiksi työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi riisutaan minimiin. Ryhmäni äänestää siksi Gebhardtin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nigel Farage (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, jotkut ovat sanoneet, että Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue (UKIP) voi äänestää tämän direktiivin puolesta. Siinä on kyse vapaista markkinoista. Sillä autetaan pienyrityksiä käymään kansalliset rajat ylittävää kauppaa. Yritykset hyötyvät direktiivistä.

Mehän olemme olleet tässä tilanteessa ennenkin, koska liityimme yhteismarkkinoihin, jotka johtivat sisämarkkinoihin. Mitä tästä kaikesta on seurannut? Tuloksena on ollut sääntelyä, kustannuksia ja menetettyjä mahdollisuuksia meren takana.

Vasta viime kuussa tehtiin mielipidekysely, johon osallistui tuhat Yhdistyneen kuningaskunnan yritystä. Niistä 60 prosenttia totesi haluavansa, että Yhdistynyt kuningaskunta neuvottelee uudelleen suhteensa Euroopan unioniin, jotta jäsenyys muutetaan pelkäksi yksinkertaiseksi vapaakauppasopimukseksi. Tätä eivät kuitenkaan vaatineet vain muutamat poujadistit. Hiljattain Lontoon vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi äänestetty ICAP:n pääjohtaja Michael Spencer totesi, että liikealalla toimivat henkilöt ovat lopen kyllästyneitä EU:n tuottaman kalliin sääntelyn määrään. Lontoossa epäillään yhä enemmän, tuoko se meille ylipäänsä mitään lisäarvoa.

On selvää, että Yhdistyneen kuningaskunnan liiketoimintayhteisö myöntää, että tämänkaltaisten toimielinten tuottamien direktiivien valtavasta määrästä aiheutuvilla kustannuksilla on nyt kielteinen vaikutus. Sisämarkkinat eivät sovellu 2000-luvun maailmanlaajuiselle taloudelle, ja uskon, että Yhdistyneen kuningaskunnan liiketoimintayhteisö johtaa meidät ulos siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jana Bobošíková (NI).(CS) Hyvät parlamentin jäsenet, jos palveludirektiivi hyväksytään nykyisessä muodossaan, joka on kehno kompromissi, voimme kyynisesti todeta, että olemme ainakin osittain noudattaneet Rooman sopimusta. Tämä on varsin kehno tulos, kun otetaan huomioon, että Rooman sopimus allekirjoitettiin lähes 50 vuotta sitten. On syytös poliittisia päättäjiä kohtaan, että pelko kansainvälisestä kilpailusta ja niin kutsuttujen sosiaalisten normien höltymisestä painoi direktiivistä käydyissä keskusteluissa enemmän kuin visiot henkilöiden ja palvelujen vapaasta liikkuvuudesta hyötyvästä Euroopan unionista. Sekin on syytös poliittisia päättäjiä kohtaan, että heidän sanotaan unohtaneen, että kilpailu on yksi talouskehityksen välineistä ja että sosiaaliset normit ovat hyvinvoinnin hedelmiä eivätkä siemeniä.

Uskon vakaasti, että olemme heittäneet pois kaikki mahdollisuudet parantaa ratkaisevasti kansalaisten elintasoa, koska olemme tehneet populistisen ja todellakin pelkurimaisen teon poistamalla alkuperämaaperiaatteen, joka oli yksi direktiivin pilareista. Olemme heittäneet pois mahdollisuudet parantaa palvelujen tarjontaa, alentaa hintoja ja perustaa uusia työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Jacques Toubon (PPE-DE).(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esitän tässä puheessani lyhyen arvion ja joitakin kiitoksen sanoja. Euroopan parlamentti on tehnyt yhteistyötä laatiakseen palvelujen sisämarkkinoita koskevan direktiivin, ja parlamentin käden jälki näkyy direktiivissä. Tämä on Euroopan parlamentin voitto Euroopan unionissa vallitsevasta synkkämielisyydestä ja ennakkoluuloisuudesta. Tämä on eurooppalaisen mallin voitto. Tässä mallissa on kyse tasapainosta: tarvittavien uudistusten toteuttamisen ja meitä yhdistävän yhteisön säännöstön voimassa pitämisen välisestä tasapainosta.

Tällä direktiivillä todellakin avataan palvelujen sisämarkkinat ja velvoitetaan jäsenvaltiot poistamaan palvelujen vapaan tarjoamisen esteet. Tämä on suuri mahdollisuus kasvua ja kaikkien työllistymistä ajatellen. Nykyiset yhteisön säädökset pysyvät edelleen voimassa. Palveludirektiivissä ei myöskään sallita minkäänlaisia sosiaalisten oikeuksien loukkauksia, sen nojalla ei vapauteta julkisia palveluja ja siinä otetaan huomioon yleinen etu. Olen seurannut tämän kompromissin kehittymistä kesästä 2004 lähtien, joten voin todistaa, että se perustuu oman poliittisen ryhmäni tekemiin ehdotuksiin ja ryhmäni sisällä alun perin eriävien kansallisten ja ideologisten kantojen välillä tehtyihin sopimuksiin. Jäsen Szájerin äskeiset toteamukset todistavat tämän. Palveludirektiivi perustuu vuoropuheluun, joka on parlamentaarisen toimintamme lähtökohta.

Haluan siksi ensin kiittää työnjohtajaamme Malcolm Harbouria, mutta myös Marianne Thysseniä, jonka kanssa olen tehnyt tiivistä yhteistyötä, Othmar Karasia, Jozsef Szájeria ja Malgorzata Handzlikia sekä Evelyne Gebhardtia, joka on ohjannut asian käsittelyä alusta loppuun ja joka on ystävällisesti ottanut minut, kokemattoman parlamentin jäsenen huomioon. Kiitän myös Arlène McCarthya ja Phillip Whiteheadia, joita en tietenkään halua unohtaa. Parlamentin ulkopuolisista henkilöistä haluan kiittää komission jäsentä McCreevyä, joka on alusta alkaen pitänyt parlamentille antamansa lupaukset, ja ministeri Bartensteinia, jolla on ollut ratkaiseva rooli.

Kuulin äsken kuitenkin joitakin uskomattomia huomautuksia. Hyvät kollegat, hyvää ei kannata yrittää enää parantaa. Yhteiseen kantaan on sisällytetty 95 prosenttia tekstistämme. Arvoisa puhemies, käyttäisimmekö todella toimivaltaamme, jos aloittaisimme sovittelumenettelyn, jonka lopputuloksena meillä ei olisi mitään direktiiviä, kuten hyvin tiedämme? Parlamentin tehtävä, meidän oikeutemme on päinvastoin kantaa vastuuta. UMP-puolueeseen kuuluvat ranskalaiset jäsenet aikovat siksi valita sen, mikä on todella tärkeää, ja äänestää yhteisen kannan puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lasse Lehtinen (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, kaksi vuotta sitten lausuin tässä talossa julki huoleni siitä, että palveludirektiivin käsittely on joissakin maissa nostanut pintaan myös ulkomaalaisvihaa ja taloudellista protektionismia, mitkä eivät ole kunniaksi tälle yhteisölle. Luxemburgin pääministeri ihmetteli äsken miksi me pelkäämme nyt enemmän idästä tulevia ihmisiä kuin sinne sijoitettuja ohjuksia 20 vuotta sitten.

Olemme kuitenkin nyt keskustelemalla saavuttaneet kompromissin, jonka kanssa voi elää, siksi, että tämä direktiivi lopultakin avaa palveluiden markkinat, vaikkakin vain osittain.

Arvoisa puhemies, tuleva direktiivi näyttää suojelevan korkeasti koulutettuja ammattikuntia ja asettaa kilpailulle alttiiksi vähemmän koulutetut ammattiryhmät. Lääkärit ja apteekkarit jäävät soveltamisalan ulkopuolelle, mutta kirvesmiehet ja kampaajat kuuluvat siihen.

Kuitenkin pelot ja ennakkoluulot hälvenevät vuosien mittaan, sillä käytäntö voittaa lopulta teoriat. On myös selvää, että direktiiviä tulevaisuudessa korjataan toimivammaksi ja avoimemmaksi kaikkien Euroopan kansalaisten kannalta.

Meidän on pakko oppia, että tässä maanosassa emme voi kilpailla menestyksellä muiden maanosien kanssa, jos emme uskalla kilpailla edes keskenämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Ona Juknevičienė (ALDE). – (LT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää esittelijä Gebhardtia, joka on laatinut tämän taidokkaan asiakirjan. Jotkut meistä ovat ylistäneet suureksi saavutukseksi sitä, että onnistuimme tekemään kompromissin. Olen osittain samaa mieltä. Tavoitteemme on mielestäni kuitenkin vielä saavuttamatta.

Tavoitteenamme on vapauttaa markkinat, koska ne tarjoavat ratkaisevat mahdollisuudet yhteisön talouskasvulle ja työpaikkojen perustamiselle. Talouskasvu on nyt pysähtynyt.

Ehdotetulla direktiivillä voidaan kenties edistää uusien palvelujen syntymistä muodostamalla oikeudellinen perusta. On hyvä, että direktiivin toisessa osassa määritellään selkeästi, mitä palveluntarjoajien vastaisia toimia ei voida toteuttaa. En kuitenkaan hyväksy päätöstä rajoittaa toimintatyyppien luetteloa näin paljon, koska kohdemaille annetaan edelleen mahdollisuus luoda esteitä palvelujen tarjoamiselle.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, palvelumarkkinoiden vapauttaminen merkitsee valinnan mahdollisuutta. Meidän on siksi varmistettava, että kaikkialla yhteisössä on saatavilla laadukkaita palveluja kilpailukykyisin hinnoin. Palveludirektiivissä pitäisi taata tämä. Sen nykyisessä versiossa ei kuitenkaan vielä tehdä niin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, myönnän, että tämä kompromissi parantaa komission alkuperäistä ehdotusta. Myönnän myös, että on tarpeellista ja toivottavaa poistaa vielä jäljellä olevat kaupallisten palvelujen rajatylittävän tarjoamisen esteet. Katson kuitenkin, että tässä prosessissa on tarjottava oikeusvarmuus – ja painotan sanaa "varmuus" – keskeisten julkisten palvelujen tarjoajille ja ennen kaikkea takeet niille monille kansalaisille, jotka ovat erittäin riippuvaisia paikallisista sosiaalipalveluista.

Olen täysin samaa mieltä siitä, etteivät tuomarit ota kanteita tutkiessaan huomioon hyvässä uskossa annettuja suullisia vakuutteluja. Itse direktiivin teksti on ratkaiseva. Olemme siksi allekirjoittaneet joitakin tarkistuksia, kuten tarkistuksen 31, jossa tehdään täysin selväksi, että jäsenvaltiot määrittelevät yleishyödylliset palvelut alueellaan. Pyydän kollegoja pitämään tätä järkevänä tarkistuksena ja katsomaan, että se olisi hyväksyttävä muiden tarkistusten joukossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, palveludirektiivi on uskoakseni tärkeimpiä Euroopan parlamentin hyväksymiä säädöksiä. Haluan onnitella komission jäsentä McCreevyä, esittelijä Gebhardtia ja jäsen Harbouria kaikesta heidän tekemästään työstä. Tämä on ehdottomasti oikeansuuntainen askel.

Palveludirektiivillä parannetaan Euroopan unionin kilpailukykyä, luodaan siten työpaikkoja ja tuodaan enemmän lisäarvoa kansalaisille. Meidän sanotaan petkuttavan kansalaisia. Asia on kuitenkin päinvastoin: petkutamme todellakin kansalaisia, jos jatkamme nykyiseen tapaan emmekä muuta talouttamme.

Pidimme siitä tai emme, totuus on se, että elämme globalisoituneessa maailmassa ja että Euroopan unionin on parannettava kilpailukykyään, jotta se voi kilpailla maailmanlaajuisesti. Nykyään noin 50 prosenttia maailmankaupasta käydään voimakkaasti kasvavissa talouksissa, ja jos haluamme kilpailla niiden kanssa ja säilyttää Euroopan sosiaalisen mallin, tarvitsemme elinvoimaisen talouden, jossa investoidaan EU:n kansalaisten kannalta tärkeiksi katsomiimme palveluihin. Tämä direktiivi on oikeansuuntainen askel. Se on sellainen uudistus, joka Euroopan unionin tasolla on tehtävä, jos haluamme säilyttää arvot, joiden uskomme olevan hyväksi kansalaisillemme. Suhtaudun direktiiviin erittäin myönteisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, neuvoston yhteinen kanta on järjen voitto. Kilpailu tiukentuu palvelualalla, mutta jäsenvaltioiden kansallista riippumattomuutta kunnioitetaan. Tämä on hyvä kompromissi. Kesäkuun lista -puolue vastustaa kansallista protektionismia, byrokratiaa ja ammattikuntajärjestelmän jäännöksiä Euroopan unionissa. Tällaiset rajoitukset estävät palvelualan kilpailun, kehityksen ja kasvun. Kesäkuun lista -puolue pitää myönteisenä, että neuvosto päätti yhdessä parlamentin kanssa hylätä alkuperämaaperiaatteen. Se olisi tietenkin lisännyt kilpailua joillakin palvelualoilla, mutta haitat olisivat olleet kohtuuttoman suuret. Jäsenvaltioiden olisi täytynyt alkuperämaaperiaatteen vuoksi luopua kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan joillakin tärkeimmillä yhteiskuntaelämän osa-alueilla. On itsestään selvää, että jonkin valtion alueella voimassa olevat lait, säännöt ja perinteet ovat syntyneet asianmukaisen demokraattisen prosessin tuloksena ja että kaikkien kyseisen valtion alueella toimivien on noudatettava niitä. Kesäkuun lista -puolue kannattaa näin ollen palveludirektiiviä koskevaa neuvoston yhteistä kantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  James Hugh Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, koska alkuperämaaperiaatteesta on luovuttu ja direktiivin soveltamisalaan kuuluvia palveluja on karsittu ja etenkin sosiaalipalvelut ja muut kuin taloudelliset palvelut on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, direktiiviehdotus on parantunut sen jälkeen, kun viimeksi keskustelimme siitä. Suhtaudun asiaan kuitenkin edelleen epäilevästi. Minua huolettaa etenkin se, että on kiirehditty laatimaan aikataulu palvelujen tarjoamista koskevan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiselle. Tämä merkitsee väistämättä sääntelyn vyöryä ja herättää pelkoa työpaikkojen epävarmuudesta, koska ulkomaalaiset palveluntarjoajat maksavat pieniä vähimmäispalkkoja. Tämä tarkoittaa, että olot huononevat vastaanottajavaltioissa, etenkin jos ulkomaalaisille palveluntarjoajille voidaan myöntää tilapäisen palveluntarjoajan asema, jolloin he välttyvät vastaanottajavaltion kansallisilta tarkistuksilta.

Otan vielä esiin erään konkreettisen asian. Minusta on hyvä, että rahapelitoiminta jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Sen sisällyttäminen olisi laajentanut tätä vahingollista alaa sekä lisännyt kurjuutta ja yhteiskunnallista epävakautta, joita se usein aiheuttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Othmar Karas (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämä vuosi alkoi palveludirektiivin vastaisilla mielenosoituksilla ja päättyy parlamentarismin voittoon. Emme ole estäneet toistemme toimintaa emmekä ole antaneet käyttää itseämme hyväksi. Useimmat meistä ovat sen sijaan ylittäneet itsensä ja ottaneet vastuun Euroopan unionin kansalaisista.

Nyt käsiteltävänämme oleva Euroopan unionin säädös on Euroopan parlamentin ja vuoropuhelun voitto, jonka olisi rohkaistava kaikkia parlamentteja. Olemme lainsäätäjiä emmekä hallituksia. Olemme osoittaneet johtajuutta ja avanneet Gordionin solmun. Jatkakaamme samaan malliin. Palvelujen tarjoamisen vapaus on perusoikeus. Tämänpäiväinen päätös on merkittävä askel tämän vapauden toteuttamisessa.

Tämä päätös on myös hälventänyt monia ennakkoluuloja EU:sta. Palveludirektiivi on ensinnäkin eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalousmallin voitto. Tässä mallissa markkinoita ja sosiaaliturvaa ei aseteta vastakkain. EU:n neljä vapautta on toteutettava johdonmukaisesti, mutta myös kansalaiset on otettava yhä tiiviimmin mukaan toimintaan.

Toiseksi olemme käyneet vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa. Olemme osallistuneet neuvostossa käytäviin keskusteluihin. Kiitän tässä yhteydessä ministeri Bartensteinia ja liittokansleri Schüsseliä siitä, että he ovat pitäneet meidän puoltamme. Olemme sen ansiosta onnistuneet tehostamaan markkinoita, vahvistamaan sisämarkkinoita, lisäämään kasvua ja työllisyyttä sekä varmistamaan sosiaaliturvan.

Kiitän kuitenkin myös kaikkia kollegojani, etenkin niitä, jotka alusta alkaen kieltäytyivät tukemasta pyrkimyksiä saada määräenemmistö ensimmäisessä käsittelyssä, koska kompromissia on aina vaikeampi puolustaa kuin yksittäistä kantaa. Olemme yksinkertaistaneet monia asioita, luoneet oikeusvarmuuden ja esitelleet kansalaisille parlamentaarisen työskentelyn mallin.

(Suosionosoituksia oikealta)

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, kanta on tullut aivan selväksi tähän mennessä pidetyissä puheissa: parlamentin suuri enemmistö aikoo äänestää hyväksytyn tekstin puolesta, joten ei ole mitään syytä pelätä, että tämä direktiiviehdotus hylätään.

Sovittelumenettelyä ei siis tarvita. Tämä on sekä esittelijä Gebhardtin että komission jäsenen McCreevyn loistavan työn ansiota. Haluan lausua molemmille erittäin lämpimät kiitokset.

Haluan kiittää komission jäsentä McCreevyä hänen komission puolesta esittämästään toteamuksesta, joka liittyi työ-, sosiaali- ja rikoslainsäädäntöä koskeviin poikkeuksiin. Kuten hän totesi, poikkeukset olivat välttämättömiä, koska niistä säädetään EU:n lainsäädännössä, ja ne myös selkeyttävät tilannetta.

Joidenkin skeptikkojen toteamuksista huolimatta tämä on suuri edistysaskel. Emme esimerkiksi voi joidenkin jäsenten tapaan sanoa, ettemme voi katsoa äänestäjiämme silmiin. Äänestäjäni ovat päinvastoin iloisia, että parlamentti on tällä kertaa hoitanut tämän tehtävän.

Emme voi myöskään moittia, että lainsäädäntöä on liikaa. Yhteiskuntaa ei voida järjestää ilman lainsäädäntöä. Ne meistä, jotka tietävät, mitä tapahtuu parhaillaan esimerkiksi lainsäädäntöä vailla olevissa kehitysmaissa, tietävät, että lainsäädäntö on välttämätöntä. Antamamme lainsäädännön avulla parlamentti, komissio ja neuvosto tarjoavat eurooppalaiselle yhteiskunnalle järjestelmän, jossa palveluja voidaan tarjota vapaasti ja jolla taataan samalla nykyisten laadukkaiden työ-, sosiaali- ja ympäristöolojen säilyminen.

Kolme toimielintä ovat tehneet mielestäni hienoa työtä.

Komitologiamenettelyä koskevat tarkistukset, jotka on tarkoitus hyväksyä, olivat välttämättömiä. Olen iloinen myös siitä, että sekä komissio että neuvosto ovat suostuneet niihin. Toivomme, että kun palveludirektiiviä kehitetään näiden tarkistusten jälkeen komitologiamenettelyjen sekä parlamentin, neuvoston ja komission välisen sopimuksen avulla, direktiivistä tulee hyvin viimeistelty ja entistä parempi ja että kaikki siihen liittyvät mahdolliset ongelmat voidaan selvittää.

Arvoisa puhemies, tämä on mielestäni suuri päivä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kaikille Euroopan unionin kansalaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Lambsdorff (ALDE).(DE) Arvoisa puhemies, Brysselin suuri koalitio, joka sulki uusia jäsenvaltioita edustavat jäsenensä laajalti ulkopuolelle, otti tänään aivan liian pienen askeleen. Askel otettiin oikeaan suuntaan, mutta se oli yksinkertaisesti liian lyhyt. On totta, että perustamalla keskitettyjä asiointipisteitä helpotetaan ainakin hallinnollisten muodollisuuksien keskittämistä. Toinen parannus on se, ettei pieniä ja keskisuuria yrityksiä voida enää pakottaa pitämään pysyvää toimipaikkaa toisessa jäsenvaltiossa.

Jos juhlimme jo vuonna 2006 sitä, että ulkomaalaisten palveluntarjoajien rajoitukset on perusteltava ja että kansallisten toimien, jotka kohdistuvat heitä vastaan, on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia, juhlimme itse asiassa saavutusta, jonka olisi pitänyt olla itsestään selvä asia viimeistään vuodesta 1994 lähtien.

Olemme unohtaneet, missä ja miksi palveludirektiiviä alettiin valmistella. Tavoitteenamme oli vauhdittaa tuntuvasti kasvua ja antaa siten todellinen piristysruiske työllisyydelle. Epäonnistuminen noudattaa tuttua mallia. Työnantajien ja alakohtaisten järjestöjen liittoutumat sadattelevat muutoksia, kilpailua ja markkinoiden avaamista. Tuskin missään muussa keskustelussa on liioiteltu riskejä ja vähätelty mahdollisuuksia näin kohtuuttomasti. Pelottelemalla järjestelmällisesti itäeurooppalaisilla työntekijöillä on saavutettu kaikkein pahin vaihtoehto: häviäjiä ovat työttömät eri puolilla Euroopan unionia.

Komissionkin on mietittävä, miksei sillä ollut rohkeutta puolustaa omaa tuotostaan kansankiihottajien hyökkäyksiltä. Sitä kehotetaan nyt seuraamaan tarkasti jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimia, jotta etenkään pk-yrityksille ei asetettaisi vilpillisesti uusia esteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Nyt esillä olevassa direktiivissä on vain murto-osa alkuperäisestä tekstistä, koska siitä on poistettu lähestulkoon kaikki alat, myös avainasemassa ollut alkuperämaaperiaate.

Soveltamisalasta on poistettu sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut sekä yleishyödylliset palvelut, ja myös kaikki viittaukset työntekijöiden tilapäiseen lähettämiseen on poistettu. Niitä on tarkoitus käsitellä erikseen alakohtaisesti. On kuitenkin epäselvää, milloin tämä tehdään ja tehdäänkö sitä ylipäänsä. Sisällöttömästä direktiivistä ei välttämättä ole mitään haittaa, mutta siitä ei voi olla myöskään mitään hyötyä.

Sanoisin, että tämä direktiivi on nykyisessä muodossaan täysin hyödytön eikä sillä ratkaista mitään ongelmia. Alkuperämaaperiaate tarkoittaa, että bratislavalainen pienyritys voi soveltaa Slovakian lainsäädäntöä palvellessaan asiakasta Wienissä. Vastaanottajavaltio pitää kuitenkin kiinni siitä, että sen omaa lainsäädäntöä sovelletaan, jos se on perusteltua esimerkiksi yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden ylläpitämiseksi tai ympäristön suojelemiseksi. Direktiivin nykyinen sanamuoto jättää alkuperäisen periaatteen soveltamisen viranomaisten harkintaan.

Vanhojen jäsenvaltioiden on osoitettu hyötyvän kymmenen uuden jäsenvaltion halvasta ja laadukkaasta työvoimasta, ja sairaanhoitajamme, au pair -tyttömme ja tietotekniikan ammattilaisemme ovat osoittautuneet hyviksi. Vanhat jäsenvaltiot kuitenkin pelkäävät, että pienyrityksenä palvelujaan tarjoava sairaanhoitaja aiheuttaisi liikaa kilpailua, ja ne kätkevät…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Schwab (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, en halua toistaa samoja yksittäisiä kiitoksia, jotka jäsen Toubon esitti kaikille parlamentin jäsenille, mutta yhdyn näihin kiitoksiin. Olen jäsen Karasin kanssa samaa mieltä siitä, että kaikki parlamentin jäsenet ovat auttaneet myönteisillä toimillaan lieventämään alkuperämaiden pelkoja. Niitä on ainakin osittain onnistuttu hälventämään avaamalla tie, joka johtaa palvelujen sisämarkkinoihin.

Näissä neuvotteluissa, joihin parlamentti on vaikuttanut erityisellä tavalla, on vaadittu erittäin paljon myös henkilöstöltämme, ja kuten on jo todettu, parlamentti on osoittautunut vaikutusvaltaiseksi ja innostavaksi mutta myös sovittelevaksi toimielimeksi. Varjoesittelijämme Harbour sanoi tämän olevan hyvä päivä Euroopan unionin kansalaisille. Tähän on vain lisättävä, että tällä puitedirektiivillä EU:n kansalaisille avattavaa todellista tietä on myös kuljettava. Jäsenvaltioiden on kuljettava sitä tarkkaavaisesti ja rakentavassa hengessä, sillä tällä direktiivillä luodaan perusta tuleville EU:n palvelujen sisämarkkinoille.

Alkuperämaaperiaatteesta on tullut palvelujen tarjoamisen vapauden periaate. Sisämarkkinoiden on toteuduttava, mutta – kuten Bruegel-instituutti hiljattain selkeästi totesi – jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä komission ja parlamentin on korostettava sisämarkkinoita vielä voimakkaammin, jotta myös kansalaiset ymmärtävät niiden olemassaolon. Tässä on meille vielä yksi suuri haaste.

Jotkut kunnioitetut parlamentin jäsenet ovat kritisoineet sitä, että yhteisöjen tuomioistuimelle siirretään liian monia tehtäviä seurantatoimien yhteydessä. Tämä kritiikki on mielestäni hieman saivartelevaa, koska puitedirektiivin ollessa kyseessä päävastuu on joka tapauksessa jäsenvaltioilla. Esitän ministerille, joka on neuvoston edustaja, pyynnön, että etenkin neuvosto ottaa rohkeasti tämän vastuun kannettavakseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edit Herczog (PSE).(HU) Arvoisa puhemies, tänään on hienoa olla Euroopan parlamentin jäsen, koska voimme raportoida loistavista tuloksista. On hieno saavutus, että perustuslain ajauduttua pattitilanteeseen ja ennen EU:n laajentumisen viidennen vaiheen päättymistä olemme onnistuneet toteuttamaan palvelujen vapaan liikkuvuuden todennäköisesti ylivoimaisen enemmistön kannatuksella. Muistatteko, että puolitoista vuotta sitten puolalainen putkimies oli kaikissa muodoissaan tuomittavan ulkomaalaisvihan ruumiillistuma? Puolitoista vuotta sitten näytti siltä, että työnantajien ja työntekijöiden, vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden sekä vasemmiston ja oikeiston välillä on mahdotonta päästä sopimukseen.

On valtava saavutus, että Euroopan parlamentin jäsenet vastustavat tänään ehdottomasti syrjintää. Vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä ei ole enää syrjintää. On valtava saavutus, että olemme luomassa uusia mahdollisuuksia kaikille EU:n 476 miljoonalle asukkaalle. On valtava saavutus, että olemme luomassa laillisen mahdollisuuden niille, jotka joutuvat tällä hetkellä työskentelemään laittomilla markkinoilla. Sekin on hieno saavutus, että työntekijät, jotka voivat perustella valituksensa lainsäädännöllä, voivat laillistaa oikeutensa muillakin keinoin kuin nostamalla kanteita, jotka ovat vireillä vuosikausia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa Luxemburgissa.

On valtava saavutus, että työnantajat ja työntekijät, pienet ja keskisuuret yritykset, suuryritykset sekä kuluttajat voivat hyötyä tästä kaikesta ja edistyä yhdessä asettamiemme Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. On huomattava saavutus, että parlamentti on onnistunut muotoilemaan direktiivistä poliittisen viestin ja että monet ovat näiden kahden käsittelyn välillä päättäneet lopulta asettua tukemaan ehdotusta.

Jos jäsenvaltiot panevat lainsäädännön asianmukaisesti täytäntöön, voimme kymmenen vuoden kuluttua katsoa ylpeinä taaksepäin ja todeta, että teimme sen, mitä maamme ja Euroopan unioni pyysivät. Kiitän teitä tarkkaavaisuudesta ja onnittelen kaikkia asian käsittelyyn osallistuneita siitä, mitä he ovat tehneet.

 
  
MPphoto
 
 

  Luigi Cocilovo (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minuutissa on mahdotonta sanoa kaikkea, mitä pitäisi, joten valikoin, mitä asioita voin ottaa esiin. Olen ensinnäkin vakuuttunut, että Euroopan unioni hyötyy tästä direktiivistä, jos se hyväksytään nykyisessä muodossaan. Direktiivin avulla päästään eroon tarpeettomista asioista ja poistetaan esteet, jotka ovat estäneet palvelumarkkinoiden yhtenäistämisen ja ammattimaisten palveluyritysten aloitteellisuuden sekä kansallisten rajojen sisällä että niiden ulkopuolella.

Direktiivillä annetaan kuitenkin myös takeet ja vahvistetaan jäsenneltyjen Euroopan laajuisten markkinoiden mahdollisuutta. Näillä markkinoilla voidaan kilpailla vapaasti, vaikka kustannuskilpailu ja sosiaalinen polkumyynti pilaavat kilpailun. Myös hyvät säännöt ja käytänteet voivat liikkua vapaasti, ja niillä on tarkoitus varmistaa esimerkiksi sellaisia ehdottomia periaatteita ja etuja, jotka liittyvät yleispalvelujen, myös taloudellisesti merkityksellisten alojen yleishyödyllisten palvelujen, liiketoiminnan laatutavoitteiden, ympäristönsuojelun, turvallisuuden ja sosiaalisten perustakeiden turvaamiseen. Arvoisa puhemies, toivon, että meillä ei ole tulevaisuudessa vain enemmän Eurooppaa vaan myös parempi Eurooppa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, olkaamme rehellisiä ja myöntäkäämme, että Bolkesteinin direktiivi oli parempi, koska sen nojalla palvelumarkkinat olisi todella avattu, ja etteivät parlamentissa esitetyt vastalauseet ole Euroopan unionin solidaarisuushengen mukaisia. Tästä erittäin hankalasta kompromissista on kuitenkin selvästi hyötyä, ja onhan se parempi kuin ettei meillä olisi minkäänlaista direktiiviä. Tämä on tosiasia.

Onko joistakin asioista syytä olla huolissaan? Jos asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, poikkeusten suuri määrä on ongelma. Epäröin kutsua tätä menestykseksi enkä myöskään sanoisi tätä historialliseksi hetkeksi. Meidän on parasta odottaa ja katsoa, mitä käytännössä tapahtuu. Nämä poikkeukset voivat aiheuttaa sellaisen tilanteen, että kaikkialla läsnä olevasta puolalaisesta putkimiehestä tulee epämieluisa vieras. Lopuksi totean, että piru on maalattu mustemmaksi kuin se todellisuudessa on ja ettei puolalainen putkimies ole niin kauhistuttava kuin jotkut Euroopan parlamentin jäsenetkin ovat väittäneet.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, palveludirektiivi ei ole pelkkä palveluja koskeva lainsäädäntöasiakirja. Se ei ole pelkästään palvelujen vapauttamisessa otettava askel, joka helpottaa huomattavasti eurooppalaisten palveluntarjoajien elämää. Palveludirektiivi on ennen kaikkea todiste. Se on kaikille eurooppalaisille todiste siitä, että voimme työskennellä yhdessä yhdentyneessä Euroopassa ja että tästä yhteistyöstä on huomattavasti hyötyä tavalliselle kansalaiselle. Palveludirektiivi on todiste siitä, että voimme yhdessä saavuttaa tärkeitä asioita Euroopan unionissa ja että yhdistetyn kokemuksemme perusteella on mahdollista saavuttaa laajalti hyväksyttävä kompromissi.

Direktiivin valmistelutyö on osoittanut, että voimme voittaa kansalliset, puolueiden väliset ja historialliset erimielisyydet sekä laatia 450 miljoonan kuluttajan markkinoille tasapainoisen lainsäädäntöasiakirjan, joka on sekä palveluntarjoajien että kuluttajien etujen mukainen.

Olen tyytyväinen nykyiseen kompromissiehdotukseen, vaikka odotin, että ehdotus on avoimempi ja että alkuperämaaperiaate säilytetään. Monet moittivat direktiiviä liian liberaaliksi ja liian sosiaaliseksi. Direktiivin parissa kuluneiden satojen työtuntien ja monien ihmisten osallistumisen ansiosta direktiivistä on kuitenkin mielestäni tullut yhdentyneen Euroopan kompromissilainsäädäntöasiakirja, jolla palvelumarkkinoiden avaamisen ja vapauttamisen ohella varmistetaan, että kuluttajia ja palveluntarjoajia suojellaan asianmukaisesti.

Jäsenvaltioissa, myös Puolassa, direktiivi tuo paljon toivoa paremmista työmahdollisuuksista, joita monet palveluntarjoajat ja kuluttajat ovat innokkaasti odottaneet.

Olen vakuuttunut, että olemme EU:n kansalaisten edustajina tehneet tehtävämme ja että voimme tänään äänestää palveludirektiivin puolesta hyvällä omallatunnolla. Se on tärkeä askel sisämarkkinoiden toteuttamisessa, vaikka tehtävää onkin vielä paljon, jotta ne voidaan avata täysimääräisesti. Tämä direktiivi on myös virstanpylväs, jolla pannaan täytäntöön Rooman sopimuksessa määrätyt periaatteet. Rooman sopimusta, joka täyttää ensi vuonna 50 vuotta, ei ole nimittäin vielä onnistuttu panemaan täytäntöön.

Palveludirektiivin valmistelutyö on ollut erityisen tärkeää uusille jäsenvaltioille. Ensimmäisessä käsittelyssä huomasimme monia esimerkkejä kansallisesta itsekkyydestä, protektionismista ja opportunismista, mutta pystyimme myös määrittämään yhteisen nimittäjän, joka on EU:n kaikkien jäsenvaltioiden etujen mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Van Lancker (PSE). – (NL) Arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät kollegat, aluksi haluan tietenkin lausua lämpimät kiitokset esittelijä Gebhardtille ja kaikille niille kollegoille, joiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä tämän direktiivin valmistelussa monen kuukauden ajan, sillä tekemämme yhteistyön ja tietenkin myös ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden ansiosta käsiteltävänämme on nyt palveludirektiivi, jossa työoikeutta, työehtosopimuksia, sosiaalisia oikeuksia ja kuluttajien oikeuksia noudatetaan täysimääräisesti. Meidän on syytä olla tyytyväisiä tähän tulokseen.

Olen iloinen myös siitä, että direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty melko monta arkaluonteista alaa, nimittäin sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut ja tilapäisen työvoiman välityspalvelut, koska niihin on tietenkin sovellettava tiukempia säännöksiä, jotta ne eivät ole täysin palvelujen vapaan tarjoamisen armoilla. Olen kiitollinen siitä, että parlamentti on noudattanut tässä asiassa tarkasti neuvoston yhteistä kantaa.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, jäsenet, jotka totesivat, että neuvoston yhteisessä kannassa on joitakin epäselvyyksiä, ovat ilman muuta oikeassa. Olisimme muutaman kollegan kanssa halunneet poistaa nämä epäselvyydet tarkistusten avulla. Olen edelleen sitä mieltä, että meidän tehtävänämme on lainsäätäjinä tuottaa selkeitä ja ymmärrettäviä lainsäädäntötekstejä, joita ei voida tulkita eri tavoin. Näissä teksteissä ei käsitellä vähäpätöisiä asioita vaan esimerkiksi työoikeuden riippumattomuutta ja soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen sosiaalipalvelujen määritelmää, ja pahoittelen esittelijän tavoin, ettei neuvostolla ollut minkäänlaista halua korjata asiaa tarkistuksilla.

Komission tulkinnan oikeudellinen merkitys on nähdäkseni vähäinen. Arvoisa komission jäsen, olen komissiolle kuitenkin erittäin kiitollinen sen tulkinnasta, koska sillä on mielestäni erittäin tärkeä poliittinen merkitys, joka koskee komission sitoumusta. Muistutamme kollegojeni kanssa varmasti nykyistä komissiota ja tulevia komissioita tästä sitoumuksesta. Meidän tehtävänämme on näin ollen lisätä tulevalla lainsäädännöllä oikeusvarmuutta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, jotkut ovat sanoneet tätä lahjaksi, jonka Euroopan unioni saa 50-vuotispäivänään. Jos saisin ystäviltäni tällaisen lahjan, alkaisin etsiä uusi ystäviä. En halua poistaa mitään jo tehdystä työstä, mutta äänestin ensimmäisellä kerralla ehdotusta vastaan, ja pelkäänpä, etten voi kannattaa nyt tätä kompromissiakaan.

Pelon tunteet, konservatiivisuus ja protektionismi ovat valitettavasti olleet voimakkaasti läsnä koko keskustelun ajan. Kompromissi ei tuo juuri mitään lisää perustamissopimuksen määräyksiin. Tämä ei ehkä ole sinänsä tarpeeksi hyvä syy äänestää vastaan, mutta tosiasia sen sijaan on, että tällä direktiivillä näköjään luodaan perusteita, joilla julkiset palvelut jätetään oikeudenmukaista kilpailua koskevien sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä on mielestäni erittäin vaarallinen ennakkotapaus, ja lisäksi – oikeusvarmuus mainittiin hetki sitten – käytetyt määritelmät ovat oikeudellisesti harvinaisen epäselviä.

Tämä keskustelu on ollut mielestäni tekopyhää, koska mitään keskustelua ei käyty 1990-luvun alussa, jolloin Länsi-Eurooppa osti itäeurooppalaiset yritykset. Arvoisa puhemies, tämä on Euroopan uskomaton menetetty mahdollisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Hatzidakis (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, tänään keskustelunaiheena oleva direktiivi on menestys Euroopan unionille, kehitykselle ja työntekijöille.

On erittäin tärkeää, että hyvin pitkän keskusteluvaiheen jälkeen on löydetty oikea tasapaino. Näin ollen avataan palvelumarkkinat ja mahdollistetaan investoinnit poistamalla byrokraattiset, oikeudelliset ja tekniset esteet, mutta samalla kunnioitetaan täysimääräisesti työntekijöiden oikeuksia, jotka eurooppalaiset ammattiyhdistykset hyväksyivät helmikuussa, ja tietyille aloille tietenkin myönnetään poikkeuksia.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD toteaa eräässä raportissaan, että palveludirektiivin ansiosta perustetaan 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Olisi vahinko, jos tämä mahdollisuus jätettäisiin hyödyntämättä työntekijöiden oikeuksia turvattaessa. Laiminlöisimme vastuutamme kansalaisia, etenkin työntekijöitä, kohtaan.

Komission alkuperäinen ehdotus aiheutti vastustusta ja väärinkäsityksiä. On erityisen myönteistä, että tämä menettely päättyy Euroopan unionissa vallitsevaan erittäin laajaan yhteisymmärrykseen. Neuvosto on yksimielinen, ja ylivoimainen enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä tukee neuvoston yhteistä kantaa. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, liberaalit ja sosialistit ovat päätyneet yhteiseen lähestymistapaan, mikä osoittaa, että Euroopan unioni osaa edelleen käydä vuoropuhelua sekä laatia ja tehdä ratkaisuja, joita etenkin taloudellisesti ja sosiaalisesti kehnoimmassa asemassa olevat kansalaiset tarvitsevat.

Meidän kaikkien on mielestäni syytä olla erittäin tyytyväisiä siihen, että Euroopan parlamentilla on ollut erityisen tärkeä rooli tässä onnistuneessa menettelyssä.

 
  
MPphoto
 
 

  Joseph Muscat (PSE). – (MT) Miksi tästä direktiivistä käytävä keskustelu on osoittautunut onnistuneeksi? Siihen on nähdäkseni kaksi syytä. Emme ole ensinnäkään kohdelleet työntekijöitä kuten lukuja, vaan olemme asettaneet työntekijöiden ja muiden ihmisten oikeudet kaikkien muiden näkökohtien edelle. Toinen syy on, ettemme ole henkilöjen liikkuvuuden esteitä poistaessamme asettaneet työntekijöitä toisiaan vastaan, vaan olemme yrittäneet vahvistaa työntekijöiden oikeuksia vapaan liikkuvuuden avulla. Emme ole helpottaneet palvelujen tarjoamista mahdollisimman huonoin ehdoin emmekä ole rohkaisseet työntekijöitä tekemään niin. Tällä äänestyksellä viestitämme varmasti voimakkaasti, että hyväksikäytön on loputtava ja ettei ulkomaalaisia työntekijöitä saa yrittää käyttää hyväksi tarjoamalla kehnompia työoloja ja -ehtoja. Työntekijöitä ei saa myöskään missään maassa painostaa tällä salajuonella hyväksymään kehnompia oloja ja ehtoja. Työntekijöille olisi lisäksi annettava kaikki mahdolliset tiedot muille työntekijöille tarjottavista oloista ja ehdoista. Haluan kiittää esittelijä Gebhardtia, jäsen Harbouria ja komission jäsentä McCreevyä heidän tekemästään erinomaisesta työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Riis-Jørgensen (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, kiitos, että saan käyttää puheenvuoron. Palveludirektiivin valmistelutyöt ovat vihdoin päättymässä. Yli 12 vuoden hauskanpidon ja temmellyksen jälkeen voimme viimeinkin huokaista helpotuksesta ja odottaa palvelujen sisämarkkinoita, joista on ehkä leikattu jotakin pois, mutta se on kuitenkin parempi kuin ei mitään. Haluan käyttää lyhyen puheaikani niiden ongelmien esiin ottamiseen, jotka johtuvat siitä, että direktiivistä on leikattu osa pois. Rahapelitoiminta poistettiin direktiivin soveltamisalasta. Mitä kuitenkin tapahtuu? Komissio tutkii parhaillaan komission jäsenen McCreevyn johdolla jopa 10 jäsenvaltion veikkausmonopoleja. Myös terveydenhuoltopalvelut jätettiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, vaikka komissio vasta kuukausi sitten esitti potilaiden liikkuvuutta koskevan kunnianhimoisen suunnitelman. Toisin sanoen vesitetyn direktiivin vuoksi lainsäädäntöä saadaan tipoittain sen sijaan, että EU:n kaikilla aloilla ja alueilla tarjottaviin palveluihin sovellettaisiin selkeitä ja täsmällisiä säännöksiä. Tämä on minusta harmillista, mutta äänestän tänään kuitenkin direktiiviehdotuksen puolesta, koska jos ei saa sitä, mitä haluaa, on haluttava sitä, mitä saa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE).(CS) Direktiivillä, jonka aiomme tänään hyväksyä, palvelualalta poistetaan uskoakseni sellainen byrokratia ja syrjintä, jotka ovat johtuneet valtioiden välisestä huomattavasta epäluottamuksesta ja siitä, ettei kansalliseen kilpailukykyyn ole luotettu. Keskustelu on osoittanut, miten syväksi valtioiden välinen kuilu on kasvanut. Rakennamme nyt sillan, joka on parlamentin ja neuvoston kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen kovalla työllä aikaansaatu kompromissi. Meidän on mielestäni hylättävä vasemmiston tekemät ehdotukset, jotka heikentäisivät tämän sillan perustuksia.

Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty niin monta palvelutyyppiä, että direktiivi näyttää menettäneen merkityksensä. Se ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa, sillä säännökset muuttuvat oleellisesti direktiivin nojalla. Valtioiden on kumottava kaikki syrjivät palvelualaa koskevat säännökset. Tarkoituksena on perustaa keskitettyjä asiointipisteitä; niissä hoidetaan kaikki muodollisuudet, jotka liittyvät palvelujen pitkäaikaiseen tai tilapäiseen tarjoamiseen toisessa valtiossa. Lupamenettelyn on oltava avoin, ja kaikilla on oltava mahdollisuus saada lupa. Lupaa ei vastedes voida evätä ilman perusteita, eikä vastausta joudu enää odottamaan useita kuukausia. Jos viranomaiset eivät anna vastausta määräajassa, lupa myönnetään automaattisesti. Yrityksiltä säästyy aikaa ja rahaa, koska niiden ei tarvitse toimittaa ylimääräisiä asiakirjoja alkuperäisellä kielellä eikä oikeaksi todistettuja jäljennöksiä käännöksineen. Kenenkään ei tarvitse hankkia vakuutusta valtiossa, jossa liiketoimintaa harjoitetaan, eikä palveluntarjoajalla tarvitse olla epärealistisen suurta pääomaa. Toisessa jäsenvaltiossa hyväksytään asianmukaiset asiakirjat, joilla yrityksille on myönnetty lupa kotimaassa. Pakolliset tiedot voidaan toimittaa myös sähköisessä muodossa. Yrityksiä ei saa pakottaa rekisteröimään tai perustamaan toimipaikkaa, jossa palveluja tarjotaan vain tilapäisesti. Viranomaiset aloittavat rajatylittävän yhteistyön seuratakseen toimintojen ja järjestelmien yhteentoimivuutta.

Olisimme voineet mennä pitemmälle, mutta tämäkin edistää jo merkittävästi sisämarkkinoiden toteuttamista. Vuosien viivyttelyn jälkeen Euroopan unionissa vallitsevan epäluottamuksen synnyttämän kuilun yli on vihdoin rakennettu silta. Tämä silta johtaa palvelujen tarjoamisen vapauteen ilman syrjintää, satojentuhansien uusien työpaikkojen tarjoamiseen eurooppalaisille ja palvelujen laadun paranemiseen. Tämähän on yksi Euroopan unionin olemassaolon oikeutuksista. Haluan lopuksi kiittää esittelijöitä, etenkin jäsen Harbouria.

(Suosionosoituksia oikealta)

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Falbr (PSE).(CS) Hyvät kuulijat, jopa eurooppalaiset ammattiyhdistykset vastustavat Prodin komission tekemää alkuperäistä direktiiviehdotusta, joka tuli tunnetuksi Bolkesteinin vai pitäisikö sanoa "Frankensteinin" direktiivinä. Nyt yli kaksi ja puoli vuotta kestäneiden neuvottelujen ja kompromissiin pyrkimisen jälkeen voin kohottaa käteni käsiteltävänämme olevan ehdotuksen puolesta, ja olen sentään entinen ammattiyhdistysaktivisti. On ennen kaikkea esittelijä Gebhardtin ja muiden lopputuloksen saavuttamista edistäneiden ansiota, että alussa vallinneesta sotkusta on tullut hyväksyttävä direktiivi.

En ole tyytyväinen, mutta lopputulos olisi voinut olla huonompikin. Voin kuitenkin ilokseni todeta, että kaikkien hyvällä tahdolla tästä direktiivistä tulee menestys. Hyväksymässämme ehdotuksessa on puutteensa, mutta elämässä – etenkään poliittisessa elämässä – ei voi saada kaikkea. Olen Euroopan parlamentille kiitollinen lopputuloksesta. Monien tyytymättömien tšekkien mielestä tämä voi näyttää pelkältä julkisivun kaunistamiselta, mutta olen kuitenkin optimistinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE). – (LT) Parlamentti osoittaa tänään mielestäni kykynsä edistää Lissabonin uudistuksia. Esittelijä Gebhardt ja parlamentti ovat jo ensimmäisestä käsittelystä lähtien tehneet kovasti töitä tämän direktiivin parissa. Muistamme vieläkin lehdissä esitetyt väitteet siitä, että koko direktiivi on käännetty ylösalaisin. Tämä on surullista mutta totta.

Hyvät kollegat, komissio ja neuvosto ovat osoittaneet kunnioittavansa parlamenttia, minkä ansiosta meillä on nyt teksti, jonka yli 90 prosenttia parlamentin jäsenistä hyväksyy. Meidän on varmistettava palautteen saaminen. Olemme vastuussa EU:n kansalaisille yhteisten päätösten luotettavuudesta ja todellisen eurooppalaisen kompromissin säilyttämisestä. Parlamentti näyttää hyvää esimerkkiä ja osoittaa, että eurooppalaiset yrittäjät ja kuluttajat ovat tervetulleita.

Kehotan kaikkia jäseniä hyväksymään direktiivin 70 prosentin enemmistöllä. On aika vapauttaa tämän hyvinvointimme takaavan alan potentiaali byrokratian otteesta ja ottaa määrätietoinen, vaikkakin pieni edistysaskel.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ranskaa puhuvana henkilönä haluan aluksi huomauttaa, että kun Ranskan äärioikeistoa edustava jäsen Le Pen ja Ranskan äärivasemmistoa edustava jäsen Wurtz puhuivat, molemmat tekivät täsmälleen samat päätelmät. Heidän pitäisi ehkä mennä naimisiin!

Tänään meillä on aihetta juhlaan sekä hieman myös suruun ja toivoon. Juhlan aihe on se, että meillä todellakin on nyt palveludirektiivi, joka on ilman muuta edistysaskel. Minäkin haluan kiittää sekä esittelijä Gebhardtia että jäsen Harbouria työstä, jonka he ovat tehneet. Tätä pitäisi minusta kutsua Gebhardtin ja Harbourin direktiiviksi.

Olen iloinen myös siitä, että Euroopan parlamentilla oli erittäin vahva rooli tässä prosessissa. Haluan kiittää myös puheenjohtajavaltio Suomea, ministeri Pekkarista ja erityisesti Satu Mäkistä, joka on määritellyt uudelleen, mitä sisukas suomalainen neuvottelija voi tarkoittaa.

Olen surullinen, koska palveludirektiiviä koskevassa keskustelussamme vallinnut ilmapiiri oli mielestäni hieman myrkyttynyt. Siinä oli häivähdys nationalismia ja protektionismia sekä merkkejä ulkomaalaisvihasta, kuten jäsen Lehtinen totesi. Puhuimme esimerkiksi Bolkesteinin direktiivistä ja puolalaisesta putkimiehestä, ja teimme monesti töitä direktiivin soveltamisalan supistamiseksi sen sijaan, että olisimme edistäneet direktiivin toteutumista. Tämä voi olla hieman surullista, koska se tarkoittaa, että keskinäinen luottamuksemme on heikentynyt.

Miksi on syytä toivoon? On syytä toivoa, että voimme elää tämän direktiivin kanssa. Oleellisinta mielestäni on, että jäsenvaltiot voivat nyt aloittaa direktiivin täytäntöönpanon ja että Euroopan parlamentti voi seurata täytäntöönpanon edistymistä. Lisäksi toivon, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tulkitsee tätä direktiiviä vapaamielisesti.

Lopuksi haluan todeta, että meidän on palautettava luottamus, joka jäsenvaltioiden välillä on ollut. Muistakaa, että 50 vuotta sitten, vuonna 1957, tämän unionin määriteltiin perustuvan neljään vapauteen, jotka ovat palvelujen, tavaroiden, pääoman ja henkilöiden vapaa liikkuvuus.

(Suosionosoituksia keskeltä ja oikealta)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi kiittää kaikkia asian käsittelyyn osallistuneita ja etenkin esittelijä Gebhardtia, joka on tehnyt uskomattoman hyvää työtä. Käsittelen tässä minuutin puheenvuorossani työlainsäädäntöä. Olin todellakin sitä mieltä, että parlamentin ensimmäisen käsittelyn sanamuodot olivat parempia. Sanamuodot, jotka esittelijä Gebhardt yritti saada hyväksytyksi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa, olivat parempia kuin nykyiset sanamuodot. Olen kuitenkin täysin tyytyväinen siihen, mitä esimerkiksi työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista on todettu, koska komissiokin on antanut niistä lausuntonsa.

Kuulin jäsen Wurtzin mainitsevan Vaxholmin tapauksen, ja tiedän, että työoikeuteen erikoistuneet juristit suhtautuivat Ruotsissa komission jäseneen McGreevyyn erittäin kriittisesti kyseisen tapauksen yhteydessä. Olen puhunut nyt samojen juristien kanssa, ja heidän mielestään työlainsäädäntöä koskeva komission lausunto on aivan erinomainen. Yhdyn heidän näkemykseensä ja pidän mietinnön ja lausunnon yhdistelmää hyvänä.

Lopuksi haluan todeta, että kyse on tärkeistä asioista ja että nämä ovat parlamentin ehdotuksia. Kaikki parlamentin tärkeät näkökohdat on otettu huomioon. Tänään on siksi helppo äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE).(SK) Säädös, josta olemme nyt päättämässä, on kaikkien aikojen tärkeimpiä Euroopan parlamentilta tulevia säädöksiä.

Me uusia jäsenvaltioita edustavat parlamentin jäsenet emme kaikessa poliittisessa vilpittömyydessä pitäneet Bolkesteinin direktiiviä minään "pelättimenä" vaan selvänä mahdollisuutena laajentuneelle Euroopan unionille. Olemme parlamenttikautemme alusta alkaen osallistuneet aktiivisesti myrskyisiin keskusteluihin ja selittäneet, että palvelumarkkinat on vapautettava, jotta voimme luoda uusia työpaikkoja, vauhdittaa Euroopan unionin kasvua ja saavuttaa tavoitteemme eli tulla johtavaksi toimijaksi maailmanlaajuisessa kilpailussa. Olemme yrittäneet vakuuttaa kollegoillemme, ettei puolalainen putkimies ole uhka vaan etu Euroopan unionin sisämarkkinoille.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt kompromissin, jossa palvelumarkkinat vapautetaan osittain mutta joidenkin alojen palveluja suojellaan edelleen. Tämä ei ole ihanteellinen ratkaisu, mutta voimme olla tyytyväisiä siihen, että PPE-DE-ryhmän laatimalla keskeisellä periaatteella – palvelujen tarjoamisen vapaudella – varmistetaan palvelualan avaamisen yhteydessä sosiaalisen ja liberaalin Euroopan unionin välinen tasapaino. Lisäksi kyseisellä periaatteella varmistetaan, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on käytössään järkeviä menettelyjä, sekä taataan palvelujen laadukkuus ja kuluttajansuoja.

Haluan kiittää esittelijä Gebhardtia, jäsen Harbouria ja kaikkia varjoesittelijöitä työstä ja olen iloinen, että komissio ja neuvosto ovat hyväksyneet kompromissin, jonka Euroopan parlamentti on onnistunut tekemään arkaluonteisilla aloilla. On hyvä uutinen, että neuvoston yhteinen kanta on yhdenmukainen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä muodostaman kannan kanssa.

Hyvät kollegat, tämänpäiväisen historiallisen äänestyksen ansiosta Euroopan parlamentista voi tulla EU:n yhteisten palvelumarkkinoiden arkkitehti. Odotan jäsenvaltioiden toimivan yhtä vastuullisesti ja saattavan palveludirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään alle kolmessa vuodessa. Olen varma, että palveludirektiivi on juuri oikea lahja Euroopan unionin merkkipäivänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Dariusz Rosati (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään Euroopan parlamentti vihdoin hyväksyy palveludirektiivin kaksi vuotta kestäneiden vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tämä on hyvä päivä paitsi puolalaiselle putkimiehelle myös eurooppalaisille kuluttajille ja yrityksille. Palvelualan osuus EU:n taloudesta on 70 prosenttia. Tästä syystä on tärkeää, että se avataan kilpailulle ja että yrityksille annetaan mahdollisuus tarjota vapaasti palveluja koko Euroopan unionin alueella.

Tämä kompromissi ei ole missään tapauksessa ihanneratkaisu, eikä se täytä kaikkia odotuksiamme. Keskusteluissa oli monia väärinymmärryksiä ja ideologisia erimielisyyksiä. Sosiaalista polkumyyntiä koskevaa propagandaa levitettiin liikaa, ja koko Euroopan etua tarkasteltiin liian vähän. Ymmärrettävä pelko muista jäsenvaltioista tulevasta kilpailusta on lisäksi tarkoittanut, ettei järkeviä perusteluja ja taloudellisen logiikan osatekijöitä otettu tarpeeksi huomioon. Palvelumarkkinoiden vapauttaminen kuitenkin lisää kaikkien jäsenvaltioiden BKT:ta ja edistää voimakkaasti satojentuhansien uusien työpaikkojen perustamista.

Vaikkei tänään keskustelunaiheena oleva direktiivi olekaan täydellinen, se on tärkeä edistysaskel, ja pyydän, että se hyväksytään muutoksitta.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (UEN).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jotta Euroopan unioni voi edistää kasvua ja työllisyyttä, sen on laajennettava markkinoita ja poistettava palvelualalla esiintyvä liiallinen byrokratia. Tämä ei saa kuitenkaan heikentää työntekijöiden oikeuksia eikä aiheuttaa hyväksikäyttöä tai sosiaalista polkumyyntiä. Vaikka parlamentissa käydyn kiivaan taistelun jälkeen joukko alkuperäisen direktiivin soveltamisalaan kuuluneita sosiaalisesti tärkeitä palveluja on jätetty pois, teksti, josta pian äänestämme, on edelleen epäselvä, eikä siinä tehdä vieläkään selkeää eroa direktiivin sekä työlainsäädännön ja kansallisten sosiaalisten takeiden välillä.

Tämänaamuisista vakuutteluista huolimatta vaadimme edellä mainitsemieni syiden perusteella, että direktiivin tosiasiallisen täytäntöönpanon yhteydessä kunnioitetaan kansallisia sovittelukäytäntöjä eikä jätetä alakohtaisia työehtosopimuksia huomiotta. Vaadimme ennen kaikkea, että direktiivin soveltamista valvotaan tarkasti, jotta työntekijöiden ja kuluttajien suojelua sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia säännöksiä ei rikota.

 
  
MPphoto
 
 

  Stefano Zappalà (PPE-DE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen viime vaalikaudella ja osittain myös tällä vaalikaudella työskennellyt yhdessä esittelijä Gebhardtin ja jäsen Harbourin kanssa muiden sisämarkkinoiden toteuttamista koskevien direktiivien ja aloitteiden parissa. Minun on tänä aamuna syytä onnitella virallisesti esittelijä Gebhardtia, koska hankinta- ja palveludirektiivin lisäksi työskentelimme viime vaalikaudella yhdessä myös ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin parissa.

Nyt esillä oleva direktiivi, joka – kuten on todettu – on oleellinen osa sisämarkkinoita koskevissa sopimuksissa määrättyä täytäntöönpanoa, on loppujen lopuksi myös esittelijä Gebhardtin ja jäsen Harbourin kanssa toteuttamiemme muiden lainsäädäntötoimien tulosta. Tämä oleellisen tärkeä direktiivi kantaa tietenkin esittelijä Gebhardtin nimeä, ja haluan onnitella häntä siitä, miten taidokkaasti hän onnistui myös ensimmäisessä käsittelyssä saattamaan näin tärkeän alan direktiivin menestyksekkääseen päätökseen.

En ole varma, onko kaikille selvää, että nyt annettavalla lainsäädännöllä on tarkoitus yhdenmukaistaa kansallisia järjestelmiä. Sillä ei ole tarkoitus puuttua väkisin kansallisiin järjestelmiin. Tämän pitäisi mielestäni olla selvää jokaiselle. Koska nimi, jota ei enää ole olemassa, kuuluu vielä kummittelevan parlamentissa, totean, että valmistautuessamme ottamaan toisen askeleen sisämarkkinoiden toteuttamisessa on myönnettävä ja todettava vielä kerran selvästi, että verrattuna neuvostossa esiintyvään kansalliseen oman edun tavoitteluun ja komissiossa esiintyvään muunlaiseen oman edun tavoitteluun nimenomaan Euroopan parlamentti on se toimielin, joka onnistuu ratkaisemaan erittäin merkityksellisiä asioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Matsouka (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä katsoo, ettei Bolkesteinin direktiiviä ole ollut olemassa viime helmikuusta lähtien. Alkuperäistä ehdotusta on todellakin parannettu, ja jotkin siihen sisältyneistä vaarallisista säännöksistä on poistettu. Tämä tehtiin sosialistien ja vasemmiston käymän kovan taistelun jälkeen. Neuvoston yhteisessä kannassa on kuitenkin edelleen uusliberaali henki, sillä eurooppalaisten työntekijöiden oikeuksiin liittyviä oleellisia asioita ei ole selvitetty. Lisäksi yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja ei ole jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, ja sovellettava periaate jää epäselväksi alkuperämaaperiaatetta koskevassa artiklassa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta kehotetaan poistamaan oikeudelliset aukkotilanteet luomalla – kuten se on tehnyt muillakin aloilla – liberaalia oikeuskäytäntöä, jossa suositaan yrityksiä sisämarkkinoiden toteuttamisen verukkeella.

Jätimme tarkistuksia yhdessä ranskalaisten ja belgialaisten sosialistien kanssa ja kannatamme kaikkia tarkistuksia, joilla voidaan edelleen parantaa tekstiä. Tarkoituksellisesti monimerkityksisten varsinaisten tekstien lisäksi on kuitenkin olemassa todellisuus, jossa työttömät, köyhät ja pettyneet työntekijät elävät. Heitä ei saa jättää huomiotta, eikä heidän kustannuksellaan saa missään tapauksessa pilailla.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti ottaa tänään suuren periaatteellisen askeleen. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä ovat onnistuneet mielestäni ehkä parhaiten pitämään kompromissin hengissä. Haluan lausua erityiskiitokset jäsen Harbourille, joka on mielestäni tehnyt paljon asian hyväksi, ja tietenkin myös esittelijä Gebhardtille. Euroopan parlamentti on loihtinut poliittisen konfliktin laajaksi kannatukseksi. Monet kannattavat palveludirektiiviä. Haluan muistuttaa, että sijoittautumisoikeudella on erittäin tärkeä merkitys perusoikeuskirjassa.

Ruotsin uusi hallitus pyrkii nyt yksinkertaistamaan työmarkkinasääntöjä ja lisäämään työnteon kannattavuutta. Tämä direktiivi, jolla helpotetaan pääsyä Euroopan unionin markkinoille, antaa lisävauhtia näille pyrkimyksille. Yrityksillä on nyt vähemmän esteitä markkinoilla, jotka kuuluvat maailman laajimpiin ja joilla on suuret kasvumahdollisuudet. Joidenkin arvioiden mukaan Euroopan unioniin syntyy noin 600 000 uutta työpaikkaa. Tämä tarkoittaa suuria parannuksia Ruotsin työmarkkinoilla, joilla 70 prosenttia työpaikoista on palvelualalla.

Palveludirektiivi on kuitenkin ainoastaan perusta. Se on ensimmäinen mutta ei viimeinen askel. Siinä on tietenkin vielä paljon toivomisen varaa, mutta uskon, että muitakin askelia otetaan, kunhan aika on kypsä. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätettyihin liian moniin aloihin - esimerkiksi terveydenhuoltopalveluihin - sovelletaan tietenkin edelleen perustamissopimuksen määräyksiä, ja onneksi myös komission jäsen tietää tämän. Tällä alalla tehdään siis edelleen töitä. Kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet asian käsittelyyn. Haluan kiittää myös komissiota pyrkimyksistä tehdä yrityksiä ja kuluttajia hyödyttäviä parannuksia – pyrkimyksistä, joista kansalaiset toivottavasti hyötyvät siten, että he saavat tiettyjen palvelujen kohdalla parempaa laatua edullisimmin hinnoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijä Gebhardtia valtavasta sitkeydestä ja poliittisesta viisaudesta. Muillakin on selvästi ollut keskeinen rooli, mutta hän lienee kantanut suurimman taakan.

Lopputulos on onnistunut, kun otetaan huomioon kansalaisten olot työntekijöinä, kuluttajina ja palveluntarjoajina. Lopputulos osoittaa, että 25 jäsenvaltion kesken voidaan saavuttaa tehokkaita ja oikeudenmukaisia tuloksia kaikista eroistamme huolimatta. Ne, jotka eivät ole huomaavinaan näitä eroavuuksia, hylkäävät edelleen saavutetun kompromissin. Näin tekee etenkin itsemurhalentäjän tavoin käyttäytyvä GUE/NGL-ryhmä, joka ei ota huomioon, että sen esittämä keskeinen vaatimus – alkuperämaaperiaatteen poistaminen – on itse asiassa toteutunut.

Neuvoston on nyt lopetettava eurooppalaisten työntekijöiden oikeuksilla leikkiminen. Viime viikolla työaikadirektiiviin liittynyt farssi oli häpeällinen. Antakaa meille toimiva työaikadirektiivi ja tehokas työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi. Ellei neuvosto tee näin, se hallitsee kansalaisia, jotka pelkäävät työelämänsä laadun heikkenemistä ja alhaisimmalla sääntelytasolla kilpailua. Nämä pelot jäytävät Euroopan unionin perustaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Simon Coveney (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on hyvä päivä Euroopan unionille. Palveludirektiivistä on ollut vaikea päästä yhteisymmärrykseen. Yksikään parlamentin poliittinen ryhmä ei ole saanut juuri sitä mitä halusi, mutta olemme onnistuneet tekemään toimivan kompromissin, jonka parlamentin jäsenten laaja enemmistö hyväksyy. Kaikkein tärkeintä on, että Euroopan parlamentti viestittää tänään komissiolle ja neuvostolle voimakkaasti, että tässä asiassa on nyt edistyttävä ja että palveludirektiivi on toteutettava niin pian kuin on käytännössä mahdollista. Ryhmäni on siksi päättänyt olla muuttamatta direktiiviä tässä vaiheessa, koska sen mielestä keskustelua ei kannata avata uudelleen parlamentissa eikä neuvostossa.

Palveludirektiivin täytäntöönpano antaa EU:n verkkaiselle talouskasvulle tässä vaiheessa sen kipeästi tarvitseman alkusysäyksen. Palvelualalla on ratkaiseva merkitys Euroopan unionin talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta, sillä se tuottaa lähes 70 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Sekä yritysten että kuluttajien pitäisi hyötyä aiempaa avoimempien yhteisten palvelumarkkinoiden toteuttamisesta. Palvelujen osuus jäsenvaltioiden välisestä kaupankäynnistä on tällä hetkellä vain 20 prosenttia. Palveludirektiivin tavoitteena on poistaa monia rajatylittävän kaupan ja palvelujen tarjoamisen esteitä sekä vähentää byrokratiaa, jota etenkin pienet ja keskisuuret yritykset kohtaavat yrittäessään laajentaa toimintaansa rajojen yli uusille EU:n markkinoille. Hallintoon ja oikeudellisiin vaatimuksiin liittyvistä kustannuksista ovat kärsineet etenkin pienet ja keskisuuret eurooppalaiset yritykset, joilla on kasvumahdollisuuksia. Ne voivat odottaa hyötyvänsä tästä direktiivistä, jonka ansiosta tällaiset rajatylittävän kaupankäynnin rasitteet vähenevät jatkossa huomattavasti.

Tällä direktiivillä on valtava merkitys kotimaassani, koska se on tavaroiden ja palvelujen nettoviejä. Toivon irlantilaisten yritysten ja palveluntarjoajien nyt hyödyntävän sitä, että palvelujen tarjoaminen on aiempaa helpompaa koko Euroopan unionin alueella.

Palveludirektiivillä mahdollistetaan kasvu, työpaikkojen perustaminen ja taloudellisen toiminnan lisääntyminen palvelualalla kaikkialla EU:ssa sekä varmistetaan samalla sosiaalinen ja työntekijöiden suojelu.

Olen viimeinen tässä keskustelussa puhuva parlamentin jäsen, joten toivotan komission jäsenelle menestystä toimissa, joilla hän varmistaa, että tämä direktiivi toteutetaan viipymättä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Vahvistan, että komissio hyväksyy tarkistukset 40, 41 ja 42, jotka liittyvät komitologiaan ja joilla otetaan käyttöön valvonnan käsittävä sääntelymenettely. Komissio hylkää kaikki muut tarkistukset.

Käsittelin tarkistuksissa esiin otettuja huolenaiheita keskustelun alussa esittämissäni huomautuksissa. Useat jäsenet puhuivat oikeusvarmuudesta ja siitä, aiheutuuko tästä direktiivistä mahdollisesti paljon kiistoja, jotka on saatettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi. En ole itse huolissani näistä asioista. Jäsenvaltiot ovat pitkälti yksimielisiä direktiivitekstistä. Muistutan, ettei yksikään jäsenvaltio äänestänyt yhteistä kantaa vastaan. Laaja enemmistö parlamentin jäsenistä on antanut ymmärtää kannattavansa direktiiviä pian toimitettavassa äänestyksessä. Koska direktiivistä ollaan näin laajalti yksimielisiä, en ymmärrä, miksi jäsenvaltiot yrittäisivät kiertää sen säännöksiä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että palvelualalle on annettava piristysruiske. Se voidaan antaa nimenomaan tällä direktiivillä.

Eilisessä komission työohjelmasta käydyssä keskustelussa jäsen Harbour ja muut esittivät erittäin asianmukaisen huomautuksen työohjelman täytäntöönpanosta ja siihen osoitettavista määrärahoista. Alamme komissiossa keskittyä heti palveludirektiivin toteuttamiseen ja täytäntöönpanoon. Palveluntarjoajien ja heidän asiakkaidensa elämän helpottaminen on kovaa työtä. Jäsenvaltioilla on kolme vuotta aikaa panna direktiivi täytäntöön. Niiden on aloitettava täytäntöönpano viipymättä, ei siksi, että minä sanon niin, vaan siksi, että niiden taloudet tarvitsevat tätä direktiiviä, ja komissio asettaa jäsenvaltiot vastuuseen täytäntöönpanosta.

Tänään ilmennyt laaja yhteisymmärrys johtuu siitä, että olemme tehneet tärkeitä parannuksia Euroopan unionin lainsäädäntätyötä koskevaan lähestymistapaamme. Ensinnäkin parlamentti omaksui roolinsa yhteislainsäätäjänä. Euroopan parlamentin jäsenet eivät valinneet helppoa vaihtoehtoa ja hylänneet erittäin kiistanalaista ehdotusta vaan kävivät käsiksi työhön ja pääsivät sopimukseen tekstiin tehdyistä oleellisista muutoksista, joiden ansiosta erilaisten poliittisten näkemysten edustajat saattoivat hyväksyä ehdotuksen. Tämä oli mielestäni tärkeä osoitus kyseisen toimielimen kypsyydestä.

Toiseksi puheenjohtajavaltio ottaa lähestymistapanne huomioon ja tekee kovasti töitä toimiakseen tämän yksimielisen näkemyksen perusteella. Puheenjohtajavaltio kutsui Euroopan parlamentin jäseniä epäviralliseen kilpailuasiain neuvostoon, jossa käytiin suoria keskusteluja ministerien kanssa, ja puheenjohtajavaltio järjesti lisäksi tapaamisia työmarkkinaosapuolten kanssa. Kaikki nämä seikat edistivät merkittävästi sen sopimuksen syntymistä, josta äänestätte myöhemmin tänään. On asianmukaista, että jotkin näistä uudistuksista tehtiin Suomen puheenjohtajakaudella, koska tämä on nimenomaan puheenjohtajavaltio Suomen tunnuslause.

Otan esiin vielä kaksi asiaa. Kiitän esittelijä Gebhardtia, jäsen Harbouria ja kaikkia muita, sillä monet eri ryhmiä edustavat parlamentin jäsenet edistivät saavuttamamme laajan yhteisymmärryksen syntymistä. Sen hyväksi tehtiin valtavasti työtä, josta parlamentin jäsenille on esitetty täällä paljon kiitoksia. Lisäksi haluan huomauttaa, että myös komission virkamiehet tekivät erittäin ahkerasti töitä toteuttaakseen muutoksia ja muokatakseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä laatimasta tekstistä neuvostolle toimitettavan tekstin. Haluan mainita tämänkin asian.

Niille meistä, jotka lyövät toisinaan epätavallisia vetoja – en tarkoita, että useimmat parlamentin jäsenet haluaisivat tehdä niin – totean, ettette luultavasti olisi vuosi sitten lyöneet kovin suuresta rahamäärästä vetoa, että saavutamme tänään toteutumassa olevan kannan. Tämä on parlamentissa mutta myös eri jäsenvaltioissa ja komissiossa työskentelevien useiden henkilöiden ansiota. Haluan esittää siitä erityiskiitokset.

Lopuksi totean, että tästä on ollut minulle itselleni ainakin yksi suunnittelematon lisähyöty: olen kahden viime vuoden aikana oppinut tuntemaan erittäin monta parlamentin jäsentä kaikista ryhmistä. Näin ei olisi välttämättä tapahtunut, ellen olisi joutunut olemaan tekemisissä tämän erittäin kiistanalaisen palveludirektiivin kanssa. Kiitokset siis siitä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Mauri Pekkarinen, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan lyhyesti kiittää erittäin mielenkiintoisesta ja rakentavasta keskustelusta. Euroopan unionin yhteinen tavoite on parantaa taloutemme tuottavuutta ja kilpailukykyä ja lisätä työllisyyttä. Yhteisten entistä paremmin toimivien palvelujen sisämarkkinoiden luominen on erittäin tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia teitä. Odotan hyvin suurella jännityksellä ja mielenkiinnolla kohta käytävää äänestystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL).(PT) Euroopan työnantajain keskusjärjestön UNICE:n mukaan neuvostossa saavutettu Bolkesteinin direktiiviä koskeva yhteisymmärrys on tärkeä ja lupaava edistysaskel. Direktiivi on näin ollen pantava täytäntöön asianmukaisesti ja nopeasti siten, että UNICE ja sen jäsenet eri valtioissa – Portugalissa Portugalin teollisuusyhdistys (AIP) ja Portugalin teollisuusliitto (CIP) – osallistuvat täytäntöönpanoon aktiivisesti.

Näin toteavat suurten talous- ja finanssiryhmittymien edustajat. Ne pitävät tätä "askelta" uutena mahdollisuutena riistää työntekijöitä ja käyttää taloudellista valtaa. Palveludirektiivillä heikennetään jäsenvaltioiden kansallista itsemääräämisoikeutta julkisten palvelujen määrittelemisessä, suojelemisessa ja rahoittamisessa sekä palvelujen yleistä tarjoamista koskevien normien määrittelemisessä. Direktiivillä myös lisätään komission ja tuomioistuimen kaltaisten ylikansallisten elinten valtaa jäsenvaltioihin nähden. Siinä painotetaan kilpailua, jolla on tuhoisia vaikutuksia työntekijöiden oikeuksiin ja kansalaisille tarjottaviin palveluihin.

Tätä ehdotusta ei voida hyväksyä, minkä vuoksi se on hylättävä.

Haluan lopuksi korostaa sosiaalidemokraattien (Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän) roolia. Kyseinen ryhmä auttoi taktisella juonittelullaan vesittämään nyt esillä olevan direktiiviehdotuksen tavoitteet ja soveltamisalan. Se alun perin ehdotti tätä direktiiviä ja teki siihen (kosmeettisia) tarkistuksia vain vahvistaakseen kannatusta sille, minkä se aiemmin väitti hylänneensä.

 
  
MPphoto
 
 

  Katalin Lévai (PSE).(HU) Tämä direktiivi on epäilemättä tärkeä askel, jonka ansiosta voidaan mennä Rooman sopimuksen teoreettisia periaatteita pitemmälle ja tarjota käytännön edellytykset palvelujen vapaalle liikkuvuudelle. Toivon, että toteuttamalla yksi neljästä vapaudesta voidaan poistaa huono käytäntö, jossa jäsenvaltiot ovat lukuisin menetelmin estäneet kyseisen periaatteen toteutumisen.

Kun otetaan huomioon poikkeuksia koskevat tarkistukset, samalla on epävarmaa, mitkä alat jäävät käytännössä palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja täyttääkö direktiivi nykyisessä muodossaan alkuperäisen tarkoituksensa. Parlamentti on mielestäni menettänyt loistavan mahdollisuuden puolustaa ehdotusta, jolla luotaisiin yhdentyneet sisämarkkinat ja parannettaisiin siten tehokkaasti EU:n kilpailukykyä.

Toisaalta mielestäni on erinomaista, että direktiivissä noudatetaan täysimääräisesti kollektiivista neuvottelemista sekä työehtosopimusten allekirjoittamista, laajentamista ja täytäntöönpanoa koskevia oikeuksia sekä lakko-oikeutta ja oikeutta toteuttaa työtaistelutoimia työelämän suhteita koskevien jäsenvaltioiden säännösten nojalla.

Emme voi olla täysin tyytyväisiä tulokseen, koska poikkeuksia ja rajoittavia ehtoja on kenties liikaa, mutta direktiivin soveltamisalaan kuuluu loppujen lopuksi mielestäni laaja joukko taloudellisia toimintoja, ja direktiivillä velvoitetaan EU:n jäsenet tietynlaiseen kurinalaisuuteen. Lisäksi mielestäni on erittäin merkittävää, että direktiivin ansiosta yritykset saavat aiempaa enemmän tietoa sekä ovat asioista paremmin perillä ja riippumattomampia.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL).(EL) Palvelujen vapauttamista koskevalla direktiivillä edistetään eurooppalaisen pääoman vanhoillisia tavoitteita. Sillä vahvistetaan palvelumarkkinoiden monopolia, millä on erityisen haitallisia vaikutuksia palvelujen laatuun, turvallisuuteen ja kustannuksiin. Direktiivillä annetaan monopoleille mahdollisuus nauttia muiden maiden palveluntarjoajien halvoista palveluista. Direktiivissä hyödynnetään yhteisiä sisämarkkinoita, jotta voidaan alentaa työvoiman hintaa, käyttää työvoimaa hyväksi ja kääriä tällä tavoin kohtuuttomia voittoja. Direktiivillä edistetään suurimuotoisen liiketoiminnan vapauttamista ja tunkeutumista moniin julkisiin palveluihin ja laitoksiin. Siinä kyseenalaistetaan oikeudet, joiden puolesta on taisteltu ankarasti. Direktiivillä painostetaan kaikkien jäsenvaltioiden työväenluokkaa syrjimällä joitakin työntekijöitä, jotta työsuhteita voidaan heikentää pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisiksi. Direktiivillä tehdään lainsäädännöllisiä muutoksia työväenluokan ja sen oikeuksien kustannuksella. Työoikeuteen tehdään näin ollen taantumuksellisia muutoksia, joita valmistellaan jo kolmen osapuolen eli ΕU:n hallitusten, rahavallan ja lepytettyjen ammattiyhdistysten edustajien kesken.

Kreikan kommunistinen puolue kehottaa työväenluokkaa ja ruohonjuuritason luokkaa vauhdittamaan taisteluaan EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten ruohonjuuritason vastaista politiikkaa vastaan, edistämään voimasuhteiden muutosta politiikassa ja ammattiyhdistyksissä sekä tehostamaan toimintaansa, jotta työväenluokan ja ruohonjuuritason luokan nykytarpeet voidaan tyydyttää.

 
  
  

(Istunto keskeytettiin klo 11.30 äänestysten alkamista odotettaessa ja sitä jatkettiin klo 11.45.)

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ALEJO VIDAL-QUADRAS

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö