Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 15. marraskuuta 2006 - Strasbourg

8. Äänestysselitykset

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana äänestysselitykset.

- Joan i Marín mietintö (A6-0372/2006)

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin tunnuslause on "moninaisuudessaan yhtenäinen". Unionin alkumetreiltä alkaen olemme pyrkineet luomaan yhteisen alueen paitsi talouden alalla ennen kaikkea myös mahdollisuuksien ja vapauksien alalla. Toimemme koskettavat kansoja ja valtioita, joille monet asiat ovat yhteisiä. En viittaa nyt ainoastaan yhteisiin strategisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin etuihimme vaan myös arvoihimme, tapoihimme ja elämänasenteeseemme.

Meillä on yhteinen kulttuuritausta, joka perustuu kreikkalaiseen ajattelutapaan, roomalaiseen oikeuteen, kristinuskoon, uskonpuhdistukseen, valistukseen, renessanssiin ja jopa globalisaatioon. Samalla ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että meillä on edelleenkin kulttuurieroja ja erityiset identiteetit ja ennen kaikkea oma kieli. Vaikka tätä monimuotoisuutta voitaisiin pitää vain esteenä, se on itse asiassa suuri vaurauden ja elinvoiman lähde.

Kannatinkin ehdotusta, jonka mukaan Euroopan unionin perustamissopimusta olisi muutettava siten, että mahdollistetaan yhteisön lainsäädännön antaminen kielten, ja etenkin vähemmistökielten, suojelemiseksi ja kunnioittamiseksi ja jonka mukaan olisi perustettava eurooppalainen kieltenoppimista ja kielellistä monimuotoisuutta käsittelevä virasto, mutta tätä ehdotusta ei hyväksytty.

Olen myös kannattanut ehdotusta, jonka mukaan kaikkia Euroopan kansalaisia on kannustettava opiskelemaan äidinkielensä lisäksi vähintään kahta muuta kieltä, sillä mielestäni tämä on paras tapa parantaa keskinäistä ymmärrystä, rinnakkaiseloa ja ykseyttä.

  Michl Ebner (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että monikielisyyttä koskeva Joan i Marín mietintö hyväksyttiin. Äänestin mietinnön puolesta huolimatta useista varaumista, joita minulla edelleen on. Katson, että parlamentissa toimitetussa äänestyksessä sen enempää Euroopan komissio kuin parlamentin jäsenetkään – tai ainakaan valtaosa jäsenistä – eivät osoittaneet riittävästi rohkeutta muutamien tarkistusten osalta. Monikielisyys on ennakkoehto suvaitsevuudelle ja hyväksynnälle, ja tällä alalla on tehtävä enemmän, jotta ymmärrystä voidaan parantaa EU:ssa.

On totta, että parlamentti päätti, että komission olisi pohdittava viraston perustamista ja esitettävä parlamentille asiaa koskeva kertomus, ja samoin on totta, että komissio on toiminut puutteellisesti tässä asiassa. Tämä laiminlyönti on korjattava.

Parlamentissa noudatettavan menettelyn mukaan kertomus on esitettävä ennen asiaa koskevia keskusteluja ja päätöksiä.

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on hyvä uutinen, että uusi monikielisyyden puitestrategia on hyväksytty. Yksittäiset jäsenvaltiot ovat vastuussa tämän toimintalinjan täytäntöönpanosta. Jotkin jäsenvaltiot ovat parhaillaan muuttamassa koulutusjärjestelmiään. Sekä viestintäkeinona että kulttuurierojen tunnistamisen keinona käytettävien vieraiden kielten opettaminen on olennainen osa näitä muutoksia.

Meidän on tuettava varauksetta eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin käyttöönottoa, jos haluamme hyödyntää nykyisiä yksittäisiä kielitaitojärjestelmiä opetussuunnittelussa parhaalla mahdollisella tavalla. Voimme lisätä motivaatiota vieraiden kielten opettamiseen myös parantamalla kielikokeiden ja -todistusten avoimuutta, mistä on hyötyä niille, jotka suorittavat ne myöhemmin urallaan.

Mietinnöllä lujitetaan merkittävästi vieraiden kielten opetusta ja parannetaan työvoiman kilpailukykyä ja tehostetaan kansalaisten ja eurooppalaisten virastojen välistä viestintää. Tämä on eräs lisäperuste sille, miksi äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta. Monikielisyyden aiheuttaman euforian keskelläkään emme saa unohtaa niitä puutteita, joita PISA-tutkimuksen yhä heikkenevät tulokset ovat osoittaneet.

On kuitenkin selvää, että ulkomaalaisten osuutta koululuokissa on rajoitettava 30 prosenttiin, jotta helpotetaan sopeutumista, pidetään yllä laatustandardeja ja vähennetään kulttuurien välisen konfliktin mahdollisuutta. Mielestäni paikallisen kielen riittävä oppiminen ennen yleisen opetuksen alkamista ja tarvittaessa kielellisen tuen lisääminen esimerkiksi päiväkodissa tai esikoulussa suoritettavan lisävuoden muodossa olisi tehtävä yleiseksi käytännöksi EU:ssa.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan esittää muutaman varauman kollegani jäsen Mölzerin esittämien varaumien lisäksi. Mietinnössä on joitakin erinomaisia kohtia, etenkin kohta, jossa korostetaan, ettei Euroopan unionin tarvitse rahoittaa englannin kielen opetusta.

Mietinnössä on esitetty hyvin kunnianhimoinen näkemys, jonka mukaan kaikista vähemmistökielistä, joita on noin 60, tehtäisiin virallisia kieliä. Tällä olisi kuitenkin haitallisia vaikutuksia unionin 21 kansalliselle kielelle, joista osa on jo nyt jossain määrin uhattuna. Latvian, liettuan, viron, unkarin ja sloveenin kieli eivät ole kansanvälisen viestinnän kieliä. Myös italian, saksan ja ranskan kielen asema aiheuttaa jossain määrin huolta.

On jokseenkin epäloogista, että mietinnössä ehdotetaan säästöjen aikaansaamista siten, että nämä EU:n viralliset kielet eivät välttämättä olisi kaikkien valtuuskuntien työkieliä ja että näin vapautettaisiin varoja alueellisten kielten hyväksi. Eilen näimme jokseenkin valitettavan esimerkkitapauksen, sillä erään hiljattain täysin itsenäistyneen valtion päämies katsoi olevansa velvollinen puhumaan englantia oman äidinkielensä sijaan, vaikka hän on opiskellut aikoinaan Strasbourgissa. Mielestäni tämä ei lupaa kovin hyvää Euroopan unionin monikielisyyden kehittymisen kannalta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin Joan i Marin uutta monikielisyyden puitestrategiaa koskevan mietinnön puolesta, vaikka minulla onkin joitakin varaumia muutamien hyväksyttyjen ehdotusten ja tarkistusten osalta.

Katson, että Euroopan monikielisyyden puitestrategiaan olisi sisällytettävä "eurooppalaisten maailmankielten" opettaminen ja edistäminen. Viittaan tällä ilmaisulla portugalin kieleen, joka on EU:n kielistä kolmanneksi puhutuin maailmassa (englannin ja espanjan jälkeen mutta ennen saksaa, ranskaa ja italiaa). Koska portugalin kieli on niin ainutlaatuinen ja koska sitä puhuu noin 200 miljoonaa ihmistä kahdeksassa maassa ja viidessä maanosassa, sen olisi oltava yksi EU:n virallisista kielistä. Mietinnössä ei kuitenkaan tunnusteta tätä asiaa.

Portugalin kieli on kestävin side maanosien välillä, sillä se on viestintäväline, suurten runoilijoiden ja kirjailijoiden käyttämä raaka-aine, ja sillä on kunniakkaat juuret, jotka ulottuvat 800 vuoden taakse historiassa.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Aion kannattaa tätä mietintöä jokseenkin vastahakoisesti. Mielestäni uusien kielten loputon lisääminen EU:n virallisten kielten cocktailiin ei välttämättä edistä toimielinten tehokasta työskentelyä. Olen samaa mieltä siitä, että parlamentin jäsenten on voitava puhua ja kuunnella omalla kielellään, mutta sama ei välttämättä koske komission ja neuvoston virkamiehiä.

Olemme nyt oudossa tilanteessa, sillä skotlantilaiset voivat käyttää gaelin kieltä ja gibraltarilaiset espanjan kieltä mutta walesilaiset eivät voi käyttää kymrin kieltä. Jos otamme käyttöön vielä uusia kieliä, aion vaatia, että niihin on sisällytettävä yhdessä vaalipiirini osassa puhuttu kieli, nimittäin kornin kieli. Se on vähemmistökieli, mutta sen potentiaalisia puhujia on vähintään yhtä paljon kuin erään yhteisön virallisen kielen, nimittäin maltan, puhujia.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Monikielisyys on tärkeää vapaalle liikkuvuudelle Euroopan unionissa. Siksi olemme äänestäneet koko mietinnön puolesta.

Olemme kuitenkin äänestäneet tiettyjä ehdotettuja sanamuotoja vastaan. Tällaisia ovat muun muassa EU:ta koskeva kielilainsäädäntö, kieltenoppimista ja kielellistä monimuotoisuutta käsittelevän viraston perustaminen, ja sellaisen EU:n toimielinten työryhmän perustaminen, jonka tehtäväksi annettaisiin EU:n perustamissopimuksen muuttaminen siten, että luodaan oikeudellinen perusta "kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamisen" käsitteelle.

Kuten aina, Euroopan parlamentin taipumus elefanttitautiin astuu kuvaan. Haluamme korostaa, että jäsenvaltiot ovat yksin vastuussa opetuksen järjestämisestä ja sen varmistamisesta, että opetusjärjestelmän sisältöä noudatetaan täysin. Samaten kunkin jäsenvaltion velvollisuutena on varmistaa, että ihmisille annetaan asianmukaista kieliopetusta.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Haluan onnitella Joan i Maria hänen tärkeästä ja ajankohtaisesta mietinnöstään, joka koskee uutta monikielisyyden strategiakehystä, jolle annan täyden tukeni. Olen tyytyväinen ehdotettuihin toimenpiteisiin, joilla edistetään monikielisyyttä Euroopassa.

Erilaisten eurooppalaisten kielten olemassaolo on tyypillinen piirre Euroopan yhdentymisprosessille, ja se on keskeinen osa eurooppalaista kulttuuria. Eri kielten oppimista – tavoitetta, jota kuvataan ilmaisulla "äidinkieli+2" ja joka vahvistettiin Lissabonin strategiassa – olisi kannustettava, jotta helpotetaan eri maiden ihmisten välistä viestintää ja edistetään heidän välistensä erojen hyväksymistä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, ja suhtaudun hyvin myönteisesti toimenpiteisiin, joilla suojellaan vähemmistökieliä ja lisätään niiden käyttöä. Monikielisyyden edistämisen ei kuitenkaan pitäisi johtaa alueellisten kielten liialliseen (ja tarpeettomaan) tulkkaamiseen ja kääntämiseen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Äänestin nyt tarkasteltavana olevan mietinnön puolesta, sillä monikielisyys on lähellä sydäntäni ja katson, että EU:n olisi lähetettävä voimakas ja selvä viesti kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi alueellaan.

Mietinnössä mainitun eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin osalta toistan aihetta koskevassa kirjallisessa lausunnossani esittämät perusteet.

Kielitaitoindikaattorin hyväksyminen on välttämätöntä EU:n kansalaisten kielitaitoa koskevien todennettavien tietojen puutteen korjaamiseksi. Tätä indikaattoria ei saa kuitenkaan rajoittaa viiteen yleisimmin puhuttuun kieleen EU:ssa. Meidän on otettava huomioon muun muassa muiden eurooppalaisten kielten asema muualla maailmassa. Tämä on tämän eräs kysymyksen keskeisistä näkökulmista, ja EU:n on sisällytettävä se avoimuus- ja yhteistyöpolitiikkaansa, jota se harjoittaa muun maailman kanssa.

Olenkin äänestänyt tarkistuksen 4 puolesta korostaakseni komissiolle esitettyä pyyntöä, jonka mukaan sen olisi vahvistettava erityinen aikataulu, jotta indikaattoria voitaisiin laajentaa käsittämään EU:n kaikki viralliset kielet, kuten olen ehdottanut kirjallisessa lausunnossani.

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen, että parlamentti on ottanut uudessa monikielisyyden puitestrategiassa huomioon esitykseni, joka koskee eurooppalaisten maailmankielten strategisen merkityksen ja maailmanlaajuisen aseman tunnustamista.

Eri puolilla maailmaa 350 miljoonaa ihmistä puhuu englantia äidinkielenään, espanja on 280 miljoonan ihmisen äidinkieli, portugali on 230 miljoonan ihmisen äidinkieli ja 125 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa äidinkielenään. Nämä luvut ja näiden kielten maantieteellinen levinneisyys ovat osoitus maailmanlaajuisesti käytettyjen eurooppalaisten kielten merkityksestä. Näiden kielten avulla lisätään valmiuksiamme pitää yllä ja lujittaa suoria suhteita ja yhteyksiä maailman muihin osiin tarvitsematta turvautua välittäjiin.

Seuraavaksi käsittelen aiheen erästä toista näkökulmaa. Olen tietoinen siitä, että henkilöt, jotka vastustavat monikielisyyden edistämistä Euroopassa, vetoavat kustannuksiin yhtenä syynä sen torjumiseksi tai sen korvaamiseksi yhdellä tai vain muutamalla työkielellä.

On kiistatonta, että tämä maksaa. Esitetyistä kustannuksiin liittyvistä perusteluista huolimatta on kuitenkin muistettava, että kaikista modernin Euroopan rakentamiseen liittyvistä menoista juuri nämä rahat menevät erinomaiseen tarkoitukseen, nimittäin perinteemme edistämiseen. Monikielisyys maksaa varmastikin vähemmän kuin sota, ja se on tehokas kulttuuritoimi.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Monikielisyys on tärkeä käsite. Meidän on tunnustettava Euroopan parlamentin ainutlaatuisuus siinä mielessä, että se tarjoaa simultaanitulkkausta 21:llä – pian 23:lla – kielellä. Jotta voisimme kuitenkin saavuttaa tavoitteen, jonka mukaan kaikkien EU:n kansalaisten olisi osattava äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä, meidän on annettava jäsenvaltioille tukea.

Skotlannissa yhä harvemmat päättävät opiskella vieraita kieliä koulussa tai yliopistossa. Meidän on käännettävä tämä suuntaus. Olen tyytyväinen siihen, että Skotlannin kouluissa kaikki 10-vuotiaat opiskelevat vierasta kieltä. Niiden toimia olisi kannustettava ja tuettava. Myös Skotlannin aluehallituksen gaelin opetukseen keskiasteen kouluissa antama tuki ansaitsee kiitoksen.

- Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (B6-0578/2006)

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) On hyvä asia, että yleisen tullietuusjärjestelmän soveltaminen tiettyihin maihin – toisin sanoen näiden maiden vientituotteiden etuoikeutettu pääsy Euroopan markkinoille – pyritään tekemään ehdolliseksi siitä, noudattavatko nämä maat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vähimmäisstandardeja.

Pelkään kuitenkin, että olemme edelleen harrashenkisten toiveiden tasolla, kuten on tavallista tämäntyyppisten päätöslauselmien yhteydessä. Huolimatta lausekkeista, joissa vaaditaan ihmisoikeuksien kunnioittamista ja sosiaalisia perusoikeuksia, joilla Bryssel-keskeinen Eurooppa höystää kansainvälisiä kauppasopimuksiaan, en usko, että se on koskaan rankaissut näiden oikeuksien rikkomisesta tai pannut täytäntöön näitä lausekkeita. Se suostuu käymään kauppaa Kiinan kanssa, ja se on kannattanut Kiinan liittymistä WTO:hon, vaikka tiedämmekin kyseisessä kommunistivaltiossa vallitsevista työoloista, Laogaia-leireistä ja pakkotyövoiman käytöstä, poliittisesta sorrosta ja puutteellisesta vapaudesta sekä omistusoikeuksien järjestelmällisestä rikkomisesta, joka on seurausta maassa laajalti harjoitetusta väärentämisestä ja kopioinnista.

Ongelmana on uskottavuus, ja tässä asiassa Euroopan unionilla ei ole minkäänlaista uskottavuutta.

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. (EN) Kolumbiassa murhataan vuosittain enemmän ammattiyhdistysaktivisteja kuin muualla maailmassa yhteensä. Vuonna 2005 murhattiin 70 ammattiyhdistysaktivistia, 260 sai tappouhkauksia, 56 pidätettiin mielivaltaisesti, seitsemän selviytyi hengissä hyökkäyksestä, jossa käytettiin räjähteitä tai ampuma-aseita, kuusi siepattiin ja kolme katosi jäljettömiin.

Komissio on hyvin ylpeänä kehunut yleisen tullietuusjärjestelmän etujen ja oikeusstandardien yhteensovittamiseen liittyviä suosituksiaan. Myös ILO on todennut, ettei Kolumbia noudata täysimääräisesti ILO:n keskeisiä työstandardeja, jotka ovat edellytyksenä GSP Plus -etujen myöntämiselle. ILO:n yleissopimuksen ratifiointi ei ole sama asia kuin sen täytäntöönpano, minkä Kolumbian ammattiyhdistysaktivistit mieluusti todistavat.

Siksi olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan ja komission jäsenen Mandelsonin keskustelun aikana esittämään lausumaan, ja kehotan komissiota tarkastelemaan uudelleen Kolumbian GSP Plus -asemaa. Muutoin näyttää siltä, että maata, jossa tapetaan ammattiyhdistysaktivisteja, palkitaan jatkossakin tällaisista toimista.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän äänestykseen. Aivan liian monissa GSP-järjestelmän edunsaajamaissa rikotaan toistuvasti työntekijöiden oikeuksia. Komission on varmistettava asiaa koskevien ILO:n yleissopimusten täytäntöönpano säännöllisen ja avoimen arvioinnin avulla.

- Gebhardtin mietintö (A6-0375/2006)

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan selventää, miksi kannatin äänestyksessä suositusta direktiivin antamiseksi palveluista sisämarkkinoilla. Haluan todeta ensimmäiseksi olevani vakuuttunut siitä, että kolme vuotta kestäneiden pitkittyneiden neuvottelujen jälkeen on hyvä asia, että unionin toimielimet ovat päättäneet jatkaa palvelujen vapaan liikkuvuuden lisäämistä. Näin luodaan yli puoli miljoonaa uutta työpaikkaa ja tuetaan maidemme taloudellista kasvua.

Vaikkei lopullinen direktiivi vastaakaan täysin alkuperäistä ajatustani palvelujen vapauttamisesta EU:n sisämarkkinoilla, sillä luodaan kuitenkin lisäarvoa kaikille sidosryhmille, ja siksi äänestin sen puolesta. Se helpottaa kauppiaiden ja pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä muiden jäsenvaltioiden markkinoille. Neuvostossa tehty kompromissi on kuitenkin hyvin hauras, eikä ole mitään syytä vaarantaa sitä. Tästä syystä en äänestänyt tiettyjen arkaluonteisiin kysymyksiin liittyvien tarkistusten puolesta. Tällaisia ovat työ- tai rikoslainsäädännön noudattamista, sosiaalipalvelujen määritelmää ja arviointivelvoitteita koskevat tarkistukset. Nämä kysymykset ovat varmasti tulevien keskustelujen aiheena.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Yhtä uutta jäsenvaltiota edustavana parlamentin jäsenenä olen työskennellyt lujasti yritystemme ja työntekijöidemme oikeuksien puolesta, ja olen esittänyt komissiolle useissa yhteyksissä sekä suullisia että kirjallisia kysymyksiä työntekijöiden oikeuksien suojelusta ja kunnioittamisesta.

Tässä yhteydessä olemme kohdanneet usein oikeudellisia, poliittisia ja taloudellisia ongelmia. Meitä on syytetty usein sosiaalisesta polkumyynnistä, työpaikan turvallisuusstandardien alentamisesta ja muista vastaavista järjettömyyksistä. Tähän mennessä valtaosa kysymyksistä – myös SoKo Bundan ja Pannonian kysymykset, jotka koskevat Saksassa työskenteleviä unkarilaisia – on ratkaistu, Saksan viranomaisten toimet on estetty tuomioistuimen päätöksillä ja vireillä on jopa vahingonkorvausvaateita.

Tänään hyväksytty palveludirektiivi on valtava askel erilaisten epävarmuuksien selventämisessä. Se on kompromissi, mikä tarkoittaa, ettei kukaan ole oikeastaan täysin tyytyväinen. Se on kuitenkin hyvä kompromissi, jolla edistetään tavoitteemme, nimittäin unionin perusvapauksien ja palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumista.

  Michl Ebner (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin jäsen Gebhardtin mietinnön puolesta, varsinkin koska olen kotoisin rajaseutualueelta, jolle tällaiset vaikeudet ovat arkipäivää. Siksi kyse on mielestäni myönteisistä toimista, jotka hyödyttävät etenkin raja-alueita.

Olen jokseenkin pahoillani niistä vuosia kestäneistä ristiriidoista, jotka ovat ympäröineet palveludirektiiviluonnosta, jota käsittelemme tänään ja joka on saanut lopulta hyvin voimakkaan tuen myös parlamentilta. Mielestäni se on ansainnut tukemme. Toivon, että tulevaisuudessa ristiriidat saadaan ratkaistua ennakoivilla ja myönteisillä ehdotuksilla.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, palvelujen tarjoamisen vapaus on yksi ETY:n perustamissopimuksessa määrätyistä Euroopan unionin neljästä vapaudesta. Perustamissopimuksessa kielletään rajoittamasta jonkin jäsenvaltion kansalaisten sijoittautumista toiseen jäsenvaltioon ja luomasta esteitä palvelujen vapaalle liikkuvuudelle.

Hyvät kollegat, on kulunut kaksi vuotta siitä, kun käynnistimme tätä asiakirjaa koskevat toimet, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön vapaus, joka on ollut perusoikeutemme jo 50 vuoden ajan. Alkuperämaaperiaate (palvelujen vapaan liikkuvuuden ennakkoehto), yleisen edun mukaiset palvelut, terveydenhoito, sosiaalipalvelut ja muut palvelut on kaikki jätetty direktiiviehdotuksen ulkopuolelle.

Liettua oli ainoa maa, joka äänesti tyhjää neuvostossa toimitetussa direktiiviä koskevassa äänestyksessä. Uskon, ettei kestä kauaakaan, kun tajuamme, ettei direktiivin täytäntöönpano täytä odotuksiamme. Siksi vastustan tätä direktiiviä aivan samoin kuin ensimmäisessä käsittelyssäkin.

  Bernadette Vergnaud (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, vaikka Euroopan komission esittämään alkuperäiseen tekstiin onkin tehty monia parannuksia, tänään äänestykseen toimitettu direktiivi palveluista sisämarkkinoilla eroaa Euroopan parlamentin ensimmäisestä käsittelystä. Siksi äänestin yhteisen kannan hylkäämisen puolesta.

Yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut kuuluvat todellakin edelleen direktiivin soveltamisalaan, samoin kuin jotkin yleishyödylliset palvelut. Myös yleishyödylliset sosiaalipalvelut jätetään soveltamisalan ulkopuolelle paljon aiempaa rajoitetummin. Euroopan perusoikeuskirjassa taatut perusoikeudet mainitaan nyt vain johdanto-osassa. Lopuksi totean, että teksti on monitulkintainen sen osalta, missä määrin työlainsäädäntö jää soveltamisalan ulkopuolelle.

Euroopan komission esittämä kirjallinen lausuma sisältää joitakin välttämättömiä vastauksia näihin keskeisinä pitämiini kysymyksiin, mutta sillä ei ole mitään oikeudellista arvoa, ja jos tuomioistuinten käsiteltäväksi tuotaisiin jokin riita-asia, yhteisöjen tuomioistuin ei voisi ottaa sitä huomioon. Tilanne olisi toinen, jos lausuman esittäjänä olisi neuvosto, sillä se on toinen lainsäädäntövallan käyttäjä parlamentin ohella.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä asiassa tehty sopimus, joka on saanut suuren enemmistön tuen yli puoluerajojen, on tuonut esiin parlamentin parhaimmillaan. Olemme tutkineet ja tarkastelleet uudelleen komission ehdotuksia, varmistaneet, että ne toimivat ja että ne ovat poliittisesti hyväksyttäviä kaikissa maissamme, ja olemme saaneet aikaan ratkaisun, jonka uskon vakaasti tuovan valtavia etuja EU:n taloudelle.

Olen erityisen tyytyväinen sopimukseen viime minuuteilla tehtyyn mukautukseen, joka koskee komitologiakysymystä. Vain muutama kuukausi sitten allekirjoitimme neuvoston kanssa sopimuksen, jolla lujitetaan parlamentin valvontaoikeuksia tähän direktiiviin liittyvien täytäntöönpanotoimien osalta.

Neuvosto totesi alun perin, ettei uutta sopimusta sovelleta tähän direktiiviin, mitä ei voida hyväksyä. Sopimuksen osana päätettiin, että sitä sovelletaan kaikkiin uusiin lainsäädäntötoimiin, joiden nojalla komissio voi myöhemmin hyväksyä puolioikeudellisia täytäntöönpanotoimia. Tämä on nyt onneksi hyväksytty osana sopimusta, mikä tarkoittaa, ettei tästä lainsäädännöstä johtuvien puolioikeudellisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa voida toteuttaa, jos parlamentti torjuu sen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin palveludirektiiviluonnoksen mukautetun version hyväksymisen puolesta. Toisin sanoin vastustin sen hylkäämistä. Olen yleensä optimisti, ja siksi katson, että direktiivillä autetaan vähentämään byrokratiaa, lisäämään taloudellista kasvua ja luomaan uusia työpaikkoja.

Olkaamme kuitenkin rehellisiä ja myöntäkäämme, että direktiivin alkuperäinen versio, jonka Euroopan komissio esitti kolme vuotta sitten, oli paljon parempi ja sillä olisi edistetty paremmin Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista.

Nykyistä direktiiviä on vesitetty merkittävästi, eikä sitä juurikaan voida kuvailla suureksi menestykseksi. Näyttää siltä, että jotkin vanhat jäsenvaltiot pelkäävät palvelujen vapaata tarjontaa ja kilpailua uusien jäsenvaltioiden kanssa, ja ne perustelevat sitä sosiaalisen polkumyynnin vaaralla. Tätä asennetta on vaikea ymmärtää, sillä käsittääkseni me kaikki haluamme Euroopan unionista entistä kilpailukykyisemmän ja dynaamisemman.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen vakuuttunut siitä, että palveludirektiiviluonnos, josta olemme äänestäneet, on hyvä kompromissi yhtäältä palvelujen tarjoamisen vapauden ja toisaalta työntekijöiden ja pienten ja keskisuurten yrityksen etujen suojelemiseksi välttämättömien rajoitusten välillä. Siksi olen äänestänyt mietinnön puolesta.

Jäsenvaltioiden tehtävänä on nyt seurata säännösten noudattamista. Ainoastaan siten voimme luottaa siihen, että palveludirektiivistä tulee täydellinen menestys. Vetoan neuvoston puheenjohtajavaltioon ja neuvostoon – joka ei ole nyt paikalla – jotta se painostaisi jäsenvaltioita tekemään valmisteluja palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevien asianmukaisten seurantajärjestelmien käyttöönottamiseksi.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Palveludirektiivin hyväksyminen Euroopan parlamentissa mahdollistaa sen, että voimme vahvistaa yleiset säännökset, joiden nojalla palveluntarjoajien on aiempaa helpompi käyttää sijoittautumisvapauttaan ja joilla helpotetaan palvelujen vapaata liikkuvuutta ja varmistetaan niiden korkea laatu. Samalla torjutaan myös sosiaalisen polkumyynnin vaara, joka liittyi alkuperämaaperiaatetta koskevaan alkuperäiseen käsitteeseen, joka on nyt poistettu.

Direktiivin soveltamisalaa on kavennettu merkittävästi, ja sen ulkopuolelle on suljettu etenkin terveyspalvelut, muut kuin kaupalliset julkiset palvelut ja tietyt kaupalliset julkiset palvelut. Palvelujen osuus on 70 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta, ja ne tarjoavat merkittävän mahdollisuuden lisätä kasvua ja työllisyyttä. Tarkasteltaessa tilannetta taaksepäin haluan korostaa, että Ranskan tasavallan presidenttiä Chiracia neuvottiin vakaasti torjumaan alkuperäinen teksti, jonka esitti tuolloin Prodin johtama komissio.

Tämä kysymys on osoitus Euroopan parlamentin kasvaneesta vaikutusvallasta, ja sille tämä on suuri poliittinen voitto. Kysymys symboloi sosiaalisen markkinatalouden käsitettä, siten kuin se ilmaistaan Euroopan perustuslakisopimusluonnoksessa. Meidän on nyt käännettävä katseemme jäsenvaltioihin, jotka ovat vastuussa tämän tekstin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja vilpittömästi.

  Graham Booth (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuoluetta (UKIP) edustavana parlamentin jäsenenä äänestin useimpien GUE/NGL-ryhmän ja Verts/ALE-ryhmän esittämien tarkistusten puolesta, sillä huolimatta rajoittuneesta käsityksestä ylikansallisuuteen liittyvistä vaaroista näissä tarkistuksissa kuitenkin tunnustetaan ja pyritään lieventämään sitä vahinkoa, jota tavallisille kansalaisille ja etenkin muita heikommassa asemassa oleville voi koitua palvelujen tarjonnan puutteellisesta demokraattisesta ja kansallisesta valvonnasta.

  Gerard Batten, Derek Roland Clark, Nigel Farage, Jeffrey Titford ja Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Äänestimme useimpien GUE/NGL-ryhmän ja Verts/ALE-ryhmän esittämien tarkistusten puolesta, sillä huolimatta rajoittuneesta käsityksestä ylikansallisuuteen liittyvistä vaaroista näissä tarkistuksissa kuitenkin tunnustetaan ja pyritään lieventämään sitä vahinkoa, jota tavallisille kansalaisille ja etenkin muita heikommassa asemassa oleville voi koitua palvelujen tarjonnan puutteellisesta demokraattisesta ja kansallisesta valvonnasta.

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin neuvoston palveluista sisämarkkinoilla antaman yhteisen kannan hylkäämistä koskevan esityksen puolesta. Teksti, josta äänestettiin toisessa käsittelyssä, on taantumuksellinen verrattuna tekstiin, josta äänestettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Alkuperämaaperiaatteen soveltamiseen liittyy edelleen liian monia epävarmuuksia. Tekstissä ei suinkaan selvennetä julkisten palvelujen ja kuluttajien suojeluun liittyviä jäljelle jääneitä epäselvyyksiä.

Vielä vakavampi asia on kuitenkin se, että vaikka työoikeus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, neuvosto on alistanut työoikeuden noudattamisen riippuvaiseksi yhteisön päätöksistä, sillä työoikeuden noudattamiseen sovelletaan nyt yhteisöjen tuomioistuimen tuomioita.

Euroopan unioni on nyt kääntämässä selkänsä alkuperäiselle tavoitteelleen luoda yhdentynyt eurooppalainen alue tällä alalla. Sosiaalialan, ympäristöalan ja kuluttajansuoja-alan sääntöjen alhaalta päin tapahtuvalla yhdenmukaistamisella on vaarannettu eurooppalainen sosiaalinen malli.

  Brigitte Douay (PSE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän ranskalaiset jäsenet ovat kieltäytyneet tänään keskiviikkona 15. marraskuuta hyväksymästä mietintöä palveluista sisämarkkinoilla, toisin sanoen palveludirektiiviä.

PSE-ryhmän ja sosialidemokraattien esittelijän Gebhardtin ensimmäisessä käsittelyssä saavuttamista hyvin tärkeistä edistysaskelista – varsinkin alkuperämaaperiaatteen hylkäämisestä – huolimatta parlamentti ei ole saanut komissiolta mitään takeita julkisia palveluja koskevan puitedirektiiviluonnoksen osalta.

Nyt teksti on toisessa käsittelyssä, eikä koko tekstistä toimiteta enää lopullista äänestystä, joten hyväksyimme useiden ryhmien (Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän) esittämän tarkistuksen, jonka tavoitteena on tekstin hylkääminen. Esitimme lisäksi useita tarkistuksia, joiden tavoitteena on erityisesti taata jäsenvaltioiden vapaus määrittää, mitä ne tarkoittavat yleishyödyllisillä sosiaalipalveluilla.

Kuten jäsen Poignant huomautti ranskalaisten sosialidemokraattien puolesta, yleishyödyllisten – niin taloudellisten kuin muidenkin – palvelujen määrittäminen, muotoilu, järjestäminen ja tosiasiallinen rahoitus on jätettävä jatkossakin jäsenvaltioiden ja niiden alueellisten ja paikallisten viranomaisten vastuulle.

  Anne Ferreira (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin palveludirektiiviä koskevan neuvoston yhteisen kannan hylkäämistä koskevan tarkistuksen puolesta. Direktiivi on epätyydyttävä, koska sillä lisätään epäselvyyttä ja oikeudellista epävarmuutta, ja lisäksi sillä heikennetään Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymää muutettua ehdotusta, jota vastaan äänestin.

Tämä koskee etenkin työoikeutta, sosiaalipalveluja ja julkisia palveluja, jotka on suljettu palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Merkityksellistä on kuitenkin ennen kaikkea se, että komissiolle annetaan neuvoston tekstissä toimivalta valvoa direktiivin soveltamista.

Komission muuttamasta tekstistä on poistettu alkuperämaaperiaate, eikä sitä ole korvattu kohdejäsenvaltion tai vastaanottavan jäsenvaltion käsitteellä. Mielestäni tämä on hyvin vahingollista, varsinkin koska mahdolliset kiistat ratkaisee Euroopan yhteisöjen tuomioistuin.

Siksi tänään 15. marraskuuta hyväksytty palveludirektiivi on liian liberaali.

Kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeenkään emme ole välttyneet ratkaisulta, jolla on vaarallisia poliittisia ja sosiaalisia seurauksia Euroopan unionille. Tämä on kova isku Euroopan yhdentymiselle – isku, jota tuskin tarvitsemme.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä vasta hyväksytty direktiivi antaa aihetta valtavaan huoleen. Olemme karvaasti pettyneitä siihen, että ehdotus neuvoston yhteisen kannan hylkäämiseksi hylättiin. Ryhmämme esitti tämän ehdotuksen ja allekirjoitimme sen.

Se, mitä tapahtui tänään, merkitsee parlamentin kahden suurimman ryhmän, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän antautumista, kun pidetään mielessä niiden kannat parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä viime helmikuussa. Ne eivät tehneet mitään edistääkseen sopimusta, jonka ne olivat tehneet ja jonka puolesta ne äänestivät Strasbourgissa järjestettyjen protestien ja mielenosoitusten jälkeen. Ne ovat palanneet nyt joihinkin alkuperäisen, huonomaineisen Bolkesteinin direktiivin kaikkein vahingollisimpiin näkökohtiin.

Heidän tavoitteenaan on palvelujen vapauttaminen, myös julkisten palvelujen alalla, ja näin he antavat periksi suurten talouselämän ryhmittymien ja rahoitusryhmittymien painostukselle. Nämä ovat nähneet tämän "askeleen" uutena mahdollisuutena käyttää hyväksi työntekijöitä ja määrätä talouselämästä. Sen lisäksi, että näin heikennetään jäsenvaltioiden laillista oikeutta määrittää, suojella ja rahoittaa julkisia palveluja, niiltä viedään kyky määrittää rahoitusstandardit ja suojella palveluja kokonaisuudessaan. Samalla lujitetaan ylikansallisten elinten, kuten komission, toimivaltaa.

Katsomme, että kullakin valtiolla pitäisi olla jatkossakin laillinen oikeus päättää haluamistaan julkisista palveluista, julkisesta omaisuudestaan, rahoitus- ja järjestämistavoista sekä työntekijöiden ja loppukäyttäjien oikeuksista.

  Jean-Claude Fruteau (PSE), kirjallinen. – (FR) Euroopan komission alkuperäiseen tekstiin tehdyistä merkittävistä korjauksista huolimatta tänään toisessa käsittelyssä ehdotettu teksti palveluista Euroopan unionissa ei anna riittävästi takeita siitä, että sillä estetään eurooppalaisen sosiaalisen mallin tuhoutuminen.

Jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet tekstiin uudelleen tietyt arkaluonteiset sosiaalipalvelut, kuten sosiaalisen asuntotuotannon, perheille tarkoitetut tukipalvelut ja julkiset terveydenhuoltopalvelut, jotka ensimmäisessä käsittelyssä jätettiin tulevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Etenkin alkuperämaaperiaatteen poistamisesta johtuvaa oikeudellista tyhjiötä ei ole poistettu, vaan yhteisöjen tuomioistuimen tuomarien – eikä lainsäätäjien – tehtäväksi on jätetty Euroopan unionin toimintapolitiikan tulevien ominaispiirteiden määrittäminen niiden oikeustapausten pohjalta, joita tämä tilanne epäilemättä aiheuttaa.

Tässä yhteydessä on selvää, että komission kirjallisella lausumalla, jolla pyritään selventämään joitakin tekstissä olevia aukkoja, kuten työoikeuden jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle, ei ole todellista oikeudellista arvoa, ja siksi sen vaikutus ja hyödyllisyys on erityisen epävarmaa.

Edellä mainittujen syiden takia äänestin palveludirektiiviehdotuksen hylkäämisen puolesta.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Vaikkei Bolkesteinin direktiivin uusi versio olisi sisältänyt vakavia puutteita, joista eräs merkittävimmistä oli se, ettei se eronnut olennaisesti edeltäjistään, olisimme hylänneet sen pelkästään yhden syyn takia: Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän epäilyttävän konsensuksen takia ja varsinkin, koska ne hyväksyivät neuvostossa laaditun kompromissin.

Todellinen muutos olisi saatu aikaan muun muassa siten, että jäsenvaltioille olisi annettu nimenomainen oikeus soveltaa ensisijaisesti kansallista lainsäädäntöään ja etenkin kansallista työlainsäädäntöään ja kansallista sosiaali-, rikos- ja verolainsäädäntöään omalla alueellaan. Tällä tarkoitetaan kohdemaaperiaatetta alkuperämaaperiaatteen vastakohtana. Tällä ei olisi estetty toisen jäsenvaltion palveluntarjoajia tarjoamasta palveluja jossakin toisessa jäsenvaltiossa, vaan tämä olisi tarkoittanut yksinkertaisesti oikeudenmukaista kilpailua kansallisten toimijoiden kanssa. Kyse olisi ollut todellisesta muutoksesta, jos olisi sovittu, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tiettyjä toimintoja koskevia ehtoja, kuten työmarkkinatilanteeseen liittyviä ehtoja, tai alueelliseen suunnitteluun oikeuttavia perusteita. Nyt niillä ei ole tätä mahdollisuutta.

Nyt kun muun maailman kanssa käydään jo kilpailua ja yritykset kilpailevat keskenään, Euroopan unioni on luomassa kilpailua eurooppalaisten työntekijöiden välille, niin itsenäisten ammatinharjoittajien kuin palkallistenkin välille, mikä merkitsee kilpailua sosiaalijärjestelmien välillä. Unioni on matkalla kohti tuhoa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Kesäkuun lista on tyytyväinen palveludirektiiviin ja katsoo, ettei palveluyrityksiä pitäisi syrjiä missään EU-maassa riippumatta siitä, mistä maasta ne tulevat.

Keskeinen kysymys palveludirektiivistä käytävässä keskustelussa on ollut se, olisiko direktiivin pohjauduttava alkuperämaaperiaatteeseen vai olisiko sovellettava kaikilta osin vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä. Alkuperämaaperiaate koskee merkittäviä mutta tiukasti rajattuja aloja, kuten rakennus-, asennus- ja neuvontapalveluja. Olemme tyytyväisiä kilpailuun näillä aloilla mutta katsomme, että kilpailua olisi käytävä kaikille osapuolille oikeudenmukaisin ehdoin. Katsomme, että Ruotsin alueella olisi sovellettava Ruotsin sääntöjä. Siksi on ilahduttavaa, että neuvosto torjuu alkuperämaaperiaatteen yhteisessä kannassaan.

Neuvoston kanta merkitsee valtaosin voittoa Kesäkuun listan näkemyksille. Palvelualalla käytävää kilpailua terävöitetään. Samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden kansallista itsenäisyyttä, sillä alkuperämaaperiaate ei ole direktiivin perustana. On hyvä asia, ettei direktiivillä ole vaikutusta kansallisiin palvelualan monopoleihin ja että kansallinen työlainsäädäntö, työehtosopimukset, ammattiyhdistysoikeudet ja sosiaaliturva pysyvät koskemattomina.

  Mathieu Grosch (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Neuvoston yhteisessä kannassa otetaan laajalti huomioon parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymät tärkeät tarkistukset. Soveltamisalan ulkopuolelle jääviä aloja on selkeytetty, ja tällaisia ovat etenkin terveydenhuoltopalvelujen ja audiovisuaalipalvelujen kaltaiset alat.

Alkuperämaaperiaate on poistettu tekstistä, ja asianomaisten maiden työoikeutta ja sosiaalialan sopimuksia kunnioitetaan.

Yritystemme markkinoille pääsyä on myös helpotettu purkamalla useita mielivaltaisia esteitä.

Komission näkemyksellä on lisäksi selkeytetty tilannetta. Neuvottelujen tulosta voidaan siten pitää kaiken kaikkiaan menestyksenä sekä parlamentin että talous- ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Jokaisella kompromissilla on tietenkin heikkoutensa, ja jotkin neuvoston tekemistä muutoksista eivät ole täysin selviä, mutta olisi väärin kyseenalaistaa kokonaistulos – joka on kaiken kaikkiaan hyvin myönteinen – käynnistämällä uudelleen keskustelut neuvostossa.

  Ambroise Guellec (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Palveludirektiivi on juuri hyväksytty selvällä äänten enemmistöllä. Tästä on kiittäminen Euroopan parlamenttia. Tämä on voitto Euroopan unionille. Miksikö? Palvelujen osuus Euroopan taloudesta on yli puolet, ja palvelualalla luodaan eniten työpaikkoja. Palvelujen vapaa tarjoaminen on yksi unionin perusperiaatteista, ja palvelujen aitojen sisämarkkinoiden luominen on ensisijaisen tärkeää Euroopan unionin taloudelliselle kasvulle ja siten uusien työpaikkojen luomiselle.

Tänään Strasbourgissa hyväksytty teksti on osoitus sitoumuksestamme seurata tätä tietä. Siinä annetaan välttämättömät takeet yleishyödyllisten julkisten palvelujen ja sosiaalialan säännöstömme ja työlainsäädäntömme jatkuvuuden turvaamiseksi. Koska tekstistä on jätetty pois alkuperämaaperiaate, sillä kielletään sosiaalinen kilpailu ja estetään tehokkaasti sosiaalinen polkumyynti. Sillä poistetaan perusteettomat protektionistiset esteet ja sallitaan jäsenvaltioiden soveltaa omia kansallisia sääntöjään, kun se on perusteltua julkisen edun nimissä. Myös tekstin soveltamisalaa on supistettu, ja sen ulkopuolelle on jätetty sellaiset arkaluonteiset alat kuin audiovisuaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, osa sosiaalipalveluista, rahapelitoiminta ja jopa notaarin ammatti. Tämä on hyvä kompromissi, jonka avulla Euroopan unioni voi edistää väestönsä etuja.

  Benoît Hamon (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin direktiiviä vastaan, koska katson, että parlamentissa käydyissä keskusteluissa saavutetuista parannuksista ja ammattiyhdistysliittojen ja kansalaisten osallistumisesta huolimatta se on pohjimmiltaan liberaali direktiivi.

Euroopan unionin palvelualaa koskevan sääntelyn pelätyn ja lähinnä yrityksiä hyödyttävän purkamisen vastikkeeksi ei ole odotettavissa aitoa yhdenmukaistamista, josta olisi hyötyä kuluttajille ja työntekijöille.

Julkisista palveluista totean, että samalla kun komissio kieltäytyy viemästä eteenpäin yleishyödyllisiä palveluja koskevaa puitedirektiiviä, palveludirektiivillä heikennetään osaltaan julkisia palveluja, joista osa kärsii sen vaikutuksista samaan tapaan kuin tavalliset kaupalliset palvelutkin.

Lopuksi totean, että 14 ja 15 artiklan nojalla "kielletyt vaatimukset ja arvioitavat vaatimukset" tekevät mahdottomaksi tai ainakin äärimmäisen vaikeaksi toteuttaa minkäänlaista julkista sääntelyä palvelualalla. Tarkoitan tällä peruspalvelujen enimmäishintaa, tiettyjen arkaluonteisten palvelujen laadun takaamiseksi vahvistettavaa työntekijöiden vähimmäismäärää ja esimerkiksi supermarkettien avaamiseksi toteutettavaa alueellista suunnittelua. Lisäksi monia sääntöjä, joita on pohdittu tähän hetkeen asti ja joilla pyrittiin varmistamaan yleisen edun huomioon ottaminen, pidetään nyt yleisesti mahdottomina esteinä sijoittautumisvapaudelle ja vapaudelle harjoittaa liiketoimintaa.

  Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Mielestäni yleishyödyllisten palvelujen suljettu luettelo on liian rajallinen, sillä monia palveluja ei mainita lainkaan. Kuuluvatko ne soveltamisalaan vai eivät? Emme ole antaneet puitedirektiivejä näistä aloista, jotka ovat olennaisia köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen koheesion edistämiseksi ja jotka ovat erityisen tärkeitä naisille. Ne ovat EU:n keskeisiä politiikkoja. Komission tämänaamuinen lausuma ei voi sitoa direktiivin voimaantulohetkellä virassa olevaa komissiota. Lausumalla ei ole oikeudellista merkitystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, joka joutuu nyt tekemään päätökset, joista parlamentti päätti laistaa. Olemme nähneet tämänpäiväisessä äänestyksessä, ettei valtaosa parlamentin jäsenistä halua antaa selkeitä lausuntoja työntekijöiden oikeuksista ja julkisten palvelujen suojelemisesta. Miten he aikovat perustella paikallisille ja alueellisille kunnanvaltuutetuille sen, että he heikentävät omia mahdollisuuksiaan osallistua yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisen määrittelyyn ja yleisen edun suojeluun? Parlamentti on saanut aikaan myönteisiä muutoksia alkuperäiseen ehdotukseen. Olisimme kuitenkin voineet tehdä enemmän.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Huolimatta joistakin parannuksista ja siitä, että muutama lisäala suljettiin Bolkesteinin direktiivin ensimmäisen version soveltamisalan – tai pikemminkin kiusan – ulkopuolelle, tämän tekstin uutta luonnosta ei edelleenkään voida hyväksyä. Siinä sallitaan edelleen sosiaalinen polkumyynti ja epärehellinen kilpailu työntekijöiden kesken.

Tekstissä ei itse asiassa ratkaista alkuperäisessä direktiivissä esiin tuotuja ongelmia. Siinä ei suljeta julkisia palveluja direktiivin ulkopuolelle eikä turvata jäsenvaltioiden oikeutta päättää, millä tavalla nämä palvelut määritellään, järjestetään ja rahoitetaan. Siinä kielletään oikeudelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja muut vaatimukset, joita jäsenvaltiot voivat asettaa toiminnan aloittamiselle, ja tunnustetaan ainoastaan niiden mahdollisuus vedota "yleisen edun mukaisiin pakottaviin syihin". Se on epämääräinen käsite, jota Luxemburgin tuomioistuin tulkitsee mahdollisimman tiukasti. Sen jäsenvaltion työlainsäädäntöä, jossa palvelu tarjotaan, pidetään toissijaisena yhteisön lainsäädäntöön ja erityisesti perustamissopimuksissa määrättyyn palvelujen vapaata tarjontaa koskevaan periaatteeseen nähden. Tämä merkitsee, että kyseisen kansallisen lain soveltaminen kielletään

Useat miljoonat eurooppalaiset hylkäsivät tämän ääriliberaalin Euroopan, jossa ihmisiä ja kansoja pilkataan ja jossa markkinalait, taloudelliset edut ja pyhä kilpailu asetetaan etusijalle. Kuunnelkaa heitä ennen kuin on liian myöhäistä!

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin direktiivin hylkäämistä koskevan tarkistuksen puolesta. Direktiivi on askel taaksepäin verrattuna ensimmäisessä käsittelyssä toimitettuun äänestykseen, sillä siinä jätetään alkuperämaaperiaatteen soveltaminen avoimeksi eikä suljeta julkisia palveluja – yleishyödyllisiä palveluja, yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja – "vapaan kilpailun" ulkopuolelle, minkä takia niistä tulee erittäin epävakaita.

Euroopan komissio selittää, ettei tekstissä todeta selvästi, mitä lakia sovelletaan, ja että sen takia sovelletaan lähes aina kansainvälistä yksityisoikeutta, joka liittyy läheisesti alkuperämaaperiaatteeseen. Jäsenvaltioille sosiaalialalla jätetty liikkumavara pienenee huomattavasti. Saavutetusta muodollisesta edistyksestä huolimatta liberaali todellisuus tulee vähitellen ilmi tästä tekstistä, ja sosiaalinen mallimme vaarantuu.

  Patrick Louis ja Philippe de Villiers (IND/DEM), kirjallinen. – (FR) Kun perustuslakisopimuksen puolustajat, erityisesti UMP-puolue, yrittivät saada ranskalaisten hyväksynnän Euroopan perustuslakisopimusta koskevassa kansanäänestyksessä, he antoivat kolme lupausta: että Bolkesteinin direktiivistä luovutaan, että ravitsemusalan arvonlisäveroa alennetaan ja että suunnitelma Turkin liittymisestä Euroopan unioniin hylätään. Ranskalaiset joutuvat lopulta kohtaamaan Turkin, Bolkesteinin direktiivin ja muuttumattoman arvonlisäverokannan.

Kompromissi, josta tänään äänestämme, on kaikesta päätellen alkuperäisen tekstin vesitetty versio, jossa komissiolle ja yhteisön tuomioistuimelle annetaan täydet valtuudet palauttaa alkuperäinen teksti. Miten jäsen Toubon voi todeta, että hyväksyessään tämän kompromissin hän toivoo, että "pahimmalta vältytään"?

Pahin vaihtoehto tarkoittaisi näin ollen, ettei mitään direktiiviä anneta, mutta tämä oli juuri se lupaus, jonka UMP ja valtionpäämies antoivat ranskalaisille vuonna 2005!

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestän tänään innottomasti palveludirektiivin puolesta. Tekstiä on vääristelty ja manipuloitu aivan liikaa. Tärkeät säännökset, kuten työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevat säännökset, on poistettu, ja olen tästä pahoillani.

Meille kerrottiin, että nämä säännökset on poistettu sosiaalisen polkumyynnin estämiseksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Näillä säännöksillä olisi selkeytetty yrityksiä ja työntekijöitä koskevia perussääntöjä ja tarkastuksia Euroopan unionissa. Vastaavasti olemme iloisia ja tyytyväisiä siihen, että alkuperämaaperiaate – siihen liittyvine välttämättömine takeineen – on poistettu.

Miten sitten voimme samalla odottaa toiveikkaina merkittävää edistysaskelta sisämarkkinoilla? Mitä tarjoamme yrityksillemme ja kansalaisillemme? Emme ainakaan selkeitä sääntöjä, joita ne tarvitsevat sisämarkkinoilla.

Liian monet valheet ja pelot ovat pilanneet aiheesta käydyt keskustelut, mikä on vahingoittanut sisämarkkinoiden kehitystä ja Euroopan yhdentymistä.

Olemme menettäneet tämän direktiivin myötä suuren mahdollisuuden edistää yhdentymistä. Ottakaamme tästä opiksi tulevaisuudessa ja välttäkäämme tekemästä samoja virheitä uudestaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti Gebhardtin mietintöön ja siten palveludirektiivin antamiseen. Parlamentilla on ollut merkittävä rooli palvelujen vapaamman liikkuvuuden sallimisessa EU:n rajojen yli heikentämättä kuitenkaan samalla sosiaalipalveluja, ammattiyhdistysten oikeuksia tai ympäristölainsäädäntöä. Parlamentin on seurattava tarkasti direktiivin täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että komission jäsenen istuntosalissa antamia sitoumuksia noudatetaan.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Palveludirektiivillä on merkittävä vaikutus työntekijöiden ja kuluttajien elämään, koska sillä alennetaan palvelujen tarjoamisen tasoa ja lisätään sosiaalisen polkumyynnin riskejä. Direktiivissä otetaan huomioon yksinomaan rajatylittävä palvelujen tarjoamisen vapaus, kun taas sosiaalisten oikeuksien ja työehtosopimusneuvottelujen kaltaisia vapauksia ei ole sisällytetty direktiiviin tai ne on poistettu.

Direktiivillä luodaan paineita palkkojen alentamiseen, ja siinä on lukuisia aukkoja, joita yritykset voivat hyödyntää maksaakseen alle minimipalkan. Siinä yllytetään palveluntarjoajia sijoittautumaan matalapalkkaisiin ja matalaa verokantaa soveltaviin maihin ja kannustetaan alaspäin suuntautuvaan kilpailuun palkkojen ja työehtojen osalta.

Lainsäädäntövaatimukset ovat keskeinen osa kaikkien palvelujen toimintaa, ja tällaisten vaatimusten tarve kasvaa yksityissektorin osallisuuden kasvaessa. Direktiivissä vastustetaan jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten oikeutta säännellä palveluja.

Lopuksi haluan todeta, että parlamentti on antautunut komissiolle ja neuvostolle, kun se ei ole pitäytynyt ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymässään kannassa, joka oli jo alun perin riittämätön.

En valitettavasti voinut äänestää tässä tapauksessa, koska poikani joutui sairaalaan.

  Joseph Muscat (PSE), kirjallinen. – (MT) Äänestin direktiivin puolesta kahdesta syystä.

Ensinnäkään emme ole kohdelleet ihmisiä kuten numeroita palvellaksemme markkinoita, vaan olemme pikemminkin korostaneet työntekijöiden oikeuksia muiden seikkojen kustannuksella.

Toinen syy on se, että olemme poistaneet kaikki henkilöiden liikkuvuutta koskevat rajoitukset. Tämä ei ole tapahtunut yllyttämällä työntekijöitä toistensa kimppuun ja luomalla sellainen kilpailutilanne, jossa voittajia ovat ne, jotka tarjoavat palvelujaan huonoimmilla ehdoilla, vaan osoittamalla, että haluamme hyödyntää liikkumisvapautta työntekijöiden oikeuksien edistämiseksi.

Tällä äänestyksellä lähetetään selkeä viesti siitä, ettei kenenkään pitäisi käyttää ulkomaisia työntekijöitä hyväkseen tarjoamalla heille huonompia ehtoja kuin paikallisille työntekijöille. Emme saa myöskään sietää sitä, että paikallisia työntekijöitä painostetaan tällaisten menetelmien avulla hyväksymään alhaisempi palkka ja huonommat ehdot.

Tämän lisäksi työntekijöille olisi annettava täydelliset tiedot paikallisille ja ulkomaisille työntekijöille tarjotuista ehdoista, eikä heiltä tulisi salata tietoja. Tiedon puute johtaa epäilyihin ja vihamielisyyteen, mistä on esimerkkinä Malta Drydocks -yritys.

Kustannussäästöjä ei pitäisi saada aikaan rikkomalla työntekijöiden oikeuksia vaan parantamalla palvelujen laatua. Juuri tähän tällä direktiivillä pyritään.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Koalitio ja Euroopan vasemmisto äänestivät muutettua, Euroopan parlamentin hyväksymää Bolkesteinin ehdotusta vastaan, koska sillä saatetaan työntekijät ahdinkoon ja se on vakava isku sosiaalista Eurooppaa vastaan.

Euroopan oikeiston ja sosialistien välisellä kompromissilla hillitään mutta ei poisteta uusliberaalia logiikkaa ja ehdotuksen valtavaa kielteistä sosiaalista vaikutusta. Sen monimerkityksisyys antaa sekä komissiolle että tuomioistuimelle mahdollisuuden uusiin kielteisiin tulkintoihin. Komission ja neuvoston ehdotuksessa, jonka sanamuotoa on muutettu ja jonka parlamentti hyväksyi tänään ilman muutoksia, lisätään tätä vaarallista monitulkintaisuutta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin suojelee oikeuskäytännössään järjestelmällisesti palveluja tarjoavia yrityksiä soveltamalla alkuperämaaperiaatetta. Se päättää aina vastaanottavan maan sääntöjä vastaan sillä perusteella, että niillä haitataan kyseessä olevien yritysten toimintaa.

Direktiivin antamisella tuetaan vaarallista tuotannon siirtoa maihin, joissa sovelletaan minimilainsäädäntöä sosiaali- ja ympäristöalalla.

Euroopan vasemmiston taistelu sosiaalista polkumyyntiä vastaan jatkuu direktiiviä koskevan äänestyksen jälkeenkin sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla yhteistyössä ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tietenkin palveludirektiivin puolesta. Laajojen kompromissien tuloksena on saatu aikaan muutettu, tarkistettu ja uudelleenarvioitu teksti, jolla avataan Euroopan palvelumarkkinat. Äänestin tekstin puolesta, kuten myös parlamentin suuri enemmistö – melkein neljä viidesosa sen jäsenistä.

Palvelumarkkinoiden avaamisella on myönteinen vaikutus talouksiimme. Sillä autetaan laittoman työvoiman torjumisessa ja taataan parempi sosiaaliturva kaikille eurooppalaisille työntekijöille. OECD:n mukaan direktiivin avulla luodaan kaksi ja puoli miljoonaa työpaikkaa Eurooppaan ja, kunnes toisin todistetaan, sen avulla todellakin luodaan työpaikkoja. Tämä on yhä sosiaalipolitiikkaa parhaimmillaan!

Kauhukuvien luominen on asiassa osattomiksi jääneiden käyttämä taktiikka: on huvittavaa, että sosialidemokraattien ryhmässä ainoastaan kourallinen itsepintaisia vastustajia, mukaan lukien ranskankieliset belgialaiset, torjuu yhä tämän kompromissin, jonka muut, myös ammattiyhdistykset, ovat hyväksyneet!

Parlamentti ja neuvosto ovat hoitaneet oman osuutensa ja osoittaneet, että ne, jotka jatkuvasti luovat tekstiin liittyviä kauhukuvia, ovat väärässä. Nykymuotoisella tekstillä säilytetään Euroopan sosiaalisen mallin parhaat osat ja tunnustetaan yleishyödyllisten palvelujen erityinen luonne. Lainsäädäntövallan käyttäjät ovat pysäyttäneet valheet ja antaneet Euroopalle mahdollisuuden kasvaa!

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Palveludirektiivistä ensimmäisessä käsittelyssä toimitetun äänestyksen mukaisesti äänestin yhteisen kannan hylkäämisen puolesta. Neuvosto ei todellakaan ole hyväksynyt kaikkia Euroopan parlamentin esittämiä tarkistuksia. Minun oli pakko torjua neuvoston yhteinen kanta, sillä työlainsäädäntö ja yleishyödylliset sosiaalipalvelut suljetaan siinä selvästi ulkopuolelle.

Tämän vuoksi allekirjoitin sosialidemokraattisen ryhmän ranskalaisten jäsenten esittämät kolme tarkistusta ja äänestin niiden puolesta. Tarkistuksissa esitetään, ettei työlainsäädäntöä ja yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja sisällytetä palveludirektiivin soveltamisalaan. Tässä on todellakin kyse eurooppalaisten perusoikeuksien suojelemisesta. Niitä ei pidä säännellä sisämarkkinoiden säännöillä.

Vaikka komission lausumassa selvennetään sen tavoitetta useassa kohdassa, se ei ole riittävää, sillä lausunto ei ole sitova.

Äänestin lopuksi niiden tarkistusten puolesta, joiden tarkoituksena oli jättää yleishyödylliset palvelut täysin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa vahvistetun palveluiden vapaan liikkuvuuden toteutuminen on kestänyt EU:ssa 50 vuotta. Siitä on nyt tulossa todellisuutta.

EU on ottamassa uuden askeleen oikeaan suuntaan palveludirektiivillä, jolla edistetään sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta EU:n jäsenvaltioiden sisämarkkinoilla.

Tämä on ristiriitaista, sillä alkutekstiin, Bolkesteinin direktiiviin, verrattuna lopullinen teksti ei ole yhtä selkeä.

Mielestäni tässä mietinnössä on kuitenkin saavutettu oikea tasapaino yhtäältä palvelualan kilpailulle avaamista koskevan kiireellisen tarpeen ja toisaalta eurooppalaisen sosiaalisen mallin säilyttämisen välillä.

Äänestin direktiivin puolesta, sillä katson, että Portugali voi hyötyä siitä paljon, koska näin se saa suurimman mahdollisen hyödyn sisämarkkinoista.

Tämän direktiivin hyväksyminen oli oikein jo sen tähden, että sen avulla poistettiin kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten asettamia hallinnollisia ja oikeudellisia esteitä. Portugalilaiset yritykset, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, ovat suurimpia edunsaajia.

Lisäksi direktiivin hyväksyminen edistää Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista eli kasvun ja työllisyyden parantamista ja kuluttajien valinnanvaran lisäämistä palvelujen alalla.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Vaikka palveludirektiiviä koskeva neuvoston yhteinen kanta, josta äänestämme tänään, onkin ehkä parempi kuin komission alkuperäinen ehdotus, eräät sen kohdat ovat edelleen mahdottomia hyväksyä.

Asiakirja luo oikeudellista epävarmuutta. Epäselväksi on jäänyt esimerkiksi se, mikä lainsäädäntö pätee ja missä määrin jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia säädöksiään. Direktiiviin ei ole sisällytetty mahdollisuutta yhdenmukaistamiseen ylöspäin. Lisäksi tarkastelulauseke jättää mahdollisuuden alkuperämaaperiaatteen tuomiseen takaisin ja direktiivin soveltamisalaan nyt kuulumattomien palvelualojen lisäämiseen. Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, ja koska yleishyödyllisiä palveluita varten ei ole puitedirektiiviä, on olemassa vaara, että tämä direktiivi muodostaa monialaiset puitteet taloudellista etua koskeville palveluille.

Olen myös pahoillani siitä, että direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien sosiaalipalvelualojen luettelo on muutettu viitteellisestä rajoittavaksi. Lisäksi on pettymys, ettei Euroopan unionin perusoikeuskirjaan viitata lainkaan. Lopuksi totean, että olen erityisen tyytymätön siihen, että parlamentti on alistunut eikä ole pyrkinyt tosissaan säilyttämään mahdollisimman suurta osaa ensimmäisen käsittelyn saavutuksistamme. Tämän seurauksena demokraattisen ja sosiaalisen EU:n tulevaisuus on vaakalaudalla.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Pidän tämänpäiväistä äänestystämme palveludirektiivistä myönteisenä ja tuen saavutettua kompromissia.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. (PL) Tämän palveludirektiiviä koskevan kompromissin ainoa etu on, että sen hyväksyminen ei heikennä perustaa, jolla palvelumarkkinat toimivat. Se on ainoa syy, jonka vuoksi voimme tukea kompromissia tämänpäiväisessä äänestyksessä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on siis tulevaisuudessa tämän direktiivin koetinkivi, sillä siltä pyydetään varmasti usein päätöstä direktiivin ristiriitaista sisältöä koskevissa riita-asioissa.

Toisaalta olemme säätäneet palvelujen tarjoamisen vapaudesta, mutta toisaalta direktiivi ei koske epämääräisesti määriteltyjä julkisia palveluita, sosiaalipalveluita eikä työvoimanvuokrausyrityksiä. Sillä ei ole vaikutusta työlainsäädäntöön eikä työehtosopimuksiin ja sen soveltamisalaa on rajoitettu myös silloin, kun on kyse toiseen jäsenvaltioon töihin lähetetyistä työntekijöistä.

Tämän vuoksi mitkään palvelujen tarjoamisen esteet eivät tosiasiassa poistu EU:sta, kun tämä direktiivi hyväksytään. Kompromissi on saatu aikaan yksinomaan uusien jäsenvaltioiden kustannuksella, joilla on kilpailuetu Euroopan unionin markkinoilla, erityisesti palvelusektorilla. Näiden edellä mainittujen poikkeusten ja rajoitusten perusteluina esitetyistä sosiaalisista syistä yksikään ei täytä väitettyä sosiaalista tavoitettaan. Ne ovat vain osoitus vanhojen jäsenvaltioiden ammattiliittojen ja muiden etujärjestöjen taloudellisesta yltiöisänmaallisuudesta.

Direktiiviluonnosta koskevat keskustelut ovat tämän vaalikauden tähän mennessä pahin esimerkki EU:ssa vallitsevasta tekopyhyydestä. Euroopan parlamentti, ja sen mukana koko Euroopan unioni, on luovinaan palvelualalle yhteismarkkinoiden periaatteita. Niin tehdessämme emme huiputa vain itseämme, vaan myös kansalaisiamme.

  Salvatore Tatarella (UEN), kirjallinen. – (FR) Haluan aluksi korostaa esittelijä Gebhardtin tehokasta työskentelyä. On hänen ansiotaan, että hyväksyttävä teksti on huomattavasti parempi kuin komission jäsenen Bolkesteinin alkuperäinen luonnos.

Vaikka hänen työnsä oli merkittävää, olen kuitenkin kannattanut direktiivin hylkäämistä koskevaa tarkistusta, niitä tarkistuksia, jotka olen osaltani allekirjoittanut, sekä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämiä tarkistuksia, sillä toisen käsittelyn teksti on ensimmäisen käsittelyn tekstiä huonompi.

Tekstissä on edelleen monia epäselviä kohtia, ja niitä olisi pitänyt selventää ennen kuin voitiin hyväksyä näin tärkeä teksti, joka koskettaa EU:n kansojen tulevaisuutta.

Lisäksi eräitä palveluita, esimerkiksi yleishyödyllisiä palveluita, ei ole poistettu direktiivin soveltamisalasta, mikä voi johtaa harhapoluille.

Mielestäni yhteisöjen tuomioistuimelle ja komissiolle on annettu liikaa vaikutusvaltaa jäsenvaltioiden valvomiseen ja direktiivin tulkitsemiseen. Lainsäätäjä antaa tuomareille enemmän valtaa kuin heille kuuluu.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.