Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 15. marraskuuta 2006 - Strasbourg

12. Biologisten aseiden kieltosopimus, rypälepommit ja tavanomaiset aseet (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat biologisten aseiden kieltosopimusta käsittelevästä tarkastelukonferenssista vuonna 2006.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri.

Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin.

Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana.

Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille.

Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa.

Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa.

Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä.

Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden.

Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen.

Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista.

Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta.

Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen.

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, joukkotuhoaseet ovat mahdollisesti suurin uhka Euroopan turvallisuudelle, ja mahdollisten ihmisuhrien määrällä mitattuna huolestuttavimpia aseita ovat ilman muuta ydinaseet ja biologiset aseet.

Vaikka meillä kaikilla on kollektiivisessa muistissa Hiroshiman ja Nagasakin kauhut, biologisista aseista meillä ei ole vastaavia yhteisiä kauhukuvia. Biologisten aineiden tai ruton kaltaisten tautien aiheuttamat joukkosurmat näyttävät sitä vastoin kuuluvan "muinaishistoriaan" tai tieteiskirjallisuuteen.

Meidän on toivottava, että tilanne pysyy tällaisena, mutta emme voi levätä laakereillamme. Ajatelkaapa seuraavaa: ensinnäkään biologiset aseet eivät ole ydinaseiden tavoin riippuvaisia rajallisesti saatavilla olevasta aseisiin soveltuvasta uraanista ja plutoniumista. Biotieteiden nopea kehitys ja leviäminen helpottavat niiden, jotka voivat vahingoittaa meitä, asekapasiteetin hankintaa. On todellisena vaarana, että ihmisiä, eläimiä tai kasveja vastaan saatetaan hyökätä biologisin ainein.

Toiseksi virallisten selontekojen perusteella näyttäisi siltä, että terroristit havittelevat itselleen bioaseita. Jos terroristit ryhtyisivät biologisiin iskuihin eri puolilla Eurooppaa, paljon ihmishenkiä olisi vaarassa ja elämäntapamme voisi muuttua perinpohjaisesti.

Kolmanneksi biologisia aseita on käytetty lähimenneisyydessä. Yhdysvalloissa loppuvuodesta 2001 tehdyt pernaruttoiskut eivät surmanneet monia ihmisiä, mutta ne aiheuttivat laajasti ottaen merkittäviä sosiaalisia ja poliittisia häiriöitä, ja iskujen tekijät ovat yhä vapaalla jalalla.

Kuinka turvassa olemme tällä hetkellä? Kaikki biologisten aseiden käyttö ja hallussapito on ollut kielletty biologisten aseiden kieltosopimuksen voimaantulon jälkeen vuodesta 1975 lähtien. Tämä sopimus on kuitenkin joukkotuhoaseiden sulkujärjestelyistä kaikkein heikoin. Sopimuksessa ei määrätä noudattamisen valvonnasta tai täytäntöönpanosta, eikä siihen sisälly keskusvalvontaorganisaatiota, kuten ydinsulkusopimukseen ja kemiallisten aseiden kieltosopimukseen. Lisäksi sopimuspuolia on vähemmän kuin kahdessa muussa sopimuksessa.

Näin ollen turvallisuutemme lisääntyisi, jos biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimuksen tehoa voitaisiin vahvistaa ja sen täytäntöönpanoa parantaa. Sopimuspuolina olevia valtioita olisi kannustettava puuttumaan näihin heikkouksiin tulevassa tarkastelukonferenssissa, joka järjestetään myöhemmin tässä kuussa.

Hyvä turvallisuus alkaa kotoa. Arvoisa kollegani komission jäsen Frattini on hyvin tietoinen toimien tarpeellisuudesta. Komissio tarkastelee parhaillaan mahdollisia vastauksia yhteisen puitelähestymistavan avulla. On selvää, että kansallinen reagointi biologisiin uhkiin on riittämätöntä. Samalla, kun teemme työtä kansanterveyden ja lääketieteellisen seurannan ja reagoinnin vahvistamiseksi, aiomme julkistaa Euroopan biologisia valmiuksia käsittelevän vihreän kirjan keväällä 2007.

Onnettomuudet ja taudit eivät pysähdy rajoille. Biologisten uhkien alalla sisä- ja ulkopolitiikka liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Kansainvälistä yhteistyötä ja koordinointia parantamalla voidaan saavuttaa paljon. Tavoitteenamme on parhaiden käytäntöjen jakaminen biologisen valmistautumisen alalla: suojelemme itseämme paremmin auttaessamme muita suojelemaan itseään.

Lisäksi haluan puhua pari sanaa hyvin toisenlaisesta tappavasta aseesta. Räjähtämättömät rypäleammukset ovat uhka ihmisten turvallisuudelle ja kestävälle kehitykselle. Tällaiset ammukset tappavat päivittäin viattomia ihmisiä, ja 30 prosenttia kuolleista on lapsia. Ne ovat suuri haaste sekä poliittisesti että entisten sota-alueiden arkielämän kannalta.

Tarkastelukonferenssi on parhaillaan käynnissä. Siihen kuuluu yleissopimukseen liitetyn pöytäkirjan V "sodan räjähtämättömät jäänteet" – eli räjähteet, rypälepommien ammukset tai tytärammukset, jotka jäävät räjähtämättä – voimaantulo. On tervetullut edistysaskel, että tämä pöytäkirja, jolla pyritään poistamaan uhka, joka aiheutuu väestölle tällaisesta sodan perinnöstä, pannaan täytäntöön.

Viime kesän tapahtumat Libanonissa nostivat tämän asian esiin varsinkin, kun otetaan huomioon käytettyjen rypälepommien tytärammusten korkea räjähtämättömyysprosentti. On tärkeää auttaa Libanonia vaikeassa tehtävässä sodan tappavien jäänteiden raivaamiseksi, ja olemme myöntäneet tehtävään noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi mekin pidämme tarpeellisena sitä, että pyritään osoittamaan enemmän huomiota tätä alaa koskevan humanitaarisen oikeuden vahvistamiseen ja sen noudattamisen varmistamiseen.

Sillä, että komissio avustaa ja tekee yhteistyötä humanitaarisen aseriisunnan alalla – eli osallistuu miinatyöhön, sodan räjähtävien jäänteiden raivaamiseen ja käsiaseiden laittoman leviämisen torjuntaan – on myönteinen vaikutus ihmisten turvallisuuden parantamiseen. Näillä toimilla lisätään kehitysyhteistyömme kestävyyttä. Olemme Euroopan parlamentille kiitollisia näiden ponnistelujen tukemisesta.

  Elizabeth Lynne, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kun tällä viikolla pidetään tavanomaisia aseita käsittelevä tarkastelukonferenssi ja ensi viikolla biologisia aseita ja toksiiniaseita käsittelevä tarkastelukonferenssi, on tärkeää, että EU:n ääni kuuluu.

Suurimpia huolenaiheitani on rypälepommien käyttö, mistä komission jäsenkin puhui. Niitä on käytetty laajasti tuoreissa konflikteissa: Irakissa, Afganistanissa ja Libanonissa, vain muutamia konflikteja mainitakseni. Koska niihin ei sovelleta vuoden 1997 maamiinoja koskevaa sopimusta, niitä käytetään ilman seuraamuksia. Niillä on kuitenkin samat tuhoisat vaikutukset, sillä siviiliväestöä kuolee tai haavoittuu niiden takia hamaan tulevaisuuteen saakka.

Handicap International -lehdessä tässä kuussa julkaistun Fatal Footprint (kohtalokas jalanjälki) -artikkelin mukaan Israelin puolustusvoimat pudottivat kuluvan vuoden heinä–elokuussa vähintään neljä miljoonaa pienoispommia Libanoniin. Kaikkialla maailmassa kaikista tilastoiduista rypälepommien vuoksi surmansa saaneista 98 prosenttia on siviilejä. Tämä on yksi syy siihen, että kehotan neuvostoa ja komissiota tukemaan kansainvälisessä yhteisössä voimistuvaa muutosliikehdintää ja eräiden maiden, muun muassa Belgian ja Norjan, tekemiä aloitteita rypäleammusten kieltämiseksi kansallisessa lainsäädännössä niiden alueella ja sotavoimissa. Haluan lisäksi kiittää Punaista ristiä kampanjoinnista ja vetoomuksesta rypälepommien käytön kieltämiseksi, varastojen tuhoamiseksi ja raivausohjelmien tehostamiseksi.

Biologisten aseiden ja toksiiniaseiden osalta meidän on painostettava voimakkaammin Yhdysvaltojen hallitusta, joka on kieltäytynyt hyväksymästä oikeudellisesti sitovaa valvontapöytäkirjaa. Tämä on vahingoksi biologisia aseita ja toksiiniaseita koskevan sopimuksen tulevaisuudelle ja uskottavuudelle. Lisäksi meidän on varmistettava, että sopimuksen täytäntöönpanoa valvomaan perustetaan pysyvä sihteeristö.

  Angelika Beer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja Wallström, hyvät kollegat, kuolema niittää satoa sodan päätyttyä, ja nämä rypälepommit eivät putoa taivaalta itsestään, sillä meidän on tiedettävä, että niitä pudottavat Euroopan liittolaiset ja nämä samat liittolaiset jatkavat niiden valmistamista ja vientiä.

Te sanotte, että rypälepommit ja räjähtämättömät ammukset ovat haaste entisille sota-alueille. Tästä olen kanssanne eri mieltä: ne eivät ole haaste entisille sota-alueille vaan haaste Euroopan unionille, jonka on varmistettava, että yksikään sen jäsenvaltioista ei valmista, vie tai käytä tällaisia aseita. Euroopan unioni ei voi enää sallia, että sen liittolaiset toimivat kuten Yhdysvallat tai Israel tuoreimmassa sodassa.

Tätä taustaa vasten ja kun otetaan huomioon Euroopan unionin kyvyttömyys ryhtyä toimiin, kirjoitimme kaksi viikkoa sitten puheenjohtajavaltio Suomelle kirjeen – ja kun sanon "me", en tarkoita meitä vihreitä vaan konservatiivien, sosiaalidemokraattien ja liberaalien koordinoijia ja itseäni – jossa vaadimme EU:lta kiireellisesti kannanottoa ehdottoman kiellon määräämiseksi tässä konferenssissa, joka on historiallinen tilaisuus kieltää rypäleammukset.

Teitte parlamentille selväksi, ettette halua tai pysty tekemään näin. Sanoitte, että aiotte perustaa työryhmän. Teille lienee tuttu se sanonta, että työryhmä perustetaan, kun ei tiedetä, mitä olisi tehtävä seuraavaksi. Tämä on myös kyynistä toimintaa, kun muistetaan, että kriisialueille lähettämiemme siviilien, poliisien ja YK:n joukkojen henki on joka päivä uhattuna näiden aseiden jäänteiden vuoksi.

Tämän vuoksi kehotan teitä jälleen kerran voimakkaasti viemään eteenpäin tätä aloitetta ja – koska te pystytte siihen – varmistamaan, että EU:n jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit puhuvat näistä rypälepommeista niiden oikealla nimellä eli pannaan julistettavana aseena, josta eurooppalaisten on heti paikalla luovuttava ja jota ne eivät voi käyttää tai joiden käyttöä ne eivät voi hyväksyä missään sodassa.

  Vittorio Agnoletto, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tietenkin ryhmäni kannattaa biologisten aseiden valmistusta ja käyttöä sekä niiden kauppaa koskevaa yleistä maailmanlaajuista kieltoa, ja toivomme, että tulevassa Geneven konferenssissa päätetään asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten lujittamisesta. Panen tyytyväisenä merkille, että Euroopan unioni on näissä asioissa eturintamassa, ja toivon, että komissio tekee kaiken mahdollisen ja enemmänkin näiden kammottavien aseiden kieltämiseksi maailmanlaajuisesti.

Meidän on kuitenkin myönnettävä, että suurimpana kantona kaskessa tämän kiellon määräämisessä on henkilö, joka kantaa meidän kaikkien tuntemaa nimeä George W. Bush. Yhdysvaltojen presidentti on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että Yhdysvallat boikotoi poliittisesti Geneven neuvotteluja. Hän on itse asiassa päättänyt vetäytyä neuvotteluista. Yhdysvallat on tehnyt sitä vastoin biologisten aseiden arsenaalinsa kehittämisestä ja valkoisen fosforin ja köyhdytetyn uraanin käyttämisestä aggressiivisen ja sietämättömän sotilaallisen politiikkansa vahvan painopistealueen. Vastaavasti Yhdysvallat ei ole ratifioinut jalkaväkimiinoja koskevaa yleissopimusta eikä myöskään tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen kolmatta pöytäkirjaa ja maa on lisäksi herättänyt henkiin tähtien sota -ohjelman.

Yhdysvaltojen asenne on uhka maailman turvallisuudelle. Euroopan unionin on voitettava voimattomuutensa ja panostettava Geneven neuvotteluissa erityisesti Yhdysvaltojen painostamiseen.

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ministeri Lehtomäki puhui Euroopan unionin toimintaohjelmasta biologisista ja toksiiniaseista tehtyä yleissopimusta koskevassa tarkastelukonferenssissa. Jälleen kerran Euroopan unioni käyttää virheellisesti poliittiselle valtiolle tunnusmerkillistä toimivaltaa määritellä sotilas- ja puolustuspoliittiset toimet, mikä kuuluu suvereenien kansakuntien vastuulle.

EU:n ei ole koskaan tarvinnut puolustaa kansalaisiaan sotilaallisesti, ja toivokaamme, ettei sen koskaan tarvitsekaan useista eri syistä. Sen sijaan maiden, kuten oman kotimaani Yhdistyneen kuningaskunnan, joka on vakavasti otettava sotilasvalta, on kannettava tämä vastuu. Rypälepommit edellyttävät todellakin suurempaa kansainvälistä sääntelyä erityisesti niin sanottujen yksinkertaisten pommien osalta, joissa ei ole itsetuhomekanismia. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta on johtava maa tutkimuksessa, jonka aiheena on puolustautuminen biologisia aseita ja toksiiniaseita vastaan, ja kun otetaan huomioon nykyinen fundamentalistisen Islamin aiheuttama terroriuhka, Yhdistyneen kuningaskunnan on säilytettävä riippumattomuutensa ja toimintavapautensa tällä alalla.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, biologisten aseiden valmistaminen ja käyttö oli ennen varattu valtioille. Nykyään biotekniikka on kehittynyt sitä vauhtia, että vaarallisten virusten, bakteerien ja myrkkyjen valmistamiseen tarvitaan yhä vähemmän voimavaroja, ja tämän seurauksena myös terroristijärjestöt voivat turvautua biologiseen sodankäyntiin.

Kuluvan vuoden maaliskuussa Interpol ilmoitti, että on vakavia viitteitä siitä, että al-Qaida valmistautuu iskemään biologisella terrorilla. Tästä mahdollisesti johtuvan tuhon laajuus ylittää huomattavasti New Yorkin, Madridin ja Lontoon iskujen tuhot. Terroristien kanssa ei voida tehdä sopimuksia siten kuin niitä tehdään valtioiden välillä. On elintärkeää, että poliisijoukkoja koulutetaan koko ajan biologisen terrorin ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tältä osin tarvittaisiin ehkä lainsäädäntötoimia, joilla mahdollistettaisiin arkaluonteisen tieteellisen tutkimuksen valvonta.

Huomiota on yhä kiinnitettävä tietojen vaihtoon Euroopan unionin tiedustelupalvelujen välillä ja myös tietojen vaihtoon kumppaniemme kanssa Yhdysvalloissa, Venäjällä ja kaikkien niiden kansakuntien kanssa, jotka haluavat kantaa vastuunsa terrorismin vastaisessa taistelussa.

  Achille Occhetto, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä on täysin rinnoin tämän päätöslauselmaesityksen takana, koska ryhmän mielestä esityksellä edistetään ratkaisevasti EU:n joulukuussa 2003 hyväksymää joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen tähtäävää strategiaa, ja myös sen vuoksi, että siinä otetaan keskeiseksi painopisteeksi biologisista aseista johtuvan uhkan pienentäminen. Yhtä tärkeä on kaikille niille maille, jotka eivät vielä noudata biologiset aseet kieltävää lainsäädäntöä, esittämämme vetoomus tämän lainsäädännön noudattamisen puolesta myös sen universaaliuden saavuttamiseksi, joka on kansainvälisen oikeuden erottamaton ja sitova osa.

Tähän peruskehykseen kuuluu joka tapauksessa toimenpiteitä, joilla on tarkoitus varmistaa yleissopimuksen tosiasiallinen täytäntöönpano, vaikka uusimmassa uudelleen tarkastelussa Yhdysvallat ei pannut täytäntöön näitä toimenpiteitä. Haluan lisäksi korostaa sen päätöslauselmaesitykseen sisältyvän vaatimuksen tärkeyttä, jonka mukaan on laadittava rypälepommien – näiden häpeällisten aseiden, joita käytetään jopa humanitaarisissa sodissa jalkaväkimiinoja koskevan yleissopimuksen kiertämiseksi – valmistuksen ja käytön yksiselitteisesti kieltävä kuudes erityispöytäkirja.

Samalla Euroopan on osoitettava aseriisunnan epäonnistumisen ja leviämiskehityksen, jota on torjuttava ankarasti, välinen suora yhteys. Länsimailla on kaikenlaisten aseiden leviämisen estämisessä enemmän moraalista arvovaltaa, jos 1) Yhdysvallat lakkaa vastustamasta tarkastustoimenpiteiden käyttöönottoa ja rypälepommeja koskevaa kieltoa ja 2) aseriisuntaprosessi aloitetaan uudelleen myös ydinasekerhon sisällä. Näin ollen tämänpäiväinen kehitys on tärkeä askel, mutta se on pelkästään ensiaskel pitkällä tiellä kohti kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämistä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, biologisia ja toksiiniaseita koskeva yleissopimus on aseita maailmanlaajuisesti sääntelevien monien muiden välineiden tavoin tarpeellinen mutta ei riittävä väline ihmisen järjettömyyden torjunnassa.

Tästä seuraa, että 20. marraskuuta alkavalle kuudennelle tarkasteluprosessille on vain yksi hyväksyttävä vaihtoehto, joka on tämän välineen lujittaminen erityisesti aitojen tarkastusmekanismien kehittämiseksi ja välineen universaalin soveltamisen edistämiseksi.

Toisaalta rypälepommien osalta voin vain tukea voimakkaasti vetoomusta kuudennen pöytäkirjan sisällyttämisestä epäinhimillisiä aseita koskevaan yleissopimukseen. Mielestäni tarvetta on jopa sellaiselle erityiselle ja kattavalle erityisyleissopimukselle, jolla kielletään yksiselitteisesti tällaisten aseiden samoin kuin jalkaväkimiinojen valmistus, varastointi, siirtäminen ja käyttö.

Kun otetaan huomioon rypälepommien vaikutusten umpimähkäisyys ja niiden valtavat vaikutukset siviiliväestöön, näiden aseiden käyttöä ei voida enää millään tapaa hyväksyä. Libanonin tapaus, jota parhaillaan tutkitaan, on vain yksi monista esimerkeistä, jotka ilmentävät tätä tarvetta.

  Ana Maria Gomes (PSE). – (PT) Olemme viime vuosina todistaneet tärkeimmän joukkotuhoaseiden leviämistä estävän oikeudellisen välineen heikkenemistä, ja biologisia ja toksiiniaseita koskeva yleissopimus ei ole poikkeus. Olemme haavoittuvampia kuin koskaan ennen tuhoisille terrori-iskuille.

Tämän päätöslauselman pääajatukset, joista on saavutettu huomattava yhteisymmärrys parlamentin kaikkien poliittisten ryhmien kesken, ovat vuosikymmeniä vanhoja ja ne pätevät myös muihin yleissopimuksiin. Nämä ajatukset voidaan tiivistää kolmeen seikkaan, jotka ovat universaalius, soveltaminen ja valvonta. Pahamaineisia rypälepommeja ja jalkaväkimiinoja on torjuttava. Nämä moraalittomat aseet on lisäksi julistettava pannaan. Nämä pommit kylvävät kuolemaa sattumanvaraisesti, ja välittömästi räjähtävien rypälepommien alhainen osuus tarkoittaa sitä, että ne tappavat viattomia ihmisiä vuosikausia konfliktien päättymisen jälkeen.

Äskeisen Libanonin sodan, jossa Israel kylvi maahan tuhansia rypälepommeja, olisi annettava meille pontta kieltää kertakaikkisesti kaikenlaisten rypälepommien valmistus ja käyttö, kuten olemme toimineet jalkaväkimiinojen osalta. Uuden pöytäkirjan lisääminen tavanomaisia aseita koskevaan nykyiseen yleissopimukseen ei ehkä riitä. Ehkä on tullut aika tehdä erillinen yleissopimus. Tämä ei ole niin tärkeää, kunhan EU ryhtyy toimiin ja ihmiskunta alkaa yhdessä kitkeä maailmasta näitä inhottavia aseita.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, unioni ja neuvosto ovat todellakin huolestuneita siitä, että konfliktialueilla ihmisiä loukkaantuu ja kuolee itse konfliktin päätyttyä. Erityisen selkeästi tämä tilanne tulee tällä hetkellä esiin Libanonissa, missä räjähtämättömät ammukset ovat todellinen ongelma siviiliväestölle.

Puheenjohtajavaltio on tyytyväinen siihen, että räjähtämättömiä ammuksia koskeva pöytäkirja on astunut voimaan. Me teemme jatkossakin työtä sen eteen, että ammusten aiheuttamat tuhot siviileille jäisivät mahdollisimman pieniksi. Mitä tulee kuorma-ammuksia koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön tästä eteenpäin, me jatkamme ponnisteluja, jotta Euroopan unionin sisällä löydettäisiin yhteinen kanta ja pystyttäisiin etenemään asiassa.

Lopuksi totean, että jäsen Beerin ja hänen kollegoidensa kirjeeseen puheenjohtajavaltiolle on aivan lähiaikoina tulossa vastaus.

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, asiantunteva keskustelu, jota on käyty näistä kysymyksistä, vahvistaa jälleen omalta osaltaan sodan vastaista keskustelua ja on yksi peruste ennalta ehkäisemiselle, ja toivottavasti sen avulla voidaan välttää näiden aseiden käyttö.

Kuten tiedätte, yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nämä eivät ole komission käsissä olevia aloja. Sodan jälkiselvittelyssä komissio on kuitenkin osa ratkaisua. Inhimillinen kärsimys, räjähtämättömät ammukset ja humanitaariset ongelmat, joita aiheutuu eri puolilla maailmaa käytävistä sodista, ovat meille haaste.

On selvää, että komissio tukee jatkossakin tällaisten aseiden raivausta ja tekee työtä kansainvälisen yhteisön ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sota Libanonissa kesti vain muutamia päiviä, mutta inhimillinen kärsimys jatkuu vuosikausia.

  Puhemies. – Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä .⁽¹⁾

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina.

(1) Ks. pöytäkirja.