Pełne sprawozdanie z obrad

Środa, 15 listopada 2006 r. - Strasburg

12. Konwencja o zakazie broni biologicznej i toksycznej (BWC), bomb kasetowych i broni konwencjonalnej (debata)

  Le Président. – L'ordre du jour appelle les déclarations du Conseil et de la Commission sur laconférence d'examen de la convention sur l'interdiction des armes biologiques et à toxines (BTWC) qui aura lieu en 2006.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri.

Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin.

Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana.

Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille.

Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa.

Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa.

Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä.

Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden.

Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen.

Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista.

Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta.

Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen.

  Margot Wallström, Vice-President of the Commission. Mr President, weapons of mass destruction are potentially the greatest threat to European security and, in terms of the ability to inflict mass casualties, the weapons of most concern are clearly nuclear and biological.

While we all carry with us the collective memory of the horrors of Hiroshima and Nagasaki, there are no equivalent common images for biological weapons. Mass death from biological agents, or diseases like the plague, appear by contrast to be part of ‘ancient history’ or science fiction.

We must hope that it stays that way, but we cannot be complacent. Consider the following. Firstly, unlike nuclear weapons, biological weapons are not dependent on limited supplies of weapons-grade uranium and plutonium. The rapid development and dissemination of biosciences is bringing weapons capabilities within reach of those who could do us harm. The danger that humans, animals or plants might be attacked by biological agents is a real one.

Secondly, official reports suggest that terrorists are seeking bio-weapons. If terrorists were to start biological attacks across Europe, many lives would be at risk and our lifestyle could change dramatically.

Thirdly, biological weapons have been used in the recent past. The anthrax attacks in the United States in late 2001 killed few people but caused significant, wider social and political disruption, and the perpetrators remain at large.

How protected are we today? All use and possession of biological weapons has been prohibited since the Biological Weapons Convention came into force in 1975. However, this Convention is the weakest of the regimes addressing weapons of mass destruction. It has no provision for verification of compliance or implementation, and, unlike the Nuclear Non-Proliferation Treaty and the Chemical Weapons Convention, there is no central institution with oversight. Furthermore, there are fewer parties to the Convention than to either of those two treaties.

Our security would be enhanced, therefore, if the effectiveness of the Biological and Toxic Weapons Convention could be strengthened and its implementation improved. State parties should be encouraged to address these weaknesses at the forthcoming review conference later this month.

Good security starts at home. My colleague, Commissioner Frattini, is well aware of the need for action. The Commission is examining potential responses through a common framework approach. National responses to biological threats are clearly insufficient. Alongside the work on strengthening public health and medical surveillance and response, we will be issuing a Green Paper on European bio-preparedness in spring 2007.

Disaster and disease do not respect borders. The issue of bio-threats is one where internal and external policies are inextricably linked. Much can be achieved through better international collaboration and coordination. We will aim to share best practice on bio-preparedness: by helping to protect others, we will better protect ourselves.

I would also like to say a few words on a very different type of deadly weapon. Unexploded cluster ammunition represents a threat to human security and sustainable development. Such munitions kill innocent people every day and 30% of those killed are children. They represent major challenges, both politically and to daily life in former war zones.

A review conference is currently under way. It will see Protocol V to the convention, on ‘Explosive Remnants of War’ – i.e. failed explosive ordnance, ammunition or sub-munitions from cluster bombs, – enter into force. The implementation of this protocol, intended to eradicate the threat that such legacies of war pose to populations, will be a welcome step forward.

The events in Lebanon this summer highlighted the issue, particularly in view of the high failure rate of the cluster sub-munitions employed. Helping Lebanon in the difficult task of clearing these deadly remnants of war is important and we have contributed some EUR 5 million to the task. We also support the need to focus more attention on strengthening and ensuring compliance with international humanitarian law in this area.

Commission assistance and cooperation in humanitarian disarmament – that is to say mine action, clearing the explosive remnants of war and fighting the illicit spread of small arms – all have a positive impact on improving human security. They contribute to the sustainability of our development policies. We are grateful for the support of the European Parliament in these efforts.

  Elizabeth Lynne, on behalf of the ALDE Group. – Mr President, with the Conventional Weapons Convention taking place this week and the Biological and Toxin Weapons Convention next week, it is important that the EU’s voice is heard.

One main area that concerns me – the Commissioner talked about it – is the use of cluster bombs. We have seen the widespread use in recent conflicts: Iraq, Afghanistan and Lebanon, to name but a few. Because they are not covered by the 1997 Treaty on Landmines they are used with impunity, but they still have the same devastating effect, with civilians being killed or maimed for years to come.

According to the report ‘Fatal Footprint’, published this month by Handicap International, the Israeli defence force delivered at least four million bomblets into Lebanon between July and August this year. Worldwide, civilians constitute 98% of all recorded cluster bomb casualties. That is one of the reasons I call on the Council and the Commission to endorse the growing movement for change within the international community and the moves by countries, amongst them Belgium and Norway, to establish national legislation to ban cluster munitions from their territories and armed forces. I would also like to applaud the Red Cross for its campaign and call for a ban on the use of cluster bombs, for stockpiles to be destroyed and for clearance programmes to be stepped up.

As far as biological and toxic weapons are concerned, we must put more pressure on the United States Government, which has refused to countenance a legally binding verification protocol. That is damaging the future of the Biological and Toxin Weapons Convention and its credibility. We must also make sure that a permanent secretariat is set up to oversee the Convention’s implementation.

  Angelika Beer, im Namen der Verts/ALE-Fraktion. – Herr Präsident, Frau Ratspräsidentin, Frau Wallström, liebe Kolleginnen und Kollegen! Der Tod kommt nach dem Krieg, und diese Streubomben fallen nicht einfach vom Himmel, sondern wir müssen feststellen, dass sie von Verbündeten Europas abgeworfen werden und dass sie immer noch von Verbündeten Europas hergestellt und exportiert werden.

Ich kann Ihnen nur widersprechen, wenn Sie dann sagen, dass die Streubomben und nicht explodierte Munition eine Herausforderung für ehemalige Kriegsgebiete sind. Nein, sie sind keine Herausforderung für ehemalige Kriegsgebiete, sondern sie sind eine Herausforderung für die Europäische Union, die dafür zu sorgen hat, dass kein Mitgliedstaat der Europäischen Union diese Waffen produziert, exportiert oder einsetzt. Auch darf sie nicht mehr zulassen, dass Verbündete dies tun, wie etwa die Amerikaner oder unser Partner Israel im letzten Krieg.

Gerade vor diesem Hintergrund und weil die Europäische Union nicht in der Lage ist, aktiv zu werden, haben wir vor zwei Wochen einen Brief an die finnische Präsidentschaft geschrieben – nicht wir Grünen, sondern die Koordinatoren der Konservativen, der Sozialisten, der Liberalen und ich selbst – mit dem dringenden Appell, auf dieser Überprüfungskonferenz – sie ist eine historische Chance für ein Verbot der Streumunition – eine europäische Position für die Ächtung einzubringen.

Sie haben uns hier deutlich gemacht, dass Sie dazu nicht bereit oder nicht in der Lage sind. Sie sagen, dass Sie eine Arbeitsgruppe gründen werden. Sie kennen den Spruch: Wer nicht mehr weiter weiß, gründet einen Arbeitskreis. Das ist zynisch, wenn wir uns ansehen, dass jeden Tag das Leben von Zivilisten, Polizisten oder auch UNO-Soldaten, die wir in Krisenregionen schicken, von den Resten dieser Waffen bedroht ist.

Deswegen möchte ich Sie noch einmal entschieden auffordern, jetzt die Initiative zu ergreifen und dafür zu sorgen – Sie haben die Möglichkeiten –, dass die nationalen Parlamente der EU-Mitgliedstaaten diese Streumunition als das benennen, was sie ist, nämlich als eine zu ächtende Munition und dass die Europäer definitiv darauf verzichten, sie in irgendeinem Krieg zu akzeptieren oder selbst einzusetzen.

  Vittorio Agnoletto, a nome del gruppo GUE/NGL. – Signor Presidente, onorevoli colleghi, il mio gruppo è, ovviamente, a favore di una generale proibizione, sul piano mondiale, della produzione, dell'uso e del commercio di armi biologiche e si augura che la prossima Conferenza di Ginevra decida il rafforzamento delle pertinenti Convenzioni internazionali. Riconosco volentieri che l'Unione europea ha posizioni avanzate su questi argomenti e mi auguro che la Commissione faccia più del possibile per arrivare a una proibizione di queste armi mostruose sul piano mondiale.

Dobbiamo, però, riconoscere che il problema principale per arrivare a tale proibizione ha un nome e un cognome: George W. Bush. Il Presidente degli Stati Uniti è personalmente responsabile del boicottaggio politico, da parte americana, dei negoziati di Ginevra. Ha deciso, nei fatti, di ritirarsi dalle discussioni: anzi, gli USA hanno fatto del potenziamento degli arsenali biologici, dell'uso del fosforo bianco e dell'uranio impoverito uno dei punti di forza della loro aggressiva e inaccettabile politica militare, così come non hanno ratificato la Convenzione sulla proibizione delle mine antiuomo, non hanno firmato il Terzo Protocollo della Certain Conventional Weapons Convention (CCWC), così come hanno rilanciato le guerre stellari.

Questa posizione degli Stati Uniti è pericolosa per la sicurezza mondiale. E' necessario che l'Unione europea superi la propria inerzia e faccia un punto centrale dei negoziati di Ginevra la pressione sugli Stati Uniti.

  Gerard Batten, on behalf of the IND/DEM Group. – Mr President, Mrs Lehtomäki spoke of the European Union’s action plan in relation to the Review Conference of the Biological and Toxic Weapons Convention. Yet again, the European Union falsely assumes the attributes of a political state empowered to determine policy on what are military and defence measures, which are the proper responsibility of sovereign nations.

The EU has never had to militarily defend its citizens and let us hope that it never has to, for a variety of reasons. Meanwhile, countries like mine, Great Britain, which are serious military powers, have to discharge that responsibility. Cluster bombs do indeed need greater international regulation, especially in regard to the so-called dumb bombs, which have no self-destruct mechanism. Britain is also a leading power in research into defence against biological and toxin weapons, and given the current terrorist threat by fundamentalist Islam, Britain has to maintain its independence and freedom of action in this sphere.

  Philip Claeys (NI). – Voorzitter, de aanmaak en het gebruik van biologische wapens was vroeger voorbehouden aan staten. Vandaag is de vooruitgang in de biotechnologie van dien aard dat er steeds minder middelen nodig zijn om gevaarlijke virussen, bacteriën en gif te produceren. Ook terroristische organisaties zouden dus hun toevlucht kunnen nemen tot biologische oorlogsvoering.

Interpol wees er in de maand maart van dit jaar op dat er ernstige aanwijzingen zijn dat al-Qaida voorbereidingen treft om biologische terreurdaden te plegen. De ravages die op die manier zouden kunnen worden aangericht, zijn nog veel groter dan die van de aanslagen in New York, Madrid en Londen. Met terroristen kunnen geen verdragen gesloten worden zoals staten met elkaar verdragen sluiten. Het is van groot belang dat de politiediensten verder opgeleid worden om bioterreur te voorkomen en te bestrijden. Wellicht zal hier en daar wetgeving aangepast moeten worden om gevoelig wetenschappelijk onderzoek te kunnen controleren.

Ook de uitwisseling van informatie tussen de inlichtingendiensten binnen de Europese Unie, maar ook met onze partners in de Verenigde Staten, in Rusland en in alle andere naties die hun verantwoordelijkheid willen nemen in de strijd tegen het terrorisme, blijft een aandachtspunt.

  Achille Occhetto a nome del gruppo PSE. – Signor Presidente, onorevoli colleghi, il gruppo del PSE approva con entusiasmo questa proposta di risoluzione, perché la considera un passo decisivo in quella strategia contro la proliferazione delle armi di distruzione di massa, adottata dall'Europa nel dicembre 2003 e perché fa della riduzione della minaccia biologica una priorità emergente. Nello stesso tempo è importante l'impegno che chiediamo affinché tutti gli Stati non ancora aderenti si conformino alla legislazione in materia di proibizione delle armi biologiche, anche al fine del raggiungimento di quella universalità che è parte integrante e vincolante del diritto internazionale.

In questo quadro fondamentale rimangono comunque gli strumenti volti a verificare l'effettiva attuazione della Convenzione, strumenti sui quali, nell'ultimo riesame, è venuta meno l'adesione statunitense. Voglio anche sottolineare l'importanza della richiesta, contenuta nella risoluzione, della messa a punto di uno specifico protocollo 6 che vieti, senza ambiguità, la fabbricazione e l'impiego delle cluster bombs – una vergogna – utilizzate anche nelle guerre umanitarie per raggirare la Convenzione contro le mine antiuomo.

Nello stesso tempo l'Europa deve evidenziare il rapporto diretto tra tendenze alla proliferazione, che vanno combattute strenuamente, e mancato processo di disarmo. L'Occidente avrà maggiore autorità morale contro la proliferazione di qualsiasi tipo di arma se: 1) gli USA cesseranno di opporsi all'adozione di strumenti di verifica e alla messa al bando delle cluster bombs; 2) riprenderà il cammino del disarmo anche all'interno del club atomico. Quello di oggi quindi è un passo importante, ma solo un primo passo nel lungo cammino per la messa al bando di tutte le armi di distruzione di massa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – Señor Presidente, como tantos otros instrumentos que regulan las armas a escala mundial, la existencia de la Convención sobre Armas Tóxicas y Biológicas es una herramienta necesaria, aunque no suficiente, en la lucha contra la irracionalidad humana.

Por ello, sólo hay una opción aceptable ante la sexta conferencia de revisión que debe empezar el próximo 20 de noviembre: el fortalecimiento de dicho instrumento, especialmente para desarrollar verdaderos mecanismos de verificación, así como la promoción de su universalidad.

Por otro lado, en relación con las bombas de racimo, no puedo sino secundar de manera firme la petición de que la Convención sobre Armas Inhumanas se dote de un sexto protocolo y, yo diría, incluso de un tratado específico y completo, que prohíba sin ambigüedades la producción, el almacenamiento, la transferencia y el uso de ese tipo de armas, tal y como ocurre ya con las minas antipersona.

Dado el carácter indiscriminado de las bombas de racimo, así como el gran impacto que tienen sobre la población civil, el uso de dichas armas no puede, de ningún modo, seguir siendo tolerado. El caso del Líbano, bajo investigación en estos momentos, es sólo uno de tantos ejemplos que lo ponen de manifiesto.

  Ana Maria Gomes (PSE). – Nos últimos anos assistimos à erosão dos mais importantes instrumentos legais para o combate à proliferação de armas de destruição maciça. A Convenção sobre armas biológicas e tóxicas não é excepção. Estamos agora mais do que nunca vulneráveis a devastadores ataques terroristas.

As principais ideias desta resolução - que traduz um consenso notável entre todos os grupos políticos no Parlamento Europeu - são de há décadas e também aplicáveis a outras convenções. Podem resumir-se em três palavras-chave: universalização, aplicação, verificação. As famigeradas bombas de fragmentação devem ser combatidas como as novas minas anti-pessoais. Estas armas imorais devem tornar-se também ilegais. O facto de espalharem a morte de forma aleatória e de terem uma baixa percentagem de rebentamento imediato, significa que, muito depois dos conflitos acabarem, estas bombas continuam a matar inocentes.

A recente guerra no Líbano, em que Israel deixou aquele país minado com centenas de milhares de cluster bombs, deveria forçar as nossas consciências a fazer banir de uma vez por todas, como já o fizemos com as minas anti-pessoais, a produção de transferência e uso de todo o tipo de bombas de fragmentação. Talvez a mera adição de um novo protocolo à já existente Convenção contra certas armas convencionais não chegue, talvez seja já necessária uma convenção específica, pouco importa, desde que a União Europeia se mobilize e a humanidade se una para erradicar estas armas hediondas.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, unioni ja neuvosto ovat todellakin huolestuneita siitä, että konfliktialueilla ihmisiä loukkaantuu ja kuolee itse konfliktin päätyttyä. Erityisen selkeästi tämä tilanne tulee tällä hetkellä esiin Libanonissa, missä räjähtämättömät ammukset ovat todellinen ongelma siviiliväestölle.

Puheenjohtajavaltio on tyytyväinen siihen, että räjähtämättömiä ammuksia koskeva pöytäkirja on astunut voimaan. Me teemme jatkossakin työtä sen eteen, että ammusten aiheuttamat tuhot siviileille jäisivät mahdollisimman pieniksi. Mitä tulee kuorma-ammuksia koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön tästä eteenpäin, me jatkamme ponnisteluja, jotta Euroopan unionin sisällä löydettäisiin yhteinen kanta ja pystyttäisiin etenemään asiassa.

Lopuksi totean, että jäsen Beerin ja hänen kollegoidensa kirjeeseen puheenjohtajavaltiolle on aivan lähiaikoina tulossa vastaus.

  Margot Wallström, Vice-president of the Commission. Mr President, the informed debate that has taken place on these issues is one more strand in the argument against war and another argument for prevention and hopefully being able to avoid the use of these weapons.

As you know, under the common foreign and security policy, these are not areas in which the Commission takes the lead. However, we are part of the solution when dealing with the aftermath of war. The human suffering, unexploded munitions and humanitarian problems which result from wars around the world are a challenge for us.

The Commission will of course continue to support the clearance of such weapons, working with the international community and NGOs. The war in Lebanon lasted a few days, but the human suffering will continue for many years.

  Le Président. – J'ai reçu, conformément à l'article 103, paragraphe 2, du règlement, six propositions de résolution⁽¹⁾.

Le débat est clos.

Le vote aura lieu demain, jeudi.

(1) Voir procès-verbal.