Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 15. marraskuuta 2006 - Strasbourg

14. Eurooppalaisten sääntelyvirastojen toimintakehys (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu neuvoston ja komission julkilausumista eurooppalaisten sääntelyvirastojen toimintakehyksestä.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä.

Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus.

Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys.

Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu.

Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta.

On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen.

Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla.

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, komissio katsoo edelleen, että toimielinten välinen sopimus näyttää parhaalta ratkaisulta sääntelyvirastojen toimintakehystä varten. Vain tällä oikeudellisella välineellä on etunaan kolmen toimielimen osallistuminen alusta alkaen, ja vain sen avulla kaikki kolme toimielintä voivat sopia sääntelyvirastoihin sovellettavista hyvistä hallinnointisäännöistä.

Sen vuoksi, että äskettäin on perustettu muutamia virastoja ja että lisää virastoja on vireillä, edistyminen on sitäkin tärkeämpää. Meillä on tällä hetkellä 21 ensimmäiseen pilariin perustuvaa virastoa ja kaksi muuta on vireillä: tasa-arvoinstituutti ja Reach-asetuksen nojalla perustettava kemikaalivirasto.

Me kaikki näytämme olevan samaa mieltä siitä, että toimia tarvitaan. Jos ongelma on väline, jonka pohjalta meidän on edettävä, ja ehdotettu toimielinten välinen sopimus kyseenalaistetaan, neuvoston on selvitettävä, mitä se ehdottaa vaihtoehtoisesti.

Komissio on valmis harkitsemaan vaihtoehtoja, mutta sen on tiedettävä, kuinka neuvosto haluaa tätä asiaa edistettävän.

  Georgios Papastamkos, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, eurooppalaisten sääntelyvirastojen tehtävä liittyy läheisesti sekä monitasoiseen eurooppalaiseen hallintoon että säädöskäytännön parantamista koskevaan eurooppalaiseen strategiaan. Toimielinten välinen pysähtyneisyys tässä asiassa on saanut minut esittämään neuvostolle ja komissiolle seuraavat kysymykset:

Ensinnäkin onko sääntelyvirastojen toimintakehyksen reunaehdot ja kriteerit määriteltävä vai ei?

Toiseksi sääntelyvirastojen määrä näyttää lisääntyvän, mikä pahentaa hajanaisuutta sekä avoimuus- ja yhdenmukaisuuspulaa. Aikovatko komissio ja neuvosto pyrkiä järkiperäistämiseen, avoimuuteen, demokraattiseen valvontaan ja horisontaaliseen lähestymistapaan sääntelyvirastoihin?

Kolmanneksi komissio on lykännyt aloitettaan. Myös Euroopan parlamentti on muotoillut tahollaan kantansa epäselvästi. Onko neuvoston harjoittama institutionaalinen hiljaisuuden diplomatia tulkittava asian lykkäämiseksi hamaan tulevaisuuteen?

Neljänneksi katsooko neuvosto – ja odotamme selkeää vastausta – että komission ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi on elinkelpoinen teksti?

Viidenneksi, jos neuvosto ryhtyy toimiin, onko komissio valmis arvioimaan ehdotustaan uudelleen ja uudistamaan sen sanamuodon, jotta se voi toimia perustana toimielinten väliselle sopimukselle?

  Jo Leinen, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tämä asiaintila on todellakin täysin epätyydyttävä. Eurooppalaisia virastoja on 21, ja niillä on sekava joukko malleja, jotka ovat kaikki sellaisia, että ne eivät avaudu yleisölle, eivätkä Euroopan kansalaisille tai edes heitä edustaville elimille, kuten tälle parlamentille. Niiden toiminta ei ole enää läpinäkyvää, ja tämä ei ole hyvä esimerkki hyvästä ja asianmukaisesta hallinnosta.

Jo vuonna 2003 varoitimme siitä, että uusiin järjestelyihin on ryhdyttävä näiden virastojen osalta, ja totesimme tämän uudelleen vuonna 2005. Jälleen on vuosi kulunut, eikä mitään ole tapahtunut. Asiat eivät voi jatkua näin. Puheenjohtajavaltion on todellakin nähtävä vaivaa yhteisymmärryksen saavuttamiseksi neuvostossa siitä, miten se voi päästä muiden toimielinten – komission ja parlamentin – kanssa sopuun näiden virastojen hallintoa ja vastuuvelvollisuutta koskevasta sopimuksesta. Kuten on todettu, kyse on kansalaisia kiinnostavista asioista: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisesta, Euroopan lääkevirastosta, kemikaalivirastosta, ympäristökeskuksesta, ja nämä kaikki ovat aloja, joista ihmiset ovat kentällä kiinnostuneita, ja jos kellään ei ole käsitystä vastuuhenkilöistä tai toimintatavoista, on tuskin yllättävää, että EU-politiikka on ihmisten mielestä turhauttavaa.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, neuvosto itse asiassa pakottaa parlamentin koventamaan otteitaan, koska tehän olette huomannut, että budjettivaliokunta ei vapauttanut varoja meidän tosiasiassa haluamille uusille virastoille. Varat ihmisoikeusvirastoa, tasa-arvovirastoa ja kemikaalivirastoa varten on vapauttamisen sijasta siirretty varaukseen. Tämä on lähestulkoon hätätoimenpide, jonka tarkoituksena on pakottaa neuvosto vihdoin selkeyteen. Toivon, että te onnistutte saamaan asiat liikkeelle tässä asiassa.

  Andrew Duff, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni meidän olisi hyvä muistaa, mikä tilanne olisi ilman näitä sääntelyvirastoja, jotka vastaavat elintärkeästä valvontatehtävästä liittovaltiotasolla. Jos niitä ei olisi olemassa, komission olisi luotava laaja, keskitetty hallintokoneisto ja sen olisi nimitettävä suuri joukko hallintoviranomaisia ja rahoitustarkastajia vartioimaan unionia.

Meidän on omaksuttava virastojen perustamiseen koordinoidumpi, joskaan ei yhtä välitön suhtautumistapa. Virastojen on oltava esimerkkinä uudenaikaisesta eurooppalaisesta hallintotavasta: neuvoa-antavuudesta, avoimuudesta, itsenäisyydestä ja tilivelvollisuudesta. Tässä asiassa parlamentin on itse osoitettava suurempaa malttia ja säilytettävä kiihkoton valvontatehtävä, jotta voimme käyttää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa valtaamme.

Olen samaa mieltä komission kanssa siitä, että toimielinten välistä sopimusta tarvitaan kipeästi, mutta jos se ei etene, kehotan komissiota harkitsemaan säännöksiä 308 artiklan nojalla.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, ensinnäkin kiitoksia niitä kommenteista, joita puheenjohtajavaltio on tämän asian tiimoilta saanut. Kuten avauspuheessani totesin, olemme pyrkineet tänä syksynä pohtimaan ja etsimään tätä toimielinten välistä sopimusta koskevia erilaisia vaihtoehtoja. Erityisen keskeisiä kysymyksiä komission esityksessä ovat nimenomaan sisältöön ja oikeusperustaan liittyvät asiat.

On ehdottoman tärkeää, että me luomme sellaisen sääntely-ympäristön ja sellaisen toimintakehyksen, joka toimii hyvin, järkevästi ja kustannustehokkaasti myös käytännössä. Tämän asian työstämiseen jäsenvaltioiden kesken tarvitaan selvästi jatkokeskustelua ja me pyrimme edesauttamaan ja työstämään tätä keskustelua koko puheenjohtajakauden ajan.

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, tämä voisi olla oikea hetki toistaa hyvää hallintoa koskevat yhteiset periaatteet, jotka komissio halusi sisällyttää toimielinten väliseen sopimukseen näiden virastojen valvomiseksi ja niiden toiminnan helpottamiseksi, koska tällä tavalla nämä virastot määriteltäisiin ja niille luotaisiin säännöt, jotka koskevat niiden perustamista, rakennetta ja toimintaa, muun muassa avoimuutta, arviointia ja valvontaa. Kaikessa tässä muotoa koskevassa keskustelussa on tärkeää muistaa sisältö.

Me komissiossa olemme valmiita tutkimaan Andrew Duffin mainitsemaa vaihtoehtoa, jonka mukaan harkittaisiin 308 artiklaan perustuvia säännöksiä. Olemme avoimia tämän vaihtoehdon tutkimiselle. Päätöksentekoprosessin osalta esimerkiksi Euroopan parlamentilla olisi tulevan sääntelyn sisällön alalla pelkästään neuvoa-antava tehtävä. Tämän vuoksi pidimme parempana toimielinten välistä sopimusta.

Lopuksi voin vain sanoa, että toivomme vuoropuhelua näissä kysymyksissä. Aiomme jatkossakin etsiä asianmukaisinta, tehokkainta ja kustannustehokkainta tapaa näiden tärkeiden kysymysten käsittelemiseksi siten, että pyrimme luomaan yhteisiä sääntöjä ja hyvää hallintoa koskevat yhteiset periaatteet virastoja varten.

(Istunto keskeytettiin klo 17.20 ja sitä jatkettiin klo 17.35.)

  Puhemies. Kuten aiemmin selitin, istunto keskeytettiin, koska ensimmäisen kerran tämän vaalikauden aikana parlamenttityöskentely oli etuajassa.