Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 29. marraskuuta 2006 - Bryssel

13. EU–Venäjä-huippukokous (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat EU–Venäjä-huippukokouksesta.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, EU:n ja Venäjän kahdeksastoista huippukokous järjestettiin viime viikolla Helsingissä. Vakiintuneen käytännön mukaisesti huippukokouksessa keskusteltiin sekä EU:n ja Venäjän neljästä yhteisestä alueesta että kansainvälisistä kysymyksistä laajemminkin. Tapaamisen yhteydessä järjestettiin myös pohjoisen ulottuvuuden huippukokous EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin kesken.

Keskustelimme rakentavassa hengessä ja laaja-alaisesti EU:n ja Venäjän suhteiden keskeisistä kysymyksistä. Uuden EU–Venäjä-perussopimuksen tulevien neuvottelujen osalta totesimme, että EU:n sisäinen prosessi neuvottelumandaatin aikaansaamiseksi on jatkunut intensiivisenä viimeisten viikkojen aikana. EU jatkaa mandaatin käsittelyä tavoitteenaan aloittaa neuvottelut mahdollisimman pian. Konkreettisen yhteistyön kehittämiseksi syksyn aikana on järjestetty neljä ministeritason pysyvän kumppanuusneuvoston kokousta EU:n ja Venäjän välillä liikenne-, ympäristö-, oikeus- ja sisäasioiden alalla sekä ulkoministerikokoonpanossa.

Yhteisen talousalueen osalta totesimme myönteisen kehityksen useilla yhteistyösektoreilla. Huippukokouksessa sovittiin Siperian ylilentoihin liittyvistä maksuista ja niistä luopumisesta. Lisäksi Euroopan unionin ja Venäjän päämiehet huomioivat voimakkaan yhteisen intressin ja molemminpuolisen riippuvuuden energiasuhteissa. Euroopan unioni korosti läpinäkyvyyden, ennustettavuuden, vastavuoroisuuden ja avoimuuden periaatteita energiamarkkinoilla, investoinneissa ja kauttakulkuinfrastruktuurin osalta. Nämä periaatteet tulisi sisällyttää myös EU:n ja Venäjän uuteen perussopimukseen. Unioni painotti, että osapuolten tulee varmistaa sitoutumisensa energiaperuskirjan periaatteiden noudattamiseen.

Keskustelun aiheena oli myös Euroopan unionin ja Venäjän kaupan ja investointien kasvu sekä liikenneruuhkien ratkaisu ja sähköisen tullausjärjestelmän kehittäminen, jonka osalta saavutimme konkreettisia edistysaskelia. Totesimme, että Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelujen etenemisellä on huomattava positiivinen vaikutus EU:n ja Venäjän yhteiseen talousalueeseen. Neuvottelut EU:n ja Venäjän välisestä syvästä ja kattavasta vapaakaupasta voidaan käynnistää, kun Venäjä on liittynyt WTO:n jäseneksi. Lokakuussa pidetyn EU:n ja Venäjän ympäristöministereiden kumppanuusneuvoston yhteydessä vahvistettu ympäristödialogi luo pohjan laajalle yhteistyölle.

Oikeus- ja sisäasioiden alueella yhteistyö on edennyt useilla sektoreilla. Pidimme ensisijaisen tärkeänä toukokuussa allekirjoitettujen viisumihelpotuksien ja laittomasti maahan tulleiden ihmisten takaisinottoa koskevien sopimusten mahdollisimman pikaista voimaansaattamista.

Ihmisoikeuksien osalta Euroopan unioni esitti huolensa Tšetšenian tilanteesta ja piti tärkeänä sitä, että kaikki ihmisoikeusrikokset tutkitaan huolellisesti ja niihin syyllistyneet henkilöt saatetaan oikeuteen. EU nosti esille myös Venäjän oikeusvaltiokehityksen ja ilmaisuvapauden sekä riippumattoman median toimintaedellytykset, mukaan lukien Anna Politkovskajan murhan tutkimukset ja Mihail Hodorkovskin tapauksen. EU viittasi marraskuun alussa järjestettyihin ihmisoikeuskonsultaatioihin, joissa keskusteltiin syvällisemmin näistä aiheista ja laajemmin Venäjän ihmisoikeustilanteesta. EU ilmaisi sitoutumisensa yhteistyön syventämiseen ihmisoikeuksien alalla ja ihmisoikeuskonsultaatioiden kehittämisessä.

Euroopan unioni ja Venäjä korostivat kansalaisten välisten suorien yhteyksien tärkeyttä strategisen kumppanuuden pohjana. Tätä yhteistyötä voidaan edistää erityisesti koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Korkeakoulujen välinen yhteistyö ja opiskelijavaihto unionin ja Venäjän välillä on ollut vahvasti esillä syksyn aikana, ja tähän halutaan panostaa myös tulevaisuudessa.

Katsoimme yhteistyön kansainvälisissä kysymyksissä olevan koko Euroopan turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Totesimme suhteiden myönteisen kehityksen useissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhteistyötä unionin ja Venäjän välillä tulee kehittää aiempaa konkreettisempaan suuntaan. Kansainvälisistä asioista olivat esillä Länsi-Balkan, Lähi-idän rauhanprosessi, Pohjois-Korean tilanne, Georgia, Valko-Venäjä ja Moldova.

EU:n ja Venäjän välisen huippukokouksen yhteydessä pidettiin myös pohjoisen ulottuvuuden huippukokous. Tässä pohjoisen ulottuvuuden huippukokouksessa hyväksyttiin pohjoisen ulottuvuuden uudet perusasiakirjat, poliittinen julistus ja kehysasiakirja. Näiden päätösten myötä pohjoinen ulottuvuus uudistuu ensi vuoden alusta lähtien. Uudistunut pohjoinen ulottuvuus on neljän tasa-arvoisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin, yhteistä politiikkaa.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikka kattaa laajan maantieteellisen alueen mukaan lukien Itämeri, Luoteis-Venäjä ja arktiset alueet. Pohjoinen ulottuvuus tukee EU:n ja Venäjän välisten neljän yhteisen alueen toimeenpanoa tällä maantieteellisellä alueella. Lisäksi pohjoinen ulottuvuus kiinnittää huomiota pohjoisten alueiden erityiskysymyksiin, kuten haavoittuva ympäristö, alkuperäiskansat ja terveys.

Pohjoiselle ulottuvuudelle perustetaan kumppanien yhteinen ohjausryhmä vauhdittamaan käytännön yhteistyötä. Pohjoisen ulottuvuuden olemassa olevia kumppanuuksia, nimittäin ympäristökumppanuutta ja sosiaali- ja terveyskumppanuutta, halutaan jatkaa ja kehittää edelleen. Lisäksi pyritään selvittämään mahdollisuuksia soveltaa kumppanuusmallia liikenne- ja logistiikkasektorilla ja vahvistaa yhteistyötä energiatehokkuuden alalla.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin kiitollinen voidessani tehdä parlamentille selkoa Helsingissä pidetystä EU–Venäjä-huippukokouksesta. Tämä oli EU:n edustajien ja presidentti Putinin kolmas kokous tänä vuonna heidän tavattuaan ensin Sotsissa pidetyssä kokouksessa toukokuussa ja sitten Lahdessa järjestetyillä illallisilla, joissa saimme hyvän tilaisuuden keskustella energiakysymyksistä.

Kollegani tavoin olen erittäin tyytyväinen siihen, että komission varapuheenjohtaja Barrot ja ministeri Levitin pystyivät vihdoin allekirjoittamaan Siperian ylilentoja koskevan pöytäkirjan. Työskenneltyämme vuosikausia tämän asian parissa olemme yltäneet merkittävään saavutukseen ja poistaneet samalla EU:n ja Venäjän suhteita itsepintaisesti vaivanneen kireyden. Tämä oli myös yksi Venäjän WTO-jäsenyydelle asettamistamme ehdoista. Siksi olen vilpittömän tyytyväinen tähän saavutukseen ja kiitän varapuheenjohtaja Barrot'ta hänen uutteruudestaan.

Juuri ennen huippukokousta EU:n edustajat ja venäläiset yritysjohtajat kävivät erinomaisen keskustelun talouden tiiviimmästä yhdentymisestä. Keskustelijat asettuivat voimakkaasti tukemaan niitä etuja, joita molempien osapuolten liiketoimintayhteisöt tästä saisivat. Myöhemmin huippukokouksessa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että työskentelyä tämän aiheen parissa olisi jatkettava lähikuukausina. Suunnitelmissamme on perustaa yhteinen talousalue, jossa noudatettaisiin samoja perussääntöjä ja turvattaisiin reilu kaupankäynti.

Energia-asioista presidentti Putin totesi, ettei energiaperuskirjaa koskevaa sopimusta ratifioida nykymuodossaan. Hän osoitti kuitenkin myös selkeästi halukkuutensa päästä sopimukseen, jossa otetaan huomioon molempien osapuolten edut ja johon sisällytetään energiaperussopimuksen periaatteet, kuten presidentti Sotsissa totesi. Hän peräänkuulutti vastavuoroisuutta, joka tarkoittaisi muun muassa venäläisen pääoman pääsyä Euroopan unionin tärkeimmille strategisille teollisuudenaloille.

Valitettavasti ei ollut mahdollista ilmoittaa uutta strategista sopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta. Luotan kuitenkin siihen, että jäljellä olevat ongelmat ratkaistaan pian. EU:n elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston virkailijoiden suorittaman tarkastuksen jälkeen puheenjohtaja Barroso ilmoitti selvin sanoin, että EU pitää määrättyjen puolalaisten tuotteiden vientikieltoa kohtuuttomana. Hän painosti presidentti Putinia voimakkaasti kumoamaan kiellon ja joka tapauksessa myöntymään Puolan, Venäjän ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin tämän ongelman ratkaisemiseksi. Presidentti Putin teki selväksi, ettei varsinainen ongelma ole puolalainen liha vaan muista maista peräisin olevan lihan kuljettaminen Puolan kautta Venäjälle. Lopuksi painotettiin vielä voimakkaasti sen välttämistä, ettei nykyisen sopimuksen ensimmäisen kymmenvuotiskauden päätteeksi synny uutta sopimusta koskevaa oikeudellista tyhjiötä. Vaikka sopimusneuvotteluja ei vielä ole käynnistetty, jatko ja oikeusperusta on turvattu.

Toinen tärkeä tänä iltana jo mainittu asia koskee pitkiä ajoneuvojonoja, jotka odottavat Venäjälle pääsyä EU:n rajoilla. Sovimme tämän asian kiireellisestä käsittelystä. Veroasioista vastaavan komission jäsenen ja joidenkin jäsenvaltioiden edustajien muodostama valtuuskunta on jo vieraillut useilla Venäjän ja jäsenvaltioiden välisillä rajoilla. Panimme kaikki merkille, että tämän ongelman syynä on kaupankäynnin lisääntyminen, eli toisaalta EU:n ja Venäjän välisen kaupan kasvu ja toisaalta yleensä venäjänkaupan ja siihen liittyvän kauttakulun lisääntyminen. Koko infrastruktuurikapasiteetti on kuitenkin jo käytössä ja Venäjän menettelyt ovat joustamattomia. Nykyisin on esimerkiksi käytössä seitsemän turvatarkastusta, jotka presidentti Putin on luvannut vähentää kahteen. Tämä on erittäin tärkeää. Komissio puolestaan antaa lähiaikoina kertomuksessaan ratkaisuehdotuksia joihinkin näistä tullikysymyksistä. Tarjouduimme myös tekemään yhteistyötä pilottihankkeen yhteydessä. Ratkaisevaa asiassa on, saadaanko käyttöön automaattinen tietojenkäsittelyjärjestelmä.

Vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevaa yhteistyötä pidettiin yleisesti ottaen myönteisenä. Venäjän edustaja totesi, että viisumimenettelyjen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset lähetetään pian ratifioitaviksi. Tämä on erittäin myönteistä, sillä takaisinotto auttaa myös Euroopan unionia.

Haluan ilmaista arvonantoni parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan panokselle Kaliningradia koskevassa kysymyksessä. Tässä yhteydessä Venäjä nosti esiin Liettuan maksuttoman viisumijärjestelmän tulevaisuuden, alumiinin vientitullit ja vähemmistöjen kohtelun Latviassa ja Virossa. Korostimme, että joko nämä kysymykset on jo ratkaistu tai sitten niitä voidaan käsitellä, kuten Liettuaan matkustavien kaliningradilaisten viisumikysymyksen kanssa menetellään.

Ulkoisen turvallisuuden alalla Euroopan unioni vaati yhteistyön lisäämistä yhteisissä naapurimaissa, kun taas Venäjä korosti aseiden leviämisen estämistä ja aseidenriisuntaa etenkin Iranin ja Pohjois-Korean tapauksissa. Puheenjohtaja Barroso selvitti edistymistä Kananaskisin sitoumusten täyttämisessä. Osapuolet sopivat uusien yhteistyömuotojen noudattamisesta kriisinhallinnassa.

Ilmaisimme myös huolemme Venäjän ihmisoikeustilanteesta, etenkin Anna Politkovskajan murhasta. Puheenjohtaja Barroso totesi, että EU:ssa on pantu huolestuneena merkille asianmukaisen oikeuskäytännön puuttuminen. Parlamentin puhemiehen ja muiden parlamentin jäsenten pyynnöstä puheenjohtaja Barroso nosti esiin myös Mihail Hodorkovskin tapauksen. Presidentti Putin puolusti Venäjällä vallitsevaa tilannetta.

En toista puheenjohtajavaltion huomautuksia ulkopoliittisista kysymyksistä muutoin kuin toteamalla, että mielestämme on erittäin tärkeää tehdä Yhdistyneissä Kansakunnissa yhteistyötä Iranin kysymyksessä, edistää Pohjois-Koreaa koskevia kuudenvälisiä neuvotteluja ja toimia Lähi-idän kysymyksessä Venäjän rinnalla kvartettiryhmässä. Venäjä toivoi kvartettiryhmän pikaista kokousta, joka toivottavasti pidetään ennen joulua. Meidän on myös työskenneltävä tiiviisti vähentääksemme Georgiaa ja Kosovoa koskevia erimielisyyksiämme, joista järjestettiin keskustelu.

Lopuksi totean kollegani tavoin, että pohjoisen ulottuvuuden huippukokous pidettiin ensimmäistä kertaa. Kokous oli menestyksekäs, ja suhtaudun myönteisesti Venäjän kokonaisvaltaiseen mukanaoloon tässä hankkeessa.

  Camiel Eurlings, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjän ja Euroopan unionin välinen tiivis kumppanuus on ratkaisevan tärkeä molemmille osapuolille, mutta kestävän kumppanuuden on perustuttava tasapainoon: EU:n ja Venäjän etujen väliseen tasapainoon sekä tasapainoon taloudellisissa, demokratiaa koskevissa ja perusihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Äskettäisissä huippukokouksissa edistyttiin jonkin verran. Kuten todettiin, Siperian ylilentoja koskevat oikeudet täyttävät WTO:n normit, mikä on hyvä asia. Myönteistä kehitystä on myös viimevuotinen viisumimenettelyjen helpottaminen. Tästä huolimatta huippukokous oli yleisesti ottaen pettymys. Puolan esittämällä vetolla on huomattava merkitys. Vaikka vastustammekin yleisesti veton käyttöä ja meidän kaikkien on tehtävä yhteistyötä tämän veton poistamiseksi, todettakoon, että Euroopan kansanpuolue ymmärtää Puolan kannan. Olemme samaa mieltä kuin komission jäsen Barroso, joka kutsui Venäjän puolalaiselle lihalle asettamaa tuontikieltoa kohtuuttomaksi reaktioksi. Hän ei nähnyt mitään syytä tämän kiellon jatkamiselle. Siksi Euroopan kansanpuolue kehottaa Venäjää tekemään EU:n kanssa rakentavaa yhteistyötä veton poistamiseksi kehittämällä keinoja, joilla kumotaan puolalaista lihaa koskeva tuontikielto.

Toivottavasti Georgiaan suhtaudutaan samalla tavoin. Toivomme, että Moldovaa koskeva kielto poistetaan – näimme tätä koskevan ilmoituksen tänään ja pyydämme, ettei Venäjä uhkaisi Romanian ja Bulgarian liittymisen jälkeen kielloilla koko Euroopan unionia.

Jos saamme neuvottelut käyntiin, puhukaamme tasapainosta ja taloudesta. Jos Venäjä haluaa investoida EU:n teollisuuteen, EU:n on voitava investoida samalla tavoin Venäjän teollisuuteen. Puhukaamme energiaa koskevasta luvusta ja siihen liittyvästä toiveestamme, että luvun perusperiaatteet hyväksytään, kunhan periaatteista on päästy yhteisymmärrykseen.

Käsitelkäämme viimeisenä mutta sitäkin tärkeämpänä aiheena ihmisoikeuksia. Toivon, että ihmisoikeuksista käydään julkista vuoropuhelua. Toivon todella, että viimeaikaisten epäilyttävien murhien jälkeen Venäjä näyttää hyvää esimerkkiä ensinnäkin ottamalla kiinni Anna Politkovskajan surmaajat. EU:n on oltava tässä asiassa yksimielisempi kuin koskaan.

(Suosionosoituksia)

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kuten sekä neuvoston että komission edustajat ovat antaneet ymmärtää – tuomatta sitä kuitenkaan suoraan julki – Euroopan unionin ja Venäjän suhteista on kiistatta tullut ongelmalliset. Ryhmäni kannatti neuvottelujen aloittamista Venäjän kanssa sillä perusteella, että siten olisi koeteltu maan todellista halukkuutta sitoutua vilpittömiin neuvotteluihin ja löytää oikeudenmukaisia ratkaisuja. Ymmärrämme kuitenkin täysin Puolan vaikuttimet veton käytölle, ja mikäli Puolaa kohdellaan syrjivästi – kuten komission jäsenen puheesta ymmärsin – maa ansaitsee varauksettoman solidaarisuutemme. Emme voi sallia yhden tai useamman EU:n jäsenvaltion syrjivää tai epäoikeudenmukaista kohtelua.

Toiseksi Euroopan unionin on nyt täysin välttämätöntä toimia yksimielisesti. Ei ole hyväksyttävää, että yksittäiset maat alkavat sooloilla ja antavat Venäjälle mahdollisuuden valikoida tiettyjä maita, joiden kanssa se neuvottelee erikseen. Luotan siihen, ettei Euroopan unionin solidaarisuus rakoile.

Kolmanneksi yhteiset naapurimaamme tarvitsevat tukea, sillä niiden asema Venäjään nähden on vaikea. Ajatus kyseisten maiden tukemisesta luo perustan suunnittelemallemme EU:n ja Mustanmeren yhteisölle, josta Euroopan parlamentti keskustelee joulukuussa.

Neljänneksi käsittelen ihmisoikeuskysymyksiä, joista emme aio vaieta riippumatta siitä, alkavatko neuvottelut vai eivät. On täysin anteeksiantamatonta, että presidentti Putin toteaa yhtäältä, ettei hänellä ole mitään tekemistä nykyisten tapahtumien kanssa, mutta toisaalta ei tee mitään syyllisten saamiseksi oikeuden eteen. Nimenomaan Venäjän presidentin on hoidettava tämä asia – hänen eikä kenenkään muun. Kukaan meistä, ja varsinkaan oman ryhmäni jäsenistä, ei halua uutta kylmää sotaa Venäjän kanssa, mutta emme aio vaieta niin kauan kuin nykyisenkaltaiset ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat ja johtavat mielipiteenvapauden puolesta taistelevien ihmisten surmaamiseen Venäjällä.

(Suosionosoituksia)

  Paavo Väyrynen, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Venäjän välille on syntynyt viime kuukausina uudenlainen yhteistyön ilmapiiri, Lahden henki, kuten sitä syksyn epävirallisen huippukokouksen jälkeen kutsuttiin. Tässä samassa hengessä voitiin toteuttaa myös EU:n ja Venäjän äskettäinen huippukokous.

Lahden hengelle on ominaista vaikeidenkin asioiden avoin käsitteleminen. Sekä Lahdessa että Helsingissä keskusteltiin suorasukaisesti myös ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvistä kysymyksistä. Helsingin huipputapaamisessa yhteisymmärrystä koetteli kiista, joka esti neuvottelujen aloittamisen uudesta kumppanuussopimuksesta. Osapuolet saattoivat kuitenkin todeta, että yhteistyötä voidaan harjoittaa nykyisen sopimuksen pohjalta, joka on voimassa toistaiseksi.

Uutta kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut tulee saada käyntiin mahdollisimman pian, mutta toisaalta uusia ajatuksia yhteistyön kehittämiseksi voidaan toteuttaa nykyisenkin sopimuksen pohjalta.

Huippukokouksessa saatiin aikaan myönteisiä tuloksia kahdessa tärkeässä kysymyksessä. Ensiksikin Siperian ylilentoihin liittyviä maksuja ryhdytään asteittain alentamaan, ja ne poistuvat kokonaan viimeistään vuoden 2013 lopussa. Toisaalta huippukokouksen yhteydessä voitiin allekirjoittaa EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin väliset sopimukset pohjoisesta ulottuvuudesta. Pohjoisessa saimme siis jo nyt aikaan nykyaikaisen sopimusjärjestelyn, jonka puitteissa pääsemme toteuttamaan yhteistyötä niillä neljällä alueella, joiden muodostamisesta EU ja Venäjä ovat sopineet.

EU:n ja Venäjän välisen rajan rekkajonoistakin Helsingissä keskusteltiin. Niitä on jatkettu tänään Suomen ja Venäjän välisissä pääministeritason keskusteluissa Moskovassa. Ongelmana on se, että Venäjän puolella tarkistuksia suorittaa peräti seitsemän viranomaista. Nyt niiden määrä pudotetaan kahteen, ja rajatarkastuksia nopeutetaan muillakin tavoilla. Tähän polttavaan ongelmaan on saatava nopea ratkaisu.

  Daniel Cohn-Bendit, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, EU:n ja Venäjän väliset suhteet ja neuvottelut muistuttavat surrealistista taidetta tai Woody Allenin elokuvaa.

On vain yksi totuus. Joko puolalainen liha on huonoa, jolloin presidentti Putin on oikeassa, eikä tätä lihaa enää pidä päästää jakeluun Euroopassa, tai sitten puolalainen liha on hyvää ja myyntikelpoista Euroopassa, jolloin presidentti Putinin ja Venäjän toimet ovat epäoikeudenmukaisia ja niistä on määrättävä seuraamuksia. Kyse ei ole siitä, liioitellaanko vai ei. Tämä on joko totta tai valhetta, siinä kaikki.

Toiseksi käsittelen ihmisoikeuksia. Presidentti Putin, joka on KGB:n kouluttama judoka, toistaa viattomin kasvoin kerta toisensa jälkeen, ettei hänellä ole mitään tekemistä näiden tapahtumien kanssa. Murhia tehdään joka puolella Eurooppaa: nainen murhataan Moskovassa, entinen KGB:n agentti murhataan Lontoossa, ja presidentti Putin toistaa, ettei hänellä ole tämän kanssa mitään tekemistä. Ilmeisesti siis Mihail Hodorkovski organisoi vankilasta käsin Anna Politkovskajan murhan ja Aleksander Lebedev omasta vankilastaan käsin entisen KGB:n agentin murhan.

Varmaa on vain se, että duuman säätämät lait on hyväksynyt presidentti Putinin puolue sillä seurauksella, että oppositiolta poistetaan puheoikeus ja kansalaisjärjestöiltä oikeus ilmaista kantansa ja eurooppalaiset säätiöt kielletään. Tästäkin aiheesta presidentti Putin toteaa, ettei hänellä ole mitään tekemistä näiden tapahtumien kanssa. Hän sanoo olleensa konferenssissa Pariisissa, Lontoossa tai ties missä ja olevansa tietämätön siitä, mitä duuma on säätänyt.

Emme saa antaa vetää itseämme nenästä. Mielestäni olisi parempi välttää kylmän sodan mahdollisuus. Kukaan ei toivo kylmää sotaa, mutta kaikella on rajansa. Emme voi hyväksyä sitä, että julkisesti toimiva poliitikko valehtelee meille lakkaamatta: joko presidentti Putin päättää kohteliaasti vastata kysymyksiimme tai sävy Putinia kohtaan muuttuu. Saatamme tarvita hänen tarmoaan mutta emme jatkuvaa itseemme kohdistuvaa pilkantekoa.

(Suosionosoituksia)

  Vladimír Remek, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kollegat, olisi hyvin uskaliasta väittää, että Suomessa järjestetty edellinen huippukokous oli menestys, vaikka annoimmekin kokoukseen oman panoksemme. Niin kutsutusta solidaarisuudestamme ei ollut mitään hyötyä. Vaikka onkin totta, että Venäjä tarvitsee EU:ta, sama pätee myös toisin päin. Niin kauan kuin toimintamme perustuu yhä pahempaan Venäjän-pelkoon, Venäjä jatkaa käytännön yhteistyötä niiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat sen tärkeimpiä taloudellisia kumppaneita. Tällaisia yhtä käytännöllisesti ajattelevia jäsenvaltioita ovat muun muassa Saksa, Alankomaat ja Italia. Ei ole mikään yllätys, että tätä yhteistyötä jatketaan nopeasti. Venäjän kanssa tehtävään energiasopimukseen ei liitetä yhteisön näkökulmaa pelkästään suosimalla eurooppalaisia yrityksiä ja auttamalla niitä hyötymään taloudellisesti Venäjän energiavaroista. Emme hyödy molemminpuolisesti edullisista ja kipeästi kaivatuista Venäjän-suhteista, jos esimerkiksi EU:n ja Venäjän parlamentin valtuuskuntien virallisissa neuvotteluissa osa Euroopan parlamentin edustajille varatuista paikoista jää tyhjiksi. Silmät ja korvat suljettuina on vaikea neuvotella kunnolla.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kaikesta päätellen Venäjä ei halua hyväksyä vuoden 2004 laajentumisen vaikutuksia. Se ei allekirjoita rajasopimuksia Latvian ja Viron kanssa ja se on käyttänyt kaasuvarojaan joidenkin jäsenvaltioiden kiristämiseen. Viimeksi Venäjä on syrjinyt kauppapolitiikassaan Puolaa väärennettyjen eläinlääkärintodistusten perusteella. Puola ei voi suvaita tällaista syrjintää ja ennen kaikkea Puola ei voi suostua käynnistämään neuvotteluja Venäjän sanelemin ehdoin.

Olen kiitollinen, että komissio on myöntänyt nämä ongelmat ja etsii niihin ratkaisuja. Korostan myös, että edellisen huippukokouksen jännittyneeseen ilmapiiriin liittyy paljon muutakin kuin vain Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet, ja näiden asioiden ratkaisemisesta riippuu koko unionin asema ja tulevaisuus. Jos Venäjä onnistuu jakamaan meidät eri leireihin, mahdollisuudet poliittisen EU:n kehittämiseen ja institutionaalisiin muutoksiin vähenevät olennaisesti varsinkin yhteisen ulkopolitiikan alalla. Ei ole järkeä perustaa uusia toimielimiä, jos niiden tukena ei ole yhteistä vakaumusta eikä yhteistä poliittista tahtoa.

Jos Venäjä onnistuu nyt aiheuttamaan välillemme eripuraa, se menee ensi vuonna yhä pidemmälle, samalla kun EU:n yhteinen ulkopolitiikka laahaa kaksi askelta jäljessä. Meidän ei pitäisikään yllättyä, jos Nato ottaa politiikassa ohjat omiin käsiinsä vaikkapa yhteisen energiapolitiikan alalla. Nato laatii jo parhaillaan yksityiskohtaista suunnitelmaa tulevasta roolistaan tässä keskeisessä kysymyksessä.

  Mirosław Mariusz Piotrowski, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, edellinen EU–Venäjä-huippukokous ei tuottanut mainittavia tuloksia. Siitä huolimatta voimme kokouksen kulun perusteella tehdä lukuisia päätelmiä, joilla saattaa olla olennainen vaikutus kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta käytäviin tuleviin neuvotteluihin.

Ensinnäkin Venäjä turvautuu yleisesti Euroopan unionin yhtenäisyyttä horjuttaviin taktiikoihin väittämällä nykyisiä erimielisyyksiä kahdenvälisiksi ongelmiksi määrättyjen jäsenvaltioiden kanssa. Näin kävi puolalaisia elintarvikkeita koskevan tuontikiellon kanssa, ja samaa taktiikkaa sovellettiin aiemmin Latviaan ja muihin Baltian maihin. Tämä käytäntö on osoittautunut menestyksekkääksi, koska tietyt Euroopan unionin sisällä toimivat ryhmät ovat yhtyneet Puolan arvosteluun samoin sanakääntein kuin Venäjäkin.

Toiseksi totean, että vaikka Euroopan unioni kiinnittääkin jäsenvaltioissa ja muualla maailmassa herkästi huomiota ihmisoikeuksien kunnioittamiseen esimerkiksi terrorismintorjunnan yhteydessä, se soveltaa tässä suhteessa erilaisia normeja Venäjään. EU:n päätöksentekijät välttävät tietoisesti hankalien kysymysten esittämistä, ja jos sellaisia nousee esiin esimerkiksi poliittisten murhien tai Tšetšenian tilanteen takia, he hyväksyvät varauksetta presidentti Putinin välttelevät vastaukset.

On syytä korostaa, että hyvä poliittinen ja taloudellinen yhteistyö Venäjän ja EU:n välillä on erittäin suotavaa, mutta se tarpeettoman nöyrä asenne, jonka EU on toistaiseksi omaksunut Venäjän kanssa toimiessaan, ei edistä kyseisen tavoitteen saavuttamista. Energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen ratifiointi ja määrätietoisempi reagointi ihmisoikeusloukkauksiin olisi katsottava painopisteiksi Venäjän-suhteissa. Aivan yhtä välttämätöntä on säilyttää Euroopan unionin solidaarisuus, kun ollaan tekemisissä hankalan kumppanin kanssa.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on edelleen EU:n strateginen kumppani neljällä yhteisellä toiminta-alueella. EU tarvitsee vahvaa, yhtenäistä ja vakaata Venäjää liittolaisekseen lisääntyvän islamistisen terrorismin torjunnassa ja yhteistyökumppanikseen kvartettiryhmässä arabimaiden ja Israelin konfliktin ratkaisemiseksi. Venäjää tarvitaan YK:n turvallisuusneuvostossa estämään ydinaseiden leviäminen Iranissa ja Pohjois-Koreassa sekä luotettavaksi kauppakumppaniksi, joka täyttää 30 prosenttia EU:n kaasuntarpeesta.

Emme kuitenkaan katso hyvällä Tšetšeniassa tapahtuvia julmuuksia ja ihmisoikeuksien ja demokraattisten vapauksien heikentämistä – etenkään lehdistön vapauden rajoittamista sekä toimittajien ja hallituksen vastustajien palkkamurhia, kuten vaalipiiriini kuuluneen Aleksander Litvinenkon murhaa.

Torjumme myös Venäjän perinteisen käytännön liehitellä kahdenvälisesti Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Saksan kaltaisia suuria jäsenvaltioita muiden jäsenvaltioiden painostamiseksi. Venäjä on painostanut muun muassa Baltian maita ja viimeksi Puolaa asettamalla sen naudanlihan tuontikieltoon. Venäjä vetoaa aivan liian usein terveysmääräyksiin uhitellakseen lähialueen naapurivaltioille kuten Moldovalle ja Georgialle, joiden viinille ja mineraalivedelle määrättiin tuontikielto.

Lisäksi Venäjä käyttää Gazpromin erilaisia kaasun hinnoitteluperusteita ulkopolitiikan välineenä painostaakseen naapurivaltioista esimerkiksi Ukrainaa. Nato julkisti äskettäin raportin, jossa vihjattiin Venäjän suunnittelevan Algerian, Qatarin, Uzbekistanin ja Kazakstanin kanssa OPECin kaltaista "kaasunviejämaiden järjestöä", joka uhkaisi vakavasti EU:n ulkoiseen energian toimitusvarmuuteen liittyviä etuja. Varsinkin nyt, kun Venäjä kieltäytyi allekirjoittamasta energiaperuskirjaa koskevaa sopimusta, EU voi vastata tähän ilmoittamalla Kazakstanin presidentille Nazarbajeville hänen ensi viikon Brysselin-vierailullaan, että hänen maansa on sen etnisen sukulaisen Azerbaidžanin tavoin tervetullut osallistumaan EU:n naapuruuspolitiikkaan sen sijaan, että se liittyisi Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa Jaltan sopimuksessa määrättyyn yhtenäiseen talousalueeseen.

  Reino Paasilinna (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, puhun vain energia-asiasta, koska kaikesta ei voi puhua, ja otan esille puoli tusinaa näkökohtaa. Meille on välttämätöntä energian saantiturvallisuus, mutta Venäjälle on tärkeää ostoturvallisuus eli pysyvä asiakas. Me tarvitsemme molemminpuolista markkinoiden avaamista. Tarvitsemme myös pitkäaikaisia kauppasopimuksia. Myös Venäjä tarvitsee niitä, sillä se joutuu investoimaan repaleiseen energiatuotantoonsa.

Energiakeskustelu tarvitsee enemmän poliittista ohjausta meidän taholtamme. Energia on hyvin poliittinen kysymys. Siitä huolimatta me täällä luettelemme monia asioita, mutta emme edes käy Venäjällä tutustumassa energia-asioihin. Sinne pitää lähteä. Siitä on kauan aikaa, kun siellä on tässä mielessä käyty.

Lopuksi haluan sanoa, että energia on meille nyt konfliktin lähde Venäjän kanssa. Sitä ei pystytä hoitamaan sähköllä eikä kaasulla vaan se on poliitikkojen tehtävä. Näin ollen meidän on nimenomaan energia-alalla toimittava poliitikkoina ja löydettävä Venäjän kanssa sellainen yhteistyön muoto, joka tyydyttää molempia osapuolia.

(Suosionosoituksia)

  Inese Vaidere (UEN) . – (LV) Hyvät kollegat, Venäjän kanssa tehty uusi kumppanuussopimus on merkittävä vaihe yhteistyössämme, jonka avulla myös energiakysymys voidaan ratkaista. Emme kuitenkaan saa hyvien suhteiden nimissä sivuuttaa niitä vaatimuksia, joita meidän on esitettävä Venäjälle, jotta tämä yhteistyö olisi mahdollista. Emme saa jättää huomiotta sitä, että Venäjällä demokratia on ajettu ahtaalle ja että mielipiteenvapautta ja lehdistön vapautta rajoitetaan tyrmistyttävällä tavalla. Poliittisten vastustajien uhkailu ja toimittajien murhat vain lisääntyvät. Viimeisten seitsemän vuoden aikana on murhattu 13 toimittajaa, mutta yhdenkään toimittajan palkkamurhaa ei ole selvitetty. Venäjän viranomaiset eivät myöskään tee mitään puuttuakseen rasismiin ja muukalaisvihaan. Päinvastoin, Venäjällä väkivallasta on tullut osa hallintojärjestelmää. Venäjä käyttää kaupan alaa ulkopolitiikan välineenä asettamalla kumppaneilleen hyvin korkeat vaatimukset, joita se kuitenkin soveltaa valikoivasti. Euroopan unionin on varmistettava, että Venäjä osoittaa aitoa halua näiden kysymysten ratkaisemiseen ja että se tekee viipymättä rajasopimukset Viron ja Latvian kanssa. Tämä vaatimus on esitettävä myös asiakirjoissa, ja kiitän komissiota näiden kysymysten käsittelemisestä.

  Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Venäjän-suhteemme ovat strategisesti tärkeät. Lähi-idän tapahtumat ja Venäjän hyödyntäminen turvallisuusneuvostossa Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisiin ongelma-alueisiin liittyvissä kysymyksissä osoittavat, että Venäjän toiminta EU:n rinnalla näissä kysymyksissä on meille eduksi. Tiedämme myös, että uutta kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevia neuvotteluvaltuuksia on laajennettava siten, että niihin sisällytetään energian huoltovarmuuden, demokratian ja Venäjän ihmisoikeuksien kaltaiset kysymykset, ja tämän toteuttamiseksi tarvitaan neuvotteluja. Sen sijaan vetosta, joka estää tällaisten kysymyksen ratkaisemisen, ei ole apua.

Samalla minusta vaikuttaa äärimmäisen tärkeältä, että komissio ja neuvosto pitävät neuvottelujensa aikana mielessä – voitte halutessanne vedota tähän – että parlamentin on viime kädessä ratifioitava kaikki tällaiset sopimukset. Euroopan parlamentti ei hyväksy sellaista sopimusta, johon ei sisälly tiettyjä kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden kannalta ratkaisevia ehtoja.

Haluan käsitellä yhtä asiaa, joka osoittaa itsestään selvästi, että Euroopan unionin yksimielinen toiminta ulkopolitiikassa on sen omien strategisten etujen mukaista. Samalla totean suoraan, että solidaarisuutta voidaan osoittaa pienemmissäkin asioissa, kuten esimerkiksi Puolan kaupankäyntiin liittyvässä kysymyksessä. Mikäli EU antaa ymmärtää nousevansa sotajalalle kolmannen maan toteuttamien kaupan toimenpiteiden takia silloin, kun ne koskevat Saksaa, Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Ranskaa, ja nostaa asiasta suuren metelin, pienemmät ja uudemmat jäsenvaltiot saavat sen käsityksen, ettei niiden ongelmien käsittelyä pidetä yhtä tärkeänä, ja lopulta EU:n uskottavuus joutuu vaakalaudalle. Kun otetaan huomioon, miten tätä Venäjän ja Puolan väliseen kauppaan liittyvää kysymystä on toistaiseksi käsitelty, ymmärrän täysin Puolan tarkoitusperät. Mitkään toimet eivät nyt kohdistu yksittäiseen maahan yksinkertaisesti siitä syystä, että EU:lla on yhteinen kauppapolitiikka.

Näin ollen pyydän komissiota ja kaupasta vastaavaa komission jäsentä asettamaan tämän etusijalle tulevaisuudessa, mitä ei tehty Puolan takia tai varsinkaan Iranin ja Tanskan välisessä asiassa yhdeksän kuukautta sitten. Mielestäni komission on ymmärrettävä, että näin annetaan jäsenvaltioissa eläville ihmisille tärkeä osoitus siitä, että heidän huoliinsa suhtaudutaan vakavasti ja että heistä välitetään. Näin helpotetaan yhteisymmärrykseen pääsyä muista kysymyksistä.

  Marek Siwiec (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjän federaatio suhtautuu kaksinaismoralistisesti Euroopan unionin jäsenvaltioihin jakamalla ne hyviin ja pahoihin valtioihin. Hyvät palkitaan normaaleilla suhteilla, kun taas pahoja rangaistaan seuraamuksilla, kuten kaupan rajoituksilla. Tämä on ikivanhaa hajota ja hallitse -politiikkaa.

Emme pysty vaikuttamaan Venäjän hallinnon tavoitteisiin, koska sen imperialistinen ajatusmalli elää uutta kukoistustaan. Venäjän johtajilla on varaa ajatella näin, kun öljyn ja kaasun hinta nousee ja me joudumme maksumiehiksi. Ratkaisevaa on se, miten reagoimme tällaisiin toimiin. Jos emme vastusta niitä yksimielisesti rinta rinnan, rohkaisemme vain Venäjän imperialistista asennoitumista kansainvälisiin suhteisiin. En sano tätä lietsoakseni pelkoa Venäjää kohtaan, vaan varmistaakseni, että Euroopan unionin ja Venäjän paremmilla suhteilla on terve ja vakaa perusta ja että kaikenlainen jaottelu hyviin ja pahoihin, voittajiin ja voitettuihin, lopetetaan.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Suomessa pidetyssä huippukokouksessa ei saavutettu parhaita mahdollisia tuloksia. Olisi suotavaa, että venäläiset kumppanimme ottaisivat kokemuksesta opikseen.

Venäjän ja Euroopan unionin on ymmärrettävä, että tämä tietää loppua tietynlaiselle tavalle ratkaista asioita Venäjän hallituksen ja EU:n välillä ja etenkin Venäjän hallituksen ja joidenkin vahvempien ja vauraampien jäsenvaltioiden välillä. Venäjän kahdenväliset järjestelmät Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa voidaan ja täytyy lopettaa, ja niiden sijaan on käytävä vilpitöntä vuoropuhelua koko Euroopan unionin kanssa.

Myös Euroopan unionin on otettava opiksi tästä kokemuksesta. Kaikki mahdolliset esteet kattavan sopimuksen tekemiselle on ratkaistava kokonaan ennen tällaista huippukokousta. Venäjän puolalaiselle lihalle asettama tuontikielto oli tästä hyvä esimerkki. Muiden EU:n jäsenvaltioiden ei pitäisi hämmästellä sitä, että Puola pysyi tiukasti kannassaan tässä asiassa, joka on meille erittäin tärkeä. Pidimme sitä eräänlaisena koetinkivenä sekä Venäjän että muiden jäsenvaltioiden aikeista Puolaa kohtaan.

Lopuksi korostan, ettei EU:n solidaarisuudesta saa koskaan tulla vain tyhjää hokemaa.

  Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä siitä, että hän nosti nämä ihmisoikeuskysymykset esiin venäläisten kumppaneidemme kanssa. Nykytilanteessa arkaluonteisten aiheiden esiin nostaminen ei kuitenkaan riitä. Meillä on myös oikeus saada järjellisiä vastauksia ja nähdä nykyisen kielteisen toimintatavan muuttuvan. Vain tällaiset myönteisten uudistusten avulla toteutetut muutokset voivat synnyttää kipeästi kaivatun uuden luottamuksen strategisen kumppanuuden jatkamiseksi.

Tässä vaiheessa komission on saatava Venäjän hallintoelimet vakuuttuneiksi siitä, että demokraattiset arvot eivät ole toissijaisia neuvottelupaketissamme. Demokratiaa tukevat Venäjän kansalaiset odottavat meiltä juuri tätä, emmekä voi pettää heitä.

Toiseksi kehotan komissiota puolustamaan aktiivisemmin EU:n perusperiaatteisiin kuuluvaa solidaarisuutta. Aivan liian usein EU pitää jäsenvaltioiden suhteita Venäjään vain kahdenvälisenä kysymyksenä. EU:n on tässä yhteydessä tehtävä Venäjälle selväksi, että jos yhtä jäsenvaltiota painostetaan poliittisesti tai taloudellisesti, se on koko EU:n ongelma. Tämä voisi saada kumppanimme muuttamaan käytöstään.

Lopuksi totean, että EU:lla on vaikutusvaltaa Venäjään. Venäjä pitää suhteitaan EU:hun yhtä suuressa arvossa kuin EU suhteitaan Venäjään. Venäjä on kiinnostunut siitä, millaisen vaikutelman se antaa itsestään maailmanlaajuisena toimijana, joten meidän olisi saatava myös presidentti Putin toiminnallaan vakuuttamaan ja osoittamaan, että Venäjä voi päästä eroon tästä kielteisestä toimintatavasta tai ainakin lakata valehtelemasta meille.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies TRAKATELLIS

  Rihards Pīks (PPE-DE) . – (LV) Kiitos arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet Ferrero-Waldner ja Lehtomäki. Mielestäni huippukokouksessa tekemänne työ ja keskustelunne olivat erinomaisia. Tietenkin halusimme käynnistää keskustelut uudesta sopimuksesta, koska haluamme taata energian toimitusvarmuuden. Emme kuitenkaan missään tapauksessa saisi jättää huomiotta yhtään EU:n jäsenvaltiota. Tässä asiassa tarvitsemme solidaarisuutta. Kiinnitän huomiota vain muutamiin viimevuotisiin esimerkkeihin, jotka nähdäkseni osoittavat Venäjän valikoivuuden. Kaikki alkoi 1. tammikuuta Ukrainan kaasuntoimitusten keskeyttämisellä, minkä jälkeen saimme tietää, ettei moldovalainen viini enää ollut kelvollista, kun sen sijaan samoin menetelmin valmistettu transnistrialainen viini kelpuutettiin. Kun Georgia seuraavaksi kieltäytyi tottelemasta, räjäytti joku roisto yllättäen Georgian rajan läheisyydessä olevan kaasuputken, ja Georgia jäi ilman kaasua pariksi viikoksi. Liettua myy Mazeikun öljynjalostamon osakkeitaan venäläisten sijasta puolalaisille. Yllättäen öljyputki halkeaa, eikä Mazeikun jalostamo saa enää öljyä. Vain vähän aikaa sitten joitakin latvialaisia kalasäilykkeitä vedettiin markkinoilta Venäjällä. EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen tarkasti Venäjältä kotimaahani ja Saksaan tuotavia säilykkeitä, ja löysi samansuuruisen määrän kyseisiä aineita kuin se, mistä Venäjä oli vaatinut meitä tilille. Niinpä mainitsen nämä esimerkit siitä, miten Venäjä valitettavasti aina löytää syyn moittia muita tai keskeyttää toimitukset tai aloittaa tuontikiellon. Näin ollen minusta vaikuttaa äärimmäisen tärkeältä sisällyttää näiden energialähteiden toimitusvarmuus uuteen sopimukseen. Toivon teille menestystä tehtävässänne.

  Béla Glattfelder (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, kauppa on erittäin tärkeä osa Venäjän ja Euroopan unionin välisiä suhteita. Kaupankäynnin perustat ovat oikeusvarmuus ja ennustettavuus, ja tästä syystä yhteisiä kauppasopimuksia on noudatettava.

EU:n on edellytettävä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa määrättyjen periaatteiden ja sääntöjen ehdotonta noudattamista. Venäjän puolalaisille lihatuotteille ja muille maataloustuotteille asettama tuontikielto rikkoo näitä periaatteita ja sääntöjä. Nämä toimenpiteet ovat kohtuuttomia ja epäoikeutettuja, ja ne olisi pitänyt poistaa jo kauan sitten. Kauppakiista on ratkaisematta, koska Venäjä ei osoita yhteistyöhalua.

EU:n on vaadittava kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen noudattamista, ja sen on seistävä solidaarisesti puolalaisten ystäviemme rinnalla ja kehotettava yksimielisesti venäläistä osapuolta noudattamaan kauppasopimuksia. EU:n on tehtävä täysin selväksi, ettei se suvaitse yhdenkään kauppakumppaninsa kohtelevan jäsenvaltioita syrjivästi. Yhtenäinen kanta on tärkeä myös siksi, että Venäjä uhkaa nyt määrätä tuontikiellon kaikille EU:sta peräisin oleville lihatuotteille Romanian ja Bulgarian jäsenyyden takia.

Tämä asia on erityisen merkittävä myös Unkarin näkökulmasta, sillä Venäjällä myydään suuria määriä Tokaji-merkkistä viiniä, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Tokajin alueen kanssa. Näin ollen Venäjä rikkoo lukuisia kumppanuussopimuksessa määrättyjä tuotteiden alkuperäsuojaa koskevia sääntöjä. Myös tästä syystä EU:n on muodostettava asiasta yhtenäinen kanta.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin on toimittava solidaarisesti ollessaan tekemisissä Venäjän kanssa. Venäjän hallinto haluaa jakaa Euroopan unionin jäsenvaltiot hyviin ja huonoihin kumppaneihin. Hyvät kumppanit ovat Saksan ja Ranskan kaltaisia suurimpia ja vauraimpia maita. Näiden maiden kanssa presidentti Putin haluaa harjoittaa Eurooppa-politiikkaansa. Tällaiseen kohteluun alistuminen merkitsee Euroopan unionin loppua ja alistamista. Meidän on oltava yksimielisiä toimiessamme Venäjän kanssa. Euroopan komission olisi pitänyt puuttua aiemmin puolalaisia elintarvikkeita koskevaan kysymykseen. Myös pohjoisen kaasuputken rakentamista koskeviin Puolan huoliin olisi pitänyt suhtautua vakavammin.

Venäjä on EU:lle tärkeä kumppani. Meidän on vaadittava mielipiteen- ja yhdistymisvapauden kunnioittamista Venäjällä sekä myös ihmisoikeuksien ja opposition toimintavapauden kunnioittamista.

Kaikki puolalaiset eivät suinkaan ole venäläisvastaisia. Arvostamme venäläistä kulttuuria. Pidämme Venäjää merkittävänä kansakuntana, josta on tullut huomattavia kulttuuri-, tiede- ja musiikkielämän vaikuttajia. Venäjä maksoi erittäin kovan hinnan bolsevistis-kommunistisen utopian mielettömyyksistä. Tuemme aina niitä, jotka Herzenin, Solženitsynin, Saharovin, Bukovskin, Kovalevin tai Politkovskajan tavoin uskalsivat puolustaa suorasanaisesti avointa ja demokraattista Venäjää. Tällainen Venäjä omistaa määrätietoisesti kaiken tarmonsa omaan kehitykseensä ja omien kansalaistensa olojen parantamiseen ja kieltäytyy naapurivaltioidensa imperialistisesta alistamisesta.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ensinnäkin kiitoksia tästä tiiviistä, mutta ansiokkaasta keskustelusta. Hyvän yhteistyön merkki on se, että kaikkia asioita, myös vaikeita asioita voidaan käsitellä. Tämä hyvän yhteistyön edellytys täyttyi EU–Venäjä-huippukokouksessa. Näistä vaikeistakin asioista pystyttiin keskustelemaan myös konkretian tasolla, ei pelkästään periaatteiden tasolla.

Tässä keskustelussa on tuotu voimakkaasti esille, että me tarvitsemme EU:n ja Venäjän väliseen yhteistyöhön tasapainoa. Huippukokouksen alkupuheenvuoroissa molemmat osapuolet korostivat voimakkaasti, että me, siis Euroopan unioni ja Venäjä, elämme hyvin vahvan keskinäisriippuvuuden tilassa. Me olemme monessa asiassa riippuvaisia heistä, ja he ovat riippuvaisia meistä.

Tähän tasapainoon kuuluu myös se elementti, että lähestytään kumppania tasavertaiselta pohjalta ja myös kumppania kunnioittaen. Myös Venäjän kanssa parhaita tuloksia yhteistyössä saavutetaan nimenomaan yhteistyön ja vuoropuhelun kautta. Se ei tapahdu niin, että me lähestymme kumppania ajattelemalla, että meillä on kaikki asiat kunnossa ja teillä on kaikki asiat pielessä ja että me tulemme opettamaan, miten teidän pitää tehdä. Parhaisiin tuloksiin päästään käymällä dialogia avoimesti kaikista asioista, myös kumppania kunnioittaen. Euroopan unionin perusarvot eivät ole tässä dialogissa kaupan. Meidän arvomme eivät ole myytävänä.

Unionin ja Venäjän välisessä dialogissa ihmisoikeudet ovat hyvin keskeisellä sijalla. Niiden käytännön toteutumisen kannalta on aivan olennaisen tärkeää, miten oikeusvaltiokehitys Venäjällä etenee. Unioni tekee monella tavalla yhteistyötä Venäjän kanssa, jotta oikeusvaltion periaatteet toteutuisivat.

Meidän neljä yhteistyöaluettamme antavat hyvät mahdollisuudet tiivistää entisestään yhteistyötä paitsi energiasektorilla myös monilla muilla alueilla. Nyt kun joudumme jatkamaan työstöä uuden yhteistyösopimuksen mandaatin aikaansaamiseksi, on hyvä muistaa, että myös olemassa oleva sopimus antaa mahdollisuuden tiivistää ja tehostaa yhteistyötä. Näin ollen meidän ei tarvitse pelkästään odottaa uutta mandaattia vaan me voimme edetä myös olemassa olevan sopimuksen pohjalta.

Keskustelussa on hyvin voimakkaasti korostettu myös Euroopan unionin sisäisen solidaarisuuden tärkeyttä. Tässä tapauksessa tämä solidaarisuus ilmenee hyvin konkreettisella tavalla siinä, että aivan viime hetkeen asti niin komissio kuin neuvoston puheenjohtajavaltiokin pyrkivät tekemään kaikkensa, jotta viimeiset kiistakapulat olisi saatu ratkaistua ja uuden sopimuksen neuvotteluihin päästy. Siinä ei valitettavasti kuitenkaan onnistuttu.

Presidentti Putin ilmaisi hyvin selkeästi useita kertoja, että puolalainen liha on Venäjälle tervetullutta. Heidän kannaltaan katsottuna ongelma on siinä, että maahan tulee muualla tuotettua lihaa, jossa on puolalaiset leimat, ja sitä he eivät voi hyväksyä. Tämän asian ratkaisemiseksi ja yhteisymmärrykseen pääsemiseksi on ehdottomasti jatkettava työtä.

Hieman huippukokouksen alla tuli tieto USA:n ja Venäjän pääsemisestä kahdenväliseen sopimukseen Venäjän WTO-jäsenyydestä. Kun tämä merkittävä askel Venäjän WTO-jäsenyyden tiellä on nyt otettu, on nähtävissä, että WTO-jäsenyys tulee toteutumaan lähitulevaisuudessa. Se avaa myös Euroopan unionin ja Venäjän väliselle talousyhteistyölle aivan uudenlaiset, todella positiiviset näkymät. Komission jäsen Mandelson ja kauppaministeri Gref esittelivät huippukokouksessa myös näitä näkymiä. Meillä on siis kosolti myönteisiä mahdollisuuksia, mutta kosolti myös sellaisia ongelmakohtia, joissa yhteistyötä pitää vielä jatkaa. Yhteistyötä on tehtävä tasavertaiselta, keskinäisen kunnioituksen pohjalta.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, EU:n ja Venäjän suhteet ovat todellakin erittäin monimutkaiset. Venäjä on toisaalta strateginen kumppani ja toisaalta yhteinen naapurimaa. Nämä kaksi erittäin tärkeää elementtiä on saatava keskenään tasapainoon.

Toiseksi käsittelen liha-alan kysymyksiä. Olemme tehneet kovasti töitä sekä puolalaisten että venäläisten kanssa, mutta komissio ei ole edes virallisesti vastuussa asiasta. Se on vastuussa tuonnista mutta ei viennistä. Joskus näillä asioilla on merkitystä. Komissio on esimerkiksi pyytänyt kolmikantakomiteoiden käyttämistä, ja se on komission ehdotus. Olemme kysyneet, miksi emme yhdessä etsi asiaan ratkaisua kolmikantaneuvotteluilla. Keskusteltuamme pitkään kolmansista maista laittomasti Venäjälle tuodusta lihasta – voin ainoastaan todeta, ettei kyse ollut puolalaisesta lihasta – presidentti Putin suostui ohjeistamaan Venäjän maatalousministeriä tiiviimpään yhteistyöhön puolalaisten kanssa. Toivottavasti asiaan saadaan tällä tavoin selkeä ratkaisu.

Valitettavasti oikeudelliset keinot on mielestäni käytetty loppuun. Kollegamme huomautukset WTO:sta ovat täysin paikkansapitäviä. Tämä lisää oikeudellisia mahdollisuuksiamme.

Ilokseni voin kertoa teille myös, että komissio antoi tänään naapuruuspolitiikkaa koskevan tiedonannon, joka toimitetaan parlamentille lähipäivinä. Esittelen sen virallisesti tiedotusvälineille maanantaina, sillä tänään keskustelimme Turkista.

Käsittelemme myös Mustanmeren alueeseen liittyvää yhteistyötä. Halusin mainita tämän, koska asia tuli esiin keskustelussa. Komission mielestä on todella tärkeää saada itäiset naapurimaat – siis Turkki ja Venäjä yhdessä – mukaan Mustanmeren alueen yhteistyöhön. Lopuksi totean, että meidän on sitouduttava uudelleen ratkaisemaan asiat yhdessä.

Uudessa sopimuksessa käsitellään myös energiakysymystä kokonaisvaltaisesti. Monia näistä asioista on jo käsitelty. Toissapäivänä meillä oli erittäin tärkeä energiakonferenssi Brysselissä, ja koko joukko uusia ajatuksia on esitetty avoimuudesta, vastavuoroisuudesta ja investointien oikeusvarmuudesta. Nämä Lahdessa saavutetut edistysaskeleet on saatava sisällytetyksi sopimukseemme, koska tarvitsemme vakaat teknologiamarkkinat ja vakaat markkinat, joiden avulla pystymme yhdessä hyödyntämään Venäjältä saatavia tuloja ja voimavaroja sekä edistämään omia mahdollisuuksiamme kuluttajina.

Saanen myös todeta, että olemme osoittaneet suurinta mahdollista solidaarisuutta Puolaa kohtaan. En hyväksy väitettä, ettei tässä asiassa olisi toimittu korkeimmalla mahdollisella tasolla. Toisaalta haluamme jatkaa työtä, joten mielestäni tarvitsemme tätä monitahoista, tasapainoista suhdetta.

Kokous oli erittäin suora ja avoin, mikä on aina hyvä asia. Puhun mieluummin suoraan ja avoimesti ja selvitän yhden asian kerrallaan. Muita asioita selvitetään kenties seuraavalla kerralla.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan joulukuun istuntojaksolla.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Ilmaisen vakavan huoleni puolalaisten kasvi- ja eläintuotteiden tuontikiellosta, jonka Venäjän federaatio on määrännyt viimeisten 12 kuukauden kuluessa. Kehotan Euroopan komissiota toteuttamaan määrätietoisempia toimia ongelman ratkaisemiseksi. Moskovan-suhteiden ajauduttua umpikujaan vaikuttaisi siltä, että asia edistyisi parhaiten, jos Venäjän ja Euroopan unionin korkeimmat poliittiset edustajat käsittelisivät sitä.

Venäjän kanssa käytävässä maataloustuotteiden kaupassa ilmenneiden vaikeuksien takia olisi mielestäni tarkoituksenmukaista valtuuttaa Euroopan komissio päättämään koko kauppapolitiikasta sekä vientiin että tuontiin liittyvissä kysymyksissä. Koko EU saattaa kohdata vaikeuksia kaupankäynnissä Venäjän kanssa, eivät vain Puola, Romania ja Bulgaria. Nykyisten periaatteiden mukaan yksittäisillä jäsenvaltioilla on erilaiset mahdollisuudet päästä kolmansien maiden markkinoille, mikä asettaa vientituotteet eriarvoiseen asemaan ja johtaa määrättyjen jäsenvaltioiden syrjivään kohteluun.

Tuontia ja vientiä koskevan toimivallan jako vaikuttaa olevan vastoin yhtenäismarkkinoiden periaatteita ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 133 artiklan määräyksiä, joiden mukaan yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin periaatteisiin muun muassa vientipolitiikassa. Lisäksi Euroopan komission nykyisiä käytäntöjä on parannettava, jotta mahdollisten ongelmien ratkaiseminen ei vie kohtuuttoman kauan ja odottamattomaan kehitykseen voidaan reagoida nopeasti.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Ne, jotka nykyään ottavat tiukimman linjan Venäjää kohtaan ovat usein niitä, jotka pitkään kiistivät pakkotyöleirien olemassaolon, totalitaarisen kommunismin ja neuvostoimperialismin uhkan.

Kommunistit loukkasivat 74 vuoden ajan kaikkein keskeisimpiä perusvapauksia ja solidaarisuusperiaatetta pakottamalla jopa lapset ilmiantamaan vanhempansa. Ei ole yllättävää, että tästä painajaisesta selvinneen Venäjän demokratiassa on vielä puutteita.

Oma demokratiamme ei ole sen parempi. Ranskassa esimerkiksi Front National -puolueella, joka edustaa yli 15:ttä prosenttia äänestäjistä, ei ole edustajia kansalliskokouksessa, ja valtapuolueet haluavat estää sen ehdokasta, Jean-Marie Le Peniä, asettumasta ehdokkaaksi presidentinvaaleissa.

Venäjä on täysin eurooppalainen kansakunta päinvastoin kuin Turkki, jonka EU haluaa jäsenekseen. Kansojamme yhdistävät samojen hellenistis-kristillisten juurien lisäksi valitettavasti myös samat uhat: laskeva syntyvyys, maahanmuutto, materialismi ja islamismi. Nyt on tullut aika yhdistää kulttuurimme itäinen ja läntinen haara, ylittää Theodosiuksen vetämä rajalinja ja selvittää Pyhän Benediktuksen ja Pyhän Kyrilloksen perillisten välit.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Venäjä on erittäin tärkeä naapurivaltio Euroopan unionille ja Euroopan unioni on Venäjän tärkeä kumppani. Jotta tämä kumppanuus olisi vakaa ja aito, Venäjän on ymmärrettävä EU:n perusolemus, ja EU:n olisi autettava Venäjää tässä. Euroopan unioni perustuu jäsenvaltioidensa keskinäisen solidaarisuuden periaatteeseen. Näin ollen emme voi sallia eripuran kylvämistä unionin jäsenvaltioiden välille emmekä sitä, että Venäjä käyttää kahdenvälisiä suhteita määrättyjen jäsenvaltioiden painostamiseen.

Toisin sanoen puolalainen liha on myös eurooppalaista lihaa. Venäjän puolalaiselle lihalle määräämä epäoikeudenmukainen tuontikielto on koko EU:n ongelma, ei Puolan ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin kuuluva asia. Tutkimuksissa ilmeni, että lihatuotteiden väärennetyt todistukset, joiden varjolla puolalainen liha määrättiin tuontikieltoon, koskivat Yhdysvalloissa tuotettua lihaa, joka oli viety Venäjälle Liettuan kautta. Tuontikielto oli näin ollen poliittinen toimenpide.

Olen iloinen siitä, että puheenjohtajavaltio Suomi valitsee sanansa tarkasti ja kuvaa Venäjän ja EU:n yhteistyötä energia-alalla myönteiseksi keskinäisriippuvuudeksi. Herää kuitenkin kysymys, mitä tämä todella merkitsee ja miten venäläiset ymmärtäisivät myönteisyyden ja keskinäisen riippuvuuden. Tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi olisi parasta sisällyttää peruskirjan ja kauttakulkupöytäkirjan pääkohdat Venäjän ja EU:n väliseen uuteen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Näin varmistettaisiin Keski-Aasian vapaat kaasutoimitukset Venäjän alueen kautta.