Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 29. marraskuuta 2006 - Bryssel

16. Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva rahoitusväline (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Flautren ja McMillan-Scottin laatima ulkoasiainvaliokunnan mietintö (A6-0376/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline) (KOM(2006)0354 C6-0206/2006 2006/0116(COD)).

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta.

Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä.

Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi.

Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset.

Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua.

Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta.

Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa.

Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu.

Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä.

Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä.

Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytyksenä sille, että ratkaisu löytyy.

Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille.

Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä.

Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle.

Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan käydä asiani läpi lyhyesti, jotta voimme saattaa tämän keskustelun päätökseen. Tämä rahoitusväline on todellakin massiivinen kulmakivi tässä Euroopan yhteisön ulkomaanapujärjestelmän perusteellisessa uudistuksessa, ja olen erittäin tyytyväinen huomatessani, että olette varsin lyhyessä ajassa laatineet yhteisen ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan asetusluonnoksen. Katson, että tämä väline ilmentää esimerkillisellä tavalla Euroopan unionin ehdotonta sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ulkosuhteiden peruselementteinä.

Koska me komissiossa pidämme parlamenttia tärkeimpänä kumppaninamme, pidämme varauksettomasti kiinni kannastamme demokraattiseen valvontaan ja ulkoisten toimien yhtenäisyyteen ja aiomme ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua parlamentin kanssa. Tilanteissa, joissa ihmisoikeudet ja demokratia ovat erityisessä vaarassa ja joissa tarvitaan yhteisön nopeita toimia, ehdotan, että keskusteluihin kutsutaan lyhyellä varoitusajalla pieni ryhmä parlamentin jäseniä, jotka edustavat parlamentin asiaankuuluvia valiokuntia.

Neuvoston puheenjohtaja kertoi juuri, että neuvosto on käynyt pitkällisiä neuvotteluja tällä saralla, ja haluan sanoa, että mielestämme näiden neuvotteluiden yhteydessä laadittu kompromissiehdotus tarjoaa kattavan vastauksen tätä uutta rahoitusvälinettä koskeviin odotuksiin. Haluan myös painottaa, että tämä ehdotus todellakin heijastaa useita parlamentin esityksiä, joita komissio varauksettomasti kannattaa, sillä siinä käsitellään paitsi demokraattista uudistusprosessia myös yleistä ihmisoikeuksien suojelua. Siinä korostetaan myös aiempaa enemmän ihmisoikeuksien puolestapuhujien tukemista ja suojelua unohtamatta kuitenkaan kidutuksen ja hyväksikäytön uhreja. Lisäksi ehdotuksessa luodaan erityinen perusta vaalien menestyksekkäälle tarkkailulle – olen tästä hyvin kiitollinen – kohdistamatta suhteettomia vaatimuksia varoihin, jotka ovat käytettävissä tähän tarkoitukseen.

Voin olla vain tyytyväinen tähän välineeseen sekä lisääntyneeseen joustavuuteen, joka mahdollistaa nyt myös ripeän kohdentamisen ja reagoinnin. Tältä osin aiomme kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tätä välinettä voivat hyödyntää paitsi yksityiset henkilöt myös rekisteröidyt ja rekisteröimättömät järjestöt. Joustavuuden edistämiseksi aiomme myös käyttää kaikki keinot, jotka ovat käytettävissämme budjettiasetuksen ja siihen liittyvien täytäntöönpanoasetusten nojalla.

Yhdyn parlamentin ehdotukseen, jonka mukaan johdanto-osan kappaleissa on käsiteltävä nykyistä yksityiskohtaisemmin tuen erityistä luonnetta, riippumattomuutta kansallisten viranomaisten hyväksynnästä. Yhdyn myös sen maininnan sisällyttämiseen, että välineen on katettava maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden sekä niiden henkilöiden oikeudet, jotka pakkosiirretään valtion sisällä.

Silti en valitettavasti pidä mahdollisena, kuten ei neuvostokaan, poliittisten puolueiden ja poliittisten liikkeiden sisällyttämistä rahoituksen välittömiin edunsaajiin. Mielestäni neuvoston puheenjohtajavaltio ja parlamentti ovat – komission tuella – päätyneet pitkän väittelyn tuloksena erinomaiseen kompromissiin ja päässeet yksimielisyyteen siitä, että kansallisten parlamenttien on saatava ottaa vastaan ulkomaanapua. Pidän tätä perusteltuna, sillä välinettä koskeviin tavoitteisiin kuuluvat osallistavan, edustuksellisen ja parlamentaarisen demokratian sekä vastaavien demokratisointiprosessien käynnistäminen, edistäminen ja vahvistaminen. Voin hyvin kuvitella myös säätiöiden rahoittamisen olevan yksi keino voittaa vaikeutemme.

Tähän mennessä olemme pitäneet tärkeimpänä, että me, komissio, pystymme suhtautumaan yhteisön avustuksiin puolueettomasti ja tasapuolisesti. Tämä on asettanut meidät merkittävään etulyöntiasemaan, joka meidän on säilytettävä myös tulevaisuudessa, koska juuri puolueettomuus ja tasapuolisuus ovat turvanneet laajan apua koskevan hyväksynnän ja avun vaikutusmahdollisuudet kolmansissa maissa. Meidän ei pidä poiketa linjastamme tässäkään tapauksessa.

  Hélène Flautre (Verts/ALE), yhteisesittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, syyskuusta lähtien yhteisesittelijäni ja minä olemme neuvotelleet neuvoston ja komission kanssa, jotta ne hyväksyisivät parlamentin kannan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevaan rahoitusvälineeseen. Nämä neuvottelut on nyt saatettu päätökseen, ja kuten juuri sanottiin, neuvosto hyväksyi kompromissitekstiin perustuvan yhteisen kannan viime viikolla. Tämä luonnos, joka on suurelta osin taannoin esittämiemme tarkistusten mukainen, vastaa useimpia parlamentin vaatimuksia. Luonnoksessa edellytetään, ettei välineen käyttö riipu asianomaisen maan hallituksen suostumuksesta. Siinä sallitaan rekisteröimättömien järjestöjen rahoittaminen. Siihen sisältyy joustava mekanismi, jonka avulla voidaan tarjota välitöntä tukea välittömässä vaarassa oleville ihmisoikeusaktivisteille. Tämän uuden mekanismin pitäisi parantaa huomattavasti toimiemme tehokkuutta niiden suojelemiseksi, jotka puolustavat perusvapauksia.

Kompromissitekstissä on omistettu myös kokonainen osio demokraattisten periaatteiden, vaalimenettelyjen ja parlamentaarisen demokratian edistämiselle. Tukeen oikeutettujen elinten joukossa on erikseen mainittu poliittiset perustoimijat, myös kansalliset parlamentit, joiden sisällyttäminen oli parlamenttimme ansiota. Myös ihmisoikeuksien suojelua koskeva osio tyydyttää lähes kaikki parlamentin toiveet: kaipaamme ainoastaan selkeää viittausta rankaisematta jäämisen torjuntaan ja konfliktien ehkäisyyn. Toisaalta ratkaisuun on sisällytetty vammaisten oikeudet, yritysten sosiaalinen vastuu, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta ja monia muita tavoitteita.

Parlamentti on myös varmistanut tehokkaan jäsennetyn vuoropuhelun käynnistämisen – vuoropuhelun, jonka myötä se pääsee osallistumaan strategisten painopisteiden muotoilemiseen. Olisimme halunneet sisällyttää näkökohdan varsinaiseen tekstiin, mutta kompromissijärjestelyn mukaan parlamentin osallistuminen varmistetaan kirjeenvaihdolla.

Kuten juuri kuulimme, neuvosto ei hyväksy nimenomaista viittausta demokraattisiin poliittisiin ryhmiin. Tämän vuoksi tekstiin ei voitu sisällyttää viittausta näille ryhmille osoitettavaan tukeen. Tästä huolimatta kompromissiratkaisussa esiteltiin joustoelementti, joka mahdollistaa muiden toimijoiden rahoituksen asianmukaisesti vahvistetuissa tapauksissa. Tämän ansiosta poliittiset ryhmät voivat saada tukea tietyissä tilanteissa, vaikka niitä ei ole mainittu erikseen.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan korostaa tämän välineen ainutlaatuisuutta. Kyseessä on ainoa väline, jolla rahoitetaan kansalaisjärjestötoimijoiden hankkeita mutta jonka käyttäminen ei edellytä asianomaisen hallituksen hyväksyntää. Se on myös ainoa väline, jolla rahoitetaan vaalitarkkailutehtäviä. Tämän vuoksi ei ole sen paremmin hyödyllistä kuin vastuullistakaan viivyttää välineen hyväksymistä ja näin ollen asianomaisten hankkeiden rahoittamista vain siksi, että tekstiin voitaisiin sisällyttää nimenomainen viittaus poliittisiin ryhmiin. Peräänantamaton takertuminen tähän tavoitteeseen on todellakin käynyt jo kalliiksi, sillä se pilasi sopimuksen, johon pääsimme neuvoston kanssa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien sisällyttämisestä tekstiin.

Hyvät kollegat, näistä syistä pyydän teitä tukemaan kompromissia, jonka olemme saaneet aikaan neuvoston kanssa.

  Edward McMillan-Scott (PPE-DE), yhteisesittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää jäsen Flautrea ja hänen kabinettiaan kovasta työstä, jota he ovat tehneet viime kuukausina pyrkiessään saattamaan tämän välineen hyväksyttävään muotoon ennen vuodenvaihdetta. Haluan myös kiittää komissiota ja sen yksikköjä sekä neuvostoa tehdystä työstä.

Sekä neuvosto että komissio ovat työskennelleet kovasti saavuttaakseen jonkinlaisen kompromissin tämän välineen osalta. Yleisesti ottaen onkin todettava, että yhteisesittelijäni, ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajan, asettamat tavoitteet on suurelta osin saavutettu. Maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä yleisiä arvoja edustavasta ihmisoikeuksien edistämisestä totean, että meillä on nyt käytössämme väline, jonka suorituskyky ja joustavuus mahdollistavat tehokkaan työskentelyn ennen kaikkea kansalaisyhteiskunnan kautta. Välineen avulla voimme saavuttaa tavoitteemme pyrkiessämme täyttämään Euroopan unionille perustamissopimuksessa asetetut velvoitteet ihmisoikeuksien maailmanlaajuisen edistämisen alalla.

Tähän asiaan liittyy kuitenkin yksi puute. Kuten kollegani tietävät, toimin eurooppalaisen aloitteen ensimmäisenä puolestapuhujana ja esittelijänä vuonna 1992. Aloitteen tarkoituksena oli edistää entisen neuvostoblokin muodonmuutosta, ja kohteena oli ensisijaisesti demokraattinen prosessi. Nykymaailmassa kohtaamme erilaisia haasteita. Olen viettänyt tänä vuonna jonkin verran aikaa maissa, joita kutsutaan YK:ssa "monimutkaisiksi ympäristöiksi": Kiinassa, Kuubassa ja Venäjällä. Näihin maihin liittyvät nykypäivän haasteet.

Kysymykseni neuvostolle ja komissiolle – neuvostohan on päättänyt neuvotella julkisesti – on, miksemme me Euroopan unionina voi hyödyntää välineitä, jotka jäsenvaltioiden hallitukset ovat antaneet YK:lle? Tämä on minulle suuri arvoitus. Vieraillessani hiljattain New Yorkissa keskustelin YK:n kehitysohjelman edustajien kanssa. Ohjelman poliittisia puolueita koskevassa käsikirjassa todetaan: "olemme kuitenkin nähneet, että demokraattista prosessia heikentää sellaisten vahvojen, vastuullisten ja toimivaltaisten puolueiden puuttuminen, jotka voivat edustaa erilaisia kantoja ja neuvotella muutoksista". Tämä on poliittisten puolueiden parlamentti. Demokratiaa ei voi olla olemassa ilman kilpailevia poliittisia voimia. Pohdinkin, onko neuvosto menettänyt hermonsa. Kun otamme huomioon idässä ja etelässä kohtaamamme haasteet, onko todellakin hyväksyttävää, ettei Euroopan unionilla ole YK:lle suotuja valmiuksia osallistua poliittiseen prosessiin uudistettaessa maita, joissa demokratia ei vallitse?

Mielestäni Euroopan unionin pitäisi ryhtyä demokratian alalla sanoista tekoihin ja sisällyttää välineeseen viittaus demokraattisten poliittisten ryhmien tukemiseen. Joissakin maissa tämä on ainoa tapa vaikuttaa muutokseen.

  Alessandro Battilocchio (NI), kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää kahta esittelijäämme yhteistyöstä, jonka ansiosta ulkoasiainvaliokunnalle esitetty asiakirja sisälsi jo kehitysyhteistyövaliokunnan vaatimukset. Nämä vaatimukset sisältyvät myös neuvoston laatimaan asiakirjaan. Haluan kiittää neuvostoa sen tekemästä työstä ja joustavuudesta, jota se osoitti kuukausia kestäneissä neuvotteluissa. Vaikka lopullinen asiakirjaluonnos ei olekaan täysin tyydyttävä, olen erityisen tyytyväinen välineen paikalliseen ulottuvuuteen, jonka ansiosta välineellä voidaan vastata vaikeuksissa olevien alueiden erityistarpeisiin; siihen, että väline mahdollistaa toimien toteuttamisen myös riippumatta hallitusten ja viranomaisten hyväksynnästä; menettelytapojen avoimuuteen ja niiden yhdenmukaisuuteen unionin muiden ulkoisten toimintalinjojen kanssa; välineen soveltamisalaan, toisin sanoen kansalaisyhteiskunnan asettamiseen etusijalle; jopa rekisteröimättömien toimijoiden sisällyttämiseen edunsaajiin; naisten ja lasten sekä siirtolaisten ja vähemmistöjen suojeluun; tietojen saatavuuteen sekä toimiin, joilla tuetaan demokraattisia prosesseja.

Haluan kommentoida lyhyesti kiistanalaisimpia kohtia. Vaalitarkkailutehtäviä koskevasta ylärajasta totean toivoneeni, että komissio ja neuvosto sitoutuisivat asiaan lujemmin kuin laatimalla asiakirjaan liitetyn julkilausuman, mutta tässä istuntosalissa esitettyjen huomioiden jälkeen toivon, että tätä ylärajaa kunnioitetaan ehdottomasti. Jäsennetystä vuoropuhelusta totean, että neuvosto ja komissio ovat osoittaneet hyvin vähän halukkuutta parantaa menettelytapoja tältä osin. On kuitenkin huomionarvoista, ettei komission kirje ole osoitettu ainoastaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle vaan myös kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtajalle, mikä on välineen oikeusperustan (perustamissopimuksen 179 artiklan 1 kohta) ja parlamentin työjärjestyksen (liite VI) mukaista.

Poliittisten toimijoiden osalta totean arvostavani jäsen McMillan-Scottin huolenaiheita, ja vaikkei valiokuntani ole antanut selvää lausuntoa asiasta, en näe estettä hänen pyyntönsä tukemiselle, jos sen toteuttaminen on mahdollista. Jos näin ei ole, aion pohtia kollegojeni kanssa äskettäisten tapahtumien perusteella, onko järkevää pysäyttää prosessi nyt, kun tärkeimmistä kohdista on päästy kovalla työllä kompromissiratkaisuun, jotta sopimus voitaisiin solmia ensimmäisessä käsittelyssä aikana ja jotta väline voitaisiin ottaa käyttöön tammikuussa 2007.

  Albert Jan Maat (PPE-DE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää lämpimästi molempia esittelijöitä, jäsen McMillan-Scottia ja jäsen Flautrea, tavasta, jolla he ovat hyväksyneet budjettivaliokunnan suositukset.

Budjettivaliokunta pitää tärkeänä kahta asiaa: tilivelvollisuutta ja kautta 2007–2013 koskevaa rahoituskehystä. Tätä välinettä varten on varattu 1,103 miljoonaa euroa, ja valiokuntamme toivoo, että parlamenttimme voi valvoa, miten varat käytetään.

Toiseksi parlamentin oikeuksia tällä alueella on suojeltava, mikä koskee sekä sen kuulemista että politiikan täytäntöönpanoa, joka on komission julkilausuman mukaan alistettava terveelle demokraattiselle valvonnalle. Siksi olemme tyytyväisiä, että tämän ehdotuksen hyväksyivät paitsi esittelijät myös ulkoasiainvaliokunta.

Budjettivaliokunnalle on myös hyvin tärkeää, että varoja ovat saatavilla muista merkittävistä välineistä paitsi kehitysyhteistyöhön myös naapurikumppanuuksiin ja liittymiseen valmisteluun.

Jos näin tapahtuu ja välinettä käytetään tällä tavoin, olen vakuuttunut, että kun keskustelemme tästä ohjelmasta viiden vuoden kuluttua talousarvion valvontavaliokunnassa, myönnämme vastuuvapauden tällä alalla.

  Teresa Riera Madurell (PSE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, me naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa olemme tyytyväisiä kaikkiin parlamentin toimiin sen varmistamiseksi, että voimme tänään keskustella tästä erityisestä välineestä, jonka tarkoituksena on demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Tehdessämme tärkeää työtä välineiden ja menettelytapojen yksinkertaistamiseksi ulkoisten toimien alalla pidämme erittäin tärkeänä, että meillä on työkalu, jonka ensisijaisena tarkoituksena on kansalaisyhteiskunnan tukeminen – niiden tukeminen, jotka työskentelevät saavuttaakseen demokratian ja tuodakseen paremman elämän jokaisen ulottuville.

Hyvät kollegat, tässä yhteydessä haluan painottaa, että naisten rooli on keskeinen puolustettaessa perusvapauksia.

Me valiokunnassa olemme tehneet töitä varmistaaksemme, että tällä välineellä tuetaan tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää naisten ja lasten oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa kansainvälisellä tasolla sekä miljardien naisten päivittäin kokeman syrjinnän torjuntaa.

Pitäisimme hyvänä uutisena, jos tämä asetus hyväksyttäisiin ensimmäisessä käsittelyssä, jolloin se voisi tulla voimaan vuonna 2007. Erityisen tärkeää tämä olisi, koska vuosi 2007 on nimetty virallisesti Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi.

  Michael Gahler, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, on hyvä, että saamme tämän välineen. On oikein ja kohtuullista, että vastustamme itsevaltiaiden ja diktaattorien tahtoa sekä puolustamme ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja näin ollen myös demokraattisia poliittisia ryhmittymiä kyseisissä maissa. Kuvitelkaa, jos me, demokraatit, eläisimme Itä-Euroopassa eikä muuri olisi vielä murtunut ja jos meidän salaisesti järjestäytyneiltä ryhmittymiltämme kiellettäisiin lännen tuki juuri tällä perusteella.

Loppujen lopuksi yritämme vain antaa komissiolle mahdollisimman paljon joustovaraa käytännössä. Virkamiehiä, jotka ovat varovaisia myöntämään tukea poliittisille ryhmittymille, joita ei ole erityisesti nimetty, on rohkaistava myöntämään sitä, jos todellinen tilanne tätä edellyttää. Kyse ei ole ensisijaisesti puoluerahoituksesta, joten pyydän, ettei neuvosto rajoita keskustelua siihen.

Emme voi kuitenkaan olla puolueettomia Valko-Venäjän kaltaisten maiden kohdalla, sillä ottamalla etäisyyttä kaikkiin poliittisiin puolueisiin tukisimme lopulta Lukašenkaa ja hänen kaltaisiaan.

  Elena Valenciano Martínez-Orozco, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisen keskustelun aihe on elintärkeä niille miljoonille ihmisille, jotka asettuvat vaaraan puolustaessaan vapauksia ja ihmisoikeuksia. Eurooppalainen ihmisoikeus- ja demokratia-aloite on ollut ennen kaikkea Euroopan parlamentin saavutus. Siihen ei ole kuitenkaan päästy helpolla.

Olemme aina väittäneet, että jos haluamme todella sisällyttää Euroopan unionin arvot ulkopolitiikkamme, sen avulla on työskenneltävä nimenomaan ihmisoikeuksien puolesta – oikeuksien, joita me kaikki vakuutamme puolustavamme.

Nyt meillä on tämä väline: meillä on arvokas työkalu ihmisoikeuksien puolustajille ja kaikille toimijoille, jotka pyrkivät edistämään demokratiaa, perusvapauksia ja oikeudenmukaisuutta. Nyt meillä on tämä väline. Kuten jäsen Flautre totesi, teksti sisältää tarpeeksi yksityiskohtaisen määritelmän toimijoista, jotka voivat hyödyntää välinettä. Määritelmä on niin yksityiskohtainen, ettei välineen täytäntöönpanoa koskevalla viivytystaistelulla ole oikeutusta. Se vain tekisi tyhjiksi monien odotukset ja toiveet.

Me sosialidemokraatit olisimme halunneet sisällyttää tekstiin myös selkeän viittauksen konfliktien ehkäisyyn, sillä se on rauhan ja demokraattisen kehityksen edellytys. Yksimielisyyden nimissä ja koska ehdotuksen hyväksyminen on välttämätöntä, hyväksymme komission ja neuvoston kanssa saavutetun yhteisymmärryksen. Tämän vuoksi ryhmäni ei esitä lainkaan tarkistuksia. Toivon, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä osoittaa samanlaista vastuullisuutta. Emme saa jättää tämän välineen esitaistelijoita pulaan.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisat komission jäsenet, tämä väline on Euroopan unionin keino myötävaikuttaa demokratian ja ihmisoikeuksien kehitykseen maailmanlaajuisesti. Pidän saavuttamaamme kompromissia kokonaisuudessaan tyydyttävänä, koska siinä on otettu huomioon elintärkeitä näkökohtia. Esittelijämme sekä neuvoston ja komission puheenjohtajat ansaitsevat tästä kaiken kunnian.

Olen tyytyväinen esimerkiksi siihen, että tukea voidaan antaa ilman kolmansien maiden hallitusten suostumusta ja että parlamentaarinen demokratia on mainittu erikseen, samoin kuin poliittinen moniarvoisuus ja demokraattinen poliittinen edustuksellisuus. Olen tyytyväinen myös siihen, että tekstissä viitataan riippumattomiin poliittisiin organisaatioihin.

Haluamatta tietenkään vähätellä ihmisoikeuksia sinänsä – todellakin päinvastoin – haluan painottaa, että poliittisilla puolueilla on ratkaiseva merkitys jokaisessa demokraattisessa prosessissa. Demokratiassa vaalit ovat välttämättömiä, mutta eivät yksin riitä. Jos demokratiasta halutaan kestävää, tarvitaan tehokkaita ja demokraattisia poliittisia puolueita varmistamaan, että keskustelua voidaan käydä sekä puolueiden kesken että kansalaisten kanssa.

Puolueet toimivat aivan liian usein välikappaleena, jonka avulla henkilö, suku tai ryhmittymä voidaan saattaa valtaan tai pitää vallassa. Tämä on todellakin yksi tärkeimmistä syistä yleiseen epäluottamukseen puolueita kohtaan.

Kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta eivät kuitenkaan riitä takaamaan poliittista keskustelua ja hallinnon valvontaa.

Tämän vuoksi haluan pyytää neuvostoa ja komissiota jatkamaan työtään, jotta demokraattisten poliittisten ryhmittymien tukeminen – poikkeustapauksissa tietysti – on mahdollista tulevaisuudessa.

  Richard Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, aloitan toteamalla, että juuri parlamenttimme vaati erillistä oikeudellista välinettä ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseen. Kesti jonkin aikaa vakuuttaa ystävämme ja kollegamme sen tarpeellisuudesta, mutta tämäniltainen keskustelu osoittaa, että kyseessä on parlamentin voitto ja että päätös on ollut oikea.

Keskustelun pääkohdista totean olevani hyvin tyytyväinen siihen, mitä puheenjohtajavaltio Suomea edustava kollegamme totesi: kyseessä on ohjelma, joka mahdollistaa avunannon ilman asianomaisen hallituksen suostumusta.

Komission jäsenelle sanon, että olen hyvin ylpeä työstä, jota teemme vaalitarkkailun alalla. Uskon, että kyseessä on yksi vaikuttavimmista asioista, joissa olemme mukana. Yrityksemme rajoittaa sitä tarkoittaa vain, ettei se saisi olla pois ruohonjuuritason ihmisoikeusprojektien rahoituksesta. Molemmat ovat tärkeitä.

Itse esitin esimerkiksi tarkistuksen, jonka tarkoituksena on tukea parlamentaarista demokratiaa tapauksissa, joissa sitä yritetään tukahduttaa. Samalla on varmistettava, että tämän välineen menot ovat täydentäviä eivätkä ole pois pääohjelmissa tehtävästä ihmisoikeustyöstä. Sovellusalan yhteydessä on viitattava erityisesti perustyönormeihin, yritysten sosiaalisen vastuuseen, vammaisten ihmisoikeuksiin ja oikeussuojan saatavuuteen. Haluan kiittää yhteisesittelijöitä näiden tarkistusten tukemisesta. Kiitän myös puheenjohtajaa ja komissiota heidän yleisestä joustavuudestaan parlamentin tarkistusten suhteen.

Tänä iltana olemme keskustelleet lakitekstien yksityiskohdista. Me tässä parlamentissa ymmärrämme, kuinka tärkeää Euroopan unionin tehokkuuden varmistaminen on. Tärkein poliittinen viesti, joka meidän on annettava, on kuitenkin se, että siinä missä parlamenttimme on perustanut oman ihmisoikeuksien alivaliokunnan, unioni on perustamassa riippumatonta ihmisoikeus- ja demokratiavälinettä. Samalla kun YK pyrkii lisäämään ihmisoikeuksien painoarvoa ja merkitystä, me Euroopan unionissa pyrimme auttamaan sorron, epäoikeudenmukaisuuden ja vainojen uhreja ja niitä, jotka puolustavat näitä uhreja eri puolilla maailmaa.

  Kader Arif (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat, meidän on oltava ylpeitä Euroopan unionista, kun tarkastelemme sen toimia demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Nämä yhteiset arvot tekevät unionista yhden maailman merkittävimmistä toimijoista tällä alalla. Tämän loppumattoman kamppailun jatkuessa oli välttämätöntä uudistaa vanhaa välinettä ja parantaa näin sen tehokkuutta. Esittelijöiden Flautren ja McMillan-Scottin taisteluhalun ansiosta meillä on luonnos, jolla asioita viedään todellakin eteenpäin. Kiitän molempia esittelijöitä.

Tämän välineen merkityksen kannalta on sopivaa, että siitä halutaan kunnianhimoinen, eikä siitä puutu kunnianhimoa viitattaessa maahanmuuttajien oikeuksiin ja siihen, että sen avulla demokratiaa ja ihmisoikeuksia voidaan edistää ilman asianomaisen hallituksen suostumusta. Olen kuitenkin pahoillani, ettei neuvotteluissa päädytty laajentamaan välinettä konfliktien ehkäisyyn. Lisäksi pidän puutteena sitä, että vaikka parlamentin osallistumista valvontaan lisättiin, neuvosto ei suostunut virallistamaan näiden kahden toimielimen välisiä suhteita tällä alalla.

Lopuksi totean, että tämän välineen tehokkuus riippuu sen säännöllisestä arvioinnista ja tarkistamisesta. Parlamentin on tehtävä oma osansa tässä prosessissa, sillä uskon, että Euroopan unioni, jonka aseina ovat arvot, taistelee sellaisen maailman puolesta, jossa ei tarvitse pelätä.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän tämän neuvottelun kommenteista. Kävi hyvin selväksi, että on keskinäisen edun mukaista tehdä päätöksiä tämän välineen suhteen, jotta Euroopan unionin apu demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi voi jatkua ja kasvaa ensi vuodesta

Haluan vielä kerran painottaa, että tämän keskustelun kompromissiehdotus on oikeutettu. Se mahdollistaa avun takaamisen jopa poliittisille ryhmittymille, joita parlamentti pitää niin kovin tärkeinä.

Vakavasti puhuen, sanon nyt viimeisen kerran, että toivon pääsevämme päätökseen, ja mielellään jo hyvin pian. Kuten keskustelussa mainittiin, tämä väline on pitkälti Euroopan parlamentin massiivisen vaikutuksen ansiota. Sen merkittävä rooli on todisteena tässä asetustekstissä. Tärkeintä on kuitenkin, että meidän täytyy olla valmiita tekemään kompromisseja asioissa, joissa jäsenmaat ja parlamentti jakavat päätösvallan. Muussa tapauksessa, päätöksiä ei saada aikaan.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan puheenvuoroni kiittämällä paitsi keskustelusta myös useista neuvotteluistunnoista, joiden tuloksena pääsimme lopulta hyvään kompromissiin. Matkamme on ollut pitkä, ja tiellämme oli alusta alkaen suuri määrä erimielisyyksiä tavoitteista ja soveltamisalasta. Soveltamisalaa laajennettiin parlamentin ehdotuksesta huomattavasti, ja vaatimuksista tehtiin entistäkin yksityiskohtaisempia. Erityisesti tämä koski kansallisten parlamenttien kuulemista ja uusia toimia ihmisoikeuksien puolestapuhujien tukemiseksi. Niin kutsutut tapauskohtaiset toimenpiteet ovat kuitenkin edelleen mahdollisia.

Poliittisista puolueista totean, että asetusten soveltamisalassa on todettu aivan selvästi, että välineellä edistetään poliittista moniarvoisuutta, demokraattista poliittista edustuksellisuutta ja demokraattista uudistusprosessia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Kuten on jo korostettu, tekstiin on sisällytetty selkeä viittaus myös riippumattomiin poliittisiin toimijoihin ja parlamentaarisiin elimiin kumppaneina, jotka osallistuvat demokratian kehittämistoimien täytäntöönpanoon. Tästä seuraa, että demokratian edistämisvälineen täytäntöönpanossa voidaan hyödyntää ennen kaikkea poliittisia keinoja, mitä me kaikki käsittääkseni haluamme.

Sallinette minun siis todeta, että tämä uusi asetusluonnos, josta on neuvoteltu todella tiiviisti, ansaitsee teidän tukenne – ainakin uskon niin.

Lopuksi haluan vielä korostaa, että tämä on viimeinen tänään käsittelemistämme rahoitusvälineistä. Muiden välineiden osalta olemme mielestäni onnistuneet saavuttamaan hyviä ja kestäviä ratkaisuja, ja meidän on varmistettava, että demokratia- ja ihmisoikeusväline voidaan panna täytäntöön määräpäivänä 1. tammikuuta 2007. Olemme nimittäin yrittäneet joustaa niin paljon kuin olosuhteet vaativat.

  Puhemies. Kiitoksia, arvoisa komission jäsen. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan joulukuussa.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Marianne Mikko (PSE). – (ET) Kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten mekanismien kehittäminen kaikkialla maailmassa, erityisesti Euroopan unionin lähialueilla, on elintärkeää unionin oman vakauden kannalta. Meidän on autettava ratkaisemaan ongelmat paikan päällä, jotta voimme ehkäistä poliittisten ja taloudellisten pakolaisten tulvan. Kansalaisyhteiskunnan vastustajat ovat käyttäneet hyväkseen byrokratiamme joustamattomuutta ja kritisoineet ohjelmiin liittyvien asiakirjojen orjallista noudattamista.

Viime aikoina Venäjän viranomaiset ovat riistäneet oikeusperustan monelta kansainväliseltä järjestöltä. Nykyisten sääntöjen mukaan emme voi enää rahoittaa näitä järjestöjä. Saman ongelma koskee separatistista Transnistriaa, jota johtava nukkehallitus on Kremlin innokas oppilas.

Mietinnössä tehdään ainoa mahdollinen johtopäätös: meidän on oltava nykyistä joustavampia. Meidän on kyettävä reagoimaan nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä rahoittamaan odottamattomia toimia ja järjestöjä, joita hallitukset eivät hyväksy. Tarpeen vaatiessa meidän on pystyttävä jopa peittämään jälkemme.

Tällainen joustavuus edellyttää myös hyvää valvontaa. Siksi kannatan voimakkaasti parlamentin aiempaa aktiivisempaa osallistumista valvontaan.

(Istunto keskeytettiin klo 20.20 ja sitä jatkettiin klo 21.00)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA