Posėdžio stenograma

Trečiadienis, 2006 m. lapkričio 29 d. - Briuselis

16. Finansinė priemonė, skirta skatinti demokratiją ir pagarbą žmogaus teisėms visame pasaulyje (diskusijos)

  Předseda. Dalším bodem je zpráva, kterou předložili Hélène Flautre a Edward McMillan-Scott za Výbor pro zahraniční věci o návrhu nařízení Evropského parlamentu a Rady o zřízení nástroje pro financování podpory demokracie a lidských práv na celém světě (evropský nástroj pro demokracii a lidská práva) (KOM(2006)0354 - C6-0206/2006 - 2006/0116(COD)) (A6-0376/2006).

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta.

Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä.

Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi.

Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset.

Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua.

Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta.

Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa.

Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu.

Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä.

Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä.

Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy.

Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille.

Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä.

Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle.

Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian.

  Benita Ferrero-Waldner, Mitglied der Kommission. Herr Präsident, verehrte Damen und Herren Abgeordnete! Ich wollte mich kurz fassen, um diese Debatte noch abschließen lassen zu können. Dieses Finanzierungsinstrument ist tatsächlich ein gewichtiger Schlussstein in dieser umfassenden Reform des Systems der Auslandshilfe der Gemeinschaft. Es ist mir eine große Genugtuung, dass es in relativ kurzer Zeit gelungen ist, einen gemeinsamen Verordnungstext über Menschenrechte und Demokratie zu finden. Ich denke, dass dieses Instrument in exemplarischer Weise das uneingeschränkte Bekenntnis der Europäischen Union zu Demokratie und Menschenrechten als wesentliches Element der Außenbeziehungen anspricht.

Für uns als Kommission ist das Europäische Parlament ein eminent wichtiger Partner. Wir stehen daher ohne jegliche Einschränkung zu unserer Erklärung zur demokratischen Kontrolle und Kohärenz der Maßnahmen im Außenbereich. Wir werden daher regelmäßig einen Dialog mit dem Parlament führen. In besonders prekären Menschenrechts- und Demokratiesituationen, die ein rasches Handeln der Gemeinschaft verlangen, schlage ich kurzfristig anberaumte Gespräche auch mit einer kleinen Gruppe von Abgeordneten vor, die die zuständigen Parlamentsausschüsse vertreten.

Die Ratspräsidentschaft hat ja gerade ausgeführt, dass sie hier lange Verhandlungen geführt und dass sie in diesen Verhandlungen einen Kompromissvorschlag erarbeitet hat, der nach unserer Einschätzung einen umfassenden Ausgleich der an dieses neue Finanzierungsinstrument gestellten Erwartungen darstellt. Zahlreiche Parlamentsvorschläge – das möchte ich auch betonen – finden sich absolut darin wieder, die die vorbehaltlose Unterstützung auch der Kommission finden. Da geht es um den demokratischen Reformprozess ebenso wie um den umfassenden Schutz der Menschenrechte. Man stellt sich stärker auf die Unterstützung und den Schutz der Menschenrechtsverteidiger ein, ohne aber die Opfer von Folter und Misshandlung zu vernachlässigen. Weiterhin wird damit eine besondere Grundlage für die erfolgreiche Wahlbeobachtung geschaffen – für die ich sehr dankbar bin –, ohne die zur Verfügung stehenden Mittel unverhältnismäßig in Anspruch zu nehmen.

Ich kann dieses Instrument und die größere Flexibilität nur begrüßen, die nun auch schnelle Orientierung und schnelle Reaktionsfähigkeit ermöglicht. Wir werden uns in dieser Hinsicht besonders darum kümmern, dass individuelle Personen, aber auch rechtsfähige und nicht rechtsfähige Vereinigungen angesprochen werden können. Wir werden alle Mittel ausschöpfen, die sich auf der Grundlage der Haushaltsordnung und der dazu ergangenen Ausführungsregelungen bieten, um flexibel zu sein.

Ich stimme den Vorschlägen des Parlaments zu, in den Erwägungsgründen einerseits stärker auf den besonderen Charakter der Unterstützung unabhängig von der Zustimmung staatlicher Stellen einzugehen, aber auch darauf hinzuweisen, dass zum Beispiel die Rechte von Migranten, Asylbewerbern und innerstaatlich vertriebenen Personen als von dem Instrument erfasst angesehen werden sollen.

Ich sehe, ebenso wie der Rat, leider keinen Spielraum für die Einbeziehung von politischen Parteien und politischen Bewegungen als unmittelbar Begünstigte von finanziellen Zuwendungen. Ich glaube, die Ratspräsidentschaft und das Parlament – unterstützt von uns, von der Kommission – sind nach längerer Diskussion zu einem sehr guten Kompromiss gekommen, der darin besteht, nationale Parlamente in den Kreis der potenziellen Auslandshilfeempfänger einzubeziehen. Ich sehe das insofern als sachlich gerechtfertigt an, als sich die Zielsetzungen des Instruments eben auf die Schaffung, Förderung und Stärkung partizipatorischer und repräsentativer sowie auch parlamentarischer Demokratie und der entsprechenden Demokratisierungsprozesse erstrecken. Auch die allfällige Finanzierung von Stiftungen als Möglichkeit der Überbrückung unserer Schwierigkeiten könnte ich mir vorstellen.

Das Wichtigste war für uns bisher, dass wir auch als Kommission in der Gemeinschaftshilfe neutral und unparteilich sein konnten. Das hat uns einen großen Vorteil verschafft, und das müssen wir auch in Zukunft beibehalten. Darin liegen die große Akzeptanz und das Potenzial unserer Hilfe in Drittstaaten. Daher sollten wir auch hier nicht davon abweichen.

  Hélène Flautre (Verts/ALE), co rapporteur. – Monsieur le Président, chers collègues, depuis le mois de septembre, mon corapporteur et moi-même négocions avec le Conseil et la Commission afin de faire valoir la position du Parlement sur l'instrument financier européen pour la promotion de la démocratie et des droits de l'homme dans le monde. Les négociations sont aujourd'hui closes et, comme cela vient d'être dit, le Conseil a adopté la semaine dernière une position commune basée sur un texte de compromis. Ce texte, que nous avons en grande partie déjà introduit sous forme d'amendements, reprend la majeure partie des demandes du Parlement. Il stipule que l'utilisation de cet instrument ne requiert pas l'accord des gouvernements des États tiers. Il permet le financement d'organisations non enregistrées. Il inclut un mécanisme flexible de soutien direct aux défenseurs des droits de l'homme menacés. Ce nouveau mécanisme devrait permettre d'augmenter considérablement l'efficacité de notre action en faveur de la protection de ceux qui œuvrent pour les libertés.

Le compromis contient également un volet entier lié à la promotion de la démocratie, des processus démocratiques et de la démocratie parlementaire. Les fondations politiques mais aussi les parlements nationaux, et c'est là un élément introduit par notre Parlement, sont explicitement mentionnés parmi les acteurs éligibles. Le volet lié à la protection des droits de l'homme reprend également la quasi-totalité des demandes du Parlement, à l'exception de références explicites à la lutte contre l'impunité et à la prévention des conflits. En revanche, les droits des personnes handicapées, la responsabilité sociale des entreprises, la lutte contre les violences faites aux femmes et bien d'autres ont été intégrés.

Le Parlement a par ailleurs obtenu la mise en place d'un mécanisme approfondi de dialogue qui l'associe à l'élaboration des priorités stratégiques. Nous aurions souhaité qu'il figure dans le corps du texte mais le compromis obtenu est de le codifier par un échange de lettres.

Concernant une référence explicite aux groupes politiques démocratiques, le Conseil, comme cela vient d'être dit, considère qu'il s'agit là pour lui d'une ligne rouge. Il n'a donc pas été possible d'introduire de références explicites à leur soutien. Pour autant, une flexibilité permettant le financement, dans des cas dûment justifiés, d'autres acteurs a été introduite dans le texte. Ainsi, les groupes politiques, sans être explicitement mentionnés, pourront, dans certaines situations, être soutenus.

Pour conclure, Monsieur le Président, je souhaite insister sur le caractère unique de cet instrument. C'est le seul à financer des projets d'acteurs non étatiques sans nécessiter l'autorisation préalable de leur gouvernement. Il est également le seul instrument qui finance les missions d'observation électorale. C'est pourquoi retarder son adoption, et donc le financement de ces projets dans l'espoir vain d'introduire une référence explicite aux groupes politiques, serait un acte ni utile ni responsable. L'obstination, d'ailleurs, à vouloir le faire nous a déjà valu de perdre, à ce stade, le compromis atteint avec le Conseil concernant l'intégration du droit des migrants et des demandeurs d'asile.

Pour ces raisons, je vous invite, chers collègues, à conforter le compromis tel qu'il a été négocié avec le Conseil.

  Edward McMillan-Scott (PPE-DE), co-rapporteur. – Mr President, first of all I should like to thank Mrs Flautre for her very hard work and that of her staff in recent months in trying to bring this instrument to the point where we can adopt it by the end of this year. I would also like to thank the Commission and its staff, and the Council, for their work.

Both the Council and the Commission have worked very hard to try and achieve some sort of compromise on this instrument. I must say that, in general terms, the ambitions of the Chairman of the Human Rights Subcommittee, my co-rapporteur, have largely been met. I think on the question of human rights promotion, which represents universal values accepted worldwide, we now have an instrument which has the capacity and the flexibility to work effectively, primarily through civil society, and to achieve the goals of the European Union in its Treaty obligations towards human rights worldwide.

There is, however, a deficiency. As colleagues know, I was the original promoter and founding rapporteur of the European initiative back in 1992. It was aimed at the transformation of the ex-Soviet bloc and it looked primarily at the democratic process. In the world today we now face different challenges. I have spent some time this year going to countries which are ‘complex environments’, to use the terminology of the United Nations: China, Cuba and Russia. These are the challenges of today.

My question to Council and Commission – and since the Council has chosen to negotiate in public – is, why cannot we as a European Union avail ourselves of the same instruments that our Member State governments have given to the United Nations? I regard this as a great puzzle. During my recent visit to New York I spent some talk talking to the UNDP, which, in its handbook on dealing with political parties, says, ‘yet we have seen that the absence of strong, accountable and competent political parties that can represent positions and negotiate change, weakens the democratic process’. This is a parliament of political parties. Democracy cannot exist without competing political forces. So I just wonder whether the Council has lost its nerve. Faced with the challenges that we see to our east and to our south, is it really satisfactory that the European Union should not have the same capacity to involve itself in the political process, to reform countries where there is no democracy, that we have given to the United Nations?

I believe that the European Union should put its democracy money where its mouth is and include in the instrument a reference to supporting democratic political groups. That, in some countries, is the only way to effect change.

  Alessandro Battilocchio (NI), relatore per parere della commissione per lo sviluppo. – Signor Presidente, onorevoli colleghi, vorrei ringraziare i due relatori per la loro collaborazione che ha portato a presentare in commissione AFET un documento che già inglobava le istanze della DEVE. Esse si ritrovano anche nel documento del Consiglio, che ringrazio per il lavoro e per la flessibilità dimostrata durante questi mesi di negoziati, in particolare per la dimensione locale dello strumento, per rispondere ad esigenze specifiche di aree in difficoltà; la peculiarità dello strumento, che permette di agire anche indipendentemente dal consenso dei governi e delle autorità pubbliche; la trasparenza delle procedure e la coerenza con le altre politiche esterne europee; il campo di applicazione, quindi priorità alla società civile; accesso anche agli attori non registrati; tutela di donne e bambini, migranti, minoranze; accesso all'informazione e le azioni a sostegno dei processi democratici, sebbene la definizione finale del documento non sia pienamente soddisfacente.

Brevi commenti sui punti più controversi: per quanto riguarda il tetto massimo per le missioni di osservazione elettorale, avrei auspicato da parte di Commissione e Consiglio un impegno più forte di una dichiarazione in allegato ma mi auguro che, anche dopo quanto detto in questa sede, esso venga rigorosamente rispettato. Sul dialogo strutturato prendo atto della scarsa disponibilità di Consiglio e Commissione a migliorare le procedure in questo senso. E' comunque importante che almeno la lettera della Commissione sia indirizzata non solo al presidente della AFET ma anche alla presidenza della commissione sviluppo, coerentemente con la base giuridica dello strumento (articolo 179, primo comma, del trattato) e con il regolamento del Parlamento (allegato VI).

In relazione agli attori politici, capisco il collega McMillan-Scott e, nonostante la mia commissione non si sia pronunciata esplicitamente sull'argomento, non ho problemi a sostenere la sua richiesta, qualora esistano delle aperture. In caso contrario, valuterò con i colleghi, alla luce dei prossimi sviluppi, l'opportunità di bloccare il processo dopo che sono stati raggiunti, con molti sforzi, buoni compromessi sui punti principali, per riuscire a chiudere un accordo in prima lettura e permettere l'avvio dello strumento dal gennaio 2007.

  Albert Jan Maat (PPE-DE), Rapporteur voor advies van de Begrotings commissie. – Voorzitter, ik wil de beide rapporteurs, Edward McMillan-Scott en Hélène Flautre, hartelijk danken voor de wijze waarop zij de adviezen van de Begrotingscommissie overgenomen hebben.

Voor de Begrotingscommissie zijn twee zaken van belang. In de eerste plaats de comptabiliteit en het financiële kader 2007-2013. Er is 1.103 miljoen euro gereserveerd voor dit instrument en de Begrotingscommissie wil dat wij als Parlement erop kunnen toezien dat het geld wordt besteed.

Ten tweede moeten de rechten van het Europees Parlement op dit terrein worden gevrijwaard, zowel wat het overleg met het EP betreft, als wat de uitvoering van het beleid betreft, die overeenkomstig de verklaring van de Commissie moet gebeuren onder goede democratische controle. We zijn erg blij dat de Commissie buitenlandse zaken en ook de rapporteurs dit voorstel overgenomen hebben.

Daarnaast is het voor de Begrotingscommissie van groot belang dat er ook geld beschikbaar komt uit andere belangrijke instrumenten, voor ontwikkeling, maar ook voor partnerschappen met buurlanden en pretoetreding.

Als dat gebeurd, als dit instrument op die manier wordt gehanteerd, ben ik ervan overtuigd dat wij, wanneer wij over vijf jaar in de Commissie begrotingscontrole over dit programma spreken, op dit terrein kwijting zullen kunnen verlenen.

  Teresa Riera Madurell (PSE), Ponente de opinión de la Comisión de Derechos de la Mujer e Igualdad de Género. – Señor Presidente, desde la Comisión de Derechos de la Mujer e Igualdad de Género nos congratulamos por todos los esfuerzos realizados por el Parlamento para conseguir que, en el día de hoy, este instrumento específico para la promoción de la democracia y los derechos humanos se esté debatiendo en esta Cámara.

Dentro del importante ejercicio de simplificación de los instrumentos y procedimientos en materia de acción exterior, pensamos que es muy importante contar con una herramienta cuyo principal objetivo sea apoyar a la sociedad civil, apoyar a aquellas personas que trabajan para conseguir en democracia una vida más digna para todos y todas.

En este contexto, permítanme, Señorías, que resalte el papel de las mujeres como protagonistas de la defensa de los derechos fundamentales.

Desde nuestra comisión hemos trabajado para que, a través de este instrumento, se apoyen objetivos y medidas que promuevan los derechos de las mujeres, los niños y las niñas, la igualdad de género a nivel internacional y la lucha contra la discriminación que sufren diariamente millares de mujeres.

Aprobar este Reglamento en primera lectura, para que pueda entrar en funcionamiento en el año 2007, sería para nosotros una buena noticia, si además se tiene en cuenta que el año 2007 ha sido designado oficialmente como Año Europeo de la Igualdad de Oportunidades para Todos.

  Michael Gahler, im Namen der PPE-DE-Fraktion. – Herr Präsident! Es ist gut, dass wir dieses Instrument bekommen. Es steht uns gut an, uns auch gegen den Willen von Autokraten und Diktatoren für Menschenrechte und Demokratie einzusetzen und damit auch für demokratische politische Gruppen in den betreffenden Ländern. Stellen Sie sich vor, wir würden heute als Demokraten noch vor dem Mauerfall in Osteuropa leben, und unseren heimlich organisierten Gruppen würde eben mit diesem Argument die Unterstützung aus dem Westen verweigert.

Dabei geht es doch nur darum, der Kommission in der Praxis eine größtmögliche Flexibilität zuzubilligen. Und diejenigen Beamten, die ohne die ausdrückliche Nennung demokratischer politischer Gruppen Angst hätten, eine entsprechende Unterstützung zu bewilligen, sollen ermuntert werden, das zu tun, wenn es die konkreten Umstände erfordern. Es geht nicht in erster Linie um Parteienfinanzierung. Bitte verengen Sie die Diskussion im Rat nicht auf dieses Thema!

Aber in Ländern wie Weißrussland können wir auch nicht überparteilich sein, denn dann würden wir faktisch auch die Lukaschenkos dieser Welt überparteilich mitstützen müssen.

  Elena Valenciano Martínez-Orozco, en nombre del Grupo PSE. – Señor Presidente, lo que hoy debatimos aquí es, para miles de personas que se arriesgan en la defensa de las libertades y los derechos humanos, fundamental e, incluso, vital. El Instrumento Europeo para la Democracia y los Derechos Humanos es, sobre todo, un logro de este Parlamento. No ha sido nada fácil obtenerlo.

Siempre defendimos que para que una política exterior contemple realmente los valores de la Unión Europea debe trabajar expresamente en favor de los derechos humanos que todos decimos defender.

Ahora lo tenemos; tenemos una herramienta preciosa en manos de los defensores de los derechos humanos y de todos aquellos actores que trabajan a favor de la democracia, de las libertades fundamentales y de la justicia. Ya tenemos nuestro instrumento; contiene una definición lo suficientemente amplia sobre los actores que pueden beneficiarse de él —como ha explicado Hélène Flautre—; tanto, que no debería justificarse una batalla que alargase la puesta en marcha de este instrumento, frustrando muchas expectativas y esperanzas.

Los socialistas también habríamos preferido una inclusión clara del concepto de «prevención de conflictos», porque es una condición previa para la paz y el desarrollo democrático. Sin embargo, aceptamos, en aras del acuerdo y de la necesidad de aprobar la propuesta, este consenso alcanzado con la Comisión y el Consejo. Mi Grupo no presentará, por ello, enmiendas. Espero el mismo grado de responsabilidad en el Grupo del PPE-DE. No defraudemos a los principales protagonistas de este instrumento.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, namens de ALDE-Fractie. – Voorzitter, Raadsvoorzitter, commissarissen, dit instrument wordt het vehikel waarmee de Europese Unie wereldwijd zal bijdragen tot democratie en mensenrechten. Het compromis dat wij hebben bereikt, stelt me in grote mate tevreden, omdat rekening is gehouden met essentiële punten en onze rapporteurs, alsmede de Raadsvoorzitter en de Commissievoorzitter verdienen hiervoor alle lof.

Zo ben ik tevreden dat bijstand kan worden gegeven zonder de instemming van de overheden van derde landen, dat parlementaire democratie uitdrukkelijk is vermeld, net zoals trouwens politiek pluralisme en democratische politieke vertegenwoordiging. Tenslotte ben ik tevreden dat onafhankelijke politieke stichtingen ook worden vermeld.

Collega's, ik wil het belang van de mensenrechten op zich natuurlijk niet minimaliseren, wel integendeel, maar tegelijk wil ik het absoluut cruciale belang van politieke partijen in elk democratiseringsproces te onderstrepen. Verkiezingen zijn in een democratie onontbeerlijk, maar zij volstaan niet. Om een democratie duurzaam te maken, zijn goed werkende democratische politieke partijen nodig, opdat een debat kan worden gevoerd, niet enkel onder de partijen, maar ook met het publiek.

Al te dikwijls fungeren partijen slechts als vehikel om een bepaalde figuur, een clan of een groep aan de macht te brengen of te houden. Dat is trouwens een van de hoofdredenen waarom ze over het algemeen weinig vertrouwen genieten.

NGO's en de civiele maatschappij volstaan echter niet om een politiek debat en controle van het bestuur te garanderen.

Daarom wil ik graag aan Raad en Commissie vragen om alsnog een inspanning te doen, opdat ook steun aan democratische politieke groeperingen, vanzelfsprekend in uitzonderlijke omstandigheden, mogelijk wordt.

  Richard Howitt (PSE). – Mr President, let me begin by saying that it was this Parliament that insisted there should be a separate legal instrument for human rights and democracy. It took a while to convince our friends and colleagues of that, but tonight’s debate shows that it is a victory for Parliament, and the right decision was made.

On the key issues within the debate, I very much welcome what our Finnish Presidency colleague has said about this being a programme that delivers help without the consent of host governments.

To the Commissioner, I say I am very proud of the work that we do on electoral observation. I think it is one of the most effective things we are involved with. Our attempt to limit it is simply to say that it should not take money away from grassroots human rights projects. Both are important.

My own amendments tabled included support for parliamentary democracy where it is being suppressed, making sure that spending under this instrument is additional and not at the expense of human rights work within the mainstream programmes, and to give specific reference in the scope to core labour standards and corporate social responsibility, to the human rights of people with disabilities, and to access to justice. I should like to thank the corapporteurs for their support for these amendments, and the Council and the Commission for the flexibility they have shown as regards Parliament’s amendments as a whole.

Tonight we have been debating the detail of legal texts. In this House we understand how important that is to ensure the European Union is effective. However, the main political message we should give is that just as this Parliament has established its own subcommittee on human rights, this Union is establishing an independent human rights and democracy instrument, because at the same time as the United Nations is elevating the status and role of human rights, so are we in the European Union, to help the victims of oppression, injustice and persecution, and those who defend them right around this world.

  Kader Arif (PSE). – Monsieur le Président, Madame le Commissaire, chers collègues, il faut tirer fierté d'être membre de l'Union européenne quand on voit son action en matière de promotion de la démocratie et des droits de l'homme. Ces valeurs communes font de l'Union un acteur primordial sur la scène internationale autour de ces questions. Il était indispensable, dans ce combat permanent, de réformer l'ancien instrument pour lui donner une plus grande efficacité. C'est grâce à la pugnacité des rapporteurs, Mme Flautre et M. McMillan-Scott, que je félicite, que nous avons devant nous un texte présentant de réelles avancées.

S'agissant d'un instrument important, il se devait d'être ambitieux. C'est le cas, précisément, des références aux droits des migrants et à la possibilité offerte de passer outre l'aval des pays tiers pour promouvoir démocratie et droits de l'homme. Je regrette cependant que les négociations n'aient pas permis d'étendre le champ d'application de cet instrument à la prévention des conflits. En outre, malgré une implication plus forte du Parlement dans le suivi, le refus du Conseil de formaliser les relations entre les deux institutions sur ce sujet est un manque.

Pour conclure, l'efficacité se jouera sur une évaluation régulière de cet instrument et sur sa révision: le Parlement devra y prendre toute sa place car je crois que c'est un combat de l'Europe des valeurs pour un monde sans peur.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitoksia niistä kommenteista, joita tämän keskustelun aikana on kuultu. On tullut hyvin selväksi, että on meidän yhteisen etumme mukaista saada päätökset tästä instrumentista aikaan niin, että Euroopan unionin tuki demokratia- ja ihmisoikeuskehitykselle voi jatkua ja vahvistua ensi vuoden alusta lähtien.

Vielä kerran korostaisin, että tämä käsittelyssä oleva kompromissiesitys on mahdollistava esitys. Se mahdollistaa tuen antamisen myös sellaisille poliittisille ryhmille, joita parlamentti on pitänyt hyvin tärkeinä.

Esitän vielä kerran vakavan toivomuksen, että päästäisiin päätöksentekoon, ja päästäisiin mieluiten melko pian. Kuten keskustelussa on tullut esille, tämä instrumentti on hyvin pitkälti Euroopan parlamentin voimakkaan vaikutuksen tulos. Tämän asetuksen tekstissä näkyy Euroopan parlamentin voimakas rooli. Meidän täytyy kuitenkin viime kädessä olla valmiita myös kompromisseihin asioissa, joissa jäsenvaltioiden ja parlamentin välillä on yhteinen päätösmenettely. Muussa tapauksessa päätöksiä ei saada aikaan.

  Benita Ferrero-Waldner, Mitglied der Kommission. Herr Präsident, verehrte Damen und Herren! Zunächst möchte ich mich noch einmal bedanken, sowohl für die Diskussion als auch für die vielen Verhandlungen, in denen wir schließlich doch zu einem guten Kompromiss gekommen sind. Wir sind einen weiten Weg gegangen, und es hat von Anfang an große Einigkeit über die Ziele und den Umfang gegeben. Auf Vorschlag des Europäischen Parlaments wurde dann der Umfang wesentlich ausgeweitet und sogar noch stärker im Detail geregelt, vor allem was die Einbeziehung der nationalen Parlamente und auch was neue Maßnahmen für Menschenrechtsverteidiger betrifft. Aber auch so genannte Ad-hoc-Maßnahmen sind möglich.

Zur Frage der politischen Parteien möchte ich sagen, dass der Anwendungsbereich der Verordnung ganz ausdrücklich vorsieht, den politischen Pluralismus, die demokratische politische Repräsentation und demokratische Reformprozesse auf lokaler, regionaler und nationaler Ebene zu unterstützen. Und es ist, wie schon betont, auch ausdrücklich vorgesehen, dass unabhängige politische Stiftungen sowie parlamentarische Gremien als Partner bei der Umsetzung von Förderungsmaßnahmen zur Demokratieentwicklung mitwirken werden. Das Instrument wird also gerade im Demokratiebereich wirklich eminent politisch eingesetzt werden können, und das, glaube ich, wollten wir doch alle erreichen.

Daher möchte ich sagen, dass der vor uns liegende Text einer neuen Verordnung, der Gegenstand wirklich intensiver Verhandlungen war, es meiner Ansicht nach verdient, vom Parlament voll unterstützt zu werden.

Ich möchte abschließend noch einmal darauf hinweisen, dass dies ja das letzte der Finanzinstrumente im Außenbereich ist, das uns heute vorliegt. Ich glaube, wir haben bei allen übrigen ebenfalls tragbare, gute Lösungen gefunden. Wir sollten deshalb auch darauf achten, dass wir das Demokratie- und Menschenrechtsinstrument rechtzeitig ab dem 1. Jänner 2007 anwenden können. Wir haben versucht, die nötige Flexibilität aufzubringen.

  President. Thank you, Commissioner. That concludes the debate.

The vote will be in December.

Written statements (Rule 142)

  Marianne Mikko (PSE). – Kodanikuühiskonna ja demokraatlike mehhanismide areng kogu maailmas ja eriti Euroopa Liidu naabruses on hindamatu tähtsusega Euroopa enese stabiilsusele. Me peame aitama võita probleeme koha peal, selle asemel, et uppuda poliitiliste ja majanduspõgenike tulva. Kodanikuühiskonna vastased on ära kasutanud meie bürokraatlikku paindumatust, programmidokumentides näpuga järje ajamist.

Hiljuti võtsid Venemaa võimud seadusliku eksistentsi aluse mitmetelt rahvusvahelistelt organisatsioonidelt. Seniste reeglite kohaselt ei saa me neid organisatsioone enam rahastada. Sama probleemi ees seisame separatistlikus Transnistrias, mille nukurežiim on Kremli püüdlik õpilane.

Raport teeb ainuõige järelduse – me peame muutuma paindlikumaks. Me peame olema võimelised reageerima kiiresti ning adekvaatselt, rahastama ettenägematuid meetmeid ja organisatsioone, millel puudub valitsuste heakskiit. Vajadusel rahastama isegi varjates oma jälgi.

Selline paindlikkus eeldab ka head järelevalvet. Seepärast toetan ma südamest Euroopa Parlamendi suuremat kaasatust järelevalvesse.

(The sitting was suspended at 8.20 p.m. and resumed at 9 p.m.)

PRÉSIDENCE DE M. GÉRARD ONESTA
Vice-président