Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 29. marraskuuta 2006 - Bryssel

18. EY:n ja Euratomin seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpano (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksesta toiseen käsittelyyn (A6-0392/2006) neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) [12032/2/2006 – C6-0318/2006 – 2005/0043(COD)] (Esittelijä: Buzek);

- Busquinin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0304/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) [KOM(2005)0705 – C6-0005/2006 – 2005/0277(COD)];

- Laperrouzen laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0305/2006) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euratom) säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) [KOM(2006)0042 - C6-0080/2006 - 2006/0014(CNS)];

- Pirillin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0360/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Ihmiset" [KOM(2005)0442 – C6-0383/2005 – 2005/0187(CNS)];

- Nieblerin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0369/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Ideat" [KOM(2005)0441 – C6-0382/2005 – 2005/0186(CNS)];

- Prodin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0371/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Valmiudet" [KOM(2005)0443 – C6-0384/2005 – 2005/0188(CNS)];

- Riera Madurellin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0379/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Yhteistyö" [KOM(2005)0440 – C6-0381/2005 – 2005/0185(CNS)];

- Hammerstein Mintzin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0335/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan yhteisön seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007–2013) [KOM(2005)0439 – C6-0380/2005 – 2005/0184(CNS)];

- Casparyn laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0357/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännessä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa (2007–2011) [KOM(2005)0444 – C6-0385/2005 – 2005/0189(CNS)] ja

- Guidonin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0333/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta

[KOM(2005)0445 – C6-0386/2005 – 2005/0190(CNS)].

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, arvoisa ministeri Lehtomäki, tämä ilta ja huominen keskipäivä ovat tärkeitä hetkiä Euroopalle ja eurooppalaiselle tieteelle. Arvoisat parlamentin jäsenet, huomisessa äänestyksessä osoitatte, että Euroopan unionin tutkimustoiminta voi hyvin ja että siinä on potkua.

Olemme yhdessä tehneet kovasti työtä kuluneen vuoden aikana, jotta eurooppalaiset tutkijat voisivat aloittaa työnsä ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla olosuhteet, jotka uusi puiteohjelma heille tarjoaa.

Olemme yhdessä onnistuneet laatimaan puiteohjelman, joka vastaa alussa asettamiamme tavoitteita: se on kunnianhimoinen ja korkealaatuinen, siinä on jatkuvuus sekä uudet asiat hyvin tasapainossa ja se toimii hyvänä perustana yksinkertaistetuille säännöille ja menettelyille.

Lisäksi saimme seitsemännen puiteohjelman ennen kaikkea ajoissa valmiiksi.

Onnistuimme siinä huolimatta joistakin vaikeuksista, joista voidaan mainita esimerkiksi rahoitusnäkymien myöhäinen hyväksyminen sekä arkaluonteisista eettisistä kysymyksistä käyty vilkas keskustelu.

Onnistuimme, koska olemme kaikki erittäin vakuuttuneita siitä, että yhteistyö tutkimusalalla on keskeisen tärkeä asia sellaisessa menestyksekkäässä tietoyhteiskunnassa, jollaisen me haluamme Euroopan unioniin luoda. Haluamme luoda unionin, joka synnyttää kasvua, työpaikkoja sekä hyvät elinolot.

Kunnianhimoisen seitsemännen puiteohjelman oikea-aikainen hyväksyminen lähettää selkeän viestin tiedemaailmalle, teollisuudelle ja kansalaisille yleisesti ottaen.

Viesti on seuraavanlainen: älkäämme hukatko aikaa, työskennelkäämme yhdessä ja hyödyntäkäämme Euroopan unionin erinomaiset mahdollisuudet.

Haluan kiittää niitä jäseniä, jotka ovat mahdollistaneet tämän kaiken: haluan kiittää seitsemännen puiteohjelman esittelijää jäsen Buzekia, osallistumissääntöjen esittelijää jäsen Busquinia ja Euratomin osallistumissääntöjen osalta jäsen Laperrouzea, seitsemän erityisohjelman esittelijää, jäsen Riera Madurellia Yhteistyö-ohjelman osalta, jäseniä Niebler ja Ehler Ideat-ohjelman osalta, jäsen Pirillia Ihmiset-ohjelman osalta, jäsen Prodia Valmiudet-ohjelman osalta, jäsen Guidonia Euratomia koskevan ohjelman osalta, jäsen Hammerstein Mintziä EY:n yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavan erityisohjelman osalta, jäsen Casparya Euratomin yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavan erityisohjelman osalta sekä lukuisia varjoesittelijöitä ja muita jäseniä, jotka ovat osallistuneet antaumuksellisesti ohjelmien suunnitteluun.

Yhteistyötämme on helpottanut suuresti jäsen Chichesterin taitavasti hoitama puheenjohtajuus. Opin häneltä paljon ja haluan kiittää häntä siitä.

Lisäksi haluan kiittää kaikkia ohjelmien suunnittelussa mukana olleita puheenjohtajavaltioita kovasta työstä ja hyvästä seurasta. Erityisesti haluan kiittää puheenjohtajavaltio Suomea sen rakentavasta roolista prosessin loppuvaiheessa.

Olemme kolmen toimielimen välisissä neuvotteluissa saavuttaneet vakaan ja laajan yhteisymmärryksen seitsemännestä puiteohjelmasta. Olemme edenneet siihen pisteeseen, että pidämme kutakin yksittäistä asiakirjaa osana yhtä ja samaa pakettia ja tällä tavalla varmistamme kokonaispaketin täyden poliittisen yhdenmukaisuuden.

Tunnette erittäin hyvin seitsemännen puiteohjelman ja sen sisällön. Tästä syystä tyydyn kommentoimaan vain joitakin keskeisiä asioita.

Aloitan jäsen Buzekin seitsemättä puiteohjelmaa koskevan mietinnön toisesta käsittelystä. Paljon on tehty työtä sellaisen tasapainoisen sopimuksen tekemiseksi, jonka kaikki kolme toimielintä voisivat hyväksyä. Haluan esittää sydämelliset kiitokset esittelijälle hänen avoimuudestaan ja hänen koko prosessin ajan tekemästään yhteistyöstä.

Komissio hyväksyy kaikki kolmenvälisten kokousten päätteeksi tehdyn sopimuksen kohdat. Erityisesti haluan mainita joitakin tärkeimmistä kysymyksistä, joissa me lopulta löysimme hyvän tasapainon.

Ensinnäkin haluan mainita Euroopan tutkimusneuvoston välivaiheen tarkastelun, sen tulevat päätökset, sen jäsenten nimittämisen ja sen hallinnolliset kulut. Komissio on myös esittänyt näitä asioita koskevan julkilausuman.

Toiseksi haluan mainita lisääntyneen panostuksen uusiutuviin energiavaroihin ja energiatehokkuuteen, joihin osoitetaan yli puolet energia-alalle budjetoiduista ensisijaisista määrärahoista Olen erityisen tyytyväinen siihen, kuinka paljon energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota aihekohtaisissa painopistealueissa. Komissio on esittänyt myös näitä asioita koskevan julkilausuman.

Kolmanneksi haluan mainita määrärahojen uudelleenjakamisen Yhteistyö-, Ideat- sekä Ihmiset-ohjelmien edistämiseksi ja Yhteistyö-ohjelman osalta määrärahojen uudelleenosoittamisen terveydenhuollon, energia-alan, yhteiskunta- ja taloustieteiden, humanististen tieteiden ja turvallisuusalan toimenpiteiden edistämiseksi.

Neljänneksi haluan mainita riskinjaon rahoitusvälineeseen tarkoitettujen varojen vapauttamisen kahdessa erässä.

Ihmisalkioiden kantasolututkimukseen myönnettävästä Euroopan unionin rahoituksesta olen sitä mieltä, että olemme päässeet sopimukseen tämän niin monta erilaista maata kattavan tutkimusohjelman erittäin vastuullisesta eettisestä kehyksestä. Eettinen kehys on jatkoa kuudennen puiteohjelman eettiselle kehykselle, joka on toiminut erinomaisesti käytännössä.

Komissio on laatinut eettistä kehystä koskevan laaja-alaisen julkilausuman, joka julkistetaan virallisessa lehdessä osana seitsemännen puiteohjelman kokonaispakettia. Komissio noudattaa täysin tätä julkilausumaa ja panee se tarkasti täytäntöön, ja pidän tätä julkilausumaa seitsemättä puiteohjelmaa koskevan sopimuksen kiinteänä osana.

Näin ollen komissio ei rahoita tutkimushankkeita, joihin sisältyy ihmisalkioiden tuhoamista, ei edes silloin, kun tarkoituksena on kantasolujen tuotanto. Tämän tutkimusalueen jättäminen unionin rahoituksen ulkopuolelle ei estä yhteisöä rahoittamasta seuraavia vaiheita, jotka koskevat ihmisalkioiden kantasoluja. Vaikka seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 6 artiklan 3 kohdassa puhutaan kantasolujen hankkimisesta, komissio ei rahoita sellaista kantasolujen hankkimista, joihin liittyy ihmisalkioiden tuhoamista.

Eettisessä sopimuksessa puhutaan varovaisesta ja vastuullisesta tasapainosta. Komissio vetoaa Euroopan parlamenttiin, ettei tämä vaarantaisi tätä tasapainoa lisätarkistuksilla.

Siirryn nyt seitsemään erityisohjelmaan, joissa vahvistetaan kahden tutkimuksen puiteohjelman yksityiskohdat.

Komission ehdotuksiin esitetyt muutokset koskivat pääasiassa hyväksyttyjen puiteohjelman säännösten siirtämistä erityisohjelmiin. Näiden muutosten jälkeen puheenjohtajiston lopulliset esitykset erityisohjelmista sisältävät tervetulleen yhdistelmän parlamentin vaatimuksia ja neuvoston omia ajatuksia, minkä ansiosta tekstit ovat täysin yhteensopivia komission kannan kanssa.

Yhteistyö-erityisohjelman osalta äänestykseen tuodut parlamentin tarkistukset ovat yleisesti ottaen johdonmukaisia puitesopimuksen tekstin kanssa ja suureksi osaksi hyväksyttäviä. Tämä on myös esittelijä Riera Madurellin tekemän erinomaisen työn ansiota. Ei ollut helppoa käsitellä näin suurta kirjoa erilaisia aloja, joihin liittyy merkittäviä tutkimushaasteita. Haluan esimerkkinä hyvästä yhteistyöstämme mainita uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta saavutetun yksimielisyyden.

Ideat-ohjelman osalta Euroopan parlamentin suurimmat huolenaiheet on otettu huomioon, kuten tarkistuksista käy ilmi, ja tästä asiasta keskusteltiin innokkaasti kolmikantaneuvotteluissa. Asianmukaista huomiota on kiinnitetty erityisesti seuraaviin asioihin: hallinnollisten kulujen enimmäisosuus kokonaisbudjetista, Euroopan tutkimusneuvoston hallintohenkilöstöön liittyvät kysymykset, selkeästi määritelty lähestymistapa tieteellisen neuvoston jäsenten valinnan, toimikauden pituuden ja toimikauden jatkumisen osalta, Euroopan tutkimusneuvoston rakenteiden ja mekanismien tarkistaminen sekä mahdollisuus, että tieteellinen neuvosto nimittää pääsihteerin. Haluan vielä kerran kiittää esittelijöitä jäsen Niebleriä ja jäsen Ehleriä heidän rakentavasta työstään.

Ihmiset-ohjelman osalta puheenjohtajavaltion tekstissä on otettu huomioon monia parlamentin esittämiä tarkistuksia, jotka komissio voi täysin hyväksyä. Haluan korostaa erityisesti niitä tarkistuksia, jotka liittyvät siihen, kuinka tärkeää on kannustaa nuoria tutkijan ammattiin, auttaa heitä luomaan tasapainoinen ura sekä hyödyntää täysimääräisesti naisten potentiaali. Kiitän esittelijä Pirilliä tuesta.

Valmiudet-erityisohjelman osalta haluan korostaa joitakin niistä tarkistuksista, joilla todella parannettiin komission alkuperäistä ehdotusta. Tarkoitan erityisesti niitä tarkistuksia, joilla selvennetään yhtäältä tutkimuksen pääosaston pk-yrityksiä hyödyttäviä tutkimustoimia sekä toisaalta tutkimusta ja kehittämistä edistäviä kansallisia ja alueellisia ohjelmia koskevien yhteistyömekanismien käyttöönottoa. Tutkimusvalmiuksien osalta assosioituneita maita koskevan viittauksen lisäämisellä selvennetään ja korostetaan sitä, että näiden maiden tiedeyhteisöt voivat osallistua tästä erityisohjelmasta tuettaviin toimiin. Arvostan todella paljon esittelijä Prodilta saatua jatkuvaa ja hyödyllistä tukea.

Yhteistä tutkimuskeskusta koskevan erityisohjelman osalta olen iloinen siitä, että parlamentti hyväksyy yhteisen tutkimuskeskuksen painopistealueet sellaisina kuin ne on erityisohjelmassa esitetty. Hyväksyn useimmat esitetyt tarkistukset, joilla on tarkoitus määrittää aiempaa paremmin yhteisen tutkimuskeskuksen missio suhteessa sen erilaisiin toimiin. Erityisesti kannatan vaatimusta, joka liittyy yhteisen tutkimuskeskuksen mahdolliseen rooliin kestävän energiantuotannon referenssijärjestelmän luojana sekä Euroopan energiatoimitusten varmuutta ja uudistuvien energialähteiden saatavuutta koskevien tietojen toimittajana. Kiitoksia erinomaisesta työstä jäsen Hammerstein Mintz.

Euratomia koskevan erityisohjelman teksti on yleisesti ottaen hyväksyttävissä muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Haluan kiittää esittelijä Guidonia hänen voimakkaasta tuestaan komission ehdotukselle.

Haluan tässä yhteydessä todeta lyhyesti, että ITER-hanke on ollut äärimmäisen tärkeä. Minun on todettava olevani onnellinen siitä, että olen saanut olla siinä aktiivisesti mukana. Minulla oli viime viikolla kunnia osallistua erääseen tilaisuuteen Pariisissa ja, kuten siellä totesinkin, luotan siihen, että "voimakkaat tuulet kasvattavat vahvoja puita". Ajattelin sillä hetkellä myös teitä, jäsen Busquin.

Euratomin yhteistä tutkimuskeskusta koskevan erityisohjelman osalta olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tukevat komission lähestymistapaa ja että ehdotetuilla tarkistuksilla parannetaan komission ehdotusta. Yhdyn myös parlamentin esittämään vaatimukseen, jonka mukaan "koska uhkana on tiedon häviäminen ja nuorten tutkijoiden puuttuminen ydintekniikan alalla, YTK toteuttaa tiedon säilymistä koskevan ohjelman, joka takaa, että tämä tietämys on helposti saatavilla, asianmukaisesti jäsennettyä ja hyvin dokumentoitua." Haluan jälleen kerran kiittää esittelijä Casparya saamastani tuesta.

Haluan seuraavaksi käsitellä puiteohjelman osallistumissääntöjä EY:n osalta koskevaa jäsen Busquinin mietintöä ja puiteohjelman osallistumissääntöjä Euratomin osalta koskevaa jäsen Laperrouzen mietintöä. Komissio on erittäin kiitollinen Euroopan parlamentille ja erityisesti esittelijöille, varjoesittelijöille ja muille ITRE-valiokunnan jäsenille heidän rakentavasta asenteestaan ja vahvasta sitoutumisestaan siihen, että neuvoston kanssa saadaan aikaan hyvä kompromissi, jolla mahdollistetaan EY:n seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä on tervetullut jatko sille, mitä tapahtui kuudennen puiteohjelman suunnittelun aikana, ja suhtaudun luottavaisesti siihen, että tämä yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.

Euratomia koskeviin osallistumissääntöihin sovelletaan niitä samoja periaatteita, jotka hyväksyttiin EY:n osallistumissääntöjen osalta ja joissa otetaan huomioon tarvittavat, seitsemännen puiteohjelman (Euratom) erityispiirteisiin liittyvät mukautukset.

Jäsen Busquinin ja jäsen Laperrouzen mietintöjen osalta komissio voi hyväksyä kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimuksen kohdat. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö lopullisessa tekstissä ole huomattavia parannuksia verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen.

Haluan korostaa osallistumissääntöjä koskevan sopimuksen seuraavia kohtia.

Haluan ensinnäkin ottaa esiin niiden välillisten kustannusten kattamisen ja laskemisen, erityisesti kiinteiden korvausosuuksien osalta, jotka otettiin käyttöön voittoa tavoittelemattomia julkisyhteisöjä, yliopistoja, tutkimusorganisaatioita ja pk-yrityksiä varten. Tämän kiinteän osuuden määräksi on vahvistettu 60 prosenttia ensimmäisten kolmen vuoden (2007–2009) ajaksi, minkä jälkeen komissio vahvistaa uuden osuuden, jonka määrittämiseksi arvioidaan osallistujien todelliset välilliset kustannukset mutta joka ei laskisi alle 40 prosentin. Olette olleet erittäin vakuuttavia onnistuttuanne vakuuttamaan sekä neuvoston että komission tästä asiasta.

Toiseksi haluan ottaa esiin osallistujien takuurahaston, jolla korvataan kollektiivinen taloudellinen vastuu, kuten sitä kutsuttiin kuudennessa puiteohjelmassa. Komissio perustaa rahaston, joka toimii perustana niiden osallistujien vapauttamiselle tarkistuksista – lukuun ottamatta hankekoordinaattoreita – joiden anoma tuki hanketta varten on korkeintaan 500 000 euroa. Osallistujilta ei myöskään voida vaatia lisätakuuta eikä -vakuuksia, mistä on hyötyä erityisesti pk-yrityksille ja muille pienille käyttäjille.

Kolmanneksi totean, että seitsemännen puiteohjelman osallistumissäännöissä vahvistetaan selkeät arviointiperusteet.

Neljänneksi on selvennettävä tilinpäätöksiä koskevaa asiaa, sillä sopimuksessa heijastuu parlamentin ja neuvoston yhteinen tavoite yksinkertaistaa ja rajoittaa lausuntojen määrää.

Viidenneksi haluan todeta, että turvallisuustutkimukseen myönnettävälle rahoitukselle vahvistetulla 75 prosentin ylärajalla niissä tapauksissa, joihin liittyy huippuluotettavien valmiuksien kehittämistä, on vaikutusta Euroopan kansalaisten turvallisuuteen, ja tämä koskee vain harvoja julkisia käyttäjiä. Tältä osin parlamentin toiveet on täysin täytetty.

Lopuksi haluan mainita, että jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa toimiville eurooppalaisille liitännäisyksiköille voidaan myöntää käyttöoikeudet, jos niiden on käytettävä omaa tulosaineistoaan samoin edellytyksin kuin osallistuja, jonka liitännäisyksikkönä ne toimivat.

Jäsen Busquin ja jäsen Laperrouze, haluan kiittää teitä vielä uudelleen erinomaisesta työstä.

Puheenvuoroni päätteeksi haluan vielä tarkastella erästä asiaa, joka koskee ainakin joitakin teistä, kuten esitetyistä tarkistuksista ilmenee.

Asia koskee sellaisten yhteisöjen osallistumista ohjelmiin, jotka toimivat alueilla, joita ei ole kansainvälisesti tunnustettu. Käsittääkseni tarkoituksena on estää Israelin miehittämillä alueilla toimivien oikeussubjektien osallistuminen ohjelmiin.

Elokuusta 1996 Israel on ollut täysimääräisesti mukana tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmassa. Israelin tutkimuselimet ovat nykyään arvostettuja ja aktiivisia kumppaneita puiteohjelman täytäntöönpanossa. Tästä syystä komissio on suositellut, että neuvosto pidentäisi assosiaatiosopimuksen voimassaoloa seitsemännen puiteohjelman voimassaolon ajaksi.

Assosiaatiosopimukset antavat yhdessä osallistumissääntöjen kanssa Israelissa toimiville oikeussubjekteille samat osallistumista ja rahoitusta koskevat oikeudet ja velvollisuudet kuin jäsenvaltioissa toimivilla oikeussubjekteilla on. Edessänne olevien osallistumissääntöjen mukaan ainoastaan kansainvälisesti tunnustetulla Israelin alueella toimivia oikeussubjekteja voidaan pitää tällaisina oikeussubjekteina. Miehitetyillä alueilla toimivia oikeussubjekteja ei voida kuudennen puiteohjelman osallistumissääntöjen ja assosiaatiosopimuksen määritelmän mukaan pitää israelilaisina oikeussubjekteina. Komissio suhtautuu tähän asiaan erittäin tarkasti.

Haluan vielä todeta, että olen todella arvostanut tätä 19 kuukauden tiivistä työntekoa ja ystävällishenkistä yhteistyötä.

Monilla tarkistuksilla on erityinen merkitys minulle, sillä ne muistuttavat minua kaikista teistä. Ne muistuttavat minua siitä, että jäsen Liese on kiinnostunut lasten sairauksista, ja siitä, että jäsen Riera Madurell ja jäsen Gutiérrez-Cortines tukevat voimakkaasti kulttuuriperinnön vaalimista. Ne muistuttavat minua siitä, että jäsen Prodi puolustaa voimakkaasti eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, siitä, että jäsen Hammerstein Mintz ja jäsen Turmes ovat kiinnostuneita uusiutuvista energiavaroista, sekä siitä, että jäsen Busquin on takuurahaston vankkumaton tukija, mainitakseni vain muutamia esimerkkejä.

Yhteistyömme enteilee mielestäni hyvää sekä seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanon kannalta että Euroopan unionin tarvitseman ja ansaitseman kunnianhimoisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan jatkumisen kannalta.

Tämänpäiväinen keskustelu ja huominen äänestys merkitsevät uuden matkan alkua, matkan, joka toivottavasti ylittää Euroopan unionin rajat ja saavuttaa uusia horisontteja. Tutkijoille tehdään selväksi, että Euroopan unionin toimielimet tukevat heitä tällä matkalla.

Kyllä vain, tämä iltapäivä ja huominen keskipäivä ovat todella tärkeitä hetkiä Euroopan unionille ja eurooppalaiselle tieteelle. Voimme todellakin olla ylpeitä saavutuksistamme ja suunnasta, jonka olemme tieteelliselle taipaleellemme yhdessä valinneet kaikkien eurooppalaisten ja koko ihmiskunnan elämän laadun parantamiseksi.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Arvoisa komission jäsen, uskon, että parlamentin näinkin myöhäiseen kellonaikaan antamat jatkuvat suosionosoitukset osoittavat, kuinka tyytyväinen parlamentti on komission työhön.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään.

Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma.

Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä.

Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquinia, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin.

Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta.

Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää.

Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan.

Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat kolmenvälisten neuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana.

Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa.

  Jerzy Buzek (PPE-DE), esittelijä. – (PL) arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, seitsemännestä puiteohjelmasta äänestetään huomenna. Viimeisen puolentoista vuoden aikana neljä puheenjohtajavaltiota on työstänyt puiteohjelmaa yhdessä parlamentin ja komission kanssa. Kunkin puheenjohtajavaltion panos on ollut arvokas, mutta Suomi ansaitsee erityiskiitokset. Neuvoston kanssa tehdyn erinomaisen yhteistyön sekä komission jäsenen Potočnikin merkittävän henkilökohtaisen sitoumuksen ansiosta, mistä kiitän häntä, sekä Euroopan komission antaman teknisen tuen ansiosta saavutimme lokakuussa kaikkien hyväksyttävissä olevan kompromissin. Arvoisa komission jäsen, haluamme kiittää teitä suuresti kantasolututkimusta koskevasta lausunnostanne. Se oli parlamentille erittäin tärkeä lausunto.

Kompromissitarkistukset hyväksyttiin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa yksimielisesti. Haluan kiittää varjoesittelijöitä heidän osoittamastaan erinomaisesta vastuuntunnosta ja yhteistyöhengestä. Kiitoksia teille kaikille. Sekä työn että yhteistyön kannalta tämä on ollut erittäin kiireistä aikaa minulle. Kiitoksen ansaitsevat myös koordinaattorit ja poliittiset neuvonantajat, jotka valvoivat työtä, sekä kahdeksan parlamentin valiokuntaa, jotka esittivät oman lausuntonsa.

Seitsemännen puiteohjelman lisäksi keskustelemme tänään myös erityisohjelmista ja osallistumisperiaatteista. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta koordinoi näiden asiakirjojen käsittelyä Euroopan parlamentissa, ja haluan esittää suurkiitokset myös valiokunnalle sen tekemästä työstä.

Itse seitsemännen puiteohjelman osalta haluan korostaa sitä, että parlamentti on aina suhtautunut puiteohjelmaan positiivisessa hengessä. Esitimme siihen kuitenkin monia parannuksia ja joitakin osittaisia ratkaisuja. Nämä ovat tärkeitä ohjelmalle, ja sekä neuvosto että Euroopan komissio pitivät niitä hyödyllisinä, kuten kompromissitarkistuksista ilmenee. Ohjelman rakenne ja keskeiset säännökset ovat Euroopan unionilta erinomainen vastaus jäsen Kokin ja jäsen Marimonin mietinnöissä esitettyihin suosituksiin sekä jäsen Locatellin mietinnössä esitettyihin Euroopan parlamentin ehdotuksiin.

Seitsemännellä puiteohjelmalla mahdollistetaan myös Lissabonin strategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttaminen monessa suhteessa. Kaikki perustuu tutkimuksessa osoitettavaan huippuosaamisen. Puiteohjelmassa esitetään myös uusia ja mielenkiintoisia aloitteita, yhteisiä teknologian aloitteita, joissa voitaisiin hyödyntää Euroopan unionin teollisuuden taloudellisia resursseja. Tämä on ratkaiseva käänne kohti innovatiivista Eurooppaa, ja linjassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen toimien kanssa.

Lisäksi Euroopan parlamentti päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan Euroopan unionin kaikkien alueiden tutkimusvalmiudet on otettava käyttöön, jos halutaan luoda todellinen eurooppalainen tutkimusalue.

Ideat-ohjelmaa käsittelevässä kappaleessa määritellään Euroopan tutkimusneuvosto. Tämä on uusi hanke, jolla on tarkoitus edistää tieteen eturintamassa harjoitettavaa erittäin korkeatasoista tutkimusta. Euroopan parlamentti on korostanut voimakkaasti sitä, että tutkimusneuvoston on oltava täysin riippumaton, että sen toimien on oltava selkeitä ja avoimia ja että sen hallinnolliset kulut on pidettävä alhaisina.

Seuraavan kappaleen nimi on Ihmiset-ohjelma ja siinä keskitytään tiedemiehiin. Jos Euroopan unioni hyödyntää täysimääräisesti potentiaalinsa ja erityisesti jos se tukee nuoria uransa alussa olevia tiedemiehiä, se pystyy levittämään siipensä ja estämään aivovuodon.

Euroopan unionin tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen on keskeinen kysymys. Tämä asia on keskeisessä asemassa Valmiudet-ohjelmaa käsittelevässä kappaleessa. Pk-yritykset ovat toinen painopistealue. Kuudennen puiteohjelman tapaan niille taataan 15 prosentin osuus tutkimushankkeista. Lisäksi on otettu käyttöön pieniä hankkeita varten tarkoitettuja nopeutettuja menettelyjä ja erityisohjelmia. Seitsemännen puiteohjelman tähän osaan esittämämme tarkistukset saivat uutta pontta uuden teknologian ja innovaation ansiosta.

Lainsäädäntötyö on saatu lähes päätökseen, ja nyt meidän on siirryttävä ohjelman täytäntöönpanoon. Eurooppalaisten ja kansallisten ohjelmien koordinoinnin kannalta keskeisiä asioita ovat nykyistä yksinkertaisemmat ja joustavammat menettelyt. Eurooppalaisen tutkimuksen sirpaloituminen on vältettävä maksoi mitä maksoi.

Suhtaudun melko luottavaisesti siihen, että seitsemäs puiteohjelma antaa meille mahdollisuuden herättää uudelleen kiinnostus Lissabonin ohjelmaan sekä pääsemään eroon hyvin tunnetusta eurooppalaisesta paradoksista.

Lopuksi haluan kääntyä kollegoideni puoleen ja taata heille, että kun olemme hyväksyneet neuvoston kanssa neuvotellut kompromissitarkistukset, seitsemännen puiteohjelman tekstissä heijastuvat täysin ensimmäisessä käsittelyssä esitetyt painopisteet. Tästä syystä pyydän teitä tukemaan näitä tarkistuksia, jotta parlamentti voisi puhua yhdellä äänellä tutkimuksesta, kehittämisestä, innovaatiosta ja Euroopan unionin tulevaisuudesta.

  Philippe Busquin (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentin tämäniltainen keskustelu seitsemännestä puiteohjelmasta ja sen täytäntöönpanon tulevaisuudennäkymistä on meille epäilemättä suuri riemun hetki. Erityisesti hetki on lupaava tiedeyhteisölle, koska kyse on kuitenkin Euroopan unionin kolmanneksi merkittävimmästä ohjelmasta, joka antaa tiedeyhteisölle eurooppalaisen ulottuvuuden ja motivoi sitä huippulaadun tavoittelemiseen. Näin ollen yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on varmistaa jatkuvuus siirryttäessä yhdestä ohjelmasta toiseen.

Erinomaisessa yhteistyöhengessä ja täysipainoisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimineiden komission jäsenen ja komission asianomaisten osastojen, parlamentin ja puheenjohtajavaltio Suomen yhteisten toimien ansiosta, ja haluan kiittää Suomen sinnikkyyttä ja korkealaatuista työtä, olemme selvinneet vaiheeseen, jossa voimme käynnistää seitsemännen puiteohjelman haluamassamme aikataulussa. Tämä on ratkaisevan tärkeä asia.

Toinen asia, jota haluan tarkastella, on jollain lailla vähemmän ilahduttava, sillä ohjelmalle tarkoitetut määrärahat ovat pienemmät kuin olisimme toivoneet. Emme voi tehdä asialle mitään. Kuten komission jäsen korosti, aluksi ohjelmasta käytävä keskustelu siirtyi rahoitusnäkymien vuoksi ja lopulta määrärahat olivat pienemmät kuin mitä Euroopan unioni tarvitsisi kunnianhimoisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Toistan lakkaamatta, että tutkimus ja innovaatio ovat huomispäivän Euroopan perusta. Asiasta on puhuttu, asiasta on keskusteltu, mutta jäsenvaltiot eivät vieläkään halua mukauttaa omaa politiikkaansa näiden tavoitteiden mukaiseksi. On ilman muuta vahingollista, että komission ehdottamasta puiteohjelmasta on karsittu vähintään 25–30 prosenttia, mutta kuten Belgiassa sanotaan, "Il faut faire avec" – tämän kanssa on pärjättävä – mikä tarkoittaa sitä, että puiteohjelma on pyrittävä saamaan mahdollisimman hyvin toimivaksi. Tässä suhteessa uskon, kuten jäsen Buzek sanoi, että komission ehdotukset on yleisesti ottaen hyväksytty ja että esitetyt parannukset ja tarkistukset ovat oikeansuuntaisia.

Haluan itse ottaa esiin kaksi asiaa. Ensimmäinen asia on Euroopan tutkimusneuvosto, joka on aivan selvästi merkittävä innovaatio Euroopan unionin politiikan alalla. On aivan ensisijaisen tärkeää, että tiedeyhteisö järjestäytyy Euroopan mittakaavassa ja että Euroopan tiedeyhteisö hyväksyy itse huippulaatua koskevat tavoitteet. Tämä nostaa Euroopan unionin profiilia. Tästä syystä olemme yhdessä jäsen Nieblerin ja muiden jäsenten kanssa antautuneet laajasti pohtimaan sitä, miten tämän Euroopan tutkimusneuvoston pitäisi toimia.

Toinen asia, joka tuntuu olevan äärimmäisen tärkeä, koskee yhteisiä teknologia-aloitteita. Tämä teknologiayhteisöjen toiminnan laajentaminen on yksi Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn avaintekijöistä. Tästä syystä neuvoston, komission ja parlamentin on erittäin tärkeää voida toteuttaa nopeasti yhteisiä teknologia-aloitteita joillain aloilla. Lienee turha sanoa, ettei tämä ole mahdollista kaikilla aloilla, mutta mielestäni kyseinen väline on välttämätön.

Arvoisa komission jäsen, olette minua etevämpi diplomaatti, joten haluan onnitella teitä avoimesti siitä, että olette varmistanut sopimuksen neuvoston kanssa kantasolututkimuksesta ja erityisesti ylimääräisten ihmisalkioiden kantasolujen osalta. Sopimus on tasapainoinen. Se on jatkoa sille, mihin kuudennessa puiteohjelmassa päästiin, mutta sitä on myös selvästi vahvistettu eettisillä suojatoimilla. Juuri antamallanne lausunnolla vakuutetaan parlamentille jälleen kerran, ettei alkioita tuhota vaan että kaikki kantasolujen ja erityisesti ylimääräisten alkioiden kantasolujen tarjoamat mahdollisuudet tieteellisen ja lääkelääketieteellisen osaamisen kehittämiseksi turvataan. Tästä syystä onnittelen teitä sopimuksen varmistamisesta.

Haluan korostaa parlamentille lisäksi sitä, että äänestämme huomenna myös erityisohjelmista ja että tarkistuksia on esitetty. Tiedän, että menettely on erityisohjelmien osalta erilainen ja että annamme niistä ainoastaan lausunnon. Olkoon niin, mutta se, miten me äänestämme erityisohjelmista, ei saa kuitenkaan olla ristiriidassa puiteohjelman osalta hyväksyttyjen säännösten kanssa. Jäsen Buzek sanoi aivan oikeutetusti, että parlamentti tukee kompromissiehdotuksia. Myös jäsenet ovat esittäneet perusteltuja tarkistuksia. Parlamentin antaman tuen laajuus eroaa erityisohjelmien ja puiteohjelman välillä. Järjestelmän yleisen johdonmukaisuuden takia erityisohjelmien ja puiteohjelman saaman tuen välillä ei saa olla eroja.

Siirryn käsittelemään nyt osallistumissääntöjä. Puhun erittäin lyhyesti, koska te, arvoisa komission jäsen, olette jo ottanut esiin ne kohdat, jotka ovat uusia verrattuna ehdotukseen. On kuitenkin yksi tavoite, josta olemme käsittääkseni yhtä mieltä. Tämä tavoite on yksinkertaistaminen, ja olemme pyrkineet kehittämään asioita tähän suuntaan. Valitettavasti meidän on kuitenkin yhä oltava nöyriä ja vaatimattomia, sillä vaikka yksinkertaistamisen tarve toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen, ne, joilla on eniten kokemusta puiteohjelmista, joutuvat valitettavasti aina huomaamaan, ettei siinä ole vieläkään täysin onnistuttu. En ole yhtään varma siitä, että olisimme tehneet riittävästi. Tämä riippuu osittain teidän tarkkaavaisuudestanne mutta osittain myös meistä. Olemme täällä auttaaksemme teitä eliminoimaan muista tekijöistä johtuvat rajoitukset, jotka monimutkaistavat prosessia.

Pyrimme esimerkiksi takaamaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen ohjelmiin. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että niille voidaan korvata tukikelpoisista kustannuksista jopa 75 prosenttia vaan myös sitä, ettei niiltä edellytetä tilintarkastusta kolmen kuukauden välein sen tarkistamiseksi, ovatko ne osallistumiskelpoisia. Nämä siis ovat käytännön seurauksia mutta riippuvat siitä, miten ne pannaan täytäntöön, koska toisinaan mukana on liian virkaintoisia ihmisiä. Tämä on aivan normaalia mutta voi johtaa ylilyönteihin. Tästä syystä teidän on varmistettava asianmukainen täytäntöönpano.

Olen pohtinut myös välillisten kustannusten alentamista 60 prosenttiin. Joku voi hyvin olla sitä mieltä, että kyseinen luku on mielivaltainen ja että välilliset kustannukset pitäisi laskea mahdollisimman tarkasti. Tästä syystä muuten erotetaan toisistaan kolme ensimmäistä vuotta ja muut vuodet, mutta jonkinlainen luku oli tärkeä esittää, jotta yliopistot ja pk-yritykset kaikista maista saataisiin osallistumaan ohjelmiin, koska eri maiden kirjanpitojärjestelmät eroavat suuresti toisistaan.

Haluan lopuksi kiittää teitä lämpimästi työstänne ja erityisesti siitä, että olette tehneet tämän puiteohjelman ja tiedeyhteisöä koskevien osallistumissääntöjen luomisen mahdolliseksi sen ansiosta, että teillä ja puheenjohtajavaltio Suomella on ollut valmiudet vuoropuheluun, joka on ollut erinomaista koko prosessin ajan. Kiitos vielä kerran, ja uskon, että olemme huomenna täällä sankoin joukoin äänestämässä ilman minkäänlaisia vastoinkäymisiä teidän ehdotustenne ja meidän tarkistettujen ehdotustemme puolesta.

  Anne Laperrouze (ALDE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, hyvät kollegat, haluan kiittää esittelijäkollegojani erinomaisesta työstä ja yleisesti ottaen kaikkien kolmen toimielimen erinomaista työtä, jolla tasoitettiin tietä tämän tutkimuspaketin nopealle hyväksymiselle.

Seitsemäs puiteohjelma on keskeinen väline sellaisen eurooppalaisen tutkimusalueen luomisessa, jonka tavoitteena on se, että kolme prosenttia BKT:sta osoitetaan tutkimukseen. Sitä on hyödynnettävä niin, että kansalliset tutkimuspolitiikat saataisiin ammentamaan toisistaan apua sekä täydentämään toisiaan ja että saataisiin parannettua jäsenvaltioiden omien painopistealueiden ja niiden keskeisten tavoitteiden välistä johdonmukaisuutta, jotka Euroopan tutkimusneuvoston on tarkoitus määrittää. Huolimatta määrärahoista, jotka ovat pienemmät kuin mitä komissio ja parlamentti olivat toivoneet, tätä puiteohjelmaa pitäisi arvostaa sen aikaansaaman vipuvoiman ansiosta. Jos haluamme selvittää vaikeudet, jotka liittyvät rahoituksen saamiseen, erityisesti pk-yritysten osalta, rahoitus- ja riskinjakomekanismien käyttöönotto on askel oikeaan suuntaan. Tätä mekanismia on hyödynnettävä niin, että Euroopan investointipankin ja muiden rahoituslaitosten myöntämien lainojen määrä kasvaa, että lainojen suuruus kasvaa ja että tukea myönnetään nykyistä riskialttiimmille hankkeille.

Siltä osin kuin on kyse seitsemännen puiteohjelman osallistumissäännöistä Euratomin osalta strategiani oli läheisen yhteistyön tekeminen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmassa esittelijänä toimineen jäsen Busquinin kanssa, jotta voisimme säilyttää näiden kahden esityksen väliset yhtäläisyydet ja tällä tavoin hyötyä yhteispäätösmenettelystä. Tästä syystä teille esitetyt kompromissitarkistukset ovat tulos keskusteluista, joita komissio, neuvosto ja parlamentti kävivät jäsen Busquinin mietinnöstä, jota mukautettiin ydinenergia-alan sisällyttämiseksi siihen mukaan. Kaksi tarkistusta eroaa kuitenkin neuvoston kannasta.

Itse asiassa halusimme tarkistuksella 58 täsmentää valinta- ja myöntämisperusteita, joita ovat muiden muassa tieteellinen huippulaatu, valmius saattaa hanke päätökseen menestyksellisesti, merkitys erityisohjelman tavoitteiden kannalta, mobilisoitujen resurssien kriittinen massa sekä hankittujen tietojen hyödyntämistä ja levittämistä koskevan suunnitelman laatu.

Haluaisin kiinnittää huomionne myös mietintöön esitettyyn tarkistukseen 88, josta jotkin jäsenet ovat vaatineet erillistä äänestystä. Kyseinen tarkistus ei ole ristiriidassa sen kanssa, että yhteisyrityksen toimipaikaksi valittiin Barcelona. Toimipaikka vahvistettiin neuvoston päätöksellä N:o 2006/458, ja me hyväksymme tämän valinnan. Tarkistuksen tavoitteena on varmistaa, että muu fuusioenergian temaattiseen aihepiiriin kuuluva toiminta toteutetaan ja sitä hallinnoidaan erillään yhteisyrityksestä, jotta tutkijat voivat kehittää luovuuttaan ja jotta voidaan säilyttää integroitu menettely ja fuusioassosiaatioiden kattava osallistuminen, erityisesti Euroopan fuusiokehityssopimuksen avulla. Tämä asia otettiin esiin komission ja neuvoston kanssa käydyissä osallistumissääntöjä koskevissa kolmenvälisissä neuvotteluissa, joissa oli tarkoitus määritellä tarkasti kunkin toimielimen rooli.

Osallistumissääntöjä koskevan mietinnön tavoitteena on saada Euroopan unioni tukemaan ydinenergia-alan tutkimustoimia siinä toivossa, että ydinenergia-alan tekniset ongelmakohdat saadaan selvitetyksi ja erityisesti että fuusioenergian käyttämistä tulevaisuuden energiantuotannossa koskevat toiveet täyttyvät.

Haluan esittää vilpittömät kiitokseni jäsen Busquinille, joka antoi taitonsa ja kokemuksensa käyttööni ja joka otti minut mukaan kokouksiin, joissa kompromissitarkistuksista neuvoteltiin neuvoston ja komission kanssa.

Päätän puheeni sanomalla muutaman sanan erityisohjelmista, joiden laatimista olen seurannut ryhmäni puolesta hieman läheisemmin.

Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamien suorien toimien osalta on syytä todeta, että tutkimuskeskuksen asiantuntemusta on laajennettu alueille, joiden poliittinen ja yleinen merkitys on suuri, ja tällaisia ovat esimerkiksi eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät, sosiaalinen hyvinvointi, kestävä maatalous ja ympäristönsuojelu. Haluaisimme, että yhteisellä tutkimuskeskuksella olisi ydinenergian alalla nykyistä suurempi rooli yleisön tietoisuuden parantamisessa ja koulutuksen järjestämisessä. Toivomme myös, että yhteinen tutkimuskeskus käyttäisi asiantuntemustaan toimiin ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi. Yhteistyö-erityisohjelmalla on tarkoitus auttaa myös vastaamaan sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, ja siinä on tarkoitus keskittyä terveydenhuollon, energian sekä ympäristön ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin asioihin.

Euroopan parlamentin esittämien tarkistusten pitkä luettelo muistuttaa joidenkin mielestä ostoslistaa, ja sen pituus kertoo ennen kaikkea sen, että tutkimustoiminnalta odotetaan paljon.

Pitäkäämme mielessä Euroopan unionin paikka ja rooli maailmassa ja erityisesti sen kansalaisten elämässä. Puiteohjelman onnistuminen olisi todiste siitä, että Euroopan unioni kehittyy.

  Umberto Pirilli (UEN), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, hyvät kollegat, Ihmiset-erityisohjelma on löytänyt tiensä Euroopan parlamenttiin vuoden kestäneiden vuoropuhelujen, syvällisten analyysien ja vertailujen jälkeen. Olen ammatillisella ja poliittisella kokemuksellani esittänyt ideoita, jotka on laajasti hyväksytty. Ne on juurrutettu vähitellen ohjelmaan ja sisällytetty osittain myös seitsemännen puiteohjelman keskeiseen oikeudelliseen välineeseen. Tästä syystä esitän lämpimät kiitokseni jäsen Buzekille.

Moderni maailma muuttuu erittäin nopeasti. 1900-luku oli levoton sekä jännittävä ja käsitti kolme aikakautta. Sen aikana siirryttiin talonpoikaisyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnan kautta jälkiteolliseen yhteiskuntaan ja vuosisadan viimeisen vuosikymmenen aikana vieläkin pidemmälle. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtion ja hallitusten päämiehet laativat kaukonäköisen tulevaisuudensuunnitelmansa. Lissabon 2000 oli kymmenvuotinen ohjelma, ja eurooppalaisen tutkimukseen ja innovaatioon perustuvan tietoyhteiskunnan rakentamisen arveltiin kestävän nämä kymmenen vuotta. Tänään meidän on kuitenkin pantava merkille, että kehitys on ollut hidasta, vaikka kuudes puiteohjelma oli merkittävä edistysaskel tätä strategista alaa koskevassa Euroopan unionin politiikassa.

Seitsemäs puiteohjelma on vaatimaton toimi verrattuna nousevien talouksien jättiläismäisiin saavutuksiin: viimeisten 15 vuoden aikana Kiinan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat nousseet 12,4 miljardista Yhdysvaltain dollarista 84,6 miljardiin eli 580 prosenttia. Nykyään Kiinan osuus maailmankaupasta on 12,5 prosenttia, ja se on maailman toiseksi suurin huipputekniikan tuotteiden valmistaja. Lisäksi meillä on Intia ja Intian valtameren alueen maat, tekniikan ja tieteen maailman kolmas akseli, jonka osuus huipputekniikan tuotteista on 36 prosenttia – tasan kaksi kertaa enemmän kuin koko Euroopan tuotannon osuus.

Jotkut analyytikot ovat päätyneet katastrofaalisiin päätelmiin, jos tilanne ei muutu, ja heidän mukaansa 20 vuoden päästä 90 prosenttia maailman tiedemiehistä elää Itä-Aasian maissa. Näin ollen Euroopan unioni jää jälkeen, jos Euroopan unionin investointeja verrataan niihin suuriin summiin – joissain tapauksissa jopa yli 10 prosenttia BKT:sta – joita nämä maat investoivat tutkimukseen ja kehittämiseen. Euroopan unioni on jäsenvaltioidensa itsekkyyden vanki, ja jotkin jäsenvaltiot käyttävät vielä tänäänkin alle prosentin BKT:staan tutkimukseen ja kehittämiseen, kun Euroopan unionin maiden keskiarvo on alle kaksi prosenttia BKT:sta. Lyhyesti sanottuna tämä on kokonaiskuva, kun valmistaudumme käynnistämään seitsemännen puiteohjelman – johon Euroopan komissio on aivan oikeutetusti pyytänyt jäsenvaltioita osoittamaan enemmän varoja.

Ihmiset-ohjelma on kokonaisen lainsäädännöllisen aineiston sekä henki että materia: mens sana in corpore sano. Tästä kumpuaa ajatus tutkijoiden motivoimisesta tutkimuksen motivoimiseksi. Seitsemännellä puiteohjelmalla luodaan vapaa, riippumaton ja motivoitunut eurooppalainen tutkija. Tämä on suunta, johon meidän pitäisi edetä: meidän pitäisi edetä tutkijan ammatin tunnustamisesta oikeudellisen aseman myöntämiseen sekä tutkijoiden valintaa ja palkkaamista koskevista menettelyohjeista tietopankin luomiseen. Meidän on mukautettava tutkijoiden palkkaa niin, että se vastaa nykyistä paremmin parhaita kansainvälisiä standardeja. Meidän on varmistettava miesten ja naisten väliset yhtäläiset mahdollisuudet toimenpiteillä naispuolisten tutkijoiden aseman turvaamiseksi ja sovittamalla yhteen työelämän ja perhe-elämän vaatimukset sekä toteutettava aloitteita, joilla turvataan tarvittava sosiaaliturva perheen liikkuessa maasta toiseen. Meidän on yhdenmukaistettava verojärjestelmät ja tunnustettava kaikkien EU-maiden ammattinimikkeet sekä tutkijoiden liikkumisvapaus ja riippumattomuus. Nämä ovat ennakkoedellytykset eurooppalaisen tutkimuksen ja ammatillisen yhdentymisen alueen luomiselle, kun otamme huomioon, että investoituamme vuosien ajan nuorten tutkijoiden koulutukseen on omien etujemme mukaista pitää heidät luonamme. Luopuminen heistä olisi lahja Yhdysvalloille ja Kiinalle.

Marie Curie –toimista saadut myönteiset kokemukset on käyty asianmukaisesti uudelleen läpi ja näitä toimia jatketaan, sillä niillä piristetään hanketta, jolla pyritään huippulaatuun lisäarvon muodossa: sillä on vaikutusta Euroopan tutkimusalueen järjestäytymiseen. Harkitsemme myös yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja sitä, että niille pitäisi taata yhtäläiset mahdollisuudet. Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä asiana haluan mainita tekijänoikeudet, joiden osalta neuvosto on käyttäytynyt hieman kuin Pontius Pilatus Jeesus Nasaretilaista kohtaan: se on omaksunut ajatuksen ja tehnyt siitä yleisen säännön.

Ei, näin ei asioita pitäisi tehdä. Jos me todella haluamme motivoida tutkijoita, meidän on annettava heille raudanlujat takuut siitä, että heidän tuottamaansa henkistä omaisuutta suojataan. Tämä on mahdollista – aion pitää siitä kiinni, kun esitän toivomuksia komissiolle ja neuvostolle – sellaisten siviilioikeudellisten sopimuslausekkeiden avulla, joilla suojellaan tutkimustuloksia ja tutkijaa.

Huippulaadun saavuttamiseksi ihmisiä on motivoitava ja tutkijoiden houkuttelemiseksi Eurooppaan kaikkialta maailmasta heille on pystyttävä tarjoamaan houkuttelevat olosuhteet. Laadun ja määrän yhdistämiseksi sekä huippulaadun tuottamiseksi perustutkimuksessa ja teknologian tutkimuksessa, kuten Ihmiset-ohjelman ja seitsemännen puiteohjelman puitteissa on tarkoitus tehdä, on tärkeää yhdistää kaikki lenkit ja selvittää kaikki ratkaisematta olevat ongelmat sekä suojella teollisuutta ja yksityisiä investointeja kannustamalla teollisuutta ja rohkaisemalla yksityisiä sijoittajia tukahduttamatta kuitenkaan tutkimustoiminnan liikkeellepanevaa voimaa eli ihmistä, joka on nyt ja jatkossakin tutkimustoiminnan sydän ja sielu.

Arvoisat kollegat ja varjoesittelijät, kiitän teitä kaikkia tarkkaavaisuudestanne, ja haluan erityisesti kiittää jäsen Chichesteriä sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kollegoitani, jotka äänestämällä yksimielisesti mietintöni puolesta pikemminkin lähettivät selvän viestin komissiolle ja neuvostolle kuin antoivat tunnustuksen vaatimattomalle panokselleni.

  Angelika Niebler (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Lehtomäki, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, nyt kun yli puolitoista vuotta kestäneiden intensiivisten parlamentaaristen keskustelujen jälkeen olemme hyväksymässä seitsemättä puiteohjelmaa ja siihen liittyviä erityisohjelmia, haluan tänään ensimmäiseksi kiittää luonnollisesti esittelijäämme jäsen Buzekia hänen omistautuneesta työstään mutta myös muita parlamentin jäseniä, jotka ovat antaneet oman panoksensa puiteohjelman ja erityisohjelmien laatimiseen.

Ideat-erityisohjelman esittelijänä olen luonnollisesti erityisen tyytyväinen siihen, että seitsemännellä puiteohjelmalla tai tarkemmin sanottuna Ideat-erityisohjelmalla Euroopan tutkimuskeskus pääsee pitkän odotuksen jälkeen vihdoinkin aloittamaan toimintansa.

Miksi me tarvitsemme Euroopan tutkimuskeskusta? Tarkoituksena on, että se vahvistaisi eurooppalaista perustutkimusta ja näin täyttäisi merkittävän vajeen, joka tutkimukseen myönnetyssä Euroopan unionin rahoituksessa on ollut. Euroopan unionissa tehdyssä tutkimuksessa on tähän asti keskitytty pääasiassa soveltavaan tutkimukseen, vaikka lähes kaikki innovatiiviset ja uraauurtavat tutkimustulokset on tähän asti saatu perustutkimuksen alalla. Riittää kun ajattelemme sellaisia arkipäiväisiä esineitä kuten digitaalista kameraa ja CD-soitinta, joita olisi ollut mahdotonta keksiä elleivät Max Planckin ja Albert Einsteinin kaltaiset tiedemiehet olisi luoneet teoreettista perustaa.

Euroopan tutkimuskeskuksen pitää toimia hyvin, jos se haluaa houkutella johtavia tutkijoita Eurooppaan ja pitää täällä omat eurooppalaiset huippututkijamme. Jos se haluaa onnistua tässä, sen on voitava toimia riippumattomasti. Tätä olemme parlamentissa toistuvasti korostaneet ja myös komission jäsen tukee tätä ajatusta luonnoksessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkijoiden sanan on kuuluttava Euroopan tutkimuskeskuksessa ja että tutkijoiden on saatava päättää, mitkä perustutkimushankkeet ansaitsevat rahoitusta. Poliitikoille on aivan uusi asia todeta, etteivät he aio osallistua päätösten tekemiseen siitä, mitkä hankkeet ovat tukemisen arvoisia, vaan että he jättävät tämän päätöksen tiedeyhteisölle eli tutkijoille, jotka me äänestämme tähän tutkimusneuvostoon. Olen erityisen ylpeä myös siitä, että olemme päättäneet – tai pikemminkin että päätämme toivottavasti huomenna – että ainoa peruste, jonka nojalla Euroopan tutkimusneuvosto käyttää rahaa, on tieteellinen huippulaatu.

Parlamentti on korostanut alusta alkaen, ettei Euroopan tutkimusneuvoston pitäisi olla pelkkä tutkimuksen pääosaston pienoismalli. Uskon komission jäsenen ymmärtävän minua sanoessani, ettei minulla ole mitään komissiota vastaan, mutta jos tutkimusneuvoston halutaan tuovan mukanaan jotain uutta, niiden ihmisten, jotka päättävät siitä, mitä tutkimusneuvoston on tehtävä, ei pidä olla poliitikkoja eikä ainakaan tutkimuksen pääosaston korkeita virkamiehiä vaan tutkijoita – ja kyllä, tiedän, että toistan itseäni, mutta mielestäni tämä on tärkeä asia.

Me täällä parlamentissa olimme mukana näyttämässä Euroopan tutkimusneuvostolle oikean suunnan, mutta alkuvaiheen jälkeen, jonka aikana komission on johdettava tutkimusneuvostoa, olisi mietittävä, pystyykö tutkimusneuvosto lainkaan toimimaan yksin. Kun tämä arvio on tehty, pystymme tekemään päätöksen tutkimusneuvoston lopullisesta rakenteesta. Olen erittäin tyytyväinen kolmen osapuolen vuoropuhelussa meille annettuun vakuutukseen, että parlamentti saa osallistua yhteispäätösmenettelyyn, jolla ratkaistaan se, millainen rakenne tällä tutkimusneuvostolla lopulta tulee olemaan.

Pidimme yhtä tärkeänä myös sitä, että kun tutkimusneuvosto aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2007, se ei saa olla mikään salaseura vaan sen toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää. Parlamentti on esittänyt monia tämänsuuntaisia tarkistuksia. Se on ehdottanut muun muassa, että tutkimusneuvoston tieteellisen neuvottelukunnan jäsenet valittaisiin rotaatiomenetelmää noudattaen, ja kattamalla tutkimusneuvoston hallintobudjetin vajeen olemme luonnollisesti varmistaneet, että loppujen lopuksi rahat menevät sinne, minne niiden pitääkin mennä, eli tutkijoille, sen sijaan että ne käytettäisiin hallintoon. Euroopan tutkimusneuvostolle osoitettujen määrärahojen – joiden määrä on joka tapauksessa 7,5 miljardia euroa seitsemäksi vuodeksi – pitäisi näin ollen olla hyvä perusta, jonka varassa Euroopan tutkimusneuvosto voi aloittaa työnsä.

Tutkimusneuvostolla on joka tapauksessa se, mitä se tarvitsee, jotta siitä voisi tulla kaipaamamme eurooppalaisen menestyksen malli, eurooppalaisen tutkimuksen johtotähti. Tarvitsemme myös jotakin, jolla ei ole mitään tekemistä tutkimusneuvoston kanssa. Meidän on huomenna esitettävä vetoomus, jonka mukaan Euroopan tiedeyhteisön on oltava yksi niistä tekijöistä, joiden avulla Euroopan unioni identifioi itsensä. Euroopan unioni on rauhanomainen yhteisö, sitä pidetään arvoyhteisönä ja oikeusvaltion periaatteisiin perustuvana yhteisönä, jolla on sisämarkkinat sekä talous- ja rahaliitto. On vain yksi asia, joka meiltä puuttuu, ja jäsen Busquin on tämän eurooppalaisen tutkimusalueen avulla näyttänyt oikean polun. Euroopan unionin on muututtava myös tietoyhteisöksi, eurooppalaiseksi tutkijayhteisöksi. Jos tutkimusneuvosto, ohjelmat ja se, mistä äänestämme huomenna, auttavat meitä pääsemään lähemmäksi näitä tavoitteita, olemme täällä parlamentissa tehneet hyvää työtä.

(Suosionosoituksia)

  Vittorio Prodi (ALDE), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan luonnollisesti kiittää puheenjohtajavaltio Suomea, jäsen Buzekia ja kaikkia muita kollegoitani. Jäsen Potočnikia haluan erityisesti kiittää ennen kaikkea siitä työstä, jonka teimme yhdessä hänen seitsemänteen puiteohjelmaan esittämiensä ehdotusten pohjalta.

Panin erityisesti merkille hänen juhlallisen lupauksensa jättää huomiotta kaikki sellaiset ehdotukset, joihin liittyy kansainvälisen oikeuden vastaisia infrastruktuureja tai kansainvälisen oikeuden vastaisesti toimivia yrityksiä. Lisäksi panin merkille hänen juhlallisen sitoumuksensa sisällyttää seitsemänteen puiteohjelmaan oma kohta ihmisalkioiden kantasolujen tutkimusta koskeville säännöille. Olemme tehneet yhdessä tärkeää työtä ja pyrkineet tekemään sen, mikä on parasta Euroopalle.

Seitsemäs puiteohjelma tarjoaa erittäin hyvän tilaisuuden laajamittaisiin toimiin koko unionin kilpailukyvyn palauttamiseksi, mikä tapahtuu panemalla täysimääräisesti täytäntöön Lissabonin tavoitteet. Tästä syystä on syytä painottaa, että seitsemäs puiteohjelma on tosiasiassa ilmaus tarpeesta käsitellä tutkimusta ja teknologian kehittämistä unionin tasolla ja sitä olisi pidettävä unionin taloudellisen ja sosiaalisen kehityspolitiikan alkuna

Tällä hetkellä kilpailussa on mukana toimijoita, jotka toimivat mantereen tasolla – tai joka tapauksessa alueellisella tasolla – mutta kilpailu ylittää selvästi yksittäisen jäsenvaltion rajat. Tästä syystä meidän on Euroopan-laajuisesti pyrittävä jatkossakin huippulaatuun: tämä on seitsemännessä puiteohjelmassa vahvistettu tavoite. Tähän kaikkeen me olemme Euroopan tasolla pyrkineet.

Komission jäsen korosti erittäin ystävällisesti sinnikkyyttäni tämän aihealueen käsittelyssä: yhteistyöllämme on ollut erittäin henkilökohtaisia ja äärimmäisen merkittäviä vaikutuksia. Olemme päätyneet siihen johtopäätökseen, että tutkimustarkoituksia varten on otettava huomioon kaikki yrityksiä kiinnostavat asiat, erityisesti Euroopan tasolla, sillä muussa tapauksessa emme onnistu saavuttamaan tavoitteitamme. Seitsemäs puiteohjelma on osoitus siitä, että tiedostamme, että ilman aitoa yhteistä toimintaa meidän on luovuttava siitä ajatuksesta, että meillä on tuotanto- ja kehitystoimintaa Euroopan unionissa. Tästä asiasta on kyse tässä tämänpäiväisessä keskustelussa, ja tällä tavalla olemme kaikki osallistuneet tähän hankkeeseen. Joistakin asioista on selvästikin jouduttu luopumaan, mutta loppujen lopuksi on kuitenkin saavutettu joitakin merkittäviä tuloksia.

Haluan selventää joitakin kohtia Valmiudet-ohjelmasta. Mielestäni seitsemännen puiteohjelman alueellinen yhteentoimivuus, eli toisin sanoen valmiudet hyödyntää seitsemännen puiteohjelman ja rakennerahastojen välistä synergiaa, sekä mahdollisuus saada alueet mukaan rahoitukseen, voisi olla todella tuottoisaa tulevaisuudessa sekä tutkimusinfrastruktuurin että osaavien alueiden ja alueellisen tutkimuksen kannalta. Mielestäni meillä onkin useita välineitä, jotka yhdessä auttavat meitä yksilöimään lähestymistavan, joka kaikkein parhaiten sopii kaikkiin asialistallamme oleviin kohtiin.

Haluan myös vedota erityisesti sen puolesta, että kansalaiset on saatava nykyistä läheisemmin tutustumaan alueellisella tasolla tehtävään tieteeseen, ja lisäksi meidän on tehtävä yksi asia, josta on tullut minulle pakkomielle ensimmäisten parlamentissa viettämieni vuosien aikana: meidän on tehtävä poliittinen valinta ja opetettava ihmiset arvioimaan riskiä sekä saatava ihmiset osallistumaan osana yleisen tietoisuuden parantamista. Näin me olemme tehneet, niin tehokkaasti kuin vain pystyimme, ja tähän voimme olla tyytyväisiä.

  Teresa Riera Madurell (PSE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, haluan aluksi kiittää tärkeästä työpanoksesta jäseniä Buzek ja Busquin sekä neuvostoa ja komissiota. Kiitän myös muita erityisohjelmia käsitelleitä esittelijäkollegojani. Hyvät parlamentin jäsenet, tässä täysistunnossa hyväksymme vihdoin seitsemännen puiteohjelman, jossa määritellään EU:n tiedepolitiikka seitsemäksi seuraavaksi vuodeksi.

Tämä on keskeinen asia Lissabonin strategian kannalta, sillä tutkimus, tekninen kehittäminen ja innovaatio ovat epäilemättä tärkeimmät välineet kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseen, jotta saavutamme tavoitteemme tulla dynaamiseksi ja kilpailukykyiseksi tietopohjaiseksi taloudeksi.

Päätavoitteenamme on ollut EU:n tiede-, teknologia- ja innovaatioalan suuriin haasteisiin vastaaminen, jotta saisimme kirittyä kiinni kilpailijoitamme. Tie on ollut kivinen, ja vaikeuksia on aiheuttanut erityisesti rahoituskehystä koskeva sopimus, jossa heikennettiin puiteohjelman taloudellisia näkymiä alkuperäisestä. Mielestäni voimme tänään kuitenkin olla tyytyväisiä kokonaisuuteen.

Yhteistyö-erityisohjelman esittelijänä haluan kiittää varjoesittelijöitä ja kaikkia jäsenkollegojani heidän panoksestaan, joka oli olennaisen tärkeä mietinnön laadinnan kannalta.

Yhteistyö-erityisohjelman määrärahat ovat 32 500 miljoonaa euroa seitsemälle seuraavalle vuodelle, mikä on 65 prosenttia kaikista seitsemännen puiteohjelman määrärahoista ja siis huomattavasti enemmän kuin edellisessä puiteohjelmassa.

Hyvät kollegat, kyse on maailman suurimmasta tutkimuksen ja kehittämisen kansainvälisestä yhteistyöohjelmasta. Ohjelman tarkoituksena on tehdä EU:sta johtava toimija strategisilla tieteen ja tekniikan aloilla tukemalla korkeakoulujen, tutkimuskeskusten, yritysten ja muiden elinten välistä yhteistyötä sekä EU:ssa että EU:n ja kolmansien maiden kesken.

Tätä tarkoitusta varten teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ehdotuksessa tarkastellaan kymmentä ensisijaista alaa, joilla jatkuvuus kuudennesta puiteohjelmasta on varmistettu erityisen hienosti. Siinä esitetään toimintatapoihin parannuksia, joiden ansiosta tutkimusryhmien on varmasti helpompi osallistua ohjelmaan.

Täysistunnolle lopullista hyväksyntää varten esittelemämme lopullinen teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan hyväksymä teksti noudattaa pääosin Euroopan komission ehdottamaa lähestymistapaa. Se sisältää tehokkaita välineitä, joilla kannustetaan yksityisiä tutkimusinvestointeja, ja siinä vaaditaan samalla ohjelman koko toteuttamisen alistamista tarkempaan parlamentaariseen valvontaan. Tekstissä käsitellään tarkemmin ja korostetaan joitakin tutkimusaloja, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen ehdotukseen tai joita ei ollut käsitelty siinä riittävästi. Lisäksi siinä painotetaan useita ohjelman monialaisia rakenteellisia näkökohtia, jotka ovat mielestäni olennaisia.

Tässä yhteydessä haluan korostaa, että ehdotuksemme on todellinen edistysaskel niiden menetelmien organisoinnin suhteen, joilla taataan pk-yritysten osallistuminen kaikkiin ohjelman toimiin. Pk-yritysten osallistumiselle on asetettu vähimmäistavoitteeksi 15 prosenttia koko talousarviosta, ja kaikilta yhteisön toimielimiltä, myös Euroopan investointipankilta, on pyydetty mahdollisimman suurta panostusta sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joihin pk-yritykset voivat osallistua.

Tieteellisen ja teknologisen koheesion periaatteesta tehdään ehdotuksessamme yksi ohjelman tavoitteista, ja siinä korostetaan tarvetta varmistaa muiden kansallisten ja alueellisten varojen mahdollisimman hyvä täydentävyys ja yhteisvaikutus. Ehdotamme välineitä, joilla hahmotellaan yhteisiä lähestymistapoja tieteellisesti ja teknologisesti useampaa kuin yhtä alaa koskevissa asioissa, sekä menetelmiä, joilla ratkaistaan monimutkaisia ongelmia ensisijaisilla aihealueilla, joilla yksipuolinen lähestymistapa ei riitä merkittävien tieteellisten tulosten saavuttamiseen.

Useita yhteisiin teknologia-aloitteisiin liittyviä näkökohtia on saatu parannettua käsiteltäessä Yhteistyö-erityisohjelmaa parlamentissa. Nämä uudet teknistä ja taloudellista hallinnointia sekä Yhteistyö-erityisohjelmaan osallistumista koskevat välineet edellyttävät menetelmiä, joilla varmistetaan niiden perusteiden noudattaminen, jotka on vahvistettu välineiden muodostamiselle ja ensisijaisten tavoitteiden valinnan avoimuudelle. Välineet edellyttävät myös moitteetonta ja tehokasta hallinnointia. Mietintö sisältää ehdotuksia kaikkien näiden näkökohtien parantamiseksi.

En käsittele ensisijaisia aihealueita tämän yksityiskohtaisemmin. Niiden eteen on tehty paljon työtä. Totean kuitenkin lopuksi, että kannatan varhaisessa kehitysvaiheessa olevilla ylimääräisillä ihmisalkioilla toteutettavan tutkimuksen rahoittamista edelleen. Tämä tutkimus on nimittäin tärkeää lapsettomuushoitojen kehittymisen kannalta ja jotta saadaan tietää parantumattomien sairauksien ja rappeutumissairauksien syyt sekä löydetään vaihtoehtoja eläinkokeille.

Hyvät kollegat, useiden kuukausien työllämme olemme pyrkineet osaltamme ratkaisemaan joitakin tärkeimpiä ongelmia, joita tiede ja tekniikka nykypäivänä kohtaavat. Mielestäni näitä parhaan mahdollisen yksimielisyyden tuloksia voidaan pitää tyydyttävinä. Haluankin siksi kiittää jäsenkollegojani vielä kerran heidän panoksestaan sekä Euroopan komissiota, etenkin paikalle saapunutta komission jäsentä Potočnikia hänen avuliaisuudestaan ja yhteistyöhalukkuudestaan.

  David Hammerstein Mintz (Verts/ALE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Potočnik, kiitos avoimesta asenteestanne ja yhteistyöhalustanne. Kiitän myös jäsen Buzekia ja kaikkia muita varjoesittelijöitä. Olemme kaikki yhtä suurta seitsemännen puiteohjelman perhettä. Perheeseemme on juuri syntynyt suurten vaikeuksien ja terveydenhoitoresurssien puutteen saattelemana terve mutta hieman alipainoinen lapsi.

Milloin ymmärrämme, että eurooppalainen tutkimus on jopa tärkeämpää kuin maataloustuet ja moottoriteiden rakentaminen? Tämä ei ollut retorinen kysymys. Meidän on kysyttävä itseltämme suoraan, mikä on EU:n tulevaisuuden kannalta ensisijainen tavoite, tämän EU:mme, joka haluaisi toimia muttei pysty siihen.

Olemme asettaneet tässä puiteohjelmassamme tiettyjä haasteita, joista suurimpaan osaan olemme jo vastanneet. Olemme edenneet jossain määrin tieteenalan avaamisessa sekä siinä, että pystymme nyt siirtämään tieteellistä tietämystä ja teknistä tietoa mahdollisimman hyvin sekä tukemaan kaikkia aloitteita, joilla edistetään teknologiasiirtoa. Tarkoituksena on, että yritykset, kansalaisyhteisö ja korkeakoulut pystyvät kehittämään yhteyksiä tutkimuksen ja eurooppalaisten nyky-yhteiskuntiemme välttämättömän taloudellisen ja teknisen uusiutumisen välillä. Kiitos tästä kuuluu komission tiedonannolle sekä säännöille, jotka koskevat tulosten julkaisuvelvollisuutta, ilmaisten ohjelmien edistämistä ja esimerkiksi yhteentoimivuuden edistämisvelvollisuutta. Edistystä on tapahtunut, mutta sitä on tapahduttava vielä enemmän.

Lisäksi on kysyttävä, onko tieteen tarkoitus olla ihmisten tekemää ihmisten tarpeisiin, sillä tutkijoiden mielipiteiden on oltava samansuuntaisia kuin niiden ihmisten mielipiteet, jotka eivät välttämättä ole asiantuntijoita. Tässä mielessä on suhtauduttava myönteisesti tiedealan ja -yhteisön tukeen ja tärkeään työhön tässä ohjelmassa, alan määrärahojen lisäämiseen sekä siihen, että ohjelmaan voivat nyt osallistua myös kansalaisjärjestöt.

Onko pieni todellakin kaunista eurooppalaisessa tieteessä? Puhumme kaikki aina pk-yrityksistä, mutta onko se pelkkää sanahelinää vaiko todellinen sitoumus? Pk-yritykset luovat suurimman osan vakaista työpaikoista, ja ne ovat talouden vakauden lähde. On erittäin myönteistä, että tukea annetaan sellaisille aloitteille, joilla perustetaan pienyritysten yhteenliittymiä teknologiayhteisöissä. On erittäin tärkeää, että olemme varanneet 15 prosenttia kaikista ohjelmista pienyrityksille. Tähän haasteeseen on vastattava; jää nähtäväksi, pystymmekö siirtymään sanoista tekoihin.

Onko ohjelman byrokraattisuutta tarkoitus vähentää ja avoimuutta lisätä? Ovatko kaikki tiedot selvästi ja ymmärrettävästi kaikkien saatavilla? Tämähän on taattava kaikissa EU:n hankkeiden arviointi- ja rahoitusprosesseissa. Euroopan komission on aika vähentää kalliita hallinnollisia menettelyjä, jotka johtavat pienten tutkimusryhmien, pienyritysten ja kansalaisjärjestöjen marginalisoitumiseen, sillä ne eivät pysty kokonsa vuoksi selviämään hallinnointivaatimuksista. Vaadimme menettelyjen yksinkertaistamista välittömästi. Emme halua kuulla enää tekosyitä, nyt on aika toimia.

Puiteohjelma on myös tarkoittanut palaamista perusasioiden äärelle. Sillä perustetaan Euroopan tutkimusneuvosto, joka tarjoaa huomattavaa julkista tukea perustutkimukselle, jolla on keskipitkän ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita. Tutkimusneuvoston johdossa on maineikkaita tutkijoita, jotka puolustavat tutkimuksen riippumattomuutta. On varmistettava, että kaikki, niin parlamentti kuin komissiokin, kunnioittavat tätä riippumattomuutta.

Me vihreät pohdimme, onko tieteen keinoin mahdollista varmistaa ilmastonsuojelu energiakriisin uhatessa, sillä sitä tarvitaan. On erittäin myönteistä, että uusiutuvia energiamuotoja ja energiatehokkuutta tuetaan rahallisesti ja että tukea on lisätty 250 prosenttia. Samalla pahoittelemme kuitenkin, että myönnetyt varat ovat vain kolmannes koko ydinenergiatoiminnan alan tutkimuksen saamista varoista.

Olemme tyytyväisiä myös siihen, että ohjelmasta tarjotaan huomattavaa tukea myös yhteiskuntatieteelle, joka sekin on tiedettä, sosioekonomiseen ja monitieteelliseen tutkimukseen.

Kaiken kaikkiaan ohjelma on mielestämme myönteinen. Kaikkien tahojen yhteistyö johtaa EU:ta oikeaan suuntaan, jotta saamme elää kauemmin ja onnellisemmin ja jotta EU:n merkitys maailmalla kasvaa.

  Daniel Caspary (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme vihdoin tehneet sen: seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on käynnistymässä, ja EU investoi seitsemän seuraavan vuoden aikana yhteensä 54 miljardia euroa tutkimukseen. Sen jälkeen, kun huomenna hyväksymme erityisohjelmat, voimme parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa tarkastella hyvällä omallatunnolla tätä lähes kahden vuoden työrupeamaa.

Haluan erityisesti kiittää kaikkia niitä jäseniä, joiden kanssa minulla oli ilo työskennellä ja joihin luotin täysin toimiessani viime kuukausien aikana yhteisen tutkimuskeskuksen ydintutkimusta koskevan mietinnön esittelijänä. Kiitän myös komission jäsentä Potočnikia.

Emme valitettavasti saavuttaneet kaikkia asettamiamme tavoitteita. Emme esimerkiksi onnistuneet kaksinkertaistamaan tutkimusmenojen määrää, mutta määrärahojen merkittävä 50 prosentin lisäys verrattuna kuudenteen puiteohjelmaan on askel oikeaan suuntaan. Lisäykseen päästiin neuvoston kanssa käytyjen tiukkojen neuvottelujen jälkeen. Tämä on myönteinen viesti kaikille tutkimuslaitoksille ja luo toivottavasti toiveikkuuden ilmapiirin. Emme kuitenkaan onnistuneet läheskään kaksinkertaistamaan määrärahoja, kuten olimme toivoneet, vaikka muilla maailman talousalueilla tutkimusmenoja on lisätty huomattavasti enemmän.

Jäämme siis yhä enemmän jälkeen Yhdysvalloista ja Japanista, kun taas Kiina ja muut valtiot kirivät meitä edelleen kiinni. Seuraukset ovat vakavat, ja vaikutukset kohdistuvat myös vaurauteen, työmarkkinoihin ja yhteiskuntarauhaan.

EU:n tutkimusohjelma ei varmastikaan ole maailman laajin, mutta se on yksi järkevimmistä ohjelmista. Samaa voidaan sanoa ydintutkimuksen alalla yhteisestä tutkimuskeskuksesta, jota koskevan mietinnön esittelijänä toimin. Kuten komission jäsen Potočnik aivan oikein totesi alkupuheenvuorossaan, yhteinen tutkimuskeskus toimii tärkeänä maltillisuuden puolestapuhujana useilla keskeisillä ydinenergiatoiminnan aloilla.

Yksi näistä on ensinnäkin ydinturvallisuus. Jäsenvaltiot ovat eri mieltä siitä, mihin tarkoituksiin ydinenergiaa olisi käytettävä. Jotkin niistä rakentavat uusia ydinvoimalaitoksia, kun taas toiset eivät. Jotkin niistä tutkivat uusia neljännen sukupolven reaktoreita, kun taas toiset eivät. Näistä asioista jäsenvaltiot voivat aivan oikeutetusti päättää itse. Ydinturvallisuus ei kuitenkaan tunne valtioiden rajoja, ja siksi yhteisen tutkimuskeskuksen on varmistettava tarvittava tietotaito EU:n tasolla.

Toiseksi on ydinvalvonta. Viimeaikaiset tapahtumat kansainvälisellä areenalla ovat lisänneet ydinteknologian ja ydinaseiden leviämisen estämisen merkitystä entisestään. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin EU:n on pian löydettävä vastaus. Olenkin ilahtunut siitä, että seitsemännellä tutkimusohjelmalla on tarkoitus piristää toimintaa transuraanien tutkimuslaitoksessa, joka on alan johtava laitos maailmassa.

Kolmanneksi samaa voidaan sanoa ydintekniikan alan tiedon hankkimisesta ja siirrosta, joista olen erityisen kiinnostunut. On varmistettava, että taitavat nuoret tutkijat kaikkialla EU:ssa voivat soveltaa uusia ideoita nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Emme myöskään saa heittää hukkaan jo hankittua tietoa, joten on varmistettava, että olemassa olevaa ja uutta tietoa vaihdetaan EU:ssa jopa nykyistä enemmän. Yhteinen tutkimuskeskus voi luonnollisesti edistää tietojenvaihtoa muillakin aloilla kuin ydinalalla.

Vaikka parlamentin työ onkin tehty sen jälkeen, kun olemme huomenna mietinnöstä äänestäneet, jäsenvaltioilla, komissiolla ja ennen kaikkea tutkimusyhteisöllä on vielä paljon tehtävää. Kehotan jäsenvaltioita investoimaan vielä aiempaa enemmän tutkimustoimintaan. Niiden olisi esimerkiksi hyödynnettävä mahdollisuutta investoida rakennerahastojen varoja omien tutkimus- ja kehittämisvalmiuksiensa kehittämiseen. Uusien tutkimusrakenteiden luominen ei sisälly seitsemänteen puiteohjelmaan, vaan se on pikemminkin jäsenvaltioiden ja rakennerahastojen tehtävä.

On hienoa, että seitsemännessä tutkimusohjelmassa voidaan keskittyä kunnolla huippututkimukseen. Kehotan komissiota panemaan ohjelman täytäntöön viipymättä sekä ottamaan käyttöön selkeät, avoimet, hyvin suunnitellut, tehokkaat ja oikeudenmukaiset tarjousmenettelyt. Komission olisi arvioitava tarjouksia puolueettomasti ja vaadittava tätä myös muilta tahoilta. Menettelyt olisi toteutettava järkevällä tavalla byrokratiaa välttäen. Olen varma, että parlamentissa kehittämämme lähestymistapa ei ole läheskään huonoimmasta päästä.

Lopuksi haluan kehottaa EU:n tutkimusyhteisöä eli niitä ihmisiä, jotka tekevät tutkimusta, tutkivat yksityiskohtia ja tekevät havaintoja, hyödyntämään tutkimusohjelman tarjoamat mahdollisuudet. Parlamentti on työnsä tehnyt, ja nyt on teidän tehtävänänne edistää tutkimusta ja vauhdittaa EU:n etenemistä kohti rauhanomaista, vapaata ja vaurasta tulevaisuutta.

(Suosionosoituksia)

  Umberto Guidoni (GUE/NGL), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää komission jäsentä Potočnikia ja puheenjohtajavaltio Suomea, jolle viestikapula on nyt ojennettu tämän asiakirjan muodossa, jonka laatimiseen meni useita vuosia. Ennen kuin käsittelen erityisohjelmaa, jota koskevan mietinnön esittelijänä toimin, eli Euratomia, haluan kommentoida muutamin sanoin seitsemättä puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia.

Haluan luonnollisesti kiittää jäsen Buzekia ja kaikkia muita esittelijöitä erinomaisesta tiimityöskentelystä, jonka ansiosta voimme käynnistää seitsemännen puiteohjelman aivan viimeisellä hetkellä. Olen samalla kuitenkin pettynyt siihen, ettemme onnistuneet ottamaan suurta harppausta eteenpäin eli kaksinkertaistamaan määrärahoja, vaikka panimme siihen toivomme. Tällä tavoin olisi lähetetty vahva viesti EU:n merkityksestä ja ennen kaikkea siitä, että uskomme pystyvämme saavuttamaan Lissabonin tavoitteen. Määrärahoja ei ole kaksinkertaistettu, mutta pyrimme kuitenkin hyviin tuloksiin.

Kommentoin ensiksi komission jäsenen Potočnikin toteamuksia yhteistyöstä. Olen ilmaissut henkilökohtaisesti ja ryhmäni puolesta huolemme siitä, että vaarana on, että rahoitamme seitsemännestä puiteohjelmasta sellaisia järjestöjä ja ryhmittymiä, jotka on perustettu tai jotka toimivat kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Parlamentti käsitteli vastikään tätä asiaa keskustellessaan yritysryhmittymästä, joka oli perustettu miehitetyille alueille eli Länsirannalle, Gazaan ja Itä-Jerusalemiin, mutta tätä tapahtuu muuallakin.

Haluan korostaa, että huolta herättävät myös tapaukset esimerkiksi tutkimuselimissä, joita saatetaan pyytää osallistumaan seitsemättä puiteohjelmaa koskevaan tarjouskilpailuun, vaikka ne on perustettu kansainvälisen oikeuden kanssa ristiriidassa olevan kansallisen lain mukaisesti, jonka nojalla esimerkiksi joidenkin etnisten tai uskonnollisten väestöryhmien ei sallita osallistua tutkimustoimintaan. Mielestäni komission on ilmaistava kantansa tästä ongelmasta. Sen aiemmat toimet eivät minua tyydyttäneet, sillä mielestäni ne liittyivät tiettyyn erityisalaan, vaikka niiden olisi mielestäni katettava kaikki alat.

Olen yleisesti ottaen tyytyväinen useimpiin erityisohjelmissa saavutettuihin tuloksiin ja haluan erityisesti korostaa tutkijoiden aseman tunnustamista. Olen todellakin sitä mieltä, että suuri osa nyky-yhteiskuntamme monitahoisesta toiminnasta riippuu yhä enemmän inhimillisistä tekijöistä. Ei ole mahdollista puhua eurooppalaisesta tutkimuksesta puhumatta tutkijoista ja heidän tarpeestaan liikkua, kouluttautua ja säilyttää asemansa, jotka on mainittu eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa. Seitsemännellä tutkimusohjelmalla on pantava täytäntöön säännöt, joilla taataan eurooppalaisille tutkijoille parhaat mahdolliset työolot. Tarkoituksena on ennen kaikkea rajoittaa muihin maailmankolkkiin suuntautuvaa aivovuotoa ja mahdollisesti kääntää suuntaus päinvastaiseksi.

Suhtaudun erittäin myönteisesti pyrkimyksiin investoida perustutkimukseen luomalla komissiosta riippumaton elin, jonka tehtävänä olisi arvioida seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettavien tutkimusehdotusten ansiokkuutta. Uuden elimen tehokkuutta mitattaisiin sen mukaan, noudatetaanko sen päätöksiä ehdotuksia valittaessa ja saako se osakseen tutkimusyhteisön arvostuksen. Ainoastaan tällöin voitaisiin saada aikaan innovatiivisia ehdotuksia ja rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka parantavat eurooppalaisen tutkimuksen laatua. Elimen menestyksen kannalta olennaista olisi toiminnan avoimuus, jonka parlamentti osaltaan varmistaisi osallistuessaan sen toiminnan arviointiin.

Haluan käyttää viimeiset minuutit Euratomin erityisohjelman käsittelyyn. Yhdyn Euratomin puiteohjelmaa koskevaan komission kantaan, jonka myös jäsen Buzek ilmaisi. Mielestäni EU:n on investoitava fuusioteknologian kehittämiseen, jotta siitä saadaan pitkällä aikavälillä korvaamaton energianlähde. Se on määrällisesti rajaton, ekologisesti hyväksyttävä ja taloudellisesti kannattava, ja sen avulla voidaan olennaisesti edistää energiantoimitusvarmuutta ja toimitusten kestävyyttä.

ITER on olennainen vaihe tiellä kohti fuusioenergian käyttöä. Hankekumppanit ovat viimeinkin allekirjoittaneet ITERiä koskevan kansainvälisen sopimuksen reaktorin sijaintipaikan valintaa koskevien pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Neuvotteluissa tehtiin myönteinen päätös ITERin eurooppalaisen laitoksen rakentamisesta Caradacheen Ranskaan, ja EU:n on nyt toteutettava päättäväisiä ja johdonmukaisia toimia nykyisen ja tulevien puiteohjelmien nojalla.

Tämän vuoksi mielestämme on tarpeen perustaa ITERiä hallinnoiva eurooppalainen virasto yhteisyrityksenä Euratomin perustamissopimuksen nojalla. Sen avulla voimme täyttää ITER-sopimuksesta johtuvat kansainväliset velvoitteemme. Tämä tarkoittaa Japanin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan hallintokoneiston ja hankkeen perustamista. Viraston toimipaikka sijaitsisi Barcelonassa, ja sen päätavoitteena pitäisi olla ITERin perustaminen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että viraston toimiala on rajoitettava tähän, enkä jaa komission kantaa siitä, että yksi virasto vastaisi koko fuusioenergian tutkimusalasta. En halua horjuttaa viraston asemaa, sillä mielestäni se on tärkeä elin, mutta sitä on tuettava tavoitteensa saavuttamisessa, joka jo itsessään on riittävän monimutkainen.

Mielestäni eurooppalaisen tutkimuksen on oltava entistä riippumattomampaa, mikä pätee jollain tapaa myös eurooppalaiseen tutkimuskeskukseen. Euroopan fuusiokehityssopimuksen assosioituneet elimet ovat vuosien mittaan omaksuneet keskeisen tehtävän. EU:n johtoasema tässä ohjelmassa johtuu siitä, että se on osoittanut johtajuutensa toteuttamansa huippututkimuksen muodossa.

ITERin perustaminen on vasta ensimmäinen askel, sillä paras mahdollinen hyöty sen käyttämisestä saadaan uuden tutkijasukupolven ja eurooppalaisen korkealaatuisen tutkimuksen ansiosta. Tämä voidaan taata erottamalla tutkimus täytäntöönpanosta. Tutkimusta on toteutettava nykyisillä mekanismeilla ITERin perustamisen ohella. Siksi on mielestäni tärkeää, että parlamentti hyväksyy ehdottamani tarkistuksen, aivan kuten jäsen Buzekin mietinnön tapauksessa.

  Neena Gill (PSE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijöitä ja budjettivaliokunnan kollegaani Xenogiannakopoulouta hänen tarkkanäköisistä mielipiteistään.

Haluan ilmaista varauksettoman tukeni EU:n tutkimus- ja kehitysyhteistyöohjelmille. Mielestäni tämä toiminta-ala on erittäin tärkeä, ja sillä on suora vaikutus siihen, miten EU kehittyy globaalina taloutena ja kuinka muu maailma meihin suhtautuu.

Kuten olemme kuulleet, seitsemäs puiteohjelma on tähän mennessä suurin EU:n tutkimusohjelma, ja tämän 53 miljardin euron ohjelman alle yhdistyvät kaikki tutkimukseen liittyvät EU:n aloitteet. Komissio pyysi alun perin 70 miljardia euroa, mikä oli huomattavan paljon enemmän kuin edellisvuosina. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että kyse on seitsemän vuoden ohjelmasta eikä edeltävän ohjelman tavoin viiden vuoden ohjelmasta ja että sen varat jaetaan yhteensä 27 jäsenvaltion kesken eikä edeltävien ohjelmien tavoin 15:n tai 25 jäsenvaltion kesken. Lisäksi on ymmärrettävä, että seitsemännen puiteohjelman määrärahojen kaksinkertaistaminen osoittaa, kuinka tärkeitä tiede ja tutkimus ovat EU:n kehitykselle globaalina toimijana ja talousmahtina.

Jos haluamme pysyä kilpailukykyisinä, meidän on siirryttävä sanoista tekoihin ja investoitava aloille, joiden tiedämme olevan keskeisen tärkeitä kasvun kannalta. Valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei neuvosto ole samaa mieltä. On sääli, ettei se tukenut komission pyyntöä 70 miljardista eurosta. Eikö ole uskomatonta, että neuvosto pääsi loppujen lopuksi sopimukseen tutkimus- ja kehittämismenojen lisäämisestä ainoastaan 1,5 prosenttiin BKT:sta, vaikka se on kaikin tavoin mainostanut, kuinka Lissabonin tavoitteet on saavutettava ja kuinka tärkeää menoja on lisätä 3 prosenttiin, mikä sekin on huomattavasti vähemmän kuin Japanissa ja Yhdysvalloissa? Vielä yllättävämpää on, että puheenjohtajavaltio Luxemburg itse asiassa alun perin ehdotti tutkimus- ja kehittämismenojen leikkaamista tätäkin enemmän. Onneksi useat jäsenvaltiot, myös kotimaani, hylkäsivät tämän vaihtoehdon sillä ne havaitsivat selvän yhteyden tutkimuksen ja kehittämisen sekä EU:n kasvun ja kilpailukyvyn välillä. Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta käsitteli sekin alaa ja ehdotti menojen lisäämistä. Pidän sitä erittäin myönteisenä asiana mutta, kuten edellä totesin, pahoittelen, ettei lisäys ole lähelläkään komission ja parlamentin alun perin esittämää määrää.

Ohjelman käynnistäminen tarjoaa meille todellisen mahdollisuuden oppia aiemmista virheistämme ja korjata ne. Yksi ala, jolle meidän on keskitettävä toimemme, on rahoitusmenettelyjen keston lyhentäminen. Menettelyt ovat nykyisellään naurettavan pitkälliset. Tämän ovat todenneet muutkin kuin kotialueeni West Midlandsin järjestöt: Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut 8–9 kuukauden viipeistä. Tällaisia menettelyaikoja ei voida hyväksyä, vaan niitä on lyhennettävä huomattavasti. Pitkällinen menettely aiheuttaa useita ongelmia, joista suurimpia on se, että osallistujat joutuvat rahoittamaan toimintaansa alussa pitkänkin aikaa. Tähän on puututtava pikaisesti.

Maksujen suorittamisesta myöhäisessä vaiheessa kärsivät erityisesti pk-yritykset. Puhumme parlamentissa jatkuvasti pk-yrityksistä, joita halutaan tukea ja jotka ovat EU:n kasvun tärkeimmät moottorit. Ne joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin näiden viipeiden vuoksi. Komissio väittää kuitenkin, että pk-yrityksille on kohdistettava toimia ja niitä on kannustettava aktiivisesti osallistumaan ohjelmiin. Ennen kuin yritämme kannustaa pk-yrityksiä, ehkäpä meidän olisi varmistettava, ettemme tosiasiassa tee niiden osallistumisesta mahdotonta. Suorittakaa siis maksut ajoissa.

Myöhäiset maksut saattavat kyseenalaiseksi myös vuotuisuusperiaatteen. Komissio on tunnustanut nämä ongelmat, joten kehotan sitä vahvasti ratkaisemaan ne ensisijassa. Komission on varmistettava, että se arvioi, valitsee ja myöntää rahoitusta tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Lisäksi osallistujien on saatava etukäteen tietää, milloin päätökset tehdään, jotta ne voivat suunnitella toimintaansa sen mukaisesti. Tähän päästään ainoastaan tulevia menetelmiä ja menettelyjä yksinkertaistamalla valintamenettelyn nopeuttamiseksi. Tällä tavoin toimintatavasta tulisi johdonmukaisempi, osallistujat eivät joutuisi turhaan byrokratian rattaisiin ja valituista ehdotuksista käytävät neuvottelut nopeutuisivat. Lisäksi avoimuus lisääntyisi, kun aiemmin mainitsemani useat järjestöt pystyisivät helpommin osallistumaan ohjelmaan.

Yksi este tälle on päällekkäisen todentamisen järjestelmä. Komission olisi perustettava yksi todentamis- ja varmentamisjärjestelmä sekä annettava ja julkaistava erityissäännöt, jotka ovat kaikkien asianosaisten tahojen kannalta selkeät ja oikeudenmukaiset.

Rahoituksen saantia on pikaisesti yksinkertaistettava. Siksi tuenkin budjettivaliokunnan ehdotuksia siitä, että perustetaan ehdotusten jättämistä koskeva tietopankki ja kannustetaan komissiota soveltamaan suhteellisuusperiaatetta asiakirjoja pyytäessään. Kehotan komissiota kuitenkin myös kiinnittämään huomiota tapaan, jolla ohjelmaa valvotaan. Valvontamenettelyjä on yhteensovitettava, ja kuten sanoin, tarpeetonta päällekkäisyyttä on vältettävä sekä varmistettava, että valvonnan kokonaiskustannukset ovat oikeassa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.

Lopuksi haluan muistuttaa komissiota ja neuvostoa siitä, että ohjelman on tarkoitus hyödyttää kansalaisia ja edistää huippuluokan tieteentekoa kaikkialla EU:ssa. Tässä mielessä meidän ei pitäisi vaatia hakijoilta mahdottomia, jotta he voisivat osallistua. Päinvastoin, meidän olisi myönnettävä rahoitusta nopeasti innovoiville ja aloitteellisille yrityksille ja autettava niitä löytämään uusia rahoitusmahdollisuuksia kilpailuetumme lisäämiseksi muuhun maailmaan verrattuna. Kuten minä ja kollegani olemme todenneet, kaikki ymmärtävät, kuinka olennaisessa asemassa tutkimus ja kehittäminen ovat, kun EU:ta autetaan vastaamaan Kiinan ja Intian nopeasti kehittyvien talouksien asettamiin haasteisiin. Tästä syystä kehotan vahvasti komissiota käyttämään jokaisen ohjelmasta myönnettävän euron mahdollisimman tehokkaasti ja varmistamaan, että toteutusaste on 100 prosenttia.

Lopuksi kehotan johtajiamme neuvostossa katsomaan EU:n rajojen ulkopuolelle ja vertaamaan EU:ta muihin maailman alueisiin ja tämän jälkeen pohtimaan uudelleen tälle politiikalle myönnettävien resurssien lisäämistä, mieluummin heti.

  Jamila Madeira (PSE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, innovaation ja tiedon on nyt vahvistettu olevan EU:n kehityksen tukipilareita. Jotta tämä toteamus johtaisi tuloksiin, tieteen ja tekniikan alan henkilöresursseihin ja erityisesti nuoriin tutkijoihin panostamista on pidettävä ratkaisevan tärkeänä ja ensisijaisena toimena, mikäli haluamme saavuttaa seuraavassa, kauden 2007–2013 rahoituspaketissa itsellemme asettamamme Lissabonin tavoitteet.

Totuus on, että eurooppalaiset asiantuntijat ovat viime aikoina lähteneet EU:sta pääasiassa Yhdysvaltoihin, jossa heille yleensä taataan paremmat työolot – voitaisiin jopa sanoa, paremmat laboratorio-olot – sekä parempi palkka. Olemme siis myöhään liikkeellä ja lähtökohtamme on muita huonompi. Siksi tämä tilanne onkin saatava muuttumaan keinolla millä hyvänsä. Tavoitteena on saada uudet tutkijat jäämään EU:hun ja saada sen lisäksi ulkomaille lähteneet palaamaan ja asettumaan vanhaan maanosaamme, joka yrittää kaikin tavoin uusiutua. Lisäksi on houkuteltava tutkijoita kolmansista maista uusien kannustimien ja tutkintotodistusten vastavuoroisen tunnustamisen avulla.

Haluan lopuksi esittää vetoomuksen: tutkijat ovat seitsemännen puiteohjelman henki ja elämä, eikä heidän osuuttaan tästä ohjelmasta pidä rajoittaa yhteen vaivaiseen minuuttiin, minkä verran työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle on tässä keskustelussa suotu.

  Markus Pieper (PPE-DE), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, maatalouden tutkimukselle omistetaan ensimmäistä kertaa oma kappaleensa tutkimukselle myönnettävän tuen yhteydessä. Elintarvikkeiden, maatalouden ja bioteknologian innovaatioille myönnetään kaudella 2007–2013 noin 1,9 miljardia euroa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta suhtautuu myönteisesti tähän maatalouden tutkimusta koskevaan selvään viittaukseen. Maatalouden tutkimukselle on nyt energia- ja ympäristötutkimuksen tavoin avoinna uusia vaihtoehtoja, jotka liittyvät EU:sta saatavaan tukeen. Tuemme tällä tavoin kestävää maataloutta koskevaa tutkimusta ja kehittämistä, minkä lisäksi autamme maanviljelijöitä panemaan täytäntöön vuoden 2003 maatalousuudistuksen ja siirtymään kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotantomenetelmien käyttämiseen. Innovatiivista maataloutta ja elintarviketuotantoa koskevien pilottihankkeiden, maatalousinstituuttien, ministeriöiden sekä käsityöläisyhdistysten ja -kiltojen olisi nyt pyrittävä hyötymään EU:n niille tarjoamista innovatiivisista vaihtoehdoista.

  Giovanni Berlinguer (PSE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puheeni vie alle neljä minuuttia. Haluan korostaa ainoastaan yhtä seikkaa eli puiteohjelmassa kiinnitettyä erityistä huomiota tieteen ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Ajatellaanpa esimerkiksi toimia, joita on ehdotettu naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi tieteellisessä tutkimuksessa aina korkeimmille tasoille saakka, nuoriso-toimintaohjelmaa, kansalaisten ja tieteen välistä yhteyttä sekä yhteyttä humanistisen kulttuurin ja tieteen edistyksen vaatimusten innoittamiin koulutusjärjestelmiin.

Vaikka tämä onkin itsestään selvää, haluan korostaa, että tiede on luontaisesti arvokasta: se ei ole arvokasta ainoastaan utilitaristisessa, tuotannollisessa ja kilpailullisessa merkityksessä, vaikka nämäkin näkökohdat ovat tärkeitä. Tiedettä on pidettävä yhteisenä hyvänä, ja sen saavutusten on oltava kaikkien käytettävissä.

Mielestäni EU:n on pidettävä silmällä myös muuta maailmaa eikä käperryttävä itseensä etenkään nyt, kun sen tutkimustoimintaa laajennetaan uusille aloille ja siinä pyritään korkeaan laatuun. Tämä on olennainen osa EU:n tehtävää. Tieteen saavutusten on oltava kaikkien käytettävissä. Maailmanlaajuinen tilanne on heikko, sillä suuri osa tutkimuksesta ja kehittämisestä liittyy maailman väestöstä 10 prosentin hyvinvoinnin edistämiseen, kun loput 90 prosenttia ei hyödy siitä mitenkään.

On selvästikin toteutettava tärkeitä toimenpiteitä, kuten rajoitettava patenttien määrää silloin, kun ne vaikuttavat yhteisön hyvinvointiin, etenkin sairauksien yhteydessä. Lopuksi totean, että olen eettisistä ongelmista täysin samaa mieltä jäsen Busquinin kanssa: parlamentissa tehtyjen päätösten ja muilla foorumeilla tehtyjen päätösten on oltava keskenään johdonmukaisia.

  Giles Chichester, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tunnen itseni jokseenkin nöyräksi tässä esittelijöiden ja valmistelijoiden tähtijoukossa. Käsittääkseni aiemmin tänä iltana lausuttiin joitakin ystävällisiä sanoja, joihin haluan vastata kiittämällä komission jäsentä, puheenjohtajavaltiota ja kollegojani sekä esittelijöitä ja varjoesittelijöitä heidän erittäin rakentavasta osallistumisestaan tähän hankkeeseen. Olemme työskennelleet väsymättä, ja haluaisin ajatella, että olemme saaneet neuvoston ja komission myöntymään hieman enempään kuin mitä ne olisivat halunneet, vaikkei ehkä aivan yhtä paljoon kuin mitä me toivoimme. Tämä on hyvä juttu.

Olen joidenkin kollegojeni tavoin pettynyt siihen, ettemme saaneet vakuutettua neuvostoa käyttämään enemmän veronmaksajien rahoja tutkimusmenojen lisäämiseen. On sääli, ettei lopullinen luku vastaa aiempia lupauksia.

Toivon vahvasti, että kompromissipaketti hyväksytään huomenna. Se lähettää vahvan viestin tutkimusyhteisölle siitä, että osaamme työmme ja saamme lainsäädännön voimaan ajoissa.

Puiteohjelman uusia ja jännittäviä näkökohtia ovat Euroopan tutkimusneuvosto ja huippulaadun käsite, sillä tarvitsemme näitä molempia suuressa maailmassa kilpaillaksemme. Pidän myönteisenä pk-yritysten, nuorten tutkijoiden ja naistutkijoiden kannustamista sekä yhteisiä teknologia-aloitteita, joita erityisesti jäsen Prodi on esittänyt.

Lopuksi haluan kiittää vielä erästä EU:n toimielintä, nimittäin tilintarkastustuomioistuinta, sen panoksesta osallistumissääntöjen laadintaan antamalla meille pyytämämme lausunnon tästä aiheesta. Olemme toivon mukaan tällä tavoin tehneet tutkimuksen puiteohjelmaan osallistumisesta yksinkertaisempaa, selkeämpää ja vastuullisempaa.

  Reino Paasilinna, PSE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijöitä ja erityisesti tässä lähelläni istuvaa esittelijä Busquiniä. Toivottavasti tutkimuksen puiteohjelma auttaa meitä muutaman askeleen lähemmäs Lissabonin tavoitteita. Parlamentti on tukenut tätä mainiota pakettia ja niin tekee myös oma ryhmäni.

Riskirahastoon sijoitettava miljardi euroa tukee pk-yrityksiä ja juuri pk-yrityksistä pitää tulla suurten haastajat ja työllistäjät. Tutkimuspanostuksia onkin syytä lisätä. Siitä huolimatta vain yksi maa on pannut yli prosentin budjetistaan tutkimukseen ja kehitykseen ja se maa on Suomi.

EU:n tutkimuspanostukset ovat hajanaisempia kuin Yhdysvaltojen, vaikkei oteta huomioon puolustustutkimukseen siellä käytettyjä varoja. Uuden tutkimusohjelman myötä tulee uusia tutkimusalueita ja uusia aloitteita tähän samaan heinäkasaan.

Teknologia-aloitteet parantavat yritysmaailman osallistumista puiteohjelmaan. Euroopan tiedeneuvosto, ERC, huolehtii kirkkaimman perustutkimuksen johtamisesta. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma puolestaan keskittyy yrittäjyyden tukemiseen. Euroopan teknologiainstituutti saattaa tuoda tähän yhtälöön korkeakoulujen kanssa kilpailevan huippuyliopiston. Edellä mainituilla aloilla toimii jopa yhteinen tutkimuslaitos, jossa on jo nyt yli 2000 tutkijaa.

Pelkään, että koko tämä työ pirstaloituu ja syntyy turhaa päällekkäisyyttä. Hakijat ovat sekavassa mielentilassa ja pohtivat, että mihin he oikein hakevat – kuuhunko.

Näin ollen pyydän komissiota kertomaan parlamentille, miten se pyrkii järjestämään T&K-alan eurooppalaisen arkkitehtuurin, niin ettei sekavuus hidasta kehitystä. ERA-Net on tärkeä osa tätä työtä, mutta onko meillä jo liikaa yhteisöaloitteita? Tietääkö oikea komissaari mitä vasen komissaari tekee?

(Suosionosoituksia)

  Patrizia Toia, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Tutkimus on tärkeä EU:n talouden ja koko yhteiskunnan kasvun moottori, koska siinä korostetaan inhimillistä pääomaa ja koska tutkimustulosten tarkoituksena on hyödyttää yhteiskunnallista elämää, parantaa terveyttä ja lisätä tietoa. Nämä myönteiset seikat eivät kuitenkaan saa peittää taakseen tai saada meitä unohtamaan sitä, että kantasolututkimuksesta puuttuu eettinen ulottuvuus, mikä käy ilmi 6 artiklan sanamuodosta. Emme halua rajoittaa tutkimusta tai vastustaa kaikkea uutta: haluamme ainoastaan todeta, että myös tieteellä ja tutkimuksella on oltava säännöt ja arviointiperusteet.

Toimintaa ohjaavana arviointiperusteena on oltava ihmiselämän ensisijaisuus, jotta tarkoitukset ja keinot eivät mene sekaisin. Eettinen ulottuvuus on otettava huomioon tutkimuksen ulottuessa geneettiseen perimäämme, jolloin tiede lähestyy varsinaista elämän syntylähdettä eli ihmiselämän syntyä. On lyhytnäköistä kuvitella, että tutkimus on itsessään kurinalaista ja ohjautuu itsensä ja kehittymisensä perusteella. Olemme eri mieltä 6 artiklan sanamuodosta, sillä emme voi hyväksyä, että EU:n varoja myönnetään tutkimukseen, jolla voidaan tuhota alkioita.

Arvoisa komission jäsen, tästä syystä olisi ollut tärkeää säätää määräajasta eli jo hankittujen kantasolulinjojen käytön aikarajasta. Tällaista aikarajaa ei ole aiemmin ollut. Se olisi kuitenkin ollut selvä osoitus siitä, ettei alkioita haluta tulevaisuudessa hankkia pelkästään tutkimustarkoituksiin. Näin ei tehty, ja siksi haluan ilmaista kielteisen kantani.

Asiakirjan liitteessä on kuitenkin kohta, jossa ilmoitetaan päätöksestä olla rahoittamatta tutkimusta, jossa tuhotaan alkioita. Pyydämme komissiota pysymään sanassaan, jotta se ei jää vain tyhjäksi lupaukseksi. Ehdotamme myös, että komission asiakirja liitteineen sisällytetään lopullisesti asetukseen komission ja neuvoston nimenomaisesta pyynnöstä. Muuten asiakirja on vaarassa jäädä asetuksesta erilliseksi. Asiakirjan ja sen liitteen olisi oltava keskeinen osa asetusta, kuten komission jäsen käsittääkseni puheessaan totesi. Lisäksi haluamme tälle toiveelle annettavan muodollisen oikeudellisen aseman, jottei se jää ainoastaan poliittisten lupausten varaan, jotka eivät ulotu parlamentin yöllisten istuntojen pöytäkirjoja pidemmälle.

Huominen on tärkeä päivä tutkimukselle, vaikka mielestäni meidän on korostettava, että ne meistä, jotka ovat joskus havainneet olevansa ylittämättömien esteiden edessä, ovat vieläkin tyytymättömiä. Vastustamme edelleen sellaisia kantasolututkimusta koskevia ratkaisuja, jotka ovat epäselviä tai joissa ei kunnioiteta inhimillisiä arvoja.

  Claude Turmes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, yhteiskunta ei edisty hallintoelinten ansiosta vaan siksi, että rohkeat ja älykkäät ihmiset tekevät aloitteita ja sitoutuvat niihin.

Arvoisa komission jäsen, te olette tällainen ihminen. Olette ymmärtänyt ilmastonmuutoksen ja energiavarojen hupenemisen merkityksen. Ne ovat 2000-luvun haasteita. Hyvät kollegat, kilpailemme aikaa vastaan. Meillä on ehkä vain 10, 15 tai enintään 20 vuotta aikaa selviytyä tästä loukusta tai joudumme ikuisiksi ajoiksi verenvuodatuksen, sotien, oikukkaan sään ja tautien kynsiin. Se olisi katastrofaalista planeetallemme. Ainoa pakokeino on investoida suuria summia nopeasti energian järkevään käyttöön sekä uusiutuviin energianlähteisiin ja materiaaleihin.

Saimme aikaan sopimuksen siitä, että ainakin puolet muuhun kuin ydinalan tutkimukseen osoitetuista varoista kohdistetaan uusiutuvien energianlähteiden ja energian loppukäytön tehokkuuden tutkimiseen. Tärkeitä aiheita on kolme. Ensinnäkin energiatehokkuuden on oltava ensisijainen monialainen tavoite kaikessa tutkimuksessamme: kyse on materiaalien tutkimuksesta sekä tieto- ja viestintätekniikasta, joihin on sisällytettävä energiaa ja energiavaroja koskeva ulottuvuus. Arvoisa komission jäsen, teidän on perustettava koordinointielin, joka varmistaa tavoitteen saavuttamisen käytännössä.

Toiseksi EU on uusiutuvien energianlähteiden alan tekniikan edelläkävijä, sillä olemme investoineet neljännen, viidennen ja kuudennen puiteohjelman kautta tuulivoimaan, aurinkokennoihin ja biomassaan. Haluan, että seitsemännen puiteohjelman varoilla EU:sta tehdään maailman johtava toimija merelle rakennettavien tuulivoimaloiden, aurinkolämpöenergian ja meriteknologian alalla. Tähän suuntaan on edettävä. Kolmas osa sopimustamme on se, että tätä kehitystä on seurattava.

Lopuksi totean, että ITER on huonoin mahdollinen päätös. Miksi? Siksi, että minulle kerrottiin, että mitä epätodennäköisempi teknologinen läpimurto on, sitä helpompi on saada aikaan kansainvälinen sopimus.

  Miloslav Ransdorf, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kollegat, kun katselen ympärilleni, vaikuttaa siltä, että yksi Murphyn laeista on jälleen toteutunut: nimittäin se, että mitä tärkeämpi asia on, sitä vähemmän huomiota siihen kiinnitetään. Näin on huolimatta siitä loistavasta työstä, jota komission jäsen Potočnik sekä jäsen Buzek kollegoineen ovat tehneet. Hehän ovat ensimmäisinä pohtineet tarpeita uusissa jäsenvaltioissa, joissa tieteeseen ja tutkimukseen on osoitettu järkyttävän vähän rahaa. Yksi edessämme olevista tehtävistä on kohdistaa enemmän varoja aloille, joilla niistä saadaan kerrannaisvaikutuksia, kuten nanotieteiden ja nanoteknologian aloilla. Nämä alathan ovat saaneet jonkin verran suunniteltua vähemmän varoja. Kovin työ meitä odottaa kuitenkin uuden tiedotusvälinepolitiikan alalla, sillä yhteisön tieteenteon ja tutkijoiden mainetta on pönkitettävä. Lisäksi on edistettävä amerikkalaisten niin kutsumaa uudisraivaajahenkeä ja varmistettava, että seitsemännestä puiteohjelmasta tulee Lissabonin strategian lippulaiva.

  Leopold Józef Rutowicz, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, seitsemäs puiteohjelma on välttämätön edellytys, mikäli EU:sta halutaan tulevan nykyaikaisen talouselämän edelläkävijä, joka toimii kansalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden sekä ympäristönsuojelun hyväksi. Taloudellinen ja poliittinen tilanne sekä ympäristönsuojelu edellyttävät kuitenkin sellaisten ensisijaisten tavoitteiden määrittelyä, joille myönnetään erityistä rahoitus- ja organisaatiotukea. Yksi näistä ensisijaisista tavoitteista on kaasu- ja öljyriippuvuuden vähentäminen. Energian toimitusongelmat ja näiden polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa kielteisesti talouteen ja elintasoon.

Yhdysvalloissa biopolttoaineita on kehitetty tutkimuksen ja kehittämisen ansiosta ja käyttöön on saatu biopolttoaineilla toimivia moottoreita. Alan tutkimuksen ja kehittämisen ansiosta polttoaineiden hinnat ovat madaltuneet ja maataloustuotteiden kysyntä on noussut pilviin lisäten alan tuottavuutta. Talouden vakaus voidaan varmistaa rakentamalla uusia ydinvoimalaitoksia, jotta voidaan vastata eurooppalaisen energiajärjestelmän tarpeisiin, sekä tuuli-, vesi- ja aurinkoenergian tuotantolaitoksia. Tällä tavoin vähennetään myös kasvihuoneilmiön vaikutuksia ja minimoidaan ympäristövaikutukset. Samanlaista hyötyä saadaan hiilen kaasutuksesta ja nesteytyksestä.

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, tässä parlamentissa ei koskaan noudateta toissijaisuusperiaatetta eikä esitetä ehdotuksia poliittisen toimivallan palauttamiseksi EU:lta takaisin jäsenvaltioille. Tutkimuksen tapauksessa EU:n toimien lisäämiselle on kuitenkin päteviä perusteita. Pelkkä markkinatalous ei saa aikaan riittävästi tutkimusta, sillä tutkimuksen hyöty kohdistuu kaikille, kun taas kustannukset jäävät yksittäisten yritysten kannettaviksi. Siksi veronmaksajien kannattaa rahoittaa perustutkimusta. Vielä sosioekonomisesti kannattavampaa olisi, että useat jäsenvaltiot yhdistäisivät voimansa, jolloin yhä suurempi hyöty palautuisi veronmaksajille. Euroopan tutkimusneuvoston perustaminen sekä tutkijoiden liikkumisen helpottaminen EU:ssa ovat mainioita ideoita. On kuitenkin vältettävä valtion puuttuminen asiaan ja byrokratian lisääntyminen. Tarvitaan enemmän tutkimusresursseja, avoimuutta ja liikkumisvapautta. Keskeistä tässä on tutkimuksen hallinnointi, mutta silti poliitikkojen, byrokraattien ja uusien EU:n elinten toimivaltuutta laajennetaan uusille aloille.

Haluan lopuksi kiinnittää huomiota siihen törkeään tapaan, jolla varoja jaetaan. Seitsemännestä puiteohjelmasta saatavat varat ovat vain seitsemäsosa EU:n maatalouspolitiikan menoista. Tutkimusmäärärahat ovat elintärkeitä EU:n tulevaisuudelle, kun taas maatalouspolitiikassa varoja tuhlataan, EU:n kuluttajia riistetään ja maailman köyhyyttä kärjistetään. Toivomme hartaasti, että tutkimusmäärärahat kaksinkertaistetaan, maataloustukia leikataan 50 prosenttia ja EU:lle tilitettäviä maksuja alennetaan 40 prosenttia. Se olisi varsinainen siunaus.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, en halua olla tämäniltaisten juhlien ilonpilaaja. Mielestäni voimme olla ylpeitä saavutuksestamme eli Euroopan tutkimusneuvostosta ja huippulaatuun pyrkimisestä eri ohjelmissa, mutta tänä iltana on todettava, ettei se riitä. Saavutuksemme ei ole riittävä, jos vertaamme sitä siihen, mihin meidän pitäisi pystyä EU:n tasolla. Arvoisa komission jäsen, neuvoston edustajien ja teidänkin on hyvä muistaa tämä ja korostaa, ettemme voi odottaa vielä seitsemää vuotta ennen niiden toimien toteuttamista, joita tarvitaan, jotta pysyisimme muun maailman vauhdissa. Tarkoituksenahan on, että EU:sta tehdään maailman johtava tietopohjainen talous.

Varjoesittelijänä olen ylpeä omista saavutuksistamme. Halusimme helpottaa pk-yritysten osallistumista tutkimusohjelmiin ja sen teimmekin. Halusimme enemmän rahaa pk-yrityksille ja saimmekin. Halusimme varmistaa, että korkeakoulut voivat osallistua hankkeisiin ilman, että niille koituu siitä epäsuoria kustannuksia, ja onnistuimme siinäkin. Lisäksi halusimme vähentää byrokratiaa ja pystyimme siihen. Onnistuimme myös lisäämään teollis- ja tekijänoikeuksien käyttömahdollisuuksia.

Olemme tyytyväisiä saavutuksiimme, mutta se tarkoittaa, että lisätoimia on toteutettava.

  Catherine Trautmann (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, parlamentti sai viime tingassa hoidettua homman hyväksymällä seitsemännen puiteohjelman ja välttämällä näin toimettoman vuoden eurooppalaisessa tutkimuselämässä. Sen ansiosta pystymme myös vastaamaan älyverkkopalvelujen erittäin kiinnostavaan haasteeseen.

Mainitsen muutamia erityisen myönteisiä edistysaskelia. Niitä ovat ensisijaisten tavoitteiden asettaminen ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, energia- ja ympäristöalalla sekä tieto- ja viestintätekniikan tukemisessa, minkä vaikutukset ulottuvat kaikkeen EU:n politiikkaan. Myönteisiä ovat myös kilpailukyvyn moottoreina toimivien pk-yritysten entistä parempi huomioiminen riskinjakorahaston avulla, luottamusta herättävät suunnitelmat tulevista määrärahoista, kun Marie Curie -stipendejä lisätään, ja Euroopan tutkimusneuvoston luominen. Ideat-erityisohjelmaa koskevan mietinnön varjoesittelijänä olen ilahtunut siitä, että Euroopan tutkimusneuvosto, jonka tarkoituksena on toimia tutkijoiden työpanoksella ja heitä varten, edustaa uudenlaista tieteellistä hallinnointia ja kuuluu yhteispäätösmenettelyn piiriin.

Euroopan parlamentti on osoittanut olevansa yhtenäinen ja vastuullinen. Samalla pahoittelen kuitenkin sitä, etteivät määrärahat riitä amerikkalaisten ja japanilaisten kilpailijoidemme etumatkan kiinni kuromiseen. Nehän investoivat tutkimukseen yli kaksi kertaa meitä enemmän. Arvoisa komission jäsen, neuvoston on huomattava teille antamamme tuki. Puiteohjelman ansioihin voidaan lukea se, että sillä annetaan globalisaatiolle inhimilliset kasvot, mikä on varmastikin lisärahoituksen arvoista. Sopikaamme rahoituskehyksen tarkistamisen päivämäärästä!

  Carlo Casini (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, unelmiemme EU on ennen kaikkea ihmisoikeuksien EU ja vasta sitten markkinoiden EU, ennen kaikkea pienille kansoille osoitettavan solidaarisuuden EU ja sitten vasta kilpailukyvyn EU. Kiitänkin teitä tänä iltana antamistanne selvennyksistä. Tiedätte kuitenkin, että jotkin selitykset ovat vielä jääneet antamatta ja että yhteisen kannan sanamuoto on epäselvä. Tiedätte myös, että EU:n varoilla kannustetaan ihmisalkioiden tuhoamista.

Muistelen kaiholla hetkeä vuonna 1989, jolloin Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä sekä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä äänestivät yhdessä sen puolesta, ettei ihmisalkioilla koskaan tehtäisi kokeita muuten kuin itse alkion pelastamiseksi. Tänään omaksumme vastakkaisen kannan. Sanotaan, että rahaa tarvitaan niin kipeästi, ettei pohdintoja voida enää jatkaa, mutta neuvoston tarvitsisi ainoastaan hyväksyä kahdessa tarkistuksessa, jotka useat meistä ovat allekirjoittaneet, vahvistettu oikea tulkinta. Toivon, että nämä tarkistukset hyväksytään ainakin erityisohjelmien osalta.

  Britta Thomsen (PSE). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsenkollegojani ja kiinnittää huomiota joihinkin Valmiudet-erityisohjelman myönteisiin seikkoihin. Ensinnäkin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit ovat innovaation ja uuden tiedon hankkimisen olennainen edellytys. Tutkimusinfrastruktuurin eurooppalaisen ulottuvuuden ansiosta tutkijat saavat uusista investoinneista yhä enemmän yhteistä hyötyä jäsenvaltioiden rajojen yli. Erikoisalojen uusi tutkimusinfrastruktuuri on kallista, joten mahdollisimman useilla tutkijoilla pitäisi olla mahdollisuus käyttää sitä. Yhteisillä varoilla voimme varmistaa, että kaikki eurooppalaiset tutkijat saavat uusimmat välineet helpommin käyttöönsä.

Toiseksi on mielestäni tärkeää myöntää ohjelmalle riittävät varat siihen, että tulosten levittämisen näkökulma saadaan paremmin sisällytettyä tutkimukseen. On varmistettava, että tutkimustuloksilla on merkitystä yksilöille, viranomaisille ja tuotannonaloille, jotta yhteiskunta saa eurooppalaisesta tutkimuksesta mahdollisimman suuren hyödyn. Korkealaatuisen tutkimuksen tulosten levittäminen antaa myös oikeutuksen yhteiskunnan tutkimusinvestoinneille ja herättää nuorisossa kiinnostuksen tutkijan ammattia kohtaan. Tässä yhteydessä on tärkeää huomauttaa myös, että ohjelmassa keskitytään naistutkijoihin ja naisten mahdollisuuksien lisäämiseen tutkimusmaailmassa. Naisten aliedustus tutkimusmaailmassa on hyvin tiedossa, ja asiaa ovat tutkineet erityisesti naisia ja tutkimusta käsittelevät komission omat yksiköt. Siksi yhteisössä ja jäsenvaltioissa on pyrittävä tilanteeseen, jossa tutkijanura on houkutteleva vaihtoehto yhtä hyvin naisille kuin miehillekin.

Kolmanneksi on mielestäni tärkeää, että jäsenvaltioiden tutkimuslaitosten välillä on tutkimushenkilöstön ja tutkimusjohdon vaihto-ohjelmia, mutta tämä periaate olisi ulotettava kattamaan myös assosioituneiden maiden ja kolmansien maiden kumppanit. Useat kumppanimaat voivat osallistua EU:n puiteohjelmiin, ja komissio haluaa seitsemännessä puiteohjelmassa ottaa nämä maat mukaan entistä tiiviimmin. Kumppanimaiden osallistuminen tutkimushenkilöstön vaihtoon lisää varmasti eurooppalaisen tiedonlevittämisen arvoa.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, eurooppalaisessa tutkimuksessa on vähitellen keskitytty yhä enemmän ympäristöön, ihmisiin ja kulttuuriin ja kiinnitetty näin enemmän huomiota niiden tilanteeseen, säilymiseen ja suojeluun. Esimerkki tästä on historiaan ja kulttuuriperintöön kiinnitetty huomio. Haluan kiittää niitä komission jäseniä, jotka ovat antaneet tukensa tälle ajattelulle.

Samaa voidaan sanoa viihteen ja multimediateollisuuden, tietotekniikan ja yhteiskuntatieteiden sisällyttämisestä ohjelmaan sekä tiedustelua ja terrorismin torjuntaa koskevan tutkimuksen käynnistämisestä.

Olen tyytyväinen kantasolututkimuksesta aikaansaatuihin sopimuksiin: olemme asettaneet selvät säännöt kaikkien arkojen alojen pois sulkemiseksi, ja ihmisen kloonauksen rahoittaminen, alkioiden kloonaaminen tai luominen tutkimustarkoitukseen ja niiden tuhoaminen on kielletty. Sääntöjen noudattamista valvovat jatkuvasti alueelliset, kansalliset ja kansainväliset elimet.

Olen liikuttunut potilaiden ja heidän läheistensä vahvasta toiveikkuudesta. He tietävät, etteivät he itse välttämättä ehdi hyötyä tutkimustuloksista, mutta haluavat kuitenkin varmistaa, että tulevilla potilailla on vielä toivoa. Minä en ainakaan halua murskata heidän toiveitaan.

Tutkimus on aina kuulunut olennaisena osana eurooppalaiseen kulttuuriin, näin totesi suuri eurooppalainen tutkija Steiner. Luovuus ja tutkimus ovat osa identiteettiämme.

  Eluned Morgan (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen todella tyytyväinen, että olemme päässeet asiassa päätökseen. Tiede on keskeisessä asemassa EU:n kilpailukyvyn kannalta. Kiinan ja Intian talousjättiläiset kehittyvät kovaa vauhtia, ja tuossa osassa maailmaa tuotetaan jatkuvalla syötöllä IT-alan ammattilaisia. Tästä tiedämme, että haaste on heitetty.

Komissio totesi näin alkuperäisessä esityksessään, jolla se haki rahoitusta tälle ohjelmalle. On todettava, että neuvoston vastaus oli erittäin suuri pettymys, eikä todellakaan ensimmäinen Luxemburgin puheenjohtajuuskauden aikana. Luojan kiitos britit pelastivat päivän ja lisäsivät tieteelle myönnettyjä määrärahoja. Pääministeri Blairilla oli tähän merkittävä vaikutus.

On kuitenkin todettava, että tämäkään ei riitä: 50 miljardia euroa ei riitä seitsemän vuoden pituiselle ohjelmalle, johon osallistuu 27 maata. Ehdotusta ei voi ottaa vakavasti. Jäsenvaltioiden on vähintäänkin tehtävä huomattavasti rakentavampaa yhteistyötä valmiuksien lisäämiseksi, sillä se on olennaisen tärkeää. Viittaan jäsen Turmesin aiempiin toteamuksiin. Esimerkiksi energia-alalla on tärkeää tarkastella muun muassa teknologiayhteisöjä ja päästöttömiä teknologioita. Tällaisilla asioilla on todellista vaikutusta ilmastonmuutokseen. Meillä ei ole toivoakaan onnistua näiden ongelmien ratkaisemisessa ellemme myönnä riittäviä varoja ja korosta tieteen, valtion ja yksityisen sektorin välisiä yhteyksiä. Näitä asioita olisi paras kehittää EU:ssa, jotta ne saadaan otettua käyttöön Kiinan kaltaisissa maissa ja jotta saadaan todellinen muutos aikaan.

Valmiuksien osalta on olennaista, että yhteisön köyhimmät alueet kirivät muita kiinni. Toisin sanoen ohjelman valmiuksia koskevaa osaa on kehiteltävä edelleen.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, tutkimusta ei voida toteuttaa ilman ihmisiä, ja siksi tutkimusammateista tulee yhä tärkeämpiä ja siksi tuemme todellisen eurooppalaisen tutkimusalueen perustamista. Tässä yhteydessä tutkijoille olisi annettava heidän ansaitsemansa tunnustus omana ammattiluokkanaan, sillä me tarvitsemme heitä. Ammattitaitoisia tutkijoita on koulutettava, heidät on saatava jäämään EU:hun ja EU:sta poistuneet tutkijat on houkuteltava takaisin. Tutkijoita on houkuteltava myös EU:n jäsenyyttä hakeneista valtioista.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Marie Curie -apurahojen hakumenettelyjä on yksinkertaistettava. On tuettava sellaista tutkimusta koskevaa lähestymistapaa, joka perustuu selkeämmin Lissabonin tavoitteisiin, erityisesti vahvistamalla korkeakoulujen ja yritysmaailman välisiä suhteita. Lisäksi on tutkittava tuen ja julkisten varojen käytön tehokkuutta sekä edistettävä naisten ja miesten tasa-arvoa. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa on myös muokattava paitsi tutkimustulosten osalta myös kunkin yksittäisen tutkijan teollis- ja tekijänoikeuksien osalta.

Lopuksi totean, että odotamme Euroopan komission toimittavan meille täydelliset tiedot ohjelman toteuttamisen seurannasta.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, tutkimusohjelma on olennainen osa Lissabonin strategiaa, joten lisämäärärahojen myöntäminen on hieno asia. Valitettavasti määrärahoja ei ole lähestulkoonkaan riittävästi. Terveys- ja energia-aloja koskevaan tutkimukseen on osoitettava huomattavat määrärahat, sillä näillä aloilla on huutava pula innovatiivisesta tutkimuksesta. Energialle on myönnetty kaksi miljardia euroa, joista ainakin puolet on varattu kestävälle energialle ja energiatehokkuudelle. On esitetty lupaavia ideoita, jotka ansaitsevat tulla perinpohjaisesti tutkituiksi. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät huomattavasti tiiviimpää yhteistyötä tällä alalla.

Terveysalalla huomio on kiinnitettävä huomiotta jääneisiin tauteihin ja antibioottiresistenssiin. Tällä viikolla on Maailman Aids-päivä, joten nyt olisi erityisen hyvä tilaisuus myöntää enemmän määrärahoja terveysalan tutkimukseen. Lisäksi on myönteistä, että 15 prosenttia tutkimusvaroista on varattu pk-yrityksille. Jotta nämä yritykset pystyisivät hyödyntämään niille tarjotun rahoituksen, on tietenkin välttämätöntä vähentää reippaasti tutkimusohjelmia koskevien menettelyjen byrokratiaa. Tähän mennessä pk-yritysten osallistumisaste on ollut alhainen, sillä ne eivät ole selviytyneet vaaditusta paperisodasta. Toivottavasti tähän tulee nyt muutos.

Arvoisa komission jäsen, haluan lopuksi kiinnittää huomionne seuraavaan asiaan. Kalastusalan tutkimus on olennaisen tärkeää kalavarojen suojelun ja ylikalastuksen estämisen kannalta. Valitettavasti kalastusalaa ei ole käsitelty erikseen seitsemännessä puiteohjelmassa. Voitteko taata, että tähän tärkeään tutkimustyöhön varataan riittävästi aikaa ja rahaa?

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, seitsemäs puiteohjelma on todellinen merkkipaalu, kun otetaan huomioon sille myönnetyt määrärahat ja kaikki siihen sisältyvät toimet.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän varjoesittelijänä olen huomannut, että valmiuksien osalta olemme onnistuneet saamaan lisävaroja ja mahdollisuuden ottaa käyttöön rakennerahastovaroja alueellista infrastruktuuria koskevaan tutkimukseen. Jäsen Buzekin, jäsen Prodin, komission jäsenen Hübnerin ja aluekehitysvaliokunnan ansiosta määrärahoja on lisätty useilla miljardeilla euroilla. Hallinnointia voidaan hajauttaa, ja merkittäviä investointeja saadaan tehtyä EIP:n riskinjakorahoitusvälineen ansiosta.

Vastikään julkaistussa tutkimuksen ja tutkimusinfrastruktuurin etenemissuunnitelmassa hahmotellaan toteutettavat toimet. Yhteisinvestoinneista, korkean teknologian teknologiayhteisöistä ja avoimesta innovaatiosta on esimerkkejä kaikkialla Euroopassa. Armottoman globaalin kilpailun kynsissä joudumme keskittymään entistä enemmän tutkimukseen ja infrastruktuuriin, antamaan niille lisää sisältöä ja vahvistamaan niiden välisiä yhteyksiä. Lopetan pian. Tällä tavoin saamme aikaan nanoteknologian, mikroelektroniikan ja terveydenhuollon huippukeskuksia. Emme kannusta "aivovuotoa" vaan "aivovoittoa".

  Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Buzekia hänen mietinnöstään ja seitsemänteen puiteohjelmaan ehdotetuista tarkistuksista. Kiitän myös muita parlamentin jäseniä heidän erityisohjelmien parissa tekemästään työstä, erityisesti yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamia suoria toimia koskevan erityisohjelman osalta, jota koskevan mietinnön varjoesittelijänä toimin.

Nykyisin noin 25 prosenttia kaikesta EU:n lainsäädännöstä liittyy teknisiin tai tieteellisiin aiheisiin, joten yhteisellä tutkimuskeskuksella on olennaisen tärkeä asema. Tämä komission alainen elin on vastuussa lainsäädäntöehdotusten tieteellisen taustan valmistelusta. Onkin tärkeä varmistaa, että tutkimus on korkealaatuista ja että sille on myönnetty riittävästi varoja. Mielestäni seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen tarkistus on osoittautunut onnistuneeksi, sillä voimassa olevia sääntöjä on saatu yksinkertaistettua etenkin korkeakoulututkimuksen osalta. Toivon, että pystymme paremmin hyödyntämään EU:n tiede- ja tutkimuspotentiaalia tämän hallinnollisten esteiden poistamisprosessin ansiosta.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Haluan puhua Euratom-ohjelmasta. EU tarjoaa tulevaisuudessa rahoitustukea myös ydinfission ja säteilysuojelun alan tutkimukseen. Ohjelman tärkein innovaatio on kuitenkin ydinfuusion alan tutkimustoimintaan myönnettävien määrärahojen huomattava korottaminen. Piakkoin on tarkoitus aloittaa maailman suurimman ydinfuusioreaktorin rakentaminen, mikä ei ole pelkästään eurooppalainen vaan globaali hanke. Ohjelma on kunnianhimoinen, ja sillä saavutetaan EU:n energia-alan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet.

Toivon, että parlamentti tukee teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan esittämää ehdotusta ja hylkää täysistunnossa esitetyt uudet tarkistusluonnokset. Kaiken kaikkiaan olemme päässeet sopimukseen siitä, että rahoitushallintoa on tehostettava ja että ohjelman toteuttamisesta laadittavat määräaikaiskertomukset on toimitettava EU:n toimielimille. Olemme luokitelleet ydinenergian yhdeksi EU:n energian toimitusvarmuuden ja kestävyyden elintärkeäksi lähteeksi. Olemme korostaneet riittävien henkilöresurssien varmistamista ja sitä, että ihmisille on annettava riittävästi paikkansapitävää tietoa ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä. Olen tyytyväinen sisältöön mutten määrärahoihin.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia osallistumisesta tämän ohjelman perustamiseen.

  Ján Hudacký (PPE-DE). – (SK) Haluan kiittää siitä, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on alusta alkaen pyrkinyt vahvistamaan selkeät säännöt seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumiselle mahdollisimman avoimesti. Me olemme noudattaneet samankaltaista vastuullista lähestymistapaa suunnitellessamme mahdollisimman yksinkertaisia hallintomenettelyjä etenkin seitsemänteen puiteohjelmaan osallistuvien pienyritysten hyväksi. Useimmat Euratom-ohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen perusperiaatteet ovat täysin samat kuin seitsemänteen puiteohjelmaan sovellettavat yleiset säännöt. Aikarajoitusten vuoksi en nyt käsittele enempää jo tehtyjä sopimuksia. Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvät Euratomin täytäntöönpanosäännöt ovat kuitenkin omanlaisensa etenkin hallittua lämpöydinfuusiota koskevan tutkimuksen osalta. On hienoa, että pääsimme sopimukseen tästäkin ohjelmasta ja hyväksyimme useita tarkistuksia, joilla on ITER-hankkeen täytäntöönpanoa tehostava keskeinen merkitys. Olen tyytyväinen myös siihen, että sovimme useiden muiden Euroopan fuusiokehityssopimuksessa ensisijaisena pidettyjen aloitteiden rahoittamisesta.

  Jan Christian Ehler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan vastata jäsen Morganin kommenttiin, että olisimme luonnollisesti tyytyväisiä, jos pääministeri Blair ei pelkästään ryhtyisi toimiin vaan olisi valmis maksamaan myös laskun. Arvoisa komission jäsen, parlamentti on niin sanotusti heittänyt kapuloita rattaisiin, ja toivomme nyt, että pystytte tekemään asialle jotain. Varsinaisen tutkimusohjelman lisäksi meidän on myös onnistuttava hitsaamaan ohjelma yhteen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sekä rahoitusvälineiden kanssa. Me parlamentin jäsenet olemme ryhtyneet toimiin, johon neuvosto lupasi meille lisämäärärahoja. Teimme niin ohjelman määrärahoilla, mikä ei ollut helppoa. Lähdimme kuitenkin tälle tielle, koska mielestämme se on oikea tapa edetä tässä kokonaisstrategiassa.

On suoraan sanottuna todettava, että käytämme nyt tutkimusohjelman varoja innovaation rahoittamiseen, ja tunnemme olevamme velvollisia toimimaan. Parlamentin on edelleen valvottava riskinjakovälineen toteuttamista. Toisin sanoen emme peräänny vaan jatkamme teidän tukemistanne. Haluan korostaa, että meidän on edelleen valvottava asian kehittymistä, ja tällä on meille suuri merkitys. Tämä on loistava menestys, mutta teillä on edessänne melkoinen tehtävä kaiken yhdistämiseksi.

  Etelka Barsi-Pataky (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, on oltava erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan tutkimuksen puiteohjelman tavoitteet on saavutettu ja että sopimukset on tehty määräajassa. Olemme saaneet vahvat takeet siitä, että pystymme pitämään kiinni tutkijoistamme ja motivoimaan heitä. Useiden ehdotustemme tarkoituksena oli helpottaa osallistumista ja tehdä siitä avoimempaa. Eurooppalaisiin hankkeisiin osallistujien määrää voidaan edelleen lisätä noudattamalla tiukkoja arviointiperusteita ja varmistamalla tiedon levittäminen mahdollisimman laajalle. Pahoittelen kuitenkin sitä, että neuvosto ja komissio kieltäytyivät suoralta kädeltä takaamasta sitä, että palauttamaton arvonlisävero voitaisiin kirjata rahoitetuksi menoksi, vaikka tilintarkastustuomioistuin tuki ehdotustamme ja piti sitä perusteltuna. Harkinnanvaraisen kiinteämääräisen rahoituksen mekanismilla, joka osoittautunee onnistuneeksi, tarjotaan kuitenkin uusia mahdollisuuksia korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ja taataan niiden laaja ja pitkäaikainen osallistuminen. Osallistumissääntöjä on siis muutettu oikeaan suuntaan, mihin uusien jäsenvaltioiden tutkijat ovat erittäin tyytyväisiä, sillä heille avautuu näin uusia mahdollisuuksia.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää komission jäsentä ja komissiota, sillä määrärahojen 63 prosentin lisäys verrattuna kuudenteen tutkimusohjelmaan on merkittävä saavutus ja osoittaa, että lähtökohtana pitämämme Lissabonin strategia on oikeilla jäljillä. Saimme parlamentin ja neuvoston yksimielisen tuen. Olemme nyt parannelleet tutkimusohjelmaa useita vuosia, ja saavuttamamme kompromissit ovat keskeisen tärkeitä työpaikkojen ja kasvun lisäämisen kannalta. Ajatukseni ovat tänään jo kahdeksannessa puiteohjelmassa. Kun nyt onnistuimme lisäämään määrärahoja 63 prosenttia, toivon, että kahdeksannen puiteohjelman yhteydessä saavutetaan vastaava lisäys.

Paljon tärkeämpää on kuitenkin se, että tekninen työ on vasta vähän aikaa sitten saatu päätökseen, ja nyt alkavat todelliset työt. Vuonna 2009 järjestetään jälleen kerran Euroopan parlamentin vaalit ja uusi komissio valitaan: meillä on vielä aikaa vakuuttaa ihmiset saavutuksistamme. Pyydän teitä suunnittelemaan komission jäsenen Wallströmin ja komission puheenjohtajan kanssa, kuinka viesti saadaan parhaiten välitettyä asianomaisille tahoille, joita varten tämä ohjelma on laadittu eli korkeakouluille, tehtaille ja jokaiselle alalle ja sektorille. Haluamme viestittää, että ohjelmamme toimet toteutetaan EU:n tulevaisuuden hyväksi ja että pystymme vastaamaan globaaliin kilpailuun uusilla tuotteillamme ja palveluillamme.

Käytämme tuotepolitiikkaan yli 50 miljardia euroa, joten ehdotan, että sovimme myös markkinointi- ja pr-budjetista, jotta myös kansalaisille saadaan tiedotettua saavutetusta yksinkertaistamisesta, tästä EU:n hyväksi tekemästämme valtavasta työstä.

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan tänä myöhäisenä ajankohtana aluksi kiittää parlamenttia kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden puolesta tämän kolmen tunnin pituisen keskustelun aikana osoittamastanne tuesta.

Useat teistä mainitsivat rahoituksen. Olemme valitettavasti hävinneet vedonlyönnin, vaikka numero seitsemän olisi voinut olla todellinen onnenluku: seitsemän vuotta, seitsemäs ohjelma, 70 miljardia euroa. Voimme kuitenkin olla ylpeitä saavutuksestamme, sillä määrärahoja on lisätty merkittävästi.

En epäile lainkaan, etteikö ohjelmaa hyväksyttäisi huomenna. Sitten voimme jatkaa työtä tulevaisuuden puolesta. Ensinnäkin haluan lisätä kalastusalasta, että meillä on nyt aihealue nro 2 "elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia". Tämä on viimeisimmässä keskustelussa tehty viimeisin uudistus, joka otettiin mukaan ohjelmaan.

Haluan kiinnittää huomionne useisiin tärkeisiin seikkoihin, joita olemme saavuttaneet. Meidän kaikkien on tulevaisuudessa pohdittava, kuinka Euroopan tutkimusneuvostoa kehitetään. Se on hyvin tärkeä EU:lle. Kyse on huomattavasta läpimurrosta, sillä ensi kertaa pystymme yhdistämään tutkimukseen liittyvät voimavaramme EU:n tasolla ja toteuttamaan huippututkimusta ilman poliittisia välikäsiä, kuten minua. Ajattelutapa on muuttunut dramaattisesti, ja toivon, että tämä johtaa uusiin päätöksiin eurooppalaisesta tutkimusalueesta. Eurooppalaisten teknologiayhteisöjen toiminta menee huomattavasti puiteohjelmaa pidemmälle, ja niillä on huomattavasti enemmän potentiaalia. Kyse on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista yhteisissä teknologia-aloitteissa, ja niitä kannattaa tulevaisuudessa edistää vähitellen. Niitä on myös valvottava tarkkaan. Lisäksi on käsiteltävä riskinjakorahoitusvälinettä, jonka mainitsitte. Olen tietoinen siitä, että haluatte yksinkertaistaa menettelyjä, mutta se ei ole helppoa. Olen kuitenkin sitoutunut siihen ja toivon todellakin, että saan siihen tukea kaikilta kynnelle kykeneviltä.

Olen valitettavasti joutunut huomaamaan, että joskus on yksinkertaisesti mahdotonta täyttää kaikki odotukset. Jos yksittäisiin tarpeisiin tarvitaan toisaalta nopeita ratkaisuja ja toisaalta julkisia varoja, onnistumisprosentti ei voi olla täydet sata. Teemme parhaamme, mutta halusin vain sanoa, että joillakin aloilla työ on sen luonteista, ettei kaikkia odotuksia voida täyttää.

Olemme saavuttaneet hienon tuloksen tässä esittelemässämme puiteohjelmassa. Se on kuitenkin vasta perusta, jonka varaan tulevaisuus on rakennettava. On mentävä sitäkin pidemmälle. Siksi haluan aloittaa keskustelun eurooppalaisesta tutkimusalueesta välittömästi. Tähän on kolme pääsyytä. Ensinnäkin eurooppalainen tutkimusalue otettiin tavoitteeksi samana vuonna kun Lissabonin strategiaa ryhdyttiin toteuttamaan. Se voi olla sattumaa, mutta luultavasti ei, sillä eurooppalainen tutkimusalue on olennainen osa Lissabonin ajatusmallia.

Toiseksi aloitamme keskustelut uudesta rahoituskehyksestä vuonna 2009. Keskustelussa käsitellään muutakin kuin rahoituskehystä, nimittäin EU:n tulevaisuutta. Mahdollisuudet ovat valtaisat, ja sitä ennen on käytävä perusteelliset keskustelut eurooppalaisesta tutkimusalueesta, jotta pystymme osoittamaan, että kaikki tänään kuulemani viestit ovat oikeita. Tällöin myös muut ymmärtävät ne.

Kolmanneksi meidän on osallistuttava keskusteluun perustuslaki- ja toimielinuudistuksista. Se käynnistyy pian ja sen yhteydessä on tärkeää pohtia, kuinka eurooppalaiseen tutkimusalueeseen ja tutkimusyhteistyöhön suhtaudutaan tulevaisuudessa. Ne tarjoavat riittävästi hyviä syitä käsitellä kansainvälistä yhteistyötä, rahoitusta, infrastruktuuria ja monia muita kysymyksiä, jotka liittyvät tähän mennessä toteutettuihin toimiin ja siihen, kuinka tulevaisuudessa voidaan toimia paremmin.

Kun puhumme siitä kuuluisasta 3 prosentista, on huomattava, että siihen liittyy kaksi suurta haastetta. Ensimmäinen haaste on peräisin teollisuusmailta. Olemme jääneet jälkeen tieteen ja tutkimuksen vuosittaisessa rahoituksessa. Kehitysmaiden tapauksessa ongelmana ei ole raha vaan tieteen ja tutkimuksen eteneminen, joka on erityisen nopeaa. Nämä ovat kaksi edessämme olevaa haastetta. Kun puhumme 3 prosentista, on ymmärrettävä, että se koostuu kahdesta osasta: sekä julkisesta rahoituksesta että yksityisestä rahoituksesta. Julkista rahoitusta on jollain tapaa helpompi käsitellä, koska sitä koskevat päätökset tehdään suoraan. Aina ei kuitenkaan ole helppoa saada toivottuja määrärahoja, kuten seitsemännen puiteohjelman tapauksessa, mutta silti varat ovat suorassa poliittisessa valvonnassa. Yksityinen rahoitus taas muodostaa yleensä kaksi kolmasosaa, mutta sitä ei voida valvoa suoraan. Sen osalta voimme joko toteuttaa suoria toimia, jotka ovat selvässä yhteydessä rahoitukseen, kuten valtiontuki, verokannustimet, teollis- ja tekijänoikeudet, säännökset, standardointi, edelläkävijämarkkinoita koskevat aloitteet, julkiset hankinnat, riskipääoma ja niin edelleen. Rehellisesti sanottuna meidän on otettava huomioon kilpailukykyyn ja sisämarkkinoihin liittyvät seikat.

Jos emme onnistu etenemään nopeasti, korkea-asteen koulutus ja EU:n korkeakoulut ovat todellakin liikkeellepaneva voima kaikessa, niin työ- kuin rahoitusmarkkinoillakin. Toteutettavan makrotalouspolitiikan ja rakennepolitiikan on oltava yhdenmukaista. Nämä asiat kuuluvat kaikkien hallitusten, koko komission ja koko Euroopan parlamentin vastuulle. Niitä ei pystytä ratkaisemaan yksin. Siksi on aina tarkasteltava koko kuvaa ja siksi tulevaisuudessa on keskusteltava juuri tästä asiasta.

On saatava aikaan myönteinen ilmapiiri, mikä EU:ssa jo mielestäni vallitseekin. Olemme nyt selvästi kiinnittäneet poliittisen huomion tietoon, tutkimukseen ja kehittämiseen, ja ihanteelliseen tilanteeseen pääsemisen lisäksi on olennaista, että saavutettu tilanne saadaan säilytettyä. Miksi? Siksi, että EU:ssa saadaan todellisia muutoksia aikaan ainoastaan, jos näihin asioihin kiinnitetään muutaman vuoden ajan todellista huomiota.

On tosiaan jo lähes keskiyö, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä, jos teemme yhteistyötä.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Arvoisa komission jäsen, on harvinaista, että näin monta parlamentin jäsentä on vielä läsnä puolenyön aikaan. Se osoittaa tämän kolmen tunnin pituisen keskustelun tärkeyden.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Gábor Harangozó (PSE). – (EN) Seitsemäs puiteohjelma ei ole vain yksi puiteohjelma muiden joukossa, sillä sen sisältöä, organisointia, täytäntöönpanokeinoja ja hallinnointivälineitä on kehitetty aiemmista. Sillä on tuettu uudistettua Lissabonin strategiaa siirtämällä painotus kasvua ja työpaikkoja lisäävään innovaatioon ja tietoon.

Seitsemännessä puiteohjelmassa esitetään uusia innovatiivisia ajatuksia ja tuetaan niitä laajennetulla kansainvälisellä yhteistyöllä, jonka tarkoituksena on lähentää tiedettä ja yhteiskuntaa. On huomattava, että korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja -yhteisöjen, tuotannonalojen, pk-yritysten ja muiden oikeussubjektien yhteistyöstä todellakin saadaan aitoa eurooppalaista lisäarvoa, kun ne osallistuvat tutkimushankkeisiin, joiden ensisijaiset tavoitteet on määritelty monivuotisessa hallinnointiohjelmassa.

Seitsemättä puiteohjelmaa on luonnollisesti toteutettava yhdessä muun sellaisen yhteisön politiikan kanssa, jolla tuetaan jossain määrin tutkimusta ja kehittämistä, kuten koheesiopolitiikalla ja rakennerahastoilla. Puiteohjelman täytäntöönpano vaikuttaa erittäin myönteisesti muiden yhteisön politiikan tavoitteiden saavuttamiseen, kuten kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Tarkoituksena on varmistaa, että tietoa, valmiuksia ja innovatiivista tekniikkaa siirretään ja mukautetaan kaikkien EU:n yritysten tarpeisiin ja käytetään niissä.

  James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Uskon vankasti siihen, että muulla kuin alkioiden kantasolututkimuksella voidaan saada luotettavia tieteellisiä tuloksia, ja sitä on tuettava. Tulosten saanti on varmistettava. Somaattiset kantasolututkimukset, joissa käytetään ihmisistä heidän syntymänsä jälkeen tai napanuorasta ja istukasta hankittuja kantasoluja, ovat käännekohdassa. Ihmisillä tehdyistä huipputeknisistä kokeista on saatu lupaavia tuloksia, joista on hyötyä useiden eri sairauksien, kuten sydän- ja maksatautien, diabeteksen, sarveiskalvon vaurioitumisesta aiheutuvan sokeuden, osteoporoosin, kystisen fibroosin, aivohalvausten, Parkinsonintaudin ja MS-taudin hoidossa.

Olenkin sitä mieltä, että on kaikkien edustamiemme kansalaisten edun mukaista varmistaa ensisijainen rahoitus ja riittävät kannustimet niille tutkijoille, jotka pystyvät lähitulevaisuudessa löytämään parannuskeinoja sairauksiin käyttämällä aikuisten kantasoluja.

Lisäksi kaikenlaiselle tutkimukselle, saatiinpa siitä tuloksia tai ei, myönnettyä rahoitusta olisi mielestäni tarkasteltava säännöllisesti.

  Lydia Schenardi (NI). – (FR) Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tarkoituksena on olla tutkimuspolitiikan keskeinen väline, jota on yksinkertaistettu, johon pk-yritykset voivat helpommin osallistua ja jolla lujitetaan etenkin tutkimuksen ja tuotannonalojen välisiä yhteyksiä. Ohjelma lähes täyttää nämä tavoitteet.

Epäselvyyksiä ja kysymyksiä on kuitenkin vielä jäänyt erityisesti pk-yritysten osallistumisesta, sillä osallistujien osallistumiskustannukset ja mahdollisuus saada rahoitusta riskinjakorahoitusvälineestä aiheuttavat edelleen ongelmia. Epäselviä ovat myös johdonmukaisuus ja erottuminen muusta yhteisön politiikasta, tiedon levittäminen, johon liittyvät laatu ja teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, sekä jäsenvaltioiden osallistuminen ohjelman hallinnointiin. Ohjelman seitsemän vuoden kesto ei myöskään vaikuta sopivalta tutkimustavoitteiden saavuttamiseen, sillä tavoitteet todennäköisesti muuttuvat nopeasti huolimatta etukäteen määritellyistä vaiheista ja arvioinnista.

Pahoittelemme lisäksi sitä, että alkioiden kantasolututkimusta ei ole kielletty ja että parlamentti on neuvoston ja komission tavoin päätynyt ainoastaan määrittelemään ja rajoittamaan alaa.

On kuitenkin totta, että huippulaatuun pyrkivään politiikkaan sisältyvä tutkimus on yksi niistä harvoista aloista, joilla EU voi todellakin saavuttaa parempia tuloksia kuin mikä kansallisilla toimilla olisi mahdollista saavuttaa.