Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 29. marraskuuta 2006 - Bryssel

1. Istuntokauden uudelleen avaaminen

Puhetta johti
puhemies BORRELL FONTELLES

(Istunto avattiin klo 15.05.)

  Puhemies. Julistan Euroopan parlamentin 16. marraskuuta 2006 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi.

2. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

3. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

4. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

5. Kirjalliset kannanotot (vastaanotetut asiakirjat): ks. pöytäkirja

6. Neuvoston toimittamat sopimustekstit: ks. pöytäkirja

7. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

8. Esityslista: ks. pöytäkirja

9. Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu Euroopan tulevaisuudesta, ja keskusteluun osallistuu Eurooppa-neuvoston jäsen, Irlannin pääministeri.

Meillä on tässä keskustelussa – ensimmäistä kertaa ja poikkeuksellisesti – simultaanitulkkaus irlannin kieleltä kaikille virallisille kielille.

(Suosionosoituksia)

Esityslistan ensimmäisen kohdan on määrä kestää klo 16.30 saakka. Sen jälkeen kuulemme neuvoston ja komission julkilausumat EU—Venäjä-huippukokouksesta. Puhujien on noudatettava aikataulua.

Aluksi haluan Euroopan parlamentin puolesta toivottaa tervetulleeksi Irlannin pääministerin.

Taoiseach,

muutaman viikon kuluttua, uutena vuotena, irlannin kielestä tulee parlamenttimme 21. virallinen kieli. Teemme tässä monikielisessä parlamentissa kaikkemme kunnioittaaksemme perussopimuksissa tehtyjä sitoumuksia ja kaikkien kielten oikeutta tulla käytetyksi täällä.

Tämänpäiväinen vieraamme Irlannin pääministeri (Taoiseach) on toiminut Eurooppa-neuvostossa pitkän aikaa. Hän on yksi Eurooppa-neuvoston johtavista nimistä, sillä hän on ollut jäsen vuodesta 1997, lähes kymmenen vuotta.

Hän aloitti työnsä Irlannin pääministerinä muutaman päivän kuluttua Eurooppa-neuvoston Amsterdamin huippukokouksesta, joka oli ensimmäinen epäonnistunut yritys uudistaa yhteisön toimielimiä.

Seuraavaksi hän oli mukana Nizzan maratonilla, joka johti institutionaaliselta kannalta epätyydyttäväksi katsottuun sopimukseen.

Irlannin kansalaiset hylkäsivät Nizzan sopimuksen kansanäänestyksessä vuonna 2001. Irlannin pääministeri tarttui kuitenkin haasteeseen ja toteutti tehokkaan julkisen tiedotuskampanjan, ja sen seurauksena puolitoista vuotta myöhemmin järjestetyssä toisessa kansanäänestyksessä vuonna 2002 Irlanti hyväksyi Nizzan sopimuksen. Euroopan parlamentti oli tästä iloinen ja onnitteli pääministeriä koko sydämestään.

Irlannin pääministeri toimi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana kesäkuun 2004 perustuslakisopimusta käsitelleessä hallitusten välisessä konferenssissa. Meistä valmistelukuntaan osallistuneet muistavat hänen toivioretkensä Euroopan eri pääkaupunkeihin hänen etsiessään taidokasta kompromissia, jonka hän lopulta löysikin.

Arvoisa pääministeri, olette siis saanut etuoikeutetusti todistaa institutionaalista etsintäämme. Tämän vuoksi meille on kunnia saada teidät luoksemme ja kuulla näkemyksenne siitä, kuinka Euroopan unioni voi päästä umpikujasta, johon se on ajautunut.

Lisäksi Irlannissa on kehitetty intensiivinen kansalaiskeskustelu. Irlannissa on ollut pysyvä foorumi tätä varten jo viisi vuotta, ja tämä on vähintäänkin hyödyllinen seuraus tiettyjen jäsenvaltioiden kansanäänestysten kielteisestä tuloksesta: olemme palanneet Eurooppaa koskevaan keskusteluun, olemme edistäneet keskustelua kansalaisyhteiskunnassa, ja Irlanti on todennäköisesti valtio, jossa tämä on tehty kaikkein rakenteellisimmalla ja pysyvimmällä tavalla.

Muistanette, että Belgian pääministeri vieraili luonamme toukokuussa ja että meillä on nyt toinen vieras, joka vierailee luonamme näin innovatiivisella tavalla, sillä tavallisesti parlamentissa vierailevat vain neuvoston puheenjohtajavaltiota edustavat valtion tai hallituksen päämiehet.

Vierailunne luonamme on innovatiivinen. Saatte niin paljon puheaikaa kuin tarvitsette selittääksenne meille näkemyksenne. Sen jälkeen ensimmäiset puheenvuorot annetaan poliittisten ryhmien puheenjohtajille, joille voitte halutessanne vastata, ja sitten kuulemme muiden jäsenten puheenvuoroja.

Kiitos siitä, että saavuitte tänne, Taoiseach. Puheenvuoro on teillä.

(Suosionosoituksia)

  Bertie Ahern, Irlannin pääministeri. (EN) Arvoisa puhemies Borrell, on suuri kunnia olla taas täällä. Olen hyvin kiitollinen kutsusta tulla tänään vaihtamaan näkemyksiä Euroopan tulevaisuudesta kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten kanssa. Yli puolet elämästäni parlamentin jäsenenä eläneenä arvostan tätä uutta mahdollisuutta puhua maailman ainoalle välittömillä vaaleilla valitulle monikansalliselle lainsäädäntöelimelle.

Sen jälkeen kun viimeksi käytin puheenvuoron parlamentissa vuonna 2004, on Euroopan parlamentin rakentava vaikutus Euroopan kansalaisten huolenaiheiden esiintuomisessa kasvanut jatkuvasti. Teidän näkemystänne tarvitaan kohdattaessa tulevaisuuden vaikeita haasteita. Arvoisa puhemies, toivon teille menestystä virkakautenne jäljellä olevaksi ajaksi. Toivotan onnea myös seuraajallenne. Toivon teille jatkuvaa menestystä ja onnittelen teitä kaikista saavutuksistanne.

Odotamme erityisesti tulevaa vierailuanne Dubliniin osana Forum for Europe -kansalaisfoorumia, jonka eteen olemme tehneet valtavasti työtä. Kiitän kansalaisfoorumia koskeneista kauniista sanoistanne. Kyseessä ei ole hallituksen elin, vaan edustettuina ovat kaikki valtiossa toimivat organisaatiot, ja foorumi on ollut valtava menestys. Meille on suuri kunnia, että tulette sinne puhumaan.

Euroopan yhteisön merkityksen selittäminen kansalaisille on edelleen kenties suurin haasteemme niin yhteisön kuin kansallisellakin tasolla. Arvoisa puhemies, tämän vuoksi olen hyvin iloinen tästä keskustelusta ja odotan sitä innokkaasti, kuten myöskin tulevia keskusteluja kanssanne. Tulette vierailulle valtioon, joka on hyötynyt suuresti Euroopan unionin jäsenyydestään. Jotkin keskeiset seikat ovat silmiinpistäviä. Vuonna 1973 tapahtuneen Euroopan yhteisöön liittymisemme jälkeen kansallinen vaurautemme oli vain noin 60 prosenttia tuon ajan eurooppalaisesta keskitasosta. Liittymisen jälkeenkin meitä riivasivat maastamuutto, työttömyys, korkea inflaatio ja velkaantumiskierre. Nämä ankeat olosuhteet ovat viime vuosina kääntyneet täysin päinvastaisiksi.

Tässä Euroopan unionilla on ollut merkittävä asema. Unioni tarjosi meille korvaamatonta apua kansallisen kehityksemme kriittisessä vaiheessa. Lauseesta "Euroopan tulevaisuus" on tullut osa ammattikieltämme, kuten monista muistakin lauseista. Miettikäämme kuitenkin hetkinen sitä, mitä "Euroopan tulevaisuus" todella merkitsee meidän ja koko maailman kannalta.

Rooman sopimuksen 50-vuotispäivän lähestyessä tulevaisuus merkitsee kansalaisille Euroopassa ainutlaatuisen unionimme vahvistamista ja kehittämistä – unionimme, joka on ollut niin menestyksekäs, että monet pitävät nyt sen menestystä itsestäänselvyytenä. Maailmassa, jossa on niin paljon epävarmuutta, sortoa, puutetta ja väkivaltaa, unioni on vaurauden, vakauden ja syvään juurtuneen demokratian peruskallio.

Robert Schuman tavoitti juuri Euroopan unionin ytimen – vahvan yhdistelmän käytännöllisyyttä, kärsivällisyyttä ja näkemystä – todetessaan seuraavasti: "Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan todellisia toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus".

Unionimme ei ole sisäänpäin suuntautuva, eikä siitä pidä koskaan sellaista tullakaan. Bulgarian ja Romanian toivotun liittymisen myötä unionissa on 1. tammikuuta alkaen 27 jäsenvaltiota. Pidämme oven auki tuleville laajentumisille sitoumustemme, vastuumme ja periaatteidemme mukaisesti.

Vastuumme kasvaa myös suhteessa laajempaan kansainväliseen yhteisöön. On todella paradoksaalista, että aikana, jolloin vaikutamme sisäisesti epävarmoilta siitä, mihin suuntaan unionimme olisi tarkkaan ottaen kehityttävä tulevaisuudessa, ulkoinen asemamme on tärkeämpi ja selvempi kuin koskaan. Muu maailma odottaa yhä enemmän Euroopalta johtoaseman, tuen ja arvojemme edistämisen osalta.

Yhteisön perustajaisät olisivat nyt ylpeitä Euroopasta – siitä mitä olemme ja mitä tarjoamme maailmalle. He kuitenkin vaatisivat, että mittapuuna ei pidetä sitä, mistä olemme, vaan mitä meidän on vielä saavutettava.

Eurooppa kohtaa nyt suuremman haasteiden yhdistelmän kuin koskaan aiemmin. Haasteita ovat globalisaatio, teknologian muutokset, maahanmuutto, energiavarmuus ja terrorismi. Näitä haasteita ei ole keksitty Brysselissä tai Strasbourgissa: ne ovat nousseet unionin asialistalle, koska ne ovat varsin todellisia ja välittömästi kaikkia kansalaisiamme koskettavia haasteita. Haasteisiin on sekä vastattava että tehtävä se tavalla, joka rauhoittaa kansalaisia ja vastaa heidän huoliinsa ja toiveisiinsa.

Näitä asioita käsitellessään unioni kulkee perustellusti kahta rinnakkaista tietä. Molemmilla teillä Euroopan parlamentin asema on ratkaiseva. Toisaalta pohdimme edelleen perustuslakisopimusta ja käsittelemme sitä jälleen ensi kesäkuussa liittokansleri Merkelin raportin pohjalta. Toisaalta pyrimme myös käsittelemään kansalaisten huolenaiheita käytännössä nykyisten perussopimusten puitteissa. Molemmat tiet ovat tärkeitä. Käytännön edistymistä ei voi pysäyttää, eikä unionin johdonmukaisen ja tehokkaan perustan tarvetta uuden vuosisadan haasteisiin vastaamiseksi voida toivoa katoavaksi.

Perustuslakisopimus on suunniteltu tarjoamaan paljon kaivattu perusta käytännön edistymiselle. Käytännön edistyminen, johon tähtäämme, jatkuu ja luo myönteisen ympäristön sopimukseen pääsemiseksi tärkeistä toimielinkysymyksistä. Käsittelen seuraavaksi näitä kahta asiaa vuorotellen.

Kukaan ei voi varmasti ennustaa, kuinka perustuslakisopimuksen käy tulevaisuudessa. Helppoja vastauksia ei luonnollisesti ole. Haluan kuitenkin nopeasti jakaa kanssanne omia ajatuksiani ja odotan saavani kuulla teidän käsityksenne iltapäivän keskustelussa.

Hyvä tapa pyrkiä arvioimaan tulevaa on usein pohtia lyhyesti, miksi ja miten olemme tulleet nykyiseen tilanteeseen. Menneisyys on tärkeää, sillä sen avulla voimme tehdä viisaita tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Koska puheenjohtajavaltio Irlannilla oli kunnia saattaa päätökseen hallitusten välinen konferenssi, olen hyvin tietoinen menettelyistä, jotka mahdollistivat sopimuksen. Haluan siis aluksi palauttaa mieleen kolme ilmeisen perustavaa laatua olevaa tosiseikkaa nykytilanteesta.

Ensinnäkin on tärkeää muistaa, että perustuslakisopimus hyväksyttiin, koska se oli tarpeen. Aineellisten määräysten tarve on pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Tarvitsemme perustuslakisopimuksen aiempaa johdonmukaisempaa ulkopolitiikkaa kantaaksemme kasvavan kansainvälisen vastuumme. Tarvitsemme sen hienovaraisia, tasapainoisia ja tehokkaita määräyksiä oikeus- ja sisäasioiden alalla vahvistaaksemme rikosten torjuntaa. Tarvitsemme sen avoimia, helppotajuisia, demokraattisia ja tehokkaita menettelyjä, ja tämä koskee myös Euroopan parlamentin merkittävästi vahvempaa asemaa. Tarvitsemme perustuslakisopimuksen periaatteita ja arvoja.

Perustuslakisopimuksen erityisten tekijöiden lisäksi tarvitsemme sitä, sillä pitkän aikavälin vakaus, vauraus ja yhteisön yhtenäisyys ovat ratkaisevan tärkeitä kansalaisillemme ja myös ihmisille rajojemme ulkopuolella.

Toiseksi perustuslakisopimuksen hyväksymiseen johtanut prosessi oli pitkä, monimutkainen ja vaikea. Valmistelukunta oli ennenkuulumattoman avoin ja aikaansaapa. Euroopan parlamentilla oli suuri vaikutusvalta valmistelukuntaan, jolle oli suurta apua myös kansallisten parlamenttien osallistumisesta. Hallitusten välisessä konferenssissa kahdenväliset ja yhteiset neuvottelut olivat intensiivisiä, ja kaikkien jäsenvaltioiden sekä komission ja parlamentin näkemykset otettiin hyvin tarkkaan huomioon. Sopimukseen johtanut prosessi oli laaja-alainen ja kattava. Kuten arvoisa puhemies ystävällisesti muistutti, vierailin jokaisessa pääkaupungissa, ja kaikkia kuunneltiin ja autettiin muotoilemaan lopputulosta.

Kolmanneksi osapuolet pystyivät lopulta hyväksymään neuvottelujen lopputuloksen, koska katsoivat sen olevan tasapainoinen ja kattava paketti. Erityisesti toimielimiä koskevat määräykset liittyivät tiiviisti toisiinsa ja muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden.

Perustuslakisopimuksen tilanteen edistymiseen liittyy merkittäviä vaikeuksia, mutta Euroopan tarpeita koskeva analyysi, ajatukset siitä, kuinka olemme päässeet tähän tilanteeseen, sekä vaihtoehtojen punnitseminen ovat vakuuttaneet minut siitä, että oikea ja realistinen ratkaisu on palata oikeana ajankohtana perustuslakisopimuksen asiasisältöön ja tasapainoon. Käsittääkseni tämä on myös parlamentin enemmistön näkemys.

Edetessämme meidän on varmistettava, että toiminnan perusta on niin kattava, että kaikkien huolet ja näkemykset otetaan huomioon, myös kansalaisten monissa jäsenvaltioissa ilmaisemat perustellut huolet.

Liittokansleri Merkel kuulee tarkkaan jokaista jäsenvaltiota ja kaikkia toimielimiä. Uskon, että hänen kesäkuun Eurooppa-neuvostolle toimittamansa raportti on järkevä ja harkittu. Haluan kuitenkin tässä vaiheessa esittää neljä ajatusta.

Ensinnäkin meidän on jatkettava työtä sen kontekstin muuttamiseksi, jossa jälleen tarkastelemme perustuslakisopimusta. Tämä tarkoittaa, että meidän on edelleen tarkasteltava mahdollisimman huolellisesti kansalaisten huolenaiheita työllisyydestä matkapuhelinmaksuihin, laajentumisesta rikollisuuden torjuntaan. Se on juuri sitä, mitä te, Euroopan unionin kansalaisten välittömillä vaaleilla valitut edustajat teette tehokkaasti viikosta toiseen.

Toiseksi Rooman sopimuksen 50. vuosipäivä ensi maaliskuussa tarjoaa merkittävän tilaisuuden korostaa kansalaisille unionin saavutuksia ja mahdollisuuksia. Neuvoston, komission ja parlamentin nimissä annettava ytimekäs, yhteisymmärrykseen perustuva ja vaikuttava julkilausuma olisi tässä yhteydessä hyvin myönteinen tekijä uuden kontekstin luomiseksi laajemmalle institutionaaliselle keskustelulle ja kenties myös joidenkin erityisten kansallisissa perustuslakisopimusta koskevissa keskusteluissa ilmenneiden huolenaiheiden käsittelemiseksi.

Kolmanneksi, kuten ennenkin yhteisön perussopimusten ajauduttua vaikeuksiin kansallisella tasolla, siihen voidaan sisällyttää lisätekijöitä ilmenneiden huolenaiheiden mukaisesti. Tällaiset lisäykset voisivat pikemminkin rikastuttaa kuin vaarantaa perustuslakisopimuksen asiasisältöä ja tasapainoa.

Neljänneksi myös perustuslakisopimuksen ulkoasua, pituutta ja joiltakin osin myös luonnetta voidaan muuttaa merkittävästi puuttumatta sen asiasisältöön ja tasapainoon. Voidaan esimerkiksi tuoda entistä selvemmin esiin, että kyseessä on sopimus, jolla pääosin muutetaan nykyisiä perussopimuksia niiden korvaamisen sijaan.

Irlannin hallituksen puolesta totean, että olemme sitoutuneet päättäväisesti ja innokkaasti järjestämään perustuslakisopimuksen asiasisältöä koskevan kansanäänestyksen heti, kun tilanne on selvitetty. Perustuslakisopimus on edelleen tärkeä yhteisölle, kansalaisille ja niille, jotka tarkastelevat arvojamme.

Kuten sanoin aluksi, on tärkeää, että yhteisö seuraa myös toista polkua, jonka olemme itse valinneet, nimittäin että käsittelemme niin hyvin kuin nykyisten perussopimusten mukaan on mahdollista kansalaisten ensisijaisia tavoitteita. Minusta on tärkeää pitää nämä kaksi polkua selvästi erossa toisistaan. Meidän on oltava varovaisia sovellettaessa valikoivasti etukäteen tekijöitä, jotka ovat osa tasapainoista perustuslakisopimusta.

Älkäämme suhtautuko liian pessimistisesti siihen, mitä olemme jo saaneet aikaan käytännön edistymisen alalla. Euroopan talous vahvistuu. Yhä useammalla on työtä. Historiallinen laajentuminen, joka vähän aikaa sitten vaikutti mahdottomalta kuvitella, on toteutunut ja rikastuttanut unionia suuresti.

Tehtävämme ei kuitenkaan ole onnitella itseämme sen paremmin yhteisön kuin kansallisellakaan tasolla. Menestyvä jalkapalloseura ei ole se, joka keskittyy palkintoihin, vaan se, joka keskittyy tuleviin peleihinsä.

Riittää kun tarkastelee minkä tahansa parlamentin istunnon esityslistaa, niin saa käsityksen siitä, kuinka laajoja ja syviä haasteita kohtaamme. Minun on tarkasteltava sitä, mitkä ilmeisesti ovat strategiset haasteet. Tarkastelen lyhyesti viittä tällaista haastetta.

Ensimmäinen haaste on kilpailukyky. Sillä on monia eurooppalaisia ulottuvuuksia: parempi lainsäädäntö, vahva ja asianmukainen kilpailupolitiikka, tutkimus ja kehittäminen, esteiden poistaminen sisämarkkinoilta ja kenties merkittävimpänä innovaatio, johon liittyen ehdotettu Euroopan teknologiainstituutti voi olla merkittävä panos. Tavoitteenamme on oltava tehdä Euroopasta investointeja houkutteleva. Olen toistuvasti korostanut kollegoilleni Eurooppa-neuvostossa sekä komissiolle, että Eurooppa kilpailee yhä enemmän muun maailman, erityisesti Aasian kanssa sisäisen kilpailun sijaan. Tämän kilpailun vuoksi on tärkeää kiireesti ohjata ja panna täytäntöön yhteisön tason politiikkaa.

Toisen strategisen tavoitteemme on oltava sen varmistaminen, että kilpailukyvyn saavuttaminen ei uhkaa Euroopan sosiaalimallia ja että kilpailukyky ja sosiaalinen osallisuus ovat kumppaneita, eivät kilpailijoita. Tämä on ratkaiseva periaate, joka vahvistaa omaa kansallista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Kokemuksemme kattavasta ja tiiviistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on tuottanut 18 peräkkäisen vuoden ajan talouskasvua ja entistä paremmat elinolot sekä edistänyt sosiaalista osallisuutta. Meidän on yhteisön tason lähestymistavassamme ja tarvittaessa lainsäädännön avulla osoitettava todeksi se periaate, että talous- ja sosiaalipolitiikka voivat vahvistaa toinen toisiaan ja että niin niiden on tehtävä. Meidän on ennen kaikkea varmistettava, että solidaarisuus ja mahdollisuudet ovat unionin toiminnan tavoitteena ja että niiden on ohjattava Euroopan tulevaisuutta. Euroopan unionin uskottavuustesti on nyt siinä, pystyykö se valmistelemaan politiikkaa, jolla vahvistetaan solidaarisuutta Euroopan unionissa ja varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille kansalaisille.

Olen myös vahvasti sitä mieltä, että meidän on vahvistettava työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua yhteisön tasolla. Meidän on saatava työmarkkinaosapuolet, erityisesti ammattiliitot, niin yhteisön kuin kansallisellakin tasolla mukaan todelliseen keskusteluun eurooppalaisen sosiaalimallin uudistuksesta sekä työmarkkinoiden nykyaikaistamisesta.

Kolmas strateginen haasteemme on vastata globalisaation varjopuoliin, muun muassa rajat ylittävään rikollisuuteen, ihmiskauppaan, laittomaan maahanmuuttoon sekä niin monia elämiä tuhoavaan laittomien huumeiden vitsaukseen. Tiedämme, että saastuminen voi aiheuttaa kohtalokkaan ilmastonmuutoksen. Monilla näistä aloista vastuu on tietenkin erityisesti jäsenvaltioilla. Niin kauan kuin ilmasto ja rikolliset eivät pysähdy jäsenvaltioiden välisille rajoille meidän on kuitenkin tehtävä yhteistyötä varmistaaksemme asianmukaisen toiminnan yhteisön tasolla.

Neljänneksi Euroopan on suoriuduttava täysimääräisesti tehtävistään ulkoisen toimivallan alalla. En tarkastele tätä nyt pitempään, koska korostin jo aluksi unionin yhä kasvavaa merkityksellistä asemaa kansainvälisellä näyttämöllä. Olennaista on tietenkin, että unionilla on riittävä rahoitus myös YUTP:n alalla, jotta se voi kantaa kasvavan vastuunsa Länsi-Balkanilla, naapurialueillamme ja kauempanakin, erityisesti kaikkein köyhimmillä alueilla, jotka tarvitsevat tukeamme ja joita kohtaan unionin on pyrittävä olemaan erityisen ystävällinen.

Viides ja kenties merkittävin strateginen haaste on luoda parempi yhteys unionin ja sen kansalaisten välille – olen varma, että olette tästä samaa mieltä. Tämä haaste ei tietenkään ole irrallaan muista haasteista. Voimme lähettää myönteisen viestin vain, jos meillä on sellainen lähetettäväksi. Meidän on kuitenkin selkeästi osoitettava, että Eurooppa on osa ratkaisua globalisaation ongelmaan, ei osa ongelmaa. Meidän on osoitettava, että Euroopan sosiaalimalli on edelleen lisääntyvän kilpailukyvyn ytimessä. Kansalaisten on sekä oltava turvassa että koettava olonsa turvalliseksi. Meidän on toimittava, mutta meidän on myös selitettävä, mitä unioni tekee ja mitä se voi tehdä kansalaisten turvallisuuden eteen. Meidän on paljon tehokkaammin osoitettava kansalaisille, että ulkopolitiikkamme kautta ajamme entistä enemmän ja paremmin heidän etujaan, heidän ensisijaisia tavoitteitaan ja heidän arvojaan. Olen vankasti sitä mieltä, että suuri osa vastuusta, joka koskee yhteisön toiminnan asianmukaista ja tasapuolista selittämistä, lankeaa kansalliselle tasolle. Se on todellakin hallituksemme ensisijainen tavoite.

Erilaisuuden kunnioittamisella voi olla hyvin merkittävä osuus unionin yhdistämisessä kansalaisiin. Arvoisa puhemies, kiitän siitä, että kerroitte tämän olevan ensimmäinen päivä, kun irlannin kieltä käytetään, ja että 1. tammikuuta 2007 alkaen siitä tulee Euroopan unionin 21. virallinen kieli.

(GA) Mikään ei voisi paremmin kuvata sitä, kuinka unioni kunnioittaa jäsenvaltioidensa yksilöllisiä piirteitä, kuin irlannin kielen entistä parempi asema 1. tammikuuta alkaen. Irlanti on hyvin kiitollinen parlamentille sen tuesta uusien määräysten käyttöönotossa.

(EN) Lopuksi haluan sanoa, että meidän ei pidä unohtaa sitä, että unionimme ytimessä, kun se perustettiin puoli vuosisataa sitten, oli määrätietoinen pyrkimys saada aikaan rauha "veristen ristiriitojen pitkään jakamien kansojen" välille, kuten ensimmäisessä perustamissopimuksessa todettiin. Unioni on menestynyt valtavan hyvin tässä tavoitteessaan rajojemme sisällä. Unioni on myös yhä merkittävämpi tekijä rajojemme ulkopuolisen vakauden takaamisessa.

Haluan myös kunnioittaa sitä, että Euroopan unionilla on ollut ratkaiseva asema Pohjois-Irlannin rauhanprosessissamme. Unioni ei ole pelkästään tarjonnut anteliasta rahoitustukea, vaan myös neuvotteluyhteyden ja esimerkin. Haluan tänään välittää teille irlantilaisten syvän arvostuksen parlamentin arvokkaalle, johdonmukaiselle ja jatkuvalle tuelle Irlannin saaren rauhalle.

Eurooppalaisten toinen sukupolvi elää 2000-luvun toisella puoliskolla meidän tekemiemme päätösten seurausten kanssa. Toivon, että kun he tarkastelevat meidän sukupolvemme eurooppalaisia, he voivat päätellä meillä olleen mielikuvitusta, rohkeutta ja älyä vahvistaa ainutlaatuista unioniamme ja tarjota vankka, kattava ja yhteisymmärrykseen perustuva perusta saavutusten eteenpäin viemiselle.

Arvoisa puhemies, on kunnia olla täällä, paljon kiitoksia.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Paljon kiitoksia, arvoisa pääministeri Ahern.

Seuraavana ovat poliittisten ryhmien puolesta pidetyt puheenvuorot. Ennen kuin annan puheenvuoron, haluan korostaa, että kaksi jäsentä – jäsen Schulz ja jäsen Watson – on tänään valittu uudelleen poliittisten ryhmiensä puheenjohtajiksi, ja haluan onnitella heitä tämän vuoksi.

(Suosionosoituksia)

  Hans-Gert Poettering, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, hyvät kollegat, on ihmeellistä, arvoisa puhemies, kuinka me täydennämme toisiamme. Minäkin aioin esittää onnentoivotuksia, mutta aloitan teistä ja onnittelen teitä siitä, että European Voice valitsi teidät eilen vuoden 2006 Euroopan parlamentin jäseneksi; hienoa! Haluan onnitella myös jäsen Schulzia ja jäsen Watsonia uudelleenvalinnan johdosta. Koska olen itsekin ryhmäni puheenjohtaja, tiedän, kuinka paljon se heille merkitsee. Olen juuri kuullut, että myös jäsen Cohn-Bendit on valittu uudelleen, ja oletan, että myös jäsen Frassoni on valittu uudelleen, joten onnittelen heitäkin lämpimästi.

(Suosionosoituksia)

Ryhmän puheenjohtajalle on aina miellyttävä kokemus, kun mandaatti uusitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Itse en voi vielä sanoa, kuinka minun käy, mutta iloitsen suuresti kollegojeni uudelleenvalinnasta.

Arvoisa pääministeri, kuulimme puheessanne Irlannin eurooppalaisen äänen, ja sanoitte sanottavanne sekä sen vuoksi, että Irlanti on pärjännyt hyvin Euroopan unionissa, että vakaumuksellisena eurooppalaisena, ja meillä on aina ollut hyviä kokemuksia Irlannista. Olipa vallassa sitten teidän poliittinen perheenne tai meidän – viimeinen perheeseemme kuulunut pääministerinne oli John Bruton, joka on nyt lähettiläämme Washingtonissa – Irlannin syvä sitoumus Euroopan yhdentymiseen on ilmeistä, ja puheenne teki sen jälleen kerran selväksi. Olemme iloisia ja tyytyväisiä siihen, että olette täällä tänään.

Meidän on nyt pohdittava Euroopan tulevaisuutta, ja pääministeri Ahern mainitsi maaliskuun 25. päivän, jolloin Rooman sopimuksen tekemisestä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Minusta Berliinin julistus – Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julistus – on hyvä tilaisuus kertoa Euroopan unionin kansalaisille, että yhteisön toimielimet – jotka tosin voivat olla eri mieltä yhdestä jos toisestakin asiasta – pyrkivät määrätietoisesti ohjaamaan Euroopan unionin valoisaan tulevaisuuteen. Jos tämä onnistuu Berliinissä, olemme antaneet kesäkuun lopun huippukokoukselle merkittävän poliittisen ja psykologisen merkin. Huippukokouksessa on määrä ensinnäkin tehdä päätös siitä, mitä perustuslakisopimukselle seuraavaksi tapahtuu, ja toiseksi siitä, minkälaiset valtuudet annetaan sitä tarkastelevalle konferenssille. Ryhmämme, ja erityisesti sen PPE-osan, puolesta voin sanoa, että vaadimme tietenkin parlamentin osallistumista tällaiseen konferenssiin – tehokkaana, toimivaltaisena ja vaikuttavana – ja arvoisa pääministeri, pyydämme tässä tukeanne.

Toivomme, että tämä jatkuu kesäkuun lopussa ja että voimme Portugalin ja Slovenian puheenjohtajakausilla tehdä päätöksen siitä, mitä perustuslakisopimukselle tehdään. Haluan tehdä täysin selväksi ryhmäni, ja erityisesti sen Euroopan kansanpuoluetta edustavan osan puolesta, ettemme halua aloittaa aivan alusta – olisi väärin puhua "uusista neuvotteluista" – vaan haluamme mahdollisimman suuren osuuden perustuslakisopimuksen asiasisällöstä säilytettävän, varsinkin mitä tulee osan 1 uudistuksiin ja perusoikeuskirjan arvoja koskevaan osuuteen. Yksi syy tähän on se, että olemme vakuuttuneita siitä, että tarvitsemme näitä arvoja. Euroopan unionilla ei ole tulevaisuutta, jos se ei perustu arvoihin.

Toinen ajatus on se, että meidän on varustettava Euroopan unioni kohtaamaan tulevat haasteet, ei pelkästään sisäpolitiikassa vaan myös suhteissa ulkomaailmaan. Meidän on elvytettävä ja vahvistettava Euroopan unionia, jotta siitä tulisi entistä demokraattisempi, entistä tehokkaampi ja entistä avoimempi. Olette vahvistanut uskonne tähän, ja olemme siitä kiitollisia. Jos kuljemme tätä tietä yhdessä, me menestymme.

  Puhemies. Kiitokset ajastanne, jäsen Poettering. Onnitellessani jäsen Schulzia ja jäsen Watsonia en tiennyt, että myös jäsen Cohn-Bendit ja jäsen Frassoni oli valittu uudelleen ryhmiensä puheenjohtajiksi. Minäkin haluan onnitella heitä.

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän onnitteluista. Itse haluan vuorostani onnitella kaikkia uudelleen valittuja riippumatta siitä, mihin tehtävään heidät on valittu, mutta tällä hetkellä haluan keskittyä pääministeri Ahernin puheenvuoroon.

Minusta on hyvä, että pääministeri Ahern on tullut parlamenttiin, ja olen kiitollinen hänen läsnäolostaan, sillä se ei ole aivan itsestään selvää. Kaikki hänen kollegansa Eurooppa-neuvostossa eivät saa kerättyä rohkeutta tulla tänne ja vakuuttaa uskoaan Eurooppaan. Haluan tehdä selväksi, että minusta hallitusten päämiehet, jotka julkisesti tukevat Eurooppa-hanketta, ansaitsevat kiitokset siitä, että tulevat tänne ja toteavat kannattavansa Eurooppaa, olivatpa vaikeudet mitä tahansa.

(Suosionosoituksia)

On aivan liian paljon heitä, jotka tulevat tänne, jotka eivät vaikuta olevan läsnä, jotka välttelevät parlamenttia ja jotka piipahtavat kenties vain saamaan rahaa yhdestä tai toisesta yhteisön rahastosta kotiin vietäväksi ja sanovat siellä, että Eurooppa on ongelma! Heidän kaltaisiaan on liikaa. Tarvitsemme Euroopassa johtoasemassa olevia miehiä ja naisia – joko jäsenvaltioissa tai yhteisön toimielimissä – jotka tunnustavat avoimesti sitoumuksensa tähän hankkeeseen. Arvoisa pääministeri Ahern, tämän vuoksi kiitän teitä aluksi läsnäolostanne.

Esitän toisenkin huomion puheenne asiasisällöstä. Arvoisa pääministeri, sitä voidaan kannattaa aivan kaikilta osin. Esittämänne viisi ensisijaista tavoitetta, usko siihen, että Irlanti kannattaa periaatteessa perustuslakisopimusta, toiveenne säilyttää sopimuksen ydinosa, varoituksenne, jonka mukaan meidän ei pidä hylätä perustuslakisopimusta, sillä sen olennainen sisältö on Euroopan tulevaisuuden perusta – kaikki nämä asiat ovat hienoja, ongelmana on vain se, ettei Irlanti ole ratifioinut perustuslakisopimusta, joten kehotan teitä keräämään rohkeutenne ja ratifioimaan sopimuksen. Se olisi piste i:n päälle tämänpäiväiseen puheeseenne.

En kuitenkaan halua pyytää teiltä liikoja, sillä olette ainakin ottanut askeleen oikeaan suuntaan, ja vaikka Irlanti nyt ratifioisi perustuslakisopimuksen, se olisi pieni askel eteenpäin, mutta joka tapauksessa sen olisi silloin ratifioinut 19 valtiota 27 jäsenvaltiosta. Se, että 18 valtiota on sen jo tehnyt tai tekee lähiaikoina, tarkoittaa, että meidän on pantava merkille, että enemmistö Euroopan unionin jäsenvaltioista haluaa sitä, mitä perustuslakisopimuksessa on, ja että ne, jotka eivät halua, ovat vähemmistössä. Minusta voidaan sanoa, että tämän vähemmistön on väistyttävä. Ei voida hyväksyä sitä, että meidän kaikkien olisi keskusteltava Euroopan tulevaisuudesta, kun perustuslakisopimusta vastaan äänestäneet katsovat, ettei sillä ole mitään tekemistä heidän kanssaan. Alankomaalaisten ja myös ranskalaisten on siis päästävä vauhtiin tulevassa prosessissa, joka perustuu jäsenvaltioiden ylivoimaisen enemmistön hyväksymään asiakirjaan!

Katson, että jos emme etäänny liian pitkälle tästä asiakirjasta ja jos todella voimme säilyttää sen sisällön, säästämme komission puheenjohtajalta sen vaivan, että hänen olisi ryntäiltävä ympäriinsä kuin kaivonkatsoja etsimässä salkkuja komissionsa jäsenille. Jos tarvitsette todisteita siitä, että Nizzan sopimus ei toimi ja että tarvitsemme kiireesti perustuslakisopimuksen, Bulgarian ja Romanian komission jäsenet osoittavat sen todeksi.

Arvoisa pääministeri Ahern, kiitän teitä edetessämme kohti uudistunutta perustuslakisopimusta, me tarvitsemme teitä ja kiitämme teitä rohkaisevasta puheestanne.

(Suosionosoituksia)

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten komission jäsenen Wallströmin tutkimuksesta – joka esitettiin yhdelle valiokunnallemme viime viikolla – käy ilmi, Euroopan unionissa on ainakin yhtä suuri viestintäkriisi kuin perustuslakikriisikin. Vaarana on, että menetämme hitaasti mutta vääjäämättömästi kansalaisten luottamuksen, koska emme yhdessä onnistu vastaamaan heidän huolenaiheisiinsa ja koska emme kykene laatimaan johdonmukaista ja hyväksyttävää vastausta.

Huolenaiheet ovat moninaisia, mutta minusta ne riippuvat pitkälti vastauksista haasteisiin tässä maailmassa, jossa elämme. Todistamme väestön nopeaa kasvua koko maailmassa, vaikka se meillä onkin pienenemässä, emmekä osaa jakaa tasapuolisesti ponnistelujemme hedelmiä ja nykyajan etuja. Tämän seurauksena monet äänestävät jaloillaan. Olemme luomassa globaalia taloutta muokkaamatta samalla vastaavaa globaalia yhteiskuntasopimusta. Kuten pääministeri Ahern mainitsi, me kohtaamme kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden haasteen, ja jotkut rikollisryhmät ovat nyt voimakkaampia kuin eräät kansalliset hallitukset. Unioni vaikuttaa kuitenkin suuntautuneen pikemminkin ratkaisemaan eilisen kuin tämän päivän tai huomisen ongelmia.

Välineet näiden ongelmien ratkaisemiseksi ovat käytössämme yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeus- ja sisäasioita koskevassa politiikassa, mutta niitä ei hyödynnetä. Ironista on se, että valmistelukunnan valmistelema perustuslakisopimus vastasi todennäköisesti kaikkein kriittisimpiin huolenaiheisiin. Valitettavasti Euroopan poliittiset päättäjät eivät onnistuneet selittämään tätä, ja tästä meidän kaikkien on kannettava vastuu. Annoimme perustuslakisopimuksen arvostelijoille vapaat kädet, eikä vielä ole juurikaan näkyvissä merkkejä siitä, että Ranskassa järjestettäisiin tyynempi ja enemmän tietoon perustuva keskustelu sen asemasta Euroopassa valmistauduttaessa ensi toukokuun vaaleihin tai että Alankomaissa, jossa vaalit käytiin viime viikolla, olisi todella tehty päätöksiä. Olisi liian helppoa päätellä, että Euroopan-vastaisten puolueiden voitto vahvistaisi, että me olemme väärässä, mutta näiden kahden valtion pääministerin on tultava tänne selittämään, kuinka he katsovat tästä voitavan edetä. Puolassa on vallalla torjunta, ja kanaalin toisella puolella outo hiljaisuus, joka kuvastaa yhtä lailla helpottuneisuutta kuin kiusaantuneisuutta.

Toivon, että saksalaiset onnistuvat käynnistämään keskustelun uudelleen. Olen iloinen siitä, että Angela Merkel aikoo määrätietoisesti tehdä näin, mutta epäilen, että hän tulee huomaamaan sen hyvin vaikeaksi Saksan puheenjohtajakaudella. Arvoisa pääministeri, tässä Irlannilla voi olla hyvin merkittävä asema, ei pelkästään teidän asemanne vuoksi valmistelukunnassa tai sen vuoksi, että teillä on kokemusta päinvastaisesta kansanäänestystuloksesta, vaan Irlannin aseman vuoksi siinä, mitä kutsuitte paluuksi perustuslakisopimuksen tasapainoon ja asiasisältöön, yhteistyössä Portugalin ja Slovenian kanssa. Menkää ja muodostakaa koalitio sellaisten pienempien valtioiden kanssa, jotka tietävät, kuinka tärkeää meidän on vastata globalisaation haasteisiin. Menkää ja muodostakaa koalitio sellaisten poliittisten voimien kesken, jotka vastatakseen globalisaation haasteisiin tunnustavat, että meidän on pikemminkin pidettävä laskusilta alhaalla kuin nostettava se ylös.

Meidän on osoitettava kansalaisille, että Euroopan unioni voi toimia energiapolitiikan alalla, matkapuhelinten kansainvälistä verkkovierailua koskevien maksujen alalla sekä erityisesti oikeus- ja sisäasioissa. Me voimme tehdä sen nykyisten perussopimusten nojalla hyödyntämällä siirtymälauseketta.

Kaikkien objektiivisten standardien mukaan unionimme on valtava menestys. Tämän vuoksi on ajateltava vähemmän perustuslakisopimukseen tehtäviä muutoksia ja enemmänkin kollektiivisen rohkeuden keräämistä, jotta voimme mennä ja vakuuttaa ihmiset siitä, miksi tämä on tarpeen.

  Johannes Voggenhuber, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri Ahern, uudelleen valituksi tuleminen saa aina hyvälle tuulelle; kenties sen vuoksi ryhmäni pyysi minua käyttämään tänään puheenvuoron, jotta en olisi lempeäluonteinen ryhmän puheenjohtaja.

Arvoisa pääministeri, toivotan teidät tietysti lämpimästi tervetulleeksi ryhmämme puolesta, kiitos, että tulitte. Kuten sanoitte, kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuudella on perustuslakisopimuksen varalle. Myönnän, että olisin iloisempi, jos todellakin tietäisin, mitä hallituksilla on valmiina sen varalle; puolentoista vuoden harkinta-aika, puolentoista vuoden, jota on jo jatkettu vuodella, ja mikä on tulos? En näe tai kuule kenenkään ajatuksia, eikä kukaan puhu meille, tosin te puhuitte tänään ja olette yksi todella harvoista. Palaamme kenties ehdotuksiinne, mutta mitä näiden 18 kuukauden aikana on itse asiassa ajateltu tai selvitetty? Suuret ja ylhäiset eivät kysy, mitä kriisin taustalla on; he eivät halua tuntea niiden motiiveja, jotka Ranskassa ja Alankomaissa äänestivät perustuslakisopimusta vastaan, eivätkä piittaa kansalaisten petetyistä odotuksista, ja miksiköhän kansalaiset ovat järjestelmällisesti pettyneitä. He eivät myöskään kysele uusista etenemistavoista, uusista teistä pois tästä kriisistä. Onko tätä itse asiassa pohdittu lainkaan? En näe todellista aihetta toivoon uudesta alusta Saksan neuvoston puheenjohtajuuskaudella.

Olen tarkkaillut tilannetta sen käynnistymisestä alkaen. Koko perustuslakiprosessi ei perustunut näkemykseen tai idealismiin, eikä hallitusten päämiehiä inspiroinut näkemys prosessista. Prosessin käynnisti se valitettava tosiseikka, että Amsterdamin sopimus oli epäonnistunut, että Nizzan sopimus oli täydellinen katastrofi, että kaikkia unionin kansalaisia vaivasi valtava luottamuskriisi. Unioni oli yksinkertaisesti selkä seinää vasten; se oli tosiasiassa yksinkertaisesti toimintakyvytön.

Sitten kahdessa kansanäänestyksessä äänestettiin perustuslakisopimusta vastaan. Olisi syytä tarkastella tämän syitä. Minua hämmästyttää se, että poliitikot pitävät mielipidekyselyistä, enkä ole kuullut kenenkään koskaan välttelevän sellaisen mainitsemista. Eurobarometri teki Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten jälkeen hyvin kattavat ja hyvät selvitykset niiden syistä ja kansalaisten odotuksista – enkä aio nyt puhua ihmisistä, jotka kannattivat perustuslakisopimusta nyt 18 jäsenvaltiossa valtavalla Euroopan kansalaisten ja valtioiden enemmistöllä, vaan niistä 62 prosentista alankomaalaisia ja 65 prosentista ranskalaisia, jotka äänestivät sitä vastaan. Nämä kansalaiset sanoivat myös: "kyllä, me haluamme perustuslakisopimuksen, me haluamme, että sitä tarkistetaan". He jopa kertoivat, mitä halusivat tällä saavutettavan, nimittäin unionille lisää valtaa sosiaaliasioissa. En ole koskaan kuullut yhdenkään hallituksen jäsenen pohtivan tätä.

Tämänpäiväinen puheenne sai minut hämilleni. Itse asiassa sanomanne voidaan tiivistää kahteen tuttuun ehdotukseen: perussopimus perustuslakisopimuksen sijaan. Arvoisa pääministeri, minun on todettava, että vain hallituksia – ei Euroopan kansalaisia – ärsytti ajatus, että poliittinen yhteisö saisi perustuslakisopimuksen. Varsinaisen politiikan ajaminen väkisin läpi ehdottamallanne tavalla tulee epäonnistumaan juuri Euroopan luottamuskriisin vuoksi, eurooppalaisen demokratian kriisin vuoksi.

  Gabriele Zimmer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri Ahern, kuuntelin jokseenkin jännittyneenä puheenvuoroanne. Minusta me olemme saavuttaneet pisteen, joka voitaisiin määritellä "tulevaisuudettomaksi", jos tekisimme töitä tavalliseen tapaan.

Pääministeri Ahern teki tosin selväksi, että Euroopan tulevaisuus riippuu Euroopan unionin perustuslakisopimuksen kohtalosta. Se kuitenkin edellyttää, että unionin kansalaisten kanssa on järjestettävä pitkän ajanjakson keskusteluprosessi. Siihen, miksi ihmiset pelkäävät, ettei Euroopan unioni kykene tarjoamaan heille tulevaisuutta, on enemmän syitä kuin jo toistuvasti esitetyt.

Minusta esitetty teksti ei tarjoa mitään vastauksia siihen ristiriitaan, joka valitettavasti aivan liian usein työnnetään syrjään, koska vaikka olemme määrittäneet, mitä hyvää eri ihmiset ja kansakunnat ovat tuoneet tähän Euroopan unioniimme – nimittäin hyvin erilaiset kulttuuriset identiteettinsä – emme kuitenkaan ole onnistuneet määrittämään sitä, mitä me yhdessä aiomme tehdä tällä hyvällä. On eri asia kysyä, mitä tuomme, kuin pohtia, mitä aiomme sillä tehdä, kuinka siitä voidaan muovata yhteinen poliittinen identiteetti, sillä tätä prosessia ei voida ohjata sivutyönä eikä varsinkaan sen perusteella, että ihmisille kerrotaan jatkuvasti samaa asiaa, nimittäin että he eivät ole vielä ymmärtäneet, mitä hyvää me yritämme tehdä.

Tämän vuoksi katson, että meidän on otettava huomioon ihmisten päivittäiset kokemukset Euroopan unionista ja laadittava näiden perusteella todellista politiikkaa, joka koskee heidän tulevaisuuttaan ja nykyhetkeään. Tämä koskee erityisesti sosiaalista Euroopan unionia koskevaa kysymystä, jonka laiminlyöminen on tähän mennessä ollut todella rikollista. Itse asiassa meidän ei hyödytä keskustella siitä tai tuosta niin kauan kuin ihmiset kokevat asian täysin päinvastoin, kuten olemme nähneet Brysselissä käydyssä Volkswagenin työntekijöitä koskevassa keskustelussa ja monilla muillakin aloilla. On valitettava tosiasia, että monien päivittäisessä elämässä Euroopan unionin olemassaolo koetaan vähentyvänä turvallisuutena työelämässä ja heikentyneenä sosiaaliturvana, eikä tämä saa ihmisiä osallistumaan näihin prosesseihin ja vakuuttamaan uskoaan niihin, vaikka juuri sitä me tarvitsisimme. Minusta meidän olisi keskusteltava enemmän siitä, kuinka luodaan olosuhteet, joissa kulttuuri-identiteetit voivat kehittyä yhteiseksi poliittiseksi identiteetiksi ja Euroopan unionin kansalaisidentiteetiksi.

  Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa puhemies, minulle on suuri kunnia toivottaa Irlannin pääministeri tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin tänään. Vierailunne osoittaa, että ymmärrätte Euroopan parlamentin tärkeän työn sekä Euroopan unionin tarpeen löytää ratkaisu perustuslakisopimusta koskeviin ongelmiin, joita unioni tällä hetkellä kohtaa.

(EN) Euroopan unionissa on yhä enemmän vaikeuksia, ei pelkästään perustuslakisopimuksen yhteydessä vaan myös, kuten muut kollegat ovat maininneet, globalisaation, talouskehityksen sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla. Irlannin pääministeri esitteli meille tänään hienon näkemyksen, ei pelkästään puheenvuorollaan vaan myös mukanaan tuomallaan kokemuksella. Kymmenessä vuodessa Eurooppa-neuvostossa hän on nähnyt monien johtajien tulevan ja menevän, mutta hän on nähnyt myös monet niistä kriiseistä, joiden ihmiset aiemmin luulivat hajottavan Euroopan unionin, ja löytänyt niihin ratkaisuja, erityisesti mitä tulee perustuslakisopimuksen hyväksymiseen.

Ei ole syytä käydä läpi sitä, mitä olisi ja mitä ei olisi pitänyt tehdä. Jäsenvaltioiden on nyt harkinta-aikanaan esitettävä ajatuksia siitä, kuinka olisi edettävä. Ei sen vuoksi, että tarvitsemme uuden perussopimuksen tai uudet säännöt, vaan koska meidän on edelleen esitettävä näkemyksemme rajoillamme oleville valtioille, jotka haluavat Euroopan unionin jäseniksi ja jotka pitävät sitä rauhan, vakauden ja vaurauden mallina. Ajattelen erityisesti Balkanin maita. Näytimme niille toivon liekkiä, ja koska emme enää pysty lisälaajentumisiin, toivon liekki voi valitettavasti sammua juuri kun näissä valtioissa alkaa talouskasvu ja uusi poliittinen ja demokraattinen tulevaisuus.

Globalisaation yhteydessä meidän olisi pääasiassa keskityttävä tekemään Euroopan taloudesta paremmin toimintakykyinen 2000-luvun tilanteessa. Tämä edellyttää entistä suurempia investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, innovaation ja teknologian yhä suurempaa hyödyntämistä ja, minun on korostettava, Euroopan unionin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tiiviimpää yhteistyötä Euroopan teknologiainstituutin kautta.

Lopuksi haluan sanoa Irlannin pääministerille, että yhden valtion johtajana hänen harteillaan on esitellä tämä näkemys. Hän puhui Pohjois-Irlannin rauhanprosessista ja Euroopan unionin merkityksestä sen yhteydessä, ei pelkästään taloudelliselta ja rahoituksen kannalta vaan myös edustamansa mallin ja näkemyksen kannalta.

Meidän on löydettävä 2000-luvun uusi Eurooppa, jossa kaikki voivat kuulua tähän yhteisöön. Kaikkien ryhmien on kuitenkin oltava varmoja siitä, että Euroopan unionin ja sen ulkopuolisen Euroopan maanosan nykyistä moninaisuutta kunnioitetaan pikemminkin yhteistyöhön ja yhteisiin sopimuksiin kuin ylivaltaan perustuvassa prosessissa.

(Suosionosoituksia)

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, toivotan Irlannin pääministerin tervetulleeksi tänne vilpittömään keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta, mutta kuten minulle kerran vastattiin, kun kysyin tietä, en lähtisi tästä.

Arvoisa Irlannin pääministeri, hallituksenne on jalostanut Irlannin imagosta Euroopassa menestystarinan, ennen niin köyhästä kansakunnasta on tullut menestyjä, mutta parlamentti ansaitsee saada tietää, mitä tämän niin kutsutun menestyksen taustalla on. Kuten irlantilaiset tietävät, Irlanti on nyt avoin yrityksille, mutta suljettu ihmisiltä. Käytämme surutta rahaa houkutellaksemme markkinoita, mutta leikkaamme sosiaalikuluja jatkuvasti.

Tämä mentaliteetti on pidentänyt odotusaikoja tärkeisiin sairaalaoperaatioihin päivistä kuukausiin. Sen vuoksi myös vammaisten lasten perheitä on kohdeltu huonosti, kuten O’Cuanachainin perhettä, jota on vainottu tuomioistuimissa miljoonakustannuksin vain tänä vuonna sen sijaan, että heidän viisivuotiaalle lapselleen olisi tarjottu asianmukaista opetusta. Tämä ajattelutapa on myös tehnyt ympäristönsuojeluvirastostamme kumileimasimen, joka hyväksyy likaisimmatkin yritykset, olivatpa ne kuinka ympäristölle haitallisia tahansa. Tämä ajattelutapa on avannut Irlannin myrkylliselle teollisuudelle, kuten polttolaitoksille, joita irlantilaiset eivät halua.

Vaikuttaa siltä, että pidätte myös taloudellisen menestyksen myötä lisääntyviä mielenterveysongelmia ja itsemurhia pelkkänä hankaluutena ettekä tragediana, jota valtiossamme ei ole koskaan todella käsitelty. Vastaavasti on kymmeniätuhansia palkattomia hoitajia, joita meidän olisi tuettava heidän arvokkaassa työssään mutta joita hallituksemme kohtelee Oliver Twistin tavoin vaatien aina lisää.

Arvoisa pääministeri, miksi hallituksenne on tuhonnut sokeriteollisuutemme EU:n suunnitelman vuoksi, vaikka Irlannin maatalous taistelee eloonjäämisestään ja vaikka me tarvitsemme etanolin kaltaisia biopolttoaineita? Miksi hallituksenne äänesti sikiöitä tuhoavan tutkimuksen EU-rahoituksen puolesta, vaikka kansamme on aina vaalinut kaikkein haavoittuvaisimpia kansalaisia?

Lopuksi, arvoisa pääministeri, miksi olette tullut tänne esittämään meille ehdotuksia, jotka koskevat kuollutta perustuslakisopimusta, jota irlantilaiset eivät halua? Meillä on jo todella hieno perustuslaki, jonka puolesta irlantilaiset miehet ja naiset ovat antaneet henkensä, perustuslaki, joka antaa meille aidon perustan aidolle ja kunnioittavalle yhteistyölle eurooppalaisten naapuriemme kanssa. Irlanti on hieno maa, ja sen kansalaiset ovat ihania. He todellakin ansaitsevat parempaa, ja uskon teidän lopulta ymmärtävän tämän, kun järjestätte perustuslakisopimuksesta, tai miksi sitä sitten kutsuttekin, kansanäänestyksen.

  James Hugh Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, minkä ansiosta saimme tänään vieraaksemme Irlannin pääministerin? Voisiko se liittyä Irlannin tuleviin vaaleihin, jotta pääministeri Ahern nähtäisiin kotimaassa Euroopan tason valtiomiehenä? Se herättää ajatuksia!

Kun pääministeri Ahern viimeksi vieraili täällä Irlannin puheenjohtajakauden päättyessä, hän juhli aikaansaamaansa perustuslakisopimusta koskevaa hallitusten päämiesten välistä sopimusta. Hän paistatteli mielellään fanaattisten eurofiilien liehittelyssä täällä parlamentissa. He vakuuttivat meille, että tähän mennessä, marraskuuhun 2006 mennessä, perustuslakisopimus olisi täydessä toiminnassa. Kuten usein tapahtuu, he eivät kuitenkaan ottaneet huomioon demokraattisen politiikan kaikkein tärkeintä osatekijää: kansalaisten mielipidettä.

Perustuslakisopimuksen haaksirikkoutuessa Ranskan ja Alankomaiden hylkäyksen karikoihin pääministeri Ahern – yleisesti tunnustettu eurointoilija – ja kotimaani Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus menettivät hermonsa ja hylkäsivät kiireesti sen mahdollisuuden, että Brittein saarten asukkaat saisivat esittää mielipiteensä, ja lykkäsivät kansanäänestystä, sillä he pelkäsivät sen tulosta. Nyt hän palaa kertomaan meille Euroopan yhdentymisen ihmeistä ja ilmoittaa, että hylätty perustuslakisopimus on saatava elvytettyä.

Minusta tämä on kuolevaa perustuslakisopimusta koskeva tunkkainen viesti henkilöltä, jonka hänen oma valitsijakuntansa saattaa piankin tuomita tunkkaiseksi poliitikoksi.

  Bertie Ahern, Irlannin pääministeri. (EN) Arvoisa puhemies, pyrin puhumaan nopeasti.

Kiitän kaikkia tervetulotoivotuksista – en kuullut niitä viimeiseltä puhujalta, mutta kaikilta muilta kuitenkin!

(Naurua)

Kiitän jäsen Poetteringia hänen huomautuksistaan. Euroopan parlamentin osallistuminen hallitusten väliseen konferenssiin Irlannin puheenjohtajakaudella oli hyvin tärkeää ja rakentavaa. Euroopan parlamentti oli selkeästi mukana siinä, ja sen on selvästikin osallistuttava prosessin eteenpäin viemiseen. Ymmärrän, että pyysitte tätä, ja voitte olla varma tuestani. Kiitän Berliinin julistusta koskeneista huomautuksistanne. Tuen teitä. Se, mitä sanoitte osan I uudistuksista ja arvoista sekä valmistautumisesta tulevaisuuden haasteisiin, on asia, josta olen aivan samaa mieltä.

Jäsen Schulz puhui viidestä Euroopan tulevaisuuteen ja ratifiointiprosessiin liittyvästä ensisijaisesta tavoitteesta. Irlanti olisi mieluiten nähnyt kaikkien ratifioivan sopimuksen yhtä aikaa, sillä se olisi ratkaissut paljon ongelmia ilman kaikkea keskustelua. Meidän on muistettava, että 16 tai 17 valtiota on sitoutunut ratifioimaan perustuslakisopimuksen: enemmistö puolueista, erityisesti parlamentin kolme suurinta puoluetta, ovat selkeästi ilmaisseet tukensa tälle. Katsomme, että tarvitaan jonkin verran selvennystä. Toisin kuin muissa valtioissa, koska perustuslakimme edellyttää sitä, tarvitsemme aina kansanäänestyksen. Emme halua vain esittää jotakin, jonka tiedämme muuttuvan jossakin vaiheessa, sillä tapahtuipa mitä tahansa, se on sisällytettävä perustuslakiimme. Tästä meidän on oltava varmoja, mutta ei ole syytä pelätä kansanäänestystämme.

Jäsen Watson toi esiin kansalaisten huolenaiheet ja globaalin sopimuksen. Tässä on tärkeää, että valtiot osoittavat tukensa. Mainitsitte, että YOS on yhdenmukainen jo olemassa olevien perussopimusten kanssa, joissa käsitellään rikollisuutta sekä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Merkittävin tapa, jolla voimme osoittaa tukemme kehitysmaille, ovat sitoumuksemme YK:ssa julkiseen kehitysapuun. Juuri tätä yritän käytännössä tehdä, sillä puhua voi aina, mutta täytyy olla valmis laittamaan rahansa siihen. Meille pienessä valtiossa 0,7 prosentin saavuttaminen on niinkin pieni asia kuin 1,5 miljardia! Se on paljon meidän talousarviossamme, mutta sitä kohti me etenemme nopeasti, ja teemme näin auttaaksemme sekä omia kansalaisiamme että vähemmän hyvinvoivia eri puolilla maailmaa. Olen samaa mieltä siitä, että jos liittokansleri Merkel onnistuu saamaan aikaan tasapainon ja hyvän asiasisällön, se merkitsee muutoksia. Hyväksymme sen ja voimme edetä asiassa.

Jäsen Voggenhuber oli oikeassa siinä, ettei puolentoista vuoden harkinta-ajasta ole juurikaan ollut hyötyä. Olen samaa mieltä. Emme kuitenkaan ole myöskään perääntyneet. Nyt on meneillään harkinta-aika, ja meidän on löydettävä tie eteenpäin. Kaikki eivät ole samaa mieltä, mutta minä ja 17 tai 18 jäsenvaltiota uskomme perustuslakisopimuksen tasapainoon ja asiasisältöön, joillakin muutoksin, jos se merkitsee Ranskan ja Alankomaiden mukautumista – myönnämme, että se on oikea tapa. Lopulta meidän on tehtävä näin, löydettävä oikea institutionaalinen tasapaino ja tie eteenpäin. Kyse ei ole teoreettisesta Eurooppa-myönteisestä asiasta, kyse on unionin toiminnan korjaamisesta tulevaisuutta varten, jotta edistyminen voi jatkua ympäristöalalla ja taloudessa sekä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämän vuoksi me neuvottelimme uudesta sopimuksesta. Ymmärrän kyllä ajatuksenne, 13 kuukautta on pitkä aika, mutta vielä on syitä äänestää. Meidän on tarkasteltava näitä syitä. Syyt siihen, miksi tarvitsemme unionia, joka voi jatkuvasti ottaa uusia jäseniä – nyt niitä on 27 ja muutaman vuoden kuluttua kenties 30 – sekä uusi naapuruuspolitiikkamme esitettiin Nizzan ja Amsterdamin sopimuksissa. Meillä ei ole niitä institutionaalisia muutoksia ja tasapainoa, jotka tähän tarvitaan. Siinä koko hanke, ja Euroopan parlamentti ajoi tätä asiaa yhtä ponnekkaasti kuin muutkin.

Jäsen Zimmer kysyi yhteisestä EU:n identiteetistä ja sosiaalisesta vuoropuhelusta. Siitä asti, kun tulin politiikkaan Irlannin vuoden 1972 kansanäänestyksen yhteydessä, olen aina katsonut, että sosiaalinen vuoropuhelu on aivan ratkaisevaa Irlannin tulevaisuuden kannalta. Irlanti on menestynyt, eikä meillä enää ole aiempia 17 tai 18 prosentin korkeita työttömyyslukuja, vuotuinen maastamuutto ei enää vastaa koko valtion työmarkkinoiden kasvua, vientimme ei enää ole laskusuunnassa eikä talouskasvumme negatiivista. Meillä on nyt myös rahaa yhteiskunnan vähäosaisille. Tuolloin meillä ei käyty sosiaalista vuoropuhelua. Talouden suorituskyky sekä kilpailukykyä ja sosiaalipolitiikkaa koskevan asialistan tarkasteleminen ovat ystäviä, ja ne voivat toimia yhdessä – ne eivät sulje pois toisiaan. Siis silloin, kun ne toimivat yhdessä.

Kaikella kunnioituksella en ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi kaikki myönteinen unohdetaan puhuttaessa Euroopasta. Tämä koskee Eurooppa-neuvoston jäseniä – hyväksyn tämän kritiikin – ja nähdäkseni se koskee myös Euroopan parlamentin jäseniä. Mitä onkaan saavutettu Euroopan vahvuuden ansiosta? Tarkastelkaa tasa-arvoasiaa. Tarkastelkaa terveyttä ja turvallisuutta. Tarkastelkaa hyvinvointia. Tarkastelkaa työntekijöiden liikkuvuutta. Olisiko mitään näistä toteutunut ilman tätä instituutiota, jos unionia ei olisi ollut? Ei missään tapauksessa! Nämä ovat unionin saavutuksia. Omien saavutustensa vähätteleminen ei ole mielestäni koskaan hyvä ajatus. Unioni on saavuttanut kaikki nämä asiat, ja yhdenmukaistaminen, entistä voimakkaampi ympäristölainsäädäntö, laajentuva yhteistyö sekä kehitysmaiden auttaminen – nämä ovat kaikki unionin politiikkaa, joka ei olisi koskaan toteutunut ilman sitä. Unioni on vetänyt Irlannin ja muita valtioita pystyyn, kohdistanut paineita, sakottanut ja asettanut syytteeseen ihmisiä. Kansalaiset ovat kuitenkin hyötyneet tästä kaikesta.

Hyvälle kollegalleni Sinnottille sanon, että syy siihen, miksi meillä on edistyksellinen vammaisia koskeva lainsäädäntö, syy siihen, että osoitamme valtavia resursseja vammaisiin, syy siihen, että meillä on ympäristönsuojeluvirasto, syy siihen, että meillä on paljon hienompi terveydenhuoltopolitiikka, syy siihen, että voimme tukea näitä asioita, ei ole se, ettei vuoden 1937 perustuslain – jossa vaalitaan yhtä lailla kaikkia Irlannin kansalaisia ja lapsia – ja nykyisen tilanteen välillä olisi eroja. Syy on se, että olemme kyenneet edistymään, koska EU on edistynyt. Minusta nämä ovat suuria asioita.

Olen iloinen nähdessäni jäsen Allisterin täällä. Hänen puolueensa on edistynyt jatkuvasti. Se on jättänyt menneisyyden taakseen, vaikka kaikki sen jäsenet eivät olekaan niin tehneet, myöskään jäsen Allister. Me kuitenkin etenemme, me edistymme. Hoidan itse oman valitsijakuntani ja toivotan teillekin onnea helmikuun vaaleihin.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Paljon kiitoksia. Keskusteluissamme on väistämättä aina myös kansallinen osatekijä.

Puheenvuoron käyttävät nyt eri jäsenet.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Fine Gael -puolueen valtuuskunnan johtajana Euroopan parlamentin suurimmassa ja vaikutusvaltaisimmassa poliittisessa ryhmässä, PPE-DE-ryhmässä, sekä kollegojeni jäsen Coveneyn, jäsen Higginsin, jäsen McGuinnessin ja jäsen Mitchellin puolesta minulla on suuri ilo toivottaa tervetulleeksi arvostetun (huolimatta viimeaikaisista poliittisesti kiihkeistä ja virheellisistä päinvastaisista raporteista) tasavaltamme pääministeri.

Arvoisa pääministeri, olemme irlantilaisia ja siten myös eurooppalaisia. Esi-isämme keltit elivät, heidän kulttuurinsa kukoisti ja he asuttivat koko Euroopan maanosaa Välimeren rannoilta Alppien huipuille, Romanian tasangoilta aina Atlantin rannoille. Kuten monet uudet tulokkaat kotimaassamme, mekin muutimme mantereelle etsien turvapaikkaa sodalta, taudeilta ja liikakansoitukselta, etsien taloudellisia mahdollisuuksia. Vuosisatojen ajan viikingit, saksit, anglo-normannit, juutalaiset, englantilaiset, skotit, espanjalaiset, ranskalaiset hugenotit ja monet muut heimot tulivat, näkivät ja solmivat seka-avioliittoja kelttien kanssa. Nykypäivän irlantilaiset kotimaassamme ja todellakin myös täällä parlamentissa ovat tulosta eurooppalaisten eri heimojen geneettisestä keitoksesta.

Irlannin ja Euroopan mantereen historiat ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Irlantilaiset munkit matkustivat kaikkialla Euroopassa ja perustivat luostareita niinkin kaukaisiin paikkoihin kuin Islantiin ja Ukrainaan. Kulttuuriset ja poliittiset yhteytemme Espanjaan ja Ranskaan kestivät vuosisatoja, koko sen ajan, kun Britannian kuningaskunta hallitsi meitä. Monet irlantilaispataljoonat palvelivat vuosien ajan suurten eurooppalaisten mahtien armeijoissa. Omassa perustuslaissamme viitataan urhoollisiin liittolaisiimme Euroopassa.

Kuitenkin jostain syystä viime vuosikymmenen aikana irlantilaiseen yhteiskuntaan, eurooppalaiseen yhteiskuntaan, on tunkeutunut jonkinlainen apatia, tietämättömyys Euroopasta ja Eurooppa-hankkeesta. Eurooppa yhdistetään Brysseliin ja nähdään jäsenvaltioiden näkökulmasta kaukaisena paikkana, jolla ei ole juurikaan vaikutusta kansalaisten päivittäiseen elämään.

Katson, että toisesta maailmansodasta syntyneen Eurooppa-hankkeen perusteluja, sen varsinaista olemassaolon syytä, ei ole koskaan täysin selitetty tai ymmärretty. Kyllä, eurooppalaiset poliitikot, kuten eräs kollega sanoi, eivät vieläkään onnistu selittämään hanketta, vaan vaativat kunniaa itselleen kansallisella tasolla sen sijaan, että tunnustaisivat Euroopan unionin roolin.

Vasta liityttyämme Euroopan unioniin on Irlannista tullut todella itsenäinen. Kulttuurisesti ja psykologisesti unionin jäsenyys on laajentanut näkemyksiämme ja kannustanut meitä katsomaan ulospäin. Irlannin menestyksekäs selviytyminen kolonialismin raskaasta perinnöstä sekä uusien suhteiden rakentaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mikä on edistänyt Pohjois-Irlannin rauhanprosessia, on ymmärrettävä merkittäväksi osaksi Euroopan historiaa, samaan aikaan kun Ranska ja Saksa lähentyivät toisiaan.

Minä arvostan Irlannin jäsenyyttä EU:ssa ja sen panosta unionille. Kun katson ympärilleni kotimaassani, näen luottavaisen, pluralistisen yhteiskunnan, joka on kaukana siitä sisäänpäin sulkeutuneesta, nurkkakuntaisesta Irlannista, jossa vanhempamme ja isovanhempamme kasvoivat. Eurooppa on auttanut meitä määrittämään paikkamme maailmassa. Kunnioitan Irlannin pääministerin toimintaa Irlannin puheenjohtajakaudella sekä hänen erityistä panostaan perustuslakisopimuksen finalisoimiseksi. Kunnioitan myös Forum of Europen erinomaista työtä kotimaassani tällä hetkellä Maurice Hayesin johdolla.

(GA) Paljon kiitoksia.

  Proinsias De Rossa (PSE). – (GA) Arvoisa puhemies, toivotan Irlannin pääministerin tervetulleeksi. Arvoisa pääministeri, on hyvin tärkeää, että haluatte keskustella Euroopan tulevaisuutta koskevista asioista kanssamme. Ymmärrämme kaikki, että Euroopan väestö on huolestunut. Ei ole helppoa löytää ratkaisua ongelmiin, joihin huolet perustuvat.

(EN) Olen iloinen sitoutumisestanne perustuslakisopimustekstin asiasisältöön. Jäsenvaltiot ja neuvosto kieltävät kuitenkin nyt kansalaisilta sellaisen tilivelvollisen, demokraattisen ja sosiaalisesti sitoutuneen Euroopan, jollaisen he haluavat. Arvoisa pääministeri, miksi te ja muut hallitusten päämiehet jarrutatte lauttojen miehistöä, työaikaa, maahanmuuttoa ja työvoimanvuokrausyrityksiä koskevia keskeisiä sosiaalisia direktiivejä? Autatteko nyt edistämään niitä kaikkia, eurooppalaisten luottamuksen palauttamiseksi unioniin?

Perustuslakisopimusta ei pidä leikellä. Minisopimuksella saisimme miniunionin, mutta me tarvitsemme vahvan ja demokraattisen unionin, joka kykenee selviytymään kohtaamistamme globaaleista haasteista. Demokraattisin tapa edetä on neuvotella oikeudellisesti sitovia pöytäkirjoja, joissa tarkastellaan unionia kannattavien ranskalaisten ja alankomaalaisten äänestäjien ilmaisemia huolenaiheita. Tällainen lähestymistapa rauhoittaisi ne unionin kannattajat, jotka äänestivät perustuslakisopimusta vastaan, niiden, jotka ovat jo ratifioineet sopimuksen, ei tarvitsisi enää palata siihen, ja ratifiointiin valmistautuvat valtiot, kuten Irlanti, voisivat palata asiaan.

(Suosionosoituksia)

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, on valitettavaa, ettei keskusteluun osallistu enempää alankomaalaisia, sillä Alankomaat hylkäsi viime vuonna perustuslakisopimuksen, ja kaikki perustuslakisopimusta vastustaneet puolueet kasvattivat valtavasti suosiotaan viime viikon vaaleissa. Emme tiedä vielä, minkälainen hallituskoalitio on syntymässä, mutta toivon, että Alankomaat osoittaa jälleen kerran kunnianhimoa ja näkemystä, jota unioni on tottunut meiltä odottamaan, sen sijaan että jarruttaisi jatkuvasti, sillä unionia on kiireesti uudistettava.

Koska veto-oikeudella on turvallisuuden alalla halvaannuttava vaikutus, jäsenvaltiot turvautuvat yhä enemmän epävirallisiin järjestelyihin ja välttävät näin niin kansallisen kuin Euroopan parlamentinkin parlamentaarisen valvonnan rinnakkaisin, vaikeaselkoisin ja epädemokraattisin päätöksentekorakentein. Veto-oikeudet voidaan kumota myös ilman perustuslakisopimusta, esimerkiksi poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla. Ilman perustuslakisopimusta neuvoston kokoukset voivat olla täysin avoimia ja niissä voidaan kiinnittää huomiota kansalaisten aloitteille, joita tuetaan miljoonalla allekirjoituksella. Hallitusten ja diplomaattien unioni on saavuttanut rajansa.

Tämän vuoksi on loogisempaa etsiä ratkaisua julkisesta keskustelusta esimerkiksi valmistelukunnassa kuin ministerien ja hallitusten päämiesten suljetuista kokouksista. Näin myös yksittäisten valtioiden jarrutukset olisivat vältettävissä.

Pääministeri Ahern on todennäköisesti oikeassa todetessaan, että on parempi parannella perustuslakisopimusta lisäämällä siihen palasia kuin typistää sitä pelkäksi rangaksi. Hän on oikeassa myös sanoessaan, että yhtäaikainen ratifiointi kaikkialla Euroopassa olisi parempi kuin kansalliset menettelyt. Tärkein ensisijainen tavoite on kuitenkin perusoikeuskirjan hyväksyminen. Eurooppalaiset perusoikeudet ovat yhteisömme ydin, sen sielu, eikä Eurooppaa ole ilman sielua. Tämän vuoksi tuen pääministeri Ahernin puhetta.

  Johannes Voggenhuber (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, kuten voitte havaita, ryhmäni on järjestänyt tänään puheaikakokoelman, joten kuulette puheen osissa – eurooppalaista retoriikkaa, uusi tyyli.

Arvoisa pääministeri, kuten aiemmin totesin, meillä on ollut kahden vuoden harkinta-aika, jonka aikana ei ole harkittu sen enempää kuin järjestetty kovaan ääneen mainostettua keskustelua kansalaisten kanssa. Komission K-suunnitelma on olemassa ainoastaan paperilla. Vaikka kuulen hallitusten lupaukset, eivätkä ne koskaan väsy kertomaan meille suunnitelmistaan perustuslakisopimuksen pelastamiseksi, jos kuuntelen tarkkaan, ne muistuttavat Troijan hevosta. Jos nimittäin painaa korvansa puiseen hevoseen, voi kuulla aseiden kolinaa ja ymmärtää, että se on olemassa aivan muuta tarkoitusta vasten, sellaisia asioita varten, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä olemme vuosien ajan kuulleet ja mistä olemme keskustelleet julkisesti Euroopassa, siitä, mikä mielestäni on kriisin syy.

Mitä hallitukset meille kertovat? Ne kertovat kasaavansa yhdessä sopimusta! Kansainvälinen järjestö on todella viimeinen asia, mitä me tarvitsemme. Sellainen poliittinen yhteisö ei voita nationalismia. Käytännössä unioni häviää aina tällaisessa tasapainottelussa sen ja nationalismin kesken. Kansalaiset haluavat perustuslakisopimuksen, koska he ymmärtävät, että on kyse poliittisesta yhteisöstä ja koska heille oli luvattu Euroopan poliittinen yhdentyminen, maanosamme poliittinen yhdentyminen. Sen sijaan meille puhutaan taas perussopimuksesta.

Lupasitte meille tänään vielä lisää kilpailua. En ole koskaan – Alankomaissa, Ranskassa tai missään muuallakaan Euroopassa, sadoissa keskusteluissa ja tapahtumissa – kuullut vaadittavan lisää kilpailua. "Lisää kilpailua" vaativat vain eliitti, uusliberaalit ja hallitukset. Henkilönä, jolle on tarjoutunut mahdollisuus kuulla, mitä ihmiset sanovat, kerron teille, että tarvitaan taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen välistä tasapainoa sosiaalisen unionin muodossa. Kuinka usein te aiotte – hallitusten välisessä itseään pönkittävässä Lissabonin prosessin hallinnossanne – kertoa kansalaisille, ettei mitään ole saatu aikaan? Sen kansalaiset haluavat saada tietää. Mitä on seurannut hallitusten välisestä sosiaalista unionia, verojen polkumyynnin ja sosiaalialan polkumyynnin lopettamista koskevasta vuoropuhelusta? Sen kansalaiset haluavat tietää.

Puhutte turvallisuuden tunteesta. Suokaa anteeksi, mutta se jos mikään on mielestäni populismia, sillä turvallisuuteen vetoaminen on oikeasta napista painamista, mutta perusoikeuskirjasta ei ole sanottu mitään kuukausiin, ei edes parlamentin seurannasta, kuten käy ilmi CIA:n sieppauksista ja kyvyttömyydestä selittää, kuinka ja missä määrin eurooppalaiset hallitukset auttoivat sitä. Mitään ei sanota parlamentin toimintojen tukemisesta, lakisääteisesti täytäntöönpantavasta perusoikeuskirjasta tai kansalaisten suojelemisesta – ja siitä kansalaiset itse kuitenkin puhuvat!

Kuulen muitakin asioita syvältä Troijan hevosen sisältä, puhetta sotilasyhteistyöstä – jälleen turvallisuus – mutten mitään yhteisestä, demokraattisesta autonomisesta ulkopolitiikasta, vastuullisesta roolista niin maailmanlaajuisesti kuin WTO:ssakin, asemasta, jossa puolustetaan maailmankaupan reilua järjestelmää ja nostetaan kehitysapupolitiikka täysin eri tasolle.

Minusta tuntuu, että tavallinen kansalainen on unohdettu tässä kriisissä. Ritarin haarniskoihin sonnustautuneet hallitukset ovat ilmestyneet eteemme ja tukkivat tien Euroopan tulevaisuuteen.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, toivotan Irlannin pääministerin tervetulleeksi tänään tänne.

(EN) Olen hyvin iloinen siitä, että Irlannin pääministeri osallistuu tänään täysistuntoon.

Euroopan unioni on siirtymävaiheessa, jota leimaavat jatkuva laajentuminen, uudet kulttuurit, uudet ajatukset ja uudet haasteet. Tärkeä kysymys on, kuinka näihin haasteisiin vastataan. Tapahtuuko se pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan, kuten viime vuonna Irlannissa Irish ferries -kiistassa ja monesti sen jälkeenkin, vaiko varmistamalla, että olemme etulinjassa vaatimassa korkeimpia standardeja, mitä tulee oikeuksiin, byrokraattisten EU-rakenteiden uudistukseen sekä poliittiseen ohjelmaan, jossa todella asetetaan ensisijaiseksi Euroopan unionin kansalaiset?

Meidän on edistettävä sellaista unionia, joka pyrkii suojelemaan kaikkein heikoimpia, erityisesti niitä 65 miljoonaa ihmistä, jotka ympäri Eurooppaa elävät köyhyydessä. Arvoisa pääministeri, meidän on tehtävä samoin myös Irlannissa, ja tämä edellyttää rauhanprosessin onnistumista, kahtiajaon päättämistä, vahvojen julkisten palvelujen kehittämistä sekä tasa-arvon edistämistä kaikilla elämänaloilla. Uskon, että pystymme vastaamaan kaikkiin näihin haasteisiin, mutta vain, jos todellista poliittista tahtoa löytyy, tahtoa muuttaa radikaalisti EU:n nykyisiä ja tulevia ensisijaisia tavoitteita.

Kyse ei ole vivahde-eroista asioiden esittämisessä. Kyse on asiasisällöstä. Arvoisa pääministeri, pyydän teitä ja muita EU:n johtajia todella kuuntelemaan ihmisiä kaikkialla EU:ssa ja vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Parhaiten tämä on tehtävissä puolustamalla työntekijöiden oikeuksia, suojelemalla julkisia palveluita ja pysäyttämällä suuntaus kohti militarisoitunutta ja linnoittautunutta Euroopan unionia. Me Sinn Féinin jäsenet ja kollegamme GUE/NGL-ryhmässä olemme sitoutuneet varmistamaan, että unionin tulevaisuus perustuu demokratian, tasa-arvon ja solidaarisuuden periaatteisiin.

  Seán Ó Neachtain (UEN). – (GA) Arvoisa puhemies, minäkin toivotan Irlannin pääministerin Bertie Ahernin lämpimästi tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin. Olen iloinen kuullessani hänen tänään puhuvan Euroopan tulevaisuudesta täällä parlamentissa äidinkielellämme irlannin kielellä. Tämä on symbolinen ele, sillä irlannin kielestä tulee pian virallinen kieli unionin toimielinten tasolla. Irlannin pääministeriä saamme kiittää hänen ponnisteluistaan vaikuttaa Euroopan neuvostoon ja moniin hallituksiin varmistaakseen heidän tukensa ehdotukselleen Irlannin kehittämisestä Euroopan tasolle. Romania ja Bulgaria, jotka ovat valmiita saamaan edustajansa Euroopan komissioon, esittäytyivät perusteellisesti parlamentissa tällä viikolla. Tuen täysin Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson päätöstä antaa vastuu monikielisyysasioista Romanian jäsenehdokkaalle Leonard Orbanille. Me tiedämme kaikki, että Eurooppa tasapainoilee tällä hetkellä uudistusten ja toimielinmenettelyn suuremman tehokkuuden välillä. Uskon, että nykyaikainen toimielinmenettely vahvistaa Euroopan unionin asemaa ja varmistaa, että unioni kykenee puhumaan ja vastaamaan monien jäsenvaltioiden tällä hetkellä kohtaamiin haasteisiin. Ensi vuoden uudenvuodenpäivänä Saksa ottaa vastaan unionin puheenjohtajuuden, jos Jumala suo. Liittokansleri Merkel on jo ilmoittanut aikovansa vastuukaudellaan käsitellä unionin perustuslakisopimusta koskevia vaikeuksia. Se ei auta siinä, että unionin perustuslakisopimus hylättiin Alankomaissa ja Ranskassa viime vuonna. Ranskassa valitaan ensi vuonna uusi presidentti, ja toivon hänen kykenevän suurempiin ponnistuksiin kuin tähän mennessä on nähty. Kohtaamme suuria haasteita, mutta älkäämme antako niiden viekoitella meitä. Euroopan unionissa on toteutettava uudistuksia, ja eri toimielinten työohjelmissa uudistus on asetettava ensisijaiseksi. On olemassa vaara, että jos tätä ei tehdä välittömästi, unionista tulee tehoton. Paljon kiitoksia.

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa Irlannin pääministeri, jos olisin taiteilija ja minua pyydettäisiin maalaamaan Euroopan tulevaisuus, käyttäisin mustaa väriä.

Kuljemme juuri niitä jalanjälkiä, jotka veivät tuhoon Pyhän allianssin, toisin sanoen edellisen yhdentyneen Euroopan kaksi sataa vuotta sitten. Meillä on lakeja Euroopassa, mutta meillä ei ole kansallista omaatuntoa. Meillä on pääomaa, muttei tarpeeksi kehitystä. Meillä on teollisuutta, muttei energiaa. Meillä on paljon maata, muttei rajoja. Kysyn teiltä: kuka täällä voisi kertoa minulle, missä Euroopan kaakkoisraja kulkee? Rajat ovat joustavia. On kaksi ongelmaa: energia ja Amerikan holhous.

Onko se valetta, että Yhdysvallat johtaa meidät pysyviin vastoinkäymisiin Venäjän kanssa, varauksiin Kiinan suhteen ja sotkeutumaan Afganistanin ja Iranin asioihin? Eikö Yhdysvallat vääristä näkemystämme siitä, mitä Lähi-idässä tapahtuu? Eikö juuri Yhdysvallat estä meitä kehittämästä riippumatonta ulkopolitiikkaa? Kyllä se on totta. Reagoidaanko tähän mitenkään? Onko löydettävissä minkäänlaista halukkuutta hankkia Euroopalle autonomia?

Meillä on vahva valuutta ja keskuspankkikin, mutta meillä ei ole omaa armeijaa. Me voimme hyväksyä perustuslakisopimuksen, mutta mikä armeija puolustaa tässä perustuslaissa tunnustettuja periaatteita ja arvoja? Νatoko amerikkalaisine komentajineen, turkkilaisine henkilöstöpäälliköineen ja kanadalaisine puheenjohtajineen? Meidän on päätettävä. Haluammeko ottaa käyttöön valtion rakenteen vai olemmeko – kuten nyt – amerikkalaisten holhouksessa?

Ilmeisestikään meillä ei ole energiaa. Egeanmeressä on paljon öljyä. Tulkaa hakemaan. Yhdysvaltojen ja Turkin taloudet eivät salli tätä. Siellä on öljyä, jolla ratkaistaisiin kaikki Euroopan ongelmat. Pyrkikäämme siis olemaan riippumattomia, olemaan isäntiä omassa talossamme, jotta emme olisi riippuvaisia amerikkalaisista.

  Francesco Enrico Speroni (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin toivotan Irlannin pääministerin tervetulleeksi. Toimielimet – neuvosto, parlamentti ja komissio – kannattavat uutta Eurooppa-mallia: meidän on selvitettävä, onko tämä uusi malli äänestäjien tahdon mukainen, niiden äänestäjien, jotka ainakin Ranskassa ja Alankomaissa hylkäsivät valmistelukunnan ehdotukset. Älkäämme koskaan unohtako ottaa huomioon kansalaisten tahtoa tiettyjen ihanteiden sijaan, jotka tosin ovat yleviä ja jaloja mutta joita kansalaiset ja äänestäjät eivät halua.

Tämä on mielestäni perusongelma mahdollisen tulevan sopimuksen perustassa. Aloitetaan esimerkiksi kumoamalla joitakin myyttejä. Joidenkin mielestä meidän on muututtava, koska jäsenvaltioita on jo niin paljon. Yhdysvallat kasvoi 13:sta 50 osavaltioon säilyttäen saman perustuslain lähes muuttumattomana vuodesta 1776 lähtien. Vaikka byrokraatit tarvitsisivat uuden välineen, sama ei välttämättä päde äänestäjiin. Äänestäjät on saatava vakuuttuneiksi uuden Euroopan hyödyistä. Meidän on saatava heidät ymmärtämään esimerkiksi se, miksi on parempi olla Euroopan unionissa kuin Sveitsissä tai Norjassa, jotka eivät kuulu unioniin. Jos emme saa kansalaisia ymmärtämään tätä ajatusta, on yhteisymmärrystä vaikea saavuttaa.

Lopuksi esitän vielä yhden huomion. Italian presidentti Giorgio Napolitano on vaatinut sopimuksen ratifiointia, mutta sopimus on jo kuollut. Se olisi nyt vain ajan ja energian tuhlausta, sillä ilman alankomaalaisten ja ranskalaisten ratifiointia muiden on hyödytöntä jatkaa, koska sillä ei ole vaikutusta käytännössä.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan toivottaa Irlannin pääministerin tervetulleeksi parlamenttiin. Haluan aloittaa sopuisasti toteamalla, että olen lukenut mielenkiinnolla hänen hiljattaiset lausuntonsa siirtymälausekkeesta oikeus- ja sisäasioissa, ja olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan siitä, ettei meidän pidä lähteä tälle tielle. Rikosoikeus, terrorismin torjunta sekä toimet ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi ovat asioita, jotka kuuluvat perustellusti kansallisvaltiolle, mutta me emme ole edes tutkineet kaikkia mahdollisuuksia hallitusten välisen yhteistyön parantamiseksi näillä ja muilla oikeuden aloilla, ja minusta meidän pitäisi.

Perustuslakisopimusta koskeva keskustelu puolestaan hipoo jo fantasiaa. Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset antoivat tappavan iskun, ja kuitenkin saimme kuulla tällä viikolla, että puheenjohtajavaltio Suomi on hiljaa kartoittanut tilannetta jäsenvaltioissa selvittääkseen, onko sopimus vielä elvytettävissä.

Ministeri Sarkozy kutsuu sitä "miniperustuslakisopimukseksi". Komissio tuomitsee sen. Saksan hallitus sanoo haluavansa säilyttää perustuslakisopimuksen koskemattomana ja sitten elvyttää sen. Alankomaiden väistyvä hallitus teki selväksi, ettei se järjestä toista kansanäänestystä. Muotoa kunnioittava Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus vaikuttaa jakautuneen, sillä ulkoministeri kutsuu sitä epäonnistuneeksi suurelliseksi suunnitelmaksi, nuoremman Eurooppa-ministerin mukaan meidän on tarkasteltava perustuslakisopimuksen asiasisältöä. Onko arpa jo heitetty? Euroopan unionin on edettävä. Sen on pysyttävä liikkeessä, jotta äänestäjät eivät etäänny siitä vaarallisella tavalla.

Olen jatkuvasti vaatinut uudistuksia. Me tarvitsemme talousuudistuksia. Meidän on tarkasteltava, miksi Kioton päästötavoitteita ei saavutettu. Me tarvitsemme perustavaa laatua olevia uudistuksia, jotka antavat meille mahdollisuuden kilpailla Aasian nousevien jättiläisten kanssa. Tarvitsemme maatalouspolitiikkaa, joka ei vaaranna maailman köyhyyden vastaista taistelua, ja tarvitsemme tehokasta johtamista. Kuten puolueeni puheenjohtaja totesi, meidän on vaadittava suunnanmuutosta, koska haluamme EU:lle tulevaisuuden ja uskomme vahvaan Eurooppaan. Maanosamme kaipaa johtamista, ja me keskustelemme paperinpalasista. Minun on sanottava, että historia on surullisen täynnä epätoivottuja ja sopimattomia paperinpalasia.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin edellisestä Euroopan tulevaisuutta koskeneesta keskustelusta on kulunut kuusi kuukautta. Alun perin perustuslakisopimuksen oli määrä tarjota Euroopan tulevaisuuden oikeudellinen kehys. Tulevaisuus levittäytyy silmiemme eteen, sittemmin on päätetty jatkaa laajentumisen seuraavaan vaiheeseen ja toivottaa Bulgaria ja Romania tervetulleiksi unioniin. Samaan aikaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että tulevaisuus on pantu jäihin vuoden 2008 loppupuoliskoon asti, jolloin perustuslakisopimusta koskevan harkinta-ajan on määrä päättyä sen jälkeen, kun sitä on jatkettu jo toista kertaa.

Minusta meidän olisi käytettävä tämä toinen harkinta-aika ensisijaisesti unionin tulevia laajentumisia koskevan eurooppalaisten kasvavan skeptisyyden tarkastelemiseen. Unionin kansalaisten on ymmärrettävä, että päätökset uusien jäsenvaltioiden liittymisestä tehdään täysin vastuullisesti. Heidät on myös vakuutettava siitä, että tällaiset päätökset tehdään ottaen täysimääräisesti huomioon unionin talousarviovarat ja että näin taataan sen tehokas toiminta tulevaisuudessa.

Kun aiemmin tehtyjä strategisia päätöksiä Euroopan kilpailukyvyn varmistamiseksi suhteessa muuhun maailmaan pannaan täytäntöön, on tärkeää vahvistaa koulutuksen asemaa tulevien innovatiivisten eurooppalaisten sukupolvien tukemiseksi. Meidän on edistettävä tietoon ja mielikuvitukseen perustuvaa luovaa taloutta, sillä se on avain eurooppalaisten yritysten menestykseen globaalilla tasolla. Hyvin koulutettu ja dynaaminen Euroopan unionin yhteiskunta on välttämättömyys, jotta unioni voi päästä johtavaan asemaan maailmannäyttämöllä ja osoittaa sen, että omien ongelmiensa ratkaisukyvyn lisäksi se kykenee myös menestyksekkäästi torjumaan kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia.

  Marian Harkin (ALDE). – (GA) Arvoisa puhemies, aluksi haluan toivottaa pääministerin tervetulleeksi.

(EN) Voin ilokseni todeta, että laajasti katsottuna olen samaa mieltä analyysistänne. Meidän on muutettava kontekstia, korostettava myönteisiä puolia ja säilytettävä perustuslakisopimuksen tasapaino sekä olennainen asiasisältö.

Perustuslakisopimuksen ajoi umpikujaan Ranskan ja Alankomaiden äänestäjien "ei", mutta minusta kyseessä ei ollut ehdoton ei kaikelle, mikä koskee Eurooppaa. Se oli hälytys, joka sanoo: "Euroopan tulevaisuus koskee meitä tavallisia kansalaisia, ja meilläkin on asemamme". Kuten elämä, myös demokratia voi olla likaista puuhaa, ja vaikka johtajien on johdettava, heidän on myös kuunneltava. Meillä on ollut harkinta-aikamme, ja nyt me tarvitsemme vakautusajanjaksoa, jolloin EU:n on tuotettava kansalaisille tuloksia Lissabonin suunnitelman, työntekijöiden suojelun, eurooppalaisten yritysten tukemisen ja ympäristön kestävän kehityksen aloilla ja osoitettava kyvykkyytensä kilpailla maailmannäyttämöllä.

Pohjimmiltaan EU:n on hallittava globalisaation haaste kaikkien kansalaisten puolesta. Jos EU selviytyy tästä merkittävästä tehtävästä, uskon, että sillä on vankka tulevaisuus.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, minäkin toivotan Irlannin pääministerin tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin tänään. Harkinta-ajanjakson aikana on selvää, että eräät pohtivat vain yhtä asiaa, nimittäin sitä, kuinka saada paras vastaus. Olkoon kuinka vaan, Euroopan tulevaisuutta koskeva keskustelu on niin tärkeä, että siihen on liitettävä niin paljon ääniä kuin mahdollista kaikilta yhteiskunnan sektoreilta, kaikkia mielipiteitä on kunnioitettava ja niitä on kuunneltava. Me toivomme tällaista keskustelua ja kannustamme sitä. On olemassa näkemys Euroopasta, jossa keskiössä ovat ihmiset, tasa-arvo, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet sekä kansalaisoikeudet. Se on näkemyksemme Sinn Féinissa ja GUE/NGL-ryhmässä. Kansalaiset ovat huolestuneita, he ovat huolestuneita militarismista ja Eurooppa-linnakkeen rakentamisesta, he ovat huolestuneita siitä, että poliittinen ja taloudellinen valta etääntyvät tavallisista ihmisistä. He ovat huolestuneita myös yksityistämisistä ja siitä, että sen vuoksi tasa-arvo, kestävä kehitys ja sosiaalinen koheesio tulevat kärsimään. Kuulimme Irlannin pääministeriltä osan vastausta tähän, mutta neuvoston ja Euroopan komission on selkeästi ilmaistava, ovatko ne kuulleet nämä huolenaiheet, ja kerrottava, kuinka ne aikovat edetä tästä.

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämän keskustelun aiheena on Euroopan tulevaisuus, ja tämän osalta pelkäämme pahinta, kun Turkki kieltäytyy itsepintaisesti noudattamasta tullisopimukseen EU:n kanssa perustuvia kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan ja päästämästä kyproslaisia aluksia satamiinsa. Pahinta on tapa, jolla EU reagoi tähän.

Turkki ei vieläkään kunnioita perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia ja uhmaa kansainvälisiä sitoumuksiaan. Kyseessä on valtio, joka ehdottomasti kieltäytyy saamasta aikaan sovintoa naapureidensa Kyproksen ja Armenian kanssa ja uhkailee jo unionin jäsenvaltioita. Tästä huolimatta unionin virallisella tasolla vaaditaan neuvottelujen jatkamista.

Turkki haluaisi olla eurooppalainen valtio, mutta se ottaa mallia Yhdistyneistä Kansakunnista, toisin sanoen Yhdysvalloista, välttääkseen eurooppalaiset velvoitteensa. Tässä tilanteessa sen liittyminen EU:hun ei siis tule kysymykseenkään. Jos Turkki pilkkaa lakia jo nyt, mitä tapahtuu, jos se hyväksytään neuvottelupöytään?

Jos EU haluaa olla uskottava kansalaisten silmissä ja turvata tulevaisuutensa, sen on lähetettävä vahva signaali ja lopetettava liittymisneuvottelut Ankaran kanssa välittömästi.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MOSCOVICI

  Ioannis Varvitsiotis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, minäkin olen iloinen läsnäolostanne täällä tänään.

Uskon kaikkien täällä parlamentissa olevan samaa mieltä siitä, ettei nykyinen 25 jäsenvaltion ja kuukauden kuluttua 27 jäsenvaltion Euroopan unioni kykene toimimaan samoilla säännöillä kuin kuuden, yhdeksän, kymmenen tai viidentoista jäsenvaltion yhteisö.

Palautan mieliin, että edellisessä Euroopan tulevaisuutta koskeneessa keskustelussa toukokuussa Belgian pääministeri korosti seuraavan Saksan puheenjohtajakauden merkitystä. Liittokansleri Merkel ilmoitti Saksan aikeista esittää perustuslakisopimusta koskevia ehdotuksia. Olemme iloisia hänen aikeistaan, mutta mietin, onko tällainen realistista vai onko kyseessä jo kuolleen tekstin elvyttäminen. Vastaus ei voi olla yksiselitteinen, koska se luonnollisesti riippuu asetettavista tavoitteista.

Lähetin silloiselle neuvoston puheenjohtajalle Tony Blairille sekä komission puheenjohtajalle Barrosolle kirjeet heinäkuussa 2005. Toivoin kirjeissäni vaatimustemme rajoittamista pelkästään institutionaalisiin asioihin, kuten Euroopan unionin oikeushenkilöyteen, äänien uuteen painotukseen neuvostossa, parlamentin toimivallan lisäämiseen, ulkoministerin viran perustamiseen ja jopa unionin presidentin viran perustamiseen, komission jäsenten määrän vähentämiseen, kolmipilarijärjestelmän kumoamiseen sekä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vahvistamiseen. Minusta tämä on ainoa tapa, jolla Eurooppa voi selvitä nykyisestä kriisistä.

  Jo Leinen (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän pääministeriä hänen puheestaan parlamentille ja olen kiitollinen myös hänen selkeästä perustuslakisopimusta koskevasta kannastaan – ei uusia neuvotteluja, ei parhaiden palojen poimimista päältä, ei tynkäsopimusta, ei minisopimusta, joka koskee vain joitakin institutionaalisia asioita – sillä kuten täällä jo on todettu, tällainen todella veisi uudelta sopimukselta sen hengen. Perusoikeuskirja, kansalaisten osallistuminen, demokraattiset näkökohdat – kaikki nämä asiat kuuluvat yhteen. Kokonaisuus oli pakettiratkaisu, kaikenkattava kompromissi, eikä sitä pidä hajottaa pirstaleiksi. Tämän vuoksi avainratkaisuna on oltava, ettemme anna periksi uuden sopimuksen asiasisällöstä mutta että voimme joustaa sen tulevasta muodosta. Olen täysin samaa mieltä kanssanne siitä, ettei sopimuksen pidä olla kirja, vaan pikemminkin tiivis, tarkka ja lyhyt. Kaikki se, mitä voidaan kuvitella poistettavaksi sopimuksesta, on sen kolmannessa osassa.

Viittasitte myös sopimukseen lisättäviin tekijöihin; näiden avulla kykenisimme kenties puuttumaan Alankomaiden ja Ranskan kansalaisten huoliin ja pelkoihin, mutta meidän on myös saatava nämä kaksi valtiota antamaan meille selkeä käsitys siitä, minkä ne haluavat muuttuvan. Parlamentissa on jäseniä, jotka vaikuttavat tietävän, mitä kansalaiset halusivat. Minusta heidän "einsä" oli täysin epämääräinen, eikä ole selviä merkkejä siitä, mistä se tosiasiassa tuli. Tämän vuoksi meidän on odotettava Ranskan vaaleja ja Alankomaiden uutta hallitusta, jos haluamme tietää tarkkaan, mitä lisäyksiä tarvitaan.

Toivoisin teidän esittävän puheenvuoronne parlamentin lisäksi myös monissa EU:n pääkaupungeissa. Teidän neuvoston puheenjohtajakaudellanne päästiin sopimukseen, joten teidän vastuullanne on perustuslakisopimuksen ystävien etsiminen ja hankkeen loppuun saattaminen lopultakin.

  Andrew Duff (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, Irlannin pääministeri sanoi aivan oikein, että vuoden 2004 paketin aikaansaaminen oli hyvin vaikeaa ja monimutkaista. Tämän vuoksi olisi varmasti järkevää turvata johdanto-osa sekä ensimmäinen ja toinen osa uusilta neuvotteluilta ja keskittää kaikki voimat osan III nykyaikaistamiseen ja parantamiseen. Emme varmasti saavuta entistä parempaa kilpailukykyä, entistä vahvempaa sosiaalista kumppanuutta, yhteisen energiapolitiikan parannuksia ja niin edelleen ilman merkittäviä parannuksia osassa III.

(Suosionosoituksia)

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan sanoa Irlannin pääministerille joidenkin esi-isieni kielellä:

(GA) Tervetuloa Euroopan parlamenttiin.

(EN) Tervetuloa Euroopan parlamenttiin, joka symboloi Euroopan unionin tunnuslausetta "erilaisuudessaan yhdistynyt". Täällä on kaikkien Euroopan poliittisten puolueiden edustajia, vasemmalta oikealle, pääkaupungeista ja alueilta, hallituspuolueista ja oppositioista. Parlamentti äänesti 500 äänellä puolesta ja 137 äänellä vastaan tuesta perustuslakisopimukselle, joka on paras tapa edetä kohti Euroopan tulevaisuutta. Olen siis erityisen iloinen kuullessani teidän sanovan tänään, että meidän on löydettävä ratkaisu näihin asioihin, sillä ongelmat, jotka oli määrä ratkaista perustuslakisopimuksella, eivät ole yhtäkkiä hävinneet. Ne eivät ole poistuneet. Meidän on löydettävä ratkaisu, jonka kaikki 27 jäsenvaltiota voivat hyväksyä, myös ne kaksi, jotka äänestivät perustuslakisopimusta vastaan, mutta ottaen myös huomioon ne 18 jäsenvaltiota, jotka äänestivät sen puolesta ja toivovat tekstin säilyvän mahdollisimman muuttumattomana.

Olin iloinen kuullessani, että myös Irlanti, joka tosin ei ole vielä ratifioinut sopimusta, toivoo tekstin säilyvän mahdollisimman muuttumattomana. Se on meille tärkeä viesti. Myös kotimaassani Yhdistyneessä kuningaskunnassa hallitus allekirjoitti perustuslakisopimuksen ja tuli valituksi uudelleen sellaisen ohjelmajulistuksen perusteella, jonka mukaan se aikoo kampanjoida innokkaasti perustuslakisopimuksen puolesta. Se tunnustetaan laajasti, että olipa ensi kesäkuussa tehtävä ratkaisu mikä tahansa, ja ratkaisun on löydyttävä, siinä on otettava huomioon enemmistön tahto ja säilytettävä niin paljon kuin tästä perustuslakisopimuksesta on pelastettavissa.

  Bertie Ahern, Irlannin pääministeri. (EN) Arvoisa puhemies, vastaan kaikille puhujille, että näkemykset ja mielipiteet eroavat silmiinpistävästi toisistaan, mutta parlamentti ratifioi perustuslakisopimuksen valtavalla enemmistöllä ja tuki sitä. Haluan kuitenkin kiittää kaikkia jäseniä heidän näkemyksistään. Eurooppa-neuvoston jäsenenä ja niin paljolti perustuslakisopimukseen osallisena minulle on hyötyä näiden näkemysten kuulemisesta. Minusta tämä mielipiteiden vaihto on ollut hyvin hyödyllistä. Se antaa minulle näkökulman, jonka saavuttaminen on käsittääkseni vaikeaa tältä etäisyydeltä.

Kuten kaikki jäsenet totesivat, meidän on tärkeää kuunnella kansalaisia. Aina ei ole mahdollista kuulla kaikkia kansalaisia, mutta tuolloin voi kuunnella heidän vaaleilla valittuja edustajiaan. Tämä antoi minulle mahdollisuuden selittää monien perustuslakisopimusta koskevien näkemysten perusteet. Minullakin oli mahdollisuus esittää näkemykseni.

Minusta perustuslakisopimus on hyvin tasapainoinen ja tasapuolinen asiakirja. Minusta se on oikeudenmukainen asiakirja. Tietenkin se muodostuu kompromisseista. Kun tarkoituksena on saada 25 valtiota – kuten tuolloin – yhteisymmärrykseen, tekstiin tarvitaan kompromisseja. Kyse ei ollut nopeasta tapauksesta, jossa kuka tahansa saattoi sanoa "tämä on kantamme". Asiat muuttuvat. Kulkiessani ympäri Eurooppaa monet asiat olivat tyystin erilaisia eri valtioissa, eri asiat herättivät kansalaisten mielikuvituksen ja eri asiat aiheuttivat paljon vaikeuksia tiedotusvälineissä. Sitten ihmisten oli muutettava kantaansa tai harkittava, minkälaisen sanamuodon voisivat hyväksyä, joten sopimus ei ole täydellinen sikäli kuin se on pyritty laatimaan ehdottoman yksiselitteisesti, mutta siitä on neuvoteltu.

Jotkut uskovat, että se on kenties kirjoitettu erityksissä – minusta täällä esitettiin joitakin huomautuksia tästä. Ymmärrän tämän, nyt kun muutama vuosi on kulunut, mutta muistutan parlamentin jäseniä siitä, että valmistelukuntaan kuului hyvin aktiivinen ryhmä parlamentista. He tekivät kovasti työtä. He edustivat kansalaisia, kansalaiset olivat valinneet heidät, ja he olivat tilivelvollisia kansalaisille ja ymmärtääkseni myös hallituksille. On mahdotonta saada aikaan 500 miljoonan ihmisen kesken neuvoteltua perustuslakisopimusta. Heidän edustajiensa on neuvoteltava heidän puolestaan, ja minusta he tekivät hyvää työtä. Tästä on toisinaan kyse legitimiteetissä ja demokratiassa.

Panin merkille näkökohdat, jotka koskivat ihmisoikeuksien ja arvojen puolesta taistelemista ja joiden mukaan ihmiset ovat huolissaan tästä, eivät niinkään rikoksista ja huumeista. Tapaamani ihmiset ovat olleet hyvin huolissaan molemmista asioista. He haluavat, että oikeusturva, tuomioistuinten oikeuskäytäntö ja oikeusjärjestelmä suojelevat kaikkia tasavertaisesti. He haluavat kuitenkin myös, että puututaan rajat ylittävään rikollisuuteen sekä rikolliseen toimintaan. Joten jos tuette ihmisoikeuksia, tuette luonnollisesti myös perustuslakisopimusta, sillä perusoikeuskirjassa nämä asiat on ensimmäistä kertaa Euroopassa sisällytetty perustuslakisopimukseen, joten minusta teidän olisi puhuttava voimakkaasti perustuslakisopimuksen puolesta.

Minusta meidän ei nyt pidä pyrkiä neuvottelemaan kaikkea uusiksi. Saksan puheenjohtajakauden lähestyessä liittokansleri on esittänyt selvästi aikovansa perustaa pienen virkamiesryhmän, joka yhdessä jokaisen jäsenvaltion virkamiesryhmän kanssa määrittää eroavaisuudet ja vaikeudet. Nähdäkseni näin suljetaan pois 90 prosenttia perustuslakisopimuksesta. Sen jälkeen on keskityttävä ponnistelemaan jäljelle jäävän kymmenen prosentin parissa.

Irlantilainen kollegani De Rossa esitti hyvän huomion, jonka olen itsekin esittänyt monta kertaa, ja se koski Irlantia ja Nizzan sopimusta. On siis pyrittävä saamaan nämä asiat käsitellyiksi pöytäkirjoissa, se on järkevää. Ei pidä heittää pois osia perustuslakisopimuksesta, jonka parlamentti, neuvosto ja unionin 18 jäsenvaltiota ovat hyväksyneet. On pyrittävä löytämään vaikeudet ja mukauttamaan niitä sekä analysoitava, mitä vaikeudet ovat perustuslakisopimusta vastaan äänestäneissä valtioissa tai kenties siihen varauksellisesti suhtautuvissa valtioissa. Tämä ei ole mahdoton tehtävä. Se on jo tehty niissä valtioissa, joissa perustuslakisopimus hylättiin. Kuten aiemmin todettiin, on tehty mielipidemittauksia siitä, mitä nämä asiat olivat, ja asioita on pyritty käsittelemään. Minusta se on mahdollista. Jos näitä asioita tarkastellaan hallitusten välisessä konferenssissa tai neuvostossa, sen pitäisi olla mahdollista. Minusta siihen ei pitäisi kulua paljon aikaa.

Minä pyydän ja toivon, että parlamentti – pyrin tähän myös neuvostossa – tukee edelleen perustuslakisopimusta sellaisen tasapainoisen näkemyksen mukaisesti, että meidän on tarkasteltava muutamia ratkaisemattomia asioita joidenkin valtioiden osalta ja kenties myös niiden valtioiden osalta, jotka hallitusmuutosten vuoksi ovat hiljattain ilmoittaneet kantansa. Meidän on pyrittävä tähän. Jos kykenemme tähän, Euroopan perustuslakisopimuksen – jos sitä sellaiseksi kutsutaan, en ole juurikaan kiinnostunut nimiasiasta – syyt ja tarkoitus sekä koko halu saada aikaan sellainen auttavat meitä edistymään asiassa yhdessä. Uskon todella sen olevan mahdollista.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Arvoisa pääministeri, paljon kiitoksia puheenvuorostanne, jota pidän henkilökohtaisesti hyvin hyödyllisenä ja pragmaattisena.

Keskustelu on päättynyt.

10. Valtakirjojen tarkastus: ks. pöytäkirja

11. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja

12. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja

13. EU–Venäjä-huippukokous (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat EU–Venäjä-huippukokouksesta.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, EU:n ja Venäjän kahdeksastoista huippukokous järjestettiin viime viikolla Helsingissä. Vakiintuneen käytännön mukaisesti huippukokouksessa keskusteltiin sekä EU:n ja Venäjän neljästä yhteisestä alueesta että kansainvälisistä kysymyksistä laajemminkin. Tapaamisen yhteydessä järjestettiin myös pohjoisen ulottuvuuden huippukokous EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin kesken.

Keskustelimme rakentavassa hengessä ja laaja-alaisesti EU:n ja Venäjän suhteiden keskeisistä kysymyksistä. Uuden EU–Venäjä-perussopimuksen tulevien neuvottelujen osalta totesimme, että EU:n sisäinen prosessi neuvottelumandaatin aikaansaamiseksi on jatkunut intensiivisenä viimeisten viikkojen aikana. EU jatkaa mandaatin käsittelyä tavoitteenaan aloittaa neuvottelut mahdollisimman pian. Konkreettisen yhteistyön kehittämiseksi syksyn aikana on järjestetty neljä ministeritason pysyvän kumppanuusneuvoston kokousta EU:n ja Venäjän välillä liikenne-, ympäristö-, oikeus- ja sisäasioiden alalla sekä ulkoministerikokoonpanossa.

Yhteisen talousalueen osalta totesimme myönteisen kehityksen useilla yhteistyösektoreilla. Huippukokouksessa sovittiin Siperian ylilentoihin liittyvistä maksuista ja niistä luopumisesta. Lisäksi Euroopan unionin ja Venäjän päämiehet huomioivat voimakkaan yhteisen intressin ja molemminpuolisen riippuvuuden energiasuhteissa. Euroopan unioni korosti läpinäkyvyyden, ennustettavuuden, vastavuoroisuuden ja avoimuuden periaatteita energiamarkkinoilla, investoinneissa ja kauttakulkuinfrastruktuurin osalta. Nämä periaatteet tulisi sisällyttää myös EU:n ja Venäjän uuteen perussopimukseen. Unioni painotti, että osapuolten tulee varmistaa sitoutumisensa energiaperuskirjan periaatteiden noudattamiseen.

Keskustelun aiheena oli myös Euroopan unionin ja Venäjän kaupan ja investointien kasvu sekä liikenneruuhkien ratkaisu ja sähköisen tullausjärjestelmän kehittäminen, jonka osalta saavutimme konkreettisia edistysaskelia. Totesimme, että Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelujen etenemisellä on huomattava positiivinen vaikutus EU:n ja Venäjän yhteiseen talousalueeseen. Neuvottelut EU:n ja Venäjän välisestä syvästä ja kattavasta vapaakaupasta voidaan käynnistää, kun Venäjä on liittynyt WTO:n jäseneksi. Lokakuussa pidetyn EU:n ja Venäjän ympäristöministereiden kumppanuusneuvoston yhteydessä vahvistettu ympäristödialogi luo pohjan laajalle yhteistyölle.

Oikeus- ja sisäasioiden alueella yhteistyö on edennyt useilla sektoreilla. Pidimme ensisijaisen tärkeänä toukokuussa allekirjoitettujen viisumihelpotuksien ja laittomasti maahan tulleiden ihmisten takaisinottoa koskevien sopimusten mahdollisimman pikaista voimaansaattamista.

Ihmisoikeuksien osalta Euroopan unioni esitti huolensa Tšetšenian tilanteesta ja piti tärkeänä sitä, että kaikki ihmisoikeusrikokset tutkitaan huolellisesti ja niihin syyllistyneet henkilöt saatetaan oikeuteen. EU nosti esille myös Venäjän oikeusvaltiokehityksen ja ilmaisuvapauden sekä riippumattoman median toimintaedellytykset, mukaan lukien Anna Politkovskajan murhan tutkimukset ja Mihail Hodorkovskin tapauksen. EU viittasi marraskuun alussa järjestettyihin ihmisoikeuskonsultaatioihin, joissa keskusteltiin syvällisemmin näistä aiheista ja laajemmin Venäjän ihmisoikeustilanteesta. EU ilmaisi sitoutumisensa yhteistyön syventämiseen ihmisoikeuksien alalla ja ihmisoikeuskonsultaatioiden kehittämisessä.

Euroopan unioni ja Venäjä korostivat kansalaisten välisten suorien yhteyksien tärkeyttä strategisen kumppanuuden pohjana. Tätä yhteistyötä voidaan edistää erityisesti koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Korkeakoulujen välinen yhteistyö ja opiskelijavaihto unionin ja Venäjän välillä on ollut vahvasti esillä syksyn aikana, ja tähän halutaan panostaa myös tulevaisuudessa.

Katsoimme yhteistyön kansainvälisissä kysymyksissä olevan koko Euroopan turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Totesimme suhteiden myönteisen kehityksen useissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhteistyötä unionin ja Venäjän välillä tulee kehittää aiempaa konkreettisempaan suuntaan. Kansainvälisistä asioista olivat esillä Länsi-Balkan, Lähi-idän rauhanprosessi, Pohjois-Korean tilanne, Georgia, Valko-Venäjä ja Moldova.

EU:n ja Venäjän välisen huippukokouksen yhteydessä pidettiin myös pohjoisen ulottuvuuden huippukokous. Tässä pohjoisen ulottuvuuden huippukokouksessa hyväksyttiin pohjoisen ulottuvuuden uudet perusasiakirjat, poliittinen julistus ja kehysasiakirja. Näiden päätösten myötä pohjoinen ulottuvuus uudistuu ensi vuoden alusta lähtien. Uudistunut pohjoinen ulottuvuus on neljän tasa-arvoisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin, yhteistä politiikkaa.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikka kattaa laajan maantieteellisen alueen mukaan lukien Itämeri, Luoteis-Venäjä ja arktiset alueet. Pohjoinen ulottuvuus tukee EU:n ja Venäjän välisten neljän yhteisen alueen toimeenpanoa tällä maantieteellisellä alueella. Lisäksi pohjoinen ulottuvuus kiinnittää huomiota pohjoisten alueiden erityiskysymyksiin, kuten haavoittuva ympäristö, alkuperäiskansat ja terveys.

Pohjoiselle ulottuvuudelle perustetaan kumppanien yhteinen ohjausryhmä vauhdittamaan käytännön yhteistyötä. Pohjoisen ulottuvuuden olemassa olevia kumppanuuksia, nimittäin ympäristökumppanuutta ja sosiaali- ja terveyskumppanuutta, halutaan jatkaa ja kehittää edelleen. Lisäksi pyritään selvittämään mahdollisuuksia soveltaa kumppanuusmallia liikenne- ja logistiikkasektorilla ja vahvistaa yhteistyötä energiatehokkuuden alalla.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin kiitollinen voidessani tehdä parlamentille selkoa Helsingissä pidetystä EU–Venäjä-huippukokouksesta. Tämä oli EU:n edustajien ja presidentti Putinin kolmas kokous tänä vuonna heidän tavattuaan ensin Sotsissa pidetyssä kokouksessa toukokuussa ja sitten Lahdessa järjestetyillä illallisilla, joissa saimme hyvän tilaisuuden keskustella energiakysymyksistä.

Kollegani tavoin olen erittäin tyytyväinen siihen, että komission varapuheenjohtaja Barrot ja ministeri Levitin pystyivät vihdoin allekirjoittamaan Siperian ylilentoja koskevan pöytäkirjan. Työskenneltyämme vuosikausia tämän asian parissa olemme yltäneet merkittävään saavutukseen ja poistaneet samalla EU:n ja Venäjän suhteita itsepintaisesti vaivanneen kireyden. Tämä oli myös yksi Venäjän WTO-jäsenyydelle asettamistamme ehdoista. Siksi olen vilpittömän tyytyväinen tähän saavutukseen ja kiitän varapuheenjohtaja Barrot'ta hänen uutteruudestaan.

Juuri ennen huippukokousta EU:n edustajat ja venäläiset yritysjohtajat kävivät erinomaisen keskustelun talouden tiiviimmästä yhdentymisestä. Keskustelijat asettuivat voimakkaasti tukemaan niitä etuja, joita molempien osapuolten liiketoimintayhteisöt tästä saisivat. Myöhemmin huippukokouksessa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että työskentelyä tämän aiheen parissa olisi jatkettava lähikuukausina. Suunnitelmissamme on perustaa yhteinen talousalue, jossa noudatettaisiin samoja perussääntöjä ja turvattaisiin reilu kaupankäynti.

Energia-asioista presidentti Putin totesi, ettei energiaperuskirjaa koskevaa sopimusta ratifioida nykymuodossaan. Hän osoitti kuitenkin myös selkeästi halukkuutensa päästä sopimukseen, jossa otetaan huomioon molempien osapuolten edut ja johon sisällytetään energiaperussopimuksen periaatteet, kuten presidentti Sotsissa totesi. Hän peräänkuulutti vastavuoroisuutta, joka tarkoittaisi muun muassa venäläisen pääoman pääsyä Euroopan unionin tärkeimmille strategisille teollisuudenaloille.

Valitettavasti ei ollut mahdollista ilmoittaa uutta strategista sopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta. Luotan kuitenkin siihen, että jäljellä olevat ongelmat ratkaistaan pian. EU:n elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston virkailijoiden suorittaman tarkastuksen jälkeen puheenjohtaja Barroso ilmoitti selvin sanoin, että EU pitää määrättyjen puolalaisten tuotteiden vientikieltoa kohtuuttomana. Hän painosti presidentti Putinia voimakkaasti kumoamaan kiellon ja joka tapauksessa myöntymään Puolan, Venäjän ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin tämän ongelman ratkaisemiseksi. Presidentti Putin teki selväksi, ettei varsinainen ongelma ole puolalainen liha vaan muista maista peräisin olevan lihan kuljettaminen Puolan kautta Venäjälle. Lopuksi painotettiin vielä voimakkaasti sen välttämistä, ettei nykyisen sopimuksen ensimmäisen kymmenvuotiskauden päätteeksi synny uutta sopimusta koskevaa oikeudellista tyhjiötä. Vaikka sopimusneuvotteluja ei vielä ole käynnistetty, jatko ja oikeusperusta on turvattu.

Toinen tärkeä tänä iltana jo mainittu asia koskee pitkiä ajoneuvojonoja, jotka odottavat Venäjälle pääsyä EU:n rajoilla. Sovimme tämän asian kiireellisestä käsittelystä. Veroasioista vastaavan komission jäsenen ja joidenkin jäsenvaltioiden edustajien muodostama valtuuskunta on jo vieraillut useilla Venäjän ja jäsenvaltioiden välisillä rajoilla. Panimme kaikki merkille, että tämän ongelman syynä on kaupankäynnin lisääntyminen, eli toisaalta EU:n ja Venäjän välisen kaupan kasvu ja toisaalta yleensä venäjänkaupan ja siihen liittyvän kauttakulun lisääntyminen. Koko infrastruktuurikapasiteetti on kuitenkin jo käytössä ja Venäjän menettelyt ovat joustamattomia. Nykyisin on esimerkiksi käytössä seitsemän turvatarkastusta, jotka presidentti Putin on luvannut vähentää kahteen. Tämä on erittäin tärkeää. Komissio puolestaan antaa lähiaikoina kertomuksessaan ratkaisuehdotuksia joihinkin näistä tullikysymyksistä. Tarjouduimme myös tekemään yhteistyötä pilottihankkeen yhteydessä. Ratkaisevaa asiassa on, saadaanko käyttöön automaattinen tietojenkäsittelyjärjestelmä.

Vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevaa yhteistyötä pidettiin yleisesti ottaen myönteisenä. Venäjän edustaja totesi, että viisumimenettelyjen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset lähetetään pian ratifioitaviksi. Tämä on erittäin myönteistä, sillä takaisinotto auttaa myös Euroopan unionia.

Haluan ilmaista arvonantoni parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan panokselle Kaliningradia koskevassa kysymyksessä. Tässä yhteydessä Venäjä nosti esiin Liettuan maksuttoman viisumijärjestelmän tulevaisuuden, alumiinin vientitullit ja vähemmistöjen kohtelun Latviassa ja Virossa. Korostimme, että joko nämä kysymykset on jo ratkaistu tai sitten niitä voidaan käsitellä, kuten Liettuaan matkustavien kaliningradilaisten viisumikysymyksen kanssa menetellään.

Ulkoisen turvallisuuden alalla Euroopan unioni vaati yhteistyön lisäämistä yhteisissä naapurimaissa, kun taas Venäjä korosti aseiden leviämisen estämistä ja aseidenriisuntaa etenkin Iranin ja Pohjois-Korean tapauksissa. Puheenjohtaja Barroso selvitti edistymistä Kananaskisin sitoumusten täyttämisessä. Osapuolet sopivat uusien yhteistyömuotojen noudattamisesta kriisinhallinnassa.

Ilmaisimme myös huolemme Venäjän ihmisoikeustilanteesta, etenkin Anna Politkovskajan murhasta. Puheenjohtaja Barroso totesi, että EU:ssa on pantu huolestuneena merkille asianmukaisen oikeuskäytännön puuttuminen. Parlamentin puhemiehen ja muiden parlamentin jäsenten pyynnöstä puheenjohtaja Barroso nosti esiin myös Mihail Hodorkovskin tapauksen. Presidentti Putin puolusti Venäjällä vallitsevaa tilannetta.

En toista puheenjohtajavaltion huomautuksia ulkopoliittisista kysymyksistä muutoin kuin toteamalla, että mielestämme on erittäin tärkeää tehdä Yhdistyneissä Kansakunnissa yhteistyötä Iranin kysymyksessä, edistää Pohjois-Koreaa koskevia kuudenvälisiä neuvotteluja ja toimia Lähi-idän kysymyksessä Venäjän rinnalla kvartettiryhmässä. Venäjä toivoi kvartettiryhmän pikaista kokousta, joka toivottavasti pidetään ennen joulua. Meidän on myös työskenneltävä tiiviisti vähentääksemme Georgiaa ja Kosovoa koskevia erimielisyyksiämme, joista järjestettiin keskustelu.

Lopuksi totean kollegani tavoin, että pohjoisen ulottuvuuden huippukokous pidettiin ensimmäistä kertaa. Kokous oli menestyksekäs, ja suhtaudun myönteisesti Venäjän kokonaisvaltaiseen mukanaoloon tässä hankkeessa.

  Camiel Eurlings, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjän ja Euroopan unionin välinen tiivis kumppanuus on ratkaisevan tärkeä molemmille osapuolille, mutta kestävän kumppanuuden on perustuttava tasapainoon: EU:n ja Venäjän etujen väliseen tasapainoon sekä tasapainoon taloudellisissa, demokratiaa koskevissa ja perusihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Äskettäisissä huippukokouksissa edistyttiin jonkin verran. Kuten todettiin, Siperian ylilentoja koskevat oikeudet täyttävät WTO:n normit, mikä on hyvä asia. Myönteistä kehitystä on myös viimevuotinen viisumimenettelyjen helpottaminen. Tästä huolimatta huippukokous oli yleisesti ottaen pettymys. Puolan esittämällä vetolla on huomattava merkitys. Vaikka vastustammekin yleisesti veton käyttöä ja meidän kaikkien on tehtävä yhteistyötä tämän veton poistamiseksi, todettakoon, että Euroopan kansanpuolue ymmärtää Puolan kannan. Olemme samaa mieltä kuin komission jäsen Barroso, joka kutsui Venäjän puolalaiselle lihalle asettamaa tuontikieltoa kohtuuttomaksi reaktioksi. Hän ei nähnyt mitään syytä tämän kiellon jatkamiselle. Siksi Euroopan kansanpuolue kehottaa Venäjää tekemään EU:n kanssa rakentavaa yhteistyötä veton poistamiseksi kehittämällä keinoja, joilla kumotaan puolalaista lihaa koskeva tuontikielto.

Toivottavasti Georgiaan suhtaudutaan samalla tavoin. Toivomme, että Moldovaa koskeva kielto poistetaan – näimme tätä koskevan ilmoituksen tänään ja pyydämme, ettei Venäjä uhkaisi Romanian ja Bulgarian liittymisen jälkeen kielloilla koko Euroopan unionia.

Jos saamme neuvottelut käyntiin, puhukaamme tasapainosta ja taloudesta. Jos Venäjä haluaa investoida EU:n teollisuuteen, EU:n on voitava investoida samalla tavoin Venäjän teollisuuteen. Puhukaamme energiaa koskevasta luvusta ja siihen liittyvästä toiveestamme, että luvun perusperiaatteet hyväksytään, kunhan periaatteista on päästy yhteisymmärrykseen.

Käsitelkäämme viimeisenä mutta sitäkin tärkeämpänä aiheena ihmisoikeuksia. Toivon, että ihmisoikeuksista käydään julkista vuoropuhelua. Toivon todella, että viimeaikaisten epäilyttävien murhien jälkeen Venäjä näyttää hyvää esimerkkiä ensinnäkin ottamalla kiinni Anna Politkovskajan surmaajat. EU:n on oltava tässä asiassa yksimielisempi kuin koskaan.

(Suosionosoituksia)

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kuten sekä neuvoston että komission edustajat ovat antaneet ymmärtää – tuomatta sitä kuitenkaan suoraan julki – Euroopan unionin ja Venäjän suhteista on kiistatta tullut ongelmalliset. Ryhmäni kannatti neuvottelujen aloittamista Venäjän kanssa sillä perusteella, että siten olisi koeteltu maan todellista halukkuutta sitoutua vilpittömiin neuvotteluihin ja löytää oikeudenmukaisia ratkaisuja. Ymmärrämme kuitenkin täysin Puolan vaikuttimet veton käytölle, ja mikäli Puolaa kohdellaan syrjivästi – kuten komission jäsenen puheesta ymmärsin – maa ansaitsee varauksettoman solidaarisuutemme. Emme voi sallia yhden tai useamman EU:n jäsenvaltion syrjivää tai epäoikeudenmukaista kohtelua.

Toiseksi Euroopan unionin on nyt täysin välttämätöntä toimia yksimielisesti. Ei ole hyväksyttävää, että yksittäiset maat alkavat sooloilla ja antavat Venäjälle mahdollisuuden valikoida tiettyjä maita, joiden kanssa se neuvottelee erikseen. Luotan siihen, ettei Euroopan unionin solidaarisuus rakoile.

Kolmanneksi yhteiset naapurimaamme tarvitsevat tukea, sillä niiden asema Venäjään nähden on vaikea. Ajatus kyseisten maiden tukemisesta luo perustan suunnittelemallemme EU:n ja Mustanmeren yhteisölle, josta Euroopan parlamentti keskustelee joulukuussa.

Neljänneksi käsittelen ihmisoikeuskysymyksiä, joista emme aio vaieta riippumatta siitä, alkavatko neuvottelut vai eivät. On täysin anteeksiantamatonta, että presidentti Putin toteaa yhtäältä, ettei hänellä ole mitään tekemistä nykyisten tapahtumien kanssa, mutta toisaalta ei tee mitään syyllisten saamiseksi oikeuden eteen. Nimenomaan Venäjän presidentin on hoidettava tämä asia – hänen eikä kenenkään muun. Kukaan meistä, ja varsinkaan oman ryhmäni jäsenistä, ei halua uutta kylmää sotaa Venäjän kanssa, mutta emme aio vaieta niin kauan kuin nykyisenkaltaiset ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat ja johtavat mielipiteenvapauden puolesta taistelevien ihmisten surmaamiseen Venäjällä.

(Suosionosoituksia)

  Paavo Väyrynen, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Venäjän välille on syntynyt viime kuukausina uudenlainen yhteistyön ilmapiiri, Lahden henki, kuten sitä syksyn epävirallisen huippukokouksen jälkeen kutsuttiin. Tässä samassa hengessä voitiin toteuttaa myös EU:n ja Venäjän äskettäinen huippukokous.

Lahden hengelle on ominaista vaikeidenkin asioiden avoin käsitteleminen. Sekä Lahdessa että Helsingissä keskusteltiin suorasukaisesti myös ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvistä kysymyksistä. Helsingin huipputapaamisessa yhteisymmärrystä koetteli kiista, joka esti neuvottelujen aloittamisen uudesta kumppanuussopimuksesta. Osapuolet saattoivat kuitenkin todeta, että yhteistyötä voidaan harjoittaa nykyisen sopimuksen pohjalta, joka on voimassa toistaiseksi.

Uutta kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut tulee saada käyntiin mahdollisimman pian, mutta toisaalta uusia ajatuksia yhteistyön kehittämiseksi voidaan toteuttaa nykyisenkin sopimuksen pohjalta.

Huippukokouksessa saatiin aikaan myönteisiä tuloksia kahdessa tärkeässä kysymyksessä. Ensiksikin Siperian ylilentoihin liittyviä maksuja ryhdytään asteittain alentamaan, ja ne poistuvat kokonaan viimeistään vuoden 2013 lopussa. Toisaalta huippukokouksen yhteydessä voitiin allekirjoittaa EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin väliset sopimukset pohjoisesta ulottuvuudesta. Pohjoisessa saimme siis jo nyt aikaan nykyaikaisen sopimusjärjestelyn, jonka puitteissa pääsemme toteuttamaan yhteistyötä niillä neljällä alueella, joiden muodostamisesta EU ja Venäjä ovat sopineet.

EU:n ja Venäjän välisen rajan rekkajonoistakin Helsingissä keskusteltiin. Niitä on jatkettu tänään Suomen ja Venäjän välisissä pääministeritason keskusteluissa Moskovassa. Ongelmana on se, että Venäjän puolella tarkistuksia suorittaa peräti seitsemän viranomaista. Nyt niiden määrä pudotetaan kahteen, ja rajatarkastuksia nopeutetaan muillakin tavoilla. Tähän polttavaan ongelmaan on saatava nopea ratkaisu.

  Daniel Cohn-Bendit, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, EU:n ja Venäjän väliset suhteet ja neuvottelut muistuttavat surrealistista taidetta tai Woody Allenin elokuvaa.

On vain yksi totuus. Joko puolalainen liha on huonoa, jolloin presidentti Putin on oikeassa, eikä tätä lihaa enää pidä päästää jakeluun Euroopassa, tai sitten puolalainen liha on hyvää ja myyntikelpoista Euroopassa, jolloin presidentti Putinin ja Venäjän toimet ovat epäoikeudenmukaisia ja niistä on määrättävä seuraamuksia. Kyse ei ole siitä, liioitellaanko vai ei. Tämä on joko totta tai valhetta, siinä kaikki.

Toiseksi käsittelen ihmisoikeuksia. Presidentti Putin, joka on KGB:n kouluttama judoka, toistaa viattomin kasvoin kerta toisensa jälkeen, ettei hänellä ole mitään tekemistä näiden tapahtumien kanssa. Murhia tehdään joka puolella Eurooppaa: nainen murhataan Moskovassa, entinen KGB:n agentti murhataan Lontoossa, ja presidentti Putin toistaa, ettei hänellä ole tämän kanssa mitään tekemistä. Ilmeisesti siis Mihail Hodorkovski organisoi vankilasta käsin Anna Politkovskajan murhan ja Aleksander Lebedev omasta vankilastaan käsin entisen KGB:n agentin murhan.

Varmaa on vain se, että duuman säätämät lait on hyväksynyt presidentti Putinin puolue sillä seurauksella, että oppositiolta poistetaan puheoikeus ja kansalaisjärjestöiltä oikeus ilmaista kantansa ja eurooppalaiset säätiöt kielletään. Tästäkin aiheesta presidentti Putin toteaa, ettei hänellä ole mitään tekemistä näiden tapahtumien kanssa. Hän sanoo olleensa konferenssissa Pariisissa, Lontoossa tai ties missä ja olevansa tietämätön siitä, mitä duuma on säätänyt.

Emme saa antaa vetää itseämme nenästä. Mielestäni olisi parempi välttää kylmän sodan mahdollisuus. Kukaan ei toivo kylmää sotaa, mutta kaikella on rajansa. Emme voi hyväksyä sitä, että julkisesti toimiva poliitikko valehtelee meille lakkaamatta: joko presidentti Putin päättää kohteliaasti vastata kysymyksiimme tai sävy Putinia kohtaan muuttuu. Saatamme tarvita hänen tarmoaan mutta emme jatkuvaa itseemme kohdistuvaa pilkantekoa.

(Suosionosoituksia)

  Vladimír Remek, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kollegat, olisi hyvin uskaliasta väittää, että Suomessa järjestetty edellinen huippukokous oli menestys, vaikka annoimmekin kokoukseen oman panoksemme. Niin kutsutusta solidaarisuudestamme ei ollut mitään hyötyä. Vaikka onkin totta, että Venäjä tarvitsee EU:ta, sama pätee myös toisin päin. Niin kauan kuin toimintamme perustuu yhä pahempaan Venäjän-pelkoon, Venäjä jatkaa käytännön yhteistyötä niiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat sen tärkeimpiä taloudellisia kumppaneita. Tällaisia yhtä käytännöllisesti ajattelevia jäsenvaltioita ovat muun muassa Saksa, Alankomaat ja Italia. Ei ole mikään yllätys, että tätä yhteistyötä jatketaan nopeasti. Venäjän kanssa tehtävään energiasopimukseen ei liitetä yhteisön näkökulmaa pelkästään suosimalla eurooppalaisia yrityksiä ja auttamalla niitä hyötymään taloudellisesti Venäjän energiavaroista. Emme hyödy molemminpuolisesti edullisista ja kipeästi kaivatuista Venäjän-suhteista, jos esimerkiksi EU:n ja Venäjän parlamentin valtuuskuntien virallisissa neuvotteluissa osa Euroopan parlamentin edustajille varatuista paikoista jää tyhjiksi. Silmät ja korvat suljettuina on vaikea neuvotella kunnolla.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kaikesta päätellen Venäjä ei halua hyväksyä vuoden 2004 laajentumisen vaikutuksia. Se ei allekirjoita rajasopimuksia Latvian ja Viron kanssa ja se on käyttänyt kaasuvarojaan joidenkin jäsenvaltioiden kiristämiseen. Viimeksi Venäjä on syrjinyt kauppapolitiikassaan Puolaa väärennettyjen eläinlääkärintodistusten perusteella. Puola ei voi suvaita tällaista syrjintää ja ennen kaikkea Puola ei voi suostua käynnistämään neuvotteluja Venäjän sanelemin ehdoin.

Olen kiitollinen, että komissio on myöntänyt nämä ongelmat ja etsii niihin ratkaisuja. Korostan myös, että edellisen huippukokouksen jännittyneeseen ilmapiiriin liittyy paljon muutakin kuin vain Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet, ja näiden asioiden ratkaisemisesta riippuu koko unionin asema ja tulevaisuus. Jos Venäjä onnistuu jakamaan meidät eri leireihin, mahdollisuudet poliittisen EU:n kehittämiseen ja institutionaalisiin muutoksiin vähenevät olennaisesti varsinkin yhteisen ulkopolitiikan alalla. Ei ole järkeä perustaa uusia toimielimiä, jos niiden tukena ei ole yhteistä vakaumusta eikä yhteistä poliittista tahtoa.

Jos Venäjä onnistuu nyt aiheuttamaan välillemme eripuraa, se menee ensi vuonna yhä pidemmälle, samalla kun EU:n yhteinen ulkopolitiikka laahaa kaksi askelta jäljessä. Meidän ei pitäisikään yllättyä, jos Nato ottaa politiikassa ohjat omiin käsiinsä vaikkapa yhteisen energiapolitiikan alalla. Nato laatii jo parhaillaan yksityiskohtaista suunnitelmaa tulevasta roolistaan tässä keskeisessä kysymyksessä.

  Mirosław Mariusz Piotrowski, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, edellinen EU–Venäjä-huippukokous ei tuottanut mainittavia tuloksia. Siitä huolimatta voimme kokouksen kulun perusteella tehdä lukuisia päätelmiä, joilla saattaa olla olennainen vaikutus kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta käytäviin tuleviin neuvotteluihin.

Ensinnäkin Venäjä turvautuu yleisesti Euroopan unionin yhtenäisyyttä horjuttaviin taktiikoihin väittämällä nykyisiä erimielisyyksiä kahdenvälisiksi ongelmiksi määrättyjen jäsenvaltioiden kanssa. Näin kävi puolalaisia elintarvikkeita koskevan tuontikiellon kanssa, ja samaa taktiikkaa sovellettiin aiemmin Latviaan ja muihin Baltian maihin. Tämä käytäntö on osoittautunut menestyksekkääksi, koska tietyt Euroopan unionin sisällä toimivat ryhmät ovat yhtyneet Puolan arvosteluun samoin sanakääntein kuin Venäjäkin.

Toiseksi totean, että vaikka Euroopan unioni kiinnittääkin jäsenvaltioissa ja muualla maailmassa herkästi huomiota ihmisoikeuksien kunnioittamiseen esimerkiksi terrorismintorjunnan yhteydessä, se soveltaa tässä suhteessa erilaisia normeja Venäjään. EU:n päätöksentekijät välttävät tietoisesti hankalien kysymysten esittämistä, ja jos sellaisia nousee esiin esimerkiksi poliittisten murhien tai Tšetšenian tilanteen takia, he hyväksyvät varauksetta presidentti Putinin välttelevät vastaukset.

On syytä korostaa, että hyvä poliittinen ja taloudellinen yhteistyö Venäjän ja EU:n välillä on erittäin suotavaa, mutta se tarpeettoman nöyrä asenne, jonka EU on toistaiseksi omaksunut Venäjän kanssa toimiessaan, ei edistä kyseisen tavoitteen saavuttamista. Energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen ratifiointi ja määrätietoisempi reagointi ihmisoikeusloukkauksiin olisi katsottava painopisteiksi Venäjän-suhteissa. Aivan yhtä välttämätöntä on säilyttää Euroopan unionin solidaarisuus, kun ollaan tekemisissä hankalan kumppanin kanssa.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on edelleen EU:n strateginen kumppani neljällä yhteisellä toiminta-alueella. EU tarvitsee vahvaa, yhtenäistä ja vakaata Venäjää liittolaisekseen lisääntyvän islamistisen terrorismin torjunnassa ja yhteistyökumppanikseen kvartettiryhmässä arabimaiden ja Israelin konfliktin ratkaisemiseksi. Venäjää tarvitaan YK:n turvallisuusneuvostossa estämään ydinaseiden leviäminen Iranissa ja Pohjois-Koreassa sekä luotettavaksi kauppakumppaniksi, joka täyttää 30 prosenttia EU:n kaasuntarpeesta.

Emme kuitenkaan katso hyvällä Tšetšeniassa tapahtuvia julmuuksia ja ihmisoikeuksien ja demokraattisten vapauksien heikentämistä – etenkään lehdistön vapauden rajoittamista sekä toimittajien ja hallituksen vastustajien palkkamurhia, kuten vaalipiiriini kuuluneen Aleksander Litvinenkon murhaa.

Torjumme myös Venäjän perinteisen käytännön liehitellä kahdenvälisesti Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Saksan kaltaisia suuria jäsenvaltioita muiden jäsenvaltioiden painostamiseksi. Venäjä on painostanut muun muassa Baltian maita ja viimeksi Puolaa asettamalla sen naudanlihan tuontikieltoon. Venäjä vetoaa aivan liian usein terveysmääräyksiin uhitellakseen lähialueen naapurivaltioille kuten Moldovalle ja Georgialle, joiden viinille ja mineraalivedelle määrättiin tuontikielto.

Lisäksi Venäjä käyttää Gazpromin erilaisia kaasun hinnoitteluperusteita ulkopolitiikan välineenä painostaakseen naapurivaltioista esimerkiksi Ukrainaa. Nato julkisti äskettäin raportin, jossa vihjattiin Venäjän suunnittelevan Algerian, Qatarin, Uzbekistanin ja Kazakstanin kanssa OPECin kaltaista "kaasunviejämaiden järjestöä", joka uhkaisi vakavasti EU:n ulkoiseen energian toimitusvarmuuteen liittyviä etuja. Varsinkin nyt, kun Venäjä kieltäytyi allekirjoittamasta energiaperuskirjaa koskevaa sopimusta, EU voi vastata tähän ilmoittamalla Kazakstanin presidentille Nazarbajeville hänen ensi viikon Brysselin-vierailullaan, että hänen maansa on sen etnisen sukulaisen Azerbaidžanin tavoin tervetullut osallistumaan EU:n naapuruuspolitiikkaan sen sijaan, että se liittyisi Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa Jaltan sopimuksessa määrättyyn yhtenäiseen talousalueeseen.

  Reino Paasilinna (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, puhun vain energia-asiasta, koska kaikesta ei voi puhua, ja otan esille puoli tusinaa näkökohtaa. Meille on välttämätöntä energian saantiturvallisuus, mutta Venäjälle on tärkeää ostoturvallisuus eli pysyvä asiakas. Me tarvitsemme molemminpuolista markkinoiden avaamista. Tarvitsemme myös pitkäaikaisia kauppasopimuksia. Myös Venäjä tarvitsee niitä, sillä se joutuu investoimaan repaleiseen energiatuotantoonsa.

Energiakeskustelu tarvitsee enemmän poliittista ohjausta meidän taholtamme. Energia on hyvin poliittinen kysymys. Siitä huolimatta me täällä luettelemme monia asioita, mutta emme edes käy Venäjällä tutustumassa energia-asioihin. Sinne pitää lähteä. Siitä on kauan aikaa, kun siellä on tässä mielessä käyty.

Lopuksi haluan sanoa, että energia on meille nyt konfliktin lähde Venäjän kanssa. Sitä ei pystytä hoitamaan sähköllä eikä kaasulla vaan se on poliitikkojen tehtävä. Näin ollen meidän on nimenomaan energia-alalla toimittava poliitikkoina ja löydettävä Venäjän kanssa sellainen yhteistyön muoto, joka tyydyttää molempia osapuolia.

(Suosionosoituksia)

  Inese Vaidere (UEN) . – (LV) Hyvät kollegat, Venäjän kanssa tehty uusi kumppanuussopimus on merkittävä vaihe yhteistyössämme, jonka avulla myös energiakysymys voidaan ratkaista. Emme kuitenkaan saa hyvien suhteiden nimissä sivuuttaa niitä vaatimuksia, joita meidän on esitettävä Venäjälle, jotta tämä yhteistyö olisi mahdollista. Emme saa jättää huomiotta sitä, että Venäjällä demokratia on ajettu ahtaalle ja että mielipiteenvapautta ja lehdistön vapautta rajoitetaan tyrmistyttävällä tavalla. Poliittisten vastustajien uhkailu ja toimittajien murhat vain lisääntyvät. Viimeisten seitsemän vuoden aikana on murhattu 13 toimittajaa, mutta yhdenkään toimittajan palkkamurhaa ei ole selvitetty. Venäjän viranomaiset eivät myöskään tee mitään puuttuakseen rasismiin ja muukalaisvihaan. Päinvastoin, Venäjällä väkivallasta on tullut osa hallintojärjestelmää. Venäjä käyttää kaupan alaa ulkopolitiikan välineenä asettamalla kumppaneilleen hyvin korkeat vaatimukset, joita se kuitenkin soveltaa valikoivasti. Euroopan unionin on varmistettava, että Venäjä osoittaa aitoa halua näiden kysymysten ratkaisemiseen ja että se tekee viipymättä rajasopimukset Viron ja Latvian kanssa. Tämä vaatimus on esitettävä myös asiakirjoissa, ja kiitän komissiota näiden kysymysten käsittelemisestä.

  Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Venäjän-suhteemme ovat strategisesti tärkeät. Lähi-idän tapahtumat ja Venäjän hyödyntäminen turvallisuusneuvostossa Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisiin ongelma-alueisiin liittyvissä kysymyksissä osoittavat, että Venäjän toiminta EU:n rinnalla näissä kysymyksissä on meille eduksi. Tiedämme myös, että uutta kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevia neuvotteluvaltuuksia on laajennettava siten, että niihin sisällytetään energian huoltovarmuuden, demokratian ja Venäjän ihmisoikeuksien kaltaiset kysymykset, ja tämän toteuttamiseksi tarvitaan neuvotteluja. Sen sijaan vetosta, joka estää tällaisten kysymyksen ratkaisemisen, ei ole apua.

Samalla minusta vaikuttaa äärimmäisen tärkeältä, että komissio ja neuvosto pitävät neuvottelujensa aikana mielessä – voitte halutessanne vedota tähän – että parlamentin on viime kädessä ratifioitava kaikki tällaiset sopimukset. Euroopan parlamentti ei hyväksy sellaista sopimusta, johon ei sisälly tiettyjä kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden kannalta ratkaisevia ehtoja.

Haluan käsitellä yhtä asiaa, joka osoittaa itsestään selvästi, että Euroopan unionin yksimielinen toiminta ulkopolitiikassa on sen omien strategisten etujen mukaista. Samalla totean suoraan, että solidaarisuutta voidaan osoittaa pienemmissäkin asioissa, kuten esimerkiksi Puolan kaupankäyntiin liittyvässä kysymyksessä. Mikäli EU antaa ymmärtää nousevansa sotajalalle kolmannen maan toteuttamien kaupan toimenpiteiden takia silloin, kun ne koskevat Saksaa, Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Ranskaa, ja nostaa asiasta suuren metelin, pienemmät ja uudemmat jäsenvaltiot saavat sen käsityksen, ettei niiden ongelmien käsittelyä pidetä yhtä tärkeänä, ja lopulta EU:n uskottavuus joutuu vaakalaudalle. Kun otetaan huomioon, miten tätä Venäjän ja Puolan väliseen kauppaan liittyvää kysymystä on toistaiseksi käsitelty, ymmärrän täysin Puolan tarkoitusperät. Mitkään toimet eivät nyt kohdistu yksittäiseen maahan yksinkertaisesti siitä syystä, että EU:lla on yhteinen kauppapolitiikka.

Näin ollen pyydän komissiota ja kaupasta vastaavaa komission jäsentä asettamaan tämän etusijalle tulevaisuudessa, mitä ei tehty Puolan takia tai varsinkaan Iranin ja Tanskan välisessä asiassa yhdeksän kuukautta sitten. Mielestäni komission on ymmärrettävä, että näin annetaan jäsenvaltioissa eläville ihmisille tärkeä osoitus siitä, että heidän huoliinsa suhtaudutaan vakavasti ja että heistä välitetään. Näin helpotetaan yhteisymmärrykseen pääsyä muista kysymyksistä.

  Marek Siwiec (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjän federaatio suhtautuu kaksinaismoralistisesti Euroopan unionin jäsenvaltioihin jakamalla ne hyviin ja pahoihin valtioihin. Hyvät palkitaan normaaleilla suhteilla, kun taas pahoja rangaistaan seuraamuksilla, kuten kaupan rajoituksilla. Tämä on ikivanhaa hajota ja hallitse -politiikkaa.

Emme pysty vaikuttamaan Venäjän hallinnon tavoitteisiin, koska sen imperialistinen ajatusmalli elää uutta kukoistustaan. Venäjän johtajilla on varaa ajatella näin, kun öljyn ja kaasun hinta nousee ja me joudumme maksumiehiksi. Ratkaisevaa on se, miten reagoimme tällaisiin toimiin. Jos emme vastusta niitä yksimielisesti rinta rinnan, rohkaisemme vain Venäjän imperialistista asennoitumista kansainvälisiin suhteisiin. En sano tätä lietsoakseni pelkoa Venäjää kohtaan, vaan varmistaakseni, että Euroopan unionin ja Venäjän paremmilla suhteilla on terve ja vakaa perusta ja että kaikenlainen jaottelu hyviin ja pahoihin, voittajiin ja voitettuihin, lopetetaan.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Suomessa pidetyssä huippukokouksessa ei saavutettu parhaita mahdollisia tuloksia. Olisi suotavaa, että venäläiset kumppanimme ottaisivat kokemuksesta opikseen.

Venäjän ja Euroopan unionin on ymmärrettävä, että tämä tietää loppua tietynlaiselle tavalle ratkaista asioita Venäjän hallituksen ja EU:n välillä ja etenkin Venäjän hallituksen ja joidenkin vahvempien ja vauraampien jäsenvaltioiden välillä. Venäjän kahdenväliset järjestelmät Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa voidaan ja täytyy lopettaa, ja niiden sijaan on käytävä vilpitöntä vuoropuhelua koko Euroopan unionin kanssa.

Myös Euroopan unionin on otettava opiksi tästä kokemuksesta. Kaikki mahdolliset esteet kattavan sopimuksen tekemiselle on ratkaistava kokonaan ennen tällaista huippukokousta. Venäjän puolalaiselle lihalle asettama tuontikielto oli tästä hyvä esimerkki. Muiden EU:n jäsenvaltioiden ei pitäisi hämmästellä sitä, että Puola pysyi tiukasti kannassaan tässä asiassa, joka on meille erittäin tärkeä. Pidimme sitä eräänlaisena koetinkivenä sekä Venäjän että muiden jäsenvaltioiden aikeista Puolaa kohtaan.

Lopuksi korostan, ettei EU:n solidaarisuudesta saa koskaan tulla vain tyhjää hokemaa.

  Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä siitä, että hän nosti nämä ihmisoikeuskysymykset esiin venäläisten kumppaneidemme kanssa. Nykytilanteessa arkaluonteisten aiheiden esiin nostaminen ei kuitenkaan riitä. Meillä on myös oikeus saada järjellisiä vastauksia ja nähdä nykyisen kielteisen toimintatavan muuttuvan. Vain tällaiset myönteisten uudistusten avulla toteutetut muutokset voivat synnyttää kipeästi kaivatun uuden luottamuksen strategisen kumppanuuden jatkamiseksi.

Tässä vaiheessa komission on saatava Venäjän hallintoelimet vakuuttuneiksi siitä, että demokraattiset arvot eivät ole toissijaisia neuvottelupaketissamme. Demokratiaa tukevat Venäjän kansalaiset odottavat meiltä juuri tätä, emmekä voi pettää heitä.

Toiseksi kehotan komissiota puolustamaan aktiivisemmin EU:n perusperiaatteisiin kuuluvaa solidaarisuutta. Aivan liian usein EU pitää jäsenvaltioiden suhteita Venäjään vain kahdenvälisenä kysymyksenä. EU:n on tässä yhteydessä tehtävä Venäjälle selväksi, että jos yhtä jäsenvaltiota painostetaan poliittisesti tai taloudellisesti, se on koko EU:n ongelma. Tämä voisi saada kumppanimme muuttamaan käytöstään.

Lopuksi totean, että EU:lla on vaikutusvaltaa Venäjään. Venäjä pitää suhteitaan EU:hun yhtä suuressa arvossa kuin EU suhteitaan Venäjään. Venäjä on kiinnostunut siitä, millaisen vaikutelman se antaa itsestään maailmanlaajuisena toimijana, joten meidän olisi saatava myös presidentti Putin toiminnallaan vakuuttamaan ja osoittamaan, että Venäjä voi päästä eroon tästä kielteisestä toimintatavasta tai ainakin lakata valehtelemasta meille.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies TRAKATELLIS

  Rihards Pīks (PPE-DE) . – (LV) Kiitos arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet Ferrero-Waldner ja Lehtomäki. Mielestäni huippukokouksessa tekemänne työ ja keskustelunne olivat erinomaisia. Tietenkin halusimme käynnistää keskustelut uudesta sopimuksesta, koska haluamme taata energian toimitusvarmuuden. Emme kuitenkaan missään tapauksessa saisi jättää huomiotta yhtään EU:n jäsenvaltiota. Tässä asiassa tarvitsemme solidaarisuutta. Kiinnitän huomiota vain muutamiin viimevuotisiin esimerkkeihin, jotka nähdäkseni osoittavat Venäjän valikoivuuden. Kaikki alkoi 1. tammikuuta Ukrainan kaasuntoimitusten keskeyttämisellä, minkä jälkeen saimme tietää, ettei moldovalainen viini enää ollut kelvollista, kun sen sijaan samoin menetelmin valmistettu transnistrialainen viini kelpuutettiin. Kun Georgia seuraavaksi kieltäytyi tottelemasta, räjäytti joku roisto yllättäen Georgian rajan läheisyydessä olevan kaasuputken, ja Georgia jäi ilman kaasua pariksi viikoksi. Liettua myy Mazeikun öljynjalostamon osakkeitaan venäläisten sijasta puolalaisille. Yllättäen öljyputki halkeaa, eikä Mazeikun jalostamo saa enää öljyä. Vain vähän aikaa sitten joitakin latvialaisia kalasäilykkeitä vedettiin markkinoilta Venäjällä. EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen tarkasti Venäjältä kotimaahani ja Saksaan tuotavia säilykkeitä, ja löysi samansuuruisen määrän kyseisiä aineita kuin se, mistä Venäjä oli vaatinut meitä tilille. Niinpä mainitsen nämä esimerkit siitä, miten Venäjä valitettavasti aina löytää syyn moittia muita tai keskeyttää toimitukset tai aloittaa tuontikiellon. Näin ollen minusta vaikuttaa äärimmäisen tärkeältä sisällyttää näiden energialähteiden toimitusvarmuus uuteen sopimukseen. Toivon teille menestystä tehtävässänne.

  Béla Glattfelder (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, kauppa on erittäin tärkeä osa Venäjän ja Euroopan unionin välisiä suhteita. Kaupankäynnin perustat ovat oikeusvarmuus ja ennustettavuus, ja tästä syystä yhteisiä kauppasopimuksia on noudatettava.

EU:n on edellytettävä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa määrättyjen periaatteiden ja sääntöjen ehdotonta noudattamista. Venäjän puolalaisille lihatuotteille ja muille maataloustuotteille asettama tuontikielto rikkoo näitä periaatteita ja sääntöjä. Nämä toimenpiteet ovat kohtuuttomia ja epäoikeutettuja, ja ne olisi pitänyt poistaa jo kauan sitten. Kauppakiista on ratkaisematta, koska Venäjä ei osoita yhteistyöhalua.

EU:n on vaadittava kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen noudattamista, ja sen on seistävä solidaarisesti puolalaisten ystäviemme rinnalla ja kehotettava yksimielisesti venäläistä osapuolta noudattamaan kauppasopimuksia. EU:n on tehtävä täysin selväksi, ettei se suvaitse yhdenkään kauppakumppaninsa kohtelevan jäsenvaltioita syrjivästi. Yhtenäinen kanta on tärkeä myös siksi, että Venäjä uhkaa nyt määrätä tuontikiellon kaikille EU:sta peräisin oleville lihatuotteille Romanian ja Bulgarian jäsenyyden takia.

Tämä asia on erityisen merkittävä myös Unkarin näkökulmasta, sillä Venäjällä myydään suuria määriä Tokaji-merkkistä viiniä, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Tokajin alueen kanssa. Näin ollen Venäjä rikkoo lukuisia kumppanuussopimuksessa määrättyjä tuotteiden alkuperäsuojaa koskevia sääntöjä. Myös tästä syystä EU:n on muodostettava asiasta yhtenäinen kanta.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin on toimittava solidaarisesti ollessaan tekemisissä Venäjän kanssa. Venäjän hallinto haluaa jakaa Euroopan unionin jäsenvaltiot hyviin ja huonoihin kumppaneihin. Hyvät kumppanit ovat Saksan ja Ranskan kaltaisia suurimpia ja vauraimpia maita. Näiden maiden kanssa presidentti Putin haluaa harjoittaa Eurooppa-politiikkaansa. Tällaiseen kohteluun alistuminen merkitsee Euroopan unionin loppua ja alistamista. Meidän on oltava yksimielisiä toimiessamme Venäjän kanssa. Euroopan komission olisi pitänyt puuttua aiemmin puolalaisia elintarvikkeita koskevaan kysymykseen. Myös pohjoisen kaasuputken rakentamista koskeviin Puolan huoliin olisi pitänyt suhtautua vakavammin.

Venäjä on EU:lle tärkeä kumppani. Meidän on vaadittava mielipiteen- ja yhdistymisvapauden kunnioittamista Venäjällä sekä myös ihmisoikeuksien ja opposition toimintavapauden kunnioittamista.

Kaikki puolalaiset eivät suinkaan ole venäläisvastaisia. Arvostamme venäläistä kulttuuria. Pidämme Venäjää merkittävänä kansakuntana, josta on tullut huomattavia kulttuuri-, tiede- ja musiikkielämän vaikuttajia. Venäjä maksoi erittäin kovan hinnan bolsevistis-kommunistisen utopian mielettömyyksistä. Tuemme aina niitä, jotka Herzenin, Solženitsynin, Saharovin, Bukovskin, Kovalevin tai Politkovskajan tavoin uskalsivat puolustaa suorasanaisesti avointa ja demokraattista Venäjää. Tällainen Venäjä omistaa määrätietoisesti kaiken tarmonsa omaan kehitykseensä ja omien kansalaistensa olojen parantamiseen ja kieltäytyy naapurivaltioidensa imperialistisesta alistamisesta.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ensinnäkin kiitoksia tästä tiiviistä, mutta ansiokkaasta keskustelusta. Hyvän yhteistyön merkki on se, että kaikkia asioita, myös vaikeita asioita voidaan käsitellä. Tämä hyvän yhteistyön edellytys täyttyi EU–Venäjä-huippukokouksessa. Näistä vaikeistakin asioista pystyttiin keskustelemaan myös konkretian tasolla, ei pelkästään periaatteiden tasolla.

Tässä keskustelussa on tuotu voimakkaasti esille, että me tarvitsemme EU:n ja Venäjän väliseen yhteistyöhön tasapainoa. Huippukokouksen alkupuheenvuoroissa molemmat osapuolet korostivat voimakkaasti, että me, siis Euroopan unioni ja Venäjä, elämme hyvin vahvan keskinäisriippuvuuden tilassa. Me olemme monessa asiassa riippuvaisia heistä, ja he ovat riippuvaisia meistä.

Tähän tasapainoon kuuluu myös se elementti, että lähestytään kumppania tasavertaiselta pohjalta ja myös kumppania kunnioittaen. Myös Venäjän kanssa parhaita tuloksia yhteistyössä saavutetaan nimenomaan yhteistyön ja vuoropuhelun kautta. Se ei tapahdu niin, että me lähestymme kumppania ajattelemalla, että meillä on kaikki asiat kunnossa ja teillä on kaikki asiat pielessä ja että me tulemme opettamaan, miten teidän pitää tehdä. Parhaisiin tuloksiin päästään käymällä dialogia avoimesti kaikista asioista, myös kumppania kunnioittaen. Euroopan unionin perusarvot eivät ole tässä dialogissa kaupan. Meidän arvomme eivät ole myytävänä.

Unionin ja Venäjän välisessä dialogissa ihmisoikeudet ovat hyvin keskeisellä sijalla. Niiden käytännön toteutumisen kannalta on aivan olennaisen tärkeää, miten oikeusvaltiokehitys Venäjällä etenee. Unioni tekee monella tavalla yhteistyötä Venäjän kanssa, jotta oikeusvaltion periaatteet toteutuisivat.

Meidän neljä yhteistyöaluettamme antavat hyvät mahdollisuudet tiivistää entisestään yhteistyötä paitsi energiasektorilla myös monilla muilla alueilla. Nyt kun joudumme jatkamaan työstöä uuden yhteistyösopimuksen mandaatin aikaansaamiseksi, on hyvä muistaa, että myös olemassa oleva sopimus antaa mahdollisuuden tiivistää ja tehostaa yhteistyötä. Näin ollen meidän ei tarvitse pelkästään odottaa uutta mandaattia vaan me voimme edetä myös olemassa olevan sopimuksen pohjalta.

Keskustelussa on hyvin voimakkaasti korostettu myös Euroopan unionin sisäisen solidaarisuuden tärkeyttä. Tässä tapauksessa tämä solidaarisuus ilmenee hyvin konkreettisella tavalla siinä, että aivan viime hetkeen asti niin komissio kuin neuvoston puheenjohtajavaltiokin pyrkivät tekemään kaikkensa, jotta viimeiset kiistakapulat olisi saatu ratkaistua ja uuden sopimuksen neuvotteluihin päästy. Siinä ei valitettavasti kuitenkaan onnistuttu.

Presidentti Putin ilmaisi hyvin selkeästi useita kertoja, että puolalainen liha on Venäjälle tervetullutta. Heidän kannaltaan katsottuna ongelma on siinä, että maahan tulee muualla tuotettua lihaa, jossa on puolalaiset leimat, ja sitä he eivät voi hyväksyä. Tämän asian ratkaisemiseksi ja yhteisymmärrykseen pääsemiseksi on ehdottomasti jatkettava työtä.

Hieman huippukokouksen alla tuli tieto USA:n ja Venäjän pääsemisestä kahdenväliseen sopimukseen Venäjän WTO-jäsenyydestä. Kun tämä merkittävä askel Venäjän WTO-jäsenyyden tiellä on nyt otettu, on nähtävissä, että WTO-jäsenyys tulee toteutumaan lähitulevaisuudessa. Se avaa myös Euroopan unionin ja Venäjän väliselle talousyhteistyölle aivan uudenlaiset, todella positiiviset näkymät. Komission jäsen Mandelson ja kauppaministeri Gref esittelivät huippukokouksessa myös näitä näkymiä. Meillä on siis kosolti myönteisiä mahdollisuuksia, mutta kosolti myös sellaisia ongelmakohtia, joissa yhteistyötä pitää vielä jatkaa. Yhteistyötä on tehtävä tasavertaiselta, keskinäisen kunnioituksen pohjalta.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, EU:n ja Venäjän suhteet ovat todellakin erittäin monimutkaiset. Venäjä on toisaalta strateginen kumppani ja toisaalta yhteinen naapurimaa. Nämä kaksi erittäin tärkeää elementtiä on saatava keskenään tasapainoon.

Toiseksi käsittelen liha-alan kysymyksiä. Olemme tehneet kovasti töitä sekä puolalaisten että venäläisten kanssa, mutta komissio ei ole edes virallisesti vastuussa asiasta. Se on vastuussa tuonnista mutta ei viennistä. Joskus näillä asioilla on merkitystä. Komissio on esimerkiksi pyytänyt kolmikantakomiteoiden käyttämistä, ja se on komission ehdotus. Olemme kysyneet, miksi emme yhdessä etsi asiaan ratkaisua kolmikantaneuvotteluilla. Keskusteltuamme pitkään kolmansista maista laittomasti Venäjälle tuodusta lihasta – voin ainoastaan todeta, ettei kyse ollut puolalaisesta lihasta – presidentti Putin suostui ohjeistamaan Venäjän maatalousministeriä tiiviimpään yhteistyöhön puolalaisten kanssa. Toivottavasti asiaan saadaan tällä tavoin selkeä ratkaisu.

Valitettavasti oikeudelliset keinot on mielestäni käytetty loppuun. Kollegamme huomautukset WTO:sta ovat täysin paikkansapitäviä. Tämä lisää oikeudellisia mahdollisuuksiamme.

Ilokseni voin kertoa teille myös, että komissio antoi tänään naapuruuspolitiikkaa koskevan tiedonannon, joka toimitetaan parlamentille lähipäivinä. Esittelen sen virallisesti tiedotusvälineille maanantaina, sillä tänään keskustelimme Turkista.

Käsittelemme myös Mustanmeren alueeseen liittyvää yhteistyötä. Halusin mainita tämän, koska asia tuli esiin keskustelussa. Komission mielestä on todella tärkeää saada itäiset naapurimaat – siis Turkki ja Venäjä yhdessä – mukaan Mustanmeren alueen yhteistyöhön. Lopuksi totean, että meidän on sitouduttava uudelleen ratkaisemaan asiat yhdessä.

Uudessa sopimuksessa käsitellään myös energiakysymystä kokonaisvaltaisesti. Monia näistä asioista on jo käsitelty. Toissapäivänä meillä oli erittäin tärkeä energiakonferenssi Brysselissä, ja koko joukko uusia ajatuksia on esitetty avoimuudesta, vastavuoroisuudesta ja investointien oikeusvarmuudesta. Nämä Lahdessa saavutetut edistysaskeleet on saatava sisällytetyksi sopimukseemme, koska tarvitsemme vakaat teknologiamarkkinat ja vakaat markkinat, joiden avulla pystymme yhdessä hyödyntämään Venäjältä saatavia tuloja ja voimavaroja sekä edistämään omia mahdollisuuksiamme kuluttajina.

Saanen myös todeta, että olemme osoittaneet suurinta mahdollista solidaarisuutta Puolaa kohtaan. En hyväksy väitettä, ettei tässä asiassa olisi toimittu korkeimmalla mahdollisella tasolla. Toisaalta haluamme jatkaa työtä, joten mielestäni tarvitsemme tätä monitahoista, tasapainoista suhdetta.

Kokous oli erittäin suora ja avoin, mikä on aina hyvä asia. Puhun mieluummin suoraan ja avoimesti ja selvitän yhden asian kerrallaan. Muita asioita selvitetään kenties seuraavalla kerralla.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan joulukuun istuntojaksolla.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Ilmaisen vakavan huoleni puolalaisten kasvi- ja eläintuotteiden tuontikiellosta, jonka Venäjän federaatio on määrännyt viimeisten 12 kuukauden kuluessa. Kehotan Euroopan komissiota toteuttamaan määrätietoisempia toimia ongelman ratkaisemiseksi. Moskovan-suhteiden ajauduttua umpikujaan vaikuttaisi siltä, että asia edistyisi parhaiten, jos Venäjän ja Euroopan unionin korkeimmat poliittiset edustajat käsittelisivät sitä.

Venäjän kanssa käytävässä maataloustuotteiden kaupassa ilmenneiden vaikeuksien takia olisi mielestäni tarkoituksenmukaista valtuuttaa Euroopan komissio päättämään koko kauppapolitiikasta sekä vientiin että tuontiin liittyvissä kysymyksissä. Koko EU saattaa kohdata vaikeuksia kaupankäynnissä Venäjän kanssa, eivät vain Puola, Romania ja Bulgaria. Nykyisten periaatteiden mukaan yksittäisillä jäsenvaltioilla on erilaiset mahdollisuudet päästä kolmansien maiden markkinoille, mikä asettaa vientituotteet eriarvoiseen asemaan ja johtaa määrättyjen jäsenvaltioiden syrjivään kohteluun.

Tuontia ja vientiä koskevan toimivallan jako vaikuttaa olevan vastoin yhtenäismarkkinoiden periaatteita ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 133 artiklan määräyksiä, joiden mukaan yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin periaatteisiin muun muassa vientipolitiikassa. Lisäksi Euroopan komission nykyisiä käytäntöjä on parannettava, jotta mahdollisten ongelmien ratkaiseminen ei vie kohtuuttoman kauan ja odottamattomaan kehitykseen voidaan reagoida nopeasti.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Ne, jotka nykyään ottavat tiukimman linjan Venäjää kohtaan ovat usein niitä, jotka pitkään kiistivät pakkotyöleirien olemassaolon, totalitaarisen kommunismin ja neuvostoimperialismin uhkan.

Kommunistit loukkasivat 74 vuoden ajan kaikkein keskeisimpiä perusvapauksia ja solidaarisuusperiaatetta pakottamalla jopa lapset ilmiantamaan vanhempansa. Ei ole yllättävää, että tästä painajaisesta selvinneen Venäjän demokratiassa on vielä puutteita.

Oma demokratiamme ei ole sen parempi. Ranskassa esimerkiksi Front National -puolueella, joka edustaa yli 15:ttä prosenttia äänestäjistä, ei ole edustajia kansalliskokouksessa, ja valtapuolueet haluavat estää sen ehdokasta, Jean-Marie Le Peniä, asettumasta ehdokkaaksi presidentinvaaleissa.

Venäjä on täysin eurooppalainen kansakunta päinvastoin kuin Turkki, jonka EU haluaa jäsenekseen. Kansojamme yhdistävät samojen hellenistis-kristillisten juurien lisäksi valitettavasti myös samat uhat: laskeva syntyvyys, maahanmuutto, materialismi ja islamismi. Nyt on tullut aika yhdistää kulttuurimme itäinen ja läntinen haara, ylittää Theodosiuksen vetämä rajalinja ja selvittää Pyhän Benediktuksen ja Pyhän Kyrilloksen perillisten välit.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Venäjä on erittäin tärkeä naapurivaltio Euroopan unionille ja Euroopan unioni on Venäjän tärkeä kumppani. Jotta tämä kumppanuus olisi vakaa ja aito, Venäjän on ymmärrettävä EU:n perusolemus, ja EU:n olisi autettava Venäjää tässä. Euroopan unioni perustuu jäsenvaltioidensa keskinäisen solidaarisuuden periaatteeseen. Näin ollen emme voi sallia eripuran kylvämistä unionin jäsenvaltioiden välille emmekä sitä, että Venäjä käyttää kahdenvälisiä suhteita määrättyjen jäsenvaltioiden painostamiseen.

Toisin sanoen puolalainen liha on myös eurooppalaista lihaa. Venäjän puolalaiselle lihalle määräämä epäoikeudenmukainen tuontikielto on koko EU:n ongelma, ei Puolan ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin kuuluva asia. Tutkimuksissa ilmeni, että lihatuotteiden väärennetyt todistukset, joiden varjolla puolalainen liha määrättiin tuontikieltoon, koskivat Yhdysvalloissa tuotettua lihaa, joka oli viety Venäjälle Liettuan kautta. Tuontikielto oli näin ollen poliittinen toimenpide.

Olen iloinen siitä, että puheenjohtajavaltio Suomi valitsee sanansa tarkasti ja kuvaa Venäjän ja EU:n yhteistyötä energia-alalla myönteiseksi keskinäisriippuvuudeksi. Herää kuitenkin kysymys, mitä tämä todella merkitsee ja miten venäläiset ymmärtäisivät myönteisyyden ja keskinäisen riippuvuuden. Tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi olisi parasta sisällyttää peruskirjan ja kauttakulkupöytäkirjan pääkohdat Venäjän ja EU:n väliseen uuteen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Näin varmistettaisiin Keski-Aasian vapaat kaasutoimitukset Venäjän alueen kautta.

14. Bulgarian liittyminen – Romanian liittyminen (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

- Van Ordenin laatima ulkoasiainvaliokunnan mietintö (A6-0420/2006) Bulgarian liittymisestä Euroopan unioniin (2006/2114(INI)) ja

- Moscovicin laatima ulkoasiainvaliokunnan mietintö (A6-0421/2006) Romanian liittymisestä Euroopan unioniin (2006/2115(INI)).

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, Bulgaria haki Euroopan unionin jäsenyyttä 11 vuotta sitten vuonna 1995, ja neuvottelut käynnistettiin viisi vuotta myöhemmin. Noista ajoista on tapahtunut ainutlaatuisia muutoksia: talouden alalla BKT on kaksinkertaistunut, ulkomaiset investoinnit ovat kasvaneet alle 100 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista yli 1,7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, reaalipalkat ovat nousseet vuosi vuodelta ja työttömyys on puolittunut.

Neuvottelujen käynnistämisen jälkeen Bulgariassa on ollut kolme eri hallitusta, jotka ovat edustaneet laajaa poliittista skaalaa: Ivan Kostovin johtama UDF-puolueen hallitus, kotimaahan palanneen entisen kuninkaan Simeonin kansallisen liikkeen hallitus vuosina 2001–2005 ja Sergei Stanishevin johtama sosialistivoittoinen koalitio. Kaikki ovat osallistuneet aktiivisesti uudistusprosessiin ja vieneet Bulgarian EU-jäsenyyttä eteenpäin.

Edistystä on tapahtunut huolimatta hyvin vaikeasta alueellisesta tilanteesta ja selkkauksista Bulgarian rajoilla. Naton johtamat Serbian vastaiset operaatiot alkoivat maaliskuussa 1999, ja niihin liittyneissä ilmaiskuissa tuhottiin Tonavan sillat ja vaikeutettiin Tonavan ylä- ja alajuoksun välistä laivaliikennettä kahden vuoden ajan. Näiden taloudellisten häiriöiden lisäksi tuhoisat tulvat koettelivat osia Bulgariasta vuonna 2005 vaatien lukuisia uhreja ja jättäen tuhansia kodittomiksi.

Natoon liittyminen vuonna 2004 ja nyt toteutumassa oleva EU:n jäsenyys ovat kunnianosoitus kaikkia hallintoportaita ja hallituspoliittisia suuntauksia edustavien lukuisien ihmisten määrätietoiselle ja kovalle työlle ja yhtä suuri kunnianosoitus Bulgarian kansalle. He ovat nähneet, kuinka heidän maansa on käännetty ylösalaisin, kuinka sitä on tutkittu ja arvioitu yhä tiiviimpään tahtiin. He ovat kestäneet jyrkät muutokset ja yleistävät ja perusteettomat solvaukset, mutta osoittaneet siitä huolimatta kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä jatkaen sinnikkäästi eteenpäin, kenties mielessään vanha bulgarialainen sanonta: "lempeät sanat avaavat rautaisen portin."

Olen aina sanonut, että nykyaikaistamista olisi pidettävä itseisarvona eikä vain EU-jäsenyyden edellytyksenä, ja tämä näkemys painottuu tänään käsiteltävässä mietinnössäni. Samalla myönnämme kaikki, että tämä prosessi jatkuu vuosikausia liittymisen jälkeenkin.

Monet teistä tietävät kriittisyyteni lukuisia Euroopan unionin puolia kohtaan, mutta olen vakaasti sitä mieltä, että laajentumisprosessi on suuri saavutus, jonka avulla demokratian, vakauden, turvallisuuden ja vaurauden alue ulotetaan yhä kauemmas runsaan rahoituksen avulla. Edellyttäen että varat kohdennetaan tarkasti, että niitä hoidetaan asianmukaisesti ja käytetään hyvin, tästä on lopulta hyötyä kaikille kansalaisille, etenkin bulgarialaisille.

Keskityn kahteen erityiskysymykseen. Poliisin ja oikeuslaitoksen uudistaminen on ollut suuri huolenaihe koko liittymisprosessin ajan. Huomattavaa edistystä on tapahtunut, mutta tehtävää on vielä paljon. Vanhat tavat elävät sitkeästi ja julkisiin menoihin kohdistuu hyvin monia kilpailevia vaatimuksia. Mikään ei kuitenkaan ole niin tärkeää kansalaisten pysyvälle luottamukselle hallitusta ja hallintoelimiä kohtaan kuin asiantunteva, pätevä ja oikeudenmukainen oikeuslaitos. Vaadin Bulgarian viranomaisia toteuttamaan vielä konkreettisempia ja näkyvämpiä toimia vakavan rikollisuuden torjumiseksi.

Käsittelen lyhyesti myös Kozlodyin ydinvoimalaa, joka on saanut paljon huomiota. Bulgaria on yksi niistä monista Euroopan maista, joita kohtaa tulevina vuosina energiavaje, joka lisää riippuvuutta Venäjän ja epävakaiden alueiden energiantoimituksista. Luotan lujasti turvallisiin, kestäviin energiavaroihin, joilla minimoidaan hiilipäästöt, sekä tarjonnan monipuolisuuteen ja toimitusvarmuuteen. Mieliala on muuttunut, ja ydinenergian aseman vahvistamista kannatetaan yleisesti. Tämä pätee erityisesti Bulgariaan, joka on tuottanut ydinsähköä sekä omiin tarpeisiinsa että muille alueen valtioille.

Nykyisen hankkeen tarkoituksena on sulkea reaktorit 3 ja 4 tänä vuonna ja poistaa ne myöhemmin käytöstä. Olemme toistuvasti vaatineet hieman joustavuutta tarpeettoman jyrkän linjan sijaan. Tämä antaa aikaa kiinnittää enemmän huomiota ennenaikaisesta sulkemisesta johtuvien taloudellisten vaikutusten korjaamiseen ja edistää energialähteiden lisäämistä.

Käsittelen lyhyesti toista polttavaa kysymystä. On vielä huolehdittava Libyassa vangittuina olevien bulgarialaisten sairaanhoitajien vapauttamisesta. He ovat nyt olleet vankilassa syyttä seitsemän vuotta. Olisi hieno ele, jos he voisivat palata kotiin jouluksi! Toivon, että Bulgarian lähestyvä EU-jäsenyys tehostaa Libyan viranomaisille osoitetun viestin vaikutusta. Arvoisa puhemies sekä arvoisat neuvoston ja komission edustajat, kehotan teitä vetoamaan uudelleen presidentti Gaddafiin.

Haluan tässä yhteydessä myös osoittaa kiitollisuuteni monille Bulgariassa vuosien ajan työskennelleille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Pelastakaa Lapset -järjestölle, ARK:lle ja Harvest for the Hungry -järjestölle, joka sijaitsee omassa vaalipiirissäni Chelmsfordissa.

Kiitän bulgarialaisia tarkkailijoita heidän yhteistyöstään ja avustaan. Odotan innolla tiivistä yhteistyötä bulgarialaisten Euroopan parlamentin jäsenten kanssa ensi vuonna kevään vaalien jälkeen ja kiitän myös parlamenttia saamastani etuoikeudesta toimia sen esittelijänä viimeisten kuuden vuoden ajan. Erityisesti kiitän Bulgarian perättäisiä hallituksia ja Bulgarian kansaa stoalaisesta tyyneydestä ja ystävällisyydestä. Toivotamme heidät lämpimästi tervetulleiksi joukkoomme.

(Suosionosoituksia)

  Pierre Moscovici (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, 26. syyskuuta tänä vuonna Euroopan komissio antoi Romanian liittymisvalmistelujen edistymistä koskevan kertomuksen. Nyt on parlamentin vuoro antaa lausuntonsa. Tämä on tärkeä hetki, sillä olemme saattamassa loppuun viimeisimmän laajentumisen päättävän prosessin. Tämä ei ole seuraavan laajentumisen alku, vaan todellisuudessa viidennen laajentumisen loppu. Tämä historiallisesti hyvin huomionarvoinen hetki on merkki Euroopan mantereen jälleenyhdistymisestä.

Tässä tilaisuudessa haluan erityisesti kiittää komissiota ja ensimmäiseksi komission jäsentä Rehniä, joka on koko tämän prosessin ajan työskennellyt hyvin tunnollisesti ja täsmällisesti ja jonka kanssa olemme saaneet nauttia kitkattomasta ja erinomaisesta yhteistyöstä viimeisten kahden vuoden ajan. Myöskään mietinnössäni ei unohdeta kiittää häntä. Kiitän vilpittömästi myös kaikkia niitä kollegoja, jotka ovat auttaneet merkittävästi parantamaan ja täydentämään aiempia mietintöjäni. Kiitän erityisesti sekä ulkoasiainvaliokunnassa että muissa parlamentin elimissä toimivia kollegojani heidän varsin asiaankuuluvista huomioistaan ja ehdotuksistaan.

Tämä mietintö on laadittu aiempien mietintöjen hengessä, sillä sen on tarkoitus olla sanamuodoltaan myönteinen, kannustava ja avoin mutta säilyä samalla toivottavasti kuitenkin tasapuolisena. Siinä noudatetaan myös tiiviisti komission syyskuussa 2006 antaman kertomuksen päätelmiä. Nähdäkseni on selvää, ettei Romania ollut valmis vuonna 2004. Siitä lähtien se on tehnyt huomattavasti työtä toteuttamalla joukon vaikuttavia, ajanmukaistavia uudistuksia. Oli tärkeää korostaa tätä, ja haluan seurata jäsen Van Ordenin esimerkkiä toivottamalla Romanian tervetulleeksi samalla tavoin, kuin hän toivotti tervetulleeksi Bulgarian.

Pohjimmiltaan tämä on lyhyt mietintö, jossa keskitytään kahteen erityiseen seikkaan: liittymisajankohtaan sekä komission suunnittelemiin tuki- ja tarkastustoimiin. Mietintö rakentuu kuuden pääkohdan varaan. Ensinnäkin mietinnössä annetaan tunnustusta Romanian viranomaisille siitä huomattavasta edistyksestä, jota he ovat prosessin alkamisen jälkeen saavuttaneet. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että Romanian hallituksen ja viranomaisten toteuttamat uudistustoimet ovat olleet äärimmäisen merkittäviä. Siksi tätä oli tarpeen korostaa parlamentin päätöslauselmassa.

Tämän vuoden syyskuussa komissio päätyi suosittelemaan Romanian liittymistä Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007. Mietinnössäni tuetaan tätä päätelmää, joka oli ollut harras toiveeni jo jonkin aikaa. Mietinnön sanamuodossa korostetaan myös, että komission toukokuussa antamassa kertomuksessa ongelmallisiksi määritellyillä aloilla on saatu aikaan huomattavaa edistystä. Lisäksi pannaan merkille, että kolmella komission syyskuussa nimeämällä alalla tarvitaan vielä lisäedistystä. Nämä alat ovat oikeusjärjestelmän uudistus, korruption torjunta ja – mielestäni vähäisemmässä määrin – EU:n maataloustukien ja rakennerahastosta myönnettävien tukien hyödyntäminen sekä yhteisön säännöstön soveltaminen tietyillä elintarviketurvan aloilla.

Viidenneksi mietinnössäni tuetaan komission ehdotusta, jonka mukaan on perustettava järjestelmiä näiden alojen edistymisen seuraamiseksi ja tukemiseksi määritellyn tavoiteluettelon perusteella. Vastaavia toimenpiteitä sovellettiin edellisessä laajentumisprosessissa kaikkien asianomaisten hyödyksi. Kyse ei siis ole Romanian leimaamisesta ja eristämisestä, vaan pikemminkin sen toimien tukemisesta meneillään olevien uudistusten vakiinnuttamiseksi.

Kuudenneksi ja viimeiseksi mietinnössä kehotetaan Romanian hallitusta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ja hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti liittymistä edeltävä aika, jotta vältyttäisiin turvalausekkeiden käytöltä.

Hyvät kollegat, tämä on mietinnön yleinen rakenne. Täysistunnon käsiteltäväksi on jätetty vain viisi tarkistusta, ja se on mielestäni osoitus tästä asiakirjasta saavutetusta laajasta yhteisymmärryksestä, johon lukuisissa valiokunnissa pyrittiin.

Käsittelen nyt joitakin ryhmäni omaksumia kantoja. Ryhmäni ei kehota parlamentin jäseniä äänestämään jäsen Gibault'n ja jäsen Cavadan esittämien tarkistusten 1 ja 2 puolesta. Näissä tarkistuksissa otetaan kuitenkin huomioon julkilausuma, jonka on itseni lisäksi allekirjoittanut yli 400 parlamentin jäsentä. Henkilökohtaisesti äänestän siis näiden tarkistusten puolesta, mutta ryhmä ilmaisee kantansa vapaasti äänestyksessä. Ryhmäni tukee Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämää tarkistusta 5 Romanian liittymistä valmistelevista toimista ja äänestää saman ryhmän esittämää tarkistusta 4 vastaan, joka on jo otettu huomioon mietinnössä. Ryhmäni äänestää tyhjää tarkistuksesta 3.

Tässä ovat siis tulokset kahden vuoden aikana tekemästäni työstä. Olen ollut mukana vähemmän aikaa kuin jäsen Van Orden, ja lisäksi työn aloitti minua edeltänyt esittelijä, jäsen Nicholson. Jätän työni tulokset parlamentin käsiteltäväksi jokseenkin tyytyväisenä, koska pohjimmiltani olen viime vuosina koko ajan puolustanut samaa kantaa. Tulevaisuutemme on yhteinen. Romanian ja Bulgarian paikka on Euroopan unionissa. Meidän on mentävä eteenpäin. Siksi meidän on oltava myötätuntoisia mutta päättäväisiä.

Mielestäni oli oikein, että parlamentti omaksui komission kantaa läheisesti muistuttavan kannan, koska sen ansiosta on voitu toteuttaa tarvittavat uudistukset ja samalla saavuttaa yhteinen tavoitteemme, nimittäin Romanian ja Bulgarian liittyminen määräpäivänä. Mielestäni meidän on oltava tyytyväisiä tähän merkkitapaukseen, joka on jälleen yksi välietappi Euroopan jälleenyhdistymisessä. Toivon, että yhteisymmärrys, jonka eteen olemme kaikki työskennelleet, käy yksiselitteisesti ilmi parlamentin äänestyksessä. Toivon, että mahdollisuuksien mukaan huomattava määrä ihmisiä näyttää huomenna selkeästi Romanialle vihreää valoa ja toivottaa sitten sen lämpimästi ja vilpittömästi tervetulleeksi.

(Suosionosoituksia)

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto pani 12. lokakuuta tyytyväisenä merkille komission seurantakertomuksen Bulgarian ja Romanian valmiudesta EU:n jäsenyyteen. Komission mukaan Bulgaria ja Romania ovat edistymisensä perusteella valmiita ottamaan vastaan jäsenyyden mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet 1. tammikuuta 2007. Neuvosto tarkasteli seurantakertomusta perusteellisesti ja päätyi komission kanssa samaan lopputulokseen. Annoimme myös tunnustusta Bulgarialle ja Romanialle niiden tekemistä uudistuksista ja kehotimme maita viemään jäljellä olevat jäsenyysvalmistelunsa päätökseen.

Neuvosto on ilmaissut tukensa oikeuslaitosuudistusta sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption vastaisia toimia koskevalle yhteistyö- ja tarkastusmekanismille. Tämä mekanismi sisältää mahdollisuuden ottaa tarvittaessa käyttöön suojatoimia. Neuvosto tukee myös muita komission mainitsemia toimenpiteitä EU:n politiikkojen ja toimielinten moitteettoman toiminnan varmistamiseksi Bulgarian ja Romanian liityttyä unioniin. Neuvosto korostaa sitä, että molempien maiden on jatkettava poliittista sitoutumistaan avoinna olevien kysymysten ratkaisemiseksi.

Bulgarian ja Romanian on raportoitava säännöllisesti siitä, miten ne ovat edistyneet yhteistyö- ja tarkastusmekanismiin sisältyvien arviointiperusteiden täyttämisessä. Ensimmäinen raportti on toimitettava komissiolle viimeistään maaliskuun lopussa ensi vuonna. Komissio puolestaan raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ensi vuoden kesäkuuhun mennessä maiden edistymisestä arviointiperusteiden suhteen. Neuvosto tarkastelee tilannetta uudelleen kesäkuussa 2007 komission raportin saatuaan.

Euroopan parlamentin näkemykset on otettu huomioon koko Bulgarian ja Romanian liittymisprosessin ajan. Puheenjohtajavaltion edustajana haluan kiittää erityisesti EU:n ja Bulgarian parlamentaarisessa sekavaliokunnassa sekä EU:n ja Romanian parlamentaarisessa sekavaliokunnassa olevia valtuuskunnan jäseniä kuten myös kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä merkittävästä panoksesta Bulgarian ja Romanian liittymisessä Euroopan unioniin. Otamme tietenkin asianmukaisesti huomioon myös tänään keskusteltavina olevat mietinnöt.

Liittymissopimuksen ratifiointiprosessi on jäsenvaltioissa jo lähes viety loppuun. Odotamme sitä, että voimme toivottaa Bulgarian ja Romanian tervetulleiksi unionin jäseniksi 1. tammikuuta 2007. Bulgarian ja Romanian liittyminen Euroopan unioniin vie päätökseen EU:n historiallisen viidennen laajentumisen, joka on jo tähän mennessä osoittautunut menestykseksi.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijöitä Van Ordenia ja Moscovicia tasapuolisista ja merkittävistä mietinnöistä, joissa komission kertomusten tapaan luotetaan edistymiseen mutta myös korostetaan aloja, joissa molemmilla mailla on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä. Sekä komissio että parlamentti kannattavat liittymisajankohtaa, joka on 1. tammikuuta 2007.

Tämä on Bulgarialle ja Romanialle historiallinen saavutus, ja onnittelen niitä lämpimästi. Keskeinen edellytys niiden menestykselle oli niiden omien toimien ohella kaikkien EU:n toimielinten ja varsinkin Euroopan parlamentin voimakas kannustus ja tuki. Bulgarian ja Romanian jäsenyys päättää viidennen laajentumiskierroksen.

Tyytyväisenä ilmoitan, että kaikkien 27 jäsenvaltion parlamentit ovat saaneet ratifiointimenettelyt onnistuneesti päätökseen – lisään niiden joukkoon vielä Euroopan parlamentin. Komissio odottaa saavansa toivottaa Bulgarian ja Romanian 1. tammikuuta tervetulleiksi Euroopan unionin täysjäseniksi.

Bulgarian ja Romanian edistyminen on jatkunut syyskuussa annetun kertomuksen jälkeen. Bulgaria ilmoitti, että rajavalvonta- ja rajaturvallisuustoimissa on hyödynnetty eri virastojen välistä tehostettua yhteistyötä, jonka ansiosta on tehty enemmän tavaroiden ja ihmisten salakuljetukseen liittyviä pidätyksiä. Syyttäjänviraston ja poliisin paremman yhteistyön ansiosta on nostettu syytteitä ja paljastettu rikollisryhmiä.

Romania on jatkanut vankiloidensa uudistamista ja käynnistänyt uuden korruptionvastaisen tiedotuskampanjan. Energia-alan yksityistämiseen osallistuneita tahoja on asetettu virallisesti syytteeseen. Muut alat, joilla tilanne oli syyskuussa kriittinen, kuten Bulgarian lentoturvallisuus ja kummankin maan liikennevakuutusjärjestelmät, ovat toistaiseksi osoittaneet merkkejä kohtalaisen myönteisestä kehityksestä. Lopulliset päätökset näistä kysymyksistä tehdään joulukuussa 2006, siis melko pian.

Joillakin muilla aloilla on hiljattain toteutettu erityistoimia sisämarkkinoiden elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Bulgaria ja Romania eivät saa viedä sianlihatuotteita ja eläviä sikoja sisämarkkinoille siksi, että kummassakin maassa esiintyy klassista sikaruttoa. Ajantasaiset luettelot on laadittu niistä maatalouselintarvikealan laitoksista, jotka saavat enintään kolmen vuoden aikana myydä tuotteitaan ainoastaan kotimaan markkinoille.

Komissio perustaa mekanismin, jonka avulla voidaan tehdä yhteistyötä ja seurata edistymistä oikeuslaitoksen uudistamisen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan aloilla. Tämän mekanismin avulla komissio voi valvoa tarkasti näiden hyvin merkittävien alojen kehitystä. Komissio on määritellyt kummallekin maalle arviointiperusteet, jotka niiden on täytettävä näillä ratkaisevilla aloilla. Tämän mekanismin yksityiskohtien vahvistamista koskevan komission päätöksen valmistelut edistyvät parhaillaan. Päätös tehdään ennen vuoden 2006 loppua. Mekanismin avulla komissio saa perusteelliset tiedot muista uudistuksista ja lisätoimista näillä tärkeillä aloilla.

Tiedän, että yksi asia on Euroopan parlamentille erityisen tärkeä: suojatoimenpiteiden soveltaminen. Vakuutan, että komissio soveltaa asianmukaisia suojatoimenpiteitä, mikäli jompikumpi maa ei täytä arviointiperusteita kunnolla. Komissio voi tarvittaessa päättää oikeus- ja sisäasioiden alan suojatoimenpiteiden soveltamisesta milloin tahansa.

Bulgaria ja Romania rikastuttavat varmasti Euroopan unionia vaarantamatta yhteisten politiikanalojemme ja toimielintemme asianmukaista toimintaa.

Kiitän teitä tuestanne – varsinkin esittelijöitä Van Ordenia ja Moscovicia, ulkoasiainvaliokuntaa ja koko parlamenttia – sekä rakentavasta ja merkittävästä toiminnastanne viime vuosina tämän yhteisen eurooppalaisen hankkeemme tärkeän vaiheen hyväksi. Hanketta jatketaan nyt kahden tärkeän uuden jäsenvaltion kanssa.

(Suosionosoituksia)

  Kinga Gál (PPE-DE), kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (HU) Arvoisa puhemies, Romanian hallitus ansaitsee kiitoksemme niistä toimista, joita se on toteuttanut Romanian yhdentymisprosessin aikana. Romanialaiset ansaitsevat vihdoin viimein jäsenyytensä käyvän toteen. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan yksimielisesti antamassa lausunnossa, jonka olen valmistellut, olen komission esiin nostamien kysymysten lisäksi korostanut lasten ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksia. Useimmat näistä kysymyksistä ovatkin päätyneet mietintöön kompromissiratkaisun muodossa sekä jäsen Moscovicin myötämielisyyden ansiosta. Tämä on erittäin tärkeää siksi, että vaikka kaikki vaikuttaisi päällisin puolin olevan kunnossa, niin todellisuudessa vähemmistöyhteisöjen odotukset – kuten autonomia – ovat kiellettyjä puheenaiheita.

Myöskään unkarilaisten asuttamilla alueilla ei ole tasavertaista mahdollisuutta saada EU:n rahoitusta. Korkeakouluopetuksen monikulttuurisuus merkitsee romanialaisessa nykytodellisuudessa sitä, että Cluj'n (Kolozsvár) kaupungin kolmikielisen yliopiston tiedekunnasta erotetaan ne jäsenet, jotka ripustavat seinälle unkarinkielisen "tupakointi kielletty" -kyltin.

Toivon, että 1. tammikuuta merkitsee muutosta koko maan väestölle, myös sen unkarilaisyhteisölle, ja että tämä väistämätön muutos saa aikaan ajattelutavan muutoksen. Toivon, ettei vähemmistökysymyksen kaltaisista merkittävistä kysymyksistä tule pelkkiä poliittisen näytelmän pelinappuloita.

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (PPE-DE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelijana ilmaisen tyytyväisyytemme Romanian kehitykseen – jota voisi kutsua muodonmuutokseksi – sekä silminnähtävään ja kaikinpuoliseen edistymiseen, ei vain taloudessa ja työllisyydessä vaan myös Euroopan unionin demokratian ja elämänlaadun kannalta keskeisillä aloilla.

Viranomaiset ja yhteiskunta ovat ymmärtäneet koulutuksen, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden, vähemmistöjen suojelun ja lasten terveiden kehitysmahdollisuuksien merkityksen, ja näissä asioissa on edistytty, kuten mietinnössä todetaan.

Naisten oikeuksien valiokunta panee tyytyväisenä merkille, että huomattava osa sukupuolten tasa-arvoa koskevasta yhteisön säännöstöstä on pantu täytäntöön, ja rohkaisee hallitusta jatkamaan samaan suuntaan ja tekemään yhteistyötä sekä hallintoelinten että kansalaisyhteiskunnan kanssa kyseisen säännöstön soveltamisessa.

Pidämme tärkeänä myös sellaisten elinten kuin parlamentin tasa-arvovaliokunnan ja kansallisen tasa-arvoelimen perustamista ja tähdennämme näiden elinten tarvitseman henkilöstön ja rahoituksen turvaamista.

Valiokunta oli erityisen huolestunut naisiin kohdistuvasta väkivallasta, niin perheväkivallasta kuin väkivallan merkityksestä seksuaalisessa hyväksikäytössäkin. Mietintöön liitettiin jopa tilastotietoja, jotka osoittavat ilmiön vakavuuden. Selvennän asiaa tässä yhteydessä sen verran, että mietintömme, jonka asianomaisesta kohdasta määrättiin sisäinen äänestys, koskee vuosittain 800 000:tta naista. Haluan selventää, että nämä Romaniassa toimivilta järjestöiltä saamamme tiedot ovat vuosilta 2002–2003, siis yhdeltä vuodelta. Se ei tarkoita, että tämä on vuosittainen uhrien määrä. Joka tapauksessa ilmiö on huolestuttava, ja uskon vakaasti, että hallitus ja yhteiskunta puuttuvat tähän asiaan.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni laajentuu viidennen kerran tammikuussa 2007, jolloin Bulgaria ja Romania liittyvät jäseniksi. Odotamme kaikki tätä tapausta innokkaasti ja arvostamme niitä suunnattomia ponnistuksia, joihin molemmat maat ovat jäsenyysvalmisteluissaan yltäneet.

Tästä huolimatta Bulgarian ja Romanian on jatkettava etenkin korruption, järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan ja ihmiskaupan torjuntaan liittyviä uudistuksiaan. Molempien maiden on myös olennaisesti parannettava julkishallintonsa toimien ja menettelytapojen avoimuutta sekä sen kykyä hyödyntää resursseja, jotta se pystyy hallinnoimaan asianmukaisesti EU:n myöntämää rakenne- ja maataloustukea. Molemmissa maissa huolta aiheuttavat edelleen kurjat elinolot lastenkodeissa ja vammaislaitoksissa. Valitettavasti on pantu merkille myös se, että molemmista maista puuttuvat säännökset etnisten vähemmistöjen oikeuksien suojelusta ja kyseisten ryhmien integroitumisen helpottamisesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen avulla.

On kuitenkin myös tärkeää tunnustaa tähänastinen valtava työmäärä ja sen ilmeiset vaikutukset sekä toivottaa tervetulleiksi lähes 31 miljoonaa uutta Euroopan unionin kansalaista 1. tammikuuta 2007. On varmistettava, että nämä ihmiset tuntevat alusta alkaen olevansa yhteisen eurooppalaisen perheemme kauan kaivattuja jäseniä.

  Francisco José Millán Mon, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Romania liittyy Euroopan unioniin 1. tammikuuta. Tämä on historiallinen tapaus Romanialle ja koko EU:lle. Se päättää viidennen laajentumisen, jota Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on aina kannattanut.

Nyt on kiitosten aika. On aika kiittää romanialaisia ja Romanian viranomaisia sekä Euroopan komissiota, jolla on ollut keskeinen rooli prosessin seurannassa ja edistämisessä. Matka ei todellakaan ole ollut helppo. Uudistuksia on tehty paljon. Muistan, että aloittaessani prosessin seurannan ryhmäni puolesta kaksi ja puoli vuotta sitten oli edelleen epävarmaa, voiko Romania liittyä EU:hun vuonna 2007. Parlamentin säännöllisin väliajoin antamat mietinnöt todistavat Romanian viime vuosina saavuttamasta edistyksestä.

Tästä huolimatta määrätyt tehtävät on vielä saatettava päätökseen, jotta Romania voi saada täyden hyödyn yhdentymisestä, kuten todetaan Moscovicin mietinnössä, jonka huomenna hyväksymme.

Tänään olemme antaneet tunnustusta tämän uudistustyön tunnetuille johtohahmoille: oikeusministeri Macoveille, sisäasiainministeri Blagalle ja Eurooppa-ministeri Boagiulle sekä muille huomattaville poliittisille johtajille.

Arvoisa puhemies, vierailin Romaniassa vain muutama päivä sitten. Tiedän, että romanialaiset ovat erittäin kiinnostuneita pian toteutuvasta jäsenyydestä. Craiovassa, Ploieştissa ja Filiaşissa havaitsin itse, miten kiinnostuneita romanialaiset ovat jäsenyydestä ja yhdentymisen vaikutuksesta heidän jokapäiväiseen elämäänsä.

Olen varma, että se vaikuttaa Romaniaan myönteisesti, kuten se on vaikuttanut kotimaahani Espanjaankin.

Laajentumisprosessien poliittiset ja taloudelliset vaikutukset hyödyttävät myös Euroopan unionia, sillä ne edistävät ja lujittavat vapautta ja levittävät vaurautta lähimpiin naapurimaihin niin kutsutun EU:n muutosvoiman avulla. Lisäksi laajentumiset kasvattavat EU:n kansainvälistä painoarvoa.

Kuten parlamentin huomenna hyväksymässä mietinnössä todetaan, Romanian liittyminen lujittaa Euroopan poliittista ja kulttuurista ulottuvuutta. Eurooppalaisen avantgardismin johtavat intellektuellit ja taiteilijat, kuten Brancusi, Ionesco, Tristan Tzara ja Enescu, olivat romanialaisia.

Kotimaallani Espanjalla on monia ikivanhoja siteitä Romaniaan, mistä on osoituksena suuri joukko Espanjassa työskenteleviä ja eläviä romanialaisia. Näin ollen suhtaudun myös Espanjan kansalaisena myönteisesti Romanian historialliseen jäsenyyteen.

  Jan Marinus Wiersma, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on erittäin tärkeä historiallinen keskustelu Euroopan parlamentissa. Kiitän esittelijöitä kaikesta heidän tekemästään työstä ja komission jäsentä Rehniä Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyteen 1. tammikuuta 2007 johtavan prosessin taitavasta ja tehokkaasta valmistelusta. Tässä yhteydessä on myös tilaisuus toivottaa molemmat maat lopullisesti tervetulleiksi Euroopan unionin jäseniksi.

Prosessi on ollut pitkä ja uuvuttava mutta lopulta kaiken kaikkiaan palkitseva varsinkin näille kahdelle maalle, jotka eivät voineet liittyä jäseniksi vuonna 2004. Ne voivat nyt muiden keski- ja itäeurooppalaisten jäsenvaltioiden tavoin liittyä EU:n täysjäseniksi.

Vaadimme näiltä mailta paljon, ja varsinkin niiden kuluneen vuoden työn tulokset ovat nähtävissä. Onnittelen molempia maita tästä tuloksesta. Koko prosessin ajan ryhmämme on tukenut voimakkaasti molempien maiden jäsenyyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Toivotan tervetulleiksi myös toistaiseksi tarkkailijoina toimineet bulgarialaiset ja romanialaiset kollegamme, joista tulee Euroopan parlamentin täysivaltaisia jäseniä 1. tammikuuta alkaen. Olen vakuuttunut siitä, että he jatkavat rakentavaa työtään tuon ajankohdan jälkeen.

Henkilökohtaisesti olen iloinen toisestakin syystä: olen osallistunut lukuisiin Romaniasta ja Bulgariasta käytyihin keskusteluihin, ja olen iloinen, että tämä raskas tehtävä siirtyy nyt Euroopan parlamentin muille valiokunnille! Tämä on viimeinen ulkoasiainvaliokunnan valmistelema keskustelu Romaniasta ja Bulgariasta, mikä on myös hyvä asia.

Tästä huolimatta parlamentti on edelleen mukana mietintöjemme pohjalta ja sen edistymistä koskevan kertomuksen pohjalta, joka komission on esitettävä molemmissa maissa parantamista vaativista asioista. Olen silti täysin vakuuttunut siitä, että molempien maiden hallitukset ja kansanedustuslaitokset ovat hyvin selvillä siitä, mitä on tehtävä.

Esitän viimeisen huomautukseni Romaniasta ja Bulgariasta. Haluan toivottaa molemmat kokonaisuudessaan tervetulleiksi, ja olen aivan varma siitä, että molemmilla mailla on rakentava rooli Euroopan unionin tulevassa kehityksessä.

  Nicholson of Winterbourne, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Minulla on suuri ilo toivottaa ALDE-ryhmän puolesta molemmat maat tervetulleiksi Euroopan unioniin.

Jäsen Lambsdorff antoi minulle tilaisuuden kiittää jäsen Van Ordenia hänen tunnollisesta ja merkittävästä työstään, joka on auttanut valtavasti Bulgariaa liittymään EU:n jäseneksi määräpäivänä.

Bulgarian liittymisprosessi ei ole aina sujunut kitkattomasti. Jäsen Lambsdorff on valtuuttanut minut muistuttamaan, ettei tämä ole yksin Bulgarian syytä. Kenties neuvosto ja komissio voisivat toteuttaa joitakin muutoksia myöhemmin liittyviä maita ajatellen. Jäsen Lambsdorff kehottaa tarkkailemaan tehokkaammin oikeusjärjestelmän uudistamista liittymisprosessin alusta alkaen. Sama suositus koskee korruption torjuntaa. Nämä ovat ainoat mekanismit, joiden avulla voidaan taata tehokkuus ja avoimuus näin vaikeilla aloilla ennen tulevien ehdokasmaiden liittymistä EU:hun.

Bulgarian on tietenkin nyt tärkeää keskittyä liittymisen jälkeiseen aikaan. Bulgarian on osoitettava, että se pystyy täyttämään edistymistä koskevassa komission kertomuksessa asetetut vaatimukset, jotta vältettäisiin suojalausekkeiden käyttö. On kuitenkin selvää, että Bulgaria on EU:hun myönteisesti suhtautuva maa, kuten edelliset vaalit osoittivat, ja nyt bulgarialaisten päätöksentekijöiden on jatkettava työtään ja toteutettava lupaamiaan konkreettisia ja uskottavia toimia.

Käsittelen nyt Romaniaa, jonka kansa on pitkään ollut ajatuksissani ja lähellä sydäntäni. On ollut suuri ilo voida olla hiukan avuksi Romanialle sen kulkiessa kohti tätä upeaa liittymishetkeä. Kiitän erittäin lämpimästi esittelijäkollegaani, nykyistä pääesittelijää, hänen lopullisesta mietinnöstään ja aiemmasta työstään. On myös ollut ilo työskennellä hänen kanssaan. Tämä on todellinen juhlahetki kaikille romanialaisille. EU-jäsenyyden pitäisi tuoda mukanaan Romanian kipeästi tarvitsemia ulkomaisia investointeja. Se parantaa työntekijöiden oikeuksia ja tuo ajan myötä vaurauden kaikkien romanialaisten ulottuville – todellinen juhlahetki siis.

On ilahduttavaa, että lehtereillä ovat tänään vieraina adoptioasioista vastaava ministeri Theodora Bertzi, Romanian lasten asioita käsittelevän korkean tason työryhmän edustaja Alina Mandroiu ja lastensuojelusta vastaava ministeri Bogdan Panait. Kehotan Romanian lastensuojelusta ja adoptioasioista huolestuneita kollegoja menemään suoraan yläkertaan näiden asiantuntijoiden puheille. Heillä on kaikki asiakirjat ja tiedot, ja tulette yllättymään iloisesti. Huomaatte, että lasten terveys ja hyvinvointi on edistynyt tuntuvasti 1990-luvun alusta. Aivan kuten pääministeri kirjeessään totesi, Romania on tarttunut jämerästi tähän kysymykseen.

Tunnettu lastenkirjailija J.K. Rowling totesi hiljattain, että kun näkee, miten pitkälle Romania on päässyt, on väkisinkin myönnettävä, että saavutus on pieni ihme. Romania on esimerkki muille uudistumaan pyrkiville maille. Romanian valtio myönsi ongelmien olemassaolon ja pani toimeksi korjatakseen tilanteen.

Hyvät kollegat, äänestäkää koko jäsen Moscovicin mietinnön puolesta, mutta hylätkää tarkistukset. Ulkoasiainvaliokunta hylkäsi sekä kyseiset tarkistukset että naisten oikeuksien ja kansalaisvapauksien valiokunnan lainvastaiset lausekkeet. Romania on muuttunut. Nämä tarkistukset ovat ajastaan jäljessä ja epärealistisia.

(Suosionosoituksia)

  Milan Horáček, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, emme ole täysin tyytyväisiä näihin mietintöihin. Toistaiseksi totean vain, että ryhmämme on esittänyt Van Ordenin mietintöön kaksi tarkistusta, toisen vähemmistöjen suojelua koskevien Kööpenhaminan kriteerien noudattamisesta ja toisen Kozlodyin ydinvoimalasta. Ei ole epäilystäkään siitä, että niin sanottu joustava suhtautuminen ydinvoimalan sulkemiseen on vastoin liittymissopimuksen 30 artiklaa. Jopa energia-asioista vastaava ministeri Piebalgs vastustaa sopimuksen määräysten mitätöintiä tällä tavoin.

Tässä kohdin alkaa ydinvoiman lobbaajien salakavala toiminta. Onko molempien reaktoreiden käytöstä poiston lykkäämisen tarkoitus olla esimerkkitapaus muille ydinvoimaloiden aktiivista käyttöikää koskeville sopimuksille ja niiden vesittämiselle? Kozlodyi on yksi Euroopan turvattomimmista ja vaarallisimmista voimaloista. Reaktoreiden 3 ja 4 käytöstä poistaminen oli ja on jäsenyysehto. Bulgarian hallituksen on tässä asiassa noudatettava sopimuksia, eikä EU saa antaa sellaista vaikutelmaa, että Euroopan parlamentti vastustaa nykyisiä voimassaolevia sopimuksia.

Tämä vaikeuttaisi parlamentin asemaa neuvostoon ja komissioon nähden kiusallisuuteen asti, ja sellainen mielikuva, ettei jäsenvaltioiden edellytetä liittymisen jälkeen noudattavan aiemmin tehtyjä sopimuksia, olisi tuhoisa myöhemmin liittyville jäsenmaille.

  Jan Tadeusz Masiel, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Bulgarian ja Romanian liittyminen EU:hun 1. tammikuuta 2007 on menestys meille kaikille ja antaa toivoa kristillisille arvoille perustuvasta yhteisestä Euroopasta. Nämä arvot helpottavat yhdentymistä ja antavat meille mahdollisuuden iloita jälleenyhdistymisestä.

Aivan kuten aiemmin toivotimme muut entiset kommunistimaat tervetulleiksi, toivotamme tervetulleiksi joukkoomme myös nämä kaksi maata huolimatta siitä, että niiden talous on jäljessä muun EU:n keskiarvosta. On muistettava, että nimensä mukaisesti Euroopan unionilla on syvempi merkitys kuin entisellä Euroopan talousyhteisöllä. Keskeisimmät arvot eivät ole enää vain taloudellisia arvoja. Onkin valitettavaa, ettei näitä maita oteta jäseniksi kaikille yhteisten sääntöjen mukaisesti. Pääoma liikkuu vapaasti mutta työvoima ei, ja pelkäänkin, että tämän puolueellisuuden välitön jälkiseuraus on EU:ta kohtaan tunnetun epäluulon kasvu kyseisissä maissa. Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän nimissä toivotan Bulgarian ja Romanian lämpimästi tervetulleiksi Euroopan unioniin.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies OUZKÝ

  Nigel Farage, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisessä keskustelussa ja huomisessa äänestyksessä on jotain vääjäämätöntä. Pohjimmiltaan Euroopan unioni haluaa olla maailmanlaajuinen vaikuttaja, joten kyseisen logiikan mukaan EU on sitä parempi, mitä suurempi se on, ja Euroopan parlamentissa vallitsee asiasta mukava ja kotoisa yhteisymmärrys.

Tämä ei kuitenkaan koske meitä! Vuona 2004 UKIP oli Yhdistyneen kuningaskunnan puolueista ainoa, joka äänesti Euroopan unionin laajentumista vastaan. Puolue perusteli kantaansa sillä, että tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus on asia erikseen, mutta henkilöiden vapaa liikkuvuus BKT:ltaan huomattavan erilaisten maiden välillä on täysin vastuutonta. Ennustimme joukkomuuttoa, ja vaikka meitä tuolloin paheksuttiin, arviomme osoittautui oikeaksi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa reilusti yli puoli miljoonaa henkilöä on rekisteröitynyt työntekijöiksi, mutta kaikille on selvää, että todellinen lukumäärä on paljon lähempänä miljoonaa.

Tästä maksetaan erittäin kova hinta, sillä jo nyt 55 000 ihmistä hakee julkisia etuuksia. Työttömien määrä lisääntyi viime vuonna Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli neljännesmiljoonalla. Kouluttamattoman työvoiman markkinoilla on valtava ylitarjonta. Jopa OECD:n edustaja totesi eilen, että Yhdistynyt kuningaskunta on maksanut EU:n laajentumisesta erittäin kovan hinnan.

Mikä on meidän ratkaisumme tässä tilanteessa? Otamme jäseniksi kaksi maata, jotka ovat vielä köyhempiä kuin kaksi vuotta sitten liittyneet jäsenmaat, jolloin muuttoliikkeen osuus kasvaa väistämättä! Tiedän, ettei kukaan myönnä tätä. Bulgarian pääministeri ja Romanian pääministeri vierailivat parlamentissa ja vakuuttivat, ettei näin käy ja ettei joukkomuuttoa tule, mutta tietenkin sellainen tulee.

Tämä voidaan hoitaa paljon paremmin. EU:lla pitäisi olla asianmukainen kysyntään perustuva työlupajärjestelmä etenkin ammattitaitoiselle työvoimalle. Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että itäeurooppalaiset haluavat menestyä, mutta emme yksinkertaisesti voi harjoittaa avoimien ovien maahanmuuttopolitiikkaa. Totuus on, että maahanmuuttajien määrä ylittää vastaanottokykymme. Tässä ei ole järkeä, ja jos jatkamme samaa rataa, pelkään sen herättävän paheksuntaa ja kaunaa monissa Yhdistyneen kuningaskunnan kaupungeissa.

Käsittelen vielä sitä omituista roolia, jota Bulgariaa koskevan mietinnön esittelijä Geoffrey Van Orden vetää Euroopan parlamentissa. Chelmsfordissa hän on kiihkeä euroskeptikko, joka puolustaa urheasti Britanniaa 1940-luvun hengessä, jotta voimme kaikki nukkua yömme rauhassa! Brysselissä asiat ovat kuitenkin toisin, vai mitä Geoffrey? Brysselissä olette komission asialla. Olette noudattanut komission tahtoa ja tehnyt kaikkenne saadaksenne Bulgarian Euroopan unionin jäseneksi, mikä johtaa joukkomuuttoon. Itse asiassa muistutatte Alec Guinnessia elokuvassa Kwai-joen silta: toimitte aivan väärin mielestänne täysin oikeasta syystä.

Toivon vain, että kaikki, jotka äänestivät konservatiiveja Itä-Englannissa – varsinkin ne, jotka ovat jäämässä työttömiksi – tietävät, mitä te ja puolueenne olette tehneet Euroopan parlamentissa.

(Suosionosoituksia IND/DEM-ryhmästä.)

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, on aina jännittävää kokea omakohtaisesti, miten eri tavoin asioita voidaan perustella ja siten tehdä niistä erilaisia päätelmiä.

Katson itsekin kuuluvani tämän laajentumisen vastustajiin, joskin aivan eri syistä. Arvoisa komission jäsen, olen täysin vakuuttunut siitä, että te ja ne päättäjät, jotka tosiasiassa käynnistitte tämän prosessin vuosia sitten ilman tarvittavaa avoimuutta ja demokraattista legitiimiyttä, valitsette väärän strategian. Nämä hätiköidyt laajentumiskierrokset eivät vie meitä yhtään lähemmäs kestävää Euroopan unionia tai auta meitä saavuttamaan sitä päämäärää, josta parlamentissa lakkaamatta keskustellaan ja johon minä EU:n kannattajana olen edelleen sitoutunut.

Sanotaan, että kotimaani kuuluu niihin maihin, jotka pääasiassa hyötyvät nykyisistä laajentumisista. Tästä huolimatta on pidettävä mielessä, että viimeisten kymmenen vuoden aikana vain prosentuaalisesti pienen huipputuloisten kärkikaartin reaaliansiot ovat kasvaneet, kun taas heidän jälkeensä eniten ansaitsevien kymmenen prosentin tulot ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan ja koko keskiluokka on jäänyt kauas jälkeen. Tämä liittyy suurelta osin siihen, että jäsen Faragen mainitseman prosessin rinnalla on käynnissä ulkoistaminen, joka estää lukuisissa jäsenvaltiossa sen sosiaalisen perustan luomisen, jolle vahvan EU:n asianmukainen sosiaalimalli voitaisiin tosiasiassa rakentaa.

Arvoisa komission jäsen, uskon vakaasti, että historia tuomitsee teidät – teidät ja ne, jotka yhdessä teidän kanssanne tekevät huomenna väärän päätöksen.

  Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, haluan onnistella Romaniaa ja Bulgariaa vain muutamaa viikkoa ennen niiden liittymistä EU:hun. Ne ovat tervetulleita! Tässä on kyse Euroopan hajaannuksen päättymisestä. Tämä on demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden voitto diktatuurista, demokraattisen Euroopan voitto viime vuosisadan väkivaltaisista johtajista, Hitleristä ja Stalinista, Zhivkovista ja Ceausescusta. Vaikka asia onkin nähtävä tätä taustaa vasten, tehtävä on joka tapauksessa hoidettava kunnon ammattimiehen tavoin, mikäli lopputuloksen halutaan olevan toimiva.

Siksi on tärkeää muistaa, että muun muassa sellaisista asioista kuin työvoiman vapaasta liikkuvuudesta on annettu siirtymäsäännöksiä, joissa noudatetaan samaa prosessia kuin muissakin laajentumista koskevissa sopimuksissa. Tämänkaltaisilla siirtymäsäännöksillä ei syrjitä kyseisiä maita, vaan säännöt ovat aina molempien osapuolten edun mukaisia. Tämä on täysin normaalia, ja näitä säännöksiä täydennetään suojalausekkeilla.

Olen erittäin kiitollinen komission jäsenelle, joka ilmoitti parlamentille, että näitä suojalausekkeita sovelletaan mainituilla aloilla, aivan kuten niitä itse asiassa jo nyt sovelletaan määrättyihin aloihin, kuten maito- ja lihatuotteisiin. Mikäli suojalausekkeiden soveltaminen on tarpeen esimerkiksi lainsäädännön ja sisäasioiden tai varojen käytön alalla, niitä voidaan komission jäsenen mukaan soveltaa välittömästi. Luotamme hänen sanaansa. Tämäkään ei ole osoitus epäluottamuksesta näitä kahta maata kohtaan vaan päinvastoin aivan normaali tapa hoitaa asioita.

Tästä syystä Euroopan parlamentti ottaa käyttöön seurantaprosessin, jota voidaan soveltaa kolmen vuoden ajan liittymisestä, ja niinpä olen varma, että saamme kaiken toteutettua ja muodostamme vahvan Euroopan unionin.

Muistutan tässä yhteydessä parlamentille, että näiden kahden maan liittymisen jälkeen on ratkaisevan tärkeää keskustella Euroopan unionin tulevasta laajentumiskapasiteetista. Tähän keskusteluun on suhtauduttava vakavasti, jos aiomme pystyä saattamaan päätökseen poliittisen hankkeen EU:n toimintakyvyn tehostamiseksi.

  Alexandra Dobolyi (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, tänään keskustelemme viimeisistä Bulgariaa ja Romaniaa koskevista Euroopan parlamentin mietinnöistä. Vain kolme kuukautta ennen Rooman sopimuksen 50. vuosipäivää toivotamme tervetulleiksi kaksi uutta perheenjäsentä. Tiedämme, että joitakin uudistuksia on vielä toteutettava, mutta olen vakuuttunut siitä, että molemmat hallitukset jatkavat määrätietoisesti toimiaan täyttääkseen näissä mietinnöissä määrätyt edellytykset.

Annan tunnustusta jäsen Moscovicin ja jäsen Van Ordenin merkittävälle työlle ja kiitän heitä erinomaisesta yhteistyöstä, jota olemme tehneet molempien mietintöjen parissa viimeisten kahden ja puolen vuoden ajan. Totean lisäksi olevani erittäin tyytyväinen Meglena Kunevan valintaan bulgarialaiseksi komission jäseneksi ja hänen vastuualueeseensa, joka kattaa tärkeän politiikan alan.

Haluan kiinnittää erityistä huomiota Romanian vähemmistölakia koskevaan kysymykseen. Tiedetään yleisesti, että tämän vähemmistölain käsittely on lähes kahden vuoden jälkeen edelleen kesken Romanian parlamentin valiokunnissa. Odotan Romanian hallituksen pitävän lupauksensa ja toivon, että laki annetaan hyvin pian.

Lopuksi toivotan bulgarialaiset ja romanialaiset tervetulleiksi sinne, mihin he ovat aina kuuluneet. Heidän jäsenyytensä täydentää perhettämme luonnollisella tavalla ja avaa uusia tulevaisuudennäkymiä.

(Suosionosoituksia)

  Jean Marie Cavada (ALDE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, en halua yhtyä niiden näkemykseen, jotka katselevat Romanian valtiota virka-autoista tummennettujen lasien takaa. Siksi luen teille romanialaisilta orpokotilapsilta saamiemme kirjeiden joukosta umpimähkään valitun kirjeen. Näille lapsille ei ole löytynyt romanialaisia adoptiovanhempia, ja näin ollen he joutuvat jäämään orpokoteihin resurssien puutteen vuoksi. Yhdeksän ja puolivuotias Marianne ja kuusi ja puolivuotias Catalin kirjoittavat: "Miksi isämme ja äitimme eivät tule hakemaan meitä? Mieluummin kuolemme kuin jatkamme odottamista. Emme halua enää edes syödä, koska siitä ei ole mitään hyötyä." Minulla on puoli tusinaa tällaista kirjettä, joita en pakota teitä kuuntelemaan.

Miksi luin tämän kirjeen? Siksi, että on kahdenlaisia näkemyksiä. Kuulun niihin – ja tässä asiassa kannatan jäsen Moscovicin mietintöä – joiden mielestä on ratkaisevan tärkeää saada Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyydelle laajan enemmistön tuki. Niiden jäsenyys on tarpeen EU:n tulevaisuuden kannalta, ja on järjetöntä väittää muuta. Rullatkaamme siis alas autojen tummennetut ikkunat. Kun otetaan huomioon mietinnössä säännönmukaisesti esitetyt rajoitukset, joita esittelijä on kaiken lisäksi itse ehdottanut kompromissitarkistusten ohella, kehotan tukemaan tätä mietintöä. Kehotan tukemaan myös sen 16 kohtaa, jossa esitetään, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta seuraisi kansainvälisiä adoptioita koskevan tilanteen kehittymistä. Kehotan kollegojani tukemaan myös tarkistuksia 1 ja 2, joissa muistutetaan Romanialle sen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja Haagin yleissopimuksen mukaisista velvoitteista. Arvoisa komission jäsen, jossain määrin tämä muistutus koskee myös EU:ta.

Huolimatta mainitsemistani rajoituksista, jotka on määrätty valvontatoimiemme ja myöntämämme tuen takia – perheessähän autetaan vaikeuksissa olevia veljiä ja sisaria – olen iloinen nähdessäni näiden maiden vihdoin palaavan EU:n helmaan 70 vuoden eristyneisyyden jälkeen. Olemme katsoneet myötätuntoisesti sivusta 70 vuoden ajan tekemättä kuitenkaan mitään. Romanialaiset ovat tänään saaneet takaisin vapautensa ja oikeutensa liittyä meihin.

  Bernat Joan i Marí (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, totean aluksi, että ryhmäni ja minä kannatamme Romanian ja Bulgarian jäsenyyttä. Kiinnitän kuitenkin huomiota erityisongelmaan, joka koskee vähemmistöjen asemaa ja varsinkin Bulgarian makedonialaisvähemmistöä.

Tällä hetkellä Bulgariassa on poliittinen puolue, OMO Ilinden Pirin, jota Bulgarian valtio ei ole laillistanut, koska laillistamisprosessi on kohdannut lukuisia hankaluuksia. Mielestämme mahdollisuus olla edustettuna sekä järjestäytyä poliittisiksi puolueiksi ja yhdistyksiksi on yksi tärkeimmistä demokratian toteutumisen edellytyksistä. Vähemmistöjen kunnioittaminen on yksi merkittävimmistä Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen liittyvistä näkökohdista. Meidän on vietävä tätä asiaa eteenpäin ja kiinnitettävä siihen huomiota. Se ei johdu siitä, että olisimme Bulgariaa vastaan, vaan se on suhtautumistapamme kaikkialla Euroopassa ja kaikissa EU:n nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa sekä kaikkialla maailmassa, koska vähemmistöjen oikeuksia on puolustettava kyseisten kriteerien mukaisesti.

  Hanna Foltyn-Kubicka (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Bulgarialla on vielä edessään monia hankalia tehtäviä. Niihin kuuluvat korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjunta, oikeusasiamiehen vaikutusvallan lisääminen, lastenkotien ja vammaislaitosten olojen parantaminen, kansallisten vähemmistöjen oikeuksien tunnustaminen ja otollisen maaperän luominen ulkomaisille investoinneille.

On kuitenkin tärkeää tunnustaa se valtava työmäärä, joka on tehty Euroopan unionin vaatimusten täyttämiseksi talouden, lainsäädännön ja sosiaalinormien aloilla. Mitkään näistä myönteisistä muutoksista eivät olisi koskaan toteutuneet ilman mahdollisen EU-jäsenyyden tarjoamaa voimakasta kannustinta. Tämän ansiosta voitiin toteuttaa vaikeita ja usein epämieluisiakin uudistuksia, jotka olivat kuitenkin Bulgarian yhteiskunnan ja koko EU:n edun mukaisia.

Luotan siihen, ettei Bulgaria jää lepäämään laakereilleen 1. tammikuuta jälkeen ja että se jatkaa entistä ponnekkaammin sisäistä muutosprosessia hyödyntämällä täysimääräisesti Euroopan unionin jäsenyyden tarjoaman ainutlaatuisen mahdollisuuden.

Lausun bulgarialaiset veljemme ja sisaremme lämpimästi tervetulleiksi Euroopan unioniin.

  Gábor Harangozó (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, itse luotan vakaasti Romanian jäsenyyteen ja kannatan sitä. Monilla ihmisillä on kuitenkin erilaisia näkemyksiä osittain siksi, että Romania ei ole aina pystynyt pitämään lupauksiaan.

Annan kaksi esimerkkiä. Lupauksista huolimatta Romanialla ei edelleenkään ole vähemmistölakia. On myös huolestuttavaa, että samanaikaisesti, kun monikulttuurisuudesta vastaava komission jäsenehdokas Leonard Orban puhui kuulemistilaisuudessaan erityisesti Romanian monikielisyydestä, kaksi tiedekunnan jäsentä erotettiin Cluj'n (Kolozsvár) yliopistosta, koska he halusivat noudattaa yliopiston omia sitoumuksia kiinnittämällä rakennuksiin unkarinkielisiä opasteita.

Toivottavasti ei käy ilmi, että lupausten täyttämistä epäilevät ovat oikeassa. EU:ssa annettujen lupausten lisäksi tarvitaan myös EU:n laajuista täytäntöönpanon valvontaa. Jotta Romaniasta tulisi EU:n jäsenvaltio sanan varsinaisessa merkityksessä, sen on kunnioitettava 1,5-miljoonaisen unkarilaisvähemmistön oikeuksia ja heidän autonomista kulttuuriaan ja hallintoaan, sillä ongelmat on ratkaistava niiden syntysijoilla.

Sekä Cluj'n (Kolozsvár) yliopiston että unkarilaisyhteisön elinehto on itsemääräämisoikeus, kuten Etelä-Tirolin ja Katalonian esimerkitkin osoittavat. Lisäksi luotan siihen, että Romania kunnioittaa äänestyksessä sille osoittamaamme luottamusta ja että sen jäsenyys aloittaa uuden luvun sekä Euroopan unionin että Romanian historiassa.

  Panagiotis Beglitis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, minäkin ilmaisen vuorostani tyytyväisyyteni siihen valtavaan työmäärään, jonka Bulgaria ja Romania ovat tehneet valmistautuessaan liittymään Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007. Toivotamme nämä kaksi maata tervetulleiksi Euroopan unioniin.

Korostan kuitenkin Euroopan parlamentin kannalta erityisen merkittävää institutionaalista ja poliittista ongelmaa: Bulgariaa koskevan mietinnön 20 kohdassa neuvostoa kehotetaan suhtautumaan joustavasti Bulgarian velvoitteeseen sulkea Kozlodyin ydinvoimalan reaktorit 3 ja 4 ja varautumaan siihen, että sulkemista lykätään noin kahdeksalla kuukaudella. Muistutan parlamentille, että jäsenvaltioiden ja niiden parlamenttien ratifioiman liittymissopimuksen 30 artiklassa mainitaan Bulgarian nimenomainen velvoite sulkea kyseiset reaktorit viimeistään 31.12.2006.

Suhtaudun erityisen myönteisesti Bulgarian ulkoasiainministerin lausuntoon, jossa hän todella sitoutuu noudattamaan tätä velvoitetta. Ongelma on Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentti ei kunnioita jäsenvaltioiden demokraattista perustuslaillista järjestystä ja kansallisten kansanedustuslaitosten tekemiä päätöksiä. Siksi minä ja ystäväni Daniel Cohn-Bendit jätimme yhdessä käsiteltäväksi tarkistuksen Bulgariaa koskevan mietinnön 20 kohdan muuttamisesta.

  Herbert Bösch (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajana minulla oli tilaisuus johtaa Romaniassa vieraillutta valtuuskuntaa, jonka oli määrä tehdä lisäselvitys EU:n varojen käytöstä. Muiden valtuuskunnan jäsenten tavoin sain sen vaikutelman, että Romania yrittää sitkeästi käyttää EU:lta saamiaan varoja kaikkien yhteisen edun mukaisesti. Korruption torjumiseksi tehdään töitä, ja Romania tekee yhteistyötä oikeusjärjestelmään liittyvissä asioissa ja OLAF:n kanssa. On erityisen rohkaisevaa huomata, miten EU:n varoja todella käytetään monien lasten kärsimysten lievittämiseen, mikä on loistava osoitus siitä, miten hyvin EU:n varoja voidaan käyttää.

Ongelmia syntyy vain silloin, kun Romanian kaltaiselle maalle syydetään liikaa rahaa, kuten joskus käy. Tämä on tietenkin komission ongelma, ja tässä asiassa on syytä pitää mielessä, että meidän on todella oltava valmiita – kuten jäsen Brok aiemmin mainitsi – käyttämään suojalausekkeita, jotka laadimme hyvin järjestetyn liittymisprosessin varmistamiseksi. Mielestäni erityisesti Romania, mutta myös Bulgaria, ovat ainakin meidän arviomme mukaan menossa oikeaan suuntaan, ja meidän pitäisi tehdä parhaamme kulkeaksemme niiden rinnalla.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitoksia tästä monipolvisesta keskustelusta, joka koski Bulgarian ja Romanian liittymistä Euroopan unionin jäseniksi. Se on ollut näiden maiden kohdalla pitkä ja vaativa prosessi, mutta kuten täällä on monessa puheenvuorossa todettu ja komission jäsen Rehnkin antoi tunnustusta parlamentille, on hyvin tärkeää ja merkittävää, että Euroopan unionin toimielinten tuki näille maille on ollut hyvin voimakasta tämän jäsenyysprosessin aikana.

Uudistusprosessi ja Euroopan unionin jäsenyyden aiheuttamien velvoitteiden täyttäminen jatkuu Romaniassa ja Bulgariassa. On käynyt esille, että koska tämä on vaativa ja pitkä prosessi, uhkana on aina silloin tällöin tietynlainen uudistusväsymys, reformiväsymys. Sen vuoksi on tärkeää, että Euroopan unionin toimielinten ja parlamentin näille maille ja niiden uudistusprosessille antama tuki jatkuu edelleen. Samalla meidän on pidettävä huolta, ja neuvosto omalta puoleltaan on sitoutunut siihen, että mikäli tarvetta suojalausekkeiden käyttöön ilmenee, emme epäröi niitä käyttää.

Haluaisin tässä käyttää tilaisuutta hyväkseni myös kiittääkseni parlamenttia siitä, että se toteuttaa uusien jäsenvaltioiden komission jäsenien valinnassa sellaista menettelyä, joka mahdollistaa sen, että uudet komission jäsenet ovat tehtävässään ensimmäisestä päivästä tammikuuta lähtien, niin kuin liittymissopimuksen mukaan heidän pitää olla. Neuvosto pitää tärkeänä, että komissio on kollegiona täysivaltainen ja täysin toimintakykyinen laajentumisen ensimmäisestä aamusta lähtien.

(Suosionosoituksia)

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä tästä erittäin rakentavasta ja merkittävästä keskustelusta. Se on hyvin arvokas tapa toivottaa Bulgaria ja Romania tervetulleiksi EU:n demokratian kehittämisen periaatteiden mukaisesti.

Haluan käyttää tämän ainakin kuluvan vuoden puolella viimeisen tilaisuuden käsitelläkseni paria asiaa, jotka koskevat etenkin Romanian unkarilaisvähemmistöä. Panemme paljon painoa vähemmistöjen suojelulle, monikulttuurisuudelle ja monikielisyydelle, jotka ovat Euroopan unionin keskeisiä periaatteita. Vuosien mittaan Romanian unkarilaisvähemmistön asema on parantunut. Vähemmistöjen kohtelussa on aina parantamisen varaa, mikä pätee sekä nykyisiin että tuleviin jäsenvaltioihin. Esimerkiksi Romaniassa olisimme tyytyväisiä muun muassa siihen, että poliisivoimien etnisten ryhmien väliset suhteet kohentuisivat edelleen.

Jotkut puhujat nostivat esiin kysymyksen EU:n tulevasta laajentumispolitiikasta. Keskustelemme tästä joulukuun istuntojaksolla. Haluan vain korostaa, että 8. marraskuuta 2006 antamassaan kertomuksessa komissio peräänkuulutti uutta yhteisymmärrystä EU:n laajentumispolitiikasta, johon kuuluisivat sekä mantereemme rauhan, vapauden ja demokratian alueen historiallinen laajentamistehtävä että varmuus EU:n kyvystä integroida vähitellen uusia jäsenmaita.

Nähdäkseni EU:n on tarpeen tehostaa työtään toimielinten uudistamiseksi. Tämä on välttämätöntä nykyisen Euroopan unionin toimintakyvylle, ja samalla laajentunutta unionia valmistellaan ajoissa laajentumisen uusiin vaiheisiin.

Komission näkemyksen mukaan uusi institutionaalinen ratkaisu on löydettävä ennen seuraavan ehdokasvaltion liittymistä Euroopan unioniin. Se todistaa luottamuksestamme siihen, että seuraavien kahden vuoden aikana neljä puheenjohtajavaltiota – Saksa, Portugali ja Slovenia sekä vuoden 2008 jälkipuoliskolla Ranska – pystyvät yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sekä parlamentin ja komission tuella löytämään uuden institutionaalisen ratkaisun, kuten Eurooppa-neuvosto kesäkuussa alustavasti suunnitteli. On vain ajoituskysymys, että 28. jäsenvaltio, joka on todennäköisesti Kroatia, voisi olla valmis liittymään EU:hun vuonna 2008, siis ennen vuosikymmenen loppua. Tämä toteutuu, mikäli se pystyy uudistamaan oikeusjärjestelmänsä ja taloutensa sekä täyttämään kaikki muut edellytykset määrätietoisesti ja saavuttamaan konkreettisia tuloksia.

Suhtaudun erittäin myönteisesti keskusteluun, joka käydään joulukuussa EU:n laajentumisstrategiasta ja integraatiovalmiudesta.

  Puhemies. Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Antonio De Blasio (PPE-DE). – (HU) Jos Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Phare-kertomus pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, se kuuluisi jokseenkin näin: käytettävissä olevista varoista Romanialle myönnetyt 806 miljoonaa euroa ovat suurelta osin menneet hukkaan.

Tilintarkastustuomioistuimen tutkimuksista ilmenee, että hankkeet on toteutettu, mutta valtaosa niistä toimii eri tavoin kuin oli tarkoitus, ja suurinta osaa tarkastetuista hankkeista ei yksinkertaisesti pysytä toteuttamaan kestävästi.

Kertomuksessa luetellut "tekniset virheet" ja "puutteet" aiheuttavat valitettavasti melkoista ärtymystä eurooppalaisissa sijoittajissa. Romanialaiset sopimuspuolet tulkitsevat sopimuksia systemaattisesti väärin, ja siksi on mahdotonta toteuttaa EU:n investointeja ajoissa ja tehdä selkoa menoista. Hankkeiden viivästyminen aiheuttaa ylitöitä ja ylityökustannuksia, joita romanialainen sopimuspuoli ei ole valmis maksamaan. Sillä välin viranomaiset muuttavat jatkuvasti päätöksiään ja taustasääntelyä sekä näiden säännösten tulkintatapaa.

Kuka kantaa vastuun siitä, että Romanian valtio on käyttänyt rahat, mutta ei sillä tavoin ja siihen tarkoitukseen kuin oli aiottu?

Äskettäin viranomaiset poistivat kolmikielisen Babes-Bolyain yliopiston seinille kiinnitetyt unkarinkieliset kyltit, jotka rikottiin kovakouraisesti opiskelijoiden nähden.

Haluan tietää, miksi unkarinkielisen "tupakointi kielletty" -kyltin kiinnittäminen estetään vain muutamia päiviä ennen Romanian liittymistä Euroopan unioniin.

Toivon, että osoituksena sitoutumisestaan EU:hun Romanian nimittämä komission jäsen kehottaa ensi töikseen maansa viranomaisia palauttamaan kielellisen vapauden mahdollisimman pian.

  Katalin Lévai (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Romanian liittymistä Euroopan unioniin voidaan pitää historiallisesti merkittävänä edistysaskeleena. Se tuo mukanaan olennaisia muutoksia, joista on hyötyä maan kansalaisille ja Euroopan unionin kehitykselle. Viime vuosina Romania on kehittynyt erittäin nopeasti sekä talouden että oikeusasioiden alalla.

Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on edelleen vakavasti viivästynyt. Siksi ihmiskauppaan ja erityisesti naiskauppaan liittyvissä kysymyksissä on saatava aikaan konkreettisia tuloksia.

Euroopan unioni ei nykyään ole pelkkä talousyhteisö vaan myös sosiaalinen, poliittinen ja kulttuurinen yhteisö, jossa perusihmisoikeuksia on korostettava selvästi. Samoin on torjuttava selvästi kaikki suvaitsemattomuuden, rasismin ja syrjinnän muodot. Romanian on kiinnitettävä määrätietoisemmin huomiota romanien ja unkarilaisyhteisöjen suojeluun.

On tärkeää parantaa romanivähemmistön elinoloja ja tarjota heille työllistymismahdollisuuksia sekä asianmukaiset resurssit. Mielestäni nollatoleranssipolitiikka on ainoa keino torjua romaneihin kohdistuvaa rasismia. Samalla tarvitaan kuitenkin lisätoimia, joilla taataan yhtäläiset mahdollisuudet korkealaatuiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Unkarilaisvähemmistön suojelu voidaan taata vain toissijaisuus- ja itsehallintoperiaatteen mukaisilla toimenpiteillä. Olisi tärkeää, että unkarilaiset korkeakouluopiskelijat saisivat täysimääräisen taloudellisen tuen.

Olen tyytyväinen, että Romaniasta tulee pian Euroopan unionin jäsen, jolloin maassa elävien unkarilaisten asema paranee. Emme voi sallia sitä, että liittymisen yhteydessä taloudelliset edut vievät voiton ihmisoikeuksista.

15. Euroopan autoteollisuuden rakennemuutosten taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Euroopan autoteollisuuden rakennemuutosten taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, rakennemuutossuunnitelmalla, jonka Volkswagen julkisti marraskuussa yrityksen Belgian-toimipisteen johdolle ja lehdistölle, on huomattava sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus sekä yrityksen sisällä että sen ulkopuolella. Sallinette minun ilmaista ennen muuta vakavan huoleni tämän suunnitelman todennäköisistä seurauksista sekä tuhansille työntekijöille ja heidän perheilleen että yhtiön taloudelliselle ja sosiaaliselle ympäristölle.

Rakennemuutokset ovat toisinaan tarpeen yritysten kilpailukyvyn ja henkiinjäämisen varmistamiseksi ja viime kädessä myös työpaikkojen säilyttämiseksi. Olen tietoinen siitä, että Volkswagenin on monien muiden alalla toimivien eurooppalaisyritysten tavoin toteutettava rakennemuutoksia. On kuitenkin tärkeää varmistaa tämän prosessin asianmukainen suunnittelu ja hallinnointi, jotta sen taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset voidaan minimoida. Tämän vuoksi komissio hyväksyi maaliskuussa 2005 tiedonannon "Rakenneuudistukset ja työllisyys", jossa määriteltiin – teidän kannattamanne – ennakoivan strategian päätekijät eli ennakointi, kumppanuus sekä toimien ja välineiden koordinointi.

Kun Volkswagenin johto ilmoitti rakenneuudistuksista, komissio teki viipymättä kaikkensa ottaakseen käyttöön välineet, jotka sillä on käytettävissään. Tapasin Belgian hallituksen jäsenet ilmaistakseni heille solidaarisuutemme ja korostaakseni, miten tärkeänä pidämme yhteisön lainsäädännön asiaankuuluvien säännösten noudattamista. Erityisesti viittasin direktiiveihin, jotka koskevat työntekijöiden edustajille tiedottamista ja heidän kuulemistaan. Kollegani Hübner ja minä teimme myös selväksi, että komission yksiköt ovat valmiit rahoitustukivälineiden, erityisesti rakennerahastojen, joustavaan käyttöön rakenneuudistuksista kärsimään joutuneiden työntekijöiden auttamiseksi. Euroopan sosiaalirahasto on osoittanut aiemmin, miten paljon ripeillä ja kohdennetuilla toimilla voidaan edesauttaa yritysten rakenneuudistusten myötä lomautettujen työntekijöiden uutta integrointia työmarkkinoille.

Komission yksiköt on kutsuttu osallistumaan Belgian viranomaisten perustaman kriisiyksikön toimintaan. Tämän yksikön tarkoituksena on muun muassa arvioida käytännön mahdollisuuksia luottojen hyödyntämiseen: tässä yhteydessä tulevat kyseeseen joko nykyisestä, vuoden 2006 lopussa päättyvästä ohjelmasta jäävät varat tai näitä merkittävämmät varat, jotka vapautuvat käyttöön uusien, vuonna 2007 käynnistyvien ohjelmien myötä. Voin joka tapauksessa todeta, että komissio haluaa käyttää yhteisön talousarviota ennakoivasti ja mahdollisimman joustavasti.

Komissio kutsui 24. marraskuuta koolle "rakenneuudistustyöryhmänsä", joka perustettiin maaliskuussa 2005, kun tiedonantoa "Rakenneuudistukset ja työllisyys" laadittiin. Kokouksen tarkoituksena oli ottaa käyttöön kaikki käytettävissä olevat välineet rakenneuudistustoimien vaikutusten lieventämiseksi yhdessä Belgian viranomaisten kanssa ja Euroopan autoteollisuutta koskevan osa-alueen kehittämiseksi Euroopan tulevaisuusstrategiassa. Autoteollisuus on Euroopan kannalta elintärkeä ala, sillä sen osuus Euroopan unionin BKT:stä on 3 prosenttia ja se työllistää 12 miljoonaa ihmistä. Autoteollisuus edistää ratkaisevalla tavalla tutkimusta ja kehitystä, ja sen saavuttama kaupan ylijäämä muuhun maailmaan nähden on vuosittain noin 25 miljardia euroa. Kuten kaikilla talouden osa-alueilla, autoteollisuudessakin on toteutettava joukko syvällisiä muutoksia. Autoteollisuus on kuitenkin pystynyt mukautumaan edessä oleviin merkittäviin tapahtumiin. Mainitsemani luvut vahvistavat tämän.

Tänään huolenamme olevasta erityistapauksesta riippumatta autoteollisuuden rakenneuudistukset ovat yleisesti ottaen osa välttämättömiä mukautumistoimia. Komissio ei kuitenkaan halua eikä voikaan ottaa kantaakseen yritysten velvoitteita ja vastuita, jotka liittyvät toteutettuihin rakenneuudistuksiin. Olen kirjoittanut henkilökohtaisesti Volkswagen-konsernin pääjohtajalle kertoakseni hänelle huolenaiheistamme ja pyytääkseni häntä tekemään kaikkensa, jotta julkistettujen rakenneuudistusten taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Muistutin häntä siitä, että työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevien direktiivien noudattaminen on varmistettava kaikissa jäsenvaltioissa. Näissä yhteisön asiakirjoissa todetaan, että asianmukaisesti nimetyille työntekijöiden edustajille on tiedotettava ja heitä on kuultava etukäteen kaikista kyseeseen tulevista tuotannon siirroista ja irtisanomisista. On ratkaisevan tärkeää varmistaa kaiken tiedotuksen ja hyödyllisen kuulemisen laatu kullakin tasolla, olipa kyse taloudellisista päätöksistä tai niiden vaikutuksista työllisyyteen.

Haluan myös huomauttaa, että komission järjestettyä aihetta koskevan kuulemisen vuonna 2003 eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet laativat yhdessä muutosten ja niiden seurausten hallintaa koskevat suuntaviivat. Näissä suuntaviivoissa todetaan, että myönteinen suhtautuminen muutokseen ja laadukkaan sosiaalisen vuoropuhelun käyminen luottamusta henkivässä ilmapiirissä ovat tärkeitä tekijöitä ehkäistäessä tai rajoitettaessa rakenneuudistusten vahingollisia sosiaalisia vaikutuksia. Näiden suuntaviivojen täytäntöönpano on välttämätöntä, jos haluamme saavuttaa ennakointia ja muutosten aikana annettavaa tukea koskevat yhteisön tavoitteet. Tämän vuoksi komissio otti maaliskuussa 2005 uudelleen yhteyttä työmarkkinaosapuoliin ja pyysi niitä suunnittelemaan tehokkaita menettelytapoja näiden suuntaviivojen kehittämiseksi kaikkialla Euroopassa ja niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Aion tavata pikapuoliin työmarkkinaosapuolten edustajat, jotta voimme pohtia heidän kanssaan keinoja näiden suuntaviivojen mukaisen edistyksen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi.

Palatakseni tämän keskustelun taustalla olevaan tapaukseen totean, että nyt on tärkeää saada rakenneuudistusten kohteena olevan ryhmän sisällä aikaan edellytykset neuvotteluille. Viime aikoina on näkynyt merkkejä siitä, että asianomaiset osapuolet – johdon ja työntekijöiden edustajat – ovat sitoutumassa vakavaan vuoropuheluun useiden Euroopassa sijaitsevien toimipisteiden teollisesta tulevaisuudesta sekä toteutettavista sosiaalisista toimenpiteistä. Komissio aikoo pitää tukitarjouksensa voimassa mutta kunnioittaa kuitenkin ryhmän sisällä orastavan sosiaalisen vuoropuhelun riippumattomuutta. Komissio toteuttaa aloitteita toimivaltansa rajoissa ja ottaa käyttöön käytettävissään olevat varat. Nykytilanteessa toivon vain, että kaikki osapuolet sitoutuvat lujasti etenemään tähän samaan suuntaan.

  Ivo Belet, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aivan ensiksi esittää lämpimät tervetulotoivotukset Volkswagenin Vorstin-tehtaan työntekijöille, alihankkijoille ja heidän edustajilleen, jotka ovat läsnä yleisölehterillä, ja haluan myös ilmaista heille aidon solidaarisuutemme näinä vaikeina aikoina.

Hyvät kollegat, viime päivinä on esitetty varsin nenäkkäitä lausuntoja, joiden mukaan politiikka on voimatonta tämänkaltaisissa tapauksissa. Itse pidän tällaista kuitenkin tilanteen ennenaikaisena tuomitsemisena.

Politiikan avulla voidaan todellakin pureutua moniin tärkeisiin tekijöihin. Ensinnäkin kansallinen hallitus voi luotettavan ja hyvän hallintotavan avulla pitää työvoimaa, tässä tapauksessa lisäpalkkioita, koskevan taakan mahdollisimman pienenä ja suojella näin teollisuutemme kilpailukykyä.

Myös Euroopan unionin on kannettava osansa vastuusta. Tuhannet työntekijät ovat menettämässä työpaikkansa, ja meidän on vähintäänkin otettava opiksemme tästä. Arvoisa komission jäsen, tämä tilanne merkitsee Euroopan unionille ainutlaatuista tilaisuutta korostaa sosiaalista puoltaan. Vaikka unionin yhteismarkkinat ovat luonteeltaan taloudelliset, ne edellyttävät myös sosiaalista ulottuvuutta. Tämä on selvää. Meidän on siis tehtävä nyt voitavamme tämän sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi lyhyellä aikavälillä.

Ensinnäkin meidän on pyrittävä tähän varmistamalla, että rakennemuutosten kohteiksi joutuvat työntekijät voivat luottaa siihen, että he saavat viipymättä tukea uudesta Euroopan globalisaatiorahastosta. Arvoisa komission jäsen, me parlamentin kristillisdemokraatit olemme sataprosenttisesti tämän rahastoa koskevan tavoitteen takana ja luotamme komission uskolliseen tukeen tässä asiassa. Tärkeintä on nyt pyrkiä varmistamaan kaikin keinoin, että rahaston toiminta pääsee käyntiin ajoissa.

Toiseksi meidän on myös saatava työntekijät todella osallistumaan toimiin. Asiasta on säädetty vuonna 1994 annetussa yhteisön direktiivissä, jota on nyt joka tapauksessa arvioitava. Arvoisa komission jäsen, viittasitte jo tiedonantoon, jonka komissio antoi viime vuoden maaliskuussa. Puuttukaamme siis Volkswagenin Vorstin-tehtaan sosiaaliseen murhenäytelmään ja tehkäämme tämän perusteella tarvittavat muutokset mainittuun direktiiviin.

Uskon vakaasti Euroopan autoteollisuuden tulevaisuuteen, mutta meidän on tehtävä kaikkemme – päätän puheenvuoroni tähän – jotta voimme tuottaa energiatehokkaita ja sataprosenttisen ympäristöystävällisiä autoja. Toivon, että Audi A1:stä tulee tällainen auto ja että sen valmistus tapahtuu Vorstin tehtaalla. Tämä takaisi tehtaan tulevaisuuden huolimatta tummista pilvistä, jotka sen päällä nyt leijuvat.

  Stephen Hughes, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää kolme lyhyttä huomiota. Olen tyytyväinen huomatessani, että komissio aikoo rakennerahastojen avulla tukea selviytymistä tämän järkyttävän kehityksen sosiaalisista seurauksista. On kuitenkin kysytty voidaanko globalisaatiorahastoa käyttää vai ei. Toivon, että tämänviikkoiset uutiset, joiden mukaan Volkswagen aikoo rakentaa tehtaan sekä Intiaan että Venäjälle, osoittavat, että asialla on maailmanlaajuinen ulottuvuus ja että siihen on puututtava rahaston avulla.

Toiseksi suhtaudun myönteisesti uutisiin, joiden mukaan Audi A1:n tuotanto saatetaan siirtää Vorstin tehtaalle joidenkin työpaikkojen säästämiseksi. Työntekijöitä on kuitenkin jo varoitettu siitä, että tällainen siirto merkitsisi työvoimakustannusten alentamista. Toivon, ettei tämä VW:n siirto osoittaudu ivalliseksi toimenpiteeksi, jossa tavaraa siirretään taskusta toiseen ja jossa palkkoja ja työehtoja alennetaan samalla merkittävästi. VW:n on tiedostettava, että pidämme kehitystä erittäin tarkasti silmällä tulevina kuukausina.

Lopuksi esitän kysymyksen komission jäsenelle. Jos direktiivi, jossa määritetään yleinen tiedotusta ja kuulemista koskeva kehys, sekä eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetut direktiivit ovat voimassa ja jos niiden täytäntöönpanoa seurataan Belgiassa, miten viimeviikkoiset uutiset saattoivat tulla yllätyksenä? Ellei komissio pyri väsymättä varmistamaan sosiaalilainsäädännön soveltamista ja täytäntöönpanoa, sosiaalinen Eurooppa saa äärimmäisen huonon maineen ja kansalaiset kääntävät aivan perustellusti selkänsä EU:lle.

Arvoisa komission jäsen, ilahduin kuullessani, että olette nyt tarttumassa toimeen, mutta Vorstin työntekijöiden kannalta tämä tulee suoraan sanoen hieman liian myöhään.

Puheenvuoroni päätteeksi totean toivovani, että PPE-DE-ryhmä seisoo vakaasti globalisaatiorahaston takana. Kuulemani perusteella näin ei ole. Toivon, että rahasto saa täyden tukemme kahden viikon kuluttua toimitettavassa äänestyksessä.

  Jean Marie Beaupuy, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämänhetkisessä keskustelussa on tärkeää, ettei asioita sekoiteta keskenään ja ettei eri vastuualueita sotketa. Toimiessamme Euroopan unionin tasolla meidän on tuotava julki käytettävissämme olevat varat voidaksemme edistää parhaan mahdollisen ratkaisun saavuttamista tämänkaltaisiin ongelmiin. olipa kyse metalliteollisuudesta tai muista toimialoista.

Arvoisa komission jäsen, kuten totesitte äskeisen puheenvuoronne aluksi, asiassa on kaksi puolta. Yhtäällä ovat yritykset, joiden on menestyttävä, jos haluamme ylläpitää EU:n työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Toisaalla ovat työntekijät, jotka tarvitsevat apua. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja toivottavasti hyvin pian myös Euroopan valuuttarahaston (EMF) ansiosta Euroopan unionilla on varat jokaisen työntekijän yksilölliseen auttamiseen uudelleenkoulutuksessa, paluussa työelämään tai oman yrityksen perustamisessa. Tätä Euroopan unionin tarjoamaa yksilöllistä apua on mainostettava tiedotusvälineissä, kun julkistatte tiedonantojanne, jotta Euroopan unionin kansalaiset pysyvät täysin perillä EU:n toteuttamista toimista.

Kuten sanoitte, lisäksi on ratkaisevan tärkeää kyetä reagoimaan nopeasti. Jos osissa autoteollisuutta – tällä hetkellä kyse on Volkswagenista – tarvitaan varojamme, on tärkeää auttaa työntekijöitä äärimmäisen ripeästi, jotta tarjoamastamme avusta on todella hyötyä ja jotta ihmiset voivat löytää sen avulla nopeasti uuden työpaikan.

  Pierre Jonckheer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tänä iltapäivänä parlamentissa vierailleet Volkswagenin ja ammattiliittojen edustajat kertoivat, että vaikka heidän ensisijaisena tavoitteenaan on saada moottorivalmistajan johdolta toimintasuunnitelma, he odottavat myös Euroopan unionin lopettavan jäsenvaltioiden välisen sosiaalisen ja verotuksellisen kilpailun, joka vetää kaikkia alaspäin. Lähes kymmenen vuotta sitten Renaultin Vilvorden-tehtaan työntekijät sanoivat meille samaa. Mikä on muuttunut?

Arvoisa komission jäsen Špidla, mielestä huomionne eivät riitä alkuunkaan. Puhutte sosiaalisen vuoropuhelun riippumattomuudesta mutta tiedätte vallan hyvin, että työntekijät ovat vastahakoisia osallistumaan tällaiseen vuoropuheluun. Käytettävissämme on välineitä. Meidän on lujitettava eurooppalaista yritysneuvostoa koskevaa direktiiviä. Parlamentti pyysi teitä tekemään näin jo maaliskuussa 2006. On myös välttämätöntä luoda eurooppalainen lainsäädäntökehys, joka mahdollistaa eurooppalaisten työehtosopimusneuvottelujen käymisen ala- ja konsernikohtaisesti. Komission on valvottava valtiontukia ja yhteisön varoja nykyistä tehokkaammin, jotta niitä ei käytetä toiminnan siirtämiseen Euroopan unionin sisällä. Tähän mahdollisuuteen viitattiin jo Cottignyn ja Hutchinsonin mietinnössä.

Lopuksi totean, että monet verotuskysymykset on yhtenäistettävä – valitsen tässä kohden sanani huolella – yhteisön tasolla. Ei riitä, että keskustelemme eurooppalaisiin yrityksiin sovellettavasta yhteisestä veropohjasta. Yritysverotukseen tarvitaan eurooppalainen vähimmäisveroaste. Siltä pohjalta voisimme kenties tänään – ja toivon mukaan huomenna – puhua asianomaisille työntekijöille erilaisin ehdoin kuin käsitellessämme Renault'n tapausta.

  Francis Wurtz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa tervehtimällä yleisölehterillä olevaa huomattavan kokoista valtuuskuntaa, joka koostuu Volkswagenin Vorstin-tehtaan työntekijöistä, kaikkien tehtaalla edustettuina olevien ammattiliittojen toimihenkilöistä sekä alihankkijayritysten edustajista.

(Suosionosoituksia)

Suuri joukko ryhmäni jäseniä vieraili eilen vallatulla tehtaalla ja keskusteli pitkään työntekijöiden ja ammattiliittojen edustajien kanssa. Mitä näissä keskusteluissa kävi ilmi?

Arvoisa komission jäsen, ensimmäinen ja tärkein vaatimus on työpaikkojen säilyttäminen kyseisessä toimipisteessä. Euroopan unioni on pulmatilanteessa, joka johtuu teollisuuspolitiikan puutteesta. Kuten jäsen Jonckheer muistutti, Euroopan autoteollisuuden kriisi ei ole mitään uutta. Vilvorden tapaus oli 10 vuotta sitten, ja sen jälkeen muita tehtaita on suljettu tai joutunut sulkemisuhan alle.

Mitä on tehty tutkimus- ja investointipolitiikan aloilla ja tasapainoisen aluekehityksen hyväksi? Mitä toimia on toteutettu sen varmistamiseksi, että työntekijöitä koulutetaan ja työpaikat turvataan. Mitä on tehty nykyään kysyttyjen puhtaiden, luotettavien ja edullisten autojen kehittämiseksi. Mitä on tehty talousrakenteen monipuolistamiseksi ja turvattujen, ammattitaitoa vaativien ja hyvin palkattujen työpaikkojen lisäämiseksi? Suurten tuotantokonsernien on annettu tehdä mielensä mukaan pyhän vapaisiin markkinoihin perustuvan talouden ja rajattoman kilpailun nimissä. Kaikkien, myös Euroopan unionin, välittömänä velvollisuutena onkin toimia nyt Vorstin tehtaan työpaikkojen pelastamiseksi – paitsi Volkswagen-konsernin työntekijöiden myös 8 000:n alihankkijayrityksiä edustavan työntekijän vuoksi. Jäsen Henin puhuu hetken kuluttua lisää tästä aiheesta.

Toiseksi: jos tämä laajamittainen liikekannallepano epäonnistuu ja eteen nousee kysymys korvauksista, Volkswagen-konserni on virallisesti sitoutettava täyttämään kaikki velvollisuutensa. Ammattiliittojen johtajat muistuttivat meitä yksityiskohtaisesti pitkästä julkisten tukien luettelosta ja erilaisista vapautuksista, jotka on tämän tehtaan osalta myönnetty konsernille, jonka voitot ovat sivumennen sanottuna kasvaneet voimakkaasti viimeisten kahden vuoden aikana – ainakin niin voimakkaasti, että se saattoi eilen ilmoittaa suunnittelevansa satojen miljoonien eurojen investointeja Aasiaan. Lisäksi on sanomattakin selvää, että Euroopan unionin on osallistuttava korvauksiin.

Näissä tapahtumissa kiteytyy mielestämme kuitenkin tarve muuttaa rakenteellisesti talousstrategiaa, jota edistetään sen nimissä, mitä komissio kutsuu kilpailukykyiseksi Euroopaksi globalisoituneessa taloudessa. Selkokielellä tämä tarkoittaa palkkakustannusten alentamista, joustavien työolojen luomista, lisäarvon eli odottamattomien voittojen tuottamista osakkeenomistajille, työntekijöiden asettamista vastakkain ja toiminnan siirtoja koskevan uhan käyttämistä viranomaisten kiristämiseen.

Näin pääsemme tämän maineikkaan ja liberaalin Euroopan yhteisön ytimeen – yhteisön, josta yhä useammat eurooppalaiset ovat syystäkin vieraantuneet täysin. Vain unohtamalla hetkeksi tämän lähestymistavan voimme antaa tilaa sosiaalisesti vastuulliselle yhteisölle ja voittaa takaisin kansalaistemme luottamuksen. Komission puheenjohtaja Barroso peräänkuuluttaa usein unionia, joka saavuttaa tuloksia. Nykyisellään Euroopan unionin saavuttamat tulokset ovat sellaisia kuin nyt näemme Volkswagenin Vorstin-tehtaalla. Ammattiliittojen edustajat kertoivat, että unionin painoarvon lisääminen saattaisi olla tarpeen, mutta tarvitsemme erilaista unionia. Tämä vaatimus esitetään varmasti voimakkain äänenpainoin lauantaina Brysselin kaduilla.

(Suosionosoituksia)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, kyse on 4 000 työntekijän lomauttamisesta Volkswagenin Vorstin-tehtaalla ja tämän lisäksi vähintään 2 000 työpaikan menettämisestä alihankkijayrityksissä. Kotimaassani ajat ovat todellakin synkkiä kyseisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kannalta.

Pääministeri Verhofstadtin johtaman Belgian hallituksen ensireaktio on ollut toimia niin kuin aina ennenkin: taloudellisista menestystarinoista he ottavat mielellään uuden sulan omaan poliittiseen hattuunsa, mutta ongelmista ja vastoinkäymisistä on aina syyttäminen muita.

Eräässä varsin muukalaisvihamielisessä vastauksessa pääministeri Verhofstadt jopa syytti saksalaisia eräänlaisesta kotiinpäinvetämispolitiikasta. Poliittisesti korrektissa kotimaassani tämä on suunnilleen pahin mahdollinen syytös, jonka esittäjä ei ota huomioon, että Saksassakin ollaan menettämässä 20 000 työpaikkaa ja että Vorstin sosiaalisessa murhenäytelmässä on itse asiassa kyse toistaiseksi pahimmasta vaiheesta Euroopan autoteollisuutta koettelevassa valtavassa kriisissä.

Olkaamme rehellisiä: kenelläkään ei ole ihmelääkettä murheelliseen sairauteen, joka itää parhaillaan Euroopassa. Ennen muiden syyttelyä hallitustemme, erityisesti Belgian hallituksen, olisi pohdittava, ovatko ne tehneet kaiken voitavansa mahdollisimman monien työpaikkojen pelastamiseksi paitsi nyt Vorstissa myös aiemmin Renault'n Vilvoorden-tehtaalla sekä muun muassa DHL:n ja Sabenan tapauksissa.

Palkat ovat Belgiassa edelleen noin 10 prosenttia alhaisemmat kuin naapurimaissa – lähes kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun maa sai hallituksen, joka lupasi ottaa tämän ongelman ratkaisemisen ensisijaiseksi tavoitteekseen. Tämä palkkoja koskeva epätasapaino johtuu valtavasta verotaakasta.

Verotaakka ei ole ainoa syy nykytilanteeseen, vaan se on yksi niistä monista asioista, joista voidaan syyttää Belgian hallitusta. Tarkoitan nimenomaan Belgian hallitusta, sillä Flanderi on jo jonkin aikaa osoittanut poliittista tahtoa toteuttaa erilaisia taloudellisia toimia, jotta maamme vetäisi sijoittajia puoleensa ja jotta näin voitaisiin luoda työpaikkoja.

Mekin kannatamme yhteisön varojen tehokasta käyttöä tällä alalla, mutta ne eivät ole mikään ihmelääke, ja ehdotukset, joiden seurauksena yhteisön byrokratia lisääntyy, ovat mielestäni haitallisia.

Meidän kaikkien on nyt korkea aika ymmärtää, etteivät aineellinen hyvinvointimme ja työllisyytemme jatku loputtomiin itsestään, että kansainvälinen kilpailu vain kiristyy nykyisestä ja että meidän on todella taisteltava joka ikisestä työpaikasta lisäämällä joustavuutta, vähentämällä kustannuksia ja luomalla työnantajille suotuisa ilmapiiri. Ennen kaikkea meidän on ajateltava keinoja, joilla yritystemme kilpailukykyä voidaan parantaa, ja otettava tässä yhteydessä huomioon myös sellaisissa maissa toimivat yritykset, joissa sosiaalista suojelua on vain vähän tai ei lainkaan.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toiminnan siirrot suuntautuvat yleensä maihin, joissa tuotantokustannukset ovat muita matalammat ja työlainsäädäntö muita joustavampi. Käsittelemässämme tapauksessa on käynyt juuri päinvastoin: tuotantoa ollaan siirtämässä maahan, jossa tuotantokustannukset ovat aiempaa korkeammat ja työlainsäädäntö aiempaa tiukempi. Kaikki viittaa siihen, ettei tämä päätös ole perustunut markkinasääntöihin vaan mitä todennäköisimmin yrityksen ja ammattiliittojen välisiin voimasuhteisiin.

Kyseessä näyttää olevan uudenlainen tekijä, joka saattaa vaikuttaa tuleviin toiminnan siirtoihin ja jota nimittäisin ammattiliittojen vallan siirroksi. Tällainen siirto suuntautuu aina kohti keskustaa, sillä siinä suositaan vahvinta. Jos tämä käytäntö leviää, olemme matkalla suuntaan, joka on selvästi Eurooppa-hankkeen keskeisten arvojen vastainen: markkinasääntöjä pidetään pilkkanaan, tuottavuutta ei edistetä eikä solidaarisuuden sekä alueellisen ja sosiaalisen koheesion perusperiaatteita kunnioiteta.

Kun vallalla on tällainen käytäntö, pelkään Volkswagenin Portugalin-tehtaan tulevaisuuden puolesta. Jos jotakin vastaavaa tapahtuu Portugalissa, meidän on pakko pohtia vakavasti, miten voimme estää pelkkää etujärjestöä ohjaamasta markkinasääntöjen normaalia toimintaa. Tämä on meidän vastuullamme.

  Mia De Vits (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mielestäni poliittinen maailma ei voi katsella tällaista murhenäytelmää sivusta tekemättä mitään. On sanomattakin selvää, että sosiaalisia vaikutuksia on lievennettävä, ja ellei globalisaatiorahastoa ole ajateltu käytettäväksi tähän tarkoitukseen, olen pudonnut kokonaan kärryiltä.

Arvoisa komission jäsen Špidla, on itsestään selvää, että sosiaalisen vuoropuhelun on toimittava, mutta se ei ole toiminut. Meidän kaltaisillemme sosialisteille vuoropuhelussa on kyse vielä muustakin.

Kun yritykset fuusioituvat, komissio tarkistaa, vääristyykö kilpailu, mutta se ei tarkista, toteutetaanko rakennemuutosjärjestelyt puolueettomien ja taloudellisten kriteerien perusteella. Minusta olisi järkevämpää ja hyödyllisempää, että meillä olisi komission jäsen, joka kanavoisi rakennemuutosjärjestelyjä oikeaan suuntaan, kuin että meillä olisi monikielisyydestä vastaava komission jäsen.

Pyydän parlamenttia tukemaan tätä ajatusta. Olen tyytyväinen, että Belgian hallitus ottaa nämä ajatukset esiin joulukuun neuvostossa. Monikansalliset yritykset eivät saa päästä kuin koira veräjästä. Ne on saatava vastuuseen toimistaan.

  Jacky Henin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, autoteollisuudesta häviää joka päivä satoja työpaikkoja. Monikansalliset yritykset kasaavat valtavia paineita työntekijöilleen. Ne julkeavat käyttää työntekijöitä sijaiskärsijöinä, kyseenalaistavat heidän saavuttamansa oikeudet ja vihjailevat, että heidän hyvinvointinsa on suorastaan ylitsevuotavaa. Todellisuudessa työntekijät eivät ole viimeisten 50 vuoden aikana olleet koskaan yhtä tuottavia eivätkä heidän työpaikkansa ole olleet koskaan yhtä turvattomia kuin nyt. Heidän ostovoimansa ei ole ollut 30 vuoteen yhtä heikko kuin nyt. Autoteollisuuden vaikeuksien syynä ei ole työvoiman kilpailukyky vaan pääoman liikkeet, joiden tarkoituksena on saada mahdollisimman suuri voitto mahdollisimman lyhyessä ajassa. Autoteollisuuskonsernit harjoittavat kiristystä ja käyttävät tehtaidensa ympäristöä häikäilemättä hyväkseen, ja kun ne ovat lypsäneet kaikki paikalliset määrärahat kuiviin, ne alkavat hakea uusia laidunmaita, joilla ruoho on vihreämpää.

Parlamenttimme on nyt korkea aika lakata tyytymästä tyhjiin puheisiin sekä tehdä tiukkoja aloitteita Euroopan unionin teollisen potentiaalin puolustamiseksi, iskeä kiskureita suoraan sydämeen eli heidän lompakkoonsa ja taata työntekijöille oikeus aitoon työsuhdeturvaan ja koulutukseen. Muun muassa nämä tavoitteet sisältyvät asiakirjan, jota ryhmäni esittää avaimeksi autoteollisuutemme puolustamiseen ja kehittämiseen.

  Alain Hutchinson (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämän hetken merkittävät tapahtumat, tämä Volkswagenin häikäilemätön päätös ja sen murheelliset seuraukset, ovat lopulta vain veden alla oleva osa jäävuorta, joka kelluu vapaan yrittäjyyden ja vapaan kilpailun valtameressä. Vapaasta yrittäjyydestä ja vapaasta kilpailusta on tullut Euroopan unionin tunnussanoja. Satoja työpaikkoja katoaa todellakin joka päivä toiminnan siirtojen ja lukuisten rakennemuutostoimien seurauksena, vaikkakin nämä työpaikat hävitetään luonnollisesti tavallista hienovaraisemmin. Maahan poljettujen teollisuus- ja sosiaalipolitiikkojen tukemiseksi toteutetaan näiden tapahtumien yhteydessä epätoivoisen vähän tai ei lainkaan vastatoimia.

Arvoisa komission jäsen, parlamenttimme on hyväksynyt hiljattain päätöslauselmat sekä toiminnan siirroista että yritysten rakenneuudistuksista. Milloin komissio ja neuvosto suvaitsevat vihdoin vastata näihin päätöslauselmiin ja osoittaa edes hiukan kiinnostusta niitä kohtaan? Toistaiseksi näin ei ole vielä tapahtunut. Tänään on todellakin tärkeää antaa aktiivista, tehokasta ja käytännöllistä tukea tämän uuden alasajon uhreille, mutta yhtä tärkeää on varmistaa, että siirrymme huomenna sanoista tekoihin Euroopan unionissa, jonka on käytävä nykyistä määrätietoisemmin käsiksi tähän ongelmaan. Unioni on joutunut sen politiikan uhriksi, jota se halusi itse toteuttaa.

  Véronique De Keyser (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, eikö ole naurettavaa, että käymme tänään keskustelua Volkswagenista ilman päätöslauselmaa ja niin, että kullakin puhujalla on käytettävissään yksi minuutti puheaikaa? Ei, tämä on häpeällistä. Millaisen murhenäytelmän on tapahduttava, ennen kuin komissio jatkaa yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistamista? Komissiohan estää edelleen asian etenemisen. Panitteko merkille Hutchinsonin mietinnön toiminnan siirroista? Annatteko Volkswagenin hyötyä Euroopan globalisaatiorahastosta? Ei, syynä siihen, että Volkswagenin tehdasta uhkaa sulkeminen, ei ole vapauttamisen epäonnistuminen: syynä on se, ettei Euroopan unionissa ole edelleenkään markkinoiden sosiaalista sääntelyä.

Sallinette minun sanoa oikeistolle, joka vastustaa kaikkea lainsäädäntöä tällä alalla, että Euroopasta tulee vielä sosiaalinen. Sosiaalinen Eurooppa luodaan kaikesta huolimatta. Sitä luotaessa vuodatetaan verta ja kyyneleitä, mutta se luodaan. Vaadin tänään paitsi komission jäsentä ryhtymään toimeen yritysten rakennemuutosten alalla myös erityisen Volkswagen-direktiivin laatimista. Hyvät kollegat, vaadin tätä kaikkien Vorstin tehtaan työntekijöiden puolesta ja kaikkien niiden puolesta, jotka omalla kotiseudullani ja teidän kotiseuduillanne ovat menettämässä uskoaan Euroopan unioniin ja politiikkaan.

  Jean Louis Cottigny (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan sosiaalinen malli, Lissabonin strategia, sosiaalinen Eurooppa. Mitä merkitystä näillä sanoilla on, kun ne ovat Volkswagenin työntekijöiden ja heidän perheidensä verestävissä silmissä enää pelkkiä tyhjiä lupauksia? Epävarmasta olemassaolosta on tullut sääntö ja työntekijöiden asettamisesta vastakkain johtamisstrategia, samoin kuin irtisanomisista ja työttömyydestä. Yhä useammat työntekijät suostuvat elämään kuilun reunalla, koska heillä ei ole vaihtoehtoa.

Euroopan unioni rakennettiin rauhan perustalle, mutta nyt lietsotaan sosiaalista taistelua, jonka seuraukset ovat surullisia: ihmisten ahdinko, lisääntyvä epäluottamus Euroopan unionia kohtaan sekä ääripuolueiden kannatuksen nousu kaikissa vaaleissa. Sallimmeko 4 000 työpaikan hävittämisen toimielintemme lähistöltä rangaistuksetta ja yli 10 000 ihmisen lähettämisen kilometritehtaalle, kun kyseinen konserni on ilmoittanut samaan aikaan suunnitelmistaan perustaa tehdas Intiaan?

Euroopan unionin varoja on otettava käyttöön, ja tarkoitan tällä myös uutta globalisaatiorahastoa. Huolehdimme tästä, kenties esittämällä Volkswagenia koskevan tarkistuksen – miksipä ei? Nyt on korkea aika kunnioittaa eurooppalaisia työntekijöitä, sekä Euroopan parlamentissa että lähialueillamme.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, Volkswagenin Vorstin-tehtaan kaltaiset tapaukset ovat tietenkin kuuluneet markkinatalouteen kautta aikojen. Katson, että jos haluamme taata työllisyyden, Lissabonin strategia on oikea tapa edetä, sillä sen keskeisiä tavoitteita ovat tietopohjainen kilpailukyky ja laadukkaiden työpaikkojen luominen. Mielestäni se on oikea strategia, joka meidän on pantava täytäntöön.

Eri kysymys on se, miten Volkswagenin tilanteeseen voidaan reagoida tehokkaasti. On selvää, että yritysten, paikallisviranomaisten, valtioiden ja EU:n vastuut ovat erilaisia. Kaikkia näitä valmiuksia on hyödynnettävä vastuullisesti. Olen tyytyväinen, että EU:n toimielimet ovat reagoineet ripeästi ja mielestäni myös tehokkaasti: ne ovat järjestäneet voimavaransa niin, että vastaus on ollut sekä vastuullinen että tehokas. On selvää, että myös sosiaalinen vuoropuhelu on erittäin tärkeää. Käsitykseni mukaan sosiaalista vuoropuhelua koskevat neuvottelut ovat käynnissä ja edenneet tärkeään vaiheeseen. Jos Euroopan unionin halutaan säilyttävän tehokkaan sosiaalisen ulottuvuuden, on tietenkin elintärkeää, että alalla voimassa olevaa lainsäädäntöä noudatetaan. Tältä osin komissio on käynnistänyt kyselyn siitä, noudatetaanko asiaankuuluvia direktiivejä tiukasti. Uskon, että näin edesautetaan aidosti tämän asian selvittämistä.

Hyvät parlamentin jäsenet, olemme kuulleet tässä keskustelussa paljon ajatuksia ja ehdotuksia, jotka perustuvat erilaisiin näkökantoihin. On selvää, että meillä on velvoitteita, jotka perustuvat vastuualueisiimme, perustamissopimukseen ja voimassa olevaan eurooppalaiseen järjestelmään. Olen varma, että jokainen tapaus herättää keskustelua, joka saattaa edesauttaa lainsäädäntökehyksen parantamista sekä prosessiemme ja reagointitapojemme muuttamista. Kaikki tämä osoittaa, että Euroopan unioni toimii ja menestyy.

Jos sallitte, palaan vielä alkuun. Näinä aikoina meidän on otettava käyttöön käytettävissämme olevat varat. Tämä prosessi on jo käynnissä EU:n tasolla.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Uhka, joka Belgiassa leijuu 4 000:n Volkswagenin työntekijän yllä, osoittaa, että monikansalliset yritykset toimivat edelleen äärimmäisen vastuuttomasti ja että niiden toimet perustuvat yksinomaan yhä suurempien voittojen tavoitteluun. Ne suhtautuvat täysin välinpitämättömästi sosiaalisiin vaikeuksiin ja alueellisen kehityksen ongelmiin, joita ne aiheuttavat pitämällä työntekijöitään pelkkinä lukuina ja tuotantokoneiston rattaina, joiden ainoana tarkoituksena on tuottaa voittoa. Tämä tilanne on erottamaton osa kansainväliseen kauppaan, vapauttamiseen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamiseen liittyvää prosessia, jota Euroopan unioni tukee ja edistää.

Tilanne vastaa uhkaa, joka kohdistuu tuhansiin portugalilaisiin työntekijöihin erityisesti Opelin/GM:n tehtaalla Azambujassa sekä Johnson Controlsin, Learin ja monien muiden yritysten palveluksessa.

Nyt on aika ryhtyä toimeen, jotta tästä tilanteesta voidaan päästä kerta kaikkiaan eroon ja jotta työntekijöiden oikeuksia voidaan suojata aiempaa tehokkaammin. Näillä toimilla on myös varmistettava, että eurooppalaiset yritysneuvostot osallistuvat päätöksentekoon täysimääräisesti – niille on annettava esimerkiksi oikeus estää irtisanomiset ja toiminnan siirrot – että kyseenalaisesti toimivia monikansallisille yrityksille myönnettäviä yhteisön varoja valvotaan tehokkaasti ja että yritykset pakotetaan näin kunnioittamaan työntekijöidensä kaikkia oikeuksia.

16. Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva rahoitusväline (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Flautren ja McMillan-Scottin laatima ulkoasiainvaliokunnan mietintö (A6-0376/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline) (KOM(2006)0354 C6-0206/2006 2006/0116(COD)).

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta.

Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä.

Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi.

Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset.

Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua.

Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta.

Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa.

Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu.

Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä.

Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä.

Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytyksenä sille, että ratkaisu löytyy.

Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille.

Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä.

Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle.

Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan käydä asiani läpi lyhyesti, jotta voimme saattaa tämän keskustelun päätökseen. Tämä rahoitusväline on todellakin massiivinen kulmakivi tässä Euroopan yhteisön ulkomaanapujärjestelmän perusteellisessa uudistuksessa, ja olen erittäin tyytyväinen huomatessani, että olette varsin lyhyessä ajassa laatineet yhteisen ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan asetusluonnoksen. Katson, että tämä väline ilmentää esimerkillisellä tavalla Euroopan unionin ehdotonta sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ulkosuhteiden peruselementteinä.

Koska me komissiossa pidämme parlamenttia tärkeimpänä kumppaninamme, pidämme varauksettomasti kiinni kannastamme demokraattiseen valvontaan ja ulkoisten toimien yhtenäisyyteen ja aiomme ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua parlamentin kanssa. Tilanteissa, joissa ihmisoikeudet ja demokratia ovat erityisessä vaarassa ja joissa tarvitaan yhteisön nopeita toimia, ehdotan, että keskusteluihin kutsutaan lyhyellä varoitusajalla pieni ryhmä parlamentin jäseniä, jotka edustavat parlamentin asiaankuuluvia valiokuntia.

Neuvoston puheenjohtaja kertoi juuri, että neuvosto on käynyt pitkällisiä neuvotteluja tällä saralla, ja haluan sanoa, että mielestämme näiden neuvotteluiden yhteydessä laadittu kompromissiehdotus tarjoaa kattavan vastauksen tätä uutta rahoitusvälinettä koskeviin odotuksiin. Haluan myös painottaa, että tämä ehdotus todellakin heijastaa useita parlamentin esityksiä, joita komissio varauksettomasti kannattaa, sillä siinä käsitellään paitsi demokraattista uudistusprosessia myös yleistä ihmisoikeuksien suojelua. Siinä korostetaan myös aiempaa enemmän ihmisoikeuksien puolestapuhujien tukemista ja suojelua unohtamatta kuitenkaan kidutuksen ja hyväksikäytön uhreja. Lisäksi ehdotuksessa luodaan erityinen perusta vaalien menestyksekkäälle tarkkailulle – olen tästä hyvin kiitollinen – kohdistamatta suhteettomia vaatimuksia varoihin, jotka ovat käytettävissä tähän tarkoitukseen.

Voin olla vain tyytyväinen tähän välineeseen sekä lisääntyneeseen joustavuuteen, joka mahdollistaa nyt myös ripeän kohdentamisen ja reagoinnin. Tältä osin aiomme kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tätä välinettä voivat hyödyntää paitsi yksityiset henkilöt myös rekisteröidyt ja rekisteröimättömät järjestöt. Joustavuuden edistämiseksi aiomme myös käyttää kaikki keinot, jotka ovat käytettävissämme budjettiasetuksen ja siihen liittyvien täytäntöönpanoasetusten nojalla.

Yhdyn parlamentin ehdotukseen, jonka mukaan johdanto-osan kappaleissa on käsiteltävä nykyistä yksityiskohtaisemmin tuen erityistä luonnetta, riippumattomuutta kansallisten viranomaisten hyväksynnästä. Yhdyn myös sen maininnan sisällyttämiseen, että välineen on katettava maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden sekä niiden henkilöiden oikeudet, jotka pakkosiirretään valtion sisällä.

Silti en valitettavasti pidä mahdollisena, kuten ei neuvostokaan, poliittisten puolueiden ja poliittisten liikkeiden sisällyttämistä rahoituksen välittömiin edunsaajiin. Mielestäni neuvoston puheenjohtajavaltio ja parlamentti ovat – komission tuella – päätyneet pitkän väittelyn tuloksena erinomaiseen kompromissiin ja päässeet yksimielisyyteen siitä, että kansallisten parlamenttien on saatava ottaa vastaan ulkomaanapua. Pidän tätä perusteltuna, sillä välinettä koskeviin tavoitteisiin kuuluvat osallistavan, edustuksellisen ja parlamentaarisen demokratian sekä vastaavien demokratisointiprosessien käynnistäminen, edistäminen ja vahvistaminen. Voin hyvin kuvitella myös säätiöiden rahoittamisen olevan yksi keino voittaa vaikeutemme.

Tähän mennessä olemme pitäneet tärkeimpänä, että me, komissio, pystymme suhtautumaan yhteisön avustuksiin puolueettomasti ja tasapuolisesti. Tämä on asettanut meidät merkittävään etulyöntiasemaan, joka meidän on säilytettävä myös tulevaisuudessa, koska juuri puolueettomuus ja tasapuolisuus ovat turvanneet laajan apua koskevan hyväksynnän ja avun vaikutusmahdollisuudet kolmansissa maissa. Meidän ei pidä poiketa linjastamme tässäkään tapauksessa.

  Hélène Flautre (Verts/ALE), yhteisesittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, syyskuusta lähtien yhteisesittelijäni ja minä olemme neuvotelleet neuvoston ja komission kanssa, jotta ne hyväksyisivät parlamentin kannan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevaan rahoitusvälineeseen. Nämä neuvottelut on nyt saatettu päätökseen, ja kuten juuri sanottiin, neuvosto hyväksyi kompromissitekstiin perustuvan yhteisen kannan viime viikolla. Tämä luonnos, joka on suurelta osin taannoin esittämiemme tarkistusten mukainen, vastaa useimpia parlamentin vaatimuksia. Luonnoksessa edellytetään, ettei välineen käyttö riipu asianomaisen maan hallituksen suostumuksesta. Siinä sallitaan rekisteröimättömien järjestöjen rahoittaminen. Siihen sisältyy joustava mekanismi, jonka avulla voidaan tarjota välitöntä tukea välittömässä vaarassa oleville ihmisoikeusaktivisteille. Tämän uuden mekanismin pitäisi parantaa huomattavasti toimiemme tehokkuutta niiden suojelemiseksi, jotka puolustavat perusvapauksia.

Kompromissitekstissä on omistettu myös kokonainen osio demokraattisten periaatteiden, vaalimenettelyjen ja parlamentaarisen demokratian edistämiselle. Tukeen oikeutettujen elinten joukossa on erikseen mainittu poliittiset perustoimijat, myös kansalliset parlamentit, joiden sisällyttäminen oli parlamenttimme ansiota. Myös ihmisoikeuksien suojelua koskeva osio tyydyttää lähes kaikki parlamentin toiveet: kaipaamme ainoastaan selkeää viittausta rankaisematta jäämisen torjuntaan ja konfliktien ehkäisyyn. Toisaalta ratkaisuun on sisällytetty vammaisten oikeudet, yritysten sosiaalinen vastuu, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta ja monia muita tavoitteita.

Parlamentti on myös varmistanut tehokkaan jäsennetyn vuoropuhelun käynnistämisen – vuoropuhelun, jonka myötä se pääsee osallistumaan strategisten painopisteiden muotoilemiseen. Olisimme halunneet sisällyttää näkökohdan varsinaiseen tekstiin, mutta kompromissijärjestelyn mukaan parlamentin osallistuminen varmistetaan kirjeenvaihdolla.

Kuten juuri kuulimme, neuvosto ei hyväksy nimenomaista viittausta demokraattisiin poliittisiin ryhmiin. Tämän vuoksi tekstiin ei voitu sisällyttää viittausta näille ryhmille osoitettavaan tukeen. Tästä huolimatta kompromissiratkaisussa esiteltiin joustoelementti, joka mahdollistaa muiden toimijoiden rahoituksen asianmukaisesti vahvistetuissa tapauksissa. Tämän ansiosta poliittiset ryhmät voivat saada tukea tietyissä tilanteissa, vaikka niitä ei ole mainittu erikseen.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan korostaa tämän välineen ainutlaatuisuutta. Kyseessä on ainoa väline, jolla rahoitetaan kansalaisjärjestötoimijoiden hankkeita mutta jonka käyttäminen ei edellytä asianomaisen hallituksen hyväksyntää. Se on myös ainoa väline, jolla rahoitetaan vaalitarkkailutehtäviä. Tämän vuoksi ei ole sen paremmin hyödyllistä kuin vastuullistakaan viivyttää välineen hyväksymistä ja näin ollen asianomaisten hankkeiden rahoittamista vain siksi, että tekstiin voitaisiin sisällyttää nimenomainen viittaus poliittisiin ryhmiin. Peräänantamaton takertuminen tähän tavoitteeseen on todellakin käynyt jo kalliiksi, sillä se pilasi sopimuksen, johon pääsimme neuvoston kanssa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien sisällyttämisestä tekstiin.

Hyvät kollegat, näistä syistä pyydän teitä tukemaan kompromissia, jonka olemme saaneet aikaan neuvoston kanssa.

  Edward McMillan-Scott (PPE-DE), yhteisesittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää jäsen Flautrea ja hänen kabinettiaan kovasta työstä, jota he ovat tehneet viime kuukausina pyrkiessään saattamaan tämän välineen hyväksyttävään muotoon ennen vuodenvaihdetta. Haluan myös kiittää komissiota ja sen yksikköjä sekä neuvostoa tehdystä työstä.

Sekä neuvosto että komissio ovat työskennelleet kovasti saavuttaakseen jonkinlaisen kompromissin tämän välineen osalta. Yleisesti ottaen onkin todettava, että yhteisesittelijäni, ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajan, asettamat tavoitteet on suurelta osin saavutettu. Maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä yleisiä arvoja edustavasta ihmisoikeuksien edistämisestä totean, että meillä on nyt käytössämme väline, jonka suorituskyky ja joustavuus mahdollistavat tehokkaan työskentelyn ennen kaikkea kansalaisyhteiskunnan kautta. Välineen avulla voimme saavuttaa tavoitteemme pyrkiessämme täyttämään Euroopan unionille perustamissopimuksessa asetetut velvoitteet ihmisoikeuksien maailmanlaajuisen edistämisen alalla.

Tähän asiaan liittyy kuitenkin yksi puute. Kuten kollegani tietävät, toimin eurooppalaisen aloitteen ensimmäisenä puolestapuhujana ja esittelijänä vuonna 1992. Aloitteen tarkoituksena oli edistää entisen neuvostoblokin muodonmuutosta, ja kohteena oli ensisijaisesti demokraattinen prosessi. Nykymaailmassa kohtaamme erilaisia haasteita. Olen viettänyt tänä vuonna jonkin verran aikaa maissa, joita kutsutaan YK:ssa "monimutkaisiksi ympäristöiksi": Kiinassa, Kuubassa ja Venäjällä. Näihin maihin liittyvät nykypäivän haasteet.

Kysymykseni neuvostolle ja komissiolle – neuvostohan on päättänyt neuvotella julkisesti – on, miksemme me Euroopan unionina voi hyödyntää välineitä, jotka jäsenvaltioiden hallitukset ovat antaneet YK:lle? Tämä on minulle suuri arvoitus. Vieraillessani hiljattain New Yorkissa keskustelin YK:n kehitysohjelman edustajien kanssa. Ohjelman poliittisia puolueita koskevassa käsikirjassa todetaan: "olemme kuitenkin nähneet, että demokraattista prosessia heikentää sellaisten vahvojen, vastuullisten ja toimivaltaisten puolueiden puuttuminen, jotka voivat edustaa erilaisia kantoja ja neuvotella muutoksista". Tämä on poliittisten puolueiden parlamentti. Demokratiaa ei voi olla olemassa ilman kilpailevia poliittisia voimia. Pohdinkin, onko neuvosto menettänyt hermonsa. Kun otamme huomioon idässä ja etelässä kohtaamamme haasteet, onko todellakin hyväksyttävää, ettei Euroopan unionilla ole YK:lle suotuja valmiuksia osallistua poliittiseen prosessiin uudistettaessa maita, joissa demokratia ei vallitse?

Mielestäni Euroopan unionin pitäisi ryhtyä demokratian alalla sanoista tekoihin ja sisällyttää välineeseen viittaus demokraattisten poliittisten ryhmien tukemiseen. Joissakin maissa tämä on ainoa tapa vaikuttaa muutokseen.

  Alessandro Battilocchio (NI), kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää kahta esittelijäämme yhteistyöstä, jonka ansiosta ulkoasiainvaliokunnalle esitetty asiakirja sisälsi jo kehitysyhteistyövaliokunnan vaatimukset. Nämä vaatimukset sisältyvät myös neuvoston laatimaan asiakirjaan. Haluan kiittää neuvostoa sen tekemästä työstä ja joustavuudesta, jota se osoitti kuukausia kestäneissä neuvotteluissa. Vaikka lopullinen asiakirjaluonnos ei olekaan täysin tyydyttävä, olen erityisen tyytyväinen välineen paikalliseen ulottuvuuteen, jonka ansiosta välineellä voidaan vastata vaikeuksissa olevien alueiden erityistarpeisiin; siihen, että väline mahdollistaa toimien toteuttamisen myös riippumatta hallitusten ja viranomaisten hyväksynnästä; menettelytapojen avoimuuteen ja niiden yhdenmukaisuuteen unionin muiden ulkoisten toimintalinjojen kanssa; välineen soveltamisalaan, toisin sanoen kansalaisyhteiskunnan asettamiseen etusijalle; jopa rekisteröimättömien toimijoiden sisällyttämiseen edunsaajiin; naisten ja lasten sekä siirtolaisten ja vähemmistöjen suojeluun; tietojen saatavuuteen sekä toimiin, joilla tuetaan demokraattisia prosesseja.

Haluan kommentoida lyhyesti kiistanalaisimpia kohtia. Vaalitarkkailutehtäviä koskevasta ylärajasta totean toivoneeni, että komissio ja neuvosto sitoutuisivat asiaan lujemmin kuin laatimalla asiakirjaan liitetyn julkilausuman, mutta tässä istuntosalissa esitettyjen huomioiden jälkeen toivon, että tätä ylärajaa kunnioitetaan ehdottomasti. Jäsennetystä vuoropuhelusta totean, että neuvosto ja komissio ovat osoittaneet hyvin vähän halukkuutta parantaa menettelytapoja tältä osin. On kuitenkin huomionarvoista, ettei komission kirje ole osoitettu ainoastaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle vaan myös kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtajalle, mikä on välineen oikeusperustan (perustamissopimuksen 179 artiklan 1 kohta) ja parlamentin työjärjestyksen (liite VI) mukaista.

Poliittisten toimijoiden osalta totean arvostavani jäsen McMillan-Scottin huolenaiheita, ja vaikkei valiokuntani ole antanut selvää lausuntoa asiasta, en näe estettä hänen pyyntönsä tukemiselle, jos sen toteuttaminen on mahdollista. Jos näin ei ole, aion pohtia kollegojeni kanssa äskettäisten tapahtumien perusteella, onko järkevää pysäyttää prosessi nyt, kun tärkeimmistä kohdista on päästy kovalla työllä kompromissiratkaisuun, jotta sopimus voitaisiin solmia ensimmäisessä käsittelyssä aikana ja jotta väline voitaisiin ottaa käyttöön tammikuussa 2007.

  Albert Jan Maat (PPE-DE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää lämpimästi molempia esittelijöitä, jäsen McMillan-Scottia ja jäsen Flautrea, tavasta, jolla he ovat hyväksyneet budjettivaliokunnan suositukset.

Budjettivaliokunta pitää tärkeänä kahta asiaa: tilivelvollisuutta ja kautta 2007–2013 koskevaa rahoituskehystä. Tätä välinettä varten on varattu 1,103 miljoonaa euroa, ja valiokuntamme toivoo, että parlamenttimme voi valvoa, miten varat käytetään.

Toiseksi parlamentin oikeuksia tällä alueella on suojeltava, mikä koskee sekä sen kuulemista että politiikan täytäntöönpanoa, joka on komission julkilausuman mukaan alistettava terveelle demokraattiselle valvonnalle. Siksi olemme tyytyväisiä, että tämän ehdotuksen hyväksyivät paitsi esittelijät myös ulkoasiainvaliokunta.

Budjettivaliokunnalle on myös hyvin tärkeää, että varoja ovat saatavilla muista merkittävistä välineistä paitsi kehitysyhteistyöhön myös naapurikumppanuuksiin ja liittymiseen valmisteluun.

Jos näin tapahtuu ja välinettä käytetään tällä tavoin, olen vakuuttunut, että kun keskustelemme tästä ohjelmasta viiden vuoden kuluttua talousarvion valvontavaliokunnassa, myönnämme vastuuvapauden tällä alalla.

  Teresa Riera Madurell (PSE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, me naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa olemme tyytyväisiä kaikkiin parlamentin toimiin sen varmistamiseksi, että voimme tänään keskustella tästä erityisestä välineestä, jonka tarkoituksena on demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Tehdessämme tärkeää työtä välineiden ja menettelytapojen yksinkertaistamiseksi ulkoisten toimien alalla pidämme erittäin tärkeänä, että meillä on työkalu, jonka ensisijaisena tarkoituksena on kansalaisyhteiskunnan tukeminen – niiden tukeminen, jotka työskentelevät saavuttaakseen demokratian ja tuodakseen paremman elämän jokaisen ulottuville.

Hyvät kollegat, tässä yhteydessä haluan painottaa, että naisten rooli on keskeinen puolustettaessa perusvapauksia.

Me valiokunnassa olemme tehneet töitä varmistaaksemme, että tällä välineellä tuetaan tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää naisten ja lasten oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa kansainvälisellä tasolla sekä miljardien naisten päivittäin kokeman syrjinnän torjuntaa.

Pitäisimme hyvänä uutisena, jos tämä asetus hyväksyttäisiin ensimmäisessä käsittelyssä, jolloin se voisi tulla voimaan vuonna 2007. Erityisen tärkeää tämä olisi, koska vuosi 2007 on nimetty virallisesti Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi.

  Michael Gahler, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, on hyvä, että saamme tämän välineen. On oikein ja kohtuullista, että vastustamme itsevaltiaiden ja diktaattorien tahtoa sekä puolustamme ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja näin ollen myös demokraattisia poliittisia ryhmittymiä kyseisissä maissa. Kuvitelkaa, jos me, demokraatit, eläisimme Itä-Euroopassa eikä muuri olisi vielä murtunut ja jos meidän salaisesti järjestäytyneiltä ryhmittymiltämme kiellettäisiin lännen tuki juuri tällä perusteella.

Loppujen lopuksi yritämme vain antaa komissiolle mahdollisimman paljon joustovaraa käytännössä. Virkamiehiä, jotka ovat varovaisia myöntämään tukea poliittisille ryhmittymille, joita ei ole erityisesti nimetty, on rohkaistava myöntämään sitä, jos todellinen tilanne tätä edellyttää. Kyse ei ole ensisijaisesti puoluerahoituksesta, joten pyydän, ettei neuvosto rajoita keskustelua siihen.

Emme voi kuitenkaan olla puolueettomia Valko-Venäjän kaltaisten maiden kohdalla, sillä ottamalla etäisyyttä kaikkiin poliittisiin puolueisiin tukisimme lopulta Lukašenkaa ja hänen kaltaisiaan.

  Elena Valenciano Martínez-Orozco, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisen keskustelun aihe on elintärkeä niille miljoonille ihmisille, jotka asettuvat vaaraan puolustaessaan vapauksia ja ihmisoikeuksia. Eurooppalainen ihmisoikeus- ja demokratia-aloite on ollut ennen kaikkea Euroopan parlamentin saavutus. Siihen ei ole kuitenkaan päästy helpolla.

Olemme aina väittäneet, että jos haluamme todella sisällyttää Euroopan unionin arvot ulkopolitiikkamme, sen avulla on työskenneltävä nimenomaan ihmisoikeuksien puolesta – oikeuksien, joita me kaikki vakuutamme puolustavamme.

Nyt meillä on tämä väline: meillä on arvokas työkalu ihmisoikeuksien puolustajille ja kaikille toimijoille, jotka pyrkivät edistämään demokratiaa, perusvapauksia ja oikeudenmukaisuutta. Nyt meillä on tämä väline. Kuten jäsen Flautre totesi, teksti sisältää tarpeeksi yksityiskohtaisen määritelmän toimijoista, jotka voivat hyödyntää välinettä. Määritelmä on niin yksityiskohtainen, ettei välineen täytäntöönpanoa koskevalla viivytystaistelulla ole oikeutusta. Se vain tekisi tyhjiksi monien odotukset ja toiveet.

Me sosialidemokraatit olisimme halunneet sisällyttää tekstiin myös selkeän viittauksen konfliktien ehkäisyyn, sillä se on rauhan ja demokraattisen kehityksen edellytys. Yksimielisyyden nimissä ja koska ehdotuksen hyväksyminen on välttämätöntä, hyväksymme komission ja neuvoston kanssa saavutetun yhteisymmärryksen. Tämän vuoksi ryhmäni ei esitä lainkaan tarkistuksia. Toivon, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä osoittaa samanlaista vastuullisuutta. Emme saa jättää tämän välineen esitaistelijoita pulaan.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisat komission jäsenet, tämä väline on Euroopan unionin keino myötävaikuttaa demokratian ja ihmisoikeuksien kehitykseen maailmanlaajuisesti. Pidän saavuttamaamme kompromissia kokonaisuudessaan tyydyttävänä, koska siinä on otettu huomioon elintärkeitä näkökohtia. Esittelijämme sekä neuvoston ja komission puheenjohtajat ansaitsevat tästä kaiken kunnian.

Olen tyytyväinen esimerkiksi siihen, että tukea voidaan antaa ilman kolmansien maiden hallitusten suostumusta ja että parlamentaarinen demokratia on mainittu erikseen, samoin kuin poliittinen moniarvoisuus ja demokraattinen poliittinen edustuksellisuus. Olen tyytyväinen myös siihen, että tekstissä viitataan riippumattomiin poliittisiin organisaatioihin.

Haluamatta tietenkään vähätellä ihmisoikeuksia sinänsä – todellakin päinvastoin – haluan painottaa, että poliittisilla puolueilla on ratkaiseva merkitys jokaisessa demokraattisessa prosessissa. Demokratiassa vaalit ovat välttämättömiä, mutta eivät yksin riitä. Jos demokratiasta halutaan kestävää, tarvitaan tehokkaita ja demokraattisia poliittisia puolueita varmistamaan, että keskustelua voidaan käydä sekä puolueiden kesken että kansalaisten kanssa.

Puolueet toimivat aivan liian usein välikappaleena, jonka avulla henkilö, suku tai ryhmittymä voidaan saattaa valtaan tai pitää vallassa. Tämä on todellakin yksi tärkeimmistä syistä yleiseen epäluottamukseen puolueita kohtaan.

Kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta eivät kuitenkaan riitä takaamaan poliittista keskustelua ja hallinnon valvontaa.

Tämän vuoksi haluan pyytää neuvostoa ja komissiota jatkamaan työtään, jotta demokraattisten poliittisten ryhmittymien tukeminen – poikkeustapauksissa tietysti – on mahdollista tulevaisuudessa.

  Richard Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, aloitan toteamalla, että juuri parlamenttimme vaati erillistä oikeudellista välinettä ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseen. Kesti jonkin aikaa vakuuttaa ystävämme ja kollegamme sen tarpeellisuudesta, mutta tämäniltainen keskustelu osoittaa, että kyseessä on parlamentin voitto ja että päätös on ollut oikea.

Keskustelun pääkohdista totean olevani hyvin tyytyväinen siihen, mitä puheenjohtajavaltio Suomea edustava kollegamme totesi: kyseessä on ohjelma, joka mahdollistaa avunannon ilman asianomaisen hallituksen suostumusta.

Komission jäsenelle sanon, että olen hyvin ylpeä työstä, jota teemme vaalitarkkailun alalla. Uskon, että kyseessä on yksi vaikuttavimmista asioista, joissa olemme mukana. Yrityksemme rajoittaa sitä tarkoittaa vain, ettei se saisi olla pois ruohonjuuritason ihmisoikeusprojektien rahoituksesta. Molemmat ovat tärkeitä.

Itse esitin esimerkiksi tarkistuksen, jonka tarkoituksena on tukea parlamentaarista demokratiaa tapauksissa, joissa sitä yritetään tukahduttaa. Samalla on varmistettava, että tämän välineen menot ovat täydentäviä eivätkä ole pois pääohjelmissa tehtävästä ihmisoikeustyöstä. Sovellusalan yhteydessä on viitattava erityisesti perustyönormeihin, yritysten sosiaalisen vastuuseen, vammaisten ihmisoikeuksiin ja oikeussuojan saatavuuteen. Haluan kiittää yhteisesittelijöitä näiden tarkistusten tukemisesta. Kiitän myös puheenjohtajaa ja komissiota heidän yleisestä joustavuudestaan parlamentin tarkistusten suhteen.

Tänä iltana olemme keskustelleet lakitekstien yksityiskohdista. Me tässä parlamentissa ymmärrämme, kuinka tärkeää Euroopan unionin tehokkuuden varmistaminen on. Tärkein poliittinen viesti, joka meidän on annettava, on kuitenkin se, että siinä missä parlamenttimme on perustanut oman ihmisoikeuksien alivaliokunnan, unioni on perustamassa riippumatonta ihmisoikeus- ja demokratiavälinettä. Samalla kun YK pyrkii lisäämään ihmisoikeuksien painoarvoa ja merkitystä, me Euroopan unionissa pyrimme auttamaan sorron, epäoikeudenmukaisuuden ja vainojen uhreja ja niitä, jotka puolustavat näitä uhreja eri puolilla maailmaa.

  Kader Arif (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat, meidän on oltava ylpeitä Euroopan unionista, kun tarkastelemme sen toimia demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Nämä yhteiset arvot tekevät unionista yhden maailman merkittävimmistä toimijoista tällä alalla. Tämän loppumattoman kamppailun jatkuessa oli välttämätöntä uudistaa vanhaa välinettä ja parantaa näin sen tehokkuutta. Esittelijöiden Flautren ja McMillan-Scottin taisteluhalun ansiosta meillä on luonnos, jolla asioita viedään todellakin eteenpäin. Kiitän molempia esittelijöitä.

Tämän välineen merkityksen kannalta on sopivaa, että siitä halutaan kunnianhimoinen, eikä siitä puutu kunnianhimoa viitattaessa maahanmuuttajien oikeuksiin ja siihen, että sen avulla demokratiaa ja ihmisoikeuksia voidaan edistää ilman asianomaisen hallituksen suostumusta. Olen kuitenkin pahoillani, ettei neuvotteluissa päädytty laajentamaan välinettä konfliktien ehkäisyyn. Lisäksi pidän puutteena sitä, että vaikka parlamentin osallistumista valvontaan lisättiin, neuvosto ei suostunut virallistamaan näiden kahden toimielimen välisiä suhteita tällä alalla.

Lopuksi totean, että tämän välineen tehokkuus riippuu sen säännöllisestä arvioinnista ja tarkistamisesta. Parlamentin on tehtävä oma osansa tässä prosessissa, sillä uskon, että Euroopan unioni, jonka aseina ovat arvot, taistelee sellaisen maailman puolesta, jossa ei tarvitse pelätä.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän tämän neuvottelun kommenteista. Kävi hyvin selväksi, että on keskinäisen edun mukaista tehdä päätöksiä tämän välineen suhteen, jotta Euroopan unionin apu demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi voi jatkua ja kasvaa ensi vuodesta

Haluan vielä kerran painottaa, että tämän keskustelun kompromissiehdotus on oikeutettu. Se mahdollistaa avun takaamisen jopa poliittisille ryhmittymille, joita parlamentti pitää niin kovin tärkeinä.

Vakavasti puhuen, sanon nyt viimeisen kerran, että toivon pääsevämme päätökseen, ja mielellään jo hyvin pian. Kuten keskustelussa mainittiin, tämä väline on pitkälti Euroopan parlamentin massiivisen vaikutuksen ansiota. Sen merkittävä rooli on todisteena tässä asetustekstissä. Tärkeintä on kuitenkin, että meidän täytyy olla valmiita tekemään kompromisseja asioissa, joissa jäsenmaat ja parlamentti jakavat päätösvallan. Muussa tapauksessa, päätöksiä ei saada aikaan.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan puheenvuoroni kiittämällä paitsi keskustelusta myös useista neuvotteluistunnoista, joiden tuloksena pääsimme lopulta hyvään kompromissiin. Matkamme on ollut pitkä, ja tiellämme oli alusta alkaen suuri määrä erimielisyyksiä tavoitteista ja soveltamisalasta. Soveltamisalaa laajennettiin parlamentin ehdotuksesta huomattavasti, ja vaatimuksista tehtiin entistäkin yksityiskohtaisempia. Erityisesti tämä koski kansallisten parlamenttien kuulemista ja uusia toimia ihmisoikeuksien puolestapuhujien tukemiseksi. Niin kutsutut tapauskohtaiset toimenpiteet ovat kuitenkin edelleen mahdollisia.

Poliittisista puolueista totean, että asetusten soveltamisalassa on todettu aivan selvästi, että välineellä edistetään poliittista moniarvoisuutta, demokraattista poliittista edustuksellisuutta ja demokraattista uudistusprosessia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Kuten on jo korostettu, tekstiin on sisällytetty selkeä viittaus myös riippumattomiin poliittisiin toimijoihin ja parlamentaarisiin elimiin kumppaneina, jotka osallistuvat demokratian kehittämistoimien täytäntöönpanoon. Tästä seuraa, että demokratian edistämisvälineen täytäntöönpanossa voidaan hyödyntää ennen kaikkea poliittisia keinoja, mitä me kaikki käsittääkseni haluamme.

Sallinette minun siis todeta, että tämä uusi asetusluonnos, josta on neuvoteltu todella tiiviisti, ansaitsee teidän tukenne – ainakin uskon niin.

Lopuksi haluan vielä korostaa, että tämä on viimeinen tänään käsittelemistämme rahoitusvälineistä. Muiden välineiden osalta olemme mielestäni onnistuneet saavuttamaan hyviä ja kestäviä ratkaisuja, ja meidän on varmistettava, että demokratia- ja ihmisoikeusväline voidaan panna täytäntöön määräpäivänä 1. tammikuuta 2007. Olemme nimittäin yrittäneet joustaa niin paljon kuin olosuhteet vaativat.

  Puhemies. Kiitoksia, arvoisa komission jäsen. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan joulukuussa.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Marianne Mikko (PSE). – (ET) Kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten mekanismien kehittäminen kaikkialla maailmassa, erityisesti Euroopan unionin lähialueilla, on elintärkeää unionin oman vakauden kannalta. Meidän on autettava ratkaisemaan ongelmat paikan päällä, jotta voimme ehkäistä poliittisten ja taloudellisten pakolaisten tulvan. Kansalaisyhteiskunnan vastustajat ovat käyttäneet hyväkseen byrokratiamme joustamattomuutta ja kritisoineet ohjelmiin liittyvien asiakirjojen orjallista noudattamista.

Viime aikoina Venäjän viranomaiset ovat riistäneet oikeusperustan monelta kansainväliseltä järjestöltä. Nykyisten sääntöjen mukaan emme voi enää rahoittaa näitä järjestöjä. Saman ongelma koskee separatistista Transnistriaa, jota johtava nukkehallitus on Kremlin innokas oppilas.

Mietinnössä tehdään ainoa mahdollinen johtopäätös: meidän on oltava nykyistä joustavampia. Meidän on kyettävä reagoimaan nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä rahoittamaan odottamattomia toimia ja järjestöjä, joita hallitukset eivät hyväksy. Tarpeen vaatiessa meidän on pystyttävä jopa peittämään jälkemme.

Tällainen joustavuus edellyttää myös hyvää valvontaa. Siksi kannatan voimakkaasti parlamentin aiempaa aktiivisempaa osallistumista valvontaan.

(Istunto keskeytettiin klo 20.20 ja sitä jatkettiin klo 21.00)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

17. Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Haluan ensiksi toivottaa Romanian ja Bulgarian lämpimästi tervetulleiksi Euroopan unioniin. Otan kuitenkin esille yhden Bulgarian liittymistä koskevan edellytyksen eli Kozloduj'n ydinvoimalan sulkemisen. Vaikka voimalan turvajärjestelmää on nykyaikaistettu ja asiasta vastaavat Euroopan unionin elimet ovat antaneet myönteisen lausunnon sen turvallisuudesta, Bulgarian on suljettava reaktorit 3 ja 4 vuoden 2006 loppuun mennessä.

Bulgaria vie sähköä kaikkiin naapurimaihinsa. Monet parlamentin jäsenet todenneet toistuvasti, että molempien reaktorien sulkemisesta koituisi valtavat vahingot yhteiskunnalle, taloudelle ja ympäristölle ja että siitä aiheutuisi muitakin ongelmia: riippuvuus tuontienergiasta lisääntyisi ja energian toimitusvarmuutta olisi hankala taata. Ongelman luonteen vuoksi toivonkin, että neuvosto suhtautuu asiaan joustavasti ja tekee Bulgarian hallituksen kanssa tarvittavat järjestelyt, niin että molempien reaktorien sulkemista voidaan lykätä. Tällä hetkellä painotetaan niin paljon kilpailukyvyn, energian toimitusvarmuuden ja kestävän energiahuollon merkitystä, että vaatimukset Kozloduj'n sulkemisesta ovat täysin järjettömiä.

  Yannick Vaugrenard (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, osa Maailman kauppajärjestön jäsenistä ei noudata sosiaalisia perusnormeja vaan harjoittaa epäreilua kilpailua ja vääristää kilpailusääntöjä sosiaalisia oikeuksia rikkomalla. Euroopan unionissa annettiin tiedonanto Ihmisarvoista työtä kaikille. Millä muilla tavoin Euroopan unioni käyttää vaikutusvaltaansa WTO:ssa varmistaakseen, että työntekijöiden perusoikeuksia noudatetaan WTO:n jäsenmaissa?

Kaksisataa miljoonaa lasta maailmassa joutuu tekemään palkkatyötä, 12 miljoonaa ihmistä joutuu tekemään pakkotyötä ja yli kaksi miljoonaa työntekijää kuolee joka vuosi työtapaturmissa tai työperäisten sairauksien takia. Viime vuonna murhattiin 145 ammattiyhdistysaktiivia. Ei siis ole yllätys, että globalisoituminen pelottaa kansalaisia.

Hyvien aikeiden julkistaminen on tietysti hienoa, mutta se ei riitä. On rangaistava kaikkia maita, jotka hyötyvät markkinoiden avautumisesta mutta kieltäytyvät noudattamasta työoikeutta koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia. Euroopan unionin on ryhdistäydyttävä ja käytettävä kollektiivista vaikutusvaltaansa WTO:ssa varmistaakseen, että Kansainvälisen työjärjestön vaatimuksia noudatetaan.

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE). – (LT) Euroopan parlamentissa keskustellaan usein aiheista, jotka ovat ajankohtaisia kaikissa maissa. Lisäksi keskustellaan aiheista, jotka kiinnostavat vain joidenkin maiden edustajia. Tällaista eroa ei kuitenkaan oteta huomioon Euroopan parlamentin lehdistöpalvelussa. Parlamentin yhteydessä toimivat jäsenvaltioiden lehdistöpalvelut (esimerkiksi Liettuan lehdistöpalvelu) toteavat, etteivät pysty tiedotteissaan luokittelemaan asioita ensisijaisiksi, ellei Euroopan parlamentin lehdistöpalvelu ole sitä tehnyt. Näin ollen Liettuan lehdistökatsauksissa eivät näy Liettualle tärkeät asiat, kuten Itämeristrategia ja suhteet Venäjään. Ne luokitellaan toissijaisiksi. Vaadin tiukasti, että Euroopan parlamentin puhemiehistö tutkii Euroopan parlamentin lehdistöpalvelun toiminnan ja varmistaa, että huomiota kiinnitetään EU:n jäsenvaltioita yleisesti kiinnostavien asioiden lisäksi kysymyksiin, jotka ovat tärkeitä yksittäisille maille. Parlamentissa keskustellaan myös niiden asioista.

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL). – (NL) Arvoisa puhemies, parlamentissa äänestetään huomenna ehdotuksesta, jolla vapautettaisiin ilotulitteiden myynti Euroopan unionissa. Tätä ei toivo EU:ssa kukaan ilotulitealan yrityksiä lukuun ottamatta, mikä näkyy selvästi sekä komission asiakirjasta että mietinnöstä.

Ilotulitteita koskevassa lainsäädännössä on suuria eroja eri Euroopan unionin maiden välillä. Kotimaassani Alankomaissa on haluttu toimia hyvin varovaisesti ilotulitetehtaalla Enschedessä tapahtuneen järkyttävän onnettomuuden jälkeen. Emme odota Euroopan unionin antavan yhdenmukaistamisehdotusta, joka estäisi meitä säätämästä tiukempia vaatimuksia ilotulitteille.

Kansalaisten turvallisuus olisi mielestäni asetettava aina etusijalle ilotulitealan yritysten voittoihin nähden, joten kehotan kaikkia äänestämään huomenna mietintöä vastaan.

  Andrzej Tomasz Zapałowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, jäsen Fava esitteli eilen luonnoksen mietinnöksi Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n laittomaan vankien säilytykseen. Puola mainitaan mietinnössä ainoana Euroopan unionin jäsenvaltiona, jonka alueella tällaisia CIA:n salaisia pidätyskeskuksia on voinut olla. Väitteen tueksi ei esitetä näyttöä. Se on pelkkä olettamus.

Pyrkimys mustata uuden jäsenvaltion maine syyttämällä sitä avustamisesta terroristien kiduttamisessa on täysin pöyristyttävää. Se panee pohtimaan, onko kyseessä vain muutamien jäsenvaltioiden halu rankaista Puolaa sen läheisestä sotilasyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Se voidaan tulkita yritykseksi panna Puola takaisin ruotuun. Korostaisin, että näihin väitöksiin kiinnitetään kohtuuttoman paljon huomiota sen sijaan, että keskityttäisiin tehostamaan terrorismiuhan torjuntaa Euroopassa.

  György Schöpflin (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kollegat muistanevat parlamentissa viime viikolla pidetyn näyttelyn, jossa esiteltiin Romanian Clujssa sijaitsevan Babeş-Bolyai-yliopiston saavutuksia monikielisyyden saralla.

Erittäin valitettava tapaus panee kuitenkin epäilemään, miten aidosti yliopisto on sitoutunut monikielisyyteen. Yliopiston hallitus päätti vuonna 2005, että ilmoitukset olisi esitettävä yliopistolla kaikilla kolmella kielellä: romaniaksi, unkariksi ja saksaksi. Tästä huolimatta unkarinkielisten ilmoitusten kiinnittäminen yliopiston rakennukseen estettiin viime viikolla voimakeinoin, ja yliopisto erotti asianosaiset maanantaina.

Tässä on valtava ristiriita. Yliopisto joko on aidosti monikielinen, jolloin sen on hyväksyttävä unkari täysin tasavertaiseksi kieleksi, tai se ei ole, jolloin sen on lakattava teeskentelemästä.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, Irlannissa on meneillään 16 päivää kestävä kampanja kotiväkivaltaa vastaan. On tärkeää, että kotiväkivallasta puhutaan ja tarjolle saadaan asianmukaiset palvelut, sillä kotiväkivalta tuhoaa miljoonien ihmisten – naisten, lasten ja joskus miestenkin – elämän eri puolilla Eurooppaa.

Ensimmäiseksi on lisättävä tietoa asiasta. Sain eilen kunnian avata taide- ja runonäyttelyn, jonka järjestää kotiväkivallan uhreiksi joutuneita naisia auttava Donegal Women’s Domestic Violence Service -järjestö yhdessä kolmen paikallisen koulun, St Columba’sin, Vocational Schoolin ja Loreto Conventin, kanssa Letterkennyssä Irlannin luoteisosassa.

Asiaan liittyy ihmiskauppa, joka on tärkeä kysymys Irlannille. Kehotan pääministeriämme, Taoiseachia, joka oli täällä parlamentissa tänään, ratifioimaan välittömästi sekä ihmiskauppaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen että ihmiskauppaa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien lisäpöytäkirjan. Arvioiden mukaan Irlanti on naisten ja lasten kaupan kauttakulku- ja kohdemaa. Todisteet viittaavat siihen, että järjestäytyneet rikollisryhmät auttavat ihmiskauppiaita perustamaan salakuljetusreittejä Irlantiin.

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää kunnianosoitukset tukijalleni Aleksandr Litvinenkolle. Aleksandr ilmiantoi pelotta nyky-Venäjää johtavat poliittiset gangsterit sekä KGB:n ja FSB:n hahmot, jotka hoitavat edelleen poliittisia virkoja Euroopassa. Hän maksoi rohkeudestaan äärimmäisen kovan hinnan.

Pidin parlamentissa huhtikuussa kaksi puhetta ja toistin Aleksandrin minulle esittämät väitteet, joiden mukaan Romano Prodi on ollut jonkinlainen KGB:n agentti. Aleksandr kertoi, että avainhenkilö, joka tietää Prodin väitetystä suhteesta KGB:hen 1970-luvulla, on mies nimeltä Sokolov. Hänet tunnetaan myös nimellä Konopkine, ja hän työskenteli TASS:lle Italiassa.

Aleksandr ei pysty enää todistamaan asiaa, vaikka oli siihen valmis, halukas ja kykenevä, joten teen mielelläni hänelle tämän palveluksen hänen kuolemansa jälkeen.

  Witold Tomczak (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, Puola toivoisi, että päätös kansallisen valuutan korvaamisesta eurolla tehtäisiin kansanäänestyksen perusteella, kuten Ruotsissa.

Ruotsin liittymistä koskevat edellytykset luetellaan vuoden 1994 liittymissopimuksessa, jonka mukaan Ruotsin viranomaisten olisi pitänyt korvata Ruotsin kruunu eurolla. Ruotsissa järjestettiin asiasta kuitenkin kansanäänestys vuonna 2003. Voiton veivät kruunun säilyttämistä puoltaneet, joten euron käyttöön ottamiseen ei ryhdytty.

Myös Puolan kansalla on oikeus esittää mielipiteensä heille elintärkeästä kysymyksestä. Tällä hetkellä niinkin paljon kuin 36 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että euron käyttöönotto nostaisi hintoja ja laskisi elintasoa. Heistä euron käyttöönotto olisi vain poliittinen kokeilu, jonka hyödyt olisivat kyseenalaisia. Emme halua antaa Puolan rahapolitiikkaa Euroopan keskuspankin hoidettavaksi Frankfurtista käsin.

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, eilinen EU:n valtiovarainministerien neuvoston kokouksessa käyty keskustelu olutveron nostamisesta vaikuttaa myös muihin maihin kuin Tšekkiin. Oluen ja alkoholin verotusta olisi tarkasteltava tältä kannalta. Me tšekit pidämme olutta oleellisena osana kansallista ruokakulttuuriamme. Olut merkitsee meille samaa kuin laatuviini ranskalaisille. Samoin kuin monista ranskankielisistä kollegoistani olisi mahdotonta ajatellakaan, ettei ottaisi lounaalla lasillista punaviiniä, minusta olisi mahdotonta nauttia perinteistä tšekkiläistä lounasta ilman puolen litran tuoppia tšekkiläistä laatuolutta. Tšekin eilen käyttämä veto-oikeus olutveron nostamista vastaan olisi siis tulkittava sekä kehotukseksi etsiä kattava ratkaisu alkoholijuomien verotusta koskevaan ongelmaan että kehotukseksi puuttua kaikkiin Euroopan unionin ongelmiin tasa-arvoiselta pohjalta.

Hyvät kuulijat, jos alkoholin kielteisiä vaikutuksia halutaan torjua, kaikkiin alkoholijuomiin on sovellettava yhtenäistä verotusta. Jos Euroopan unionin maataloutta halutaan elvyttää, yhteistä maatalouspolitiikkaa on uudistettava ja kaikkia viljelijöitä on tuettava tasavertaisesti. Jos terrorismia halutaan torjua, on varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat yhtälailla toimiin.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjä asetti vuosi sitten tuontikiellon muutamille puolalaisille kasvi- ja eläinperäisille tuotteille. Tämä oli yksi syy siihen, miksi Puola pakotti keskeyttämään Euroopan unionin ja Venäjän väliset neuvottelut uudesta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, josta keskusteltiin tänään.

Puola käytti veto-oikeutta puolustaakseen etujaan. Sillä testattiin EU-rintaman yhtenäisyyttä Venäjää vastaan ja ilmaistiin EU:n vahvaa solidaarisuutta. EU läpäisi testin kirkkaasti. Se osoitti välittävänsä yksittäisten jäsenvaltioiden eduista. On kuitenkin valitettavaa, että Euroopan komission puheenjohtaja Barroso kehotti Venäjää poistamaan tuontikiellon vasta sen jatkuttua vuoden ilmoittaen sen olevan perusteeton.

Puola sai veto-oikeudellaan keskeytettyä keskustelut Venäjän kanssa solmittavasta uudesta sopimuksesta, joka on erittäin tärkeä koko Euroopan unionille. Nykyinen sopimus on tehty 10 vuotta sitten, eikä se vastaa tämänhetkisiä ongelmia. Uusi sopimus on välttämätön yhteisen kauppa- ja energiapolitiikan kehittämiseksi Venäjän kanssa. Tämä on elintärkeää koko Euroopan unionille. Voi vain toivoa, että Euroopan komissio auttaa jatkossa ratkaisemaan viipymättä vastaavat yksipuoliset kiellot, joita kolmannet maat asettavat Euroopan unionin jäsenvaltioille, niin ettei vastaavankaltaisia, Euroopan unionin Venäjän-politiikkaa koskevia tärkeitä neuvotteluja jouduta keskeyttämään.

  Marco Cappato (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minusta vaikuttaa siltä, että nyt kun edessä on päätös Turkin liittymistä Euroopan unioniin koskevien neuvottelujen hidastamisesta, teemme täysin väärin kertoessamme kansalaisille, että hidastamisen syynä on Kyproksen kysymys, jonka yksityiskohdista on perillä todennäköisesti yksi tuhannesta tai yksi kymmenestätuhannesta Euroopan unionin kansalaisesta.

Tosiasiassa Euroopan unioni on peloissaan. Sen ratsuna on niiden tahojen lietsoma pelko, jotka niputtavat yhteen laittoman maahanmuuton, ääriliikkeet ja terrorismin ja yrittävät karkottaa vihollista ikään kuin se olisi rajojemme ulkopuolella. Ne tekevät Turkista syntipukin. Tällaisia pelkoja ei saisi päästää valloilleen. Euroopan unionin poliittisen johdon olisi sen sijaan voitettava ne ja kyettävä tarjoamaan meille suuri unelma: upea visio Euroopasta, joka on maallinen, suvaitseva, moderni ja rohkea ja pystyy avautumaan niin, että ulkoiset viholliset ja ennen kaikkea kaikki alati kasvavaa huolta herättävät sisäiset viholliset kukistetaan.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Puola kieltäytyi vahvistamasta EU:n neuvotteluvaltuuksia Venäjän kanssa käytäviin neuvotteluihin. Tätä ei pitäisi nähdä Venäjän vastaisena toimena eikä etenkään Venäjän kanssa tehtävää kunnollista kumppanuussopimusta koskevien neuvottelujen vastustamisena.

Meidän oli pakko asettua tälle kannalle. Tiedämme, että olisi paras estää asioita ajautumasta tällaiseen pisteeseen. Haluaisimme välttää vastaavat tilanteet jatkossa. Vetoan kuitenkin EU:hun, etenkin neuvostoon ja komissioon, ja pyydän niitä menemään itseensä ja tarkistamaan toimintaansa tässä asiassa.

Otin henkilökohtaisesti yhteyttä ainakin kolmeen komission jäseneen – kaupasta, maataloudesta ja elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavaan. Otin asian esille täysistunnoissa, myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa. Voin vahvistaa, ettei asiasta vastaavien pääosastojen ja komission jäsenten välillä tehty yhteistyötä. Jos jatkossa joudutaan vastaavaan tilanteeseen, kaikkien jäsenvaltioiden tuki ja yhteiset toimet ovat erittäin tärkeitä. Lisäksi Euroopan unionin toimielinten on otettava yhteisesti kantaa.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kovien huumeiden käyttö on ympäri maailmaa levinnyt vitsaus, johon ei ole olemassa merkittävää parannuskeinoa. Tästä vakavasta taudista kärsivien on saatava päivittäinen annoksensa, maksoi mitä maksoi, itselle aiheutetusta vaarasta huolimatta. He varastavat, myyvät itseään tai tarpeen vaatiessa tappavat saadakseen tarvitsemansa annoksen. Tyydyttäessään riippuvuuttaan he tarjoavat elannon hyvin toimeentuleville huumerikollisille. Monet kuolevat riippuvuutensa seurauksiin, ja jotkut kärsivät vakavista komplikaatioista.

Yhteiskunta on pyrkinyt ratkaisemaan tätä ongelmaa kalliiksi koituvilla poliisitoimilla osittain tietämättömyyden, osittain epätoivon vuoksi. Toimet ovat epäonnistuneet lopullisesti, sillä narkomaanit tarvitsevat lääkärin, eivät poliisin, apua. Hiljattain muutamat rohkeat poliisiviranomaiset, muun muassa eräs apulaispoliisipäällikkö Yhdistyneestä kuningaskunnasta, ovat vaatineet taktiikanvaihtoa. He ovat oikeassa. On harkittava sellaista uskaliasta vaihtoehtoa, että huumeidenkäyttäjille alettaisiin antaa heidän tarvitsemaansa huumetta lääkärin valvonnassa ilmaiseksi, ilman pelkoa komplikaatioista, ilman poliisia ja lakia, ilman rikosta. Heitä on alettava kohdella viimein potilaina, ei rikollisina.

  Daniel Caspary (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan sanoa sanasen istuntojemme lähettämisestä. Minusta on täysin sietämätöntä, että kun parlamentti kokoontuu täysistuntoon – kuten nyt – ja kun sillä on keskusteltavana useita asioita – esimerkiksi seuraavana vuorossa oleva seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma – tästä paikasta huolehtiville kaikki muu on tärkeämpää kuin se, että istunto saadaan välitettyä kunnollisen kamerajärjestelmän avulla Internetiin ja sitten muuta kautta tiedotusvälineille. Olisin erittäin kiitollinen, jos tähän parlamentin työhön vaikuttavaan asiaan kiinnitettäisiin huomiota.

  Vytautas Landsbergis (PPE-DE). – (LT) Parin viime kuukauden aikaiset tapahtumat Euroopan unionin ja Venäjän välisissä suhteissa ovat osoittaneet, että unioni on alkanut tunnustaa tosiasiat. Strategisesta kumppanista niin kutsuttuine "yhteisine arvoineen" on jo typistetty pragmaattinen kumppani. Ei mene kauaakaan, ennen kuin Iran energiavaroineen tunnustetaan myös Euroopan unionin pragmaattiseksi kumppaniksi. Terroristien tukeminen ei ole este. Hyväksymme jo sen, että Venäjän "suvereenissa" laissa sallitaan sen agenttien kuljeskella ympäri maailmaa tappaen hallituksen vihollisia. Nielemme pureksimatta sen, että Kreml väittää avoimesti EU:lle, että sen vaalimat arvot ovat teennäisiä, ja varoittaa sitä levittämästä kolonialistisesti eurooppalaista demokratiaa. Pysymme vaiti ja toivomme ansaitsevamme siten energiaperuskirjan, vaikka Venäjä on todennut toistuvasti kirjoittavansa asiakirjan uusiksi omalla tavallaan ja pakottavansa eurooppalaiset perääntymään. Puola yritti äskettäin puolustaa eurooppalaisen yhteisvastuun periaatetta, mikä ei miellyttänyt EU:ta. Puolan esiin ottama energiaongelma sivuutettiin ja sen sijaan keskityttiin puhumaan vain lihasta. Perustuslaillisesta konsensuksesta puhuminen onkin hyödytöntä, ellei mielissämme ja sydämissämme ole yksimielisyyttä yhteisvastuusta ja jos Venäjä voi ostaa kaasuputkiemme lisäksi Euroopan unionin poliitikot.

  Puhemies. – Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista ovat päättyneet.

18. EY:n ja Euratomin seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpano (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksesta toiseen käsittelyyn (A6-0392/2006) neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) [12032/2/2006 – C6-0318/2006 – 2005/0043(COD)] (Esittelijä: Buzek);

- Busquinin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0304/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) [KOM(2005)0705 – C6-0005/2006 – 2005/0277(COD)];

- Laperrouzen laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0305/2006) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euratom) säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) [KOM(2006)0042 - C6-0080/2006 - 2006/0014(CNS)];

- Pirillin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0360/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Ihmiset" [KOM(2005)0442 – C6-0383/2005 – 2005/0187(CNS)];

- Nieblerin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0369/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Ideat" [KOM(2005)0441 – C6-0382/2005 – 2005/0186(CNS)];

- Prodin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0371/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Valmiudet" [KOM(2005)0443 – C6-0384/2005 – 2005/0188(CNS)];

- Riera Madurellin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0379/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Yhteistyö" [KOM(2005)0440 – C6-0381/2005 – 2005/0185(CNS)];

- Hammerstein Mintzin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0335/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan yhteisön seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007–2013) [KOM(2005)0439 – C6-0380/2005 – 2005/0184(CNS)];

- Casparyn laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0357/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännessä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa (2007–2011) [KOM(2005)0444 – C6-0385/2005 – 2005/0189(CNS)] ja

- Guidonin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0333/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta

[KOM(2005)0445 – C6-0386/2005 – 2005/0190(CNS)].

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, arvoisa ministeri Lehtomäki, tämä ilta ja huominen keskipäivä ovat tärkeitä hetkiä Euroopalle ja eurooppalaiselle tieteelle. Arvoisat parlamentin jäsenet, huomisessa äänestyksessä osoitatte, että Euroopan unionin tutkimustoiminta voi hyvin ja että siinä on potkua.

Olemme yhdessä tehneet kovasti työtä kuluneen vuoden aikana, jotta eurooppalaiset tutkijat voisivat aloittaa työnsä ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla olosuhteet, jotka uusi puiteohjelma heille tarjoaa.

Olemme yhdessä onnistuneet laatimaan puiteohjelman, joka vastaa alussa asettamiamme tavoitteita: se on kunnianhimoinen ja korkealaatuinen, siinä on jatkuvuus sekä uudet asiat hyvin tasapainossa ja se toimii hyvänä perustana yksinkertaistetuille säännöille ja menettelyille.

Lisäksi saimme seitsemännen puiteohjelman ennen kaikkea ajoissa valmiiksi.

Onnistuimme siinä huolimatta joistakin vaikeuksista, joista voidaan mainita esimerkiksi rahoitusnäkymien myöhäinen hyväksyminen sekä arkaluonteisista eettisistä kysymyksistä käyty vilkas keskustelu.

Onnistuimme, koska olemme kaikki erittäin vakuuttuneita siitä, että yhteistyö tutkimusalalla on keskeisen tärkeä asia sellaisessa menestyksekkäässä tietoyhteiskunnassa, jollaisen me haluamme Euroopan unioniin luoda. Haluamme luoda unionin, joka synnyttää kasvua, työpaikkoja sekä hyvät elinolot.

Kunnianhimoisen seitsemännen puiteohjelman oikea-aikainen hyväksyminen lähettää selkeän viestin tiedemaailmalle, teollisuudelle ja kansalaisille yleisesti ottaen.

Viesti on seuraavanlainen: älkäämme hukatko aikaa, työskennelkäämme yhdessä ja hyödyntäkäämme Euroopan unionin erinomaiset mahdollisuudet.

Haluan kiittää niitä jäseniä, jotka ovat mahdollistaneet tämän kaiken: haluan kiittää seitsemännen puiteohjelman esittelijää jäsen Buzekia, osallistumissääntöjen esittelijää jäsen Busquinia ja Euratomin osallistumissääntöjen osalta jäsen Laperrouzea, seitsemän erityisohjelman esittelijää, jäsen Riera Madurellia Yhteistyö-ohjelman osalta, jäseniä Niebler ja Ehler Ideat-ohjelman osalta, jäsen Pirillia Ihmiset-ohjelman osalta, jäsen Prodia Valmiudet-ohjelman osalta, jäsen Guidonia Euratomia koskevan ohjelman osalta, jäsen Hammerstein Mintziä EY:n yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavan erityisohjelman osalta, jäsen Casparya Euratomin yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavan erityisohjelman osalta sekä lukuisia varjoesittelijöitä ja muita jäseniä, jotka ovat osallistuneet antaumuksellisesti ohjelmien suunnitteluun.

Yhteistyötämme on helpottanut suuresti jäsen Chichesterin taitavasti hoitama puheenjohtajuus. Opin häneltä paljon ja haluan kiittää häntä siitä.

Lisäksi haluan kiittää kaikkia ohjelmien suunnittelussa mukana olleita puheenjohtajavaltioita kovasta työstä ja hyvästä seurasta. Erityisesti haluan kiittää puheenjohtajavaltio Suomea sen rakentavasta roolista prosessin loppuvaiheessa.

Olemme kolmen toimielimen välisissä neuvotteluissa saavuttaneet vakaan ja laajan yhteisymmärryksen seitsemännestä puiteohjelmasta. Olemme edenneet siihen pisteeseen, että pidämme kutakin yksittäistä asiakirjaa osana yhtä ja samaa pakettia ja tällä tavalla varmistamme kokonaispaketin täyden poliittisen yhdenmukaisuuden.

Tunnette erittäin hyvin seitsemännen puiteohjelman ja sen sisällön. Tästä syystä tyydyn kommentoimaan vain joitakin keskeisiä asioita.

Aloitan jäsen Buzekin seitsemättä puiteohjelmaa koskevan mietinnön toisesta käsittelystä. Paljon on tehty työtä sellaisen tasapainoisen sopimuksen tekemiseksi, jonka kaikki kolme toimielintä voisivat hyväksyä. Haluan esittää sydämelliset kiitokset esittelijälle hänen avoimuudestaan ja hänen koko prosessin ajan tekemästään yhteistyöstä.

Komissio hyväksyy kaikki kolmenvälisten kokousten päätteeksi tehdyn sopimuksen kohdat. Erityisesti haluan mainita joitakin tärkeimmistä kysymyksistä, joissa me lopulta löysimme hyvän tasapainon.

Ensinnäkin haluan mainita Euroopan tutkimusneuvoston välivaiheen tarkastelun, sen tulevat päätökset, sen jäsenten nimittämisen ja sen hallinnolliset kulut. Komissio on myös esittänyt näitä asioita koskevan julkilausuman.

Toiseksi haluan mainita lisääntyneen panostuksen uusiutuviin energiavaroihin ja energiatehokkuuteen, joihin osoitetaan yli puolet energia-alalle budjetoiduista ensisijaisista määrärahoista Olen erityisen tyytyväinen siihen, kuinka paljon energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota aihekohtaisissa painopistealueissa. Komissio on esittänyt myös näitä asioita koskevan julkilausuman.

Kolmanneksi haluan mainita määrärahojen uudelleenjakamisen Yhteistyö-, Ideat- sekä Ihmiset-ohjelmien edistämiseksi ja Yhteistyö-ohjelman osalta määrärahojen uudelleenosoittamisen terveydenhuollon, energia-alan, yhteiskunta- ja taloustieteiden, humanististen tieteiden ja turvallisuusalan toimenpiteiden edistämiseksi.

Neljänneksi haluan mainita riskinjaon rahoitusvälineeseen tarkoitettujen varojen vapauttamisen kahdessa erässä.

Ihmisalkioiden kantasolututkimukseen myönnettävästä Euroopan unionin rahoituksesta olen sitä mieltä, että olemme päässeet sopimukseen tämän niin monta erilaista maata kattavan tutkimusohjelman erittäin vastuullisesta eettisestä kehyksestä. Eettinen kehys on jatkoa kuudennen puiteohjelman eettiselle kehykselle, joka on toiminut erinomaisesti käytännössä.

Komissio on laatinut eettistä kehystä koskevan laaja-alaisen julkilausuman, joka julkistetaan virallisessa lehdessä osana seitsemännen puiteohjelman kokonaispakettia. Komissio noudattaa täysin tätä julkilausumaa ja panee se tarkasti täytäntöön, ja pidän tätä julkilausumaa seitsemättä puiteohjelmaa koskevan sopimuksen kiinteänä osana.

Näin ollen komissio ei rahoita tutkimushankkeita, joihin sisältyy ihmisalkioiden tuhoamista, ei edes silloin, kun tarkoituksena on kantasolujen tuotanto. Tämän tutkimusalueen jättäminen unionin rahoituksen ulkopuolelle ei estä yhteisöä rahoittamasta seuraavia vaiheita, jotka koskevat ihmisalkioiden kantasoluja. Vaikka seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 6 artiklan 3 kohdassa puhutaan kantasolujen hankkimisesta, komissio ei rahoita sellaista kantasolujen hankkimista, joihin liittyy ihmisalkioiden tuhoamista.

Eettisessä sopimuksessa puhutaan varovaisesta ja vastuullisesta tasapainosta. Komissio vetoaa Euroopan parlamenttiin, ettei tämä vaarantaisi tätä tasapainoa lisätarkistuksilla.

Siirryn nyt seitsemään erityisohjelmaan, joissa vahvistetaan kahden tutkimuksen puiteohjelman yksityiskohdat.

Komission ehdotuksiin esitetyt muutokset koskivat pääasiassa hyväksyttyjen puiteohjelman säännösten siirtämistä erityisohjelmiin. Näiden muutosten jälkeen puheenjohtajiston lopulliset esitykset erityisohjelmista sisältävät tervetulleen yhdistelmän parlamentin vaatimuksia ja neuvoston omia ajatuksia, minkä ansiosta tekstit ovat täysin yhteensopivia komission kannan kanssa.

Yhteistyö-erityisohjelman osalta äänestykseen tuodut parlamentin tarkistukset ovat yleisesti ottaen johdonmukaisia puitesopimuksen tekstin kanssa ja suureksi osaksi hyväksyttäviä. Tämä on myös esittelijä Riera Madurellin tekemän erinomaisen työn ansiota. Ei ollut helppoa käsitellä näin suurta kirjoa erilaisia aloja, joihin liittyy merkittäviä tutkimushaasteita. Haluan esimerkkinä hyvästä yhteistyöstämme mainita uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta saavutetun yksimielisyyden.

Ideat-ohjelman osalta Euroopan parlamentin suurimmat huolenaiheet on otettu huomioon, kuten tarkistuksista käy ilmi, ja tästä asiasta keskusteltiin innokkaasti kolmikantaneuvotteluissa. Asianmukaista huomiota on kiinnitetty erityisesti seuraaviin asioihin: hallinnollisten kulujen enimmäisosuus kokonaisbudjetista, Euroopan tutkimusneuvoston hallintohenkilöstöön liittyvät kysymykset, selkeästi määritelty lähestymistapa tieteellisen neuvoston jäsenten valinnan, toimikauden pituuden ja toimikauden jatkumisen osalta, Euroopan tutkimusneuvoston rakenteiden ja mekanismien tarkistaminen sekä mahdollisuus, että tieteellinen neuvosto nimittää pääsihteerin. Haluan vielä kerran kiittää esittelijöitä jäsen Niebleriä ja jäsen Ehleriä heidän rakentavasta työstään.

Ihmiset-ohjelman osalta puheenjohtajavaltion tekstissä on otettu huomioon monia parlamentin esittämiä tarkistuksia, jotka komissio voi täysin hyväksyä. Haluan korostaa erityisesti niitä tarkistuksia, jotka liittyvät siihen, kuinka tärkeää on kannustaa nuoria tutkijan ammattiin, auttaa heitä luomaan tasapainoinen ura sekä hyödyntää täysimääräisesti naisten potentiaali. Kiitän esittelijä Pirilliä tuesta.

Valmiudet-erityisohjelman osalta haluan korostaa joitakin niistä tarkistuksista, joilla todella parannettiin komission alkuperäistä ehdotusta. Tarkoitan erityisesti niitä tarkistuksia, joilla selvennetään yhtäältä tutkimuksen pääosaston pk-yrityksiä hyödyttäviä tutkimustoimia sekä toisaalta tutkimusta ja kehittämistä edistäviä kansallisia ja alueellisia ohjelmia koskevien yhteistyömekanismien käyttöönottoa. Tutkimusvalmiuksien osalta assosioituneita maita koskevan viittauksen lisäämisellä selvennetään ja korostetaan sitä, että näiden maiden tiedeyhteisöt voivat osallistua tästä erityisohjelmasta tuettaviin toimiin. Arvostan todella paljon esittelijä Prodilta saatua jatkuvaa ja hyödyllistä tukea.

Yhteistä tutkimuskeskusta koskevan erityisohjelman osalta olen iloinen siitä, että parlamentti hyväksyy yhteisen tutkimuskeskuksen painopistealueet sellaisina kuin ne on erityisohjelmassa esitetty. Hyväksyn useimmat esitetyt tarkistukset, joilla on tarkoitus määrittää aiempaa paremmin yhteisen tutkimuskeskuksen missio suhteessa sen erilaisiin toimiin. Erityisesti kannatan vaatimusta, joka liittyy yhteisen tutkimuskeskuksen mahdolliseen rooliin kestävän energiantuotannon referenssijärjestelmän luojana sekä Euroopan energiatoimitusten varmuutta ja uudistuvien energialähteiden saatavuutta koskevien tietojen toimittajana. Kiitoksia erinomaisesta työstä jäsen Hammerstein Mintz.

Euratomia koskevan erityisohjelman teksti on yleisesti ottaen hyväksyttävissä muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Haluan kiittää esittelijä Guidonia hänen voimakkaasta tuestaan komission ehdotukselle.

Haluan tässä yhteydessä todeta lyhyesti, että ITER-hanke on ollut äärimmäisen tärkeä. Minun on todettava olevani onnellinen siitä, että olen saanut olla siinä aktiivisesti mukana. Minulla oli viime viikolla kunnia osallistua erääseen tilaisuuteen Pariisissa ja, kuten siellä totesinkin, luotan siihen, että "voimakkaat tuulet kasvattavat vahvoja puita". Ajattelin sillä hetkellä myös teitä, jäsen Busquin.

Euratomin yhteistä tutkimuskeskusta koskevan erityisohjelman osalta olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tukevat komission lähestymistapaa ja että ehdotetuilla tarkistuksilla parannetaan komission ehdotusta. Yhdyn myös parlamentin esittämään vaatimukseen, jonka mukaan "koska uhkana on tiedon häviäminen ja nuorten tutkijoiden puuttuminen ydintekniikan alalla, YTK toteuttaa tiedon säilymistä koskevan ohjelman, joka takaa, että tämä tietämys on helposti saatavilla, asianmukaisesti jäsennettyä ja hyvin dokumentoitua." Haluan jälleen kerran kiittää esittelijä Casparya saamastani tuesta.

Haluan seuraavaksi käsitellä puiteohjelman osallistumissääntöjä EY:n osalta koskevaa jäsen Busquinin mietintöä ja puiteohjelman osallistumissääntöjä Euratomin osalta koskevaa jäsen Laperrouzen mietintöä. Komissio on erittäin kiitollinen Euroopan parlamentille ja erityisesti esittelijöille, varjoesittelijöille ja muille ITRE-valiokunnan jäsenille heidän rakentavasta asenteestaan ja vahvasta sitoutumisestaan siihen, että neuvoston kanssa saadaan aikaan hyvä kompromissi, jolla mahdollistetaan EY:n seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä on tervetullut jatko sille, mitä tapahtui kuudennen puiteohjelman suunnittelun aikana, ja suhtaudun luottavaisesti siihen, että tämä yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.

Euratomia koskeviin osallistumissääntöihin sovelletaan niitä samoja periaatteita, jotka hyväksyttiin EY:n osallistumissääntöjen osalta ja joissa otetaan huomioon tarvittavat, seitsemännen puiteohjelman (Euratom) erityispiirteisiin liittyvät mukautukset.

Jäsen Busquinin ja jäsen Laperrouzen mietintöjen osalta komissio voi hyväksyä kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimuksen kohdat. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö lopullisessa tekstissä ole huomattavia parannuksia verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen.

Haluan korostaa osallistumissääntöjä koskevan sopimuksen seuraavia kohtia.

Haluan ensinnäkin ottaa esiin niiden välillisten kustannusten kattamisen ja laskemisen, erityisesti kiinteiden korvausosuuksien osalta, jotka otettiin käyttöön voittoa tavoittelemattomia julkisyhteisöjä, yliopistoja, tutkimusorganisaatioita ja pk-yrityksiä varten. Tämän kiinteän osuuden määräksi on vahvistettu 60 prosenttia ensimmäisten kolmen vuoden (2007–2009) ajaksi, minkä jälkeen komissio vahvistaa uuden osuuden, jonka määrittämiseksi arvioidaan osallistujien todelliset välilliset kustannukset mutta joka ei laskisi alle 40 prosentin. Olette olleet erittäin vakuuttavia onnistuttuanne vakuuttamaan sekä neuvoston että komission tästä asiasta.

Toiseksi haluan ottaa esiin osallistujien takuurahaston, jolla korvataan kollektiivinen taloudellinen vastuu, kuten sitä kutsuttiin kuudennessa puiteohjelmassa. Komissio perustaa rahaston, joka toimii perustana niiden osallistujien vapauttamiselle tarkistuksista – lukuun ottamatta hankekoordinaattoreita – joiden anoma tuki hanketta varten on korkeintaan 500 000 euroa. Osallistujilta ei myöskään voida vaatia lisätakuuta eikä -vakuuksia, mistä on hyötyä erityisesti pk-yrityksille ja muille pienille käyttäjille.

Kolmanneksi totean, että seitsemännen puiteohjelman osallistumissäännöissä vahvistetaan selkeät arviointiperusteet.

Neljänneksi on selvennettävä tilinpäätöksiä koskevaa asiaa, sillä sopimuksessa heijastuu parlamentin ja neuvoston yhteinen tavoite yksinkertaistaa ja rajoittaa lausuntojen määrää.

Viidenneksi haluan todeta, että turvallisuustutkimukseen myönnettävälle rahoitukselle vahvistetulla 75 prosentin ylärajalla niissä tapauksissa, joihin liittyy huippuluotettavien valmiuksien kehittämistä, on vaikutusta Euroopan kansalaisten turvallisuuteen, ja tämä koskee vain harvoja julkisia käyttäjiä. Tältä osin parlamentin toiveet on täysin täytetty.

Lopuksi haluan mainita, että jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa toimiville eurooppalaisille liitännäisyksiköille voidaan myöntää käyttöoikeudet, jos niiden on käytettävä omaa tulosaineistoaan samoin edellytyksin kuin osallistuja, jonka liitännäisyksikkönä ne toimivat.

Jäsen Busquin ja jäsen Laperrouze, haluan kiittää teitä vielä uudelleen erinomaisesta työstä.

Puheenvuoroni päätteeksi haluan vielä tarkastella erästä asiaa, joka koskee ainakin joitakin teistä, kuten esitetyistä tarkistuksista ilmenee.

Asia koskee sellaisten yhteisöjen osallistumista ohjelmiin, jotka toimivat alueilla, joita ei ole kansainvälisesti tunnustettu. Käsittääkseni tarkoituksena on estää Israelin miehittämillä alueilla toimivien oikeussubjektien osallistuminen ohjelmiin.

Elokuusta 1996 Israel on ollut täysimääräisesti mukana tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmassa. Israelin tutkimuselimet ovat nykyään arvostettuja ja aktiivisia kumppaneita puiteohjelman täytäntöönpanossa. Tästä syystä komissio on suositellut, että neuvosto pidentäisi assosiaatiosopimuksen voimassaoloa seitsemännen puiteohjelman voimassaolon ajaksi.

Assosiaatiosopimukset antavat yhdessä osallistumissääntöjen kanssa Israelissa toimiville oikeussubjekteille samat osallistumista ja rahoitusta koskevat oikeudet ja velvollisuudet kuin jäsenvaltioissa toimivilla oikeussubjekteilla on. Edessänne olevien osallistumissääntöjen mukaan ainoastaan kansainvälisesti tunnustetulla Israelin alueella toimivia oikeussubjekteja voidaan pitää tällaisina oikeussubjekteina. Miehitetyillä alueilla toimivia oikeussubjekteja ei voida kuudennen puiteohjelman osallistumissääntöjen ja assosiaatiosopimuksen määritelmän mukaan pitää israelilaisina oikeussubjekteina. Komissio suhtautuu tähän asiaan erittäin tarkasti.

Haluan vielä todeta, että olen todella arvostanut tätä 19 kuukauden tiivistä työntekoa ja ystävällishenkistä yhteistyötä.

Monilla tarkistuksilla on erityinen merkitys minulle, sillä ne muistuttavat minua kaikista teistä. Ne muistuttavat minua siitä, että jäsen Liese on kiinnostunut lasten sairauksista, ja siitä, että jäsen Riera Madurell ja jäsen Gutiérrez-Cortines tukevat voimakkaasti kulttuuriperinnön vaalimista. Ne muistuttavat minua siitä, että jäsen Prodi puolustaa voimakkaasti eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, siitä, että jäsen Hammerstein Mintz ja jäsen Turmes ovat kiinnostuneita uusiutuvista energiavaroista, sekä siitä, että jäsen Busquin on takuurahaston vankkumaton tukija, mainitakseni vain muutamia esimerkkejä.

Yhteistyömme enteilee mielestäni hyvää sekä seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanon kannalta että Euroopan unionin tarvitseman ja ansaitseman kunnianhimoisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan jatkumisen kannalta.

Tämänpäiväinen keskustelu ja huominen äänestys merkitsevät uuden matkan alkua, matkan, joka toivottavasti ylittää Euroopan unionin rajat ja saavuttaa uusia horisontteja. Tutkijoille tehdään selväksi, että Euroopan unionin toimielimet tukevat heitä tällä matkalla.

Kyllä vain, tämä iltapäivä ja huominen keskipäivä ovat todella tärkeitä hetkiä Euroopan unionille ja eurooppalaiselle tieteelle. Voimme todellakin olla ylpeitä saavutuksistamme ja suunnasta, jonka olemme tieteelliselle taipaleellemme yhdessä valinneet kaikkien eurooppalaisten ja koko ihmiskunnan elämän laadun parantamiseksi.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Arvoisa komission jäsen, uskon, että parlamentin näinkin myöhäiseen kellonaikaan antamat jatkuvat suosionosoitukset osoittavat, kuinka tyytyväinen parlamentti on komission työhön.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään.

Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma.

Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä.

Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquinia, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin.

Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta.

Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää.

Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan.

Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat kolmenvälisten neuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana.

Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa.

  Jerzy Buzek (PPE-DE), esittelijä. – (PL) arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, seitsemännestä puiteohjelmasta äänestetään huomenna. Viimeisen puolentoista vuoden aikana neljä puheenjohtajavaltiota on työstänyt puiteohjelmaa yhdessä parlamentin ja komission kanssa. Kunkin puheenjohtajavaltion panos on ollut arvokas, mutta Suomi ansaitsee erityiskiitokset. Neuvoston kanssa tehdyn erinomaisen yhteistyön sekä komission jäsenen Potočnikin merkittävän henkilökohtaisen sitoumuksen ansiosta, mistä kiitän häntä, sekä Euroopan komission antaman teknisen tuen ansiosta saavutimme lokakuussa kaikkien hyväksyttävissä olevan kompromissin. Arvoisa komission jäsen, haluamme kiittää teitä suuresti kantasolututkimusta koskevasta lausunnostanne. Se oli parlamentille erittäin tärkeä lausunto.

Kompromissitarkistukset hyväksyttiin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa yksimielisesti. Haluan kiittää varjoesittelijöitä heidän osoittamastaan erinomaisesta vastuuntunnosta ja yhteistyöhengestä. Kiitoksia teille kaikille. Sekä työn että yhteistyön kannalta tämä on ollut erittäin kiireistä aikaa minulle. Kiitoksen ansaitsevat myös koordinaattorit ja poliittiset neuvonantajat, jotka valvoivat työtä, sekä kahdeksan parlamentin valiokuntaa, jotka esittivät oman lausuntonsa.

Seitsemännen puiteohjelman lisäksi keskustelemme tänään myös erityisohjelmista ja osallistumisperiaatteista. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta koordinoi näiden asiakirjojen käsittelyä Euroopan parlamentissa, ja haluan esittää suurkiitokset myös valiokunnalle sen tekemästä työstä.

Itse seitsemännen puiteohjelman osalta haluan korostaa sitä, että parlamentti on aina suhtautunut puiteohjelmaan positiivisessa hengessä. Esitimme siihen kuitenkin monia parannuksia ja joitakin osittaisia ratkaisuja. Nämä ovat tärkeitä ohjelmalle, ja sekä neuvosto että Euroopan komissio pitivät niitä hyödyllisinä, kuten kompromissitarkistuksista ilmenee. Ohjelman rakenne ja keskeiset säännökset ovat Euroopan unionilta erinomainen vastaus jäsen Kokin ja jäsen Marimonin mietinnöissä esitettyihin suosituksiin sekä jäsen Locatellin mietinnössä esitettyihin Euroopan parlamentin ehdotuksiin.

Seitsemännellä puiteohjelmalla mahdollistetaan myös Lissabonin strategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttaminen monessa suhteessa. Kaikki perustuu tutkimuksessa osoitettavaan huippuosaamisen. Puiteohjelmassa esitetään myös uusia ja mielenkiintoisia aloitteita, yhteisiä teknologian aloitteita, joissa voitaisiin hyödyntää Euroopan unionin teollisuuden taloudellisia resursseja. Tämä on ratkaiseva käänne kohti innovatiivista Eurooppaa, ja linjassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen toimien kanssa.

Lisäksi Euroopan parlamentti päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan Euroopan unionin kaikkien alueiden tutkimusvalmiudet on otettava käyttöön, jos halutaan luoda todellinen eurooppalainen tutkimusalue.

Ideat-ohjelmaa käsittelevässä kappaleessa määritellään Euroopan tutkimusneuvosto. Tämä on uusi hanke, jolla on tarkoitus edistää tieteen eturintamassa harjoitettavaa erittäin korkeatasoista tutkimusta. Euroopan parlamentti on korostanut voimakkaasti sitä, että tutkimusneuvoston on oltava täysin riippumaton, että sen toimien on oltava selkeitä ja avoimia ja että sen hallinnolliset kulut on pidettävä alhaisina.

Seuraavan kappaleen nimi on Ihmiset-ohjelma ja siinä keskitytään tiedemiehiin. Jos Euroopan unioni hyödyntää täysimääräisesti potentiaalinsa ja erityisesti jos se tukee nuoria uransa alussa olevia tiedemiehiä, se pystyy levittämään siipensä ja estämään aivovuodon.

Euroopan unionin tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen on keskeinen kysymys. Tämä asia on keskeisessä asemassa Valmiudet-ohjelmaa käsittelevässä kappaleessa. Pk-yritykset ovat toinen painopistealue. Kuudennen puiteohjelman tapaan niille taataan 15 prosentin osuus tutkimushankkeista. Lisäksi on otettu käyttöön pieniä hankkeita varten tarkoitettuja nopeutettuja menettelyjä ja erityisohjelmia. Seitsemännen puiteohjelman tähän osaan esittämämme tarkistukset saivat uutta pontta uuden teknologian ja innovaation ansiosta.

Lainsäädäntötyö on saatu lähes päätökseen, ja nyt meidän on siirryttävä ohjelman täytäntöönpanoon. Eurooppalaisten ja kansallisten ohjelmien koordinoinnin kannalta keskeisiä asioita ovat nykyistä yksinkertaisemmat ja joustavammat menettelyt. Eurooppalaisen tutkimuksen sirpaloituminen on vältettävä maksoi mitä maksoi.

Suhtaudun melko luottavaisesti siihen, että seitsemäs puiteohjelma antaa meille mahdollisuuden herättää uudelleen kiinnostus Lissabonin ohjelmaan sekä pääsemään eroon hyvin tunnetusta eurooppalaisesta paradoksista.

Lopuksi haluan kääntyä kollegoideni puoleen ja taata heille, että kun olemme hyväksyneet neuvoston kanssa neuvotellut kompromissitarkistukset, seitsemännen puiteohjelman tekstissä heijastuvat täysin ensimmäisessä käsittelyssä esitetyt painopisteet. Tästä syystä pyydän teitä tukemaan näitä tarkistuksia, jotta parlamentti voisi puhua yhdellä äänellä tutkimuksesta, kehittämisestä, innovaatiosta ja Euroopan unionin tulevaisuudesta.

  Philippe Busquin (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentin tämäniltainen keskustelu seitsemännestä puiteohjelmasta ja sen täytäntöönpanon tulevaisuudennäkymistä on meille epäilemättä suuri riemun hetki. Erityisesti hetki on lupaava tiedeyhteisölle, koska kyse on kuitenkin Euroopan unionin kolmanneksi merkittävimmästä ohjelmasta, joka antaa tiedeyhteisölle eurooppalaisen ulottuvuuden ja motivoi sitä huippulaadun tavoittelemiseen. Näin ollen yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on varmistaa jatkuvuus siirryttäessä yhdestä ohjelmasta toiseen.

Erinomaisessa yhteistyöhengessä ja täysipainoisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimineiden komission jäsenen ja komission asianomaisten osastojen, parlamentin ja puheenjohtajavaltio Suomen yhteisten toimien ansiosta, ja haluan kiittää Suomen sinnikkyyttä ja korkealaatuista työtä, olemme selvinneet vaiheeseen, jossa voimme käynnistää seitsemännen puiteohjelman haluamassamme aikataulussa. Tämä on ratkaisevan tärkeä asia.

Toinen asia, jota haluan tarkastella, on jollain lailla vähemmän ilahduttava, sillä ohjelmalle tarkoitetut määrärahat ovat pienemmät kuin olisimme toivoneet. Emme voi tehdä asialle mitään. Kuten komission jäsen korosti, aluksi ohjelmasta käytävä keskustelu siirtyi rahoitusnäkymien vuoksi ja lopulta määrärahat olivat pienemmät kuin mitä Euroopan unioni tarvitsisi kunnianhimoisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Toistan lakkaamatta, että tutkimus ja innovaatio ovat huomispäivän Euroopan perusta. Asiasta on puhuttu, asiasta on keskusteltu, mutta jäsenvaltiot eivät vieläkään halua mukauttaa omaa politiikkaansa näiden tavoitteiden mukaiseksi. On ilman muuta vahingollista, että komission ehdottamasta puiteohjelmasta on karsittu vähintään 25–30 prosenttia, mutta kuten Belgiassa sanotaan, "Il faut faire avec" – tämän kanssa on pärjättävä – mikä tarkoittaa sitä, että puiteohjelma on pyrittävä saamaan mahdollisimman hyvin toimivaksi. Tässä suhteessa uskon, kuten jäsen Buzek sanoi, että komission ehdotukset on yleisesti ottaen hyväksytty ja että esitetyt parannukset ja tarkistukset ovat oikeansuuntaisia.

Haluan itse ottaa esiin kaksi asiaa. Ensimmäinen asia on Euroopan tutkimusneuvosto, joka on aivan selvästi merkittävä innovaatio Euroopan unionin politiikan alalla. On aivan ensisijaisen tärkeää, että tiedeyhteisö järjestäytyy Euroopan mittakaavassa ja että Euroopan tiedeyhteisö hyväksyy itse huippulaatua koskevat tavoitteet. Tämä nostaa Euroopan unionin profiilia. Tästä syystä olemme yhdessä jäsen Nieblerin ja muiden jäsenten kanssa antautuneet laajasti pohtimaan sitä, miten tämän Euroopan tutkimusneuvoston pitäisi toimia.

Toinen asia, joka tuntuu olevan äärimmäisen tärkeä, koskee yhteisiä teknologia-aloitteita. Tämä teknologiayhteisöjen toiminnan laajentaminen on yksi Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn avaintekijöistä. Tästä syystä neuvoston, komission ja parlamentin on erittäin tärkeää voida toteuttaa nopeasti yhteisiä teknologia-aloitteita joillain aloilla. Lienee turha sanoa, ettei tämä ole mahdollista kaikilla aloilla, mutta mielestäni kyseinen väline on välttämätön.

Arvoisa komission jäsen, olette minua etevämpi diplomaatti, joten haluan onnitella teitä avoimesti siitä, että olette varmistanut sopimuksen neuvoston kanssa kantasolututkimuksesta ja erityisesti ylimääräisten ihmisalkioiden kantasolujen osalta. Sopimus on tasapainoinen. Se on jatkoa sille, mihin kuudennessa puiteohjelmassa päästiin, mutta sitä on myös selvästi vahvistettu eettisillä suojatoimilla. Juuri antamallanne lausunnolla vakuutetaan parlamentille jälleen kerran, ettei alkioita tuhota vaan että kaikki kantasolujen ja erityisesti ylimääräisten alkioiden kantasolujen tarjoamat mahdollisuudet tieteellisen ja lääkelääketieteellisen osaamisen kehittämiseksi turvataan. Tästä syystä onnittelen teitä sopimuksen varmistamisesta.

Haluan korostaa parlamentille lisäksi sitä, että äänestämme huomenna myös erityisohjelmista ja että tarkistuksia on esitetty. Tiedän, että menettely on erityisohjelmien osalta erilainen ja että annamme niistä ainoastaan lausunnon. Olkoon niin, mutta se, miten me äänestämme erityisohjelmista, ei saa kuitenkaan olla ristiriidassa puiteohjelman osalta hyväksyttyjen säännösten kanssa. Jäsen Buzek sanoi aivan oikeutetusti, että parlamentti tukee kompromissiehdotuksia. Myös jäsenet ovat esittäneet perusteltuja tarkistuksia. Parlamentin antaman tuen laajuus eroaa erityisohjelmien ja puiteohjelman välillä. Järjestelmän yleisen johdonmukaisuuden takia erityisohjelmien ja puiteohjelman saaman tuen välillä ei saa olla eroja.

Siirryn käsittelemään nyt osallistumissääntöjä. Puhun erittäin lyhyesti, koska te, arvoisa komission jäsen, olette jo ottanut esiin ne kohdat, jotka ovat uusia verrattuna ehdotukseen. On kuitenkin yksi tavoite, josta olemme käsittääkseni yhtä mieltä. Tämä tavoite on yksinkertaistaminen, ja olemme pyrkineet kehittämään asioita tähän suuntaan. Valitettavasti meidän on kuitenkin yhä oltava nöyriä ja vaatimattomia, sillä vaikka yksinkertaistamisen tarve toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen, ne, joilla on eniten kokemusta puiteohjelmista, joutuvat valitettavasti aina huomaamaan, ettei siinä ole vieläkään täysin onnistuttu. En ole yhtään varma siitä, että olisimme tehneet riittävästi. Tämä riippuu osittain teidän tarkkaavaisuudestanne mutta osittain myös meistä. Olemme täällä auttaaksemme teitä eliminoimaan muista tekijöistä johtuvat rajoitukset, jotka monimutkaistavat prosessia.

Pyrimme esimerkiksi takaamaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen ohjelmiin. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että niille voidaan korvata tukikelpoisista kustannuksista jopa 75 prosenttia vaan myös sitä, ettei niiltä edellytetä tilintarkastusta kolmen kuukauden välein sen tarkistamiseksi, ovatko ne osallistumiskelpoisia. Nämä siis ovat käytännön seurauksia mutta riippuvat siitä, miten ne pannaan täytäntöön, koska toisinaan mukana on liian virkaintoisia ihmisiä. Tämä on aivan normaalia mutta voi johtaa ylilyönteihin. Tästä syystä teidän on varmistettava asianmukainen täytäntöönpano.

Olen pohtinut myös välillisten kustannusten alentamista 60 prosenttiin. Joku voi hyvin olla sitä mieltä, että kyseinen luku on mielivaltainen ja että välilliset kustannukset pitäisi laskea mahdollisimman tarkasti. Tästä syystä muuten erotetaan toisistaan kolme ensimmäistä vuotta ja muut vuodet, mutta jonkinlainen luku oli tärkeä esittää, jotta yliopistot ja pk-yritykset kaikista maista saataisiin osallistumaan ohjelmiin, koska eri maiden kirjanpitojärjestelmät eroavat suuresti toisistaan.

Haluan lopuksi kiittää teitä lämpimästi työstänne ja erityisesti siitä, että olette tehneet tämän puiteohjelman ja tiedeyhteisöä koskevien osallistumissääntöjen luomisen mahdolliseksi sen ansiosta, että teillä ja puheenjohtajavaltio Suomella on ollut valmiudet vuoropuheluun, joka on ollut erinomaista koko prosessin ajan. Kiitos vielä kerran, ja uskon, että olemme huomenna täällä sankoin joukoin äänestämässä ilman minkäänlaisia vastoinkäymisiä teidän ehdotustenne ja meidän tarkistettujen ehdotustemme puolesta.

  Anne Laperrouze (ALDE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, hyvät kollegat, haluan kiittää esittelijäkollegojani erinomaisesta työstä ja yleisesti ottaen kaikkien kolmen toimielimen erinomaista työtä, jolla tasoitettiin tietä tämän tutkimuspaketin nopealle hyväksymiselle.

Seitsemäs puiteohjelma on keskeinen väline sellaisen eurooppalaisen tutkimusalueen luomisessa, jonka tavoitteena on se, että kolme prosenttia BKT:sta osoitetaan tutkimukseen. Sitä on hyödynnettävä niin, että kansalliset tutkimuspolitiikat saataisiin ammentamaan toisistaan apua sekä täydentämään toisiaan ja että saataisiin parannettua jäsenvaltioiden omien painopistealueiden ja niiden keskeisten tavoitteiden välistä johdonmukaisuutta, jotka Euroopan tutkimusneuvoston on tarkoitus määrittää. Huolimatta määrärahoista, jotka ovat pienemmät kuin mitä komissio ja parlamentti olivat toivoneet, tätä puiteohjelmaa pitäisi arvostaa sen aikaansaaman vipuvoiman ansiosta. Jos haluamme selvittää vaikeudet, jotka liittyvät rahoituksen saamiseen, erityisesti pk-yritysten osalta, rahoitus- ja riskinjakomekanismien käyttöönotto on askel oikeaan suuntaan. Tätä mekanismia on hyödynnettävä niin, että Euroopan investointipankin ja muiden rahoituslaitosten myöntämien lainojen määrä kasvaa, että lainojen suuruus kasvaa ja että tukea myönnetään nykyistä riskialttiimmille hankkeille.

Siltä osin kuin on kyse seitsemännen puiteohjelman osallistumissäännöistä Euratomin osalta strategiani oli läheisen yhteistyön tekeminen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmassa esittelijänä toimineen jäsen Busquinin kanssa, jotta voisimme säilyttää näiden kahden esityksen väliset yhtäläisyydet ja tällä tavoin hyötyä yhteispäätösmenettelystä. Tästä syystä teille esitetyt kompromissitarkistukset ovat tulos keskusteluista, joita komissio, neuvosto ja parlamentti kävivät jäsen Busquinin mietinnöstä, jota mukautettiin ydinenergia-alan sisällyttämiseksi siihen mukaan. Kaksi tarkistusta eroaa kuitenkin neuvoston kannasta.

Itse asiassa halusimme tarkistuksella 58 täsmentää valinta- ja myöntämisperusteita, joita ovat muiden muassa tieteellinen huippulaatu, valmius saattaa hanke päätökseen menestyksellisesti, merkitys erityisohjelman tavoitteiden kannalta, mobilisoitujen resurssien kriittinen massa sekä hankittujen tietojen hyödyntämistä ja levittämistä koskevan suunnitelman laatu.

Haluaisin kiinnittää huomionne myös mietintöön esitettyyn tarkistukseen 88, josta jotkin jäsenet ovat vaatineet erillistä äänestystä. Kyseinen tarkistus ei ole ristiriidassa sen kanssa, että yhteisyrityksen toimipaikaksi valittiin Barcelona. Toimipaikka vahvistettiin neuvoston päätöksellä N:o 2006/458, ja me hyväksymme tämän valinnan. Tarkistuksen tavoitteena on varmistaa, että muu fuusioenergian temaattiseen aihepiiriin kuuluva toiminta toteutetaan ja sitä hallinnoidaan erillään yhteisyrityksestä, jotta tutkijat voivat kehittää luovuuttaan ja jotta voidaan säilyttää integroitu menettely ja fuusioassosiaatioiden kattava osallistuminen, erityisesti Euroopan fuusiokehityssopimuksen avulla. Tämä asia otettiin esiin komission ja neuvoston kanssa käydyissä osallistumissääntöjä koskevissa kolmenvälisissä neuvotteluissa, joissa oli tarkoitus määritellä tarkasti kunkin toimielimen rooli.

Osallistumissääntöjä koskevan mietinnön tavoitteena on saada Euroopan unioni tukemaan ydinenergia-alan tutkimustoimia siinä toivossa, että ydinenergia-alan tekniset ongelmakohdat saadaan selvitetyksi ja erityisesti että fuusioenergian käyttämistä tulevaisuuden energiantuotannossa koskevat toiveet täyttyvät.

Haluan esittää vilpittömät kiitokseni jäsen Busquinille, joka antoi taitonsa ja kokemuksensa käyttööni ja joka otti minut mukaan kokouksiin, joissa kompromissitarkistuksista neuvoteltiin neuvoston ja komission kanssa.

Päätän puheeni sanomalla muutaman sanan erityisohjelmista, joiden laatimista olen seurannut ryhmäni puolesta hieman läheisemmin.

Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamien suorien toimien osalta on syytä todeta, että tutkimuskeskuksen asiantuntemusta on laajennettu alueille, joiden poliittinen ja yleinen merkitys on suuri, ja tällaisia ovat esimerkiksi eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät, sosiaalinen hyvinvointi, kestävä maatalous ja ympäristönsuojelu. Haluaisimme, että yhteisellä tutkimuskeskuksella olisi ydinenergian alalla nykyistä suurempi rooli yleisön tietoisuuden parantamisessa ja koulutuksen järjestämisessä. Toivomme myös, että yhteinen tutkimuskeskus käyttäisi asiantuntemustaan toimiin ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi. Yhteistyö-erityisohjelmalla on tarkoitus auttaa myös vastaamaan sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, ja siinä on tarkoitus keskittyä terveydenhuollon, energian sekä ympäristön ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin asioihin.

Euroopan parlamentin esittämien tarkistusten pitkä luettelo muistuttaa joidenkin mielestä ostoslistaa, ja sen pituus kertoo ennen kaikkea sen, että tutkimustoiminnalta odotetaan paljon.

Pitäkäämme mielessä Euroopan unionin paikka ja rooli maailmassa ja erityisesti sen kansalaisten elämässä. Puiteohjelman onnistuminen olisi todiste siitä, että Euroopan unioni kehittyy.

  Umberto Pirilli (UEN), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, hyvät kollegat, Ihmiset-erityisohjelma on löytänyt tiensä Euroopan parlamenttiin vuoden kestäneiden vuoropuhelujen, syvällisten analyysien ja vertailujen jälkeen. Olen ammatillisella ja poliittisella kokemuksellani esittänyt ideoita, jotka on laajasti hyväksytty. Ne on juurrutettu vähitellen ohjelmaan ja sisällytetty osittain myös seitsemännen puiteohjelman keskeiseen oikeudelliseen välineeseen. Tästä syystä esitän lämpimät kiitokseni jäsen Buzekille.

Moderni maailma muuttuu erittäin nopeasti. 1900-luku oli levoton sekä jännittävä ja käsitti kolme aikakautta. Sen aikana siirryttiin talonpoikaisyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnan kautta jälkiteolliseen yhteiskuntaan ja vuosisadan viimeisen vuosikymmenen aikana vieläkin pidemmälle. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtion ja hallitusten päämiehet laativat kaukonäköisen tulevaisuudensuunnitelmansa. Lissabon 2000 oli kymmenvuotinen ohjelma, ja eurooppalaisen tutkimukseen ja innovaatioon perustuvan tietoyhteiskunnan rakentamisen arveltiin kestävän nämä kymmenen vuotta. Tänään meidän on kuitenkin pantava merkille, että kehitys on ollut hidasta, vaikka kuudes puiteohjelma oli merkittävä edistysaskel tätä strategista alaa koskevassa Euroopan unionin politiikassa.

Seitsemäs puiteohjelma on vaatimaton toimi verrattuna nousevien talouksien jättiläismäisiin saavutuksiin: viimeisten 15 vuoden aikana Kiinan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat nousseet 12,4 miljardista Yhdysvaltain dollarista 84,6 miljardiin eli 580 prosenttia. Nykyään Kiinan osuus maailmankaupasta on 12,5 prosenttia, ja se on maailman toiseksi suurin huipputekniikan tuotteiden valmistaja. Lisäksi meillä on Intia ja Intian valtameren alueen maat, tekniikan ja tieteen maailman kolmas akseli, jonka osuus huipputekniikan tuotteista on 36 prosenttia – tasan kaksi kertaa enemmän kuin koko Euroopan tuotannon osuus.

Jotkut analyytikot ovat päätyneet katastrofaalisiin päätelmiin, jos tilanne ei muutu, ja heidän mukaansa 20 vuoden päästä 90 prosenttia maailman tiedemiehistä elää Itä-Aasian maissa. Näin ollen Euroopan unioni jää jälkeen, jos Euroopan unionin investointeja verrataan niihin suuriin summiin – joissain tapauksissa jopa yli 10 prosenttia BKT:sta – joita nämä maat investoivat tutkimukseen ja kehittämiseen. Euroopan unioni on jäsenvaltioidensa itsekkyyden vanki, ja jotkin jäsenvaltiot käyttävät vielä tänäänkin alle prosentin BKT:staan tutkimukseen ja kehittämiseen, kun Euroopan unionin maiden keskiarvo on alle kaksi prosenttia BKT:sta. Lyhyesti sanottuna tämä on kokonaiskuva, kun valmistaudumme käynnistämään seitsemännen puiteohjelman – johon Euroopan komissio on aivan oikeutetusti pyytänyt jäsenvaltioita osoittamaan enemmän varoja.

Ihmiset-ohjelma on kokonaisen lainsäädännöllisen aineiston sekä henki että materia: mens sana in corpore sano. Tästä kumpuaa ajatus tutkijoiden motivoimisesta tutkimuksen motivoimiseksi. Seitsemännellä puiteohjelmalla luodaan vapaa, riippumaton ja motivoitunut eurooppalainen tutkija. Tämä on suunta, johon meidän pitäisi edetä: meidän pitäisi edetä tutkijan ammatin tunnustamisesta oikeudellisen aseman myöntämiseen sekä tutkijoiden valintaa ja palkkaamista koskevista menettelyohjeista tietopankin luomiseen. Meidän on mukautettava tutkijoiden palkkaa niin, että se vastaa nykyistä paremmin parhaita kansainvälisiä standardeja. Meidän on varmistettava miesten ja naisten väliset yhtäläiset mahdollisuudet toimenpiteillä naispuolisten tutkijoiden aseman turvaamiseksi ja sovittamalla yhteen työelämän ja perhe-elämän vaatimukset sekä toteutettava aloitteita, joilla turvataan tarvittava sosiaaliturva perheen liikkuessa maasta toiseen. Meidän on yhdenmukaistettava verojärjestelmät ja tunnustettava kaikkien EU-maiden ammattinimikkeet sekä tutkijoiden liikkumisvapaus ja riippumattomuus. Nämä ovat ennakkoedellytykset eurooppalaisen tutkimuksen ja ammatillisen yhdentymisen alueen luomiselle, kun otamme huomioon, että investoituamme vuosien ajan nuorten tutkijoiden koulutukseen on omien etujemme mukaista pitää heidät luonamme. Luopuminen heistä olisi lahja Yhdysvalloille ja Kiinalle.

Marie Curie –toimista saadut myönteiset kokemukset on käyty asianmukaisesti uudelleen läpi ja näitä toimia jatketaan, sillä niillä piristetään hanketta, jolla pyritään huippulaatuun lisäarvon muodossa: sillä on vaikutusta Euroopan tutkimusalueen järjestäytymiseen. Harkitsemme myös yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja sitä, että niille pitäisi taata yhtäläiset mahdollisuudet. Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä asiana haluan mainita tekijänoikeudet, joiden osalta neuvosto on käyttäytynyt hieman kuin Pontius Pilatus Jeesus Nasaretilaista kohtaan: se on omaksunut ajatuksen ja tehnyt siitä yleisen säännön.

Ei, näin ei asioita pitäisi tehdä. Jos me todella haluamme motivoida tutkijoita, meidän on annettava heille raudanlujat takuut siitä, että heidän tuottamaansa henkistä omaisuutta suojataan. Tämä on mahdollista – aion pitää siitä kiinni, kun esitän toivomuksia komissiolle ja neuvostolle – sellaisten siviilioikeudellisten sopimuslausekkeiden avulla, joilla suojellaan tutkimustuloksia ja tutkijaa.

Huippulaadun saavuttamiseksi ihmisiä on motivoitava ja tutkijoiden houkuttelemiseksi Eurooppaan kaikkialta maailmasta heille on pystyttävä tarjoamaan houkuttelevat olosuhteet. Laadun ja määrän yhdistämiseksi sekä huippulaadun tuottamiseksi perustutkimuksessa ja teknologian tutkimuksessa, kuten Ihmiset-ohjelman ja seitsemännen puiteohjelman puitteissa on tarkoitus tehdä, on tärkeää yhdistää kaikki lenkit ja selvittää kaikki ratkaisematta olevat ongelmat sekä suojella teollisuutta ja yksityisiä investointeja kannustamalla teollisuutta ja rohkaisemalla yksityisiä sijoittajia tukahduttamatta kuitenkaan tutkimustoiminnan liikkeellepanevaa voimaa eli ihmistä, joka on nyt ja jatkossakin tutkimustoiminnan sydän ja sielu.

Arvoisat kollegat ja varjoesittelijät, kiitän teitä kaikkia tarkkaavaisuudestanne, ja haluan erityisesti kiittää jäsen Chichesteriä sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kollegoitani, jotka äänestämällä yksimielisesti mietintöni puolesta pikemminkin lähettivät selvän viestin komissiolle ja neuvostolle kuin antoivat tunnustuksen vaatimattomalle panokselleni.

  Angelika Niebler (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Lehtomäki, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, nyt kun yli puolitoista vuotta kestäneiden intensiivisten parlamentaaristen keskustelujen jälkeen olemme hyväksymässä seitsemättä puiteohjelmaa ja siihen liittyviä erityisohjelmia, haluan tänään ensimmäiseksi kiittää luonnollisesti esittelijäämme jäsen Buzekia hänen omistautuneesta työstään mutta myös muita parlamentin jäseniä, jotka ovat antaneet oman panoksensa puiteohjelman ja erityisohjelmien laatimiseen.

Ideat-erityisohjelman esittelijänä olen luonnollisesti erityisen tyytyväinen siihen, että seitsemännellä puiteohjelmalla tai tarkemmin sanottuna Ideat-erityisohjelmalla Euroopan tutkimuskeskus pääsee pitkän odotuksen jälkeen vihdoinkin aloittamaan toimintansa.

Miksi me tarvitsemme Euroopan tutkimuskeskusta? Tarkoituksena on, että se vahvistaisi eurooppalaista perustutkimusta ja näin täyttäisi merkittävän vajeen, joka tutkimukseen myönnetyssä Euroopan unionin rahoituksessa on ollut. Euroopan unionissa tehdyssä tutkimuksessa on tähän asti keskitytty pääasiassa soveltavaan tutkimukseen, vaikka lähes kaikki innovatiiviset ja uraauurtavat tutkimustulokset on tähän asti saatu perustutkimuksen alalla. Riittää kun ajattelemme sellaisia arkipäiväisiä esineitä kuten digitaalista kameraa ja CD-soitinta, joita olisi ollut mahdotonta keksiä elleivät Max Planckin ja Albert Einsteinin kaltaiset tiedemiehet olisi luoneet teoreettista perustaa.

Euroopan tutkimuskeskuksen pitää toimia hyvin, jos se haluaa houkutella johtavia tutkijoita Eurooppaan ja pitää täällä omat eurooppalaiset huippututkijamme. Jos se haluaa onnistua tässä, sen on voitava toimia riippumattomasti. Tätä olemme parlamentissa toistuvasti korostaneet ja myös komission jäsen tukee tätä ajatusta luonnoksessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkijoiden sanan on kuuluttava Euroopan tutkimuskeskuksessa ja että tutkijoiden on saatava päättää, mitkä perustutkimushankkeet ansaitsevat rahoitusta. Poliitikoille on aivan uusi asia todeta, etteivät he aio osallistua päätösten tekemiseen siitä, mitkä hankkeet ovat tukemisen arvoisia, vaan että he jättävät tämän päätöksen tiedeyhteisölle eli tutkijoille, jotka me äänestämme tähän tutkimusneuvostoon. Olen erityisen ylpeä myös siitä, että olemme päättäneet – tai pikemminkin että päätämme toivottavasti huomenna – että ainoa peruste, jonka nojalla Euroopan tutkimusneuvosto käyttää rahaa, on tieteellinen huippulaatu.

Parlamentti on korostanut alusta alkaen, ettei Euroopan tutkimusneuvoston pitäisi olla pelkkä tutkimuksen pääosaston pienoismalli. Uskon komission jäsenen ymmärtävän minua sanoessani, ettei minulla ole mitään komissiota vastaan, mutta jos tutkimusneuvoston halutaan tuovan mukanaan jotain uutta, niiden ihmisten, jotka päättävät siitä, mitä tutkimusneuvoston on tehtävä, ei pidä olla poliitikkoja eikä ainakaan tutkimuksen pääosaston korkeita virkamiehiä vaan tutkijoita – ja kyllä, tiedän, että toistan itseäni, mutta mielestäni tämä on tärkeä asia.

Me täällä parlamentissa olimme mukana näyttämässä Euroopan tutkimusneuvostolle oikean suunnan, mutta alkuvaiheen jälkeen, jonka aikana komission on johdettava tutkimusneuvostoa, olisi mietittävä, pystyykö tutkimusneuvosto lainkaan toimimaan yksin. Kun tämä arvio on tehty, pystymme tekemään päätöksen tutkimusneuvoston lopullisesta rakenteesta. Olen erittäin tyytyväinen kolmen osapuolen vuoropuhelussa meille annettuun vakuutukseen, että parlamentti saa osallistua yhteispäätösmenettelyyn, jolla ratkaistaan se, millainen rakenne tällä tutkimusneuvostolla lopulta tulee olemaan.

Pidimme yhtä tärkeänä myös sitä, että kun tutkimusneuvosto aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2007, se ei saa olla mikään salaseura vaan sen toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää. Parlamentti on esittänyt monia tämänsuuntaisia tarkistuksia. Se on ehdottanut muun muassa, että tutkimusneuvoston tieteellisen neuvottelukunnan jäsenet valittaisiin rotaatiomenetelmää noudattaen, ja kattamalla tutkimusneuvoston hallintobudjetin vajeen olemme luonnollisesti varmistaneet, että loppujen lopuksi rahat menevät sinne, minne niiden pitääkin mennä, eli tutkijoille, sen sijaan että ne käytettäisiin hallintoon. Euroopan tutkimusneuvostolle osoitettujen määrärahojen – joiden määrä on joka tapauksessa 7,5 miljardia euroa seitsemäksi vuodeksi – pitäisi näin ollen olla hyvä perusta, jonka varassa Euroopan tutkimusneuvosto voi aloittaa työnsä.

Tutkimusneuvostolla on joka tapauksessa se, mitä se tarvitsee, jotta siitä voisi tulla kaipaamamme eurooppalaisen menestyksen malli, eurooppalaisen tutkimuksen johtotähti. Tarvitsemme myös jotakin, jolla ei ole mitään tekemistä tutkimusneuvoston kanssa. Meidän on huomenna esitettävä vetoomus, jonka mukaan Euroopan tiedeyhteisön on oltava yksi niistä tekijöistä, joiden avulla Euroopan unioni identifioi itsensä. Euroopan unioni on rauhanomainen yhteisö, sitä pidetään arvoyhteisönä ja oikeusvaltion periaatteisiin perustuvana yhteisönä, jolla on sisämarkkinat sekä talous- ja rahaliitto. On vain yksi asia, joka meiltä puuttuu, ja jäsen Busquin on tämän eurooppalaisen tutkimusalueen avulla näyttänyt oikean polun. Euroopan unionin on muututtava myös tietoyhteisöksi, eurooppalaiseksi tutkijayhteisöksi. Jos tutkimusneuvosto, ohjelmat ja se, mistä äänestämme huomenna, auttavat meitä pääsemään lähemmäksi näitä tavoitteita, olemme täällä parlamentissa tehneet hyvää työtä.

(Suosionosoituksia)

  Vittorio Prodi (ALDE), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan luonnollisesti kiittää puheenjohtajavaltio Suomea, jäsen Buzekia ja kaikkia muita kollegoitani. Jäsen Potočnikia haluan erityisesti kiittää ennen kaikkea siitä työstä, jonka teimme yhdessä hänen seitsemänteen puiteohjelmaan esittämiensä ehdotusten pohjalta.

Panin erityisesti merkille hänen juhlallisen lupauksensa jättää huomiotta kaikki sellaiset ehdotukset, joihin liittyy kansainvälisen oikeuden vastaisia infrastruktuureja tai kansainvälisen oikeuden vastaisesti toimivia yrityksiä. Lisäksi panin merkille hänen juhlallisen sitoumuksensa sisällyttää seitsemänteen puiteohjelmaan oma kohta ihmisalkioiden kantasolujen tutkimusta koskeville säännöille. Olemme tehneet yhdessä tärkeää työtä ja pyrkineet tekemään sen, mikä on parasta Euroopalle.

Seitsemäs puiteohjelma tarjoaa erittäin hyvän tilaisuuden laajamittaisiin toimiin koko unionin kilpailukyvyn palauttamiseksi, mikä tapahtuu panemalla täysimääräisesti täytäntöön Lissabonin tavoitteet. Tästä syystä on syytä painottaa, että seitsemäs puiteohjelma on tosiasiassa ilmaus tarpeesta käsitellä tutkimusta ja teknologian kehittämistä unionin tasolla ja sitä olisi pidettävä unionin taloudellisen ja sosiaalisen kehityspolitiikan alkuna

Tällä hetkellä kilpailussa on mukana toimijoita, jotka toimivat mantereen tasolla – tai joka tapauksessa alueellisella tasolla – mutta kilpailu ylittää selvästi yksittäisen jäsenvaltion rajat. Tästä syystä meidän on Euroopan-laajuisesti pyrittävä jatkossakin huippulaatuun: tämä on seitsemännessä puiteohjelmassa vahvistettu tavoite. Tähän kaikkeen me olemme Euroopan tasolla pyrkineet.

Komission jäsen korosti erittäin ystävällisesti sinnikkyyttäni tämän aihealueen käsittelyssä: yhteistyöllämme on ollut erittäin henkilökohtaisia ja äärimmäisen merkittäviä vaikutuksia. Olemme päätyneet siihen johtopäätökseen, että tutkimustarkoituksia varten on otettava huomioon kaikki yrityksiä kiinnostavat asiat, erityisesti Euroopan tasolla, sillä muussa tapauksessa emme onnistu saavuttamaan tavoitteitamme. Seitsemäs puiteohjelma on osoitus siitä, että tiedostamme, että ilman aitoa yhteistä toimintaa meidän on luovuttava siitä ajatuksesta, että meillä on tuotanto- ja kehitystoimintaa Euroopan unionissa. Tästä asiasta on kyse tässä tämänpäiväisessä keskustelussa, ja tällä tavalla olemme kaikki osallistuneet tähän hankkeeseen. Joistakin asioista on selvästikin jouduttu luopumaan, mutta loppujen lopuksi on kuitenkin saavutettu joitakin merkittäviä tuloksia.

Haluan selventää joitakin kohtia Valmiudet-ohjelmasta. Mielestäni seitsemännen puiteohjelman alueellinen yhteentoimivuus, eli toisin sanoen valmiudet hyödyntää seitsemännen puiteohjelman ja rakennerahastojen välistä synergiaa, sekä mahdollisuus saada alueet mukaan rahoitukseen, voisi olla todella tuottoisaa tulevaisuudessa sekä tutkimusinfrastruktuurin että osaavien alueiden ja alueellisen tutkimuksen kannalta. Mielestäni meillä onkin useita välineitä, jotka yhdessä auttavat meitä yksilöimään lähestymistavan, joka kaikkein parhaiten sopii kaikkiin asialistallamme oleviin kohtiin.

Haluan myös vedota erityisesti sen puolesta, että kansalaiset on saatava nykyistä läheisemmin tutustumaan alueellisella tasolla tehtävään tieteeseen, ja lisäksi meidän on tehtävä yksi asia, josta on tullut minulle pakkomielle ensimmäisten parlamentissa viettämieni vuosien aikana: meidän on tehtävä poliittinen valinta ja opetettava ihmiset arvioimaan riskiä sekä saatava ihmiset osallistumaan osana yleisen tietoisuuden parantamista. Näin me olemme tehneet, niin tehokkaasti kuin vain pystyimme, ja tähän voimme olla tyytyväisiä.

  Teresa Riera Madurell (PSE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, haluan aluksi kiittää tärkeästä työpanoksesta jäseniä Buzek ja Busquin sekä neuvostoa ja komissiota. Kiitän myös muita erityisohjelmia käsitelleitä esittelijäkollegojani. Hyvät parlamentin jäsenet, tässä täysistunnossa hyväksymme vihdoin seitsemännen puiteohjelman, jossa määritellään EU:n tiedepolitiikka seitsemäksi seuraavaksi vuodeksi.

Tämä on keskeinen asia Lissabonin strategian kannalta, sillä tutkimus, tekninen kehittäminen ja innovaatio ovat epäilemättä tärkeimmät välineet kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseen, jotta saavutamme tavoitteemme tulla dynaamiseksi ja kilpailukykyiseksi tietopohjaiseksi taloudeksi.

Päätavoitteenamme on ollut EU:n tiede-, teknologia- ja innovaatioalan suuriin haasteisiin vastaaminen, jotta saisimme kirittyä kiinni kilpailijoitamme. Tie on ollut kivinen, ja vaikeuksia on aiheuttanut erityisesti rahoituskehystä koskeva sopimus, jossa heikennettiin puiteohjelman taloudellisia näkymiä alkuperäisestä. Mielestäni voimme tänään kuitenkin olla tyytyväisiä kokonaisuuteen.

Yhteistyö-erityisohjelman esittelijänä haluan kiittää varjoesittelijöitä ja kaikkia jäsenkollegojani heidän panoksestaan, joka oli olennaisen tärkeä mietinnön laadinnan kannalta.

Yhteistyö-erityisohjelman määrärahat ovat 32 500 miljoonaa euroa seitsemälle seuraavalle vuodelle, mikä on 65 prosenttia kaikista seitsemännen puiteohjelman määrärahoista ja siis huomattavasti enemmän kuin edellisessä puiteohjelmassa.

Hyvät kollegat, kyse on maailman suurimmasta tutkimuksen ja kehittämisen kansainvälisestä yhteistyöohjelmasta. Ohjelman tarkoituksena on tehdä EU:sta johtava toimija strategisilla tieteen ja tekniikan aloilla tukemalla korkeakoulujen, tutkimuskeskusten, yritysten ja muiden elinten välistä yhteistyötä sekä EU:ssa että EU:n ja kolmansien maiden kesken.

Tätä tarkoitusta varten teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ehdotuksessa tarkastellaan kymmentä ensisijaista alaa, joilla jatkuvuus kuudennesta puiteohjelmasta on varmistettu erityisen hienosti. Siinä esitetään toimintatapoihin parannuksia, joiden ansiosta tutkimusryhmien on varmasti helpompi osallistua ohjelmaan.

Täysistunnolle lopullista hyväksyntää varten esittelemämme lopullinen teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan hyväksymä teksti noudattaa pääosin Euroopan komission ehdottamaa lähestymistapaa. Se sisältää tehokkaita välineitä, joilla kannustetaan yksityisiä tutkimusinvestointeja, ja siinä vaaditaan samalla ohjelman koko toteuttamisen alistamista tarkempaan parlamentaariseen valvontaan. Tekstissä käsitellään tarkemmin ja korostetaan joitakin tutkimusaloja, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen ehdotukseen tai joita ei ollut käsitelty siinä riittävästi. Lisäksi siinä painotetaan useita ohjelman monialaisia rakenteellisia näkökohtia, jotka ovat mielestäni olennaisia.

Tässä yhteydessä haluan korostaa, että ehdotuksemme on todellinen edistysaskel niiden menetelmien organisoinnin suhteen, joilla taataan pk-yritysten osallistuminen kaikkiin ohjelman toimiin. Pk-yritysten osallistumiselle on asetettu vähimmäistavoitteeksi 15 prosenttia koko talousarviosta, ja kaikilta yhteisön toimielimiltä, myös Euroopan investointipankilta, on pyydetty mahdollisimman suurta panostusta sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joihin pk-yritykset voivat osallistua.

Tieteellisen ja teknologisen koheesion periaatteesta tehdään ehdotuksessamme yksi ohjelman tavoitteista, ja siinä korostetaan tarvetta varmistaa muiden kansallisten ja alueellisten varojen mahdollisimman hyvä täydentävyys ja yhteisvaikutus. Ehdotamme välineitä, joilla hahmotellaan yhteisiä lähestymistapoja tieteellisesti ja teknologisesti useampaa kuin yhtä alaa koskevissa asioissa, sekä menetelmiä, joilla ratkaistaan monimutkaisia ongelmia ensisijaisilla aihealueilla, joilla yksipuolinen lähestymistapa ei riitä merkittävien tieteellisten tulosten saavuttamiseen.

Useita yhteisiin teknologia-aloitteisiin liittyviä näkökohtia on saatu parannettua käsiteltäessä Yhteistyö-erityisohjelmaa parlamentissa. Nämä uudet teknistä ja taloudellista hallinnointia sekä Yhteistyö-erityisohjelmaan osallistumista koskevat välineet edellyttävät menetelmiä, joilla varmistetaan niiden perusteiden noudattaminen, jotka on vahvistettu välineiden muodostamiselle ja ensisijaisten tavoitteiden valinnan avoimuudelle. Välineet edellyttävät myös moitteetonta ja tehokasta hallinnointia. Mietintö sisältää ehdotuksia kaikkien näiden näkökohtien parantamiseksi.

En käsittele ensisijaisia aihealueita tämän yksityiskohtaisemmin. Niiden eteen on tehty paljon työtä. Totean kuitenkin lopuksi, että kannatan varhaisessa kehitysvaiheessa olevilla ylimääräisillä ihmisalkioilla toteutettavan tutkimuksen rahoittamista edelleen. Tämä tutkimus on nimittäin tärkeää lapsettomuushoitojen kehittymisen kannalta ja jotta saadaan tietää parantumattomien sairauksien ja rappeutumissairauksien syyt sekä löydetään vaihtoehtoja eläinkokeille.

Hyvät kollegat, useiden kuukausien työllämme olemme pyrkineet osaltamme ratkaisemaan joitakin tärkeimpiä ongelmia, joita tiede ja tekniikka nykypäivänä kohtaavat. Mielestäni näitä parhaan mahdollisen yksimielisyyden tuloksia voidaan pitää tyydyttävinä. Haluankin siksi kiittää jäsenkollegojani vielä kerran heidän panoksestaan sekä Euroopan komissiota, etenkin paikalle saapunutta komission jäsentä Potočnikia hänen avuliaisuudestaan ja yhteistyöhalukkuudestaan.

  David Hammerstein Mintz (Verts/ALE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Potočnik, kiitos avoimesta asenteestanne ja yhteistyöhalustanne. Kiitän myös jäsen Buzekia ja kaikkia muita varjoesittelijöitä. Olemme kaikki yhtä suurta seitsemännen puiteohjelman perhettä. Perheeseemme on juuri syntynyt suurten vaikeuksien ja terveydenhoitoresurssien puutteen saattelemana terve mutta hieman alipainoinen lapsi.

Milloin ymmärrämme, että eurooppalainen tutkimus on jopa tärkeämpää kuin maataloustuet ja moottoriteiden rakentaminen? Tämä ei ollut retorinen kysymys. Meidän on kysyttävä itseltämme suoraan, mikä on EU:n tulevaisuuden kannalta ensisijainen tavoite, tämän EU:mme, joka haluaisi toimia muttei pysty siihen.

Olemme asettaneet tässä puiteohjelmassamme tiettyjä haasteita, joista suurimpaan osaan olemme jo vastanneet. Olemme edenneet jossain määrin tieteenalan avaamisessa sekä siinä, että pystymme nyt siirtämään tieteellistä tietämystä ja teknistä tietoa mahdollisimman hyvin sekä tukemaan kaikkia aloitteita, joilla edistetään teknologiasiirtoa. Tarkoituksena on, että yritykset, kansalaisyhteisö ja korkeakoulut pystyvät kehittämään yhteyksiä tutkimuksen ja eurooppalaisten nyky-yhteiskuntiemme välttämättömän taloudellisen ja teknisen uusiutumisen välillä. Kiitos tästä kuuluu komission tiedonannolle sekä säännöille, jotka koskevat tulosten julkaisuvelvollisuutta, ilmaisten ohjelmien edistämistä ja esimerkiksi yhteentoimivuuden edistämisvelvollisuutta. Edistystä on tapahtunut, mutta sitä on tapahduttava vielä enemmän.

Lisäksi on kysyttävä, onko tieteen tarkoitus olla ihmisten tekemää ihmisten tarpeisiin, sillä tutkijoiden mielipiteiden on oltava samansuuntaisia kuin niiden ihmisten mielipiteet, jotka eivät välttämättä ole asiantuntijoita. Tässä mielessä on suhtauduttava myönteisesti tiedealan ja -yhteisön tukeen ja tärkeään työhön tässä ohjelmassa, alan määrärahojen lisäämiseen sekä siihen, että ohjelmaan voivat nyt osallistua myös kansalaisjärjestöt.

Onko pieni todellakin kaunista eurooppalaisessa tieteessä? Puhumme kaikki aina pk-yrityksistä, mutta onko se pelkkää sanahelinää vaiko todellinen sitoumus? Pk-yritykset luovat suurimman osan vakaista työpaikoista, ja ne ovat talouden vakauden lähde. On erittäin myönteistä, että tukea annetaan sellaisille aloitteille, joilla perustetaan pienyritysten yhteenliittymiä teknologiayhteisöissä. On erittäin tärkeää, että olemme varanneet 15 prosenttia kaikista ohjelmista pienyrityksille. Tähän haasteeseen on vastattava; jää nähtäväksi, pystymmekö siirtymään sanoista tekoihin.

Onko ohjelman byrokraattisuutta tarkoitus vähentää ja avoimuutta lisätä? Ovatko kaikki tiedot selvästi ja ymmärrettävästi kaikkien saatavilla? Tämähän on taattava kaikissa EU:n hankkeiden arviointi- ja rahoitusprosesseissa. Euroopan komission on aika vähentää kalliita hallinnollisia menettelyjä, jotka johtavat pienten tutkimusryhmien, pienyritysten ja kansalaisjärjestöjen marginalisoitumiseen, sillä ne eivät pysty kokonsa vuoksi selviämään hallinnointivaatimuksista. Vaadimme menettelyjen yksinkertaistamista välittömästi. Emme halua kuulla enää tekosyitä, nyt on aika toimia.

Puiteohjelma on myös tarkoittanut palaamista perusasioiden äärelle. Sillä perustetaan Euroopan tutkimusneuvosto, joka tarjoaa huomattavaa julkista tukea perustutkimukselle, jolla on keskipitkän ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita. Tutkimusneuvoston johdossa on maineikkaita tutkijoita, jotka puolustavat tutkimuksen riippumattomuutta. On varmistettava, että kaikki, niin parlamentti kuin komissiokin, kunnioittavat tätä riippumattomuutta.

Me vihreät pohdimme, onko tieteen keinoin mahdollista varmistaa ilmastonsuojelu energiakriisin uhatessa, sillä sitä tarvitaan. On erittäin myönteistä, että uusiutuvia energiamuotoja ja energiatehokkuutta tuetaan rahallisesti ja että tukea on lisätty 250 prosenttia. Samalla pahoittelemme kuitenkin, että myönnetyt varat ovat vain kolmannes koko ydinenergiatoiminnan alan tutkimuksen saamista varoista.

Olemme tyytyväisiä myös siihen, että ohjelmasta tarjotaan huomattavaa tukea myös yhteiskuntatieteelle, joka sekin on tiedettä, sosioekonomiseen ja monitieteelliseen tutkimukseen.

Kaiken kaikkiaan ohjelma on mielestämme myönteinen. Kaikkien tahojen yhteistyö johtaa EU:ta oikeaan suuntaan, jotta saamme elää kauemmin ja onnellisemmin ja jotta EU:n merkitys maailmalla kasvaa.

  Daniel Caspary (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme vihdoin tehneet sen: seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on käynnistymässä, ja EU investoi seitsemän seuraavan vuoden aikana yhteensä 54 miljardia euroa tutkimukseen. Sen jälkeen, kun huomenna hyväksymme erityisohjelmat, voimme parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa tarkastella hyvällä omallatunnolla tätä lähes kahden vuoden työrupeamaa.

Haluan erityisesti kiittää kaikkia niitä jäseniä, joiden kanssa minulla oli ilo työskennellä ja joihin luotin täysin toimiessani viime kuukausien aikana yhteisen tutkimuskeskuksen ydintutkimusta koskevan mietinnön esittelijänä. Kiitän myös komission jäsentä Potočnikia.

Emme valitettavasti saavuttaneet kaikkia asettamiamme tavoitteita. Emme esimerkiksi onnistuneet kaksinkertaistamaan tutkimusmenojen määrää, mutta määrärahojen merkittävä 50 prosentin lisäys verrattuna kuudenteen puiteohjelmaan on askel oikeaan suuntaan. Lisäykseen päästiin neuvoston kanssa käytyjen tiukkojen neuvottelujen jälkeen. Tämä on myönteinen viesti kaikille tutkimuslaitoksille ja luo toivottavasti toiveikkuuden ilmapiirin. Emme kuitenkaan onnistuneet läheskään kaksinkertaistamaan määrärahoja, kuten olimme toivoneet, vaikka muilla maailman talousalueilla tutkimusmenoja on lisätty huomattavasti enemmän.

Jäämme siis yhä enemmän jälkeen Yhdysvalloista ja Japanista, kun taas Kiina ja muut valtiot kirivät meitä edelleen kiinni. Seuraukset ovat vakavat, ja vaikutukset kohdistuvat myös vaurauteen, työmarkkinoihin ja yhteiskuntarauhaan.

EU:n tutkimusohjelma ei varmastikaan ole maailman laajin, mutta se on yksi järkevimmistä ohjelmista. Samaa voidaan sanoa ydintutkimuksen alalla yhteisestä tutkimuskeskuksesta, jota koskevan mietinnön esittelijänä toimin. Kuten komission jäsen Potočnik aivan oikein totesi alkupuheenvuorossaan, yhteinen tutkimuskeskus toimii tärkeänä maltillisuuden puolestapuhujana useilla keskeisillä ydinenergiatoiminnan aloilla.

Yksi näistä on ensinnäkin ydinturvallisuus. Jäsenvaltiot ovat eri mieltä siitä, mihin tarkoituksiin ydinenergiaa olisi käytettävä. Jotkin niistä rakentavat uusia ydinvoimalaitoksia, kun taas toiset eivät. Jotkin niistä tutkivat uusia neljännen sukupolven reaktoreita, kun taas toiset eivät. Näistä asioista jäsenvaltiot voivat aivan oikeutetusti päättää itse. Ydinturvallisuus ei kuitenkaan tunne valtioiden rajoja, ja siksi yhteisen tutkimuskeskuksen on varmistettava tarvittava tietotaito EU:n tasolla.

Toiseksi on ydinvalvonta. Viimeaikaiset tapahtumat kansainvälisellä areenalla ovat lisänneet ydinteknologian ja ydinaseiden leviämisen estämisen merkitystä entisestään. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin EU:n on pian löydettävä vastaus. Olenkin ilahtunut siitä, että seitsemännellä tutkimusohjelmalla on tarkoitus piristää toimintaa transuraanien tutkimuslaitoksessa, joka on alan johtava laitos maailmassa.

Kolmanneksi samaa voidaan sanoa ydintekniikan alan tiedon hankkimisesta ja siirrosta, joista olen erityisen kiinnostunut. On varmistettava, että taitavat nuoret tutkijat kaikkialla EU:ssa voivat soveltaa uusia ideoita nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Emme myöskään saa heittää hukkaan jo hankittua tietoa, joten on varmistettava, että olemassa olevaa ja uutta tietoa vaihdetaan EU:ssa jopa nykyistä enemmän. Yhteinen tutkimuskeskus voi luonnollisesti edistää tietojenvaihtoa muillakin aloilla kuin ydinalalla.

Vaikka parlamentin työ onkin tehty sen jälkeen, kun olemme huomenna mietinnöstä äänestäneet, jäsenvaltioilla, komissiolla ja ennen kaikkea tutkimusyhteisöllä on vielä paljon tehtävää. Kehotan jäsenvaltioita investoimaan vielä aiempaa enemmän tutkimustoimintaan. Niiden olisi esimerkiksi hyödynnettävä mahdollisuutta investoida rakennerahastojen varoja omien tutkimus- ja kehittämisvalmiuksiensa kehittämiseen. Uusien tutkimusrakenteiden luominen ei sisälly seitsemänteen puiteohjelmaan, vaan se on pikemminkin jäsenvaltioiden ja rakennerahastojen tehtävä.

On hienoa, että seitsemännessä tutkimusohjelmassa voidaan keskittyä kunnolla huippututkimukseen. Kehotan komissiota panemaan ohjelman täytäntöön viipymättä sekä ottamaan käyttöön selkeät, avoimet, hyvin suunnitellut, tehokkaat ja oikeudenmukaiset tarjousmenettelyt. Komission olisi arvioitava tarjouksia puolueettomasti ja vaadittava tätä myös muilta tahoilta. Menettelyt olisi toteutettava järkevällä tavalla byrokratiaa välttäen. Olen varma, että parlamentissa kehittämämme lähestymistapa ei ole läheskään huonoimmasta päästä.

Lopuksi haluan kehottaa EU:n tutkimusyhteisöä eli niitä ihmisiä, jotka tekevät tutkimusta, tutkivat yksityiskohtia ja tekevät havaintoja, hyödyntämään tutkimusohjelman tarjoamat mahdollisuudet. Parlamentti on työnsä tehnyt, ja nyt on teidän tehtävänänne edistää tutkimusta ja vauhdittaa EU:n etenemistä kohti rauhanomaista, vapaata ja vaurasta tulevaisuutta.

(Suosionosoituksia)

  Umberto Guidoni (GUE/NGL), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää komission jäsentä Potočnikia ja puheenjohtajavaltio Suomea, jolle viestikapula on nyt ojennettu tämän asiakirjan muodossa, jonka laatimiseen meni useita vuosia. Ennen kuin käsittelen erityisohjelmaa, jota koskevan mietinnön esittelijänä toimin, eli Euratomia, haluan kommentoida muutamin sanoin seitsemättä puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia.

Haluan luonnollisesti kiittää jäsen Buzekia ja kaikkia muita esittelijöitä erinomaisesta tiimityöskentelystä, jonka ansiosta voimme käynnistää seitsemännen puiteohjelman aivan viimeisellä hetkellä. Olen samalla kuitenkin pettynyt siihen, ettemme onnistuneet ottamaan suurta harppausta eteenpäin eli kaksinkertaistamaan määrärahoja, vaikka panimme siihen toivomme. Tällä tavoin olisi lähetetty vahva viesti EU:n merkityksestä ja ennen kaikkea siitä, että uskomme pystyvämme saavuttamaan Lissabonin tavoitteen. Määrärahoja ei ole kaksinkertaistettu, mutta pyrimme kuitenkin hyviin tuloksiin.

Kommentoin ensiksi komission jäsenen Potočnikin toteamuksia yhteistyöstä. Olen ilmaissut henkilökohtaisesti ja ryhmäni puolesta huolemme siitä, että vaarana on, että rahoitamme seitsemännestä puiteohjelmasta sellaisia järjestöjä ja ryhmittymiä, jotka on perustettu tai jotka toimivat kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Parlamentti käsitteli vastikään tätä asiaa keskustellessaan yritysryhmittymästä, joka oli perustettu miehitetyille alueille eli Länsirannalle, Gazaan ja Itä-Jerusalemiin, mutta tätä tapahtuu muuallakin.

Haluan korostaa, että huolta herättävät myös tapaukset esimerkiksi tutkimuselimissä, joita saatetaan pyytää osallistumaan seitsemättä puiteohjelmaa koskevaan tarjouskilpailuun, vaikka ne on perustettu kansainvälisen oikeuden kanssa ristiriidassa olevan kansallisen lain mukaisesti, jonka nojalla esimerkiksi joidenkin etnisten tai uskonnollisten väestöryhmien ei sallita osallistua tutkimustoimintaan. Mielestäni komission on ilmaistava kantansa tästä ongelmasta. Sen aiemmat toimet eivät minua tyydyttäneet, sillä mielestäni ne liittyivät tiettyyn erityisalaan, vaikka niiden olisi mielestäni katettava kaikki alat.

Olen yleisesti ottaen tyytyväinen useimpiin erityisohjelmissa saavutettuihin tuloksiin ja haluan erityisesti korostaa tutkijoiden aseman tunnustamista. Olen todellakin sitä mieltä, että suuri osa nyky-yhteiskuntamme monitahoisesta toiminnasta riippuu yhä enemmän inhimillisistä tekijöistä. Ei ole mahdollista puhua eurooppalaisesta tutkimuksesta puhumatta tutkijoista ja heidän tarpeestaan liikkua, kouluttautua ja säilyttää asemansa, jotka on mainittu eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa. Seitsemännellä tutkimusohjelmalla on pantava täytäntöön säännöt, joilla taataan eurooppalaisille tutkijoille parhaat mahdolliset työolot. Tarkoituksena on ennen kaikkea rajoittaa muihin maailmankolkkiin suuntautuvaa aivovuotoa ja mahdollisesti kääntää suuntaus päinvastaiseksi.

Suhtaudun erittäin myönteisesti pyrkimyksiin investoida perustutkimukseen luomalla komissiosta riippumaton elin, jonka tehtävänä olisi arvioida seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettavien tutkimusehdotusten ansiokkuutta. Uuden elimen tehokkuutta mitattaisiin sen mukaan, noudatetaanko sen päätöksiä ehdotuksia valittaessa ja saako se osakseen tutkimusyhteisön arvostuksen. Ainoastaan tällöin voitaisiin saada aikaan innovatiivisia ehdotuksia ja rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka parantavat eurooppalaisen tutkimuksen laatua. Elimen menestyksen kannalta olennaista olisi toiminnan avoimuus, jonka parlamentti osaltaan varmistaisi osallistuessaan sen toiminnan arviointiin.

Haluan käyttää viimeiset minuutit Euratomin erityisohjelman käsittelyyn. Yhdyn Euratomin puiteohjelmaa koskevaan komission kantaan, jonka myös jäsen Buzek ilmaisi. Mielestäni EU:n on investoitava fuusioteknologian kehittämiseen, jotta siitä saadaan pitkällä aikavälillä korvaamaton energianlähde. Se on määrällisesti rajaton, ekologisesti hyväksyttävä ja taloudellisesti kannattava, ja sen avulla voidaan olennaisesti edistää energiantoimitusvarmuutta ja toimitusten kestävyyttä.

ITER on olennainen vaihe tiellä kohti fuusioenergian käyttöä. Hankekumppanit ovat viimeinkin allekirjoittaneet ITERiä koskevan kansainvälisen sopimuksen reaktorin sijaintipaikan valintaa koskevien pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Neuvotteluissa tehtiin myönteinen päätös ITERin eurooppalaisen laitoksen rakentamisesta Caradacheen Ranskaan, ja EU:n on nyt toteutettava päättäväisiä ja johdonmukaisia toimia nykyisen ja tulevien puiteohjelmien nojalla.

Tämän vuoksi mielestämme on tarpeen perustaa ITERiä hallinnoiva eurooppalainen virasto yhteisyrityksenä Euratomin perustamissopimuksen nojalla. Sen avulla voimme täyttää ITER-sopimuksesta johtuvat kansainväliset velvoitteemme. Tämä tarkoittaa Japanin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan hallintokoneiston ja hankkeen perustamista. Viraston toimipaikka sijaitsisi Barcelonassa, ja sen päätavoitteena pitäisi olla ITERin perustaminen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että viraston toimiala on rajoitettava tähän, enkä jaa komission kantaa siitä, että yksi virasto vastaisi koko fuusioenergian tutkimusalasta. En halua horjuttaa viraston asemaa, sillä mielestäni se on tärkeä elin, mutta sitä on tuettava tavoitteensa saavuttamisessa, joka jo itsessään on riittävän monimutkainen.

Mielestäni eurooppalaisen tutkimuksen on oltava entistä riippumattomampaa, mikä pätee jollain tapaa myös eurooppalaiseen tutkimuskeskukseen. Euroopan fuusiokehityssopimuksen assosioituneet elimet ovat vuosien mittaan omaksuneet keskeisen tehtävän. EU:n johtoasema tässä ohjelmassa johtuu siitä, että se on osoittanut johtajuutensa toteuttamansa huippututkimuksen muodossa.

ITERin perustaminen on vasta ensimmäinen askel, sillä paras mahdollinen hyöty sen käyttämisestä saadaan uuden tutkijasukupolven ja eurooppalaisen korkealaatuisen tutkimuksen ansiosta. Tämä voidaan taata erottamalla tutkimus täytäntöönpanosta. Tutkimusta on toteutettava nykyisillä mekanismeilla ITERin perustamisen ohella. Siksi on mielestäni tärkeää, että parlamentti hyväksyy ehdottamani tarkistuksen, aivan kuten jäsen Buzekin mietinnön tapauksessa.

  Neena Gill (PSE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijöitä ja budjettivaliokunnan kollegaani Xenogiannakopoulouta hänen tarkkanäköisistä mielipiteistään.

Haluan ilmaista varauksettoman tukeni EU:n tutkimus- ja kehitysyhteistyöohjelmille. Mielestäni tämä toiminta-ala on erittäin tärkeä, ja sillä on suora vaikutus siihen, miten EU kehittyy globaalina taloutena ja kuinka muu maailma meihin suhtautuu.

Kuten olemme kuulleet, seitsemäs puiteohjelma on tähän mennessä suurin EU:n tutkimusohjelma, ja tämän 53 miljardin euron ohjelman alle yhdistyvät kaikki tutkimukseen liittyvät EU:n aloitteet. Komissio pyysi alun perin 70 miljardia euroa, mikä oli huomattavan paljon enemmän kuin edellisvuosina. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että kyse on seitsemän vuoden ohjelmasta eikä edeltävän ohjelman tavoin viiden vuoden ohjelmasta ja että sen varat jaetaan yhteensä 27 jäsenvaltion kesken eikä edeltävien ohjelmien tavoin 15:n tai 25 jäsenvaltion kesken. Lisäksi on ymmärrettävä, että seitsemännen puiteohjelman määrärahojen kaksinkertaistaminen osoittaa, kuinka tärkeitä tiede ja tutkimus ovat EU:n kehitykselle globaalina toimijana ja talousmahtina.

Jos haluamme pysyä kilpailukykyisinä, meidän on siirryttävä sanoista tekoihin ja investoitava aloille, joiden tiedämme olevan keskeisen tärkeitä kasvun kannalta. Valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei neuvosto ole samaa mieltä. On sääli, ettei se tukenut komission pyyntöä 70 miljardista eurosta. Eikö ole uskomatonta, että neuvosto pääsi loppujen lopuksi sopimukseen tutkimus- ja kehittämismenojen lisäämisestä ainoastaan 1,5 prosenttiin BKT:sta, vaikka se on kaikin tavoin mainostanut, kuinka Lissabonin tavoitteet on saavutettava ja kuinka tärkeää menoja on lisätä 3 prosenttiin, mikä sekin on huomattavasti vähemmän kuin Japanissa ja Yhdysvalloissa? Vielä yllättävämpää on, että puheenjohtajavaltio Luxemburg itse asiassa alun perin ehdotti tutkimus- ja kehittämismenojen leikkaamista tätäkin enemmän. Onneksi useat jäsenvaltiot, myös kotimaani, hylkäsivät tämän vaihtoehdon sillä ne havaitsivat selvän yhteyden tutkimuksen ja kehittämisen sekä EU:n kasvun ja kilpailukyvyn välillä. Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta käsitteli sekin alaa ja ehdotti menojen lisäämistä. Pidän sitä erittäin myönteisenä asiana mutta, kuten edellä totesin, pahoittelen, ettei lisäys ole lähelläkään komission ja parlamentin alun perin esittämää määrää.

Ohjelman käynnistäminen tarjoaa meille todellisen mahdollisuuden oppia aiemmista virheistämme ja korjata ne. Yksi ala, jolle meidän on keskitettävä toimemme, on rahoitusmenettelyjen keston lyhentäminen. Menettelyt ovat nykyisellään naurettavan pitkälliset. Tämän ovat todenneet muutkin kuin kotialueeni West Midlandsin järjestöt: Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut 8–9 kuukauden viipeistä. Tällaisia menettelyaikoja ei voida hyväksyä, vaan niitä on lyhennettävä huomattavasti. Pitkällinen menettely aiheuttaa useita ongelmia, joista suurimpia on se, että osallistujat joutuvat rahoittamaan toimintaansa alussa pitkänkin aikaa. Tähän on puututtava pikaisesti.

Maksujen suorittamisesta myöhäisessä vaiheessa kärsivät erityisesti pk-yritykset. Puhumme parlamentissa jatkuvasti pk-yrityksistä, joita halutaan tukea ja jotka ovat EU:n kasvun tärkeimmät moottorit. Ne joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin näiden viipeiden vuoksi. Komissio väittää kuitenkin, että pk-yrityksille on kohdistettava toimia ja niitä on kannustettava aktiivisesti osallistumaan ohjelmiin. Ennen kuin yritämme kannustaa pk-yrityksiä, ehkäpä meidän olisi varmistettava, ettemme tosiasiassa tee niiden osallistumisesta mahdotonta. Suorittakaa siis maksut ajoissa.

Myöhäiset maksut saattavat kyseenalaiseksi myös vuotuisuusperiaatteen. Komissio on tunnustanut nämä ongelmat, joten kehotan sitä vahvasti ratkaisemaan ne ensisijassa. Komission on varmistettava, että se arvioi, valitsee ja myöntää rahoitusta tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Lisäksi osallistujien on saatava etukäteen tietää, milloin päätökset tehdään, jotta ne voivat suunnitella toimintaansa sen mukaisesti. Tähän päästään ainoastaan tulevia menetelmiä ja menettelyjä yksinkertaistamalla valintamenettelyn nopeuttamiseksi. Tällä tavoin toimintatavasta tulisi johdonmukaisempi, osallistujat eivät joutuisi turhaan byrokratian rattaisiin ja valituista ehdotuksista käytävät neuvottelut nopeutuisivat. Lisäksi avoimuus lisääntyisi, kun aiemmin mainitsemani useat järjestöt pystyisivät helpommin osallistumaan ohjelmaan.

Yksi este tälle on päällekkäisen todentamisen järjestelmä. Komission olisi perustettava yksi todentamis- ja varmentamisjärjestelmä sekä annettava ja julkaistava erityissäännöt, jotka ovat kaikkien asianosaisten tahojen kannalta selkeät ja oikeudenmukaiset.

Rahoituksen saantia on pikaisesti yksinkertaistettava. Siksi tuenkin budjettivaliokunnan ehdotuksia siitä, että perustetaan ehdotusten jättämistä koskeva tietopankki ja kannustetaan komissiota soveltamaan suhteellisuusperiaatetta asiakirjoja pyytäessään. Kehotan komissiota kuitenkin myös kiinnittämään huomiota tapaan, jolla ohjelmaa valvotaan. Valvontamenettelyjä on yhteensovitettava, ja kuten sanoin, tarpeetonta päällekkäisyyttä on vältettävä sekä varmistettava, että valvonnan kokonaiskustannukset ovat oikeassa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.

Lopuksi haluan muistuttaa komissiota ja neuvostoa siitä, että ohjelman on tarkoitus hyödyttää kansalaisia ja edistää huippuluokan tieteentekoa kaikkialla EU:ssa. Tässä mielessä meidän ei pitäisi vaatia hakijoilta mahdottomia, jotta he voisivat osallistua. Päinvastoin, meidän olisi myönnettävä rahoitusta nopeasti innovoiville ja aloitteellisille yrityksille ja autettava niitä löytämään uusia rahoitusmahdollisuuksia kilpailuetumme lisäämiseksi muuhun maailmaan verrattuna. Kuten minä ja kollegani olemme todenneet, kaikki ymmärtävät, kuinka olennaisessa asemassa tutkimus ja kehittäminen ovat, kun EU:ta autetaan vastaamaan Kiinan ja Intian nopeasti kehittyvien talouksien asettamiin haasteisiin. Tästä syystä kehotan vahvasti komissiota käyttämään jokaisen ohjelmasta myönnettävän euron mahdollisimman tehokkaasti ja varmistamaan, että toteutusaste on 100 prosenttia.

Lopuksi kehotan johtajiamme neuvostossa katsomaan EU:n rajojen ulkopuolelle ja vertaamaan EU:ta muihin maailman alueisiin ja tämän jälkeen pohtimaan uudelleen tälle politiikalle myönnettävien resurssien lisäämistä, mieluummin heti.

  Jamila Madeira (PSE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, innovaation ja tiedon on nyt vahvistettu olevan EU:n kehityksen tukipilareita. Jotta tämä toteamus johtaisi tuloksiin, tieteen ja tekniikan alan henkilöresursseihin ja erityisesti nuoriin tutkijoihin panostamista on pidettävä ratkaisevan tärkeänä ja ensisijaisena toimena, mikäli haluamme saavuttaa seuraavassa, kauden 2007–2013 rahoituspaketissa itsellemme asettamamme Lissabonin tavoitteet.

Totuus on, että eurooppalaiset asiantuntijat ovat viime aikoina lähteneet EU:sta pääasiassa Yhdysvaltoihin, jossa heille yleensä taataan paremmat työolot – voitaisiin jopa sanoa, paremmat laboratorio-olot – sekä parempi palkka. Olemme siis myöhään liikkeellä ja lähtökohtamme on muita huonompi. Siksi tämä tilanne onkin saatava muuttumaan keinolla millä hyvänsä. Tavoitteena on saada uudet tutkijat jäämään EU:hun ja saada sen lisäksi ulkomaille lähteneet palaamaan ja asettumaan vanhaan maanosaamme, joka yrittää kaikin tavoin uusiutua. Lisäksi on houkuteltava tutkijoita kolmansista maista uusien kannustimien ja tutkintotodistusten vastavuoroisen tunnustamisen avulla.

Haluan lopuksi esittää vetoomuksen: tutkijat ovat seitsemännen puiteohjelman henki ja elämä, eikä heidän osuuttaan tästä ohjelmasta pidä rajoittaa yhteen vaivaiseen minuuttiin, minkä verran työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle on tässä keskustelussa suotu.

  Markus Pieper (PPE-DE), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, maatalouden tutkimukselle omistetaan ensimmäistä kertaa oma kappaleensa tutkimukselle myönnettävän tuen yhteydessä. Elintarvikkeiden, maatalouden ja bioteknologian innovaatioille myönnetään kaudella 2007–2013 noin 1,9 miljardia euroa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta suhtautuu myönteisesti tähän maatalouden tutkimusta koskevaan selvään viittaukseen. Maatalouden tutkimukselle on nyt energia- ja ympäristötutkimuksen tavoin avoinna uusia vaihtoehtoja, jotka liittyvät EU:sta saatavaan tukeen. Tuemme tällä tavoin kestävää maataloutta koskevaa tutkimusta ja kehittämistä, minkä lisäksi autamme maanviljelijöitä panemaan täytäntöön vuoden 2003 maatalousuudistuksen ja siirtymään kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotantomenetelmien käyttämiseen. Innovatiivista maataloutta ja elintarviketuotantoa koskevien pilottihankkeiden, maatalousinstituuttien, ministeriöiden sekä käsityöläisyhdistysten ja -kiltojen olisi nyt pyrittävä hyötymään EU:n niille tarjoamista innovatiivisista vaihtoehdoista.

  Giovanni Berlinguer (PSE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puheeni vie alle neljä minuuttia. Haluan korostaa ainoastaan yhtä seikkaa eli puiteohjelmassa kiinnitettyä erityistä huomiota tieteen ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Ajatellaanpa esimerkiksi toimia, joita on ehdotettu naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi tieteellisessä tutkimuksessa aina korkeimmille tasoille saakka, nuoriso-toimintaohjelmaa, kansalaisten ja tieteen välistä yhteyttä sekä yhteyttä humanistisen kulttuurin ja tieteen edistyksen vaatimusten innoittamiin koulutusjärjestelmiin.

Vaikka tämä onkin itsestään selvää, haluan korostaa, että tiede on luontaisesti arvokasta: se ei ole arvokasta ainoastaan utilitaristisessa, tuotannollisessa ja kilpailullisessa merkityksessä, vaikka nämäkin näkökohdat ovat tärkeitä. Tiedettä on pidettävä yhteisenä hyvänä, ja sen saavutusten on oltava kaikkien käytettävissä.

Mielestäni EU:n on pidettävä silmällä myös muuta maailmaa eikä käperryttävä itseensä etenkään nyt, kun sen tutkimustoimintaa laajennetaan uusille aloille ja siinä pyritään korkeaan laatuun. Tämä on olennainen osa EU:n tehtävää. Tieteen saavutusten on oltava kaikkien käytettävissä. Maailmanlaajuinen tilanne on heikko, sillä suuri osa tutkimuksesta ja kehittämisestä liittyy maailman väestöstä 10 prosentin hyvinvoinnin edistämiseen, kun loput 90 prosenttia ei hyödy siitä mitenkään.

On selvästikin toteutettava tärkeitä toimenpiteitä, kuten rajoitettava patenttien määrää silloin, kun ne vaikuttavat yhteisön hyvinvointiin, etenkin sairauksien yhteydessä. Lopuksi totean, että olen eettisistä ongelmista täysin samaa mieltä jäsen Busquinin kanssa: parlamentissa tehtyjen päätösten ja muilla foorumeilla tehtyjen päätösten on oltava keskenään johdonmukaisia.

  Giles Chichester, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tunnen itseni jokseenkin nöyräksi tässä esittelijöiden ja valmistelijoiden tähtijoukossa. Käsittääkseni aiemmin tänä iltana lausuttiin joitakin ystävällisiä sanoja, joihin haluan vastata kiittämällä komission jäsentä, puheenjohtajavaltiota ja kollegojani sekä esittelijöitä ja varjoesittelijöitä heidän erittäin rakentavasta osallistumisestaan tähän hankkeeseen. Olemme työskennelleet väsymättä, ja haluaisin ajatella, että olemme saaneet neuvoston ja komission myöntymään hieman enempään kuin mitä ne olisivat halunneet, vaikkei ehkä aivan yhtä paljoon kuin mitä me toivoimme. Tämä on hyvä juttu.

Olen joidenkin kollegojeni tavoin pettynyt siihen, ettemme saaneet vakuutettua neuvostoa käyttämään enemmän veronmaksajien rahoja tutkimusmenojen lisäämiseen. On sääli, ettei lopullinen luku vastaa aiempia lupauksia.

Toivon vahvasti, että kompromissipaketti hyväksytään huomenna. Se lähettää vahvan viestin tutkimusyhteisölle siitä, että osaamme työmme ja saamme lainsäädännön voimaan ajoissa.

Puiteohjelman uusia ja jännittäviä näkökohtia ovat Euroopan tutkimusneuvosto ja huippulaadun käsite, sillä tarvitsemme näitä molempia suuressa maailmassa kilpaillaksemme. Pidän myönteisenä pk-yritysten, nuorten tutkijoiden ja naistutkijoiden kannustamista sekä yhteisiä teknologia-aloitteita, joita erityisesti jäsen Prodi on esittänyt.

Lopuksi haluan kiittää vielä erästä EU:n toimielintä, nimittäin tilintarkastustuomioistuinta, sen panoksesta osallistumissääntöjen laadintaan antamalla meille pyytämämme lausunnon tästä aiheesta. Olemme toivon mukaan tällä tavoin tehneet tutkimuksen puiteohjelmaan osallistumisesta yksinkertaisempaa, selkeämpää ja vastuullisempaa.

  Reino Paasilinna, PSE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijöitä ja erityisesti tässä lähelläni istuvaa esittelijä Busquiniä. Toivottavasti tutkimuksen puiteohjelma auttaa meitä muutaman askeleen lähemmäs Lissabonin tavoitteita. Parlamentti on tukenut tätä mainiota pakettia ja niin tekee myös oma ryhmäni.

Riskirahastoon sijoitettava miljardi euroa tukee pk-yrityksiä ja juuri pk-yrityksistä pitää tulla suurten haastajat ja työllistäjät. Tutkimuspanostuksia onkin syytä lisätä. Siitä huolimatta vain yksi maa on pannut yli prosentin budjetistaan tutkimukseen ja kehitykseen ja se maa on Suomi.

EU:n tutkimuspanostukset ovat hajanaisempia kuin Yhdysvaltojen, vaikkei oteta huomioon puolustustutkimukseen siellä käytettyjä varoja. Uuden tutkimusohjelman myötä tulee uusia tutkimusalueita ja uusia aloitteita tähän samaan heinäkasaan.

Teknologia-aloitteet parantavat yritysmaailman osallistumista puiteohjelmaan. Euroopan tiedeneuvosto, ERC, huolehtii kirkkaimman perustutkimuksen johtamisesta. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma puolestaan keskittyy yrittäjyyden tukemiseen. Euroopan teknologiainstituutti saattaa tuoda tähän yhtälöön korkeakoulujen kanssa kilpailevan huippuyliopiston. Edellä mainituilla aloilla toimii jopa yhteinen tutkimuslaitos, jossa on jo nyt yli 2000 tutkijaa.

Pelkään, että koko tämä työ pirstaloituu ja syntyy turhaa päällekkäisyyttä. Hakijat ovat sekavassa mielentilassa ja pohtivat, että mihin he oikein hakevat – kuuhunko.

Näin ollen pyydän komissiota kertomaan parlamentille, miten se pyrkii järjestämään T&K-alan eurooppalaisen arkkitehtuurin, niin ettei sekavuus hidasta kehitystä. ERA-Net on tärkeä osa tätä työtä, mutta onko meillä jo liikaa yhteisöaloitteita? Tietääkö oikea komissaari mitä vasen komissaari tekee?

(Suosionosoituksia)

  Patrizia Toia, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Tutkimus on tärkeä EU:n talouden ja koko yhteiskunnan kasvun moottori, koska siinä korostetaan inhimillistä pääomaa ja koska tutkimustulosten tarkoituksena on hyödyttää yhteiskunnallista elämää, parantaa terveyttä ja lisätä tietoa. Nämä myönteiset seikat eivät kuitenkaan saa peittää taakseen tai saada meitä unohtamaan sitä, että kantasolututkimuksesta puuttuu eettinen ulottuvuus, mikä käy ilmi 6 artiklan sanamuodosta. Emme halua rajoittaa tutkimusta tai vastustaa kaikkea uutta: haluamme ainoastaan todeta, että myös tieteellä ja tutkimuksella on oltava säännöt ja arviointiperusteet.

Toimintaa ohjaavana arviointiperusteena on oltava ihmiselämän ensisijaisuus, jotta tarkoitukset ja keinot eivät mene sekaisin. Eettinen ulottuvuus on otettava huomioon tutkimuksen ulottuessa geneettiseen perimäämme, jolloin tiede lähestyy varsinaista elämän syntylähdettä eli ihmiselämän syntyä. On lyhytnäköistä kuvitella, että tutkimus on itsessään kurinalaista ja ohjautuu itsensä ja kehittymisensä perusteella. Olemme eri mieltä 6 artiklan sanamuodosta, sillä emme voi hyväksyä, että EU:n varoja myönnetään tutkimukseen, jolla voidaan tuhota alkioita.

Arvoisa komission jäsen, tästä syystä olisi ollut tärkeää säätää määräajasta eli jo hankittujen kantasolulinjojen käytön aikarajasta. Tällaista aikarajaa ei ole aiemmin ollut. Se olisi kuitenkin ollut selvä osoitus siitä, ettei alkioita haluta tulevaisuudessa hankkia pelkästään tutkimustarkoituksiin. Näin ei tehty, ja siksi haluan ilmaista kielteisen kantani.

Asiakirjan liitteessä on kuitenkin kohta, jossa ilmoitetaan päätöksestä olla rahoittamatta tutkimusta, jossa tuhotaan alkioita. Pyydämme komissiota pysymään sanassaan, jotta se ei jää vain tyhjäksi lupaukseksi. Ehdotamme myös, että komission asiakirja liitteineen sisällytetään lopullisesti asetukseen komission ja neuvoston nimenomaisesta pyynnöstä. Muuten asiakirja on vaarassa jäädä asetuksesta erilliseksi. Asiakirjan ja sen liitteen olisi oltava keskeinen osa asetusta, kuten komission jäsen käsittääkseni puheessaan totesi. Lisäksi haluamme tälle toiveelle annettavan muodollisen oikeudellisen aseman, jottei se jää ainoastaan poliittisten lupausten varaan, jotka eivät ulotu parlamentin yöllisten istuntojen pöytäkirjoja pidemmälle.

Huominen on tärkeä päivä tutkimukselle, vaikka mielestäni meidän on korostettava, että ne meistä, jotka ovat joskus havainneet olevansa ylittämättömien esteiden edessä, ovat vieläkin tyytymättömiä. Vastustamme edelleen sellaisia kantasolututkimusta koskevia ratkaisuja, jotka ovat epäselviä tai joissa ei kunnioiteta inhimillisiä arvoja.

  Claude Turmes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, yhteiskunta ei edisty hallintoelinten ansiosta vaan siksi, että rohkeat ja älykkäät ihmiset tekevät aloitteita ja sitoutuvat niihin.

Arvoisa komission jäsen, te olette tällainen ihminen. Olette ymmärtänyt ilmastonmuutoksen ja energiavarojen hupenemisen merkityksen. Ne ovat 2000-luvun haasteita. Hyvät kollegat, kilpailemme aikaa vastaan. Meillä on ehkä vain 10, 15 tai enintään 20 vuotta aikaa selviytyä tästä loukusta tai joudumme ikuisiksi ajoiksi verenvuodatuksen, sotien, oikukkaan sään ja tautien kynsiin. Se olisi katastrofaalista planeetallemme. Ainoa pakokeino on investoida suuria summia nopeasti energian järkevään käyttöön sekä uusiutuviin energianlähteisiin ja materiaaleihin.

Saimme aikaan sopimuksen siitä, että ainakin puolet muuhun kuin ydinalan tutkimukseen osoitetuista varoista kohdistetaan uusiutuvien energianlähteiden ja energian loppukäytön tehokkuuden tutkimiseen. Tärkeitä aiheita on kolme. Ensinnäkin energiatehokkuuden on oltava ensisijainen monialainen tavoite kaikessa tutkimuksessamme: kyse on materiaalien tutkimuksesta sekä tieto- ja viestintätekniikasta, joihin on sisällytettävä energiaa ja energiavaroja koskeva ulottuvuus. Arvoisa komission jäsen, teidän on perustettava koordinointielin, joka varmistaa tavoitteen saavuttamisen käytännössä.

Toiseksi EU on uusiutuvien energianlähteiden alan tekniikan edelläkävijä, sillä olemme investoineet neljännen, viidennen ja kuudennen puiteohjelman kautta tuulivoimaan, aurinkokennoihin ja biomassaan. Haluan, että seitsemännen puiteohjelman varoilla EU:sta tehdään maailman johtava toimija merelle rakennettavien tuulivoimaloiden, aurinkolämpöenergian ja meriteknologian alalla. Tähän suuntaan on edettävä. Kolmas osa sopimustamme on se, että tätä kehitystä on seurattava.

Lopuksi totean, että ITER on huonoin mahdollinen päätös. Miksi? Siksi, että minulle kerrottiin, että mitä epätodennäköisempi teknologinen läpimurto on, sitä helpompi on saada aikaan kansainvälinen sopimus.

  Miloslav Ransdorf, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kollegat, kun katselen ympärilleni, vaikuttaa siltä, että yksi Murphyn laeista on jälleen toteutunut: nimittäin se, että mitä tärkeämpi asia on, sitä vähemmän huomiota siihen kiinnitetään. Näin on huolimatta siitä loistavasta työstä, jota komission jäsen Potočnik sekä jäsen Buzek kollegoineen ovat tehneet. Hehän ovat ensimmäisinä pohtineet tarpeita uusissa jäsenvaltioissa, joissa tieteeseen ja tutkimukseen on osoitettu järkyttävän vähän rahaa. Yksi edessämme olevista tehtävistä on kohdistaa enemmän varoja aloille, joilla niistä saadaan kerrannaisvaikutuksia, kuten nanotieteiden ja nanoteknologian aloilla. Nämä alathan ovat saaneet jonkin verran suunniteltua vähemmän varoja. Kovin työ meitä odottaa kuitenkin uuden tiedotusvälinepolitiikan alalla, sillä yhteisön tieteenteon ja tutkijoiden mainetta on pönkitettävä. Lisäksi on edistettävä amerikkalaisten niin kutsumaa uudisraivaajahenkeä ja varmistettava, että seitsemännestä puiteohjelmasta tulee Lissabonin strategian lippulaiva.

  Leopold Józef Rutowicz, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, seitsemäs puiteohjelma on välttämätön edellytys, mikäli EU:sta halutaan tulevan nykyaikaisen talouselämän edelläkävijä, joka toimii kansalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden sekä ympäristönsuojelun hyväksi. Taloudellinen ja poliittinen tilanne sekä ympäristönsuojelu edellyttävät kuitenkin sellaisten ensisijaisten tavoitteiden määrittelyä, joille myönnetään erityistä rahoitus- ja organisaatiotukea. Yksi näistä ensisijaisista tavoitteista on kaasu- ja öljyriippuvuuden vähentäminen. Energian toimitusongelmat ja näiden polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa kielteisesti talouteen ja elintasoon.

Yhdysvalloissa biopolttoaineita on kehitetty tutkimuksen ja kehittämisen ansiosta ja käyttöön on saatu biopolttoaineilla toimivia moottoreita. Alan tutkimuksen ja kehittämisen ansiosta polttoaineiden hinnat ovat madaltuneet ja maataloustuotteiden kysyntä on noussut pilviin lisäten alan tuottavuutta. Talouden vakaus voidaan varmistaa rakentamalla uusia ydinvoimalaitoksia, jotta voidaan vastata eurooppalaisen energiajärjestelmän tarpeisiin, sekä tuuli-, vesi- ja aurinkoenergian tuotantolaitoksia. Tällä tavoin vähennetään myös kasvihuoneilmiön vaikutuksia ja minimoidaan ympäristövaikutukset. Samanlaista hyötyä saadaan hiilen kaasutuksesta ja nesteytyksestä.

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, tässä parlamentissa ei koskaan noudateta toissijaisuusperiaatetta eikä esitetä ehdotuksia poliittisen toimivallan palauttamiseksi EU:lta takaisin jäsenvaltioille. Tutkimuksen tapauksessa EU:n toimien lisäämiselle on kuitenkin päteviä perusteita. Pelkkä markkinatalous ei saa aikaan riittävästi tutkimusta, sillä tutkimuksen hyöty kohdistuu kaikille, kun taas kustannukset jäävät yksittäisten yritysten kannettaviksi. Siksi veronmaksajien kannattaa rahoittaa perustutkimusta. Vielä sosioekonomisesti kannattavampaa olisi, että useat jäsenvaltiot yhdistäisivät voimansa, jolloin yhä suurempi hyöty palautuisi veronmaksajille. Euroopan tutkimusneuvoston perustaminen sekä tutkijoiden liikkumisen helpottaminen EU:ssa ovat mainioita ideoita. On kuitenkin vältettävä valtion puuttuminen asiaan ja byrokratian lisääntyminen. Tarvitaan enemmän tutkimusresursseja, avoimuutta ja liikkumisvapautta. Keskeistä tässä on tutkimuksen hallinnointi, mutta silti poliitikkojen, byrokraattien ja uusien EU:n elinten toimivaltuutta laajennetaan uusille aloille.

Haluan lopuksi kiinnittää huomiota siihen törkeään tapaan, jolla varoja jaetaan. Seitsemännestä puiteohjelmasta saatavat varat ovat vain seitsemäsosa EU:n maatalouspolitiikan menoista. Tutkimusmäärärahat ovat elintärkeitä EU:n tulevaisuudelle, kun taas maatalouspolitiikassa varoja tuhlataan, EU:n kuluttajia riistetään ja maailman köyhyyttä kärjistetään. Toivomme hartaasti, että tutkimusmäärärahat kaksinkertaistetaan, maataloustukia leikataan 50 prosenttia ja EU:lle tilitettäviä maksuja alennetaan 40 prosenttia. Se olisi varsinainen siunaus.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, en halua olla tämäniltaisten juhlien ilonpilaaja. Mielestäni voimme olla ylpeitä saavutuksestamme eli Euroopan tutkimusneuvostosta ja huippulaatuun pyrkimisestä eri ohjelmissa, mutta tänä iltana on todettava, ettei se riitä. Saavutuksemme ei ole riittävä, jos vertaamme sitä siihen, mihin meidän pitäisi pystyä EU:n tasolla. Arvoisa komission jäsen, neuvoston edustajien ja teidänkin on hyvä muistaa tämä ja korostaa, ettemme voi odottaa vielä seitsemää vuotta ennen niiden toimien toteuttamista, joita tarvitaan, jotta pysyisimme muun maailman vauhdissa. Tarkoituksenahan on, että EU:sta tehdään maailman johtava tietopohjainen talous.

Varjoesittelijänä olen ylpeä omista saavutuksistamme. Halusimme helpottaa pk-yritysten osallistumista tutkimusohjelmiin ja sen teimmekin. Halusimme enemmän rahaa pk-yrityksille ja saimmekin. Halusimme varmistaa, että korkeakoulut voivat osallistua hankkeisiin ilman, että niille koituu siitä epäsuoria kustannuksia, ja onnistuimme siinäkin. Lisäksi halusimme vähentää byrokratiaa ja pystyimme siihen. Onnistuimme myös lisäämään teollis- ja tekijänoikeuksien käyttömahdollisuuksia.

Olemme tyytyväisiä saavutuksiimme, mutta se tarkoittaa, että lisätoimia on toteutettava.

  Catherine Trautmann (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, parlamentti sai viime tingassa hoidettua homman hyväksymällä seitsemännen puiteohjelman ja välttämällä näin toimettoman vuoden eurooppalaisessa tutkimuselämässä. Sen ansiosta pystymme myös vastaamaan älyverkkopalvelujen erittäin kiinnostavaan haasteeseen.

Mainitsen muutamia erityisen myönteisiä edistysaskelia. Niitä ovat ensisijaisten tavoitteiden asettaminen ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, energia- ja ympäristöalalla sekä tieto- ja viestintätekniikan tukemisessa, minkä vaikutukset ulottuvat kaikkeen EU:n politiikkaan. Myönteisiä ovat myös kilpailukyvyn moottoreina toimivien pk-yritysten entistä parempi huomioiminen riskinjakorahaston avulla, luottamusta herättävät suunnitelmat tulevista määrärahoista, kun Marie Curie -stipendejä lisätään, ja Euroopan tutkimusneuvoston luominen. Ideat-erityisohjelmaa koskevan mietinnön varjoesittelijänä olen ilahtunut siitä, että Euroopan tutkimusneuvosto, jonka tarkoituksena on toimia tutkijoiden työpanoksella ja heitä varten, edustaa uudenlaista tieteellistä hallinnointia ja kuuluu yhteispäätösmenettelyn piiriin.

Euroopan parlamentti on osoittanut olevansa yhtenäinen ja vastuullinen. Samalla pahoittelen kuitenkin sitä, etteivät määrärahat riitä amerikkalaisten ja japanilaisten kilpailijoidemme etumatkan kiinni kuromiseen. Nehän investoivat tutkimukseen yli kaksi kertaa meitä enemmän. Arvoisa komission jäsen, neuvoston on huomattava teille antamamme tuki. Puiteohjelman ansioihin voidaan lukea se, että sillä annetaan globalisaatiolle inhimilliset kasvot, mikä on varmastikin lisärahoituksen arvoista. Sopikaamme rahoituskehyksen tarkistamisen päivämäärästä!

  Carlo Casini (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, unelmiemme EU on ennen kaikkea ihmisoikeuksien EU ja vasta sitten markkinoiden EU, ennen kaikkea pienille kansoille osoitettavan solidaarisuuden EU ja sitten vasta kilpailukyvyn EU. Kiitänkin teitä tänä iltana antamistanne selvennyksistä. Tiedätte kuitenkin, että jotkin selitykset ovat vielä jääneet antamatta ja että yhteisen kannan sanamuoto on epäselvä. Tiedätte myös, että EU:n varoilla kannustetaan ihmisalkioiden tuhoamista.

Muistelen kaiholla hetkeä vuonna 1989, jolloin Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä sekä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä äänestivät yhdessä sen puolesta, ettei ihmisalkioilla koskaan tehtäisi kokeita muuten kuin itse alkion pelastamiseksi. Tänään omaksumme vastakkaisen kannan. Sanotaan, että rahaa tarvitaan niin kipeästi, ettei pohdintoja voida enää jatkaa, mutta neuvoston tarvitsisi ainoastaan hyväksyä kahdessa tarkistuksessa, jotka useat meistä ovat allekirjoittaneet, vahvistettu oikea tulkinta. Toivon, että nämä tarkistukset hyväksytään ainakin erityisohjelmien osalta.

  Britta Thomsen (PSE). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsenkollegojani ja kiinnittää huomiota joihinkin Valmiudet-erityisohjelman myönteisiin seikkoihin. Ensinnäkin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit ovat innovaation ja uuden tiedon hankkimisen olennainen edellytys. Tutkimusinfrastruktuurin eurooppalaisen ulottuvuuden ansiosta tutkijat saavat uusista investoinneista yhä enemmän yhteistä hyötyä jäsenvaltioiden rajojen yli. Erikoisalojen uusi tutkimusinfrastruktuuri on kallista, joten mahdollisimman useilla tutkijoilla pitäisi olla mahdollisuus käyttää sitä. Yhteisillä varoilla voimme varmistaa, että kaikki eurooppalaiset tutkijat saavat uusimmat välineet helpommin käyttöönsä.

Toiseksi on mielestäni tärkeää myöntää ohjelmalle riittävät varat siihen, että tulosten levittämisen näkökulma saadaan paremmin sisällytettyä tutkimukseen. On varmistettava, että tutkimustuloksilla on merkitystä yksilöille, viranomaisille ja tuotannonaloille, jotta yhteiskunta saa eurooppalaisesta tutkimuksesta mahdollisimman suuren hyödyn. Korkealaatuisen tutkimuksen tulosten levittäminen antaa myös oikeutuksen yhteiskunnan tutkimusinvestoinneille ja herättää nuorisossa kiinnostuksen tutkijan ammattia kohtaan. Tässä yhteydessä on tärkeää huomauttaa myös, että ohjelmassa keskitytään naistutkijoihin ja naisten mahdollisuuksien lisäämiseen tutkimusmaailmassa. Naisten aliedustus tutkimusmaailmassa on hyvin tiedossa, ja asiaa ovat tutkineet erityisesti naisia ja tutkimusta käsittelevät komission omat yksiköt. Siksi yhteisössä ja jäsenvaltioissa on pyrittävä tilanteeseen, jossa tutkijanura on houkutteleva vaihtoehto yhtä hyvin naisille kuin miehillekin.

Kolmanneksi on mielestäni tärkeää, että jäsenvaltioiden tutkimuslaitosten välillä on tutkimushenkilöstön ja tutkimusjohdon vaihto-ohjelmia, mutta tämä periaate olisi ulotettava kattamaan myös assosioituneiden maiden ja kolmansien maiden kumppanit. Useat kumppanimaat voivat osallistua EU:n puiteohjelmiin, ja komissio haluaa seitsemännessä puiteohjelmassa ottaa nämä maat mukaan entistä tiiviimmin. Kumppanimaiden osallistuminen tutkimushenkilöstön vaihtoon lisää varmasti eurooppalaisen tiedonlevittämisen arvoa.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, eurooppalaisessa tutkimuksessa on vähitellen keskitytty yhä enemmän ympäristöön, ihmisiin ja kulttuuriin ja kiinnitetty näin enemmän huomiota niiden tilanteeseen, säilymiseen ja suojeluun. Esimerkki tästä on historiaan ja kulttuuriperintöön kiinnitetty huomio. Haluan kiittää niitä komission jäseniä, jotka ovat antaneet tukensa tälle ajattelulle.

Samaa voidaan sanoa viihteen ja multimediateollisuuden, tietotekniikan ja yhteiskuntatieteiden sisällyttämisestä ohjelmaan sekä tiedustelua ja terrorismin torjuntaa koskevan tutkimuksen käynnistämisestä.

Olen tyytyväinen kantasolututkimuksesta aikaansaatuihin sopimuksiin: olemme asettaneet selvät säännöt kaikkien arkojen alojen pois sulkemiseksi, ja ihmisen kloonauksen rahoittaminen, alkioiden kloonaaminen tai luominen tutkimustarkoitukseen ja niiden tuhoaminen on kielletty. Sääntöjen noudattamista valvovat jatkuvasti alueelliset, kansalliset ja kansainväliset elimet.

Olen liikuttunut potilaiden ja heidän läheistensä vahvasta toiveikkuudesta. He tietävät, etteivät he itse välttämättä ehdi hyötyä tutkimustuloksista, mutta haluavat kuitenkin varmistaa, että tulevilla potilailla on vielä toivoa. Minä en ainakaan halua murskata heidän toiveitaan.

Tutkimus on aina kuulunut olennaisena osana eurooppalaiseen kulttuuriin, näin totesi suuri eurooppalainen tutkija Steiner. Luovuus ja tutkimus ovat osa identiteettiämme.

  Eluned Morgan (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen todella tyytyväinen, että olemme päässeet asiassa päätökseen. Tiede on keskeisessä asemassa EU:n kilpailukyvyn kannalta. Kiinan ja Intian talousjättiläiset kehittyvät kovaa vauhtia, ja tuossa osassa maailmaa tuotetaan jatkuvalla syötöllä IT-alan ammattilaisia. Tästä tiedämme, että haaste on heitetty.

Komissio totesi näin alkuperäisessä esityksessään, jolla se haki rahoitusta tälle ohjelmalle. On todettava, että neuvoston vastaus oli erittäin suuri pettymys, eikä todellakaan ensimmäinen Luxemburgin puheenjohtajuuskauden aikana. Luojan kiitos britit pelastivat päivän ja lisäsivät tieteelle myönnettyjä määrärahoja. Pääministeri Blairilla oli tähän merkittävä vaikutus.

On kuitenkin todettava, että tämäkään ei riitä: 50 miljardia euroa ei riitä seitsemän vuoden pituiselle ohjelmalle, johon osallistuu 27 maata. Ehdotusta ei voi ottaa vakavasti. Jäsenvaltioiden on vähintäänkin tehtävä huomattavasti rakentavampaa yhteistyötä valmiuksien lisäämiseksi, sillä se on olennaisen tärkeää. Viittaan jäsen Turmesin aiempiin toteamuksiin. Esimerkiksi energia-alalla on tärkeää tarkastella muun muassa teknologiayhteisöjä ja päästöttömiä teknologioita. Tällaisilla asioilla on todellista vaikutusta ilmastonmuutokseen. Meillä ei ole toivoakaan onnistua näiden ongelmien ratkaisemisessa ellemme myönnä riittäviä varoja ja korosta tieteen, valtion ja yksityisen sektorin välisiä yhteyksiä. Näitä asioita olisi paras kehittää EU:ssa, jotta ne saadaan otettua käyttöön Kiinan kaltaisissa maissa ja jotta saadaan todellinen muutos aikaan.

Valmiuksien osalta on olennaista, että yhteisön köyhimmät alueet kirivät muita kiinni. Toisin sanoen ohjelman valmiuksia koskevaa osaa on kehiteltävä edelleen.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, tutkimusta ei voida toteuttaa ilman ihmisiä, ja siksi tutkimusammateista tulee yhä tärkeämpiä ja siksi tuemme todellisen eurooppalaisen tutkimusalueen perustamista. Tässä yhteydessä tutkijoille olisi annettava heidän ansaitsemansa tunnustus omana ammattiluokkanaan, sillä me tarvitsemme heitä. Ammattitaitoisia tutkijoita on koulutettava, heidät on saatava jäämään EU:hun ja EU:sta poistuneet tutkijat on houkuteltava takaisin. Tutkijoita on houkuteltava myös EU:n jäsenyyttä hakeneista valtioista.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Marie Curie -apurahojen hakumenettelyjä on yksinkertaistettava. On tuettava sellaista tutkimusta koskevaa lähestymistapaa, joka perustuu selkeämmin Lissabonin tavoitteisiin, erityisesti vahvistamalla korkeakoulujen ja yritysmaailman välisiä suhteita. Lisäksi on tutkittava tuen ja julkisten varojen käytön tehokkuutta sekä edistettävä naisten ja miesten tasa-arvoa. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa on myös muokattava paitsi tutkimustulosten osalta myös kunkin yksittäisen tutkijan teollis- ja tekijänoikeuksien osalta.

Lopuksi totean, että odotamme Euroopan komission toimittavan meille täydelliset tiedot ohjelman toteuttamisen seurannasta.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, tutkimusohjelma on olennainen osa Lissabonin strategiaa, joten lisämäärärahojen myöntäminen on hieno asia. Valitettavasti määrärahoja ei ole lähestulkoonkaan riittävästi. Terveys- ja energia-aloja koskevaan tutkimukseen on osoitettava huomattavat määrärahat, sillä näillä aloilla on huutava pula innovatiivisesta tutkimuksesta. Energialle on myönnetty kaksi miljardia euroa, joista ainakin puolet on varattu kestävälle energialle ja energiatehokkuudelle. On esitetty lupaavia ideoita, jotka ansaitsevat tulla perinpohjaisesti tutkituiksi. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät huomattavasti tiiviimpää yhteistyötä tällä alalla.

Terveysalalla huomio on kiinnitettävä huomiotta jääneisiin tauteihin ja antibioottiresistenssiin. Tällä viikolla on Maailman Aids-päivä, joten nyt olisi erityisen hyvä tilaisuus myöntää enemmän määrärahoja terveysalan tutkimukseen. Lisäksi on myönteistä, että 15 prosenttia tutkimusvaroista on varattu pk-yrityksille. Jotta nämä yritykset pystyisivät hyödyntämään niille tarjotun rahoituksen, on tietenkin välttämätöntä vähentää reippaasti tutkimusohjelmia koskevien menettelyjen byrokratiaa. Tähän mennessä pk-yritysten osallistumisaste on ollut alhainen, sillä ne eivät ole selviytyneet vaaditusta paperisodasta. Toivottavasti tähän tulee nyt muutos.

Arvoisa komission jäsen, haluan lopuksi kiinnittää huomionne seuraavaan asiaan. Kalastusalan tutkimus on olennaisen tärkeää kalavarojen suojelun ja ylikalastuksen estämisen kannalta. Valitettavasti kalastusalaa ei ole käsitelty erikseen seitsemännessä puiteohjelmassa. Voitteko taata, että tähän tärkeään tutkimustyöhön varataan riittävästi aikaa ja rahaa?

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, seitsemäs puiteohjelma on todellinen merkkipaalu, kun otetaan huomioon sille myönnetyt määrärahat ja kaikki siihen sisältyvät toimet.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän varjoesittelijänä olen huomannut, että valmiuksien osalta olemme onnistuneet saamaan lisävaroja ja mahdollisuuden ottaa käyttöön rakennerahastovaroja alueellista infrastruktuuria koskevaan tutkimukseen. Jäsen Buzekin, jäsen Prodin, komission jäsenen Hübnerin ja aluekehitysvaliokunnan ansiosta määrärahoja on lisätty useilla miljardeilla euroilla. Hallinnointia voidaan hajauttaa, ja merkittäviä investointeja saadaan tehtyä EIP:n riskinjakorahoitusvälineen ansiosta.

Vastikään julkaistussa tutkimuksen ja tutkimusinfrastruktuurin etenemissuunnitelmassa hahmotellaan toteutettavat toimet. Yhteisinvestoinneista, korkean teknologian teknologiayhteisöistä ja avoimesta innovaatiosta on esimerkkejä kaikkialla Euroopassa. Armottoman globaalin kilpailun kynsissä joudumme keskittymään entistä enemmän tutkimukseen ja infrastruktuuriin, antamaan niille lisää sisältöä ja vahvistamaan niiden välisiä yhteyksiä. Lopetan pian. Tällä tavoin saamme aikaan nanoteknologian, mikroelektroniikan ja terveydenhuollon huippukeskuksia. Emme kannusta "aivovuotoa" vaan "aivovoittoa".

  Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Buzekia hänen mietinnöstään ja seitsemänteen puiteohjelmaan ehdotetuista tarkistuksista. Kiitän myös muita parlamentin jäseniä heidän erityisohjelmien parissa tekemästään työstä, erityisesti yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamia suoria toimia koskevan erityisohjelman osalta, jota koskevan mietinnön varjoesittelijänä toimin.

Nykyisin noin 25 prosenttia kaikesta EU:n lainsäädännöstä liittyy teknisiin tai tieteellisiin aiheisiin, joten yhteisellä tutkimuskeskuksella on olennaisen tärkeä asema. Tämä komission alainen elin on vastuussa lainsäädäntöehdotusten tieteellisen taustan valmistelusta. Onkin tärkeä varmistaa, että tutkimus on korkealaatuista ja että sille on myönnetty riittävästi varoja. Mielestäni seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen tarkistus on osoittautunut onnistuneeksi, sillä voimassa olevia sääntöjä on saatu yksinkertaistettua etenkin korkeakoulututkimuksen osalta. Toivon, että pystymme paremmin hyödyntämään EU:n tiede- ja tutkimuspotentiaalia tämän hallinnollisten esteiden poistamisprosessin ansiosta.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Haluan puhua Euratom-ohjelmasta. EU tarjoaa tulevaisuudessa rahoitustukea myös ydinfission ja säteilysuojelun alan tutkimukseen. Ohjelman tärkein innovaatio on kuitenkin ydinfuusion alan tutkimustoimintaan myönnettävien määrärahojen huomattava korottaminen. Piakkoin on tarkoitus aloittaa maailman suurimman ydinfuusioreaktorin rakentaminen, mikä ei ole pelkästään eurooppalainen vaan globaali hanke. Ohjelma on kunnianhimoinen, ja sillä saavutetaan EU:n energia-alan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet.

Toivon, että parlamentti tukee teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan esittämää ehdotusta ja hylkää täysistunnossa esitetyt uudet tarkistusluonnokset. Kaiken kaikkiaan olemme päässeet sopimukseen siitä, että rahoitushallintoa on tehostettava ja että ohjelman toteuttamisesta laadittavat määräaikaiskertomukset on toimitettava EU:n toimielimille. Olemme luokitelleet ydinenergian yhdeksi EU:n energian toimitusvarmuuden ja kestävyyden elintärkeäksi lähteeksi. Olemme korostaneet riittävien henkilöresurssien varmistamista ja sitä, että ihmisille on annettava riittävästi paikkansapitävää tietoa ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä. Olen tyytyväinen sisältöön mutten määrärahoihin.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia osallistumisesta tämän ohjelman perustamiseen.

  Ján Hudacký (PPE-DE). – (SK) Haluan kiittää siitä, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on alusta alkaen pyrkinyt vahvistamaan selkeät säännöt seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumiselle mahdollisimman avoimesti. Me olemme noudattaneet samankaltaista vastuullista lähestymistapaa suunnitellessamme mahdollisimman yksinkertaisia hallintomenettelyjä etenkin seitsemänteen puiteohjelmaan osallistuvien pienyritysten hyväksi. Useimmat Euratom-ohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen perusperiaatteet ovat täysin samat kuin seitsemänteen puiteohjelmaan sovellettavat yleiset säännöt. Aikarajoitusten vuoksi en nyt käsittele enempää jo tehtyjä sopimuksia. Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvät Euratomin täytäntöönpanosäännöt ovat kuitenkin omanlaisensa etenkin hallittua lämpöydinfuusiota koskevan tutkimuksen osalta. On hienoa, että pääsimme sopimukseen tästäkin ohjelmasta ja hyväksyimme useita tarkistuksia, joilla on ITER-hankkeen täytäntöönpanoa tehostava keskeinen merkitys. Olen tyytyväinen myös siihen, että sovimme useiden muiden Euroopan fuusiokehityssopimuksessa ensisijaisena pidettyjen aloitteiden rahoittamisesta.

  Jan Christian Ehler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan vastata jäsen Morganin kommenttiin, että olisimme luonnollisesti tyytyväisiä, jos pääministeri Blair ei pelkästään ryhtyisi toimiin vaan olisi valmis maksamaan myös laskun. Arvoisa komission jäsen, parlamentti on niin sanotusti heittänyt kapuloita rattaisiin, ja toivomme nyt, että pystytte tekemään asialle jotain. Varsinaisen tutkimusohjelman lisäksi meidän on myös onnistuttava hitsaamaan ohjelma yhteen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sekä rahoitusvälineiden kanssa. Me parlamentin jäsenet olemme ryhtyneet toimiin, johon neuvosto lupasi meille lisämäärärahoja. Teimme niin ohjelman määrärahoilla, mikä ei ollut helppoa. Lähdimme kuitenkin tälle tielle, koska mielestämme se on oikea tapa edetä tässä kokonaisstrategiassa.

On suoraan sanottuna todettava, että käytämme nyt tutkimusohjelman varoja innovaation rahoittamiseen, ja tunnemme olevamme velvollisia toimimaan. Parlamentin on edelleen valvottava riskinjakovälineen toteuttamista. Toisin sanoen emme peräänny vaan jatkamme teidän tukemistanne. Haluan korostaa, että meidän on edelleen valvottava asian kehittymistä, ja tällä on meille suuri merkitys. Tämä on loistava menestys, mutta teillä on edessänne melkoinen tehtävä kaiken yhdistämiseksi.

  Etelka Barsi-Pataky (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, on oltava erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan tutkimuksen puiteohjelman tavoitteet on saavutettu ja että sopimukset on tehty määräajassa. Olemme saaneet vahvat takeet siitä, että pystymme pitämään kiinni tutkijoistamme ja motivoimaan heitä. Useiden ehdotustemme tarkoituksena oli helpottaa osallistumista ja tehdä siitä avoimempaa. Eurooppalaisiin hankkeisiin osallistujien määrää voidaan edelleen lisätä noudattamalla tiukkoja arviointiperusteita ja varmistamalla tiedon levittäminen mahdollisimman laajalle. Pahoittelen kuitenkin sitä, että neuvosto ja komissio kieltäytyivät suoralta kädeltä takaamasta sitä, että palauttamaton arvonlisävero voitaisiin kirjata rahoitetuksi menoksi, vaikka tilintarkastustuomioistuin tuki ehdotustamme ja piti sitä perusteltuna. Harkinnanvaraisen kiinteämääräisen rahoituksen mekanismilla, joka osoittautunee onnistuneeksi, tarjotaan kuitenkin uusia mahdollisuuksia korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ja taataan niiden laaja ja pitkäaikainen osallistuminen. Osallistumissääntöjä on siis muutettu oikeaan suuntaan, mihin uusien jäsenvaltioiden tutkijat ovat erittäin tyytyväisiä, sillä heille avautuu näin uusia mahdollisuuksia.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää komission jäsentä ja komissiota, sillä määrärahojen 63 prosentin lisäys verrattuna kuudenteen tutkimusohjelmaan on merkittävä saavutus ja osoittaa, että lähtökohtana pitämämme Lissabonin strategia on oikeilla jäljillä. Saimme parlamentin ja neuvoston yksimielisen tuen. Olemme nyt parannelleet tutkimusohjelmaa useita vuosia, ja saavuttamamme kompromissit ovat keskeisen tärkeitä työpaikkojen ja kasvun lisäämisen kannalta. Ajatukseni ovat tänään jo kahdeksannessa puiteohjelmassa. Kun nyt onnistuimme lisäämään määrärahoja 63 prosenttia, toivon, että kahdeksannen puiteohjelman yhteydessä saavutetaan vastaava lisäys.

Paljon tärkeämpää on kuitenkin se, että tekninen työ on vasta vähän aikaa sitten saatu päätökseen, ja nyt alkavat todelliset työt. Vuonna 2009 järjestetään jälleen kerran Euroopan parlamentin vaalit ja uusi komissio valitaan: meillä on vielä aikaa vakuuttaa ihmiset saavutuksistamme. Pyydän teitä suunnittelemaan komission jäsenen Wallströmin ja komission puheenjohtajan kanssa, kuinka viesti saadaan parhaiten välitettyä asianomaisille tahoille, joita varten tämä ohjelma on laadittu eli korkeakouluille, tehtaille ja jokaiselle alalle ja sektorille. Haluamme viestittää, että ohjelmamme toimet toteutetaan EU:n tulevaisuuden hyväksi ja että pystymme vastaamaan globaaliin kilpailuun uusilla tuotteillamme ja palveluillamme.

Käytämme tuotepolitiikkaan yli 50 miljardia euroa, joten ehdotan, että sovimme myös markkinointi- ja pr-budjetista, jotta myös kansalaisille saadaan tiedotettua saavutetusta yksinkertaistamisesta, tästä EU:n hyväksi tekemästämme valtavasta työstä.

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan tänä myöhäisenä ajankohtana aluksi kiittää parlamenttia kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden puolesta tämän kolmen tunnin pituisen keskustelun aikana osoittamastanne tuesta.

Useat teistä mainitsivat rahoituksen. Olemme valitettavasti hävinneet vedonlyönnin, vaikka numero seitsemän olisi voinut olla todellinen onnenluku: seitsemän vuotta, seitsemäs ohjelma, 70 miljardia euroa. Voimme kuitenkin olla ylpeitä saavutuksestamme, sillä määrärahoja on lisätty merkittävästi.

En epäile lainkaan, etteikö ohjelmaa hyväksyttäisi huomenna. Sitten voimme jatkaa työtä tulevaisuuden puolesta. Ensinnäkin haluan lisätä kalastusalasta, että meillä on nyt aihealue nro 2 "elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia". Tämä on viimeisimmässä keskustelussa tehty viimeisin uudistus, joka otettiin mukaan ohjelmaan.

Haluan kiinnittää huomionne useisiin tärkeisiin seikkoihin, joita olemme saavuttaneet. Meidän kaikkien on tulevaisuudessa pohdittava, kuinka Euroopan tutkimusneuvostoa kehitetään. Se on hyvin tärkeä EU:lle. Kyse on huomattavasta läpimurrosta, sillä ensi kertaa pystymme yhdistämään tutkimukseen liittyvät voimavaramme EU:n tasolla ja toteuttamaan huippututkimusta ilman poliittisia välikäsiä, kuten minua. Ajattelutapa on muuttunut dramaattisesti, ja toivon, että tämä johtaa uusiin päätöksiin eurooppalaisesta tutkimusalueesta. Eurooppalaisten teknologiayhteisöjen toiminta menee huomattavasti puiteohjelmaa pidemmälle, ja niillä on huomattavasti enemmän potentiaalia. Kyse on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista yhteisissä teknologia-aloitteissa, ja niitä kannattaa tulevaisuudessa edistää vähitellen. Niitä on myös valvottava tarkkaan. Lisäksi on käsiteltävä riskinjakorahoitusvälinettä, jonka mainitsitte. Olen tietoinen siitä, että haluatte yksinkertaistaa menettelyjä, mutta se ei ole helppoa. Olen kuitenkin sitoutunut siihen ja toivon todellakin, että saan siihen tukea kaikilta kynnelle kykeneviltä.

Olen valitettavasti joutunut huomaamaan, että joskus on yksinkertaisesti mahdotonta täyttää kaikki odotukset. Jos yksittäisiin tarpeisiin tarvitaan toisaalta nopeita ratkaisuja ja toisaalta julkisia varoja, onnistumisprosentti ei voi olla täydet sata. Teemme parhaamme, mutta halusin vain sanoa, että joillakin aloilla työ on sen luonteista, ettei kaikkia odotuksia voida täyttää.

Olemme saavuttaneet hienon tuloksen tässä esittelemässämme puiteohjelmassa. Se on kuitenkin vasta perusta, jonka varaan tulevaisuus on rakennettava. On mentävä sitäkin pidemmälle. Siksi haluan aloittaa keskustelun eurooppalaisesta tutkimusalueesta välittömästi. Tähän on kolme pääsyytä. Ensinnäkin eurooppalainen tutkimusalue otettiin tavoitteeksi samana vuonna kun Lissabonin strategiaa ryhdyttiin toteuttamaan. Se voi olla sattumaa, mutta luultavasti ei, sillä eurooppalainen tutkimusalue on olennainen osa Lissabonin ajatusmallia.

Toiseksi aloitamme keskustelut uudesta rahoituskehyksestä vuonna 2009. Keskustelussa käsitellään muutakin kuin rahoituskehystä, nimittäin EU:n tulevaisuutta. Mahdollisuudet ovat valtaisat, ja sitä ennen on käytävä perusteelliset keskustelut eurooppalaisesta tutkimusalueesta, jotta pystymme osoittamaan, että kaikki tänään kuulemani viestit ovat oikeita. Tällöin myös muut ymmärtävät ne.

Kolmanneksi meidän on osallistuttava keskusteluun perustuslaki- ja toimielinuudistuksista. Se käynnistyy pian ja sen yhteydessä on tärkeää pohtia, kuinka eurooppalaiseen tutkimusalueeseen ja tutkimusyhteistyöhön suhtaudutaan tulevaisuudessa. Ne tarjoavat riittävästi hyviä syitä käsitellä kansainvälistä yhteistyötä, rahoitusta, infrastruktuuria ja monia muita kysymyksiä, jotka liittyvät tähän mennessä toteutettuihin toimiin ja siihen, kuinka tulevaisuudessa voidaan toimia paremmin.

Kun puhumme siitä kuuluisasta 3 prosentista, on huomattava, että siihen liittyy kaksi suurta haastetta. Ensimmäinen haaste on peräisin teollisuusmailta. Olemme jääneet jälkeen tieteen ja tutkimuksen vuosittaisessa rahoituksessa. Kehitysmaiden tapauksessa ongelmana ei ole raha vaan tieteen ja tutkimuksen eteneminen, joka on erityisen nopeaa. Nämä ovat kaksi edessämme olevaa haastetta. Kun puhumme 3 prosentista, on ymmärrettävä, että se koostuu kahdesta osasta: sekä julkisesta rahoituksesta että yksityisestä rahoituksesta. Julkista rahoitusta on jollain tapaa helpompi käsitellä, koska sitä koskevat päätökset tehdään suoraan. Aina ei kuitenkaan ole helppoa saada toivottuja määrärahoja, kuten seitsemännen puiteohjelman tapauksessa, mutta silti varat ovat suorassa poliittisessa valvonnassa. Yksityinen rahoitus taas muodostaa yleensä kaksi kolmasosaa, mutta sitä ei voida valvoa suoraan. Sen osalta voimme joko toteuttaa suoria toimia, jotka ovat selvässä yhteydessä rahoitukseen, kuten valtiontuki, verokannustimet, teollis- ja tekijänoikeudet, säännökset, standardointi, edelläkävijämarkkinoita koskevat aloitteet, julkiset hankinnat, riskipääoma ja niin edelleen. Rehellisesti sanottuna meidän on otettava huomioon kilpailukykyyn ja sisämarkkinoihin liittyvät seikat.

Jos emme onnistu etenemään nopeasti, korkea-asteen koulutus ja EU:n korkeakoulut ovat todellakin liikkeellepaneva voima kaikessa, niin työ- kuin rahoitusmarkkinoillakin. Toteutettavan makrotalouspolitiikan ja rakennepolitiikan on oltava yhdenmukaista. Nämä asiat kuuluvat kaikkien hallitusten, koko komission ja koko Euroopan parlamentin vastuulle. Niitä ei pystytä ratkaisemaan yksin. Siksi on aina tarkasteltava koko kuvaa ja siksi tulevaisuudessa on keskusteltava juuri tästä asiasta.

On saatava aikaan myönteinen ilmapiiri, mikä EU:ssa jo mielestäni vallitseekin. Olemme nyt selvästi kiinnittäneet poliittisen huomion tietoon, tutkimukseen ja kehittämiseen, ja ihanteelliseen tilanteeseen pääsemisen lisäksi on olennaista, että saavutettu tilanne saadaan säilytettyä. Miksi? Siksi, että EU:ssa saadaan todellisia muutoksia aikaan ainoastaan, jos näihin asioihin kiinnitetään muutaman vuoden ajan todellista huomiota.

On tosiaan jo lähes keskiyö, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä, jos teemme yhteistyötä.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Arvoisa komission jäsen, on harvinaista, että näin monta parlamentin jäsentä on vielä läsnä puolenyön aikaan. Se osoittaa tämän kolmen tunnin pituisen keskustelun tärkeyden.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Gábor Harangozó (PSE). – (EN) Seitsemäs puiteohjelma ei ole vain yksi puiteohjelma muiden joukossa, sillä sen sisältöä, organisointia, täytäntöönpanokeinoja ja hallinnointivälineitä on kehitetty aiemmista. Sillä on tuettu uudistettua Lissabonin strategiaa siirtämällä painotus kasvua ja työpaikkoja lisäävään innovaatioon ja tietoon.

Seitsemännessä puiteohjelmassa esitetään uusia innovatiivisia ajatuksia ja tuetaan niitä laajennetulla kansainvälisellä yhteistyöllä, jonka tarkoituksena on lähentää tiedettä ja yhteiskuntaa. On huomattava, että korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja -yhteisöjen, tuotannonalojen, pk-yritysten ja muiden oikeussubjektien yhteistyöstä todellakin saadaan aitoa eurooppalaista lisäarvoa, kun ne osallistuvat tutkimushankkeisiin, joiden ensisijaiset tavoitteet on määritelty monivuotisessa hallinnointiohjelmassa.

Seitsemättä puiteohjelmaa on luonnollisesti toteutettava yhdessä muun sellaisen yhteisön politiikan kanssa, jolla tuetaan jossain määrin tutkimusta ja kehittämistä, kuten koheesiopolitiikalla ja rakennerahastoilla. Puiteohjelman täytäntöönpano vaikuttaa erittäin myönteisesti muiden yhteisön politiikan tavoitteiden saavuttamiseen, kuten kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Tarkoituksena on varmistaa, että tietoa, valmiuksia ja innovatiivista tekniikkaa siirretään ja mukautetaan kaikkien EU:n yritysten tarpeisiin ja käytetään niissä.

  James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Uskon vankasti siihen, että muulla kuin alkioiden kantasolututkimuksella voidaan saada luotettavia tieteellisiä tuloksia, ja sitä on tuettava. Tulosten saanti on varmistettava. Somaattiset kantasolututkimukset, joissa käytetään ihmisistä heidän syntymänsä jälkeen tai napanuorasta ja istukasta hankittuja kantasoluja, ovat käännekohdassa. Ihmisillä tehdyistä huipputeknisistä kokeista on saatu lupaavia tuloksia, joista on hyötyä useiden eri sairauksien, kuten sydän- ja maksatautien, diabeteksen, sarveiskalvon vaurioitumisesta aiheutuvan sokeuden, osteoporoosin, kystisen fibroosin, aivohalvausten, Parkinsonintaudin ja MS-taudin hoidossa.

Olenkin sitä mieltä, että on kaikkien edustamiemme kansalaisten edun mukaista varmistaa ensisijainen rahoitus ja riittävät kannustimet niille tutkijoille, jotka pystyvät lähitulevaisuudessa löytämään parannuskeinoja sairauksiin käyttämällä aikuisten kantasoluja.

Lisäksi kaikenlaiselle tutkimukselle, saatiinpa siitä tuloksia tai ei, myönnettyä rahoitusta olisi mielestäni tarkasteltava säännöllisesti.

  Lydia Schenardi (NI). – (FR) Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tarkoituksena on olla tutkimuspolitiikan keskeinen väline, jota on yksinkertaistettu, johon pk-yritykset voivat helpommin osallistua ja jolla lujitetaan etenkin tutkimuksen ja tuotannonalojen välisiä yhteyksiä. Ohjelma lähes täyttää nämä tavoitteet.

Epäselvyyksiä ja kysymyksiä on kuitenkin vielä jäänyt erityisesti pk-yritysten osallistumisesta, sillä osallistujien osallistumiskustannukset ja mahdollisuus saada rahoitusta riskinjakorahoitusvälineestä aiheuttavat edelleen ongelmia. Epäselviä ovat myös johdonmukaisuus ja erottuminen muusta yhteisön politiikasta, tiedon levittäminen, johon liittyvät laatu ja teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, sekä jäsenvaltioiden osallistuminen ohjelman hallinnointiin. Ohjelman seitsemän vuoden kesto ei myöskään vaikuta sopivalta tutkimustavoitteiden saavuttamiseen, sillä tavoitteet todennäköisesti muuttuvat nopeasti huolimatta etukäteen määritellyistä vaiheista ja arvioinnista.

Pahoittelemme lisäksi sitä, että alkioiden kantasolututkimusta ei ole kielletty ja että parlamentti on neuvoston ja komission tavoin päätynyt ainoastaan määrittelemään ja rajoittamaan alaa.

On kuitenkin totta, että huippulaatuun pyrkivään politiikkaan sisältyvä tutkimus on yksi niistä harvoista aloista, joilla EU voi todellakin saavuttaa parempia tuloksia kuin mikä kansallisilla toimilla olisi mahdollista saavuttaa.

19. Pyroteknisten tuotteitten saattaminen markkinoille (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Hasse Ferreiran laatima sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietintö (A6-0289/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyroteknisten tuotteitten saattamisesta markkinoille [KOM(2005)0457 – C6-0312/2005 – 2005/0194(COD)].

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komission ja kollegani Verheugenin puolesta haluan ensinnäkin kiittää jäsen Ferreiraa ja puheenjohtajavaltio Suomea. Olen hyvin iloinen voidessani edustaa kollegaani näissä kysymyksissä, sillä niillä on suuri vaikutus kuluttajansuojaan ja turvallisuuteen.

On selvää, ettei tämä sopimus olisi ollut mahdollinen ilman molempien osapuolten voimakkaita toimia. Sopimus on erittäin ajankohtainen nyt, juuri ennen uudenvuodenaattoa, jolloin useimmat ilotulitusvälineet käytetään jäsenvaltioissa. Direktiivillä luodaan sisämarkkinat ja siten yhdenmukaiset ja paremmat perusedellytykset pyroteknisille tuotteille, jotka käsittävät ilotulitusvälineiden lisäksi myös turvatyynyt ja turvavöiden esikiristimet.

Erityisesti autoteollisuus ja kuluttajansuojajärjestöt odottavat direktiiviä malttamattomasti. Ei ole mielekästä, että 27 jäsenvaltiota asettaa erilaisia teknisiä määräyksiä pyroteknisille tuotteille, kun niiden kansalaiset voivat avoimien rajojen EU:ssa ostaa ilotulitusvälineitä helposti naapurimaista. Kuluttajansuoja paranee näin ollen ratkaisevasti, koska kaikkialla Euroopan unionissa kuluttajille myytävien pyroteknisten tuotteiden on tulevaisuudessa täytettävä direktiivin olennaiset turvallisuusvaatimukset ja niihin sovelletaan vaatimustenmukaisuuden arviointia. Sellaisten kampanjoiden kohdalla, joissa tuotteita markkinoidaan useissa jäsenvaltioissa, yhdenmukaiset standardit lisäksi myötävaikuttavat byrokraattisen taakan huomattavaan kevenemiseen.

Komissio on hyvin tietoinen siitä, että ilotulitusvälineiden käyttö vaihtelee jäsenvaltioiden erilaisten perinteiden ja tapojen mukaan. Näin ollen voimme hyväksyä parlamentin esittämän tarkistuksen, jonka mukaan tietyt ilotulitusvälineet eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, jos valmistajat valmistavat ne omaan käyttöönsä ja jos asianomainen jäsenvaltio on sallinut tällaisen käytön.

Samasta syystä oli myös tarpeen antaa jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa kansallisia toimenpiteitä pyroteknisten tuotteitten tiettyjen luokkien osalta. Tämä koskee erityisesti luokkaan 2 ja 3 kuuluvia ilotulitusvälineitä, jotka voivat aiheuttaa suuremman vaaran. Siten paukkujen (bangers) ja välähtävien paukkujen (flash bangers) käyttö on edelleen kiellettyä monissa jäsenvaltioissa. Tällaisia ilotulitusvälineitä ei siis sisällytetä luokkaan 1, johon kuuluville ilotulitusvälineille jäsenvaltiot eivät voi asettaa lisärajoituksia. Tämä rajaus mainitaan erityisesti olennaisissa turvallisuusvaatimuksissa, ja sitä noudatetaan valtuutuksessa, jonka komissio antaa Euroopan standardointikomitealle direktiivin hyväksymisen jälkeen. Komissio vahvisti tämän neuvoston ja parlamentin kanssa käytyjen neuvottelujen aikana antamallaan vakuutuksella.

Olen myös tyytyväinen siihen, että neuvoston kanssa on päästy sopimukseen pyroteknisten tuotteitten tuotemerkinnöistä. Tältä osin on löydetty tasapainoinen ratkaisu toisaalta tiukkojen turvallisuusvaatimusten ja toisaalta valmistajilta edellytettävien monimutkaisten ja hankalien vaatimusten välttämisen välillä.

Lopuksi haluan huomauttaa, että parlamentin, neuvoston ja komission tiiviistä yhteistyöstä on jälleen kerran ollut erittäin suurta hyötyä neuvotteluprosessissa. Komissio voi näin ollen hyväksyä kaikki kompromissitarkistukset, ja luotan täysin siihen, että direktiivi voidaan hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä.

  Joel Hasse Ferreira (PSE), esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, pyroteknisten tuotteitten markkinat ovat paljon suuremmat kuin pelkästään ilotulitusvälineitten markkinalohko. Suuren osan markkinoista muodostavat autojen turvalaitteet, kuten turvatyynyt ja -vyöt. Ilotulitusvälineiden osuus markkinoista on vain 20 prosenttia, vaikka ne ovat antaneet aiheen useimpiin direktiiviin mietinnössä ehdottamiini tarkistuksiin. Laivavarusteet, jotka eivät kuulu kansainvälisten yleissopimusten soveltamisalaan, on myös sisällytetty direktiiviin. Lisäksi on luotu teattereissa käytettävien pyroteknisten tuotteitten luokka, ja ilmailu- ja avaruusteollisuudessa käytettäviksi tarkoitetut pyrotekniset tuotteet on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle kaikkien jo olemassa olevien valvontajärjestelmien vuoksi. Autoteollisuudessa käytettävien pyroteknisten tuotteitten markkina-arvo on noin 5,5 miljardia euroa, kun taas ilotulitusvälineiden markkina-arvo on arviolta 1,4 miljardia euroa.

Hyvät parlamentin jäsenet, hyväksymällä direktiivin edistämme merkittävästi pyroteknisten tuotteitten vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa. Varmistamme näin myös kuluttajien ja ammattimaisten käyttäjien suuremman turvallisuuden. Turvallisuusmääräysten yhdenmukaistaminen jäsenvaltioissa direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla useilla eri markkinalohkoilla lisää kuluttajien luottamusta ja parantaa tuotteitten vapaata liikkuvuutta. Mahdollisuus erilaisiin kansallisiin määräyksiin on joka tapauksessa säilytetty erityisesti tiettyihin luokkiin kuuluvien ilotulitusvälineiden käsittelyä koskevien ikärajojen kohdalla.

Olemme myös ottaneet huomioon erityistilanteet Maltalla ja Italian tietyillä alueilla, kun kyse on ilotulitusvälineiden valmistajien kyseisten välineiden käytöstä tietyissä uskonnollisissa tapahtumissa ja kulttuuritapahtumissa. Euroopan unioniin erityisesti Kiinasta tuotavien pyroteknisten tuotteitten määrä huomioon ottaen olemme myös päättäneet määrätä pyroteknisten tuotteitten maahantuojille ja jakelijoille selkeitä velvoitteita. Tämä on erityisen tärkeää ilotulitusvälineiden tapauksessa. Olemme myös kiinnittäneet paljon huomiota tuotemerkintöihin ja meluun liittyviin näkökohtiin. Ajoneuvoalalla olemme ottaneet huolellisesti huomioon autonosia valmistavan EU:n teollisuuden kansainvälisen ulottuvuuden. Määräaikoja direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on pidennetty, jotta annetaan enemmän aikaa asianmukaisten, yhdenmukaistettujen standardien luomiseen tai ajantasaistamiseen, kuten on tarkoituksenmukaista.

Arvoisa puhemies, on myös syytä korostaa Eurooppa- neuvoston kanssa aikaansaatua sopimusta huolimatta teknisistä vaikeuksista, joita direktiiviehdotuksen alkuperäinen teksti aiheutti, ja huolimatta useiden jäsenvaltioiden merkittävistä kulttuurieroista eritoten ilotulitusvälineiden myynnissä ja käytössä.

Hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin päätän puheenvuoroni on oikeus ja kohtuus, että kiitän puheenjohtajavaltio Suomea tässä prosessissa edustanutta teollisuusneuvos Oivukkamäkeä ja komissiota tässä prosessissa edustanutta Schmahlia. Emme saa myöskään unohtaa seuraavien jäsenten tekemää työtä ja jatkotoimia: jäsen Weisgerber Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta, jäsen Fourtou Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta, jäsen Rühle Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta ja jäsen Brie Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston puolesta. Valiokunnan puheenjohtajana jäsen McCarthy toimi erittäin tärkeässä roolissa koko prosessin ajan ja erityisesti kolmikantakeskustelujen vaiheessa. Emme myöskään saa unohtaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelijana toiminutta jäsen Ortuondo Larreaa emmekä jäsen Muscatia hänen koko prosessin ajan osoittamastaan mielenkiinnosta.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tässä yhteydessä kehotan teitä äänestämään eri poliittisten ryhmien samoin kuin neuvoston ja komission kanssa neuvoteltujen useiden kompromissien puolesta, jotta voimme hyväksyä direktiivin ensimmäisessä käsittelyssä. Näin varmistamme kuluttajien paremman suojelun ja lisäämme direktiivin soveltamisalaan kuuluvien taloudenalojen kilpailukykyä.

  Anja Weisgerber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aloittaa kiittämällä esittelijää erittäin lämpimästi rakentavasta yhteistyöstä. Olemme saavuttaneet suurta menestystä, sillä direktiivi pyroteknisten tuotteitten saattamisesta markkinoille voidaan hyväksyä huomenna ensimmäisessä käsittelyssä, ja olemme todellakin päässeet jo asiasta sopimukseen neuvoston kanssa.

Direktiivillä yhdenmukaistetaan 25 erilaista räjähdystarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä Euroopan unionissa. Tämä tarkoittaa, että olemme purkaneet jälleen pienen osan byrokratiaa. Direktiivin myötä olemme suuren askeleen lähempänä ilotulitusvälineillä, turvatyynyillä ja muilla pyroteknisillä tuotteilla käytävää kauppaa koskevien sisämarkkinoiden toteuttamista. Erikoistuotteita ei enää tarvitse valmistaa kutakin jäsenvaltiota varten erikseen, mikä tuo suunnattomia kustannussäästöjä. Alan teollisuudessa voidaan nyt keskittyä yhdenmukaisten vaatimusten täyttämiseen kaikkialla EU:ssa. Olen erityisesti vaatinut yksinkertaistettua menettelyä niille, jotka käyttävät ilotulitusvälineitä ammattikäytössä.

Tämän yksinkertaistetun menettelyn tarkoituksena on antaa ammattikäyttöön tarkoitettujen ilotulitusvälineiden valmistajille tai maahantuojille mahdollisuus soveltaa omia laadunvarmistusjärjestelmiään. Valmistajat tai maahantuojat kuuluvat kuitenkin edelleen toimivaltaisten viranomaisten säännöllisen valvonnan piiriin. Tällä tavoin olemme siirtäneet kyseisellä alalla enemmän vastuuta takaisin yrityksille ja välttäneet siten liiallista byrokratiaa. Meidän oli mahdollista ottaa käyttöön ajoneuvotekniikan alalla erityissäännökset, jotka koskevat turvatyynyjä ja turvavöiden esikiristimiä. Erityisesti tällä alalla vaaditaan tiukkoja turvallisuusstandardeja, jotka eivät saa jäädä ajoneuvoihin joka tapauksessa asennettavien turvatyynyjen merkintöjä koskevien vaatimusten varjoon.

Haluan korostaa, että varsinkin kuluttajat hyötyvät uudesta direktiivistä, koska sillä parannetaan heidän turvallisuuttaan. Jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat turvallisuusvaatimukset ovat aiheuttaneet joitakin erittäin vakavia ilotulitusvälineonnettomuuksia. Nyt ollaan ottamassa käyttöön menettelyä, jossa turvallisuusvaatimukset ovat aivan yhtä tiukat jokaisessa jäsenvaltiossa. Huomisella ilotulitusvälinedirektiiviä koskevalla äänestyksellä toteutamme sisämarkkinat tällä alalla ja parannamme samanaikaisesti kuluttajien turvallisuutta.

  Anne Laperrouze, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, minun on täsmennettävä puhuvani jäsen Fourtoun puolesta. Hän on käsitellyt tätä asiaa ryhmässämme, mutta muut sitoumukset ovat estäneet häntä osallistumasta tähän keskusteluun. Jäsen Fourtou haluaa esittää erityiskiitoksensa jäsen Hasse Ferreiralle hänen työstään sekä kunnianarvoisille kollegoilleen muissa poliittisissa ryhmissä. Jäsen Fourtoun mielestä oli miellyttävää työskennellä ilmapiirissä, jossa kaikki olivat valmiita kuuntelemaan ja toimimaan täysin avoimesti. Hän osallistui useisiin kolmikantakeskusteluihin ja tukee täysin esittelijän lähestymistapaa.

Jäsen Fourtou pahoittelee kuitenkin sitä, että neuvoston tarkistuksella direktiivistä poistetaan jäsenvaltioiden velvoite laatia vastaavuustaulukkoja. Itse asiassa siitä lähtien, kun toimielinten välinen sopimus tehtiin vuonna 2003, kaikki kolme toimielintä ovat sitoutuneet sääntelyyn parantamiseen ja tunnustaneet näiden taulukkojen tärkeyden. Neuvosto ei ilmeisestikään halua enää kunnioittaa tätä sitoumusta. Jäsen Fourtou kiittää joka tapauksessa esittelijää ja puheenjohtajavaltio Suomea ja huomauttaa, että molemmat edellä mainitut yrittivät puolustaa vastaavuustaulukkoja. Jäsen Fourtou ei halua jarruttaa menettelyä, joten hän taivutteli ryhmämme äänestämään kompromissitarkistusten ja mietinnön puolesta.

  Malcolm Harbour (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni koordinaattorina sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa halusin erityisesti tulla tänne parlamenttiin tänä iltana osoittamaan kunnioitustani tiimille, joka on työskennellyt tämän ehdotuksen parissa, jäsen Hasse Ferreiralle, joka on ansiokkaasti johtanut kyseistä työtä, ja erityisesti kollegalleni Weisgerberille, joka on tehnyt yhdessä jäsen Hasse Ferreiran kanssa väsymättä työtä ehdotuksen parissa.

Sisämarkkinoiden näkökulmasta tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten parlamentti voi huomattavasti parantaa erittäin teknistä tekstiä. Ala saattaa vaikuttaa vaikeatajuiselta ja ehkä jokseenkin vähämerkityksiseltä, mutta kuten molemmat esittelijät ovat huomauttaneet tänä iltana, puhumme kokonaisesta tuotevalikoimasta: kyse on 5,5 miljardista eurosta ajoneuvoissa käytettävien pyroteknisten tuotteitten ja 1,5 miljardista eurosta ilotulitusvälineiden kohdalla. Kyseessä ovat siis erittäin huomattavat markkinat, ja niiden aikaansaaminen on ollut hyvin tärkeää ensinnäkin sisämarkkinoiden luomisessa, toiseksi kuluttajia ja tuotemerkintöjä koskevien vaatimusten parantamisessa ja koko laatutason nostamisessa markkinoilla ja kolmanneksi menettelyjen parantamisessa. Tämä on osoitus siitä, että jos parlamentti ryhdistäytyy ja käsittelee yksityiskohtaisesti teknisiä parannuksia, se todella voi ottaa merkittävän edistysaskeleen sekä kuluttajien että EU:n talouden kannalta. Kiitän kaikkia asianomaisia kollegojani tämän mahdollistamisesta.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain kiittää esittelijää ja parlamentin jäseniä vielä kerran heidän erinomaisesta työstään ja todeta, että odotamme kovasti sopimuksen syntymistä ensimmäisessä käsittelyssä.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään – koska kello on yli puolenyön – klo 11.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Joseph Muscat (PSE). – (MT) Pyroteknisiä tuotteita koskevalla direktiivillä lisäämme sekä kuluttajien että tämäntyyppistä työtä tekevien henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta.

Direktiivillä, sellaisena kuin sitä on muutettu mietinnöllä, parannetaan turvallisuutta erityisesti vähittäisliikkeissä myytävien ja kuluttajien kaikkialla EU:ssa käyttämien pyroteknisten tuotteitten markkinoiden osalta.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa yksimielisesti hyväksytyissä tarkistuksissa myönnetään samanaikaisesti, että on olemassa markkinat ilotulitusvälineille, joita ei myydä suoraan kuluttajille vaan jotka valmistetaan käytettäviksi luvanvaraisessa ja vakuutetussa toiminnassa. Tällaiseen toimintaan kuuluvat lähinnä Välimeren alueella, myös Maltalla, järjestetyt perinteiset juhlatapahtumat.

Hyväksyttyihin tarkistuksiin ei liity turvallisuusmääräyksiä, vaan niissä pelkästään vaaditaan, että liiallista byrokratiaa pitäisi näissä tapauksissa välttää. Alkuperäiset menettelyt eivät olisi muuttaneet mitenkään tapaa, jolla työtä tehdään, mutta olisivat lisänneet kustannuksia. Maltan tapauksessa kasvaneista kustannuksista olisivat vastanneet vapaaehtoiset elimet, jotka järjestävät kyseisiä juhlatapahtumia.

Näistä tarkistuksista sovittiin asiasta vastaavien viranomaisten, myös Maltan standardointiviranomaisen, kanssa, ja kyseiset viranomaiset toimivat myös tarkistusten arkkitehteinä.

On myös syytä tehdä selväksi, että ilotulitusvälineiden ampumisen osalta kukin jäsenvaltio laatii säännökset, jotka koskevat etäisyyksiä ja ajastusta, eikä kyseisiä säännöksiä ole missään vaiheessa sisällytetty tähän direktiiviin.

20. Potilaiden oikeudet Euroopan unionissa (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma potilaiden oikeuksista Euroopan unionissa.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kysymys korkealaatuisista terveyspalveluista on erittäin tärkeä kaikille EU:n kansalaisille. Oikeus terveydenhoitoon on lisäksi EU:n perusoikeuskirjassa tunnustettu perusoikeus.

Terveyspalvelut ovat tästä huolimatta luonteeltaan etupäässä kansallisia. Vallitsee kuitenkin laaja yhteisymmärrys siitä, että Euroopan tasolla tehtävä terveyspalveluja koskeva yhteistyö tuo selkeää lisäarvoa. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa komissio on kartoittanut terveydenhuollon yhteisiä periaatteita ja osatekijöitä Euroopan unionissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin potilaiden oikeuksiin.

Alustavien tulostemme mukaan EU:n terveysjärjestelmissä on todellakin potilaiden oikeuksia koskevia yhteisiä tekijöitä. Näitä ovat muun muassa oikea-aikainen ja asianmukainen terveydenhoito, riittävien tietojen antaminen potilaille eri hoitovaihtoehdoista, terveystietoja koskevan salassapitovelvollisuuden noudattaminen ja terveydenhuoltoon liittyvistä laiminlyönneistä aiheutuvien haittojen korvaaminen. Jäsenvaltioissa näiden periaatteiden täytäntöönpanemiseksi luodut mekanismit vaihtelevat kuitenkin käytännössä suuresti. Ne ulottuvat potilaiden oikeuksia koskevista säädöksistä ei-sitoviin potilaita koskeviin peruskirjoihin, terveydenhuollon ammattihenkilöille asetettuihin oikeudellisiin velvoitteisiin, potilasasiamiehiin ja niin edelleen. Näissä mekanismeissa ei lisäksi oteta riittävästi huomioon toisiin jäsenvaltioihin tai toisista jäsenvaltioista siirtyvien potilaiden tilannetta. Tämä on juuri sellainen ala, jolla terveyspalvelujen yhteisö voisi auttaa parantamaan tilannetta.

Kuten parlamentti tietää, olemme äskettäin käynnistäneet julkisen kuulemisen yhteisön terveyspalveluja koskevasta toiminnasta. Kuulemisessa käsitellään nimenomaan kysymyksiä, jotka liittyvät suoraan potilaiden oikeuksiin. Kuulemisen lopputuloksesta riippuen potilaiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä voitaisiin käsitellä ehdotuksissa yhteisön toimiksi vuonna 2007, tietenkin toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen. Tapahtuuko tämä lainsäädäntöehdotuksen vai pikemminkin potilaiden oikeuksia koskevan peruskirjan muodossa, riippuu, kuten sanoin, kuulemisen tuloksista. Odotan innolla, että kuulen jäsenten näkemykset tämänpäiväisessä keskustelussa.

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsenen ei tarvitse kuunnella meitä pitkään. Hyvin lyhyesti sanottuna on olemassa kolme perusoikeutta: oikeus saada hoitoa, oikeus inhimilliseen ja hyvään hoitoon ja oikeus osallistua hoitoon vaikuttaviin päätöksiin. Odotan näkeväni komission jäsenen ehdotukset hyvin pian, erityisesti mielenterveyden osalta.

Tarkastelen seuraavaksi oikeutta turvalliseen hoitoon. Se, että 10 prosentissa tapauksista, joissa potilas on sairaalahoidossa, tapahtuu hoitovirhe, että meillä on MRSA:n ja Clostridium difficile -bakteerin kaltaisia sairaalabakteereja ja että neulanpistot aiheuttavat liian paljon vammoja, ovat kaikki potilasturvallisuuteen liittyviä asioita. Potilailla pitäisi olla oikeus turvalliseen hoitoon.

Potilaiden turvallista liikkuvuutta koskevan oikeuden osalta komission jäsen on todennut esittävänsä tällä alalla ehdotuksia, joita odotamme. Komission jäsenen näihin ehdotuksiin sisällyttämiin oikeuksiin kuuluu varmasti oikeus terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä kansalaisten käyttämissä hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja klinikoilla tehtäviin asianmukaisiin tarkastuksiin.

  Anne Ferreira, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta pyydetään yhä useammin ratkaisua asioissa, jotka koskevat sellaisten potilaiden oikeuksia, jotka saavat hoitoa muussa jäsenvaltiossa kuin kotivaltiossaan. Näin syntyvä oikeuskäytäntö voisi korvata demokraattiset päätökset, joita toimielintemme pitäisi tehdä kyseisessä asiassa. Tästä syystä pidän komission jäsenen aloitetta myönteisenä. Pelkään kuitenkin, etteivät meille esittämillänne ehdotuksilla luodut oikeudet toteudu käytännössä, sillä jäsenvaltioista puuttuvat asianmukaiset puitteet.

Aion siksi esittää teille muutaman kysymyksen. Miten aiotte toteuttaa käytännössä mainitsemanne yleisen oikeuden terveydenhoitoon ja yhtäläiset mahdollisuudet saada hoitoa Euroopan unionin sisällä, kun otetaan huomioon hyvin tunnetut erot yksittäisten jäsenvaltioiden terveydenhuollon tason ja terveydenhuollon rakenteiden välillä? Tarkastelimme äskettäin rintasyövän tilannetta ja tulimme valitettavasti yhdessä siihen tulokseen, etteivät jotkin jäsenvaltiot olleet noudattaneet ennaltaehkäisyä koskevia Euroopan unionin suosituksia asianomaisten potilaiden kustannuksella. Liikalihavuuden osalta te itse totesitte muutama päivä sitten, että ellei itsesääntely toimi, Euroopan unioni toteuttaa lainsäädäntötoimia. Euroopan parlamentin jäsenet ovat myös esittäneet ehdotuksia mielenterveydestä ja mahdollisuudesta antaa lainsäädäntöä kyseisellä alalla.

Ettekö ole sitä mieltä, että Euroopan unionin pitäisi ottaa nyt ohjat käsiinsä terveysasioissa? Sen on suhtauduttava asiaan kunnianhimoisemmin ja erityisesti parannettava terveysjärjestelmien yleistä laatua laiminlyömättä tietenkään muita tähän liittyviä kysymyksiä. Mehän olemme hyvin tietoisia kielteisistä vaikutuksista, joita huonoilla elinoloilla voi olla ihmisten terveyteen.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olemme todella iloisia, että tätä tärkeää keskustelua käydään näin pian sen jälkeen, kun useat ALDE-ryhmän jäsenet esittivät kysymyksen potilaiden oikeuksista. Aloitteen tekijänä oli itse asiassa Bulgariaa parlamentissa edustava tarkkailija Parvanova. Olemme myös hyvin kiitollisia komission jäsenelle Kyprianoulle aidosta mielenkiinnosta ja huolesta, jota hän on osoittanut käsitellessään nopeasti ja tehokkaasti kysymystä potilaiden oikeuksista EU:ssa.

Keskustelun aiheena olevasta komission julkilausumasta katsomme, että komission olisi muun muassa myönnettävä, että terveydenhuollon vertailukelpoisista standardeista ja yhteisistä potilaiden oikeuksista pitäisi keskustella EU:n tasolla, jotta saadaan lisäarvoa terveyskysymyksiä koskevista sisämarkkinoista ja jotta potilaille annetaan mahdollisuus tuntea täysin oikeutensa ja harjoittaa niitä täysimääräisesti.

Lisäksi olemme aina olleet sitä mieltä, että keskusteluissa potilaiden oikeuksista EU:ssa komission tulisi ottaa huomioon työ, jota kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat aiemmin tehneet potilaiden oikeuksia koskevan peruskirjan laatimiseksi.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Haluan kiittää teitä, että annoitte meille mahdollisuuden keskustella tästä kysymyksestä. Käsite "potilaiden oikeudet" on Euroopan unionissa puhtaasti teoreettinen, koska tällä alalla on huomattavaa oikeudellista epävarmuutta. Terveydenhoidon rajatylittävän tarjonnan osalta potilaiden oikeuksia on muovannut yksinomaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, ja tämäkin vasta vuodesta 1998, jolloin yhteisöjen tuomioistuin antoi tuomion asiassa Kohll vastaan Decker. Emme voi odottaa kansalaisten olevan tietoisia siitä, että 16. toukokuuta 2006 yhteisöjen tuomioistuin antoi Yvonne Wattsin asiassa tuomion, jossa todetaan selvästi, että niissä tapauksissa, joissa odotusajat ovat erittäin pitkiä ja potilaan henki on vaarassa, potilaalla on oikeus saada hoitoa toisissa jäsenvaltioissa ja saada kotivaltiossaan korvausta hoitoon liittyvistä kustannuksista. Keskivertokansalainen on usein tietämätön tällaisista tuomioista. Tarvitsemme lainsäädäntöä, joka sitoo jäsenvaltioita ja jolla potilaille annetaan kaikki heidän tarvitsemansa tiedot siitä, miten löytää lääketieteen asiantuntija ulkomailla, samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot terveydenhuollon korvausmenettelyistä. Jonkinlaisia toiveita herättää komission tiedonannossa mainittu terveyspalveludirektiivi, vaikka on edelleen ennenaikaista puhua siitä, milloin tämä direktiivi mahdollisesti hyväksyttäisiin. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että kansalaiset voivat esittää huomautuksia tästä tiedonannosta 31. tammikuuta 2007 saakka. Samaan aikaan terveydenhoidon laatu sekä aivan uusimpien tekniikoiden ja teorioiden saatavuus vaihtelevat jäsenvaltioittain. Meidän on tarjottava potilaille mahdollisuus valita, missä he haluavat tulla hoidetuiksi, koska kohtuuttoman pitkät odotusjonot voivat johtaa jopa potilaan kuolemaan.

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä tästä keskustelusta ja kiittää myös tarkkailija Parvanovaa, jonka esittämä kysymys on mahdollistanut tämän keskustelun käymisen.

Arvoisa komission jäsen, olette käynnistänyt julkisen kuulemismenettelyn potilaiden liikkuvuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tämä on täydellinen tapa selvittää esimerkiksi seuraavanlaiset kysymykset: Mitä puutteita lainsäädännössä on terveyspalvelujen sisämarkkinoilla, jotka eivät itse asiassa ole aidot sisämarkkinat? Millaisia potilaiden oikeuksia koskevat yhteiset standardit voisivat EU:ssa olla? Minkälaiset mahdollisuudet potilailla on saada tietoa paitsi oikeuksistaan myös lääkehoidostaan? Tällä hetkellä tämäntyyppisten tietojen antamista on rajoitettu EU:ssa, kuten me kaikki tiedämme, ja se muodostaa perustavanlaatuisen esteen hyvälle terveydelle. Mihin toimiin terveysmatkailu oikein toteutettuna johtaisi, ja millaisia tukimahdollisuuksia ja millaista tuottavuutta se toisi Euroopan unionille?

Meidän olisi ajateltava Euroopan unionia yhtenä yhtenäisenä terveysalueena. Tämän pitäisi olla näkemyksemme tulevaisuudesta. Ehkäpä julkinen kuulemismenettely voisi olla ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamenttia keskustelusta. Meillä on tilaisuus vaihtaa näkemyksiä eri yhteyksissä, ja tämä on hyvin tärkeä kysymys.

Pystyn antamaan yksityiskohtaisempia vastauksia kuulemismenettelyn päätyttyä. Kuten jo mainitsin, menettely on parhaillaan käynnissä. Kaikki jäsen Bowisin ja muiden kollegojen mainitsemat kysymykset – oikeus saada hoitoa, potilasturvallisuus, potilaiden liikkuvuus – eivät ole kuitenkaan vain osa kuulemismenettelyä vaan sisältyvät myös muihin aloitteisiin. Kuten tiedätte, tällaisia aloitteita on tehty esimerkiksi potilasturvallisuudesta tai eriarvoisuudesta.

Kuulemismenettelyn aikana käytävässä keskustelussa keskitytään osin myös laatukysymykseen ja standardeihin sekä siihen, pitäisikö meidän ottaa Euroopan unionin tasolla käyttöön terveydenhuoltoa koskevat standardit. Muun muassa näistä kysymyksistä aiomme keskustella. Tämä liittyy myös vakavaan ongelmaan, nimittäin eriarvoisuuteen, jota on terveydenhuollossa paitsi jäsenvaltioiden välillä myös niiden sisällä. Potilaiden liikkuvuudella voidaan tietyssä määrin ratkaista joitain näistä ongelmista, mutta potilaiden liikkuvuus ei ole ratkaisu kaikkeen. Tavoitteena olisi aina oltava terveydenhoidon tason ja standardien nostaminen mahdollisimman korkeiksi jäsenvaltioissa. Mistä tahansa kysymyksestä keskustellessamme meidän pitäisi aina muistaa, että potilaat olisivat mieluummin hoidossa kotimaassaan, jossa heidän perheensä ja ystävänsä ovat ja jossa puhutaan heidän äidinkieltään.

Katson, että käytämme jatkossa kaikkia mahdollisia ja käytettävissä olevia välineitä. Kyseessä on monitahoinen kysymys, joka edellyttää laaja-alaista lähestymistapaa. Aiomme toteuttaa useita toimenpiteitä, joista jotkin ovat lainsäädännöllisiä – kun kyse on oikeusvarmuuden luomisesta ja tarjoamisesta, meidän on turvauduttava lainsäädäntöön.

Kuten olen todennut, kyseessä on tärkeä ja pulmallinen kysymys, joka edellyttää vaiheittaista lähestymistapaa. Olen kuitenkin riittävän optimistinen toivoakseni, että pystymme esittämään ensimmäisen ehdotuksen ensi vuoden loppuun mennessä. Se on vasta ensimmäinen askel, jonka jälkeen seuraa toisia.

Lopuksi totean, että tämän menettelyn yksi tärkeä näkökohta on luoda edellytykset sille, että potilailla on tietoa ja valtaa – tietoa hoidosta, lääkityksestä, rajatylittävän terveydenhoidon mahdollisuuksista ja siitä, miten valita lääkäri. Kaikki nämä ovat tärkeitä näkökohtia, sillä ellei potilas ole tietoinen kaikista oikeuksistaan, näitä oikeuksia ei hyödynnetä eivätkä ne hyödytä potilasta. Tämä on myös tärkeä osa aloitettamme ja toimintaamme.

Kuten jo mainitsin, kuulemismenettely on vielä kesken. Tänään meillä oli erityisesti tätä kysymystä käsittelevään pohdintaprosessiin liittyvä ensimmäinen ministeritason tapaaminen. Jatkamme kuulemismenettelyä tammikuun loppuun saakka, minkä jälkeen voimme keskustella siitä yksityiskohtaisemmin myös parlamentin kanssa. Odotan myös sitä, että kuulen parlamentin näkemykset tästä kysymyksestä kuulemismenettelyssä. Pidän tätä vain keskustelun avauksena ja uskon, että yksityiskohtaisempi tarkastelu on mahdollista ensi vuonna.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Jules Maaten (ALDE). – (NL) Kun kyse on potilaiden oikeuksista Euroopan unionissa, Euroopan parlamentin on pyrittävä säilyttämään johtava asemansa ja vahvistamaan sitä. Paljon edistystä on kuitenkin vielä saavutettava potilaille tiedottamisen alalla. EU:n kansalaisella on oikeus saada enemmän tietoa. Potilaan oikeus saada tietoa on nimittäin kirjattu potilaiden oikeuksia koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan.

Potilailla olisi oltava enemmän tietoa mahdollisista lääkkeistä ja muista hoidoista. Miksi lääkäreillä pitäisi olla yksinoikeus tähän tietoon? Liberaalit haluavat, että kuluttajille, jos saan käyttää heistä tätä nimitystä, annetaan enemmän tietoa. Lääkkeiden osalta viime vuosina on tapahtunut suurta kehitystä.

Potilaiden asenteet ovat muuttuneet radikaalisti. Yhä useammat heistä katsovat olevansa oikeutettuja saamaan enemmän tietoa ja yhä useammat heistä etsivät aktiivisesti tietoa sairautensa hoidosta. Potilaat haluavat kantaa osan hoitoaan koskevasta vastuusta. Monissa tapauksissa he etsivät kontaktia muihin samasta sairaudesta kärsiviin potilaisiin vaihtaakseen tietoja. Kun kansalaiset saavat kaikki tiedot, he tekevät todennäköisesti toisenlaisia valintoja, mihin heillä on täysi oikeus.

21. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

22. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 00.25.)