Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 11. joulukuuta 2006 - Strasbourg

18. Banaaniala (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Fruteaun laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A6-0422/2006) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetusten (ETY) N:o 404/93, (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 247/2006 muuttamisesta banaanialan osalta (KOM(2006)0489 C6-0339/2006 2006/0173(CNS)).

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin kiitän parlamentin jäseniä toimista, joilla he vauhdittivat keskustelua tästä banaanialaa koskevasta ehdotuksesta, ja esitän kiitokset erityisesti jäsen Fruteaulle, joka laati erinomaisen mietinnön hyvin tiukan aikataulun puitteissa.

Olen vakuuttunut siitä, että on yhteisen etumme mukaista hyväksyä banaanialaa koskeva ehdotus ennen vuoden loppua, jotta tuottajilla olisi selkeät toimintapuitteet tulevaisuudessa, ja tietenkin, jotta talousarvio saataisiin vakautettua. Haluamme myös antaa banaanintuotantoalueille konkreettisen vakuutuksen Euroopan unionin solidaarisuudesta.

Banaanialalla on erittäin tärkeä merkitys syrjäisimpien alueiden sosiaaliselle ja taloudelliselle elinkelpoisuudelle. Se on yli 15 000 tilan tulonlähde ja työllistää noin 24 000 viljelijää. Kyseiset alueet kärsivät erityishaitoista, ja perustamissopimuksen 299 artiklassa niille myönnetään erityisasema. Ne ovat Euroopan unionin täysivaltaisia jäseniä ja niillä on täysi oikeus hyötyä Euroopan unionin toimista. Banaanialan uudistus on konkreettinen osoitus siitä, että olemme sitoutuneet vahvistamaan EU:n sisäistä solidaarisuutta. Olen hyvin iloinen siitä, että Euroopan parlamentti ja komissio ovat yksimielisiä banaanialan nykyisen tukijärjestelmän uudistamistarpeesta ja yrittävät yhdenmukaistaa järjestelmää yhteisen maatalouspolitiikan kanssa.

Keskeinen näkökohta on se, että talousarviossa ei voida varautua ennalta banaanialan juokseviin menoihin. Ilokseni Euroopan parlamentti on samaa mieltä ehdotuksen pääajatuksesta, nimittäin Posei-vaihtoehdosta, jolla saavutetaan monia erilaisia etuja. Ensinnäkin siinä noudatetaan johdonmukaisesti YMP:n uudistusta ja se on erittäin joustava väline jäsenvaltioille ja kyseisille alueille. Sen ansiosta jäsenvaltiot voivat myöntää lisärahoitusta, ja mikä tärkeintä, se lisää rahoituksen ennakoitavuutta.

Toinen tärkeä seikka, josta parlamentti on komission kanssa samaa mieltä, koskee talousarviota, joka pohjautuu vuosina 2000–2002 myönnettyyn keskimääräiseen tukeen ja johon on lisätty minimivakuus banaanialan markkinavaihteluiden varalta. Viimeaikaiset tuontijärjestelmän muutokset ja mahdollinen sopimus EU:n ulkopuolisten banaanintuottajamaiden kanssa on myös otettu huomioon.

Parlamentti on kehottanut komissiota esittämään Posei-järjestelmää koskevan erityiskertomuksen vuonna 2009, etenkin jos banaanintuottajien toimeentulo heikkenisi ulkoiseen järjestelmään tehtyjen muutosten seurauksena. Itse asiassa komission ehdotuksessa keskitytään jo – tai varaudutaan ennalta – Posei-järjestelmää koskevan kattavan kertomuksen esittämiseen vuonna 2009, ja tässä kertomuksessa käsitellään myös banaanialaa. On muistettava, että joillakin tuotantoalueilla banaaniala tuottaa 50 prosenttia maataloustuloista.

On itsestään selvää, että tämä kertomus annetaan aiemmin, mikäli syrjäisimpien alueiden toimeentulo heikkenee. On muistettava, että Kreetalla, Kyproksella ja Algarvessa banaanin tuotantoala on alle 400 hehtaaria ja tuotantoon osallistuu yhteensä noin 300 tilaa. Tämä tuskin oikeuttaa poikkeamaan yleisestä periaatteesta, jonka ansiosta tuottajat voivat valita viljelykasvinsa markkinatilanteen ja tuotannosta saamansa parhaan hyödyn mukaan.

Odotan innolla tämäniltaista keskustelua kanssanne. Kiitän vielä parlamenttia nopeasta toiminnasta tässä asiassa.

  Jean-Claude Fruteau (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan unioni aikoo tänään uudistaa banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) sisäisen osan saadakseen eurooppalaisille tuottajille tarkoitetun tukijärjestelmän vastaamaan maailmankaupan kehitystä ja uuden yhteisen maatalouspolitiikan periaatteita.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan suuri enemmistö hyväksyi parlamentille tänään esitellyn mietinnön. Siinä käsitellään tätä muutosta, joka on epäilemättä oikean suuntainen. Mietinnössä ehdotetaan, että syrjäisimpien alueiden banaaninviljelijöille, jotka tuottavat 98 prosenttia EU:n banaaneista, siirretään vuosittain lähes 280 miljoonan euron tukipaketti Posei-ohjelmiin, joilla edistetään yhteisön varojen joustavampaa ja tehokkaampaa käyttöä. Arvoisa komission jäsen, tässä yhteydessä kiitän teitä tähän uudistukseen myönnettyjen määrien uudelleenarvioinnista, jonka ansiosta olisi voitava taata alan parempi kannattavuus etenkin syrjäisimmillä alueilla. Niiden taloudelle ja yhteiskunnalle banaanintuotannolla on ratkaiseva merkitys, eikä sitä voida korvata muilla maataloustuotteilla.

Joudun kuitenkin muistuttamaan teille, että ehdotetut määrät oli laskettu nykyisen tullitariffin pohjalta. Näin ollen maailmankauppaneuvottelujen epävarmuustekijät viittaisivat siihen, että tämä tariffi saattaa laskea entisestään. Kun otetaan huomioon, että nykyinen 176 euron tariffi tonnia kohden tekee jo nyt banaanialan tilanteesta äärimmäisen epävarman ja uhkaa monien tuotantoalueiden sosioekonomista tasapainoa, tullitariffin lisäalennus merkitsisi yhteisön banaanintuotannon päättymistä, mikäli komission ehdottamaa suunnitelmaa ei tarkisteta millään tavoin.

Jos markkinoiden avaamisella on määrä edistää tuotantorakenteiden elvyttämistä, tällainen vaikutus saavutetaan ainoastaan yhdistämällä sääntelyn ja kohtuullisuuden perusperiaatteet, jolloin lukuisten tuottajien on noudatettava yhteisiä sääntöjä käydäkseen tasavertaisesti kauppaa. On täysin selvää, että maailmankaupasta tällainen tasa-arvo puuttuu kokonaan, koska EU:n jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan sosiaalisten normien ja ympäristönormien välillä on huikea ero. Tämän ongelman ratkaisemisen on edelleen kuuluttava Euroopan unionin painopisteisiin, ja siksi yhteisön on välttämätöntä myöntää banaanintuottajille tukea korvatakseen maailmakauppajärjestelmän puutteet. Ollakseen tehokkaita näiden sisäisten sääntelytoimenpiteiden on oltava sopusoinnussa ulkoisen sääntelyn välineiden kanssa. Tätä silmällä pitäen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta vaatii uudistusehdotuksissa esitettyjen arviointitoimenpiteiden vahvistamista, jotta komissio voisi ulkotullien heikentyessä toteuttaa myönteisiä toimia esimerkiksi lisäämällä tuottajille myönnettävien tukipakettien määrää.

Euroopan unionin banaanintuotannon säilymiseen vaikuttaa myös alan kyky optimoida tuotantokustannukset ja samalla noudattaa tuottajia koskevaa sosiaalilainsäädäntöä sekä säilyttää heidän elintasonsa. Yhteisen markkinajärjestelyn perustamisesta saakka tuottajajärjestöt ovat näin voineet keskittää yhteisön banaanitarjonnan paremmin markkinoilla ja pystyneet merkittävästi alentamaan banaanien viljelyyn liittyviä kustannuksia Euroopan unionissa. Tämän prosessin keskeyttäminen vaikuttaisi haitallisesti talouteen. Siksi on mielestämme oleellista säilyttää tuottajajärjestöjä koskeva yhteisön sääntelykehys, jotta voidaan edistää EU:n tuotantorakenteen vahvistamiseksi jo toteutettuja toimia. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kehotuksen mukaisesti halukkuus tähän on myös osoitettava asettamalla Posei-paketin yhteydessä myönnettävän tuen ehdottomaksi edellytykseksi tuottajajärjestön jäsenyys, ellei se ole olosuhteiden vuoksi mahdotonta.

Esitän vielä viimeisen huomautuksen, joka koskee tuen hallinnointia. Nykyisen banaanien yhteisen markkinajärjestelyn tuotantotukijärjestelmään kuuluu joka toinen kuukausi suoritettaviin ennakkomaksuihin perustuva järjestelmä, joka on välttämätön alan toiminnalle sekä syrjäisimmillä alueilla että muissa EU:n tuottajamaissa. Ennakkomaksujärjestelmää ei kuitenkaan aiota jatkaa tukipakettien Posei-ohjelmiin siirtämisen yhteydessä. Tästä syystä tuottajien toimeentulo vaarantuu heidän joutuessaan turvautumaan yksityisen sektorin myöntämiin lainoihin, sillä pankit eivät mielellään myönnä pitkäaikaisia lainoja tälle alalle tyypillisten markkinavaihteluiden takia. Tällaisessa taloudellisesti epävarmassa tilanteessa EU:n julkisten päätöksentekoelinten on säädettävä tarvittavat suojatoimenpiteet, jotta nämä maailmanlaajuiset kauppapoliittiset ratkaisut eivät heikennä EU:n kaikkein epävarmimmassa asemassa olevien tuottajien etuja.

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, budjettivaliokunta on antanut yksimielisen lausunnon tästä neuvoston asetuksen uudistamista koskevasta mietinnöstä, ja lisäksi se on täysin yksimielinen uudistusehdotuksen perusnäkökohdista.

Ainoat valituksemme, joista komission jäsen on jo antanut selvityksen, koskevat valiokunnan ajanpuutetta. Sillä ei ole tarpeeksi aikaa analysoida ehdotusta, koska se joutuu noudattamaan kiireellistä käsittelyä.

Budjettivaliokunnan näkemyksen mukaan on joka tapauksessa tärkeää ainoastaan hyväksyä ehdotettu yleinen rahoitusmekanismi ja samalla varmistaa, että ehdotus on täysin yhdenmukainen banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn varainhoitoa koskevan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kanssa.

Budjettivaliokunta esittää ainoastaan yleisluonteista tarkistusta, jota se ehdottaa kaikille niille ohjelmille, joihin ei sovelleta yhteispäätösmenettelyä. Valiokunta edellyttää myös parlamentin hyväksymän yleisen rahoituskehyksen 2007–2013 noudattamista.

Korostaakseen samalla vielä painokkaammin parlamentin osuutta ja kuulemismenettelyn soveltamisen vuoksi budjettivaliokunta haluaa parlamentin valvovan banaanintuottajille myönnettävää tukea vuotuisen talousarviomenettelyn avulla.

Kokonaisuudessaan tämä ehdotus on kuitenkin hyvä, ja siitä on olennaista apua kaikille niille EU:n syrjäisille alueille, joiden on hyvin vaikea kilpailla kolmansien maiden tuotannon kanssa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Arvoisa puhemies, banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) uudistamista koskeva komission ehdotus on osa maatalousalan vapauttamisprosessia, joka toteutetaan EU:ssa ja Maailman kauppajärjestössä.

Ehdotuksellaan komissio haluaa irrottaa tuet tuotannosta, ottaa käyttöön tilatukijärjestelmän ja poistaa tasaustukijärjestelmän, jolla edistettiin hintavakautta ja turvattiin viljelijöiden tulot, vaikkakin vain osittain. Niin kutsutussa Posei-vaihtoehdossa banaanintuottajien nykyinen tuki yhdistetään Posei-ohjelmiin syrjäisimmillä alueilla eli Madeiralla, Azoreilla, Martiniquella, Guadeloupella ja Kanariansaarilla.

Komission ehdotuksen tavoitteena on myös säästää rahaa vakauttamalla yhteisen markkinajärjestelyn talousarviokustannukset. Jos tavoitteena on taata banaanintuottajien tulot ja kohtuullinen elintaso, on vaikea ymmärtää, miten komission ehdotuksilla parannetaan nykyistä yhteistä markkinajärjestelyä. Tästä tavoitteesta jäädään itse asiassa hyvin kauas. Aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelijana korostan banaanialan tärkeää sosiaalis-taloudellista merkitystä syrjäisimmille alueille ja sen osuutta taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamisessa. Ala lisää tuloja ja työllisyyttä, synnyttää muuta taloudellista toimintaa tuotantoketjun molemmissa päissä ja tehostaa ekologisen ja maisemallisen tasapainon säilyttämistä, mistä on hyötyä myös matkailun kehitykselle.

Osa aluekehitysvaliokunnan esittämistä tarkistuksista mainitaan tässä mietinnössä, ja niillä on pääasiassa tarkoitus korvata joitakin komission ehdotusten kielteisiä näkökohtia. Tarkistuksilla halutaan suojella tuottajia, varmistaa alan kehitys, taata ennakkomaksujärjestelmän käyttöönotto ja jatkaa tuottajajärjestöjen tukemista markkinoinnin edistämiseksi. Lisäksi ehdotamme uusien toimien pakollisia väliaikaisarviointeja, joilla varmistetaan tulotaso ja työllisyys ja estetään alan taloudellisen tilanteen heikentyminen. Viimeiseksi valiokunta ehdottaa tuen irrottamista vain osittain tuotantomääristä.

  Carmen Fraga Estévez, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, kiitän ryhmäni puolesta jäsen Fruteauta hänen laatimastaan erinomaisesta mietinnöstä ja hänen halustaan päästä yksimielisyyteen. Kiitän myös komission jäsentä uudistusehdotuksesta, jonka sekä banaaniala että Euroopan parlamentti ovat yleisesti ottaen hyväksyneet.

Toivon, että vastaisuudessa näillä uusilla säännöillä saadaan kaikki Maailman kauppajärjestön kiistat loppumaan alkuunsa. Tiettyjen Latinalaisen Amerikan maiden viimeaikaisesta painostuksesta huolimatta kehotankin varmistamaan ja säilyttämään 1. tammikuuta voimaan tulleen 176 euron tariffin tonnia kohden. Tästä vähimmäistariffista päästiin yhteisymmärrykseen Hongkongissa, ja sillä on tarkoitus saada EU:n banaaniala hieman vakaammaksi.

Arvoisa komission jäsen, syrjäisimmät alueet ovat unionin tärkeimpiä banaanintuottajia ja varsin riippuvaisia tuotteestaan, ja siksi kaikki alan hallinnointijärjestelmän muutokset – etenkin ulkoisen järjestelmän muutokset – on otettava huomioon. Olenkin hämmästynyt siitä, että EU:n neuvosto on viitekautta koskevasta ehdotuksesta keskustellessaan päätynyt 280 miljoonan euron vuotuiseen talousarvioon. Korostan, että viitekauden on vastattava muihin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksiin sovellettavaa viitekautta, ja olisikin käsittämätöntä, jos toistaiseksi sovelletusta säännöstä poikettaisiin tai määrärahoista tingittäisiin, kun 98 prosenttia kyseisestä määrästä on perustellusti suunnattu syrjäisimmille alueille.

Mainitsen myös toisen mietinnössä esitetyn merkittävän vaatimuksen, joka liittyy tuottajajärjestöjen toiminnan jatkamiseen. Sen tarkoituksena on pitää kiinni yhteisön tarjonnan keskittämisestä, joka on kuulunut banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn suurimpiin saavutuksiin. Keskittämisen lopettaminen vain pahentaisi yhteisön tuottajien jo ennestäänkin epäedullista tilannetta kolmansien maiden tuontiin nähden.

  Manuel Medina Ortega, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, komissio on nähnyt paljon vaivaa saadakseen banaanialan sisäiset järjestelyt vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Mielestäni komissio ansaitsee kiitokset näistä toimista, joiden ansiota pohjimmiltaan on, että yhteisön banaanintuottajat pystyvät jatkamaan toimintaansa erittäin vaikeissa olosuhteissa.

Kuten mietinnön esittelijä Fruteau korosti, banaanialan yhteiseen markkinajärjestelyyn tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät ulkoiset muutokset aiheuttavat edelleen huolta.

Komission jäsen mainitsi komission antavan tietyt takeet tämän asian seurannasta. Euroopan parlamentin jäsenenä katson kuitenkin velvollisuudekseni kiinnittää huomiota siihen, että olemme tuoneet huolemme esiin tietyissä Fruteaun mietinnössä esitetyissä tarkistuksissa, jotka parlamentti toivottavasti huomenna hyväksyy.

Arvoisa puhemies, sanalla sanoen katson, että parlamentti voi hyväksyä huomenna tämän mietinnön ja todennäköisesti joitakin keskeisimmistä tarkistuksista, mutta toistan, että tärkeintä on voida luottaa siihen, että komissio turvaa myös banaanialan tulevaisuuden.

  Witold Tomczak, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, banaanimarkkinoiden uudistaminen koskee muutamia niin sanottuja Euroopan unionin syrjäisimpiä alueita. Uudistuksen toteuttaminen on lähestulkoon itsestäänselvyys, mikä ei alkuunkaan päde hedelmä- ja vihannesmarkkinoiden uudistukseen. Jälkimmäinen uudistus koskee kymmeniä erityyppisiä hedelmiä ja vihanneksia ja on paljon merkittävämpi koko unionin kannalta, mutta sitä lykätään loputtomiin. Banaanintuotantoalueilla noin 300 000 työpaikan tulevaisuus on vaakalaudalla, kun taas pelkästään Puolassa hedelmien ja vihannesten tuotannosta on kiinni noin kaksi miljoonaa työpaikkaa. Hedelmä- ja vihannesmarkkinoiden tärkeimpien ongelmien selvittämiseen kuluu vuosittain hädin tuskin 80 miljoonaa euroa. EU:n talousarvio ei kuitenkaan vastaavasti kärsisi, sillä vuosittain tällä markkinasektorilla jää käyttämättä jopa 300 miljoonaa euroa. Banaanimarkkinoiden vuotuiset uudistamiskustannukset ovat 280 miljoonaa euroa. Tällä huomattavasti suuremmalla summalla ratkaistaan kuitenkin vähemmän ongelmia.

Muistutan parlamentille, että 1. toukokuuta 2004 Puola ja yhdeksän muuta maata liittyivät Euroopan unionin jäseniksi, ja niillä on oikeus tasavertaiseen kohteluun muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tätä asiaa ei pidä laiminlyödä sillä verukkeella, etteivät kyseiset valtiot sijaitse kuvankauniilla saarilla. Kuvailemaani tilannetta ajatellen viittaukset yhteiseen maatalouspolitiikkaan ovat pelkästään kiusallisia ja häpeällisiä, mutta minä en suinkaan ole se, jonka pitäisi hävetä.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kannatan varauksetta jäsen Fruteaun mietintöä ja kiitän häntä erinomaisesta työstä komission ehdotuksen tarkistamiseksi. Kannatan mietinnössä esitettyjä tavoitteita, jotka ovat seuraavanlaisia: säilytetään yhteisön banaanintuotanto, jolla edistetään ratkaisevasti työllisyyttä, taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä ympäristönsuojelua banaanintuotantoalueilla, etenkin syrjäisimmillä alueilla.

Toinen tavoite on turvata banaanintuottajien tulot ja estää banaanialan taloudellisen tilanteen heikentyminen. Kolmas tavoite on antaa banaaneja tuottavien jäsenvaltioiden valvoa tukien myöntämistä, jotta se tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti ja ottaen huomioon näitä alueita koskevat erityiset painopisteet. Mietinnössä edellytetään myös erityiskertomuksen antamista vuoden 2009 aikana, mikäli tuottajien tulot muuttuvat esimerkiksi tariffimuutoksen takia.

Arvoisa komission jäsen, en hyväksy sitä, että tuottajajärjestöjen jäsenyydestä tehdään tuensaannin edellytys. Mielestäni olisi tarkoituksenmukaisempaa antaa jäsenvaltioiden päättää tällaisesta vaatimuksesta. Näin ollen ehdotan, että tämä otetaan huomioon ja että neuvosto tekee päätöksensä sen mukaisesti.

  Sérgio Marques (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä banaanintuottajien tuotantotukijärjestelmän uudistamista koskeva ehdotus on täydellinen esimerkki 299 artiklan 2 kohdasta, jossa määrätään syrjäisimpien alueiden ominaispiirteisiin perustuvasta erityiskohtelusta maatalouden alalla.

Syrjäisimmillä alueilla banaanintuotannolla on kiistaton taloudellinen ja sosiaalinen merkitys sekä ympäristömerkitys. Siksi tuotannon säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää, ja se on nimenomaan tämän uudistuksen tarkoitus. Kiitän komissiota, joka on suunnitellut oikean etenemistavan: tukea hallinnoidaan Posei-ohjelmien kautta, jäsenvaltiot voivat jakaa näitä varoja joustavammin ja tuottajien eristäminen markkinoista lopetetaan. Tuottajien tästä asiasta antamat varoitukset on välittömästi otettava huomioon.

Lopuksi totean, että komission on seurattava erityisen tiiviisti alan kehitystä. Saattaa olla välttämätöntä muuttaa sellaisia kaupan pitämisen edellytyksiä, jotka heikentävät tuottajien tuloja, ja komission on reagoitava asianmukaisesti tällaiseen tilanteeseen toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan komission ehdottama banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn uudistus vastaa yhteisen maatalouspolitiikan vuoden 2003 uudistuksen periaatteita. Se vastaa myös niitä sitoumuksia, joita EU teki WTO:n neuvotteluissa. Tästä huolimatta on syytä arvioida uudistusten vaikutuksia banaanintuotannon merkitykseen EU:n syrjäisimmillä alueilla.

Banaanialan markkinauudistuksen ja marja-alan tulevan markkinauudistuksen välillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä. Banaanialan alueelliset markkinat ovat aivan yhtä merkittävät kuin marja-alan markkinatkin. Myös maaseutualueiden vakauteen sekä viljelijöiden ja heidän perheidensä toimeentuloon kohdistuva uhka on samankaltainen. Molemmat tuotannonalat ovat hyvin työvoimavaltaisia.

On myös pantava merkille, että kolmansien maiden luvattomat toimet uhkaavat vakavammin marja-alan kuin banaanialan markkinoita. Marja-alalla toteutetaan vain väliaikaisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, kun taas banaanimarkkinoilla on käytössä tehokas yhtenäistariffijärjestelmä.

Joillakin banaanimarkkinoille suunnitelluilla tukitoimenpiteillä ratkaistaisiin marja-alan markkinaongelmat. Siksi Euroopan komission olisi harkittava tukitoimien soveltamista kyseisiin markkinoihin, ja varsinkin jalostettaviksi tarkoitettujen marjojen viljelijöiden pinta-alatukijärjestelmään.

Toivottavasti ehdotetuilla toimilla on myönteinen vaikutus banaanintuottajien tilanteeseen. Odotamme silti edelleen selvitystä tämän uudistuksen todellisista kustannuksista.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, esitän muutaman huomautuksen parlamentissa tänä iltana esiin tuoduista kysymyksistä.

Kuten alustuspuheenvuorossani jo selitin, Posei-ohjelmien täytäntöönpanosta annetaan viimeistään vuonna 2009 kertomus, jonka avulla voidaan arvioida banaanintuotantoalueiden tilannetta. Komissio esittää kertomuksen aikaisemmin, jos ilmenee huomattavia taloudellisten olosuhteiden muutoksia, jotka vaikuttavat syrjäisimpien alueiden toimeentuloon.

Tuottajajärjestöjen tilanteesta esitettiin kysymys. Mielestäni on tärkeää korostaa selvästi, ettei tuottajajärjestöjä ole lakkautettu. Tuottajajärjestöistä ei vain enää yksinkertaisesti tarvita yhteisön laajuista yhteistä määritelmää. Valtaosa yhteisön tuottajista kuuluu jo tuottajajärjestöihin. Siksi on tarkoituksenmukaisempaa antaa jäsenvaltioiden päättää, haluavatko ne antaa tuottajajärjestöjä koskevia säädöksiä, jolloin ne voivat ottaa paljon tarkemmin huomioon alueiden erityistarpeet ja myöntää tukea Posei-ohjelman mukaisesti. Tämä on mahdollista. Alueviranomaiset saavat tehdä omat ratkaisunsa. Tällaisella joustavasti rakennetulla järjestelmällä voitaisiin parhaiten varmistaa kestävät ja johdonmukaiset toimintalinjaukset syrjäisimmillä alueilla.

Ennakkomaksuista esitettiin joitakin kysymyksiä. On tärkeää pitää mielessä, että uusi järjestelmä tarjoaa banaanintuottajille muutamia konkreettisia etuja. Ensinnäkin heti Posei-ohjelmien hyväksymisen jälkeen heillä on selvyys vuosien 2007–2013 kokonaistalousarviosta. Tämä parantaa heidän asemaansa, jos heidän on haettava pankista lainaa. He voisivat myös saada täyden selvyyden 1. joulukuuta jo maksetusta tuesta. Nykyisessä järjestelmässä heillä on varmasti tiedossaan vain 20–40 prosenttia maksuista. Minusta vaikuttaa selvästi siltä, että jäsenvaltiot arvostavat näitä muutoksia.

Yleisesti ottaen voin melko luottavaisena todeta, että talousarvioesityksemme on erittäin edullinen banaanintuottajamaille. Jos olisimme valinneet vuosien 2000–2002 sijasta muita viitekausia, tulos olisi ollut huonompi. Siksi olen iloinen, että Euroopan parlamentti päätti olla käynnistämättä tätä keskustelua uudelleen.

Hedelmä- ja vihannesalasta esitettiin muutamia huomautuksia. Olen hyvin iloinen voidessani tänään todeta, että 24. tammikuuta annan maatalousvaliokunnalle selvityksen hedelmä- ja vihannesalaa koskevista tuoreista uudistuksista. Tämä tuo selvyyden muutamiin tänä iltana parlamentissa esitettyihin kysymyksiin.

Lukuisista ehdotuksista komissio haluaa ottaa huomioon tarkistuksen 4, joka koskee banaanialan merkitystä taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, sekä tarkistuksen 9, jossa mainitaan erilaisten laatua koskevien normien merkitys ja yhteys matkailuun, vaikka tarkistuksen sanamuotoa saattaakin olla tarpeen hieman muuttaa.

Joissakin tarkistuksissa kehotetaan kytkemään Posei-järjestelmää koskeva mietintö banaanialaan ja sallimaan tuen irrottaminen osittain tuotantomääristä muilla kuin syrjäisimmillä alueilla. Komissio katsoo, että kyseiset tarkistukset olisivat selvästi vastoin koko uudistuksen perusajatusta ja sen yhdistämistä yhteisen maatalouspolitiikan vuoden 2003 uudistukseen.

Kiitän teitä vielä kerran kaikista toimistanne banaanialan uudistusta koskevan keskustelun vauhdittamiseksi. Olen iloinen siitä, että parlamentti vaikuttaa olevan samaa mieltä koko tämän uudistuksen perustasta, ja panen toivoni huomisessa täysistunnossa toimitettavaan äänestykseen.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Margie Sudre (PPE-DE). – (FR) Banaanialalla on ratkaiseva merkitys neljälle seitsemästä syrjäisimmästä alueesta, koska Euroopan markkinat ovat tärkeät ja ala on hyvin työvoimavaltainen.

Euroopan parlamentin on varmistettava, että tukiehdotus on riittävä ja että siinä otetaan huomioon Maailman kauppajärjestön neuvottelujen aikana tapahtuvat mahdolliset hinnanmuutokset. Tuottajien tulojen mahdolliseen romahtamiseen on varauduttava automaattisella tarkistuslausekkeella, ja nykyinen ennakkomaksujärjestelmä, joka on olennainen alan toiminnan kannalta, olisi saatettava uudelleen voimaan.

Syrjäisimpien alueiden banaanintuottajat odottavat saavansa selvän merkin alan elinkelpoisuudesta, jotta luottamus elinkeinoon palautuu. Länsi-Intian banaanintuotanto oli vuosikausia hajanaista ja tehotonta, mutta nykyisin se on organisoinnin malliesimerkki, ja alan rakenneuudistustoimille on pantava painoa.

Korostan, että syrjäisimmillä alueilla banaaniala täyttää EU:ssa voimassa olevat epäkaupalliset kriteerit, toisin kuin sen kilpailijat Latinalaisen Amerikan maissa.

Banaaniala työllistää 15 000 ihmistä ja on kyseisten alueiden talouden todellinen selkäranka sekä inhimillisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta että ympäristön kannalta. Ilman sitä koko Guadeloupen ja Martiniquen maatalous olisi vaarassa loppua vaihtoehtoisten viljelykasvien puutteessa.