Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/0117(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0411/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0411/2006

Keskustelut :

PV 11/12/2006 - 19
CRE 11/12/2006 - 19

Äänestykset :

PV 12/12/2006 - 14.16
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0546

Sanatarkat istuntoselostukset
Maanantai 11. joulukuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

19. Rehuseosten liikkuvuus (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Graefe zu Baringdorfin laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A6-0411/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi rehuseosten liikkuvuudesta annetun neuvoston direktiivin 79/373/ETY muuttamisesta annetun direktiivin 2002/2/EY oikaisemisesta (KOM(2006)0340 C6-0209/2006- 2006/0117(COD)).

 
  
MPphoto
 
 

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi kiitän maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sen toimista tämän asiakirjan parissa, ja erityisesti jäsen Graefe zu Baringdorfia, joka ei valitettavasti tänään päässyt paikalle.

Komission keskustelut ovat osoitus rehuseosten pakkausmerkintöjä kohtaan virinneestä suuresta kiinnostuksesta. Komission ehdotus on johdonmukainen seuraus Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viime joulukuussa tekemästä päätöksestä. Ehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU:n lainsäädäntöä eli direktiiviä 2002/2/EY siten, että siinä otetaan huomioon tuomioistuimen päätös. Ymmärrän ja myönnän täysin, että poliittinen keskustelu rehuseosten nykyisen merkintäjärjestelmän mahdollisista parannuksista on tarpeen.

Annan arvoa sille, että Euroopan parlamentti ymmärtää, ettei tänään käsiteltävä ehdotus sovellu keskustelun tausta-asiakirjaksi. Rehuja koskevaa lainsäädäntöä nykyaikaistetaan ja yksinkertaistetaan komission vuoden 2007 jatkuvan yksinkertaistamisohjelman yhteydessä. Tämä on komission tavoite vaikutustenarviointiprosessissa, jonka aikana otetaan huomioon rehuseosten pakkausmerkintöjä koskevia kiinnostavia uusia ideoita, kuten parlamentissa on viime viikkoina keskusteltu.

Totesin hiljattain maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle että, vaikutustenarviointi näyttää suunnan rehujen pakkausmerkintäsäädösten nykyaikaistamista koskevalle lainsäädäntöehdotukselle, jonka on määrä olla valmis seuraavan vuoden jälkipuoliskolla. Näin saamme tilaisuuden selvittää perinpohjaisesti, mikä on paras tapa nykyaikaistaa koko rehujen pakkausmerkintöjä koskeva lainsäädäntö.

 
  
MPphoto
 
 

  Albert Jan Maat, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, minäkin kiitän esittelijää, ja varsinkin hänen henkilöstöään, paneutumisesta tähän mietintöön. Kiinnostavuudestaan huolimatta tämä mietintö on selvästi myös kiistanalainen, ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on joka tapauksessa oikaissut komission ehdotusta. Näin ollen vuonna 2002 annetun direktiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohta oli poistettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antaman tuomion johdosta tehdyn ehdotuksen mukaisesti.

Keskustelun aikana kävi pian ilmi, että rehuseosten pakkausmerkinnöistä on hyvin erilaisia näkemyksiä. Tässä ei ole kyse täsmällisistä nimityksistä vaan siitä, haluammeko todella keskustella avointa ilmoitusta koskevista asiaankuuluvan lainsäädännön artikloista. Nähdäkseni avoin ilmoitus olisi annettava, sillä tätä alaa koskeva nykyinen asetus ei ole tarkoituksenmukainen eikä vieläkään selkeä, sillä joissakin pakkausmerkinnöissä eritellään edelleen äärimmäisen tarkasti kaikki ainesosat.

Myös rehuteollisuuden teollis- ja tekijänoikeuksiin kiinnitetään liian vähän huomiota, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan alan on julkistettava valmistusohjeet. Tästä on haittaa sekä teollisuudelle että maataloustuottajille, sillä tästä syystä Euroopan unionin ulkopuoliset kilpailijat tietävät tarkalleen, mitä EU:ssa tehdään. Nykyinen lainsäädäntö myös rajoittaa rehuteollisuuden innovointia, ja tästäkin on haittaa maataloustuottajille. Valitettavasti kävi ilmi, että 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan poistaminen oli vaakalaudalla, mikä komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin oikeudellisten osastojen mukaan esti lainsäädännön muiden artiklojen tarkistamisen.

Sanottakoon, että tämä oli kaikkien osapuolten koordinaattoreiden näkemys. Siksi Euroopan kansanpuolue haluaa pikaisesti tarkastella uudelleen koko rehulainsäädäntöä, etenkin täydellisen avoimuuden varmistamiseksi.

Käsittelen seuraavaksi tarkistuksia. Totean Euroopan kansanpuolueen olevan järkyttynyt siitä, että Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä esitti toiseen artiklaan tarkistuksen, jota heidän oman koordinaattorinsa mukaan ei voida hyväksyä. PPE-DE-ryhmä toivoo pikaista uudelleentarkastelua, ja tässä suhteessa olemme tyytyväisiä komission lupaukseen perinpohjaisen tarkistuksen toteuttamisesta vuoden 2007 alkupuoliskolla. Oletan komission jäsenen toimien vastaavan komission ehdotusta neuvostolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Heinz Kindermann, PSE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, ryhmäni tukee esittelijän vaatimusta rehuseosten liikkuvuutta koskevasta selkeästä ja avoimesta menettelystä. Annamme arvoa myös sille, että hän näki huomattavasti vaivaa kompromissiratkaisun löytämiseksi. Keskustelut maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa ovat tuoneet esiin lukuisia erilaisia näkemyksiä varsinkin rehuseoksia koskevasta avoimesta ilmoituksesta. Poikkeavia näkemyksiä esitettiin paitsi yksittäisten tarkistusten eduista ja haitoista myös etenkin tarkistusten lainmukaisuudesta. Tähän ei välttämättä vaikuttanut pelkästään aiheen kiistanalaisuus vaan etupäässä menettelyn poikkeuksellisen hankala lainsäädännöllinen valmistelu.

Tässä vaiheessa muistutan Euroopan parlamentille, että keskustelemme Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 6. joulukuuta 2005 antamaan tuomioon perustuvasta ehdotuksesta, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä rehuseosten liikkuvuudesta vuonna 1979 annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta vuonna 2002 annetun direktiivin oikaisemisesta. Yhteispäätösmenettelyä on sovellettu huolimatta siitä, että yleensä maatalousvaliokunnalla on ainoastaan oikeus tulla kuulluksi. Pitkällisen jahkailun jälkeen neuvoston kanssa käydyissä ennakkoneuvotteluissa päädyttiin sellaiseen linjaan, jonka oma ryhmäni, Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä, voi hyväksyä.

Komissio on luvannut esittää ensi vuonna tarkistetun version koko rehuja koskevasta ilmoituksesta. Toivottavasti tämä todella muuttaa tilanteen selkeämmäksi ja avoimemmaksi maataloustuottajien, kuluttajien, teollisuuden ja ennen kaikkea meidän poliitikkojen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Mulder, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Vaikka esittelijä onkin poissa, haluan silti lausua hänelle lämpimät kiitokset. Minulla on sellainen vaikutelma, että vaikka hän on jo vuosia kuulunut Euroopan parlamenttiin, hän ei silti ole menettänyt vähääkään osoittamastaan alkuinnostuksesta. Aiemmin Euroopan unionissa on sattunut useita ennennäkemättömiä karjanrehuskandaaleja, jotka ovat vaikuttaneet toimintaan ratkaisevasti. Siksi on itsestään selvää, että karjanrehualalla mitkään varotoimet eivät ole liioiteltuja ja että on täysin perusteltua toteuttaa perinpohjaisia tarkastuksia.

Oleellista onkin, ratkaistaanko tämä asia ilmoittamalla pakkausmerkinnöissä tarkat prosenttiosuudet ja määrät. Kyseinen menetelmä on todennäköisesti tehoton, koska sisältö muuttuu päiväkohtaisesti. Tunnen vain harvoja maanviljelijöitä, jotka tutkivat kaikki pakkausmerkinnät ennen kuin päättävät, mitä karjanrehua ostavat. Keskivertotuottajalle ja tavalliselle karjankasvattajalle ratkaisevia asioita ovat rehun energiasisältö, valkuaisainepitoisuus ja yrityksen maine. Mikä on hallituksen rooli tässä kaikessa? Onko hallituksen aina tarpeen saada jonkinlainen käsitys tietyn valmistajan toiminnasta, ja miten tätä voidaan valvoa?

Siksi on mielestäni tärkeää, että jokaisella eurooppalaisella karjanrehun valmistajalla olisi jatkuvasti käytettävissään kyseiset tiedot, jotta ne voidaan esittää kenelle tahansa asianosaiselle, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki liikesalaisuudet pitäisi yhtäkkiä julkistaa. Asia on täysin päinvastoin. Epäilen sitä, voimmeko esittää tämän vaatimuksen. Määrättyjen tehtaiden suotuisia kokemuksia voidaan jatkaa, mutta mielestäni komission on voitava todeta, että hallituselimen tai kansallisen elimen tavoin sen pitää aina pystyä selvittämään karjanrehun koostumus ja rehun mahdollinen vaikutus kansanterveyteen.

Yksi tuomioistuimen antaman tuomion mielenkiintoisista näkökohdista oli se, etteivät direktiivin arviointiperusteet nykyisellään ole lainkaan oikeassa suhteessa direktiivin keskeiseen tavoitteiseen, nimittäin parempaan kansanterveyteen. Kysynkin painokkaasti, miten nykyisen komission voimakkaasti puoltama sääntelyn vähentäminen voidaan yhdistää komission aiempiin vaatimuksiin tarkkojen prosenttiosuuksien mainitsemisesta? Mikäli tulkitsen oikein nykyistä ehdotusta, nämä vaatimukset sisältyvät myös siihen. En ymmärrä, miten on mahdollista samanaikaisesti vähentää sääntelyä ja ilmoittaa tarkat prosenttiosuudet. Toinen suuri huolenaiheeni on se, että seitsemän jäsenvaltion oikeusviranomaiset ovat jo ilmoittaneet, ettei direktiiviä voida hyväksyä. Olenkin taipuvainen ajattelemaan, että koko direktiivi on nykymuodossaan lainsäädännöllinen peikko. Tästä syystä kannatan komission suunnitelmaa uuden ehdotuksen esittämisestä mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnes Schierhuber (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin kiitän esittelijää, sillä jäsen Graefe zu Baringdorf on todella nähnyt vaivaa päästäkseen yhteisymmärrykseen kaikkien maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäsenten kanssa.

Kannatan kahta ehdotuksen sisältöä koskevaa tarkistusta, sillä olen vakaasti sitä mieltä, että liian yksityiskohtainen ja ylettömän myötäsukainen teksti usein pikemminkin sekoittaa kuin selventää asioita. Olen täysin samaa mieltä siitä, että hätätapauksissa toimivaltaisen viranomaisen on saatava seikkaperäiset tiedot kyseessä olevan rehun sisältämistä rehuaineista ja että nämä tiedot on ilmoitettava. Tietenkin "hätätapauksen" määritelmästä voidaan keskustella, mutta mielestäni tässä ratkaisee loppujen lopuksi terve maalaisjärki.

Toiseksi on tärkeää, että yksinkertaistamisohjelmaan liittyvät, rehulainsäädännön perinpohjaista uudistamista koskevat ehdotukset laaditaan vuoden 2007 puoliväliin mennessä. Uskoakseni olemme kaikki ottaneet opiksi aiemmista virheistä. Toivomme, että 1990-luvun lopun BSE-kriisi oli yksittäistapaus, ääritilanne, joka ei koskaan toistu. Totean komission jäsenelle, että avoimuudella on ratkaiseva merkitys varsinkin elintarviketuotannossa. Elintarvikkeita ja rehuja koskevassa yksinkertaistamisohjelmassa noudatetaan samaa linjaa. Avoimuus ja tuotetta kohtaan tunnettu luottamus ovat verraton etu kansainvälisessä kilpailussa kuluttajista. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin sallittava myös EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (PSE) .(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, esitän kiitokseni esittelijälle hänen työstään, ja kiitokseni varmastikin välitetään eteenpäin. Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei komissio ole hyväksynyt ehdotusta Euroopan parlamentin päätökseksi rehuseosten liikkuvuudesta vuonna 2002 annetun direktiivin muuttamisesta. On toki edistystä, että rehuseosten koostumus on kriisitilanteissa ilmoitettava ainoastaan viranomaisille, mutta se ei riitä. Näin ollen asiaa pitäisi selvittää komission vuonna 2007 toteuttaman lainsäädännön uudelleentarkastelun yhteydessä.

Rehuja käyttävien maataloustuottajien on oleellista olla selvillä ainesosien alkuperästä riippumatta siitä, ovatko ne kasvi- vai mineraaliperäisiä. Eri mineraali- ja kasviperäisillä valkuaisaineilla on erilaiset ominaisuudet, ja juuri puutteellisten alkuperätietojen takia rehun esimerkiksi havaittiin sisältävän renderoituja eläinrasvoja, jotka aiheuttivat surullisenkuuluisan BSE-kriisin.

Seosten koostumusta ei myöskään voida salata valmistusohjeiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun varjolla. Kun maataloustuottajat työnsä yhteydessä valmistavat karjanrehua osaksi omista tuotteistaan, heidän on voitava tasapainottaa rehua täydentämällä sitä rehuseoksella. Tämän tasapainon säilyttämiseksi maanviljelijöiden on välttämätöntä olla selvillä ostamansa seoksen koostumuksesta. Maanviljelijöiden on voitava vastata omista asioistaan, eikä valmistajien monopolin pidä estää heitä tekemästä työtään, etenkin kun kriisitilanteessa heitä syytetään sellaisten rehujen väärinkäytöstä, joista he eivät tiedä mitään.

Totean lyhyesti, että vaikka tässä mietinnössä esitetäänkin tarkistuksia komission ehdotukseen, maatalouselinkeinoa ja rehujen valmistajia suositaan edelleen kohtuuttomasti maataloustuottajien kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE).(DE) Arvoisa komission jäsen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion perusteella keskustelemme tänään rehuseosten liikkuvuudesta annetun direktiivin 2002/2/EY oikaisemisesta eli rehuseoksia koskevasta ilmoituksesta. Direktiivin tavoitteena ei ole terveyden suojelu, ja tässä suhteessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio on hyväksyttävä. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan järjestämän laajan keskustelun jälkeen esitettiin kuitenkin tarkistuksia, joissa vaadittiin säännöksiä rehuaineiden ilmoittamisesta tarkkoina painoprosentteina.

Lausun erityiskiitokset esittelijälle. Kannatan myös Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän esittämiä tarkistuksia ja varsinkin omaa hyväksyttyä tarkistustani. Siinä vaaditaan, että toiminnan nopeuttamiseksi lainsäädäntöasiakirjaan ei vastedes tehdä merkittäviä muutoksia. Komissio on ilmoittanut aikovansa laatia ehdotuksia rehulainsäädännön perinpohjaisesta uudistamisesta vuoden 2007 puoliväliin mennessä, mikä sen pitäisikin tehdä. Se olisi oikea aika keskustella ehdotuksista, joissa pitäisi kuluttaja-asioiden lisäksi ottaa huomioon myös maataloustuottajat, joiden edun mukaista on saada täsmälliset ja yksityiskohtaiset tiedot rehujen sisältämistä rehuaineista. Teollisuuden etuja on ajateltava turvaamalla liikesalaisuudet asianmukaisesti. Samalla saattaisi myös olla sopiva aika harkita uudelleen korkealaatuisen eläinvalkuaisen tai proteiinikomponenttien käyttömahdollisuutta tulevaisuudessa. Niiden käyttö tietenkin kiellettiin BSE-taudin takia ja on edelleen kiellettyä. Kuten hyvin tiedetään, vain parhaita ja korkealaatuisia ainesosia sisältävällä rehulla taataan eläinten hyvinvointi, paras suorituskyky ja korkealaatuiset elintarvikkeet.

 
  
MPphoto
 
 

  Thijs Berman (PSE).(NL) Arvoisa puhemies, BSE-kriisin ja dioksiiniskandaalin jälkeen maanviljelijät ja kuluttajat ovat enemmän kuin koskaan tarvinneet luotettavaa tietoa karjanrehun alkuperästä ja koostumuksesta. Tästä ei ole annettu selkeitä sääntöjä. Eläintautien puhkeamisen tehokas ennaltaehkäisy edellyttää mahdollisimman suurta avoimuutta, jonka on mentävä karjanrehun koostumusta salailevan teollisuuden etujen edelle. Koska kompromissin saavuttaminen on täysin mahdollista, pyydän komissiota esittämään uuden ehdotuksen vuonna 2007.

Kaikkien ainesosien ilmoittaminen on tehtävä pakolliseksi, mutta prosenttiosuuksilla on merkitystä vain niiden aineiden kohdalla, joiden mukaan tuote on nimetty. Tarkkoja prosenttiosuuksia ei aina tarvitse ilmoittaa. Karjanrehua koskevien sääntöjen ei todellakaan tarvitse olla yhtään sen tiukempia kuin elintarvikkeita koskevien sääntöjen, mutta tiedot on ilmoitettava tuotteen yhteydessä käyttäjien, maanviljelijöiden ja kuluttajien edun mukaisesti. Tietoja ei pidä salata siihen asti, kunnes jokin menee vikaan, sillä silloin on jo liian myöhäistä.

Komission ehdotuksen pitäisi selkeyttää rehuaineiden alaa. Tarvitaan avoimet markkinat, joihin sekä maanviljelijöillä ja kuluttajilla että karjanrehuteollisuudella on oikeus. Valitettavasti Euroopan parlamentin konservatiivi- ja liberaaliryhmät ovat tarkistuksia laatiessaan olleet liikaa teollisuuden edustajien johdateltavissa. EU:n on noudatettava päätöksissään kuluttajien ja maanviljelijöiden etujen mukaista linjaa. Jokainen maanviljelijä haluaa tietää rehun tarkan sisällön ilman tarpeettomia viivytyksiä. Uuden kriisin ennaltaehkäisy edellyttää mahdollisimman suurta avoimuutta, joka on saavutettava vuonna 2007.

 
  
MPphoto
 
 

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä tästä mielenkiintoisesta keskustelusta. Jatkan puheenvuoroani kreikaksi.

(EL) Arvoisa puhemies, muistutan, että tänään meidän on päätettävä tai päästävä yhteisymmärrykseen direktiivin oikaisemista koskevasta päätösehdotuksesta, joka perustuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamaan tuomioon. Arvelen kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että kunkin henkilökohtaisesta näkemyksestä riippumatta tämä ei ole sopiva hetki keskustella lainsäädännön kattavasta uudelleentarkastelusta. Kuten jo aiemmin teille vakuutin, tämä tapahtuu ensi vuoden aikana, toivottavasti ennen ensi vuoden loppua.

Vakaa käsitykseni on, että siihen saakka pystytään hyödyntämään – toivottavasti tämä koskee myös parlamenttia – komission kertomusta direktiivin 2002/2/EY täytäntöönpanosta, etenkin sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Tästä on molemmille apua keskustelussa, joka käydään myöhemmin lainsäädännön perinpohjaisesta uudelleentarkastelusta.

Tämänpäiväinen keskustelu on luonnollisesti todiste suuresta kiinnostuksesta lainsäädännön parantamista kohtaan – parantamisen varaahan on aina – ja tietenkin parlamentin sitoutumisesta vahvistettujen menettelyiden noudattamiseen. Olen varma, että parlamentti ottaa ehdotuksemme huomioon oikaisemalla tässä vaiheessa rehujen pakkausmerkinnöistä annetun direktiivin tuomioistuimen päätöksen perusteella.

Totean, että panemme kiertämään täydellisen luettelon tarkistuksista ja kuhunkin tarkistukseen liittyvistä komission kannoista, ja toivon, että luettelo sisällytetään tämän istunnon pöytäkirjaan.(1)

Mainitsen pari asiaa: direktiivin 2002/2/EY oikeusperusta on kansanterveyden suojelu, johon rehujen turvallisuus tietenkin vaikuttaa huomattavasti. Tämä vahvistettiin myös tuomioistuimen antamassa tuomiossa, ja siksi komissio ei hyväksy tarkistusta 1, joka horjuttaisi vakavasti tätä periaatetta.

Tarkistuksessa 4 ehdotettuun uuteen artiklaan, joka koskee tarkkojen prosenttiosuuksien ilmoittamista vakavissa kriisitilanteissa, sisältyy seikkoja, jotka on jo otettu direktiivissä erittäin selvästi huomioon. Tällaisissa tapauksissa tarkat prosenttiosuudet ilmoitetaan. Siksi komissio ei katso tarpeelliseksi hyväksyä tarkistusta, jolla kumotaan tämä säännös, ja näin ollen komissio ei hyväksy tarkistusta 4.

Jälleen kerran haluan vakuuttaa teille, että tämä ehdotus sisällytetään lainsäädännön yksinkertaistamista ja kehittämistä koskevaan komission ohjelmaan. Toisin sanoen komissio on sisällyttänyt ehdotukseensa rehujen pakkausmerkintöjä koskevan lainsäädännön. Otaksun, että tätä oikaisupäätöstä edeltävä keskustelu otetaan huomioon uutta ehdotusta laadittaessa. Meillä on kuitenkin tilaisuus keskustella uudelleen järkevänä ajankohtana rehujen pakkausmerkintöjä koskevasta tulevasta komission ehdotuksesta. Joka tapauksessa voimme yrittää yhdistää toisiinsa kuluttajansuojan ja parannetut kuluttajapalvelut, joilla vähennetään muiden asiaa käsittelevien elinten aiheuttamia kustannuksia – myönnettäköön, ettei tämä ole helppoa. Tämä on tavoitteemme, ja uskoaksemme se saavutetaan yhteistyöllä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina klo 12.30.

 
  
  

Liite – Komission kanta

Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0411/2006)

Kyllä/johdanto-osan 1 a kappale: tarkistus 5, tarkistus 11 tai 14

Kyllä/johdanto-osan 1 b kappale: tarkistus 2

Kyllä/johdanto-osan 2 b kappale: tarkistukset 7, 13 tai 16

Kyllä/johdanto-osan 3 a kappale: tarkistukset 9, 12 tai 15

Tarkistus 3/johdanto-osan 3 a kappale voidaan hyväksyä muutettuna.

Komissio ei hyväksy tarkistuksia 1, 4, 6, 8 ja 10.

 
  

(1) Ks. liite: "Komission kanta".

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö