Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 13. joulukuuta 2006 - Strasbourg

10. Äänestysselitykset

Sacconin mietintö (A6-0352/2006)

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Päätimme tukea esitettyä kompromissia, sillä se parantaa huomattavasti nykyistä kemikaalilainsäädäntöä.

Lisäksi olemme sitä mieltä, että sovittelumenettelyssä olisi ollut riskinsä, sillä se olisi todennäköisesti johtanut heikompaan REACH:iin.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. (SV) Äänestin tyhjää tämänpäiväisessä äänestyksessä REACH:in toisesta käsittelystä. Syynä oli se, etten voi antaa tukeani ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lokakuussa hyväksymän parlamentin kannan vesittämiselle, jonka neuvosto on ajanut väkisin läpi.

Kritisoin sopimuksesta pääasiassa kolmea seikkaa, jotka ovat seuraavat:

- Korvaamisperiaatetta ei sovelleta kaikkiin kemikaaleihin. Sen sijaan useat kemikaalit, kuten syöpää aiheuttavat aineet, on edelleen jätetty korvaamisvelvollisuuden ulkopuolelle edellyttäen, että niitä "valvotaan asianmukaisesti".

- Tiedonsaantioikeus on vesitetty, sillä se koskee aiempaa harvempia kemikaaleja ja sitä sovelletaan pitoisuuksiin, jotka ovat korkeammat kuin mitä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta toivoi.

- Huolehtimisvelvollisuuden periaatetta ei ole sisällytetty varsinaiseen lainsäädäntötekstiin, vaan siitä mainitaan ainoastaan johdantokappaleissa. Tämä on vakava asia etenkin niiden useiden kemikaalien tapauksessa, joihin ei sovelleta mitään tiedottamisvelvollisuutta tai vain vähäisiä velvollisuuksia.

Tyhjän äänestäminen ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan haluan ilmaista siten tyytymättömyyteni neuvoston kantaan. En kuitenkaan halua kritisoida millään lailla esittelijä Sacconia. Päinvastoin, haluan kiittää häntä lämpimästi erinomaisesta työstä, jota hän teki kauan tästä vaikeasta aiheesta.

Tämänpäiväinen äänestys valmistelee maaperää REACH:in voimaantulolle vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Minun työni ja usean muun jäsenen työ lainsäädännön parantelemiseksi edelleen alkaa nyt.

  Anne Ferreira (PSE), kirjallinen. – (FR) EU on tämänpäiväisessä äänestyksessä saanut aikaan tekstin, jonka soveltamisala ei läheskään vastaa asetettuja tavoitteita. Suunnitelma oli kunnianhimoinen: tarkoituksena oli antaa lainsäädäntöä, jonka nojalla kemialliset aineet olisi rekisteröitävä ja arvioitava sekä vaaralliset aineet korvattava vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla aina, kun sellaisia on olemassa.

Suunnitelma ei kestänyt tiettyjen kemianteollisuuden lobbareiden painostusta, sillä Euroopan parlamentissa on paljon kemianteollisuuden tukijoita. Lobbarit pitivät taloudellisia rajoituksia ympäristön ja kansanterveyden suojelua tärkeämpinä, jotta lainsäädännöstä ei tulisi liian sitovaa etenkään korvaamisvelvollisuuden osalta. Pahoittelen myös sitä, että hormonitoimintaa häiritsevät aineet jätettiin korvaamismenettelyn ulkopuolelle ja ettei kemikaaliturvallisuusraportin laatiminen ole pakollista 1–10 tonnin painoisista aineista.

Aikaansaatu sopimus on puutteellinen, mutta sen hylkääminen voisi johtaa sovittelumenettelyyn, jonka jälkeen tuloksena voisi olla täysin turha teksti.

Vaikka lainsäädäntö on puutteellinen, se on ainakin olemassa. Sen pelkän olemassaolon vuoksi on toimittava aktiivisemmin ja pyydettävä rahoitusta ja henkilöresursseja lainsäädännön täytäntöönpanoon, sen edistämiseen ja korvaamisperiaatteen takaamiseen asteittain.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tyhjää parlamentin kahden suurimman ryhmän – Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän – väliseen sopimukseen perustuvasta kompromissista. Olemme nimittäin sitä mieltä, ettei se vastaa kuluttajien ja pk-yritysten legitiimejä oikeuksia ja huolenaiheita, jotka koskevat työntekijöiden ja ympäristön suojelua.

Mielestämme kompromississa ei ole asianmukaisesti tasapainotettu työntekijöiden terveydensuojelua, ympäristönsuojelua ja alan yritysten kehittämistä.

Kuluttajien oikeuksia ei ole kunnolla taattu siksi, että tiedonsaantioikeutta on rajoitettu. Myöskään työntekijöiden oikeutta hyvään terveydentilaan ei ole taattu, sillä heidän käsittelemiensä materiaalien mahdollisista haitallisista vaikutuksista ei tiedoteta. Mietinnössä ei myöskään oteta asianmukaisesti huomioon mikro- ja pk-yrityksiä eikä edes niitä suuryrityksiä, jotka ovat jo ilmoittaneet haluavansa korvata vaaralliset kemikaalit, sillä siinä ei tarjota asianmukaista tukea, vaikka aineiden rekisteröinnin kustannukset nousevat väistämättä.

Olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että todistustaakka on siirretty alan yrityksille. Tämä nyt saavutettu tavoite oli kaikkien REACH-tavoitteiden perusta. Pahoittelemme kuitenkin, ettei joitakin ryhmämme esittämiä tarkistuksia hyväksytty, kuten sitä, jossa jäsenvaltioille esitettiin mahdollisuutta toteuttaa halutessaan tiukempia toimenpiteitä.

  Jean-Claude Fruteau (PSE), kirjallinen. – (FR) Tämänpäiväiseen äänestykseen saatettu teksti päättää seitsemän vuoden pitkän jakson, jonka aikana on tehty työtä ja käyty kiivaita keskusteluja toisaalta kemianteollisuuden tukijoiden ja toisaalta EU:n virkamiesten välillä. Ensin mainitut ovat esittäneet kyllästymiseen asti väitteitä kilpailukyvyn ja työllisyyden puolesta säilyttääkseen tämänhetkisen tilanteen ennallaan, sillä se takaa heidän omien taloudellisten intressiensä säilymisen. Viimeksi mainitut ovat taas kaikin tavoin pyrkineet saamaan aikaiseksi vastuullista lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on suojella eurooppalaisia päivittäistavaroissa havaittavien vaarallisten kemiallisten aineiden vaaroilta.

Kuten usein näissä tapauksissa käy, tulos ei luonnollisestikaan vastaa täysin kaikkia vaatimuksiamme. Tästä on osoituksena REACH-asetuksen kattamien tavaroiden määrä: ainoastaan 30 000 alunperin esitetyistä 100 000 tavarasta. Merkittävää edistystä on kuitenkin tapahtunut etenkin, kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä on tutkittu ainoastaan 3 000 ainetta ja että tästä lähtien kemianteollisuudella on todistustaakka kemiallisten aineiden myrkyllisyyden suhteen. Kemianteollisuuden on siis osoitettava, etteivät kemialliset aineet ole ihmisille vaarallisia.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän esittelijän Sacconin taistelunhalun ansiosta EU:lla on pian maailman sitovin kemianalan lainsäädäntö. Siksi tuen lämpimästi tekstin hyväksymistä toisessa käsittelyssä.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Tuin jäsen Sacconin REACH:istä aikaansaamaa kompromissia, sillä se on merkittävä edistysaskel kuluttajien, kemianalan työntekijöiden ja jopa kemianteollisuuden näkökulmasta. Näiden mukautusten ansiosta kemianteollisuudesta tulee nimittäin kansainvälinen edelläkävijä turvallisempien kemiallisten aineiden alalla.

Toki REACH-järjestelmä on edelleen hieman liian byrokraattinen, eikä siinä aina oteta huomioon keskisuurten eikä etenkään pienten yritysten etua, vaikka ne ovatkin EU:n kulmakivi. On varmistettava, ettei sen paremmin komissio kuin kemikaalivirastokaan aseta etusijalle ennalta varautumisen periaatetta, joka estää kaikenlaisen riskinoton ja päätöksenteon. Lisäksi on varmistettava, että REACH, jota on joka tapauksessa käsitelty jo 11 vuoden ajan, pannaan asianmukaisesti täytäntöön, mikä tarkoittaa, että turhien tutkimusten ja raskaiden menettelyjen määrää on rajoitettava.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan pyrkii rajoittamaan EU:n yhteistyön ainoastaan aidosti rajatylittäviin aiheisiin. Sellaisia ovat sisämarkkina-asiat ja useat ympäristöasiat. Olemme vakuuttuneita siitä, että vahva kemikaalidirektiivi takaa ruotsalaiselle ja eurooppalaiselle kemianteollisuudelle pitkän aikavälin kilpailuedun.

Suhtaudummekin siksi kriittisesti PPE-DE-, PSE- ja ALDE-ryhmien esittämään vesitettyyn kompromissiin. Kompromissista on käytännössä poistettu koko korvaamisperiaate. Siinä ei myöskään ole oikeudellisesti sitovaa huolehtimisvelvollisuuden periaatetta, joka tekisi selväksi, että todistustaakka on siirretty alan yrityksille eikä jäsenvaltioiden viranomaisille. Jäsenvaltiot pyysivät mahdollisuutta ottaa käyttöön tiukempaa kemikaalilainsäädäntöä, mutta sitäkään ei ole hyväksytty. Kompromissi saattaa olla voitto kemianteollisuuden muinaisjäänteille, mutta se on häviö nykyaikaisille ja edistyksellisille yrityksille, kansanterveydelle ja yhteiselle ympäristöllemme.

Edellä esitetyistä syistä olemme äänestäneet tätä enemmistön kompromissia vastaan. Äänestimme ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon eli GUE/NGL- ja Verts/ALE-ryhmien esittämän kompromissipaketin puolesta.

  Mathieu Grosch (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) REACH on erittäin tärkeä askel eteenpäin EU:n kemikaalipolitiikan alalla. Huolehtimisvelvollisuuden periaatteen siirtäminen viranomaisilta kemianalalle ja valmistajille on todellinen mullistus koko alan kannalta. Emme saa myöskään aliarvioida rekisteröinti-, arviointi- ja lupamenettelystä saatavaa arvokasta tietoa. Tietomäärän lisääntyminen vaikuttaa koko kemianalaan sekä siihen, millä keinoin pystymme säilyttämään ihmiskunnan ja ympäristön.

Ainoa suuri pettymys on, että "erittäin huolestuttavien" kemiallisten aineiden korvaamisperiaatteesta ei saatu yhtä sitovaa kuin olisi toivottu. Toivottavasti EU:n kaksi lainsäätäjää käsittelevät tätä periaatetta pian uudelleen ja hyväksyvät sen, jottei sitä tarvitsisi odottaa 20 vuotta, kuten tämän direktiivin kanssa kävi.

Jos koko REACH-lainsäädäntö olisi hylätty tämän pettymyksenaiheen vuoksi, siinä olisi menetetty jotakin hyvin tärkeää, eikä niin olisi varmastikaan saatu aikaan parempaa lainsäädäntöä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

Kehotan tulevaa kemikaalivirastoa suhtautumaan käytännönläheisesti sellaisiin tunnettuihin kemiallisiin aineisiin, kuten kalkkiin, joiden käyttö ei periaatteessa ole vaarallista.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) REACH-sopimuksen ansiosta pystymme paremmin suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä, ja EU:n kemianteollisuuden on otettava enemmän vastuuta samalla, kun sen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla säilyy.

Hyväksytty teksti sisältää useita merkittäviä parannuksia: byrokratiaa ja turhia testejä on vähennetty, yritysten luottamukselliset tiedot on suojattu paremmin ja käyttöön on otettu pakollinen korvaamissuunnitelma.

Asetuksen ansiosta lainsäädäntöä voidaan selkeyttää. Kemianalaan sovelletaan tällä hetkellä noin 40:tä EU:n direktiiviä. Asetuksen myötä Euroopan kemikaalivirasto voi rekisteröidä yli 30 000 kemiallista ainetta seuraavien 11 vuoden aikana.

Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei kolmansista maista peräisin olevan tuonnin ongelmaan ole löydetty pysyvää ratkaisua. Eurooppalaisten kemikaalien tuojien olisi todellakin rekisteröitävä ne REACH-järjestelmään kuuluvassa menettelyssä. Ongelma liittyy pääasiassa lopputuotteiden tuontiin, sillä näiden tuotteiden koostumuksesta ainoastaan ilmoitetaan.

  Ambroise Guellec (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) EU:ssa on erittäin tärkeää olla voimassa yhdenmukaistettu kemiallisten aineiden rekisteröinti-, lupa- ja valvontajärjestelmä. Yksittäinen jäsenvaltio ei pysty itse luomaan tehokasta järjestelmää. Järjestelmällä on toisaalta voitava vähentää terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä ja toisaalta edistää innovaatiota ja tukea saastuttamatonta taloudellista toimintaa.

Tänään hyväksytty kompromissi on esimerkki kunnianhimoisesta lainsäädännöstä. Päätavoitteena on luoda yksilöitä suojaava tehokas järjestelmä niin, ettei samalla haitata talouskehitystä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Annoin tukeni ryhmäni ja muiden parlamentin jäsenten aloitteelle eli kompromissille, jolla olisi säilytetty REACH-ehdotuksen parhaat puolet ja vastattu samalla useisiin alan yritysten huolenaiheisiin.

Tällä hetkellä uusi lainsäädäntö on täynnä porsaanreikiä ja poikkeuksia, ja pelkään, että myrkyllisten kemikaalien käyttöä valmistusteollisuudessa pystytään niiden varjolla jatkamaan, vaikka saatavilla olisi turvallisempia vaihtoehtoja.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) En ole innoissani, sillä olisin mieluummin hyväksynyt erilaisen version tästä tekstistä, joka on tällä hetkellä todellinen byrokratian painajainen etenkin pk-yritysten näkökulmasta.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä ja vasemmisto arvostelevat minua ankarasti ja väittävät jopa, että puolustan kemianteollisuuden etuja kansanterveyden kustannuksella. Sen sijaan kemianteollisuus ja ennen kaikkea alan pk-yritykset syyttävät meitä siitä, että vaadimme niitä noudattamaan lainsäädäntöä, joka tulee kalliiksi ja jota on hankala noudattaa. Ne väittävät, että tämä lainsäädäntö voi johtaa siihen, että useat suuryritykset siirtävät toimintansa EU:n ulkopuolelle, ja että se ennen kaikkea vaarantaa pk-yritysten tulevaisuuden.

Joitakin esimerkiksi renkaiden valmistuksessa käytetyistä 130 kemiallisesta aineesta ei välttämättä enää voida käyttää EU:ssa. Tämä johtaa siihen, että näitä aineita sisällytetään kolmansista maista tuotaviin lopputuotteisiin, joita ei siis valvota mitenkään.

Liian täydellinen REACH olisi siksi aivan yhtä vaarallinen kuin liian pitkälle menevä REACH, sillä se voisi johtaa tuhansien työpaikkojen menetyksiin EU:ssa ilman, että se vaikuttaisi lainkaan kansanterveyttä parantavasti.

Yksi REACH:in eduista on se, että asetuksella yhdistetään 40 voimassa olevaa direktiiviä, mikä on selvä parannus yhtenäismarkkinoiden edistämisen alalla.

  Jules Maaten (ALDE), kirjallinen. (NL) REACH on yksi EU:n historian puhutuimmista ja lobatuimmista aiheista. Sekä kemianala että ympäristöjärjestöt ovat jo arvostelleet tulosta. Pidän neuvoston ja parlamentin välistä kompromissia kuitenkin toteuttamiskelpoisena ja tasapainoisena. Saavutetulla sopimuksella on löydetty oikea tasapaino taloudellisten intressien ja ympäristönsuojelun välille.

Haitalliset aineet on kiellettävä aina kun se vaan on mahdollista. Kannatan sitä, että kemianala osoittaa tähän varoja, kunhan taakka ei kohdistu etenkään pk-yrityksiin liian raskaana. Direktiivillä tämä tehdään mahdolliseksi niin, että siinä kannustetaan haitallisten aineiden korvaamiseen vaihtoehtoisilla aineilla ja tuetaan pk-yrityksiä niiden sopeutuessa ajantasaistettuihin sääntöihin ja määräyksiin. Direktiivi on askel oikeaan suuntaan, koska sillä pyritään vähentämään eläinkokeita ja tehostamaan kuluttajille tiedottamista.

Olen varma, että kunhan pöly laskeutuu, useat direktiiviä nyt vastustavat pyörtävät kantansa ja antavat sille vielä tukensa.

  Thomas Mann (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Pk-yritykset ja niissä työskentelevät eivät voi olla tyytyväisiä koko REACH-kompromissiin. Siihen ei nimittäin ole sisällytetty sen paremmin parlamentin ehdotusta pienten ainemäärien höllemmistä testaussäännöistä kuin tarkempia altistumista ja käyttöä koskevia määritelmiäkään. Tästä seuraa, että EU sälyttää yritysten niskoille valtavat kustannukset ja heikentää näin niiden kilpailukykyä.

Näistä huomattavista puutteista huolimatta äänestin kompromissin puolesta, sillä sen on hyväksynyt myös työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta, jonka lausunnon valmistelin. Syynä puoltavaan ääneeni on lisäksi se, että uudella direktiivillä luodaan koko EU:n kattava oikeusvarmuus, kun siinä yhdistyy 40 yksittäistä asetusta, tehostetaan huomattavasti 30 000:ta ainetta koskevaa tiedotusta ja vähennetään kuluttajiin ja kemianteollisuuden työntekijöihin kohdistuvat turvallisuusriskit aivan minimiin. Turvallisuusraporttien käyttöönotto alle 10 tonnin vuotuisista tuotantomääristä on itse asiassa hylätty, mikä tarkoittaa, että etenkään pk-yritykset eivät joudu kattamaan raportointiin liittyviä suuria kustannuksia ja osoittamaan siihen resursseja. Kemianteollisuuden luottamuksellisten tietojen suojaaminen on tehostunut huomattavasti, ja erittäin haitallisten aineiden lupamenettelyn aikarajat on poistettu, jolloin tuotannossa ei synny pullonkauloja. Ensimmäisen vaiheen rekisteröinnin määräaikaa on pidennetty 3,5 vuoteen, mikä on jälleen yksi konkreettinen helpotus kemianteollisuudelle.

Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2007. Se, kuinka hyvin direktiivi saadaan saatettua osaksi kansallista lainsäädäntöä, riippuu kemikaaliviraston, kansallisten viranomaisten ja yritysten yhteistyön tehokkuudesta.

  Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. (IT) Haluan korostaa, kuinka mainiosti kolmikantaneuvotteluissa onnistuttiin. Byrokraattiselta kuulostavasta nimestään huolimatta niissä onnistuttiin löytämään kunniallinen ratkaisu kemiallisten aineiden rekisteröintiä koskevaan kysymykseen sekä kuluttajien terveyden että pk-yritysten intressien suojelun kannalta. Toivottavasti parlamentti hyväksyy viime viikolla aikaansaadun kompromissin ja päättää näin yli kolmen vuoden työrupeaman, jossa tarkoituksena on ollut 40:n voimassa olevan säädöksen yhdistäminen yhdeksi asetukseksi. Kiitän jäsenkollegojani siitä, että he hyväksyivät joitakin ryhmäni esittämiä tarkistuksia, joiden tarkoituksena on suojella pk-yritysten etuja ja eläinten hyvinvointia. Asetuksen monimutkaisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että turvallisuusarvioinnit on toteutettava noin 30 000 aineesta, jotka on saatettu markkinoille ennen vuotta 1981 ja joita tuotetaan tai tuodaan yli tonnin verran vuosittain. Tämä on jälleen yksi tae ihmisten terveyden suojelusta.

Vaikka uusia säännöksiä on huomattavan paljon, useista soveltamiseen liittyvistä näkökohdista on vielä sovittava, jotta REACH saadaan toteutettua asianmukaisesti tietyillä aloilla, kuten kosmetiikka-alalla. Kuten sadoista tutkituista tarkistuksista voidaan päätellä, useista asioista on keskusteltu, mutta mielestäni lopputulos on tasapainoinen. Tästäkin syystä äänestin lopullisen kompromissin puolesta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) EU vaikuttaa nyt vihdoin viiden vuoden jälkeen olevan valmis antamaan lainsäädäntöä tästä tärkeästä aiheesta. Koska aikaa kului näinkin paljon, tämä kompromissi on hyväksyttävä, vaikkemme ehkä tuekaan sitä kokonaisuudessaan. Tämä on erityisen tärkeää, sillä olemme nyt saavuttaneet monimutkaisen mutta keskeisen tärkeän tasapainon eri seikkojen välillä, joita ovat kuluttajien useiden intressien suojelu, EU:n kemianteollisuuden tarpeiden suojelu (mikä on tuhansien eurooppalaisten työllistämisen ohella keskeisen tärkeää taloutemme kilpailukyvyn kannalta) ja ympäristönsuojelu. Epävarmoissa tilanteissa on aina taattava kuluttajien etu, sillä heidän kannaltaan on olennaisen tärkeää, että pystytään ylläpitämään kilpailukykyinen kemianteollisuus samalla, kun suojellaan ympäristöä. Siksi äänestimme mietinnön puolesta.

Haluan kuitenkin vielä todeta, että viisi vuotta on liian pitkä aika. Joskus hukkaamme aikaamme asioihin, jotka eivät ole yhtä tärkeitä kuin tämä, ja joskus meillä ei ole aikaa sitoutua taloutemme kannalta tärkeimpiin asioihin. Mielestäni tämä on otettava huomioon EU:n ongelmista keskusteltaessa.

  Tokia Saïfi (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin REACH:istä neuvoston kanssa 30. marraskuuta saavutetun kompromissin puolesta, kuten tekivät myös kolme suurinta poliittista ryhmää (PPE-DE, PSE ja ALDE). Tein näin siksi, että kansalaiset saisivat pian lainsäädäntöä kemiallisten aineiden käytön valvomisesta päivittäistavaroissamme. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2007.

Myönnettäköön, että kompromissi ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin se, johon pyrin ottaessani kantaa ensimmäisessä käsittelyssä. Puolsin "erittäin huolestuttavien" kemiallisten aineiden pakollista korvaamista silloin, kun turvallisempia vaihtoehtoja on olemassa. Kolmen vuoden valmistelun ja vaikeiden neuvottelujen tuloksena nyt saavutettu kompromissi edustaa kuitenkin heikkoa mutta välttämätöntä tasapainoa terveyden- ja ympäristönsuojelun sekä yritysten kilpailukyvyn välillä.

Toivon kuitenkin, että REACH-järjestelmän puitteissa on kaikesta huolimatta mahdollista saada aito tunnustus korvaamismenettelylle, vaikkakin hyvin useita myrkyllisiä aineita jää käytännössä tutkimatta. Asetuksen täytäntöönpanon seurannan ja valvonnan myötä on mahdollista saada aikaan vahvempi REACH.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Äänestimme kemiallisia aineita koskevaa REACH-asetusta vastaan ensimmäisessä käsittelyssä siksi, että mielestämme hyväksytyillä tarkistuksilla ei olisi pystytty tasapainottamaan kolmea asetuksen tavoitetta, jotka ovat terveyden ja ympäristön suojelu, kilpailukyky ja innovaatio sekä vaarallisten aineiden korvaaminen vähemmän vaarallisilla tai vaarattomilla aineilla.

Meille tänään ehdotettu kompromissi ei juurikaan ole sen tasapainoisempi. Myönnettäköön, että se sisältää joitakin huomattavia parannuksia, kuten useat puhujat keskustelun aikana totesivat. Näitä ovat rekisteröinnin yksinkertaistaminen, käytännönläheisempi toimintatapa ja jotkin, tosin riittämättömät, parannukset esimerkiksi pk-yritysten kannalta. Kompromississa on kuitenkin joitakin porsaanreikiä ja epäselvyyksiä etenkin tuontirajoitusten ja niistä EU:n tuottajille mahdollisesti aiheutuvien haittojen osalta. Epäselväksi on jäänyt myös korvaamisperiaatteen soveltaminen ainoastaan vaarallisiin aineisiin, mikä tosin on askel oikeaan suuntaan mutta ei takaa korvaamisen tehokkuutta edes tapauksissa, joissa olemassa on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.

Yhden epätasapainon vaihtaminen toiseen ei ratkaise ongelmaa. Yhtäkään direktiivin kolmesta alkuperäisestä tavoitteesta ei pystytä täysin saavuttamaan sen paremmin kuin lainsäätäjänkään tavoitetta, joka oli lainsäädännön yksinkertaistaminen ja sen sovittaminen muuhun yhteisön lainsäädäntöön.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen siihen, että tänään on vahvistettu parannettu ehdotus REACH-mietinnössä esille otettujen keskeisten kysymysten käsittelystä. Etenkin ehdotusta eläinkokeiden käytöstä, josta useat äänestäjäni ovat erittäin huolissaan, on muutettu niin, että mukaan on otettu vaihtoehtoisten menetelmien validointi. Kolmen vuoden välein tapahtuva arviointi tekee lisäksi Euroopan komissiolle mahdolliseksi arvioida, tarvitaanko tällä alalla lainsäädäntöehdotuksia eläinkokeiden tarpeen vähentämiseksi edelleen.

Paranneltu teksti, jonka puolesta äänestin tänään, kuvastaa lisäksi tarkemmin niiden tuhansien kansalaisten ja eturyhmien mielipiteitä, jotka käsittelevät työssään sadoista kotitaloustuotteista löydettyjen myrkyllisten kemikaalien kerääntymisen vaikutuksia.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, tämä paketti ei ansaitse pitkän valmistelutyönsä jälkeen tänään nähtyä olalletaputtelua ja kiittelyä. Ryhmäni ehdottama vaihtoehtoinen paketti olisi toiminut, ja sillä olisi otettu käyttöön uudenlainen järjestelmä, jolla olisi suojeltu kuluttajia ja tasapainotettu yritysten ja talouden tarpeet, jotka on luonnollisesti otettava suunnitelmissamme huomioon. Tämänpäiväinen paketti ei täytä lupauksiaan, ja on valitettavaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuoluetta ja konservatiivipuoluetta edustavat parlamentin jäsenet eivät liittyneet meihin paremman paketin aikaansaamiseksi.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) En todellakaan voi olla iloinen parlamentin käsittelyn läpi kiirehditystä REACH-ehdotuksesta. Komissio, neuvosto ja parlamentti ovat kaikki sokaistuneet taloudellisen voiton tavoittelusta ja osoittaneet selviä merkkejä haluttomuudesta edistää hyviä asioita. EU:lla oli ensimmäistä kertaa useaan vuoteen mahdollisuus antaa lainsäädäntöä, jonka hyödyllisyys olisi ollut kaikkien kansalaisten nähtävissä: tiukkaa ja monimutkaista lainsäädäntöä, joka olisi samalla kuitenkin ollut käytännönläheistä ja jossa kansalaisten terveys olisi aina otettu ensimmäisenä huomioon.

Innoton suhtautuminen haitallisiin kemiallisiin aineisiin ei tyydytä sen paremmin kemianalaa kuin kansalaisiakaan. Juuri tästä syystä jotkut pitävät kompromissia hyvänä, vaikkei se ole sellainen. Tämä on kuin väittäisi, että Berliinin muurin paksuuden puolittaminen olisi ollut hyvä ratkaisu. Kansanterveydellä ei voida leikkiä. Välimaastoa ei ole. Hieman terveempi on kuitenkin edelleen sairas.

Flanderissa on nyt tultu siihen, että haitallisia aineita on kaikkialla. Tiedämme, ettei tämä useinkaan ole terveydelle hyväksi, mutta emme tiedä tarkkaan miksi. Hyvällä REACH:illä olisi ratkaistu ongelma ja tehty esimerkiksi Flanderista terve keskipitkällä aikavälillä. Nyt hyväksytyllä ehdotuksella ei tähän pystytä. Puoleksi terveempi ei ole vaihtoehto.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely (REACH) ovat olennaisen tärkeitä kansanterveyden suojelun kannalta. Lainsäädännöllä on suuri merkitys erityisesti vauvojen terveyteen, koska sillä pyritään takaamaan rintamaidon terveellisyys. Rintamaito on vauvan paras ravintoainelähde, mutta sen laatuun vaikuttavat tällä hetkellä ympäristöstä löytyvät vaaralliset kemikaalit, jotka välittyvät äidin kautta maitoon. REACH:in ansiosta nämä haitalliset kemikaalit korvattaisiin turvallisemmilla vaihtoehdoilla aina, kun se on mahdollista. Valmistajien olisi noudatettava huolehtimisvelvollisuuden periaatetta ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Tämän lisäksi REACH:illä lisätään eläinkokeiden avoimuutta ja niiden vaihtoehtoja. Tämän parempaa kompromissia ei olisi voitu toivoakaan.

  Marc Tarabella (PSE), kirjallinen. – (FR) Haluan aivan aluksi korostaa esittelijä Sacconin erinomaista työtä.

Päätin äänestää neuvoston ja parlamentin välisen kompromissitarkistuksen puolesta pääasiassa siksi, että tarkistuksella tehdään mahdolliseksi tiettyjen vaarallisten tuotteiden parempi valvonta samalla, kun sillä lisätään kemianteollisuuden kilpailukykyä.

Vaikkei tämä kompromissi olekaan täydellinen, mielestäni tilanne olisi ollut huomattavasti hankalampi, jos sitä ei olisi hyväksytty. Kompromissin ansiosta kaikkein vaarallisimmat aineet on korvattava silloin, kun olemassa on vaihtoehtoisia aineita, huolehtimisvelvollisuus on siirtynyt valmistajalle ja eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä edistetään.

Tekstin nykyversiossa ei luonnollisestikaan mennä yhtä pitkälle kuin ensimmäiseen käsittelyyn tuodussa tekstissä, mutta jos tämä teksti olisi hylätty, olisimme joutuneet sovittelumenettelyyn, joka olisi johtanut taas uuteen, entistä huonompaan tulokseen.

Tämän vuoksi mielestäni oli viisaampaa äänestää nykyversion puolesta. Se ei toki ole täydellinen, mutta sen avulla voidaan kuitenkin saada edistystä aikaan ja tarkistaa entistä laajemmin kemikaaleja, joihin törmäämme jokapäiväisessä elämässämme.

Sacconin mietintö (A6-0345/2006)

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Tämä rahasto on uusi väline: EU voi ensimmäistä kertaa tukea yritysten ja paikallisviranomaisten lisäksi myös varsinaisia työntekijöitä, jotka ovat jääneet työttömiksi yrityksen toiminnan ulkomaille siirtämisen vuoksi. Tähän vaikutti erityisesti se, että Euroopan parlamentti halusi laajentaa rahaston kattamaan myös "pienet työmarkkinat", joilla irtisanomiset ovat vaikuttaneet vakavasti työllisyyteen ja paikallistalouteen. Tukimahdollisuus parantaa kotialueeni haavoittuvimpien alueiden tulevaisuudennäkymiä, mistä olen iloinen.

Suhtaudun myönteisesti myös Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenten järkkymättömään sitoutumiseen, sillä he ovat puoltaneet vahvasti ja sitkeästi välineen täytäntöönpanoa ja esittäneet useita tarkistuksia, joilla on pyritty laajentamaan rahaston kattavuutta sekä lisäämään varojen ja edunsaajien määrää.

Tämä on ensimmäinen askel kohti sosiaalisempaa ja yhtenäisempää EU:ta. EU ei kuitenkaan voi pelkästään "parantaa globalisaation aiheuttamia haavoja". Eurooppalaiset odottavat nykypäivänä, että EU auttaa heitä säilyttämään työpaikkansa ja turvaa heidän elintapansa samalla tavoin kuin se on pystynyt takaamaan rauhan ja vakauden jo lähes 50 vuoden ajan.

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) Tämän lainsäädännön hyväksyminen on suuri harppaus eteenpäin ihmisten ja ympäristön suojelemisessa mahdollisesti vaarallisilta kemikaaleilta. Jotkut väittävät, että lainsäädännöstä olisi pitänyt saada tiukempi, ja on perusteltua sanoa, ettei saavuttamamme kompromissi ole täydellinen. On kuitenkin parempi, että voimassa ovat tätä tärkeää asiaa koskevat yhteiset säännöt kuin että joissakin maissa olisi täydellisten (mutta eriävien) sääntöjen tilkkutäkki, puolittaiset toimenpiteet toisissa maissa eikä lainkaan sääntöjä joissakin muissa maissa. Onhan kyse kuitenkin yhteismarkkinoista, joilla pitäisi olla yhteiset säännöt. Muutoin olisi saatu heikompi suoja kalliimmalla.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Uuden kemikaalilainsäädännön tarkoituksena on luoda rekisteröinti-, arviointi- ja lupajärjestelmä kemikaaleille, joiden kanssa olemme tekemisissä päivittäin.

Tämä uusi ehdotus täyttää suuria aukkoja nykytietämyksessämme kemikaaleista, joita on saatavilla markkinoilla, ja samalla sillä piristetään EU:n kemianteollisuutta ja tarjotaan parempi suoja ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Vaikka eläinkokeita on välttämätöntä tehdä, toimenpiteitä on ehdotettu niiden mahdollisimman vähäisen lisäämisen takaamiseksi. Esimerkki näistä on OSOR-järjestelmä (yksi rekisteröinti yhtä kemikaalia kohti), jolla varmistetaan, ettei testauksia toisteta turhaan.

Tuotettuihin ja tuotuihin määriin perustuva toimintatapa keventää pk-yritysten hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Korvaamissuunnitelman laatimisen yhteydessä yrityksille pitäisi antaa riittävästi aikaa sopeutua ja valmistautua muutokseen, kun ne lopettavat vaarallisimpien kemikaalien käytön. Teollis- ja tekijänoikeudet on nyt suojattu asianmukaisesti.

Korvaamisperiaatteen säilyttämisellä – vaikka se onkin tehty suunnitelman toimittamisen muodossa – taataan, että lähitulevaisuudessa maailmassa tai ainakin Euroopan unionissa on vähemmän vaarallisia kemikaaleja.

Parlamentin portugalilaiset sosialidemokraattiset jäsenet siis tukevat jäsen Sacconin mietintöä...

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Paul Marie Coûteaux, Patrick Louis ja Philippe de Villiers (IND/DEM), kirjallinen. – (FR) Mouvement pour la France -puolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet ovat kieltäytyneet tukemasta kompromissia, joka on tuotu äänestykseen vaarallisia aineita koskevan direktiivin eli niin sanotun REACH-direktiivin toisessa käsittelyssä.

Nyt kun EU:n eri toimielimet ovat tutkineet direktiiviä, siinä on enää jäljellä vain hyvin vähän alkuperäisistä hyvistä aikomuksista.

Tänä aamuna hyväksytty kompromissi on siis hyvin puutteellinen ympäristön ja kuluttajien suojelun näkökulmasta.

Lisäksi siinä asetetaan eurooppalaisille yrityksille uusia taakkoja, joita ei ole tasoitettu lopputuotteiden tuojia koskevilla samanlaisilla velvoitteilla. Tämä johtaa kilpailun vääristymiseen, joka vaarantaa EU:n kemianteollisuuden tulevaisuuden.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin jäsen Sacconin vaarallisia aineita koskevan direktiivin 67/548/ETY (REACH) muuttamisesta laatiman mietinnön puolesta, koska neuvoston vahvistama yhteinen kanta on mielestäni hyvä sopimus, josta EU:n kansalaiset hyötyvät.

Mielestäni lainsäädäntöehdotus on tasapuolinen, ja sillä on pyritty löytämään oikea tasapaino kemianteollisuuden, etenkin pk-yritysten, oikeutettujen intressien suojaamisen sekä ympäristön ja kansanterveyden suojelun välille.

REACH-sopimuksella taataan kesäkuusta 2007 lähtien, että ympäristön ja kansanterveyden näkökulmasta erittäin ongelmalliset aineet korvataan mahdollisuuksien mukaan turvallisemmilla vaihtoehtoisilla aineilla tai tekniikoilla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietintöä koskevien kompromissitarkistusten puolesta ja kaikkia muita tarkistuksia vastaan. Tein näin välttääkseni sen, että REACH-direktiivi jouduttaisiin käsittelemään sovittelumenettelyssä, josta tuloksena ei varmasti olisi saatu kunnollista lainsäädäntöä. Useissa tarkistuksissa oli paljon hyvääkin, mutta ne olisivat saattaneet koko direktiivin kyseenalaiseksi. Kuten politiikassa usein käy, nytkin parhaiden vaihtoehtojen hyväksyminen olisi vaarantanut hyvien vaihtoehtojen läpimenon.

Sacconin mietinnöt (A6-0352/2006 ja A6-0345/2006)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä perusajatusta siitä, että erityisen huolestuttavat aineet korvataan joissakin tapauksissa vähemmän vaarallisilla aineilla tai tekniikoilla edellyttäen, että olemassa on taloudellisesti ja teknisesti käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Tässä yhteydessä on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota asetuksen mahdollisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat pk-yrityksiin ja niiden työpaikkoihin. Koska kuitenkin on päästy kompromissiin, jolla poistetaan nämä riskit, olemme voineet äänestää mietinnön puolesta.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, mielestäni mietinnössä oli tärkeää se, että siinä otettiin huomioon kaikki vaihtoehdot eläinkokeiden vähentämiseksi minimiin.

Useat EU:n kansalaiset ovat huolissaan eläinkokeiden erityisesti nisäkkäille aiheuttamasta kärsimyksestä, ja näiden kokeiden käyttöä olisi mahdollisuuksien mukaan vältettävä hinnalla millä hyvänsä.

Tässä yhteydessä Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskuksella on tärkeä tehtävä. Tämän elimen on pystyttävä tarjoamaan useita validoituja vaihtoehtoja eläinkokeille, jotta ne voidaan lopettaa kokonaan pitkällä aikavälillä. Tähän sille on myönnettävä enemmän määrärahoja. Kannatamme myös avoimuutta ja selkeyttä siinä, kuinka paljon eläimiä tutkimuslaboratoriot käyttävät eläinkokeissaan ja minkätyyppisiä kokeita niillä suoritetaan.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, on luonnollisesti vaikeaa olla innoissaan äänestyksestä ja erittäin monimutkaisesta tekstistä, josta pääsee jyvälle varmastikin vasta sitten, kun sen on lukenut kunnolla läpi omalla ajallaan. Joka tapauksessa olen saanut sellaisen vaikutelman, että olemme onnistuneet löytämään tasapainon toisaalta sen välille, että kemianteollisuutemme pyrkimyksiä pysyä kilpailukykyisenä on kunnioitettava, ja toisaalta sen välille, että kansanterveyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja siitä on pidettävä hyvä huoli. Emme joka tapauksessa voi muuta kuin olla tyytyväisiä siihen, että viime vuosina on käynyt selväksi, että kemianteollisuutemme on hyvin tietoinen vastuustaan ja että se on ottanut todistustaakan kantaakseen ja hyväksynyt huolehtimisvelvollisuuden periaatteen.

Haluan esittää vielä yhden kommentin. Mielestäni olisi hyvin valitettavaa, jos kemianteollisuutemme siirtäisi tuotantonsa kilpaileville alueille sellaisten aineiden tapauksessa, joille ei ole vaihtoehtoa, joiden käyttöä ei voida valvoa mitenkään ja joihin sovellettava korvaamisvelvollisuus aiheuttaisi huomattavaa taloudellista haittaa, ja jos näin tapahtuisi ainoastaan siksi, että EU:lla on pakkomielle sääntöjen ja määräysten asettamisesta.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Sen jälkeen, kun keskustelut oli käyty tästä laajasta ja haasteellisesta lainsäädännöstä, jonka laatimiseen meni kolme vuotta, useat parlamentin jäsenet eivät osanneet päättää, mitä REACH:in kanssa olisi tehtävä. Pitäisikö äänestää kompromissipaketin vai yhteisen kannan puolesta vaiko hylätä koko ehdotus?

Toisaalta ympäristönsuojelijat pitävät kompromissipakettia liian heikkona, mutta toisaalta se on uhka kemianteollisuudelle ja etenkin pk-yrityksille, koska se haittaa kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista. Olen käsitellyt perinpohjaisesti kaikki sidosryhmien esittämät kannat ja äänestin sen perusteella kompromissipaketin puolesta. Siinä näkyy Euroopan parlamentin käden jälki. Olen vakuuttunut siitä, että tarvitsemme sääntöjä tietääksemme enemmän niistä 30 000 kemiallisesta aineesta, joita sisältyy päivittäin käsittelemiimme tuotteisiin.

Meidän on korvattava 40 vanhentunutta normistoa yhdellä kemiallisten aineiden rekisteröinti-, arviointi-, lupa- ja ennen kaikkea rajoitusmenettelyä koskevalla asetuksella. Eurooppalaista tutkimustoimintaa on kannustettava tähän sen varmistamiseksi, että myös sellaiset haitalliset aineet poistetaan asteittain käytöstä luonnollisella tavalla, joiden korvaamisesta asetuksessa ei säädetä. Olen vakuuttunut siitä, että tämä lainsäädäntö on askel oikeaan suuntaan Euroopan kansalaisten elämänlaadun parantamisessa.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan korostaa, että kompromissia olisi varmasti voitu parannella etenkin korvaamismenettelyn osalta, sillä sitä koskevat säännöt ovat valitettavan epäselvät. Sääntöjen täytäntöönpanosta saatava kokemus kuitenkin vasta osoittaa, toimivatko ne käytännössä. Tällä alalla jäsenvaltioiden, komission ja nyt perustettavan kemikaaliviraston on tehtävä jotain yritysten hyväksi, ja parlamentin jäsenten on todellakin valvottava, että ne täyttävät velvollisuutensa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin vaarallisia aineita koskevan asetusluonnoksen eli REACHin puolesta. Mieleeni jäi kuitenkin joitakin epäilyksiä siitä, edistetäänkö pitkällisten ja vaikeiden neuvottelujen tulokseksi saadulla kompromissilla toisaalta ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua ja toisaalta EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä ja innovaatiota.

Olen vahvasti sitä mieltä, että vaaralliset kemikaalit on asteittain poistettava markkinoilta ja korvattava vähemmän vaarallisilla aineilla. Meidän on kuitenkin oltava tietoisia siitä, että rajoitukset vaikuttavat kielteisesti EU:n kemianteollisuuteen ja etenkin pk-yrityksiin. Ne joutuvat maksamaan suurimman osan lainsäädäntöön sopeutumisesta syntyvistä kustannuksista. Siksi olisikin pohdittava keinoja auttaa alan yrityksiä. Uutta asetusta olisi lisäksi sovellettava kolmansista maista peräisin olevaan tuontiin, ja siitä olisi keskusteltava siksi myös WTO:ssa.

  Christoph Konrad (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, REACH on itse asiassa esimerkki siitä, miten ei pitäisi toimia.

REACH ei ole esimerkki paremmasta lainsäädännästä EU:ssa, ja siksi en äänestänyt uuden kemikaalilainsäädäntömme puolesta. Paljon riippuu nyt uuden kemikaaliviraston hallinnoinnista, mutta joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että byrokratia lisääntyy, kun näillä yli 5 000 sivun pituisilla säännöillä ja määräyksillä heikennetään erityisesti EU:n pk-yritysten tilannetta. REACH ei ole vastaus vaatimukseen paremmasta eli yksinkertaisemmasta lainsäädännöstä, vaikka tätä vaatimusta toistetaan kuin Isä meidän -rukousta kaikkialla EU:ssa. On kyseenalaista, voidaanko sillä millään tavalla suojella kuluttajaa, mutta varmaa on, että EU:n yritysten taakka kasvaa. Tämä on perusluonteinen ongelma, ja meidän olisi tulevaisuudessa hyvä välttää tällaisia lainsäädäntöhankkeita.

  Kurt Joachim Lauk (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, on hyvä, että REACH:in ensisijainen tarkoitus on suojella ihmiselämää, työpaikkoja ja ympäristöä, mutta tapa, jolla tämä suojelu on järjestetty, vaikuttaa kielteisesti koko EU:hun. Nämä useat tuhannet sivut turhanpäiväistä sääntelyä johtavat järjettömään byrokratiaan ja pitkällä aikavälillä työpaikkojen siirtymiseen ulkomaille, jolloin aktiivisen työvoiman määrä EU:ssa vähenee huomattavasti. Mielestäni meidän eurooppalaisten ei pitäisi äänestää tällaisen puolesta. Emme halua sellaista EU:ta, jossa on vähemmän työpaikkoja ja enemmän byrokratiaa.

Päätöksen tekemistä vaikeutti se, että meille esitetty kompromissi 191 oli jo käsiteltävänä olevaa vaihtoehtoa parempi. Siksi en siis äänestänyt huonon kompromissin puolesta enkä sen paremmin hylännytkään sitä. Siksi äänestin tyhjää.

Hennicot-Schoepgesin mietintö (A6-0435/2006)

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kulttuurienvälinen vuoropuhelu on nykyisin merkittävä ulottuvuus monissa yhteisön politiikoissa ja välineissä, sillä se on tiiviissä yhteydessä kunnianhimoiseen tavoitteeseen rakentaa kansakuntia yhdistävä Euroopan unioni. Tämän vuoksi olen iloinen siitä, että päätös Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) hyväksytään toisessa käsittelyssä.

Toimin ensimmäisessä käsittelyssä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelijana ja toivon, että tämä teemavuosi antaa kaikille eurooppalaisille, erityisesti nuorille, mahdollisuuden tiedostaa kulttuurienvälisen vuoropuhelun tarpeen heidän jokapäiväisessä elämässään. On korostettava alan parhaita käytäntöjä ja pyrittävä erityisesti maahanmuuttajien integroimiseen, ja tässä olisi jatkettava Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna 2007 käynnistettyjä toimia. Näin kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen jatkuisi Euroopan unionissa pitkään vuoden 2008 jälkeenkin, kuten hyväksytyssä tekstissä vaaditaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, että koko ajatus yhdestä tai toisesta eurooppalaisesta teemavuodesta on tarpeeton, eikä sellaisiin pidä käyttää EU:n veronmaksajien rahoja.

On täysin tuomittavaa investoida 10 miljoonaa euroa Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoteen. On myös vaikeaa, ellei peräti mahdotonta, ymmärtää tällaisen tarkoitusta.

Äänestämme mietintöön esitettyjä tarkistuksia vastaan sen näkemyksen mukaisesti, jonka esitimme aiemmin äänestäessämme mietintöä vastaan ensimmäisessä käsittelyssä.

  Katalin Lévai (PSE), kirjallinen. (HU) Haluan korostaa parlamentin ehdottamaa tarkistusta, jossa korostetaan uudistetun Lissabonin strategian kulttuurisia ja koulutuksellisia tavoitteita sekä tarvetta jakaa tietoa yhtäläisistä mahdollisuuksista sekä syrjimättömyydestä Euroopan unionissa.

Tässä yhteydessä haluan palauttaa mieliin ilmiön, jossa kulttuurienvälisen vuoropuhelun tarve tulee esille, nimittäin maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajanaisten tilanteen.

Eurostatin mukaan naisten osuus maahanmuuttajista kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä lähes 54 prosenttia kaikista maahanmuuttajista on naisia. Ongelma on sitäkin vakavampi, koska naispuolisten maahanmuuttajien työttömyysaste on varsin korkea.

Heidän tilannettaan pahentaa entisestään se, että huomattava osa maahanmuuttajista on syrjäytynyt yhteiskunnasta ja heidän pääsynsä yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä talouselämään on hyvin rajallista. Maahanmuuttajaväestössä naisiin kohdistuu kaksin verroin syrjintää, sekä sukupuolen että etnisen alkuperän vuoksi. Myös maahanmuuttajien suurimmat ongelmat, toisin sanoen työttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääminen sekä oikeudellisesti epävarma asema, painavat eniten juuri naisia ja lapsia. On traagista, että noin viisi tuhatta maahanmuuttajanaista joutuu vuosittain fyysisen tai henkisen väkivallan uhriksi, pakkoavioliittoon, sukuelinten silpomisen tai niin kutsuttujen kunniarikosten uhriksi.

Minusta on erittäin tärkeää, että Euroopan komissio on nimennyt vuoden 2007 Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi ja vuoden 2008 kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Toivon näiden ohjelmien tarjoavan mahdollisuuden tarkastella kaikkia näitä ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Tämän vuoksi olen yhdessä sosiaali- ja työllisyysasioiden ministerin kanssa ilmoittanut useista ohjelmista Unkarissa yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna.

Pittellan mietintö (A6-0444/2006)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Rakenne- ja koheesiorahastojen talousarvion vähentynyt toteutus on yksi syy tämän lisätalousarvion esittämiselle vuodeksi 2006.

On ehdotettu 2,5 miljardin euron maksumäärärahojen peruuttamista, koska ne ovat jääneet käyttämättä, seuraavista talousarvion otsakkeista: 1,5 miljardia euroa Euroopan aluekehitysrahastosta, 500 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahastosta ja 500 miljoonaa euroa koheesiorahastosta.

Riippumatta komission syistä peruuttaa koheesiopolitiikkaan osoitettuja varoja tässä vähennyksessä, olemme havainneet, että tämä on tavanomainen käytäntö.

Tämän vuoksi on arvioitava asianmukaisesti syyt talousarvion toteuttamisen vähentymiseen, eikä pidä sallia välttämättömän arvioinnin – esimerkiksi vakaussopimuksessa vaalittujen jäsenvaltioiden julkisia investointeja koskevien nimellisten kriteerien sekä jäsenvaltioiden yhteisön talousarvioon tulevien maksuosuuksien vähentymisen – käyttämistä tekosyynä siihen, että yhteisön talousarviossa vähennetään vuosittain rakenne- ja koheesiorahastoihin osoitettuja määriä.

Hieronymin mietintö (A6-0399/2006)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen kiitollinen teille, arvoisa puhemies, puheenvuorosta, jotta voin selittää perustelut äänestystavalleni televisiotoimintaa koskevaa Hieronymin mietintöä koskevassa äänestyksessä. Mielestäni mietintö on hyvin merkittävä ja hyvin laadittu.

Äänestämällä mietinnön puolesta ilmaisin henkilökohtaisen toiveeni ja kaikkien Italian ja Euroopan eläkeläisten toiveen, että tulevaisuudessa televisio-ohjelmissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota ikääntyneiden arvoon ja osallistumiseen kulttuurielämään.

On oikein miellyttävää nähdä nuoria ihmisiä televisio-ohjelmissa, ja ikääntyneiden on mukava nähdä niin paljon viehättäviä miehiä ja naisia, mutta minusta on tärkeää, että myös ikääntyneiden ihmisten ominaispiirteitä tuodaan julki televisiossa.

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestimme audiovisuaalisten mediapalvelujen hallintaa koskevaa direktiiviehdotusta vastaan. Yhä rajattomammassa Euroopassa televisiolähetyksiä ja muuta audiovisuaalista mediaa koskevat yhteiset EU:n säännökset ovat tarpeellisia. Katsomme kuitenkin, että tällaisella direktiivillä on taattava korkean tason kuluttajansuoja, erityisesti mitä tulee lapsille suunnattuihin mainoksiin ja alkoholijuomien mainontaan.

Lisäksi vastaanottajavaltion on voitava vaikuttaa nimenomaan kyseiseen valtioon suunnattujen ohjelmien sisältöön. Äänestyksen tulos merkitsee mainonnan sääntöjen aivan liiallista vapauttamista. Lisäksi vaarana on, että Ruotsissa sovellettu lapsille suunnattujen mainosten ja alkoholijuomien mainonnan kielto on uhattuna, emmekä voi hyväksyä tätä.

  Christopher Beazley (PPE-DE), kirjallinen. (EN) PPE-DE-ryhmän brittiläiset konservatiivijäsenet tukevat Hieronymin mietintöä (KOM(2005)0646 – C6-0443/2005 – 2005/0260(COD)) erityisesti sen vuoksi, että siinä tuetaan yhteis- ja itsesääntelyä sekä 30 minuutin sääntöä mainonnassa.

Esittelijä on muuttanut merkittävällä tavalla alkuperämaaperiaatteen, tuotesijoittelun ja lyhyiden otteiden kaltaisia merkittäviä näkökohtia verrattuna komission julkaisemaan alkuperäiseen tekstiin.

Onnittelemme Ruth Hieronymiä hänen ahkeruudestaan monissa julkisissa kuulemisissa, joissa otettiin huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan asiaa koskevat sääntelytarpeet ja kaupalliset tarpeet. Hän on laatinut tasapainoisen, käytännöllisen ja kestävän asiakirjan, johon sisältyy useita kollegojen parannusehdotuksia.

  Dorette Corbey (PSE), kirjallinen. (NL) Toisin kuin muut Euroopan parlamentin sosialistiryhmän alankomaalaiset jäsenet, minä kannatan tarkistuksia 170, 156 ja 177, joilla pyritään rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden lapsille suunnattua mainontaa, ja perustelen kantaani seuraavasti.

1. Joka neljäs lapsi EU:ssa on ylipainoinen väärän ruokavalion ja riittävän liikunnan puutteen vuoksi. Ylipainoisilla lapsilla on huono alku elämälleen niin sosiaalisen kuin fyysisenkin kehityksen kannalta. Tutkimukset osoittavat, että mainonta vaikuttaa suuresti kulutus- ja ostotottumuksiin.

2. Epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajaamista kannatetaan laajasti. Elintarvikekeskus, Sydänsäätiö ja Kuluttajayhdistys kannattavat kaikki lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden televisiomainosten kieltoa. Mielipidekyselyt (Elintarvikekeskus) ja selvitykset (Algemeen Dagblad 2. joulukuuta) osoittavat, että lähes puolet kaikista vanhemmista kannattaa aggressiivisen mainonnan rajoittamista tai kieltämistä.

3. Luonnollisesti kyse on siitä, edellyttääkö tilanne oikeudellista kieltoa vai itsesääntelyä. Itse kannatan itsesääntelyä, paitsi jos osoittautuu, että käytännesäännöt ovat tehottomia. Lisäksi on keskusteltava siitä, olisiko kieltoa tai rajoitusta parempi soveltaa kansallisella vai yhteisön tasolla. Kannatan joka tapauksessa sitä, että tämä sallitaan kansallisella tasolla. Televisiodirektiivillä meidän on estettävä sellaiseen tilanteeseen ajautuminen, jossa jäsenvaltioilla ei ole enää sananvaltaa näissä asioissa.

Koska televisiodirektiivi on nyt ensimmäisessä käsittelyssä, se ei ole vielä lopullinen laillinen asiakirja. Tämän vuoksi tässä vaiheessa on parempi tukea tarkistuksia, jotka vievät oikeaan suuntaan ja jotka antavat myös Alankomaille paremmat mahdollisuudet säilyttää oikeus mainonnan rajoittamiseen. Tämä olisi poliittinen viesti, jonka mukaan lasten terveys on tärkeämpää kuin elintarviketeollisuuden taloudelliset hyödyt.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Oletettavasti tavoitteena on muuttaa nykyistä direktiiviä television kehityksen tekosyyllä, mutta todellinen aikomus on varmistaa, että yksityisten televisioyhtiöiden voitot turvataan. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ihmiset seuraavat yhä vähemmän mainoksia, koska he voivat vaihtaa kanavaa, ja tämän vuoksi mainostaukoja on yhä useammin samaan aikaan eri kanavilla. Mainonnan tuotot eivät enää ole niin korkeita kuin ennen, koska kanavat eivät voi taata mainosajan ostajille katsojia, ja televisiossa kaikkea mitataan katsojaluvun perusteella.

Tämän vuoksi mainonta on siis suunniteltava uudelleen, jotta voittoa voidaan vielä saada. Tämä tapahtuu esimerkiksi tuotesijoittelulla, näyttöruudun jakamisella (split screen), myynninedistämisellä, virtuaalimainonnalla ja interaktiivisella mainonnalla. Sama koskee myös sitä ohjelma-ajan määrää, jona mainoksia voidaan näyttää. Monet ehdotukset koskevat runsaasti kaloreja sisältävien elintarvikkeiden ja juomien mainontaa lastenohjelmien yhteydessä.

Koska kansalaisten kannalta epäsuotuisimmat kannat hyväksyttiin eikä yhteiskunnan haavoittuvimpia osia suojattu, emme äänestäneet mietinnön puolesta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan torjuu komission ehdotuksen. Neuvosto käsitteli asiaa marraskuussa, ennen tätä Euroopan parlamentin ensimmäistä käsittelyä nyt joulukuussa. Hyväksyttiin kompromissi, mutta seitsemän valtiota, Ruotsi mukaan luettuna, ei kannattanut kompromissia.

Ruotsi – ja Junilistan – kyseenalaistaa niin kutsutun alkuperämaaperiaatteen, jonka mukaan televisioyhtiön on noudatettava lähetysvaltion säännöksiä riippumatta siitä, missä lähetyksiä katsellaan, sillä tämä johtaa ongelmiin, joissa esimerkiksi TV 3:n ja Kanal 5:n lähetykset tulevat Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jossa niihin sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä Ruotsin lainsäädännön sijaan. Ruotsi on taistellut neuvostossa vastaanottajavaltion oikeudesta toteuttaa toimenpiteitä sellaisia televisioyhtiöitä vastaan, jotka harjoittavat lähetystoimintaa toisessa EU-valtiossa kiertääkseen tietoisesti kansallisia sääntöjä.

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on jättänyt tarkistuksen, joka koskee tapauksia, joissa mediapalvelun tarjoaja on asettautunut lainkäyttövaltaa harjoittavaan jäsenvaltioon välttääkseen tiukemman sääntelyn tämän direktiivin mukaisesti yhteensovitettavilla aloilla. Olisimme kuitenkin toivoneet asiasta enemmän keskustelua voimakkaamman sanamuodon aikaansaamiseksi.

Ruotsi ja Junilistan uskovat, että sekä lapsille suunnattu mainonta että alkoholimainonta olisi kiellettävä kokonaan.

Olemme pyrkineet äänestämään direktiivin parantamiseksi mahdollisuuksien mukaan näiden suuntaviivojen mukaisesti.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin televisiotoimintaa koskeneessa lopullisessa äänestyksessä ehdotusta vastaan, koska katson, että tämän mietinnön seurauksena mainokset voittavat ohjelmat.

Pahoittelen sitä, että parlamentti hylkäsi pyrkimykset kieltää roskaruuan mainonnan lastenohjelmien aikana.

Tämänpäiväinen äänestys johtaa epäilemättä televisio-ohjelmien laadun heikkenemiseen EU:ssa.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin sen audiovisuaalipalveluja koskevan direktiivin version puolesta, jota muutettiin esittelijän kompromissitarkistuksilla, koska ne tekevät direktiivistä toteuttamiskelpoisen ja järkevän.

Direktiiviin syvään juurtunut alkuperämaaperiaate on hyvin tärkeä. Näin tarjotaan televisioyhtiöille mahdollisuus perustaa pääkonttorinsa jäsenvaltioon ja lähettää tästä jäsenvaltiosta ohjelmiaan kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin.

Lisäksi katson, että tuotesijoittelua koskeva kompromissi on toteuttamiskelpoinen, koska se takaa riippumattomille eurooppalaisille tuottajille tulot, samalla kun kuluttajia suojataan lisämaksuilta ja pidetään tuotesijoittelu pois lasten ohjelmista.

Mitä tulee mainostaukoihin, äänestin 30 minuutin jaksojen puolesta, sillä se on realistinen, kun otetaan huomioon televisio-ohjelmien keskipituus Euroopassa. Tämä 30 minuutin jakso takaa yksityisille kanaville asianmukaiset tulot, minkä ansiosta ne voivat jatkaa ohjelmatuotannon rahoitusta. Samasta syystä kannatan myös yksittäisten mainospalojen sallimista. Parlamentin vasemmiston ehdottamilla tiukemmilla mainonnan rajoituksilla olisi haitallisia vaikutuksia eurooppalaiseen televisiotuotantoon, ja ne johtaisivat yksityisten kanavien merkittäviin tulonmenetyksiin, noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön ja niiden tarkistusten puolesta, joilla annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus toimiin alaikäisten suojaamiseksi sekä alkoholimainonnan ja epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan ajalliseen rajoittamiseen. Tuin myös tarkistusta, jolla annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus toimenpiteisiin sellaista lähetystoiminnan harjoittajaa vastaan, joka siirtyy toiseen jäsenvaltioon kansallisen lainsäädännön kiertämistarkoituksessa.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Äänestin lapsille suunnattua elintarvikemainontaa koskevia käytännesääntöjä käsittelevää tarkistusta 226 vastaan, sillä en pidä sen sanamuotoa riittävän vahvana, jotta jäsenvaltiot tarkastelisivat lasten kasvavaan ylipainoon liittyviä vakavia huolia.

Kannatin tarkistusta 170 osoittaakseni, että epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille on valvottava.

Alkoholia koskevan tarkistuksen 169 osalta kannatan ehdotusta alkoholimainonnan kieltämiseksi ennen klo 21.00, siitä huolimatta, että meillä on Irlannissa käytössä voimakkaat vapaaehtoiset säännöt. Sääntöjen ensimmäistä voimassaolovuotta tarkastellaan maaliskuussa 2007, ja tämä auttaa meitä tekemään päätöksiä tällaisten sääntöjen tehokkuudesta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Vastustaessaan kiusausta säännellä kaikkea, päättää kaikesta ja valvoa kaikkea parlamentti on onnistunut vaikuttamaan myönteisesti tähän direktiiviehdotukseen. Tasapainoon ja kompromissiin pyrittäessä joitakin olennaisia näkökohtia on luonnollisesti jäänyt syrjään tai niitä on säännelty vähemmän. Ei-lineaaristen palvelujen osalta katson, että olemme menneet pidemmälle kuin olisi ollut tarvetta alan nykyisen tietämyksen ja kokemuksen kannalta. Lisäksi saavutetut ratkaisut ovat tasapainoisia huolimatta joidenkin parlamentin jäsenten yleisesti tunnetusta liiallista sääntelyä koskevasta innosta. Radiolähetystoiminnassa kuluttajista on tulossa hyvin vaikutusvaltaisia. Tämä on myönteinen seikka, joka olisi otettava paremmin huomioon. Tosiseikat olisi säännönmukaisesti tehtävä selviksi kuluttajille, ja heidän olisi annettava toimia niiden mukaan.

Näistä syistä katson, että kuluttajien ja alan toiminnan harjoittajien edut on laajasti katsoen otettu asianmukaisesti huomioon. Näin ollen ääneni mietinnön puolesta on täysin perusteltu.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Hieronymin Televisio ilman rajoja -direktiivin tarkistusta koskevan erinomaisen mietinnön puolesta. Tarkoitus on sisällyttää siihen nerokkaita teknologisia innovaatioita.

Olen tyytyväinen siihen, että direktiivissä säilytetään eurooppalaisen tuotannon kiintiöt ja suojataan alaikäisiä tietyiltä ylilyönneiltä. Kulttuurisen moninaisuuden ja eurooppalaisten suvaitsevuutta koskevien arvojen edistäminen merkitsee myös vihaan yllyttämisen estämistä, tapahtuipa se minkä välineen avulla tahansa: satelliittitelevision tai Internetin. Tämän vuoksi kannatin tarkistuksia, joissa suositeltiin suodattamisen laajentamista ei-lineaarisiin palveluihin. Tulevaisuudessa se on paras tapa estää terrorismia perustelevien ohjelmien lähettäminen Euroopassa.

Lopuksi kiitän Euroopan parlamenttia tämänpäiväisestä päättäväisestä ja nykyaikaisesta äänestyksestä, jossa se tunnusti mainonnan merkittävän aseman laadukkaan riippumattoman tuotannon luomisessa ja eurooppalaisten odotukset täyttävän viihdyttävän television osalta. Korostan vielä, että tässä esimerkkinä toimivat kaupalliset lähetystoiminnan harjoittajat: koska yli 30 prosenttia ohjelmista tilataan riippumattomilta tuottajilta, direktiivissä esitetty 10 prosentin kiintiö ylittyy, mutta ennen kaikkea kaupalliset lähetystoiminnan harjoittajat käyttävät niihin rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin julkisen sektorin kilpailijansa.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Alkoholin ja tupakkatuotteiden mainostaminen televisiossa on osa tähän direktiiviin liittyviä huolia. Kuitenkin näiden tuotteiden tuotesijoittelusta äänestettiin tänään toisella tapaa. Äänestin sen puolesta, että tupakka pysyy poissa TV-ruuduista ja että alkoholimainontaa rajoitettaisiin. Vaikka tupakan mainonta kiellettiin, alkoholimainonnan kieltäminen ei kuitenkaan saanut tarpeeksi ääniä. Koska alkoholi aiheuttaa tuskaa monissa perheissä kaikkialla Euroopassa ja siihen liittyy terveyden rapistuminen, pidän tulosta epätyydyttävänä. Meidän on erityisesti suojattava nuoria juomisen houkutuksilta.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Audiovisuaalialalla tapahtuu parhaillaan valtavia muutoksia, joten tässä mielessä Televisio ilman rajoja –-direktiivin tarkistus on hyvä asia. Lineaaristen (perinteinen televisio, Internet, matkapuhelimet) ja ei-lineaaristen (käyttäjän valitsemien) palvelujen välinen ero edellyttää, että laadimme nuorten suojelua koskevat perussäännöt estääksemme rotuvihaan yllyttämisen ja piilomainonnan. Nyt hyväksyttyyn tekstiin sisältyy hyviä ja huonoja tekijöitä. Hyviä ovat muun muassa jalkapallo-ottelujen ja muiden tapahtumien lyhyiden otteiden lähettämistä koskevat säännöt. Ehdotus vähimmäisajasta, jonka aikana ohjelmia ei voi katkaista mainoksilla (45 minuuttia) on myös perusteltu.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi –-ryhmä pahoittelee sitä, ettei ehdotus mainostaukojen rajoittamisesta enintään kolmeen tunnissa selvinnyt loppusuoralle ja että tuotesijoittelu verhoutuu monimerkityksisyyteen. Jätämme asian jäsenvaltioiden päätettäväksi. "Tuotesijoittelun" ja "tuotantotuen" välinen raja on hyvin häilyvä, joten epävarmuutta ja kiistoja ei voida välttää. Lisäksi vihreät ovat pahoillaan siitä, että epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajoittamista lastenohjelmien aikana koskeva ehdotus tehtiin hampaattomaksi. On myös valitettavaa, että viittaus moniarvoisuuteen ja mediakeskittymien torjumiseen mainitaan vain johdanto-osassa eikä artikloissa.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan lasten terveyden on oltava yksi keskeisiä huolenaiheitamme. Tämän vuoksi runsaasti sokeria, suolaa ja rasvaa sisältävien elintarvikkeiden mainonta vaarantaa pyrkimykset torjua lasten liikalihavuutta, vaikka tämä ongelma koskettaa joka viidettä lasta Euroopan unionissa. Tällaisen markkinoinnin vuoksi vanhempien on yhä vaikeampaa kannustaa terveelliseen ruokavalioon. Markkinoinnin rajoittaminen on siis välttämätöntä ongelman ratkaisemiseksi.

Lisäksi eurooppalaiset ministerit (marraskuussa) ja Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (viime viikolla) ovat hyväksyneet Maailman terveysjärjestön vetoomuksen tiukemmasta lainsäädännöstä tällä alalla. Lainsäätäjinä meidän on tehtävä kaikkemme lasten terveyden suojelemiseksi ja kiellettävä näiden epäterveellisten tuotteiden lapsille suunnattu mainonta.

Kannatan myös täysin tarkistusta, jolla alkoholimainonta rajattaisiin vain klo 21.00 jälkeiseen aikaan.

Olen suureksi pettymyksekseni todennut, ettei tämänpäiväinen äänestys tuottanut riittävän pitkälle meneviä tuloksia lasten terveyden suojelemiseksi.

  Marc Tarabella (PSE), kirjallinen. – (FR) Päätin äänestää Hieronymin mietinnön puolesta, sillä siihen sisältyy monia edistysaskelia televisiolähetystoiminnan alalla.

Olen muun muassa tyytyväinen tarkistuksen 227 hyväksymiseen. Tarkistuksella kielletään tuotesijoittelu uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa, poliittisissa lähetyksissä, lastenohjelmissa, dokumenttiohjelmissa sekä opetus- ja neuvontaohjelmissa, ja sen mukaan tuotesijoittelu on sallittua tiukoin edellytyksin elokuvissa, televisioelokuvissa ja televisiosarjoissa sekä urheilulähetyksissä.

Minun on kuitenkin esitettävä kaksi merkittävää kriittistä huomautusta mietinnöstä. Pahoittelen sitä, että parlamentti äänesti yhden äänen enemmistöllä sen puolesta, että televisioelokuvien, elokuvien, lastenohjelmien sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmien lähetykset voidaan keskeyttää mainostauon ajaksi 30 minuutin välein 45 minuutin sijaan, kuten kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa äänestettiin.

Lisäksi pahoittelen tarkistusta 221 koskevaa äänestystä. Tarkistus koski poikkeuksia alkuperämaaperiaatteesta, jonka mukaan jäsenvaltiot saavat soveltaa yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä. Tarkistus on vaaraksi kulttuuriselle moninaisuudelle, joka on periaate, jonka puolustaminen on Euroopan parlamentin velvollisuus.

Bachelot-Narquinin mietintö (A6-0385/2006)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, globalisaatio – josta tässä kaikessa on kyse – toteutuu, halusimmepa tai emme, ja se etenee yhdessä markkinoiden avautumisen, kansainvälisen kilpailun, talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisen kanssa, mutta valitettavasti siihen liittyy myös työpaikkojen menetyksiä vähemmän kilpailukykyisillä aloilla.

Kun tarkastellaan tarvetta hyödyntää globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja tukea sen haitallisista vaikutuksista kärsiviä työntekijöitä, tämän "eurooppalaisen sopeuttamisrahaston" perustaminen on kuitenkin erinomainen asia. Itävallan kansanpuolueen valtuuskunta on kuitenkin tuntien itävaltalaisten yritysten rakenteen ja koon pyytänyt tarkistusta, jonka mukaan rahasto otettaisiin käyttöön jo 500 työntekijän irtisanomistapauksessa – 1000 työntekijän sijaan – ja se tarjoaisi varoja suhteessa tähän määrään.

Suhtaudumme kaikkiin muihin toimenpiteisiin – aina mikroluotoista koulutukseen – myönteisesti ja kannatamme näin ollen koko mietintöä.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitos siitä, että sain toisen puheenvuoron keskusteltaessa jäsen Bachelotin merkittävästä asiakirjasta, jolla pyritään aivan perustellusti suojelemaan Euroopan kansalaisia globalisaatioon liittyviltä ongelmilta.

Äänestin mietinnön puolesta toivoen tässä tapauksessa, että globalisaation vuoksi toimia toteutetaan rahoitustuen eli käteisen lisäksi myös kulttuurisena tukena. Tällä tarkoitan, että minusta on tärkeää, että ymmärrämme globalisaation merkitsevän myös yhtä yhtenäistä maailmaa, joten ikääntyneille haluan sanoa, että heidän on ymmärrettävä, että kansallisvaltion lisäksi he asuvat maailmassa, jossa kaikki iäkkäät ihmiset aivan kuten nuoretkin tarvitsevat jotakin.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Globalisaation mukanaan tuoma yritysten välinen kilpailu sekä kuluttajien entistä paremmat mahdollisuudet saada uusia, halvempia ja parempia tuotteita esittävät uusia vaatimuksia joustavuuden, uudenlaisen ajattelun ja sopeutumiskyvyn kannalta.

Pyrkimällä parempaan, tehokkaampaan ja nopeampaan toimintaan kykenemme vastaamaan globalisaation haasteisiin ja tarttumaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Jo perustetun globalisaatiorahaston vaikutukset ovat päinvastaiset. Se jarruttaa elpymistä ja viivästyttää sopeutumista eikä hyödynnä globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE), kirjallinen. (PT) Euroopan globalisaatiorahasto on epäilemättä hyödyllinen rahoitusväline, joka tarjoaa yhteisön tason vastauksen markkinoiden avautumisen ja kansainvälisen kilpailun kasvavan paineen aiheuttamiin työpaikkojen menetyksiin. Irtisanomiset ovat (taloudellisen) globalisaation merkittävin kielteinen vaikutus sen tunnustettujen etujen lisäksi.

Olen kuitenkin katkerasti pettynyt siihen, että komission ehdotuksen mukaan Euroopan globalisaatiorahaston perustamisen tavoitteena on auttaa yhteisöä tarjoamaan tukea ainoastaan tarjoamalla työtä työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa maailmankaupan merkittävien rakenteellisten muutosten vuoksi. Tämä näkemys osoittaa, että globalisaatio ilmiönä on ymmärretty väärin. Siinä sivuutetaan se tosiseikka, että maailmankaupan vapautumisen lisäksi myös pääomien vapaa liikkuvuus ja markkinasääntelyn purkaminen ovat globalisaation johtavia voimia ja voivat myös olla syynä globalisaation syyksi katsottuihin työpaikkojen menetyksiin. Esitin tätä taustaa vasten useita tarkistuksia ehdotukseen aluekehitysvaliokunnan lausunnossa, jonka valmistelijana toimi jäsen Madeira.

Vaikka nyt tarkasteltavana olevassa mietinnössä säilytetään globalisaatiorahaston soveltamisala, siinä esitetään myös lukuisia komission ehdotusta parantavia, täydentäviä ja selventäviä tarkistuksia. Tämän vuoksi äänestin sen puolesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme hyvin pettyneitä siihen, että esittämämme ehdotukset tukikelpoisuusedellytysten parantamiseksi ja erityisesti tuen mahdollistamiseksi yrityksen EU:n ulkopuolelle siirtymisen tapauksissa hylättiin. Tämä saattaa herättää epäoikeudenmukaisuuden tunteen työntekijöissä, jotka on irtisanottu EU:ssa yrityksen siirtymisen tai rakenneuudistuksen seurauksena.

Ehdotuksemme hylkääminen teki entistäkin selvemmäksi sen, että perustamalla tämän rahaston EU pyrkii antamaan työntekijöille vaikutelman, että se on sitoutunut torjumaan globalisaation kielteisiä vaikutuksia, vaikka kyse on todellisuudessa symbolisesta toimenpiteestä, joka ei tarjoa ratkaisuja. Rahaston määrärahat ovat rajalliset ja sen tukikelpoisuusedellytykset tiukat.

Komission arvion mukaan noin 35 000—50 000 työntekijää voi hyötyä rahastosta, mutta pelkästään vuonna 2005 rakenneuudistusten vuoksi irtisanottujen työntekijöiden määrä ylitti 570 000, ja suurin osa irtisanomisista johtui yritysten siirtymisistä EU:ssa, joten tukikelpoisuusedellytykset eivät täyttyneet.

Tämän vuoksi äänestimme lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Emmin mitä termiä käyttäisin kuvatakseni jäsen Bachelot-Narquinin mietintöä Euroopan globalisaatiorahastosta.

Kansankiihotus? Kyllä, sillä houkuttelevan nimen, jolla vihjataan Brysselin apujoukkoihin pidäkkeettömän globalisaation taloudellisille ja sosiaalisille uhreille, takaa löytyy maallisempi todellisuus: rahaston tukikelpoisuusedellytykset ja menettelyt antavat aihetta pelkoon, ettei tuki kohdistu niihin työntekijöihin tai työmarkkina-alueisiin, jotka sitä tarvitsisivat. Tämä voi jopa kannustaa yrityksiä soveltamaan kiertostrategioita tai tarkastelemaan oheisyritysten etuja.

Tarpeeton? Epäilemättä, kuten Euroopan sosiaalirahastokin.

Kyyninen? Ehdottomasti, siinä määrin kuin komissio teeskentelee auttavansa lievittämään oman internationalistisen kauppa- ja talouspolitiikkansa seurauksia. Halvemmaksi tulisi, jos se tekisi myönnytyksiä tässä politiikassa eurooppalaisten yritysten ja työntekijöiden hyväksi.

Mietintö ei kuitenkaan ole kaikkien mielestä hyödytön, ja se on varsin hyödyllinen Brysselin propagandan kannalta. Asetuksen 9 artiklassa, jota jäsen Bachelot-Narquinin tarkistus 38 vielä vahvistaa, säädetään todellakin, että jäsenvaltioiden on tehtävä laajasti tiettäväksi, että maksaja on komissio. Aivan kuin tämä raha ei tulisi jäsenvaltioiden talousarvioista, eurooppalaisten omista taskuista!

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Suhtaudumme hyvin kriittisesti globalisaatiorahaston perustamisen perusteluihin. Ensinnäkin ehdotus lähtee siitä, että globalisaatio itsessään on ongelma. Mielestämme globalisaatio on pikemminkin mahdollisuus, erityisesti köyhille kehitysmaille, edellyttäen että EU:n ja Yhdysvaltojen kaltaiset merkittävät taloudelliset toimijat uudistavat protektionistista kauppapoliittista kantaansa Maailman kauppajärjestössä.

EU:n jäsenvaltiot kykenevät panemaan täytäntöön kansallisia toimenpiteitä tukeakseen rahoitustuen tarpeessa oleviksi katsomiaan aloja. Erityinen EU:n rahasto takaisi mielivaltaisuuden, tehottomuuden, byrokratian ja perusteettomat kulut. Kuinka komission on määrä asiaankuuluvalla tavalla päätellä, onko globalisaatiolla ollut kielteinen vaikutus tietylle alalle? Äänestimme mietintöä vastaan edellä esitettyjen voimakkaiden mielipiteidemme vuoksi.

  Ambroise Guellec (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Sille osoitetun 500 miljoonan euron enimmäismäärän turvin Euroopan globalisaatiorahaston on tarkoitus pehmentää uudelleenjärjesteltyjen alojen työntekijöihin kohdistuvaa globalisaation iskua.

Tämä ei ole uusi yritystuen muoto vaan ylimääräinen tuki, jonka tarkoituksena on löytää uusia työpaikkoja maailmankaupan muutosten vuoksi irtisanotuille työntekijöille.

Rahasto otetaan käyttöön kolmella ehdolla: vähintään 1 000 irtisanottua, vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen talouteen sekä yhteys maailmankaupan häiriöihin. Rahastoon voidaan näin ollen turvautua vain "maailmankaupan rakenteen suurten muutosten synnyttämissä vakavissa taloudellisissa häiriötiloissa". Tällaisia voivat olla tuonnin valtava lisääntyminen, EU:n markkinaosuuden asteittainen pieneneminen alalla tai yrityksen siirtyminen kolmanteen maahan.

Olen tyytyväinen globalisaatiorahaston hyväksymiseen, sillä se antaa eurooppalaisille mahdollisuuden saada vastauksen globalisaation kielteisiä vaikutuksia koskeviin huoliinsa ja auttaa luomaan entistä enemmän taloudellista ja sosiaalista koheesiota Euroopan unionissa.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Toisin kuin esittelijä en usko globalisaation olevan mahdollisuus Ranskalle ja Euroopan unionille. Monikansallisten yritysten taloudelliset tuotot ovat yksi asia, ja taloudellinen ja sosiaalinen tuotto työllisyyden ja Euroopan teollisen kudoksen kannalta on aivan toinen asia.

Euroopan globalisaatiorahaston perustaminen, joka naamioidaan pyrkimykseksi kompensoida yritysten siirtymisiä, on vain jälleen uusi byrokraattinen ja populistinen väline. Jos Eurooppa-mieliset olisivat halunneet olla tehokkaampia ja rehellisiä itselleen, he olisivat tämän sijaan harkinneet Euroopan sosiaalirahaston parantamista ja tukemista.

Itse uskon, että ainoastaan suosituimmuuskohtelun soveltaminen sekä kansallinen ja yhteisön suojelu voivat pelastaa työpaikkamme siten, että määritellään reilut maailmankaupan säännöt.

Tätä sopeuttamisrahastoa on myös mahdoton hyväksyä, eikä vähiten sen vuoksi, että sen tarkoitus on heikentää jäsenvaltioiden työtä, koska sen perustelujen mukaan solidaarisuutta on edistettävä ainoastaan Euroopan unionin tasolla eikä enää kansallisella tai alueellisella tasolla.

Tällaiset taloudelliset kipulääkkeet eivät helpota kansalaisten sosiaalisia kärsimyksiä. Tulee päivä, jolloin he vaativat selityksiä.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kuulun niihin, joiden mielestä globalisaatiorahasto on täysin tarpeeton, ellei peräti haitallinen. Se on huonon "hyvän idean" perikuva, mutta kun idea on kerran esitetty, sitä on vaikea perua.

Meillä on rakennerahastot, meillä on Euroopan sosiaalirahasto ja muita rahastoja, jotka toimivat ja ovat täydellisesti varustettuja vastaamaan rakenneuudistusten haasteisiin ja seurauksiin, jotka usein liittyvät yrityksen siirtymiseen, joka sellaisenaan todennäköisesti liittyy globalisaatioon.

On täysin mieletöntä, että joissakin tarkistuksissa ehdotetaan sellaisten tehtävien osoittamista tälle rahastolle, jotka eivät liity Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen rakenneuudistusten yhteydessä ja jotka ovat täysin rahaston saavuttamattomissa.

Tiedän, että rahaston vastustaminen voidaan tulkita piittaamattomuudeksi globalisaatioon liittyvien yritysten siirtymisten kielteisistä vaikutuksista. Tulkinta on perusteeton, olemme täysin tietoisia eurooppalaisten globalisaatiota koskevista peloista. Haluamme parantaa tilannetta rakentavilla rakenneuudistuksilla emmekä rahastolla, joka antaa yrityksille loistavan tekosyyn ja hyvän omantunnon. Itse asiassa rahasto kannustaa niitä epäsuorasti siirtymään, kun niiden ei enää tarvitse kantaa huolta kielteisistä vaikutuksista työllisyyteen EU:ssa.

  Thomas Mann (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Äänestin juuri globalisaatiorahastoa vastaan. Vaikka lähestymistapa on oikea sikäli, että halutaan auttaa kansainvälisten yrityssiirtojen tuloksena työpaikkansa menettäneitä työntekijöitä uudelleenkoulutustoimenpitein ja integraation avulla, tapa, jolla se pantaisiin täytäntöön, jättää toivomisen varaa.

Rahastossa asioita käsitellään nurinkurisesti, koska tarkoitus on hoitaa irtisanomisten oireita eikä syitä, hyväksymismenettelyt ovat liian monimutkaisia, ja liiallisesta byrokratiasta seuraa huomattavia kuluja.

Ennen kaikkea kieltäytyminen kynnyksen laskemisesta 1 000 irtisanotusta 500 irtisanottuun tarkoittaa, ettei rahastosta ole hyötyä pk-yrityksille. Lisäksi kun työntekijöitä irtisanotaan alle 1 000, rahastosta maksetaan vain 15 prosenttia vaatimiemme 20 prosentin sijaan. Tuen hakeminen rahastosta on määrä sallia, kun tietyssä jäsenvaltiossa todetaan tuhat irtisanomista pk-yrityksissä yhdeksän kuukauden ajanjakson aikana, vaikka työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyysi kahdentoista kuukauden ajanjaksoa.

Tuensaajat pettyvät katkerasti, kun rahat – enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa – loppuvat. Jos EU herättää suuria toiveita, muttei onnistu pitämään lupauksiaan, tuloksena on kansalaisten turhautuneisuus. Kollegani parlamentin CDU/CSU-ryhmässä ovat samaa mieltä kanssani.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Vaikka kannatamme voimakkaasti tukitoimenpiteitä yritysten uudelleensijoittumisen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tilanteen parantamiseksi, katsomme, ettei Euroopan globalisaatiorahasto ole tämän tehtävän tasalla.

Käytettävissä olevat varat ovat täysin riittämättömät, sillä ne saavuttaisivat alle kymmenen prosenttia rakenneuudistustoimien vuoksi irtisanotuista työntekijöistä. Pienempien jäsenvaltioiden pk-yritysten rakenneuudistukset ja irtisanomiset, joilla on vakavia vaikutuksia kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen talouteen, jäävät suurelta osin Euroopan globalisaatiorahaston tuen ulkopuolelle.

Olemme iloisia siitä, että jotkut suuryritysten irtisanomat työntekijät voivat saada tukea rahastosta, ja kehotamme kyseisiä yrityksiä neuvottelemaan vakavasti työntekijöiden edustajien kanssa ja olemaan käyttämättä rahaston olemassaoloa sosiaalisista velvoitteistaan luopumisen tukena.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan globalisaatiorahasto on hyväntekeväisyysrahasto, josta maksetaan kertakorvauksia työntekijöiden hämäämiseksi ja pettämiseksi.

Sen tavoitteena väitetään olevan tuen ja solidaarisuuden osoittaminen yritysten uudelleensijoittumisesta kärsivien alueiden irtisanotuille työntekijöille, toisin sanoen tapauksissa, joissa pääoma pyrkii maksimoimaan voitot muuttamalla matalampien työvoimakustannusten maihin.

Täytäntöönpanoasetuksessa esitetyt kriteerit ovat niin tiukat, että vain pieni vähemmistö työntekijöistä pääsee tuen piiriin, koska tukea maksetaan alueilla, joilla yritysten uudelleensijoittumisen vuoksi yhdestä yrityksestä irtisanotaan vähintään 1 000 työntekijää tai vähintään 1 000 työntekijää kuuden kuukauden ajanjakson aikana (tai valiokunnan lausunnon mukaan 12 kuukauden aikana), mikä vastaa yhtä prosenttia alueen työllisyydestä.

Tukea voidaan myöntää vain jäsenvaltion hallituksen hakemuksesta eikä työntekijöiden tai heidän ammattiliittojensa hakemuksesta, ja hallitus maksaa sen. Näin työntekijät ovat jokaisen hallituksen armoilla, ja hallitukset voivat käyttää tukea valikoivasti työntekijöiden painostus- ja pakotuskeinona sekä ohjeellisena omanatuntona ja työntekijöiden närkästystä lievittääkseen.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni aikoo auttaa yritysten siirtojen uhreja. Tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen globalisaatiorahastosta voidaan myöntää kaikkiaan 500 miljoonaa euroa vuosittain kansainvälisten rakenneuudistusten uhreiksi joutuneille työntekijöille. Nämä työntekijät voivat luottaa siihen, että Euroopan unioni tekee uudelleenkouluttautumisesta helpompaa, tai pikemminkin vähemmän vaikeaa. Yksilöllinen koulutus, mikroluotot, liikkuvuuden tukeminen: tässä on selvästi kysymys työntekijöiden, ei yritysten pelastamisesta.

Yksi kysymys on luonnollisesti kaikkien mielissä: voivatko VW Forestin työntekijät luottaa eurooppalaiseen solidaarisuuteen?

Rahaston tukikelpoisuusedellytykset ovat tiukat: irtisanomisten on koskettava vähintään 1 000:ta työntekijää alihankkijat mukaan luettuina, ja niillä on oltava vakava vaikutus paikalliseen työllisyyteen. Belgian viranomaisten on kuitenkin ennen kaikkea voitava osoittaa, että rakenneuudistus on seurausta "maailmankaupan rakenteellisista muutoksista", eikä tämä ole itsestään selvää! Euroopan unioni kohtaa tässä ilmeisen sosiaalisen kilpailun omalla alueellaan, ja komission on osoitettava joustavuutta kriteerejä tarkastellessaan.

Vaarassa ovat Euroopan unionin imago ja käsityksemme solidaarisuudesta EU:n tasolla!

  Tokia Saïfi (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston perustamista koskevan kompromissin puolesta. Globalisaatio on todellisuutta, ja jos se toteutuu reiluna ja oikeudenmukaisena, se voi olla hyödyllistä.

Kun globalisaatiolla on kielteisiä vaikutuksia työntekijöihin, Euroopan unionilla on kuitenkin solidaarisuuden vuoksi velvollisuus lieventää maailmakaupan rakenteissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia. Talousarvioltaan 500 miljoonan euron rahasto ei auta rahoittamaan yritysten rakennemuutoksia, vaan se auttaa irtisanottuja työntekijöitä erityisesti heidän pyrkimyksissään palata työmarkkinoille.

Euroopan globalisaatiorahasto on merkittävä väline, sillä se auttaa osoittamaan, että Euroopan unioni ottaa täysimääräisesti huomioon globalisaation sosiaaliset vaikutukset ja ettei se suhtaudu piittaamattomasti työntekijöiden kohtaloon. Ajatus rahastosta syntyi vuonna 2005, kun havaittiin vapauttamisen ja kilpailun vaikutukset tekstiili- ja vaatetusalaan ja erityisesti alan työntekijöihin. Vuonna 2007, toisin sanoen vain kaksi vuotta myöhemmin, rahasto aloittaa toimintansa ja vastaa todella irtisanottujen työntekijöiden odotuksiin. Kyllä, Euroopan unioni voi olla lähellä kansalaisiaan, ja se osoittaa sen tänään!

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Uskon globalisaation vaikutusten maailman kehitykseen olevan myönteisiä ja meille eduksi. Olemme tänään äänestäneet globalisaation vaikutuksiin sopeuttavasta eurooppalaisesta rahastosta. Mietintöön sisältyy roppakaupalla kriittisiä lausuntoja juuri näistä vaikutuksista. Maailmankaupan uudelleen muotoutuneet kuviot eivät ole saaneet aikaan mitään sellaisia kielteisiä vaikutuksia kuin mietinnöllä halutaan saada meidät uskomaan.

Näkemykseni globalisaatiosta ja sen myötä tulevasta ihmisten, tuotteiden, palvelujen ja pääoman yhä suuremmasta vaihdosta on myönteinen. Katson, että avoimien rajojen maailma, jossa demokratia ja ihmisoikeudet ovat ihmisten ja valtioiden välisiä suhteita ohjaavia arvoja, on tavoittelemisen arvoinen. Globalisaatio on luonut ja luo edelleen mahtavia mahdollisuuksia vapauttaa ihmiset hirmuvallasta ja äärimmäisestä köyhyydestä, lisätä vaurautta ja tarjota paremmat edellytykset demokratialle. Tämän vuoksi päätin tänään äänestää mietintöä vastaan.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Koska yritysten lakkauttamisen tuloksena tapahtuvien joukkoirtisanomisten, globalisaatiolle herkkien alojen merkittävien rakenneuudistusten ja maailmankaupan kuvioiden rakenteellisten muutosten aiheuttamien pienempien joukkoirtisanomisten kaltaiset ilmiöt vaikuttavat suuresti paikallisiin työmarkkinoihin, Euroopan globalisaatiorahasto on hyvä asia. Toisin kuin muut rakennerahastot, globalisaatiorahasto antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden ennakoida nopeasti ja vastata suoraan vakaviin yhteiskunnallis-taloudellisiin hätätilanteisiin sekä auttaa irtisanottuja työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille. On myös hyvä asia, että jäsenvaltiot tarjoavat 50 prosenttia rahoituksesta ja että rahaston tuki pikemminkin täydentää kuin korvaa näitä tukitoimia.

Olen myös iloinen siitä, että neuvosto ja komissio kannattavat mikroluottoja aktiivisena työmarkkinatoimenpiteenä. Myönteistä on myös se, ettei iäkkäämpien työntekijöiden tarvitse tehdä pitempään työtä matalammalla palkalla, vaan heille tarjotaan taloudellisia kannustimia työmarkkinoilla pysymiseen.

Se, että rahasto on organisoitu siten, että "muut toimijat" eivät voi siepata määrärahoja, vaan ne hyödyttävät suoraan työntekijöitä, toimii hyvänä esimerkkinä muille rakennerahastoille.

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Globalisaatio aiheuttaa kielteisiä seurauksia tiettyjen alojen haavoittuvimmille ja vähiten ammattitaitoisille työntekijöille. Yritysten siirtymiset synnyttävät haitallisen sosiaalisen epävarmuuden ilmaston sosiaalisessa edistymisessä. Yritykset hyötyvät uudenlaisesta vapaudesta, joka ylittää rajat jättäen usein heikosti koulutettujen työntekijöiden laumat työttömiksi, ja näiden ihmisten on vaikea löytää uutta työtä. Yksitoista tuhatta työpaikkaa on siirtynyt viimeisen vuoden aikana Ranskassa. Yritysten siirtymistä koskeva pelko leviää alueelta toiselle, kun työpaikkoja vähennetään lähes tuhat kuukausittain, ja tämä määrä on enemmän kuin tarpeeksi ruokkimaan sosiaalista levottomuutta.

Äänestin jäsen Bachelot-Narquinin mietinnön puolesta, koska se tarjoaa alustavan vastauksen eurooppalaisten työntekijöiden perusteltuihin huoliin. Euroopan globalisaatiorahaston perustaminen mahdollistaa 500 miljoonan euron tuen kansainvälisen rakennemuutoksen uhreiksi joutuneille työntekijöille, ja tarkoituksena on saada heidät takaisin töihin. Euroopan globalisaatiorahaston tuen olisi näin tarjottava solidaarisuutta ja tukea työntekijöille, joista muutokset maailmankaupan rakenteissa ovat tehneet tarpeettomia, vaikka rahaston määrärahat todennäköisesti osoittautuvat riittämättömiksi.

Grooten mietintö (A6-0301/2006)

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka tässä lainsäädännössä valittu lähestymistapa ilmanlaatua koskevaan päästöihin perustuvaan politiikkaan on oikea, katson, että erityisesti typen oksidien raja-arvojen osalta olisi voitu valita kunnianhimoisempi suunta, sillä nämä epäpuhtaudet aiheuttavat suuria ongelmia varsinkin kapeissa vuoristolaaksoissa.

Olen kuitenkin tyytyväinen ehdotukseen ja äänestinkin sen puolesta, erityisesti hiukkaspäästöjä koskevan numeroihin perustuvan lähestymistavan vuoksi. Komission on nyt pantava asetus täytäntöön asianmukaisesti. Olen myös iloinen ajoneuvojen korjaamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta. Tietojen on kuljettava kaikkiin itsenäisiin autokorjaamoihin.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, kiitos siitä, että saan käyttää kolmannen puheenvuoron tarkasteltaessa jäsen Grooten mietintöä Euroopan kansalaisten suojelemisesta ajoneuvojen haitallisilta päästöiltä.

Äänestin asiakirjan puolesta toivoen, että lähitulevaisuudessa saadaan myös direktiivi hallitusten päästöistä, sillä valitettavasti myös hallitukset tuottavat toisinaan ihmisten terveydelle ja heidän ympäristölleen haitallisia päästöjä.

Viittaan erityisesti, mutten pelkästään, ilman pilaavaan lainsäädäntöön, jonka vuoksi ikääntyneiden ja eläkeläisten on vaikeaa ellei peräti mahdotonta hengittää, koska he eivät voi elää riittämättömillä eläkkeillään.

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Olisimme toivoneet tiukempaa aikataulua Euro 5 -standardin käyttöönotossa ja matalampia raja-arvoja Euro 6 -standardin typen oksidien päästöille.

Äänestimme kuitenkin ministerineuvoston kompromissin puolesta, koska katsomme, että se on järkevä ja että pidempi menettely ei johtaisi parempaan lainsäädäntöön vaan pelkästään siirtäisi täytäntöönpanoajankohtaa.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Liikenne aiheuttaa suuren osan ympäristön pilaantumisesta, ja sillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen. Uudessa niin kutsutussa Euro 5 -standardissa keskitytään erityisesti typen oksideihin ja hiukkasiin, jotka ovat dieselmoottoriajoneuvojen päästöjä.

Tämä ajoneuvojen hiukkaspäästöjä sekä typen oksidien päästöjä koskevien raja-arvojen lisätiukennus on merkittävä askel eteenpäin kansanterveyden kannalta.

Mietinnön hyväksyminen lisää Euroopan kauppapotentiaalia puhtaiden ajoneuvojen suunnittelussa ja valmistamisessa.

Tulevaan Euro 6 -standardiin sisältyvät tiukennetut päästörajat erityisesti typen oksidien osalta, ja samalla se kannustaa autoteollisuuden teknologista tutkimusta.

Hyväksytyssä tekstissä ehdotetaan myös autoteollisuudelle näiden kahden standardin soveltamiseksi tiukkaa, mutta mahdollista aikataulua.

Katson kuitenkin, että meidän on pysyttävä valppaina ajoneuvosukupolven vaihtuessa ja sovellettava viimeisimpiä Euro-standardeja siinä toivossa, että saisimme aikaan merkittäviä tuloksia ilmanlaadussa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatin tätä kompromissipakettia, joka takaa sen, että ajoneuvoteollisuuden on tuotettava vihreämpiä ja puhtaampia autoja, joiden avulla voidaan vähentää saasteita. Tarkistuspaketti merkitsee sitä, että tuotettujen autojen on noudatettava päästörajoituksia pitkällä ajanjaksolla. Se kannustaa ajoneuvoteollisuutta investoimaan teknologiaan, jolla autoista tehdään vihreämpiä ja jolla autetaan suojelemaan ympäristöämme.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Ehdotus, josta tänään äänestimme, koskee moottoriajoneuvojen nykyisten päästörajoitusten tarkistamista sekä biopolttoaineilla toimivien ajoneuvojen sisällyttämistä.

Uusi teknologia ja tieteelliset keksinnöt ovat antaneet meille mahdollisuuden pyrkiä korkean tason ympäristönsuojeluun sekä investoida näihin ajoneuvomarkkinoiden uusiin aloihin.

Nykyaikana emme voi enää sivuuttaa kohtaamiamme ympäristöhaasteita emmekä olla piittaamatta siitä, että puhtaiden polttoaineiden alalla kehittyvät uudet markkinat. Tämän vuoksi tietojen tarjoaminen kuluttajille vähemmän saastuttavista ajoneuvoista, autojen korjaamisesta sekä valmistajien markkinoille saattamista uusista nimikkeistä ovat merkittäviä toimenpiteitä tulevaisuuden yhteiskunnan suojelemiseksi ja siihen investoimiseksi.

Jälleen kerran vaarassa ovat sisämarkkinoiden toiminta, ympäristön kannalta kestävän kehityksen edistäminen ja kansalaisten elinolojen parantaminen.

Äänestin tämän vuoksi Grooten mietinnön puolesta.

Higginsin mietintö (A6-0432/2006)

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain selittää, miksi vastustin Higginsin mietinnön tarkistusta 1, toisin sanoen että oikeusperustaksi vaihdetaan perustamissopimuksen 159 artikla 308 artiklan tilalle.

Ymmärrän kyllä, miksi monet parlamentin jäsenet kannattavat tätä, sillä se laajentaa parlamentin toimivaltaa, koska rahastolla on taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Parlamentti vaatii luonnollisesti oikeuksiaan. Pelkään kuitenkin, että tällä voi olla tahattomia seurauksia, koska minusta on epätodennäköistä, että neuvosto suostuu tähän, ja se aiheuttaa viivästystä. Toteutuessaan viivästyminen vaikuttaisi meneillään olevien hankkeiden rahoituksen viivästymiseen.

Katson, että tällä voi olla vakavia seurauksia, koska kyseessä on nyt poliittisesti erittäin herkkä ajankohta Pohjois-Irlannissa. Olemme valmiita ottamaan lopullisen askeleen, enkä todellakaan katso EU:sta tulevia kielteisiä merkkejä tarpeellisiksi. Jossakin määrin kyseessä olisi myös parlamentille tyhjä voitto, sillä tämä on viimeinen kerta, kun parlamenttia pyydetään hyväksymään ohjelman rahoitusta, sillä se päättyy vuonna 2010.

Äänestin myös väärin Hieronymin mietinnön tarkistusta 169 koskevassa äänestyksessä. Painoin yksinkertaisesti väärää nappia. Minun piti painaa plus-nappia.

  Puhemies. Halunne ilmaista toinen näkemys tässä vaiheessa merkitään pöytäkirjaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Vaikka Irlannin tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat kaksi maailman rikkainta valtiota, on hyvät syyt tukea Irlannin kansainvälistä rahastoa. Jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua rahastoon, voivat tehdä niin kansallisten parlamenttiensa päätöksellä. Tällainen menettely on demokraattisempi, ja se merkitsee myös, ettei jäsenvaltioiden varoja tarvitse tarpeettomasti ohjata EU:n talousarvion kautta. Äänestimme tämän vuoksi tätä mietintöä vastaan.

Fruteaun mietintö (A6-0422/2006)

  Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, banaaniasian käsittely on ollut varsinaista saippuaoopperaa 1990-luvulta asti. Kulutamme Euroopan unionissa kolmelta alueelta tulevia banaaneja: noin 850 000 tonnia eurooppalaisia banaaneja, jotka ovat peräisin Ranskan Länsi-Intiasta, Kanarian saarilta ja Azoreilta, AKT-maiden banaaneja ja lopuksi myös "dollaribanaaneja", joita kasvatetaan Latinalaisessa Amerikassa Chiquitan ja Dolen lukuun.

Kymmenen vuotta sitten 2,5 miljoonasta tonnista yhdysvaltalaisia banaaneja maksettiin tullia noin 850 euroa tonnilta, nyt niistä maksetaan 176 euroa tonnilta. Toisin sanoen EU antaa Yhdysvaltojen monikansallisille yhtiöille kahden miljardin euron lahjan. Lisäksi näitä banaaneja kasvattavat Ecuadorissa kymmenvuotiaat lapset, joille maksetaan palkkaa kaksi Yhdysvaltain dollaria päivässä, jotka hengittävät hyönteismyrkkyjä, kärsivät astmasta, joilla on tasapaino-ongelmia ja jotka kärsivät pikkuaivoataksiasta. Muualla työolot ovat vastaavia niillä, jotka työskentelevät kasvihuoneissa, joissa kasvatetaan ruusuja.

Tämän vuoksi 18 kilon banaanilaatikko voidaan myydä Saksassa kolmella Yhdysvaltain dollarilla. Tätä kutsutaan orjuudeksi. On kuitenkin totta, että parlamenttikin syyllistyy eräänlaiseen orjuuttamiseen työllistäessään henkilöstöä istuntoja varten. Herran tähden, eihän yksi orja sinne tai tänne muuta tilannetta!

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestimme tarkistusta 10 vastaan. Me Euroopan parlamentin ruotsalaiset sosialidemokraatit tulkitsemme kyseisen tarkistuksen keinoksi antaa jäsenvaltioille halutessaan oikeus säilyttää osa banaanin tuotantotuesta. Koska teemme jatkuvasti työtä maataloustukien leikkaamiseksi, emme voi hyväksyä tätä. Tuotantotuen vuoksi muiden kuin EU-valtioiden banaanintuottajilla ei ole mahdollisuutta reiluun kilpailuun.

Suhtaudumme kriittisesti myös koko ehdotukseen, sillä se lisää menoja. Banaanien markkinajärjestelyn uudistuksen olisi mielestämme johdettava talousarviosäästöihin.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE), kirjallinen. (PT) Kannatan koko sydämestäni komission ehdotusta tämän mietinnön tarkistuksilla muutettuna. Tavoitteet, joita esitetyillä tarkistuksilla vahvistetaan, ovat seuraavat:

- yhteisön banaaninviljelyn säilyttäminen tietyillä tuotantoalueilla, toisin sanoen syrjäisimmillä alueilla, joilla se on pääasiallinen maanviljelytoiminta, sekä alueilla, joilla sillä on merkittävä yhteiskunnallis-taloudellinen asema,

- banaanintuottajien tulojen turvaaminen sekä banaanialan taloudellisen tilanteen heikkenemisen estäminen ja

- tuen myöntämisvallan ohjaaminen banaania tuottaville jäsenvaltioille, jotta se voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja ottaen huomioon näiden alueiden erityiset ensisijaiset tavoitteet.

Äänestin tämän vuoksi mietinnön puolesta.

Vastustan kuitenkin ajatusta, jonka mukaan tuottajien on edelleen tukea saadakseen liityttävä hyväksyttyihin tuottajajärjestöihin – Euroopan banaanintuottajien (Euroopan banaanintuottajien liiton jäsenten), syrjäisimpien alueiden viranomaisten ja banaania tuottavien jäsenvaltioiden toiveiden mukaisesti – sillä katson sen olevan edellä mainitun viimeisen tavoitteen vastaista ja vaarantavan koko tavoitteen. Olen tämän vuoksi esittänyt tarkistuksen, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat päättää, onko tämä ehdoton edellytys, kuten komissio ehdotti.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Äänestimme mietintöä vastaan, sillä se on täysin vääristynyt EU:n banaaninkasvattajien erityisten etujen mukaan.

Vastustamme tiukasti mietinnön tarkistusta 10, jossa ehdotetaan erityistä tukikohtelua puuvillalle, oliiviöljylle, raakatupakalle, humalalle ja banaanille.

Jos yksittäiset jäsenvaltiot aluepoliittisista syistä haluavat tukea banaaninkasvatusta alueellaan, se on heidän asiansa, edellyttäen tietenkin, että noudatetaan kansainvälisiä kauppasopimuksia ja EU:n sääntöjä. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltion olisi kuitenkin itse rahoitettava tämä tuki ilman Euroopan unionia.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vastustamme tuotantotukien irrottamista tuotannosta, joka on vaikuttimena banaanialan uudistusta koskevalle komission ehdotukselle. Komissio pyrkii lopettamaan tuottajien tukemisen ja edistämään alan vapauttamista Maailman kauppajärjestön puitteissa.

Vaikka nykyiset järjestelyt ovat puutteellisia, haluamme mieluummin säilyttää ne tai toteuttaa uudistuksen, jossa todella käsitellään banaanintuottajien kohtaamia ongelmia lähinnä syrjäisimmillä ja epäsuotuisimmilla EU:n alueilla.

Olemme tyytyväisiä siihen, että tarkistuksemme, joilla pyrittiin ensinnäkin säilyttämään koko ajanjakson kattava vuotuisten ennakoiden järjestelmä ja toiseksi esittämään vaikutustenarviointiraportin asetuksen vaikutuksista tuottajien tuloihin, hyväksyttiin.

Olemme hyvin pettyneitä niiden tarkistustemme hylkäämiseen, jotka koskivat ensinnäkin yhden vuoden siirtymäajanjaksoa asetuksen voimaantulolle ja toiseksi sitä, että viiteajanjaksoksi tuen laskemista varten valittaisiin varhaisempi ajanjakso, vuosi 2004 vuoden 2005 sijaan.

Katsomme, että mietintö parantaa komission ehdotusta joidenkin huomattavien näkökohtien osalta, koska siinä ehdotetaan tuen osittaista irrottamista sekä tuottajajärjestöjen tuen säilyttämistä.

Lopuksi vastustamme ehdotusta soveltaa tuen irrottamisjärjestelmää kaikilla muilla aloilla, joita ei ole uudistettu.

Päätöslauselmaesitys: B6-0630/2006

  Michael Cashman (PSE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueen valtuuskunta (EPLP) on tyytyväinen komission lainsäädäntö- ja työohjelmaa vuodeksi 2007 koskevan päätöslauselman hyväksymiseen. Työohjelma on kattava ja kunnianhimoinen. Vaikka joitakin valitettavia puutteita onkin, kannatamme komission ohjelmaa kokonaisuudessaan. Mitä tulee erityisesti kansalaisten turvallisuuteen, oikeuteen ja maahanmuuttoon, EPLP kannattaa Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten yleistä kantaa politiikan kehittämisestä tällä merkittävällä alalla. Siitä huolimatta korostamme alan päätöksentekomenettelyn tehokkuuden maksimoimisesta sitä, että päätöksen tekevät yksinomaan jäsenvaltiot neuvostossa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme komission lainsäädäntö- ja työohjelmaa vuodeksi 2007 koskevaa päätöslauselmaa vastaan, koska siinä esitetään samaa uusliberalistista politiikkaa meille jo tutuiksi tulleine tuhoisine vaikutuksineen, kuten köyhyyden lisääntyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus. Toisaalta nyt tarvitaan todella selkeätä irtautumista tällaisesta politiikasta ja perinpohjaista muutosta, kuten esitettiin ryhmämme päätöslauselman monissa kohdissa.

Esittämissämme tarkistuksissa, jotka valitettavasti hylättiin, pyrimme korostamaan seuraavaa: vaadimme nykyisen julkisten palvelujen vapauttamisprosessin keskeyttämistä välittömästi sekä vakaita pyrkimyksiä saada aikaan työaikojen lyhennyksiä leikkaamatta palkkoja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Pahoittelemme myös sitä, että komission lainsäädäntö- ja työohjelmassa sivuutetaan Lähi-idän tilanne, emmekä voi hyväksyä sitä, ettei rahoitusyhteistyötä EU:n ja palestiinalaishallinnon välillä ole käynnistetty.

Suhtaudumme kriittisesti myös siihen, ettei komissio ole esittänyt aloitteita sosiaalipolitiikan parantamiseksi ja että se jatkaa vapauttamista monilla aloilla, muun muassa palvelualalla ja energiamarkkinoilla.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani tuemme komission puheenjohtajan vetoomusta keskittyä uudelleen tehokkaan talousuudistuksen toteuttamiseen tarkistetun Lissabonin strategian kautta, jossa on nähdäksemme keskityttävä edistämään kasvua ja kilpailukykyä Euroopan unionissa, koska näin luodaan uusia työpaikkoja.

Sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen on myös asia, jota voimme tukea, ja tässä palveludirektiivin tehokas täytäntöönpano on merkittävä tekijä. Vapauttaminen ja vapaakauppapolitiikan soveltaminen johtavat yhä kilpailukykyisempään ja dynaamiseen talouteen Euroopan unionissa. Tuemme myös komissiota, kun se painottaa sääntelyn purkamista ja kurinalaista vaikutustenarviointia, joita brittiläiset konservatiivit ovat jo pitkään vaatineet. Olemme myös iloisia kaikista järkevistä toimenpiteistä ympäristön tukemiseksi ja globaalin köyhyyden poistamiseksi. Olemme samaa mieltä petosten ja huonon hallinnon torjunnan painottamisesta.

Emme kuitenkaan hyväksy päätöslauselmassa esitettyjä kehotuksia EU:n perustuslakisopimuksen täytäntöönpanosta, EU:n yhteisen maahanmuutto-, viisumi- ja turvapaikkapolitiikan luomisesta tai väitettä, että EU:n varat eivät riitä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Ehdotettu komission lainsäädäntöohjelma vuodeksi 2007 osoittaa karulla tavalla, kuinka poliittisen johtajuuden puute useissa jäsenvaltioissa monimutkaistaa asioita EU:ssa. Vaikka komissio onkin yhteisön toimielinten liikkeelle paneva voima, on myös totta, että kun jäsenvaltiot sotkeutuvat sisäisiin ongelmiin, se vie todella paljon energiaa.

On kuitenkin tunnustettava, että korostaessaan taloudellisia asioita – tarkemmin sanottuna teknologiaa ja yhtä merkittävää energia-asiaa – ja kiinnittämättä liikaa huomiota institutionaalisiin asioihin tämä komissio on osoittanut ymmärtäneensä, mitkä ovat ensisijaisia tavoitteita. Jatkuva sitoutuminen parempaan sääntelyyn paljastaa lisäksi sen, että lainsäädäntöympäristön yksinkertaistamisen merkitys ymmärretään. Toivomme vuodesta 2007 sitä vuotta, jona yhteisön politiikan verkko selvitetään, jotta käsitys siitä, ettei meillä ole Euroopan liikkeelle saavaa hanketta tai poliittista yllykettä sellaisen toteuttamiseksi, ei jää pysyväksi.

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Venäjä ansaitsee erityistä mielenkiintoa ottaen huomioon sen yritykset ja taloudellisen merkityksen sekä selkeät historialliset ja kulttuuriset yhteydet EU:n jäsenvaltioiden kanssa.

Neuvostoliiton diktatuurin kaatuessa heräsi aito toivo valtion siirtymisestä demokratian ja vapauden tielle. Valitettavasti Anna Politkovskajan ja Aleksandr Litvinenkon traagiset kuolemantapaukset hiljattain ovat selkeä merkki siitä, että Venäjä on vielä kaukana perustavaa laatua olevien vapauksien hyväksyttävistä standardeista.

Venäjän aseellisten väliintulojen lisäksi sen geopoliittisessa vaikutuspiirissä kritisoin myös sen soveltamia talous- ja energiamekanismeja, joilla se painostaa naapureitaan harkinnanvaraisina sanktioina.

Minusta EU:n on jatkettava tiiviin yhteistyön kehittämistä Venäjän kanssa niin kansainvälisellä kun naapuruudenkin tasolla, mutta kumppanuus edellyttää meidän puoleltamme valppautta ja kriittisyyttä.

Oman tasapainonsa ja turvallisuutensa vuoksi EU tarvitsee selvästi vaurasta, vapaata ja demokraattista Venäjää. Toivon Venäjän kansalaisten kykenevän valitsemaan turvallisen kurssin tähän suuntaan.

Päätöslauselmaesitys: B6-0631/2006

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, viime keskustelumme jälkeen, joka valitettavasti käytiin tynkäistunnossa, tilanne Venäjällä on huonontunut entisestään. Voin vain vedota presidentti Putiniin, jotta hän pitäisi hyvää huolta vangeista – niin kutsutuista Jukos-johtajista ja muista poliittisista vangeista – ja huolehtisi siitä, ettei heitä tapeta salaperäisissä oloissa, kuten niin monia muita on tapettu. Venäjällä sovelletaan laillisuusperiaatetta, ainakin paperilla, ja näin on ehdottomasti tehtävä edelleen. Maailman julkinen mielipide seuraa valppaasti presidentti Putinia valvoessaan tätä.

Kiitän jäsen Horáčekia siitä, että hän on sisällyttänyt hienoon päätöslauselmaan Jukos-johtajia koskevan viittauksen, jossa vaaditaan heidän vapauttamistaan viimeinkin tai ainakin, että heidän osaltaan noudatetaan Venäjän lakia ja pidetään vankiloissa lähempänä kotiaan.

Käytän äänestysselityksen tarjoamaa tilaisuutta hyväkseni ja esitän henkilökohtaisen lausunnon. Koska en tiedä, saanko vielä tulevaisuudessa kunnian käyttää puheenvuoron teidän johtaessanne puhetta, kiitän teitä varapuhemiehen tehtävän hoitamisesta erinomaisella tavalla.

  Puhemies. Kiitos kauniista sanoistanne, jäsen Posselt.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentin tänään enemmistöllä hyväksymästä päätöslauselmasta on syytä korostaa, että siinä jätetään tarkoituksellisesti viittaamatta sellaisiin asioihin kuin Naton etenemiseen Itä-Eurooppaan ja uusien, Venäjää uhkaavien ja sitä ympäröivien sotilastukikohtien strategiseen perustamiseen, jotka voimistavat kansainvälisten suhteiden militarisoitumista ja kilpavarustelua.

Päätöslauselmassa ei myöskään viitata Natoon yhteydessä olevien joukkojen toimiin Kaukasuksen vakauden horjuttamiseksi, kun Georgiaa käytetään tšetšeenikapinallisten tukikohtana.

Siinä ei myöskään sanota mitään niistä tuhansista venäläissyntyisistä ihmisistä, joilta kielletään kansalaisuus ja joita syrjitään EU:n jäsenvaltioina olevissa Baltian maissa.

Lisäksi siinä käytetään sekä keppiä että porkkanaa. Toisin sanoen vaikka päätöslauselmaa leimaavat puuttuminen toisen maan sisäisiin asioihin ja Venäjän – ja muidenkin Itä-Euroopan ja Kaukasuksen maiden, eikä vähiten Valko-Venäjän – poliittinen painostaminen, EU:n suurpääoman voimat haluavat saada täysimääräisen pääsyn Venäjän rikkaisiin energiavaroihin.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson yhdessä laaditun tekstin olevan hyvin tasapainoinen. Siinä otetaan myös huomioon kaksi suurinta huolenaihettani, nimittäin Euroopan unionin rakenteelliset puutteet energiapolitiikan alalla sekä EU:n Venäjän-suhteiden laatu.

Meidän ei pidä kieltää nykyistä riippuvuuttamme ulkomaisista kansallistetuista energiantuottajista sen enempää kuin sallia eurooppalaisten arvojen jäädä toissijaisiksi yritysten etuihin nähden. Ei pidä sekoittaa yritysten etuja ja poliittisia näkökohtia, eikä meidän pidä peitellä ihmisoikeusrikkomuksia ja lehdistönvapauteen kohdistuvia rikkomuksia koskevia epäilyksiämme siinä toivossa, että energiakeskusteluista tulisi hedelmällisempiä. Euroopan yhtenäinen energiapolitiikka on nyt katsottava ensisijaiseksi tavoitteeksi, jotta taloudellinen riippuvuutemme muista ei vaaranna yhteisömme ytimenä olevia eurooppalaisia arvoja, niiden mukana ihmisoikeuksien kunnioittamista.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) On hyvin huolestuttavaa, että EU:n ja Venäjän välistä uutta puitesopimusta koskevien neuvottelujen aloittaminen epäonnistui. On paljon asioita, jotka edellyttävät vastauksia, kuten esimerkiksi entisen venäläisvakoojan hiljattainen murha. Toivon EU:n seuraavan puheenjohtajavaltion myös katsovan Venäjän-suhteet ensisijaisiksi.

Brokin mietintö (A6-0436/2006)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ei liene yllätys, että äänestin mietinnön puolesta, ja tein sen siksi, että siinä suhtaudutaan hyvin realistisesti Eurooppa-hankkeeseen ja asetetaan selkeitä tavoitteita sen kehittämiselle tulevaisuudessa.

Nyt on tärkeää edistää yhdentymistä, jotta kaikkia mahdollisuuksia voidaan todella hyödyntää ja jotta Euroopan unioni voi säilyttää vakautensa. Jos näin tapahtuu, tarvitaan uudet työllisyyttä, toimielinten välistä yhteistyötä ja rahoitusta koskevat säännöt. Toivomme tätä koskevan sääntelytyön valmistuvan vuoteen 2008 mennessä.

Kun niin monet valtiot haluavat liittyä Euroopan unioniin, tarvitaan uusia strategioita. Täysjäsenyys ei voi olla ainoa tavoite. On kehitettävä uusia näkökulmia yhteistyöhön naapurivaltioiden kanssa, ja tätä hallitusten päämiesten olisi harkittava, eikä vähiten Turkin osalta, erityisesti etuoikeutetun kumppanuuden mahdollisuuksien kannalta. Ajatus Turkin liittymisestä täysjäseneksi on epärealistinen, koska 71 yksimielistä ääntä EU:n tasolla on mahdottomuus. Myönteisiä tuloksia ei saada myöskään kansanäänestyksistä tai edes parlamentin äänestyksistä. Tämän vuoksi on sitäkin tärkeämpää, että neuvottelut aloitetaan nyt heti, että ne suunnataan myönteisen ilmapiirin kehittämiseen ja että niiden todennäköinen mahdollinen tulos on etuoikeutetun kumppanuuden myöntäminen tälle Euroopan unionin merkittävälle kumppanille.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, arvostettu kollegani Claeys kiinnitti tämän aamun keskustelussa huomiota tapaan, jolla neuvotteluja käydään Turkin, ongelmallisen ehdokasvaltion, kanssa. Nyt on käynyt selväksi, ettei Euroopan unioni ole tasavertainen Turkin röyhkeässä neuvottelutavassa, jota kollegani kuvasi jokseenkin sarkastisesti mutta täysin oikein tinkimiseksi basaarissa. Tapa, jolla eurooppalaiset neuvottelijat antoivat joka ainoan uhkavaatimuksensa raueta ja Turkin päästä pälkähästä, oli pöyristyttävä ja antaa Turkille aivan väärän viestin. Sille annetaan käsitys, jonka mukaan Euroopan unioni on valmis tekemään mitä vaan saadakseen Turkin liittymään, ja tämä on täysin vastoin sitä, mitä suurin osa eurooppalaisista haluaa. Voimme lopuksi joutua päättelemään, että Euroopan unioni on aivan yhtä epädemokraattinen kuin sen jäseneksi pyrkivä valtio -– Turkki.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin jäsen Brokin ehdottaman Euroopan unionin laajentumisen puolesta, koska olen sekä henkilökohtaisesti että Italian eläkeläisten puolueen puheenjohtajana sitä mieltä, että Euroopan unionin olisi laajennuttava koko maailmaan.

Unionin olisi laajennuttava koko maailmaan, koska se pitää yllä rauhaa jäsenvaltioidensa kesken. Mitä enemmän jäsenvaltioita on, sitä enemmän on rauhaa, ei pelkästään Euroopassa vaan koko maailmassa. Arvoisa puhemies, tämän vuoksi julistan: "maailmanlaajuinen Euroopan unioni!"

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Ei, perustuslakisopimuksen hyväksyminen ja keskusjohtoisen eurooppalaisen supervallan luominen eivät missään tapauksessa ole edellytyksiä Euroopan unionin laajentumiselle. Äänestämme näin ollen luonnollisesti jäsen Stubbin mietintöä vastaan, jolla pyritään tuomaan takaovesta sisään perustuslakisopimus, jonka kaksi eurooppalaista kansakuntaa on viskannut etuovesta ulos.

Luonteeltaan pikemminkin ideologisten, niin kutsuttujen institutionaalisten näkökohtien lisäksi meidän on myös kysyttävä itseltämme, eikö nyt olisi aika pienelle tauolle. Hyvin lyhyen ajan kuluessa Euroopan unioni on edennyt 15 jäsenvaltiosta 27 jäsenvaltioon, ja pian jäseniä on 28. Valmisteltuja lausuntoja lukuun ottamatta kukaan täällä parlamentissa ei pysty tänään sanomaan, mitä etuja ja haittoja tästä ennenkuulumattomasta laajentumisesta on EU:lle tai kaikille sen jäsenvaltioille.

Laajentuminen laajentumisen vuoksi on järjetöntä, paitsi siinä tapauksessa, jota vastustamme, että Brysselin hirviön on määrä sulauttaa kansallisvaltiot itseensä ja niiden on tarkoitus lopulta hajota.

Mitään tällaisia ongelmia ei olisi, jos rakentaisimme todellista suvereenien valtioiden unionia, jossa yhteistyötä tehtäisiin valituilla aloilla kaikkien yhteiseksi eduksi.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan asennoituu periaatteessa myönteisesti EU:n laajentumiseen. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että valtiot, jotka haluavat tulla jäseniksi, täyttävät niille asetetut edellytykset ennen liittymistään. Valtiot, joita mahdollinen liittyminen tulevaisuudessa koskee, ovat vielä kaukana tästä. Ei ole nykyisten jäsenvaltioiden eikä ehdokasvaltioiden kannalta eduksi vahvistaa nyt niiden EU:hun liittymisen ajankohtaa. Prosessin on siis annettava kypsyä hitaasti.

Mietinnössä todetaan muun muassa, ettei Nizzan sopimus tarjoa asianmukaista perustaa tuleville laajentumisille. Ääneen lausumaton taka-ajatus on uuden perustuslakisopimuksen kannatus huolimatta siitä, että Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset hylkäsivät ajatuksen kansanäänestyksissä.

Esittelijä puhuu myös unionin "integrointikyvystä" ja katsoo, että on tehtävä selväksi, ettei tätä pidä sekoittaa kansalaisten näkemyksiin tulevien laajentumisten vaikutuksista. Tässä on havaittavissa halveksuntaa perustavaa laatua olevia demokraattisia periaatteita kohtaan. Jos enemmistö eurooppalaista katsoo, ettei EU:n pidä laajentua enempää, on kansalaisten valitsemien edustajien otettava huomioon, mitä nämä sanovat. Tämä on selvä esimerkki parlamentissa yleisestä kansalaisten halveksimisesta.

Äänestimme mietintöä vastaan sen vuoksi, että siinä käytetään mahdollisia laajentumisia tulevan perustuslakisopimuksen puolustamiseen.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietintöön sisältyy joitakin EU:n laajentumista koskevia seikkoja, joita vastustan tiukasti. Siinä esimerkiksi korostetaan tekaistua "tarvetta" saattaa päätökseen niin kutsuttu perustuslakiprosessi (virheellisesti) edellytyksenä tuleville laajentumisille.

Toinen seikka liittyy neuvotteluihin Turkin kanssa, ja se on tuomittava tiukasti, ja minun on tuotava se esiin. Mietinnössä "pahoitellaan" sitä, että puheenjohtajavaltio Suomen pyrkimykset purkaa nyt vallitseva pattitilanne ja kehottaa Turkkia tekemään rakentavaa yhteistyötä, jotta varmistetaan lisäpöytäkirjan täysimääräinen täytäntöönpano, sekä vähentää kyproksenturkkilaisen yhteisön eristämistä saaren pohjoisosassa eivät onnistuneet. Toisin sanoen mietinnöllä pyritään:

- vähättelemään sitä tosiasiaa, että kyproksenturkkilaisen yhteisön eristäminen perustuu yksinomaan siihen, että Turkki on laittomasti sotilaallisesti miehittänyt 37 prosenttia Kyproksen tasavallan alueesta,

- liittämään lisäpöytäkirjan täytäntöönpanoon Turkin todellisen (laittoman) sotilaallisen miehityksen ja itsenäiseksi julistautuneen "Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan" tunnustaminen. Tätä Turkin viranomaiset haluavat, ja tätä tuetaan monissa valtioissa, myös EU:n jäsenvaltioissa.

- manipuloimaan Kyproksen kysymystä Turkin jäsenyyteen liittyvien ristiriitaisuuksien yhteydessä asettamalla YK:n Kyprosta koskevat päätöslauselmat toissijaisiksi.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Nykyinen laajentumisstrategia, joka käsittää noin neljänkymmenen jäsenvaltion haalimisen yhdeksi ryhmäksi, johtaa Brysselin Euroopan Jean de la Fontainen sadun sammakon kohtaloon. Halutessaan yhtä suureksi kuin härkä, se halkeaa. Näin tapahtuu kahdesta syystä.

Ensimmäinen liittyy siihen tosiseikkaan, että koska Euroopalle ei ole annettu maantieteellisiä rajoja, sillä ei ole Turkin hyväksyttyään perusteita kieltää muiden Aasian valtioiden tai Afrikan valtioiden liittymistä.

Toinen syy liittyy Euro-Brysselin hankkeen ideologiseen luonteeseen, jossa pyritään murskaamaan eurooppalaisten kansallisvaltioiden identiteetti ja suvereniteetti, jotta niiden raunioille voidaan rakentaa keskitetty supervaltio, jonka hallinnosta tulee vielä raskaampaa kuin kansallisista hallinnoista.

Sen sijaan että sulauttaisimme kansallisvaltiot tähän ylikansalliseen kokonaisuuteen, jonka kohtalona on lakata olemasta Neuvostoliiton ja Jugoslavian tavoin, rakentakaamme vapaiden, suvereenien kansallisvaltioiden suurta Eurooppaa, jota yhdistävät humanistiset ja kristilliset arvot, joihin sivilisaatiomme suuruus perustuu.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jos haluamme ottaa asianmukaisesti huomioon vuoden 2005 poikkeuksellisesta laajentumisprosessista syntyneet tarpeet ja mahdollisista tulevista laajentumisista syntyvät tarpeet, on "mukautumisen" kuuluttava yhteisön sanavarastoon.

Nyt puolentoista vuoden kuluttua meidän on tunnustettava, etteivät yhteiskuntamme, taloutemme, toimielimemme ja mielenlaatumme ole täysin mukautuneet laajentumiseen. Tämä on ymmärrettävää, sillä joustavuutemme ei ole määrätön. Vuoden 2005 toukokuun ensimmäisen päivän merkitys on niin suuri, etteivät sen ensimmäiset vaikutukset ole hälvenneet puolessatoista vuodessa. Meidän ei kuitenkaan pidä sekoittaa toisiinsa vaikeuksia ja mahdottomuutta, eikä ainakaan väistämättömiä seurauksia. Pystymme tekemään enemmän ja paremmin, jotta prosessi rauhoittuu ja alkaa mukautuminen. Meidän on yhtä lailla valmistauduttava seuraavaan vaiheeseen osana sitä lähestymistapaa, jonka mukaan EU:n laajentumisesta on hyötyä niin uusille kuin vanhoille jäsenvaltioille. Näin asiaa olisi tulkittava. Minusta tämä on yksi tärkeimmistä asioista.

Yksi tämän tuloksista on se, että tunnustetaan tarve saada toimielinkehys vastaamaan EU:n todellisuutta, vaikka ei voidakaan päätellä, että tämä olisi tulevien vuosien suurin ongelma. Mukautuminen on pikemminkin sosiaalista, poliittista ja taloudellista kuin ensisijaisesti institutionaalista.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Brittiläiset konservatiivit ovat aina kannattaneet voimakkaasti EU:n laajentumista ja kannattavat sitä yhä, sillä se mahdollistaa entistä suuremmat yhtenäismarkkinat sekä löyhemmän ja joustavamman kansallisvaltioiden unionin. Emme kuitenkaan hyväksy sitä, että prosessi edistäisi täysimittaisen EY:n perustuslain hyväksymistä siten, että jäsenvaltiot menettäisivät toimivaltaansa EU:lle. Tämän vuoksi äänestimme tyhjää mietinnöstä.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Uskon, että laajentuminen on yksi EU:n harvoista myönteisistä näkökohdista, kunhan ihmisten liikkumista voidaan valvoa. EU:n laajentuminen merkitsee tiukasti yhdentyneen eurooppalaisen supervaltion perustamisen mahdollisuuksien vähenemistä. Se auttaa myös laajentamaan vakauden ja vaurauden aluetta kaikkialle Eurooppaan. Itse asiassa, kuten olemme todenneet, laajentumisprosessi ja tulevien laajentumisten mahdollisuudet ovat merkittävä muutoskatalysaattori. Liittovaltion kannattajat vastaavat tähän pyrkimällä tiukentamaan otettaan EU:sta poliittisena hankkeena elvyttämällä perustuslakisopimusta ja hidastamalla tulevia laajentumisia. Tämä on nähtävissä Brokin mietinnössä. Mietinnön näkökulma Kyproksen ongelmaan on hyvin yksipuolinen ja hyödytön. Äänestin tyhjää toisaalta antaakseni tukeni laajentumiselle ja toisaalta ilmaistakseni vakaan ja pysyvän vastustukseni federalistista ohjelmaa, perustuslakisopimusta ja Pohjois-Kyproksen syrjintää kohtaan.

Stubbin mietintö (A6-0393/2006)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen iloinen todetessani, että parlamentti aikoo välittömästi asettaa valmiuden integroida uusia jäsenvaltioita laajentumiskeskustelun keskiöön, sillä laajentumisprosessin ja sitäkin syvemmän Euroopan yhdentymisprosessin menestys perustuu tähän.

Yhdentyminen on saatettava loppuun ennen kuin voimme edes ajatella uusia laajentumisia. Tämä tarkoittaa, että toimielinten toimintaa on parannettava riittävästi, jotta ne voivat tehdä päätöksiä tehokkaasti ja demokraattisesti, ja nykyisiä rahoitusjärjestelyjä on muutettava. Tähän mennessä laajentuminen on ollut osittainen menestys, ja edetessämme yhdentymisprosessissa hyödynnämme kaikki mahdollisuudet tehdä Euroopan unionista entistä vakaampi.

Koska tämä on viimeinen puheenvuoroni tänään, haluan hyödyntää mahdollisuutta esittää lämpimät kiitokseni puhemiehelle, jota arvostan suuresti, tavasta, jolla hän on johtanut tätä istuntoa omalla ainutlaatuisella viehätysvoimallaan. Toivon kaikkea hyvää hänen menestyksekkäälle tulevaisuudelleen parlamentissa.

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) PSE-ryhmä kannatti mietintöä ja onnittelee esittelijää laajan yksimielisyyden saavuttamisesta.

Yhdistyneen kuningaskunnan Labour-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ja muut äänestivät kuitenkin tyhjää tästä mietinnöstä ja monista sen kohdista sillä perusteella, että vaikka kannatamme suurinta osaa siinä esitetyistä toimenpiteistä, ne eivät kaikki ole laajentumisen ennakkoedellytyksiä. Jos mietinnössä ei olisi vaadittu kaikkien näiden uudistusten asettamista ennakkoedellytyksiksi, joiden on tultava voimaan ennen mahdollista laajentumista, se olisi epäilemättä saanut taakseen suuremman enemmistön.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tämä toiseen käsittelyyn tuotu ehdotus eroaa nykylainsäädännöstä kolmelta keskeiseltä osaltaan.

Yksi ehdotuksen päämääristä on, että tiedot toimitettaisiin vuosittain eikä kuukausittain. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuukausikohtaisilla ja enintään kuusi kuukautta viitekuukauden jälkeen toimitettavilla tiedoilla ei ole laajaa käyttöä markkinoiden päivittäisessä hallinnassa, mutta vuositiedot ovat käyttökelpoisia keskipitkän ja pitkän aikavälin markkina-analyyseissa. Näin myös kevennetään tietojen toimittamisen aiheuttamaa kansallisten viranomaisten työtaakkaa.

Ehdotuksen mukaan tiedot pyydetään maihintuonnista vastaavien alusten lippuvaltion (eli kansallisuuden) mukaisesti. Tämä vaatimus poikkeaa nykytilanteesta, jossa tiedot toimitetaan suurista ryhmistä (EU:n alukset, Efta-alukset ja muut alukset). Sen ansiosta tiedoista voidaan tehdä entistä tarkempia analyyseja kasvattamatta kuitenkaan merkittävästi niiden viranomaisten työtaakkaa, jotka jo nyt keräävät tällaiset tiedot.

Lopuksi asetusehdotuksessa sallitaan joustavampi toimintatapa ja otantamenetelmien käyttäminen maihintuonnin kokonaismäärän estimoimiseksi. Kansalliset viranomaiset voivat käyttää tietojen keruuseen soveltuvalla tasolla toteutettuja otantamenetelmiä sillä edellytyksellä, että niiden käyttö perustellaan ja että tuloksena saatavien tietojen laatua analysoidaan menetelmäraportissa…

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Jäsen Brokin laajentumisstrategiaa käsittelevä mietintö koskee pitkälti "integrointikykyä", jota tarkastellaan yksinomaan Brysselin etujen ja vallanhimon tyydyttämisen kannalta.

Mietinnön mukaan tätä kykyä ei pidä sekoittaa "yleiseen käsitykseen laajentumisen jatkumisen vaikutuksesta". Olette väärässä. Ensinnäkin sen vuoksi, että laajentumisen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset kohdistuvat eniten juuri jäsenvaltioiden kansalaisiin, jotka ansaitsevat siis tulla kuulluiksi. Toiseksi sen vuoksi, että viime kädessä he päättävät näistä laajentumisista. Esimerkiksi Ranskassa Kroatian liittymisen jälkeiset mahdolliset laajentumiset on alistettava kansanäänestykseen. Tämän "lahjan" täydellisen tappion kokenut Chirac antoi meille pyrkiessään turhaan estämään meitä hylkäämästä perustuslakisopimusta.

Pahoittelen myös sitä, ettei Euroopan maantieteellisiä rajoja ole koskaan selvitetty eikä sen yhteistä identiteettiä määritelty. Sen turvin voisimme sanoa selvästi, että Turkki on hieno maa, mutta pääosin, maantieteellisesti, kulttuurisesti, historiallisesti ja väestöltään aasialainen valtio. Se antaisi meille myös mahdollisuuden lopettaa kyseisen valtion kokema nöyryyttävä farssi, joka neuvotteluista on muodostunut.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan ei ole samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että olisi luotava enemmän liittovaltiota muistuttava EU, jotta laajentumisprosessi voisi jatkua.

Katsomme pikemminkin päinvastoin, että on hyvin tärkeää, että koko EU:hun sovellettavat päätökset on perusteltua tehdä ministerineuvostossa. Tämän vuoksi vastustamme niiden alojen määrän lisäämistä, joilla päätöksiä voidaan tehdä määräenemmistöllä.

Pidämme myös hyvin tärkeänä sitä, että jokainen jäsenvaltio on edustettuna komissiossa, jotta sen työ on uskottavaa kaikissa jäsenvaltioissa.

Emme vieläkään ymmärrä, mitä hyötyä ulkoasiainministerin viran perustamisesta olisi laajentumisprosessille.

Junilistanin edustajat Euroopan parlamentissa äänestivät tämän vuoksi mietintöä vastaan kokonaisuudessaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kuten on jo tavaksi muodostunut, parlamentin enemmistö on hyväksynyt mietinnön, joka perustuu ajatukseen, että EU:n laajentumista on jatkettava sillä ehdolla, että federalismi taataan ja sitä jopa syvennetään, toisin sanoen edellytykseen, että suurten valtojen johtoasema EU:n päätöksenteossa taataan, ja näin toimitaan suurten taloudellisten ryhmittymien ja rahoitusryhmittymien etujen mukaisesti.

Mietinnön alussa esitetään populistinen lähtökohta, jonka mukaan toimielimiä on uudistettava EU:n toimielinten "tehokkuuden" ja "toiminnan" takaamiseksi. Pitkän uudistusluettelon jälkeen siinä odotusten mukaisesti päästään lopulliseen päämäärään, epäasiallisesti "Euroopan perustuslakisopimukseksi" kutsutun asiakirjan edistämiseen.

Mietintö osoittaa niin kutsutun "perustuslakiprosessin" uudelleen käynnistämisen todelliset aikeet korostamalla jo hylätyn sopimusehdotuksen sisältöä.

Sen perusteella meille esitellään tavanomainen mahtava valikoima erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään keskittämään valta suurten valtojen hallitsemiin ylikansallisiin elimiin: äänten uusi painottaminen sekä neuvoston puheenjohtajuuden kierron lopettaminen, määräenemmistöäänestyksen alaisten asioiden lisääminen, ulkoasiainministerin viran perustaminen, sellaisen komission lakkauttaminen, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma komission jäsen, ja perussopimusten tarkistusmenettelyn muuttaminen siten, ettei yksimielisyyttä tarvita.

Tätä ei voida hyväksyä.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani olemme aina kannattaneet voimakkaasti Euroopan unionin laajentumista ja kannatamme sitä edelleen. Olemme kuitenkin täysin eri mieltä mietinnössä esitetystä lähtökohdasta, kun siinä todetaan, että lisälaajentumiset voivat toteutua menestyksekkäästi vain, jos Euroopan perustuslakisopimus tulee voimaan.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietintö institutionaalisista näkökohdista Euroopan unionin valmiudessa integroida uusia jäsenvaltioita vahvistaa eurooppalaisen pääoman poliittisten edustajien määrätietoiset pyrkimykset elvyttää taantumuksellinen Euroopan perustuslakisopimus, jonka Euroopan kansalaiset ovat tuominneet.

Koska he haluavat jatkuvasti integroida uusia valtioita EU:hun, he esittävät Euroopan perustuslakisopimuksen kaikkein taantumuksellisimmat näkökohdat (yksimielisistä päätöksistä luopuminen kokonaisuudessaan, komission puheenjohtajan aseman vahvistaminen, EU:n ulkoasiainministerin viran perustaminen, perustuslakisopimukseen esitettyjen tarkistusten yksinkertaistaminen) muka tarpeellisina uudistuksina unionin tehokkaan toiminnan kannalta, mikä tarkoittaa sitä, että monopolistinen pääoma voisi esteettömästi edistää kapitalistisia rakennemuutoksia ja imperialistista ruohonjuuritason vastaista politiikkaansa Euroopan ja koko maailman kansalaisten kustannuksella.

Halveksien provosoivasti kansalaisten tahtoa hylätä Euroopan perustuslakisopimus he vaativat kansalaisten aivopesukampanjan tehostamista, jotta näiden olisi lopulta hyväksyttävä se. He jopa asettavat tavoitteekseen sen hyväksymisen vuoden 2008 loppuun mennessä.

Painostus, pakottaminen ja valtava taivutteluoperaatio kuvaavat poliittisten voimien syvää huolta Euroopan unionin yksisuuntaisesta tiestä, jolla kansalaiset yhä enemmän kyseenalaistavat sen taantumuksellisen rakenteen. Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Ei voi kutsua vieraita, jos ei ole kotia heidän vastaanottamisekseen. Jos vastaanottovalmiudella tarkoitetaan tätä, olen täysin samaa mieltä, kuten olen useasti todennut. Unionin on aina laajentuessaan kyettävä ottamaan vastaan uudet jäsenet ja mukautumaan tästä seuraaviin muutoksiin. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta. Vielä pahempaa kuin yhteisön jäsenyyttä toivovien odotusten romuttaminen olisi assosioituneiden valtioiden ja jäsenvaltioiden odotusten romuttaminen. Tarkastelkaamme kykyämme hyväksyä uusia jäsenvaltioita ennen jokaista laajentumiskierrosta. Älkää kuitenkaan odottako meidän auttavan tämän käsitteen heikentämisessä ja muuttamisessa joksikin sellaiseksi, mitä se ei ole: kiertoilmaukseksi laajentumisen estämiselle.

Lopuksi haluan tässä yhteydessä korostaa jo aiemmin sanomaani: EU:n laajentumiskyvyllä on luonnollisesti rajansa, mutta olisi hyvä, jos unionin kykyä tuottaa samoja tuloksia ei rajattaisi, aluksi Välimeren alueen naapureidemme kanssa. Vaikka emme tietenkään kykene ottamaan niitä vastaan unioniin, meidän on oltava tehtäviemme tasalla niiden "integroimiseksi" alueeseemme käsitteen uudessa, laajemmassa merkityksessä.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Vaikka mietinnössä on paljon kannatettavaa, siinä ei keskitytä laajentumisen aiheuttamiin tarpeisiin vaan siihen, mitä EU:lta puuttuu, koska perustuslakisopimusta ei ole ratifioitu. Vaikken vastustakaan perustuslakisopimusta, minusta sitä ei pidä katsoa ennakkoedellytykseksi tuleville laajentumisille. Tämän vuoksi äänestän tyhjää.