Debašu stenogramma

Trešdiena, 2006. gada 13. decembris - Strasbūra

14. Eiropadomes sagatavošana (2006. gada 14., 15. decembris) (debates)

  El Presidente. El punto siguiente del orden del día son las declaraciones del Consejo y de la Comisión sobre la preparación del Consejo Europeo que tendrá lugar los días catorce y quince de diciembre, es decir, a partir de mañana.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin kiitos tästä mahdollisuudesta, että voimme keskustella 14. ja 15. joulukuuta järjestettävästä Eurooppa-neuvostosta täällä parlamentissa etukäteen. Huomenna kokoontuvan huippukokouksen pääaiheina ovat laajentuminen, oikeus- ja sisäasioiden päätöksenteon tehostaminen ja maahanmuuttopolitiikka.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet käyvät Eurooppa-neuvostossa perusteellisen keskustelun siitä, miten unionin laajentumista tulisi viedä eteenpäin. Kesäkuun Eurooppa-neuvostohan antoi puheenjohtajalle selkeän toimeksiannon järjestää tämä keskustelu. Hyvän pohjan Eurooppa-neuvoston keskusteluille muodostaa 8. marraskuuta julkistettu komission laajentumisstrategia ja maanantaina ulkosuhdeneuvostossa käyty perusteellinen keskustelu.

Kuten aamupäivällä täällä totesin, laajentumiskeskustelussa on tarkoitus vahvistaa ne sitoumukset, jotka olemme antaneet nyt jäsenyysneuvotteluja käyville Kroatialle ja Turkille samoin kuin Länsi-Balkanin maille.

Eurooppa-neuvoston laajentumiskeskustelun lopputuloksena on tarkoitus vahvistaa jäsenvaltioiden uudistettu yhteisymmärrys laajentumisprosessin jatkosta. Se perustuu komission laajentumisstrategian periaatteisiin – annetuista sitoumuksista kiinni pitämiseen, ehdollisuuteen ja tehostettuun tiedottamiseen. Samalla on huomioitava myös unionin kyky ottaa vastaan uusia jäseniä.

Laajentuminen ei ole ainoa unionin tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttava aihe huomenna alkavassa huippukokouksessa. Pääministeri Vanhasen on tarkoitus kertoa Eurooppa-neuvoston illallisella kollegoilleen arvionsa ja keskeisimmät yleiset johtopäätökset puheenjohtajakaudellamme käydyistä luottamuksellisista konsultaatioista perustuslakisopimuksen tulevaisuudesta.

Puheenjohtajakautemme tavoitteena oli perustuslaillista sopimusta koskevan pohdinnan siirtäminen aktiivisempaan vaiheeseen vuoden hiljaiselon jälkeen. Konsultaatiot on nyt käyty kaikkien jäsenvaltioiden sekä vuoden alussa unioniin liittyvien Romanian ja Bulgarian kanssa. On ollut myönteistä huomata, että sisäinen pohdinta on jäsenvaltioissa käynnissä ja se on aktivoitunut. Valmiita ratkaisuja on ollut vielä liian aikaista etsiä, mutta jäsenvaltioiden näkemyksissä on nähtävissä tiettyjä painotuksia. Tulemmekin välittämään yksityiskohtaisen analyysimme tulevalle puheenjohtajavaltiolle Saksalle jatkotyön pohjaksi.

Yksi jatkon kannalta hyvin keskeinen johtopäätös on, että kaikki jäsenvaltiot näkevät sopimusuudistuksen tarpeellisena unionin toimintakyvyn turvaamiseksi. Etenemistapaa tulisi nyt etsiä yhdessä, ja ratkaisumallin tulisi olla kaikkien hyväksyttävissä.

Suomen eduskunta hyväksyi perustuslakisopimuksen tämän kuun alussa, ja tasavallan presidentti päätti sopimuksen ratifioimisesta viime viikolla. Näin Suomesta tuli 16. sopimuksen ratifioinut jäsenvaltio. Tällä tahdoimme antaa signaalin siitä, että meidän mielestämme perustuslaillinen sopimus on tasapainoinen kokonaisuus. Se muodostaa hyvän pohjan kaikille jäsenmaille hyväksyttävissä olevan ratkaisun etsimiselle.

Arvoisa puhemies, kansalaiset odottavat Euroopan unionilta tehokkaita toimia kansainvälisen rikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnassa. Monien kokemusten kautta on kuitenkin tullut selväksi, että unioni on tällä hetkellä kykenemätön vastaamaan tähän kansalaisten toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Törmäämme toistuvasti siihen, että pieni vähemmistö jäsenvaltioita estää veto-oikeudellaan päätösten syntymisen. Tästä on valitettavan helppo antaa esimerkkejä: neuvottelut eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä kestivät yli kolme vuotta; emme ole edenneet rasismin vastaisen puitepäätöksen käsittelyssä viimeisten kahden vuoden aikana; neuvottelut kariutuivat myös rajat ylittävän poliisitutkinnan kehittämisessä. Valitettavasti viime viikolla kaatui myös vankien siirtoa koskeva puitepäätös yhden jäsenvaltion vastustukseen.

Nämä esimerkit kertovat syyn siihen, miksi Suomi otti EU-puheenjohtajakautensa tavoitteeksi päätöksenteon kehittämisen erityisesti niissä asioissa, joilla parannetaan kansalaisten turvallisuutta. Saimme tätä koskevan selkeän toimeksiannon myös kesäkuun Eurooppa-neuvostolta.

Poliisi- ja rikosoikeudellinen yhteistyö on vaikea alue. Jäsenvaltioiden kompromissihalukkuus on monien merkittävien kysymysten kohdalla valitettavan vähäistä, koska ne pystyvät veto-oikeudellaan estämään päätöksen syntymisen vielä viime hetkillä. Neuvotteluiden tulokset ovat laihoja ja edistysaskeleet pieniä.

Jotkut jäsenvaltiot ovat todenneet, että päätöksenteon tehostamisen sijaan unionin on keskityttävä konkreettisen yhteistyön tehostamiseen. Toimimalla voimme parhaiten edistää yhteisiä asioita. Käytännön yhteistyön on kuitenkin pohjauduttava yhteisesti sovituille säännöille, ja näistä säännöistä meidän on ollut hyvin vaikea sopia. Tätä ongelmaa ei voi sivuuttaa.

Kansalaisten ohella on nähtävissä, että myös jäsenvaltiot ovat olleet turhautuneita unionin toimintaan. Tämä on johtanut siihen, että yhä useampi jäsenvaltio pohtii mahdollisuutta siirtyä tiivistetyn yhteistyön malliin. Jotkut jäsenvaltiot ovat päätyneet edistämään yhteistyötään unionin rakenteiden ulkopuolelta, mistä Prümin sopimus on hyvä esimerkki.

Suomi on tarjonnut päätöksenteon tehostamien ratkaisuksi nykysopimuksissa olevaa mahdollisuutta siirtyä määräenemmistöpäätöksentekoon poliisi- ja rikosoikeuden alalla. Suomen puheenjohtajakaudella on kuitenkin käynyt selväksi, että jäsenvaltiot eivät ole halukkaita tähän ratkaisuun. Olemme kuitenkin edelleen sitä mieltä, että tarvitsemme tehokkaamman, avoimemman ja vastuuntuntoisemman päätöksentekomallin poliisi- ja rikosoikeudellisessa yhteistyössä.

Siksi haluamme käyttää loppuun saakka meille viime kesäkuussa annetun toimeksiannon mahdollisuudet päätöksenteon tehostamiseksi. Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus keskustella oikeus- ja sisäasioiden päätöksenteon tehostamisesta. Toivomme, että päämiehet voisivat sitoutua löytämään ratkaisun tähän ongelmaan, joka on jo kerran ratkaistu perustuslaillisen sopimuksen neuvotteluissa.

Euroopan parlamentti on tehnyt kantansa tässä asiassa hyvin selväksi. Puheenjohtajavaltio pitää suuressa arvossa puhemies Borrellin Lahden epävirallisessa päämiestapaamisessa käyttämää puheenvuoroa, jossa Te, arvoisa puhemies, toitte selvästi esille Euroopan parlamentin näkemyksen siitä, että oikeus- ja sisäasioiden päätöksentekoa on tehostettava.

Arvoisat parlamentin jäsenet, Suomen puheenjohtajakaudella on tehty paljon työtä erilaisissa maahanmuuttokysymyksissä. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpanossa on edetty hyvin. Se on myös osoittautunut oikeaksi tavaksi lähestyä tätä aihetta. Maahanmuutto on tällä hetkellä yksi unionin suurimmista haasteista, mutta myös mahdollisuus.

Suomen kaudella on keskitytty erityisesti yhteistyöhön Afrikan maiden kanssa. Olemme järjestäneet kaksi onnistunutta maahanmuuttoon ja kehitykseen keskittynyttä ministerikonferenssia. Lisäksi Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex on koordinoinut onnistuneita operaatioita unionin eteläisillä rajoilla.

Seuraava tärkeä askel on soveltaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan periaatteita myös muihin maantieteellisiin alueisiin sekä laajentaa sen ulottuvuutta myös muille politiikan sektoreille.

Olemme johdonmukaisesti korostaneet, että unionin tulee kyetä luomaan kattava maahanmuuton hallinnan politiikka, jossa huomioidaan sekä laittomaan että lailliseen maahanmuuttoon liittyvät kysymykset kotouttaminen mukaan luettuna.

Ensi vuoden ensisijaisista toimista on tarkoitus sopia huomenna alkavassa Eurooppa-neuvostossa. Sovittavat toimet pohjautuvat kahteen komission viime viikolla antamaan tiedonantoon.

On tärkeää, että pystymme sopimaan pitkän aikavälin toimien lisäksi myös niistä toimista, joita unioni voi käyttää vastatakseen äkillisiin ja yllättäviin maahanmuuttovirtoihin.

Arvoisa puhemies, koska Suomen puheenjohtajakaudella järjestetään vain yksi virallinen Eurooppa-neuvoston kokous, on kokouksen yhteydessä annettaviin päätelmiin kohdistunut paljon odotuksia ja toiveita. Olemme kuitenkin jo pitkään olleet sitä mieltä, että päämiesten on koettava Eurooppa-neuvoston päätelmät keskustelujen aidoksi lopputulokseksi. Päätelmät eivät saa olla vain luettelo kaikista vireillä olevista ja kaikista käsitellyistä asioista. Tämän vuoksi olemme lähteneet Eurooppa-neuvoston valmisteluissa siitä, että päätelmiin kirjataan vain asioita, joista päämiehet keskustelevat tai joiden osalta on tarpeen antaa poliittista ohjausta unionin tulevalle työlle.

Siten jo äsken esille ottamieni keskusteluaiheiden lisäksi Eurooppa-neuvoston päätelmissä otetaan esille Lahden päämiestapaamisen seurantana innovaatiopolitiikka, energiapolitiikka ja ilmastonmuutos. Nämä ovat merkittäviä teemoja unionin tulevaisuudelle ja niiden kaikkien osalta työn etenemistä seurataan Eurooppa-neuvoston seuraavassa kevätkokouksessa.

Huomenillalla Eurooppa-neuvoston yhteydessä järjestettävillä ulkoministerien illallisilla esillä ovat Lähi-itä, mukaan lukien Iran, sekä Afrikka, jonka osalta erityisesti esillä on Sudanin ja Darfurin tilanne.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, uskon ja toivon, että meille tulee aktiivinen ja hyvä näkemysten vaihto huomenna alkavan Eurooppa-neuvoston käsiteltävistä asioista.

(Suosionosoituksia)

  El Presidente. Muchas gracias, señora Lehtomäki. Quisiera, al final de su intervención, agradecerle en nombre propio y en nombre de todos los diputados, su esfuerzo y su trabajo durante la Presidencia finlandesa que ahora acaba. Ha estado usted presente durante ocho sesiones, ha participado en treinta debates sobre asuntos diferentes y ha estado siempre a disposición del Parlamento y por ello merece nuestra consideración y agradecimiento.

(Aplausos)