Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 31. tammikuuta 2007 - Bryssel

24. EU:n suhteet Tyynenmeren saariin – kumppanuuden vahvistamisstrategia (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Nirj Devan kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0325/2006) EU:n suhteista Tyynenmeren saariin – kumppanuuden vahvistamisstrategia (2006/2204(INI)).

  Nirj Deva (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, on äärimmäisen imartelevaa puhua lähes tyhjälle istuntosalille!

Cookinsaaret, Fidžisaaret, Kiribati, Marshallinsaaret, Mikronesian liittovaltio, Nauru, Niue, Palau, Papua Uusi-Guinea, Samoa, Salomonsaaret, Itä-Timor, Tonga, Tuvalu ja Vanuatu ovat muun muassa hyvin eksoottisia, kaukaisia ja romanttisia paikkoja ja kuitenkin avun tarpeessa. Kaikki nämä maat kuuluvat Tyynenmeren saariin. Euroopalla on historiallisesti ollut paljon vaikutusvaltaa Tyynenmeren alueella siirtomaahallinnon kautta. Toisen maailmansodan päättyminen nopeutti eurooppalaisen siirtomaavallan päättymistä, mutta suhteet näihin maihin säilyivät. Lomén yleissopimuksen ja Cotonoun sopimuksen myötä Tyynenmeren alue on yhteydessä meihin ja jokapäiväiseen elämäämme AKT-maiden kautta.

Vaikka Tyynenmeren saarten väkiluku on pieni, on pidettävä mielessä, että Tyynimeri kattaa lähes 30 prosenttia koko maapallon pinta-alasta. Sijainnista on suurta etua alueelle kalastuksen ja matkailun alalla, mutta kaukaisen sijaintinsa vuoksi alue on myös melko eristynyt. Tekniikan, lentoliikenteen ja infrastruktuurin alalla tapahtunut kehitys on kuitenkin auttanut tekemään alueen taloudellisia oloista suotuisammat.

Olen hyvin tyytyväinen nähdessäni komission täysimääräisen edustuksen täällä. Tyynenmeren maiden olisi otettava huomioon, että englanninkielinen digitaalinen talous voi tarjota niille yhden etenemisvaihtoehdon, jossa nämä maat voisivat tarjota liiketoimintojen ja tietoprosessien ulkoistamispalveluja Yhdysvalloille ja Australaasialle.

Alueen maat ovat taloudellisesti epäyhtenäisiä vuotuisen henkeä kohti lasketun BKT:n vaihdellessa alueella 500 eurosta 8 000 euroon. Vastaavasti toisiinsa voitaisiin verrata Somaliaa ja Bulgariaa. Tämän vuoksi aluetta koskevan strategian on oltava riittävän joustava, jotta voidaan varmistaa, että kehitysapu jaetaan tasa-arvoisesti kansallisella ja alueellisella tasolla ja että siitä hyötyvät niin rikkaat kuin köyhätkin saaret.

Monien Tyynenmeren maiden pääasiallinen vientituote kansainvälisillä markkinoilla ovat maataloustuotteet, joihin kuuluvat muun muassa sokeri, kopra, banaani, kookospähkinät ja palmuöljy. Maataloustuotannon merkittävänä haasteena on ilmaston lämpeneminen. Myös me olemme lisänneet näiden maiden ongelmia taloustalouskumppanuussopimuksilla (EPA), joita niiden on noudatettava. Maiden edustajat ovat kertoneet menettävänsä näin alueen sisäiseen tulliliittoon perustuvia tuloja. Mitä näiden maiden olisi tehtävä? Miten me autamme ja tuemme näitä maita? Rakennammeko infrastruktuurin, jonka avulla ne voivat ratkaista tämän ongelman? Meidän on pohdittava tätä asiaa.

Alueen merkittävimpiin haasteisiin kuuluu kalavarojen kestävä hoito. Tyynellämerellä on erityisen runsaasti tonnikalaa, ja kolmasosa tonnikalasaaliista on peräisin Tyynenmeren saarilta, mikä vastaa arvoltaan 2 miljardia euroa. Suojelemmeko tonnikalan pyyntiä alueella? Varmistammeko, että pyynnistä saadut tulot menevät alueen asukkaille? Enpä tiedä. Komission olisi varmasti hyvä pohtia tätä. En tiedä tarkalleen, mihin pyyntitulot menevät. Alue tuskin olisi niin köyhä kuin se on, jos sen asukkaat saisivat nämä 2 miljardin euron pyyntitulot.

Mietinnössäni korostetaan, että alueen matkailun edistämisen on tapahduttava samaan aikaan matkailualan paikallisomistuksen vahvistamisen kanssa. Korostan, että useimmiten vain rikkaat maat, joiden infrastruktuuri on kehittyneempää ja joilla on tiiviimmät lentoliikenneyhteydet, houkuttelevat suuria määriä matkailijoita joka vuosi. Tämän vuoksi kehitysapua on käytettävä köyhissä maissa yhä infrastruktuurin rahoittamiseen ja kestävän matkailun edistämiseen. Miksi emme ole tässä yhteydessä tulleet ajatelleeksi Tyynenmeren alueellisen keskuksen perustamista? Voisimme perustaa Dubain kaltaisen keskuksen. Dubaihan oli 20 vuotta sitten pelkkää hiekkaa. Nykyisin se on alueellisen lentoliikenteen keskus. Šeikki Maktoum ja muut nerokkaat arabit onnistuivat luomaan jotain aivan ainutlaatuista. Miksi emme voisi tehdä samaa Tyynenmeren maissa?

Mietinnössäni suositetaan, että kehittyneemmät Tyynenmeren maat jatkavat paikallisen kalanjalostuksen kehittämistä, mikä lisää työllisyyttä. Niiden olisi selvitettävä mahdollisuuksia saada Euroopan investointipankilta halpakorkoisia lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta alueen viennin lisäarvoa voitaisiin vahvistaa.

Monet saarista ovat poliittisesti hauraita, kuten olemme voineet havaita Fidžisaarilla tapahtuneiden useiden sotilasvallankaappausten yhteydessä. Olen kyllästynyt kuulemaan Fidžin sotilasvallankaappauksista, mutta alueiden asukkaiden on voitava tietää, että heillä on yhteinen tulevaisuus kahtena yhteisönä, ja meidän on autettava niitä tässä asiassa. Yhteenotot on lopetettava tai meidän on lopettava avun antaminen. Tämä on uhkaus, sillä tässä asiassa on löydyttävä jonkinlainen quid pro quo.

On erittäin tärkeää varmistaa hyvän hallintotavan toteutuminen Tyynenmeren alueella, ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi on myös löydettävä jonkinasteinen vastavuoroisuus. Esimerkiksi Papua Uusi-Guineassa ja Salomonsaarilla ongelmana on aids. EU:lla, joka on keskeinen rahoittaja tällä alueella, on tilaisuus laatia strategia, jolla tuetaan Tyynenmeren saarivaltioita vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa ja näiden valtioiden kansalaisia täysimääräisen potentiaalinsa hyödyntämisessä. Mietintömme on vain alku tässä asiassa.

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti mietintöön EU:n suhteista Tyynenmeren saariin ja haluan kiittää erityisesti esittelijä Devaa lopputuloksesta.

Kun kollegani komission jäsen Michel teki aloitteen laatia ensimmäinen EU:n strategia Tyynenmeren AKT-maista, hän teki niin, koska näiden maiden merkitys lisääntyy ja koska ne kohtaavat vaikeita haasteita. Meille on etua tiiviimmistä yhteyksistä Tyynenmeren maihin, koska alue on maailmanlaajuisesti merkittävä. Lisäksi voimme vaikuttaa keskeisesti alueen kehittämiseen. Parlamentin mietinnössä tämä ja tärkeät keskeiset etenemistavat tuodaan selvästi esiin.

Useimmat Tyynenmeren saarivaltiot ovat hyvin syrjäisiä, melko köyhiä ja pieniä. Lisäksi moni niistä on itsenäistynyt vasta hiljattain. Väkiluvun kasvu on usein voimakasta. Mailla on vaikeuksia tasapainoilla perinteiden ja nykyajan vaatimusten välillä. Globaalistuminen tarjoaa niille mahdollisuuksia mutta se saattaa myös uhata alueen kulttuuriperintöä.

Monissa Tyynenmeren maissa demokratiaa kehitetään vaikeissa oloissa, vaikka siellä tarvittaisiin korkealaatuista hallintoa kehityksen varmistamiseksi. Tästä syystä parlamentin sitoutuminen näiden maiden demokratiaan, kansainvälistymiseen ja yhteyksiin on hyvin tärkeää.

Alueella on merkittäviä luonnonvaroja, kuten öljyä, kaasua, kalaa ja trooppista metsää, sekä suunnaton biodiversiteetti. Tyynimeri on niin tärkeä, että sitä on pidettävä globaalina julkisena omaisuutena. Nämä seikat tarjoavat Tyynenmeren saarivaltioille kansainvälisiä mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin monia saaria ja jopa kokonaisia valtioita.

Merentakaiset maat ja alueet ovat Euroopan ja Tyynenmeren sekä meidän kulttuuriemme välisiä yhteyskohtia. Kun Tyynenmeren mailla on tarpeita ja meillä suhteellinen etu jollakin alalla, me tarjoudumme auttamaan. Olemme ottaneet alueen luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin perustaksi niin sanotun "sinivihreän" teeman. Olemme lisäksi sitoutuneet vahvistettuihin poliittisiin suhteisiin, joissa keskitytään aiempaa voimakkaammin kehitykseen ja tuen tehokkaampaan perillesaamiseen.

Arvioimme tiedonannossamme, että Tyynenmeren maat kohtaavat tulevaisuudessa enemmän ongelmia, jos monia vallalla olevia suuntauksia ei saada käännettyä. Pelkästään viime vuonna ilmeni vakavia turvallisuusongelmia ja poliittisia kriisejä Salomonsaarilla, Itä-Timorissa, Tongassa ja Fidžisaarilla. Ongelmat ovat niin vaikeita ja vakavia, etteivät monet Tyynenmeren AKT-maat pysty ratkaisemaan niitä yksin. Kuten jäsen Deva totesi, teemme tämän vuoksi yhteistyötä Australian ja Uuden-Seelannin kanssa ja vakautamme oloja, jotta Tyynenmeren matkailun kehittämistä voidaan jatkaa.

Parlamentti on luonnollisesti pannut merkille Tyynenmeren strategiaa koskevat neuvoston päätelmät, joissa vahvistettiin, että EU lujittaa kumppanuuttaan tämän alueen kanssa. Monet jäsenvaltiot seuraavat tarkoin Tyynenmeren maita. EU:lla on merkittävä asema Tyynenmeren maissa. Mietintönne osoittaa tämän hyvin selkeästi. Luotamme jatkuvaan tukeenne ja solidaarisuuteenne näiden ainutlaatuisten maiden osalta.

  Rosa Miguélez Ramos, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, keskustelemme tämä iltana jäsen Devan mietinnöstä "EU:n suhteista Tyynenmeren saariin – kumppanuuden vahvistamisstrategia".

Valmistelin kalatalousvaliokunnan laatiman ja hyväksymän lausunnon. Haluan kiittää jäsen Devaa hänen tekemästään työstä ja olen iloinen, että kalatalousvaliokunnan ehdotukset sisällytettiin päätöslauselmatekstiin ainakin osittain.

Tyynimeri kuuluu maailman runsaskalaisimpiin kalastusalueisiin, ja eurooppalaiset kalastusalukset ovat kalastaneet alueen vesillä jo jonkin aikaa tämän alueen maiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten kalastussopimusten ansiosta.

Tieteellisten tutkimusten perusteella kalakanta on täysin tyydyttävä, ja Euroopan unionin rahoitusapu muodostaa merkittävän tulonlähteen alueen maille.

Meidän on tämän vuoksi lujitettava suhteitamme näihin maihin. Meillä on yhteiset edut. Me voimme osallistua alueiden vesillä toimiin, joilla edistetään kalavarojen kestävää hoitoa. Lisäksi tonnikalaa pyytävien EU:n kalastajien kannalta olisi hyvin myönteistä, jos edistyttäisiin vastaavan tonnikalasopimusten verkoston luomisessa, jollainen on jo käytössä Intian valtameren osalta ja jollaista kalatalousvaliokunta lausunnossaan ehdottaa.

Vahvistaessamme kumppanuuttamme tämän alueen kanssa meidän ei näin ollen pidä unohtaa kalastusalaa.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, suuret kiitokset esittelijälle kovasta työstä. Strategia, jolla vahvistetaan kumppanuutta Tyynenmeren saarten kanssa, tuntuu ensi kuulemalta hyvältä ja riittävän tylsältä aiheelta, joka ei herätä epäilyksiä tai tyytymättömyyttä. Onhan tavoitteena parantaa suhteita, pääasiassa kaupan alalla, sekä EU:n kansalaisten että Tyynenmeren saarten asukkaiden hyväksi.

Näin saattaakin olla useimpien Tyynenmeren saarivaltioiden osalta. Varjoon jää kuitenkin totuus siitä, etteivät monet Tyynenmeren saaret ole valtioita vaan ne ovat 2000-luvun siirtomaavaltioita, ja kaksi siirtomaavalloista sattuu olemaan EU:n jäsenvaltioita: Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Otetaan esimerkiksi Uusi-Kaledonia. Sen pinta-ala on noin 18 500 km2, ja sen noin 250 000 asukkaan katsotaan muodostavan pelkästään "sui generis-yhteisön". Uusi-Kaledonia ei ole valtio vaan Ranskan merentakainen departementti. Paljon pienemmät Pitcairnsaaret ovat Yhdistyneen kuningaskunnan merentakainen alue, jota hallinnoi Englannin kuningattaren nimittämä kuvernööri.

Hyvät kollegat, tämän perusteella näyttää siltä, että kun ei oteta huomioon halveksittavaa ja hävettävää ajattelutapaa, jonka mukaisesti hyväksytään, että Ranskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on yhä siirtomaita, näytämme tyytyvän siihen, että jatkamme suhteiden muodostamista tällaisten siirtomaiden kanssa, ikään kuin siinä ei olisi mitään väärää. Tässä mietinnössä ei itse asiassa mainita sanallakaan siirtomaavaltaa ja siitä seuraavaa demokratiavajetta.

Esitän lopuksi yhden kysymyksen. Koska jotkut saarista kuuluvat pohjimmiltaan edellä mainittuihin EU:n jäsenvaltioihin, ovatko Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta näin ollen todellisuudessa muodostamassa suhteita itsensä kanssa tämän strategisen kumppanuuden kautta? Arvoisa komission jäsen, ehkä te voisitte valaista meille tätä mielenkiintoista mutta outoa mahdollisuutta.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ensin kiittää jäsen Devaa hyvin tärkeästä mietinnöstä, joka koskee Euroopan unionin ja Tyynenmeren saarten kumppanuuden vahvistamista. Euroopan parlamentti tukee Eurooppa komission näkemystä, jonka mukaan Tyynenmeren saarten foorumin kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua on tiivistettävä. Foorumin johtajat ovat hyväksyneet uuden sopimuksen, jonka nojalla foorumista tehdään hallitustenvälinen järjestö, johon sovelletaan kansainvälistä oikeutta.

Haluamme tässä yhteydessä korostaa, että vahvistettaessa alueellista vuoropuhelua on otettava huomioon myös alueen köyhimpien maiden tarpeet. Luonnonvarojen hyödyntämisen avulla on luotava tuloja kaikille näiden Tyynenmeren saarivaltioiden kansalaisille. Niiden avulla on erityisesti vähennettävä köyhyyttä. Euroopan parlamentti haluaa korostaa alueen matkailun merkitystä, kun otetaan huomioon, että Tyynenmeren saarten luontainen kauneus on yksi niiden keskeisimmistä eduista. Alueen matkailun tukemisen yhteydessä on lisättävä alueen asukkaiden osallistumista matkailupalvelujen tarjoamiseen, jotta voidaan varmistaa matkailualan tulevaisuus ja mahdollisimman suuret matkailutulot paikallistaloudelle. Haluan myös huomauttaa, että mietinnössä korostetaan tarvetta tukea kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta alueen maiden teknisen alan koulutusjärjestelmiä.

Euroopan parlamentti on samaa mieltä komission kanssa siitä, että poliittinen epävakaus ja konfliktit voivat vaikuttaa tuhoisasti alueen talouskehitykseen erityisesti matkailusta aiheutuvien tulonmenetysten ja talouden infrastruktuuriin koituvien vahinkojen vuoksi. Haluamme kiinnittää huomiota Itä-Timorin tilanteeseen, sillä väkivaltaisuudet leimahtivat alueella touko-kesäkuussa vuonna 2006. Toivottavaa on, että komissio pystyy tiiviissä yhteistyössä kansainvälisen yhteisön kanssa auttamaan Itä-Timorin johtajia ratkaisemaan kriisin taustalla olevat ongelmat ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen lisätä poliittista vakautta, vähentää köyhyyttä, edistää sosiaalista kehitystä sekä saavuttaa sovinto eri yhteiskuntaryhmien välillä.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 11.30.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Margie Sudre (PPE-DE). – (FR) Euroopan parlamenttia kuullaan tällä viikolla ensimmäisestä Euroopan unionin ja Tyynenmeren saarten välisiä suhteita koskevasta virallisesta strategiasta 30 vuoteen. Strategialla on tarkoitus vahvistaa poliittista vuoropuhelua, parantaa yhteistyötä ja tehostaa kehitysapua, josta yli neljännes on peräisin Euroopan unionilta.

Monilla tärkeillä aloilla strategiassa korostetaan kehitystä, joka on kestävää sekä ekologisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Näitä aloja ovat matkailu, liikenne, kaivostoiminta, maatalous ja kalastus.

Kalatalousvaliokunta hyväksyi tarkistukseni, jonka mukaan Euroopan unionin on tuettava alueellisia yhteistyöhankkeita, jotka koskevat kalavarojen arviointia, seurantaa ja hoitoa ja joita tehdään kolmansien maiden kanssa tällä alueella sekä Euroopan unionin merentakaisten maiden ja alueiden eli Ranskan Polynesian, Uuden-Kaledonian, Wallis ja Futunan sekä Pitcairnin kanssa.

Olen iloinen, että Euroopan unioni on halukas lisäämään rakentavaa osallistumistaan Tyynenmeren alueella ja korostamaan tässä yhteydessä talouskehitystä, poliittista vakautta ja kalavarojen kestävää hoitoa merentakaisten alueiden ja maiden välittömässä läheisyydessä. Toivokaamme, että myönnetyt varat vastaavat niitä kunnianhimoisia tavoitteita, joita on asetettu.

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Haluan merkittäväksi pöytäkirjaan tukeni EU:n suhteita Tyynenmeren saariin käsittelevälle jäsen Devan mietinnölle, jonka otsikkona on "kumppanuuden vahvistamisstrategia". Toivon, että tällä kaivatulla asiakirjalla aloitetaan uusi aikakausi EU:n ja Tyynenmeren saarten välisissä suhteissa.

Euroopan unionin maat ovat toimineet Tyynenmeren alueella nyt jo kolmekymmentä vuotta, ja ne ovat alueen merkittäviä rahoittajia. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää laatia pitkän aikavälin strategia. Tämä on itse asiassa ainoa maailman kolkka, josta Euroopan unioni ei ole vielä laatinut kattavaa ja yhdennettyä strategiaa.

Tarkasteltavana olevan asiakirjan hyväksyminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden luoda uudenlaiset suhteet tähän alueeseen. Suhteiden on oltava taloudelliset ja poliittiset. Tyynenmeren saaret ovat hyvin keskeisessä asemassa alueen ilmapiirin vakauttamisessa, ja niillä on käytettävissään huomattavan runsaat luonnonvarat, kuten mineraali- ja kalavarat. Kyse on kumppanuudesta sellaisen alueen kanssa, jossa pyydetään eniten tonnikalaa ja jonka osuus koko maailman tonnikalasaaliista on kolmannes.

Tukeni kyseiselle asiakirjalle perustuu myös tarpeeseen edistää demokratiaa ja vakautta Tyynenmeren alueella ja estää ääri-ideologien juurtumista alueelle. Euroopan unionilla on historialliset siteet näihin saariin, ja sen olisi tuettava niitä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa.

Kumppanuuden vahvistamisstrategian hyväksyminen tarjoaa meille tilaisuuden asettaa entistä korkeampia taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Euroopan unioni voi tehdä tässä yhteydessä muutakin kuin vain antaa tukea entisille siirtomaille.