Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 1. helmikuuta 2007 - Bryssel

3. Yksityisen eurooppayhtiön säännöt (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on ensimmäisenä Klaus-Heiner Lehnen laatima oikeudellisten asioiden valiokunnan mietintö (A6-0434/2006) suosituksista komissiolle yksityisen eurooppayhtiön säännöistä (2006/2013(INI)).

  Klaus-Heiner Lehne (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on erityisen suuri kunnia päästä kuuntelemaan tästä aiheesta käytävää keskustelua tänään, kun te, arvoisa puhemies, johdatte tämän parlamentin istuntoa ensimmäistä kertaa.

Jo yhtiöoikeutta koskevassa toimintasuunnitelmassa suunniteltiin arviointia, joka koskisi muista yhtiömuodoista mahdollisesti annettavaa yhteisön sääntelyä. Tuolloin tehtyjen tutkimusten perusteella nämä kysymykset jätettiin pohjimmiltaan auki. Nyt monta vuotta myöhemmin komissio on käynnistänyt keskustelun yhtiöoikeutta koskevasta toimintasuunnitelmasta ja päättänyt uudistaa sitä laajamittaisesti. Euroopan parlamentti osallistui tähän keskusteluun täysipainoisesti ja päätti laatia sen perusteella valiokunta-aloitteisen mietinnön yksityisestä eurooppayhtiöstä ja keskustella siitä.

Tällainen on käsiteltävänämme olevan aiheen tausta. Olemme tarkastelleet tätä kysymystä huolella ja järjestäneet Euroopan parlamentissa aiheesta kuulemistilaisuuden, jossa saimme perille viestimme siitä, että tällaista yksityistä eurooppayhtiötä todella tarvitaan ja että komission on tehtävä lainsäädäntöaloite sen perustamisesta. Erityisesti pienille teollisuusyhtiölle – vientivetoisille yrityksille, joiden on tällä hetkellä perustettava muihin jäsenvaltioihin tytäryhtiöitä ja yhtiöitä näiden maiden yhtiölainsäädäntöjen mukaisesti – eurooppalaisen yhtiömuodon luominen olisi erittäin myönteinen asia, sillä sen avulla ne voisivat organisoida tytäryhtiöidensä toimintaa kaikkialla Euroopan unionissa. Tällä hetkellä tällaiset yritykset tarvitsevat paljon neuvontaa, mikä voi olla hyvä asianajajien kannalta, mutta tulee yrityksille kalliiksi, sillä niiden on tutkittava kerta kerran jälkeen jokainen tapaus erikseen varmistaakseen, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia yhtiöiden johtajilla ja hallintoneuvostojen jäsenillä todella on ja mitä niillä ei ole, jotta lainsäädäntöä ei rikottaisi.

Uskon, että tämä voidaan välttää, jos käyttöön otetaan yhtenäinen eurooppalainen yhtiömuoto, jossa säädetään useista keskeisistä kysymyksistä, erityisesti johtajien valtuuksista ja vastuukysymyksistä, yhtenäisesti koko EU:ssa ja joka tarjoaa näin yrityksille jotakin uutta. Kyse ei siis ole todellakaan byrokratian lisäämisestä, sillä yhtiöt voivat päättää itse, haluavatko ne käyttää tätä yhtiömuotoa vai eivät. Kyse on yksinkertaisesti hyödyllisestä asiasta, jonka avulla tukitaan aukko, joka lainsäädäntöön jäi sen jälkeen, kun perustimme eurooppayhtiön suuryrityksiä varten.

Sivuhuomautuksena haluan myös todeta, että se, ettemme ole edistyneet viime aikoina riittävästi EU:n yhtiöoikeuden alalla, on yksi syy, miksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuin joutunut ratkaisemaan Inspire Artin kaltaisia asioita. Uuden eurooppayhtiön avulla voimme luoda Euroopan unioniin esimerkillisen rakenteen tässä suhteessa.

Katson, että oikeudellisten asioiden valiokunta, joka hyväksyi tämän mietinnön suurella enemmistöllä – tai itse asiassa yksimielisesti – on onnistunut saavuttamaan sopivan kompromissin niiden erilaisten lähestymistapojen välillä, jotka koskevat tällaisten yhtiöiden rakennetta yhtäältä Manner-Euroopassa ja toisaalta Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusjärjestelmässä. Tämä koskee erityisesti kysymystä osakepääomasta, josta olemme päässeet hyvään sovitteluratkaisuun siltä pohjalta, että periaatteen vuoksi osakepääomaa on oltava, mutta käteismaksuvelvollisuudesta on luovuttava. Tämä helpottaa rekisteröitymistä ja on siksi mielestäni askel oikeaan suuntaan. Samalla se osoittaa, että komissio voi esittää ehdotuksen, josta neuvosto voi myöhemmin saavuttaa järkevän sovitteluratkaisun eri oikeusperinteiden välillä.

Oikeudellisten asioiden valiokunta – ja uskoakseni tämän päivän äänestyksen jälkeen myös Euroopan parlamentti – odottaa, että komissio ryhtyy perustamissopimuksen määräysten, työjärjestyksemme ja toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti toimiin ja ottaa lähitulevaisuudessa todellisia askelia eteenpäin esittääkseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle lopullisen lainsäädäntöehdotuksen.

Puheenvuoroni lähestyessä loppuaan haluan mainita vielä seikan, joka on vaikuttanut jonkin verran tarkistuksiin. Viittaan tällä keskusteluun, jota käydään työntekijöiden osallistumisesta päätöksentekoon. Haluan tehdä täysin selväksi, ettei kukaan pyri rajoittamaan työntekijöiden oikeuksia millään tavalla. Tämä asia ei ole ollut keskusteluissamme minkäänlainen kiistakapula. Ne oikeudet, joita työntekijöille on taattu jäsenvaltioissa, on taattava ja niistä on pidettävä kiinni myös tämän lainsäädäntöhankkeen täytäntöönpanon yhteydessä. Tästä asiasta on tehty lukuisia tarkistuksia, joita en pidä kovin tärkeinä, sillä ne tähtäävät kaikki samaan asiaan: työntekijöiden oikeuksien suojelemiseen.

Viimeinen huomioni – joka on todellakin viimeinen, sillä olen pian käyttänyt minulle annetut viisi minuuttia – koskee sitä, että olen pannut ilokseni merkille, että neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa on todennut yksityisen eurooppayhtiön olevan yksi ensisijaisista painopisteistään. Oletan siis, että se saa yhtä voimakkaan kannatuksen neuvostossa kuin toivoakseni aivan pian Euroopan parlamentissa.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää oikeudellisten asioiden valiokuntaa ja erityisesti sen esittelijää jäsen Lehneä erinomaisesta työstä, jota valiokunta on tehnyt valmistellessaan yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä koskevaa mietintöä, josta parlamentti äänestää tänään. Yksikköni tutkivat jo tarkkaan tämän mietinnön sisältämät ehdotuksia ja suosituksia.

Meidän on tehtävä rajat ylittävästä liiketoiminnasta helpompaa ja edullisempaa pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Meidän on tärkeää toteuttaa toimia, joilla autetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä hyötymään yhtenäismarkkinoiden eduista.

Pienyritysten kasvu on ratkaisevan tärkeää EU:n talouden kilpailukyvyn kannalta. Pienyritysten kasvua voidaan edistää yksinkertaistamalla nykyistä oikeudellista kehystä ja keventämällä hallinnollista taakkaa. Tämä taakka rasittaa erityisesti pk-yrityksiä, joilla ei ole käytettävissään suuria lainopillisista asioista vastaavia osastoja. Siksi olen päättänyt antaa tämän vuoden keväällä tiedonannon EU:n yhtiöoikeuden yksinkertaistamisesta. Tämä on osa komission laajaa ohjelmaa, joka koskee yhteisön säännöstön yksinkertaistamista ja jonka tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä.

Kannatan aloitteita, joilla EU:n yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille luodaan joustava lainsäädäntökehys. Yksityinen eurooppayhtiö voisi olla pk-yritysten kannalta hyödyllinen vaihtoehto. Teollisuus kannatti ajatusta hiljattain järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, jossa käsiteltiin yhtiöoikeuden uudistamista ja omistajaohjausta koskevan etenemissuunnitelman tulevia painopistealoja. Monet kyselyyn vastanneet korostivat, että tällainen vaihtoehto lisäisi yhtiöiden valinnanvaraa ja pienentäisi kuluja, joita yhtiöille aiheutuu lainsäädännön noudattamisesta, mikäli ne haluavat toimia useassa jäsenvaltiossa. Monet vastaajat kuitenkin kyseenalaistivat tällaisen toimenpiteen hyödyt, ja kuten tiedätte, ennen kuin komissio esittää aloitteen, sen on tehtävä asiasta vaikutustenarviointi lainsäädännön parantamista koskevien periaatteiden mukaisesti. Siispä yksikköni tarkastelevat nyt säädöksen kustannuksia ja hyötyjä sekä vaihtoehtoisia tapoja puuttua esillä oleviin ongelmiin. Annan yksityisestä eurooppayhtiöstä säädösehdotuksen vain, jos vaikutustenarviointi osoittaa selvästi, että se on tarkoituksenmukaisin keino puuttua pk-yritysten nykyisiin ongelmiin ja että tällainen yhtiömuoto auttaa niitä laajentamaan ja kehittämään rajat ylittävää liiketoimintaansa.

Eurooppayhtiöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että uuden eurooppalaisen yhtiömuodon luominen voi olla hyvin pitkä ja hankala prosessi. Prosessissa saatetaan luoda oikeudellisia välineitä, joiden käyttäminen ei ole aina helppoa. Mikäli yksityisen eurooppayhtiön katsotaan olevan hyödyllinen yhtiömuoto, sopimukseen olisi päästävä nopeasti. Lopputuloksen pitäisi olla pk-yritysten kannalta helppokäyttöinen, ja näin ollen sen pitäisi tarjota todellista lisäarvoa.

Olen huomannut, että mietintönne ja siihen liittyvä päätöslauselma perustuvat perustamissopimuksen 192 artiklaan ja että niissä kehotetaan komissiota tekemään lainsäädäntöehdotus. Puitesopimuksen nojalla komission on otettava huomioon tällaiset perustamissopimuksen 192 artiklaan perustuvat pyynnöt. Aion pitää kiinni näistä sitoumuksista. Arvioimme mietinnön sisältämät käytännön ehdotukset yksityiskohtaisesti. Haluan, että osastoni käyttävät kaiken tarvittavan ajan tutkiakseen huolella kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, jotta ne voivat esittää pk-yrityksille parhaan ja tasapainoisimman ratkaisun. Kun vaikutustenarviointi on tehty, kerron teille sen tuloksista sekä siihen perustuvista menettelytapaa koskevista päätelmistämme.

  Andreas Schwab, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, myös minä haluan toivottaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan entisenä jäsenenä teille onnea tehtävänne hoitamiseen. Jos jokainen puhemies onnistuisi pitämään parlamentin yhtä hiljaisena kuin te tänä aamuna, keskustelumme olisivat varmastikin paljon rakentavampia. Voinkin vain kehottaa teitä jatkamaan samaan tapaan.

Komission jäsenelle voin todeta, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat EU:n sisämarkkinoiden taustalla vaikuttava liikkeellepaneva voima. Tätä ehkä toistetaan kerta toisensa jälkeen, mutta usein edistyksemme kohti tätä tavoitetta on aivan liian hidasta. Siksi minäkin katson, että on äärimmäisen tärkeää luoda eurooppalainen oikeudellinen kehys, jossa otetaan huomioon erityisesti itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienyritysten edut. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pitää tätä erityisen tärkeänä.

Jäsen Lehnen valiokunta-aloitteinen mietintö on erinomainen etenkin siksi, että se sisältää tärkeän viestin komissiolle ja, haluan lisätä, myös neuvoston puheenjohtajavaltiolle. Haluankin kiittää esittelijää loistavasta työstä, jota hän on tehnyt asian parissa.

Kiitokseen antaa aihetta se, että monet pienet ja keskisuuret yritykset harjoittavat jo nyt rajat ylittävää liiketoimintaa, minkä te, arvoisa komission jäsen, saatoitte huomata itsekin vieraillessanne vaalialueellani Offenburgissa. Byrokratia ja paikallislainsäädännön heikko tuntemus vähentää kuitenkin usein näiden yritysten intoa ja kasvuhaluja, minkä vuoksi uusien jäsenvaltioiden pienet ja keskisuuret yritykset ovat joutuneet tällä hetkellä huomattavan epäedullisessa kilpailuasemassa muihin nähden.

Kansallisten yhtiömuotojen täydentäminen tulevaisuudessa eurooppalaisella yhtiömuodolla edistää EU:n sisämarkkinoiden toteutumista ja tekee pk-yrityksille helpommaksi perustaa tytäryhtiöitä muihin EU:n jäsenvaltioihin, minkä ansiosta ne voivat kehittää liiketoimintaansa oman maansa rajojen ulkopuolella.

Tässä yhteydessä olennaista on kuitenkin, että yhtiöiden perustamiseen ja niiden liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä neuvonta- ja hallintokustannuksia voidaan vähentää huomattavasti ja että rajat ylittävään liiketoimintaan sovelletaan enää vain yhden jäsenvaltion lainsäädäntöä.

Saksan kansainvälisen kauppakamarin teettämä tutkimus – joka koskee siis vain saksalaisia yrityksiä – osoitti, että yritykset olivat hyvin kiinnostuneita eurooppalaisesta yhtiömuodosta, joka vastaisi pk-yritysten tarpeita. Kyselyyn vastanneet yhtiöt totesivat pitävänsä tällaista yhtiömuotoa eurooppayhtiön "pikkusiskona" ja katsoivat, että sen olisi oltava pelkistetty, käyttökelpoinen ja ennen kaikkea eurooppalainen.

Voin siis todeta komission jäsenelle, että parlamentti toivoo mietinnössään, että komissio esittelee 308 artiklan nojalla lainsäädäntöehdotuksen ennen tämän vuoden loppua. Meistä on toki mukava kuulla, että kannatatte vaikutustenarvioinnin tekemistä, mutta olemme myös huomanneet muihin sisämarkkina- ja kuluttajansuojadirektiivien yhteydessä, että kun poliittista tahtoa löytyy, vaikutustenarviointi voidaan tehdä ripeästi tai rajata tiettyihin yksittäisiin kysymyksiin. Siispä kehotan teitä tekemään vaikutustenarvioinnin joutuisasti, jotta saamme säädösehdotuksen eteemme mahdollisimman pian. Pyydän myös neuvoston puheenjohtajavaltiota Saksaa käsittelemään tätä asiaa mahdollisimman pian ja mahdollisimman ripeästi.

  Manuel Medina Ortega, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, uskon tämän olevan ensimmäinen kerta, kun minulla on mahdollisuus puhua teille teidän johtaessa puhetta. Haluankin onnitella teitä nimityksestänne. Olen varma, että hoidatte tehtäviänne tapanne mukaan riippumattomasti.

Toiseksi haluan kiittää jäsen Lehneä hänen mietinnöstään. Hän on tehnyt mielestäni hyvää työtä, mutta haluan kuitenkin tuoda esiin muutaman ongelman.

Ensinnäkin olen sitä mieltä, että oikeudellisten asioiden valiokunnan tämänkaltainen menettelytapa, jossa laaditaan mietintö lainsäädäntöehdotuksesta, jonka liitteestä ei ole käyty riittävästi keskustelua, ei ole asianmukainen lainsäädäntötekniikka.

Kyse on lainsäädäntömenettelyn alkuvaiheesta. Olemme aikeissa kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta esittää kertomus, ja uskon, että tässä vaiheessa meidän pitäisi tyytyä päätöslauselman ensimmäiseen osaan.

En usko, että päätöslauselmaesityksen liitteestä on käyty riittävästi keskustelua. Emme näin ollen voi katsoa, että liitteessä esitetyt päätelmät vastaavat todella oikeudellisten asioiden valiokunnan näkemystä.

Toiseksi katson, että komission jäsen McCreevy oli aivan oikeassa todetessaan, ettei meidän pidä säätää lakeja säätämisen vuoksi – sillä epäonnistumisemme eurooppayhtiön tapauksessa antaa nimittäin meille tässä suhteessa aihetta huoleen – ja että vaikutusten arviointi on siksi selvästi tarpeen.

Lisäksi on selvää, että me Euroopan parlamentin jäsenet edellytämme pienyritysten toimintaa koskevien sääntöjen laatimista ja meidän olisi toimittava sen mukaisesti.

Kohtaamme tässä yhteydessä vaikeuksia, joista mainittakoon esimerkkinä työntekijöiden osallistumista koskeva ongelma. Olemme käyneet keskustelua johdanto-osan kappaleesta H. Poliittinen ryhmäni on suhtautunut tietyin varauksin jäsen Lehnen laatimaan kyseisen kohdan sanamuotoon.

Pidän jäsen Lehnen ehdottamaa lopullista sanamuotoa tyydyttävänä ja toivon ryhmäni voivan hyväksyä sen.

Lyhyesti sanottuna katson, että jäsen Lehnen ehdotus on hyvä. Emme vaadi komissiota hyväksymään sitä, mutta pyydämme sitä tarkastelemaan tätä mahdollisuutta.

Toivon, että komission jäsen McCreevy tekee kaiken voitavansa varmistaakseen, että parlamentin tahto pannaan tältä osin täytäntöön.

  Sharon Bowles, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella teitä nimityksenne johdosta ja kiittää teitä tavasta, jolla olette johtanut ensimmäistä keskusteluanne.

Pyydän aivan aluksi esittelijältä anteeksi: vaikka osallistuinkin aiheesta järjestettyyn kuulemiseen, en voinut osallistua valiokunnassa käytyyn keskusteluun, ja tiedän olevan jokseenkin ärsyttävää, kun joku esittää näkemyksensä vasta täysistunnossa.

Pidän ehdotuksen perimmäistä ajatusta erittäin myönteisenä, mutta olen huolissani muutamasta seikasta. Toivon komission tutkivan niitä tarkemmin, kun se työskentelee asian parissa. Jäsen Lehne, totesitte mietintönne perusteluissa – kuten komission jäsenkin juuri totesi ja mistä olen samaa mieltä – että säännöissä on keskityttävä pk-yritysten tarpeisiin. Ne kattavat kuitenkin lähes kaikki muut paitsi ylikansalliset yhtiöt. Minusta on ilmeistä, että jos noudatamme liitteen kaikkia suosituksia, on todennäköistä, että tästä vaihtoehdosta hyötyvät tai sen valitsevat pikemminkin keskisuuret kuin pienet yritykset. Toimintansa käynnistävät yritykset eivät ainakaan hyötyisi tästä vaihtoehdosta tai valitsisi sitä etenkään pääomavaatimuksia koskevien vaatimusten vuoksi. En halua ihmisten puhuvan minusta Yhdistyneen kuningaskunnan edustajana, joka ei halunnut mitään pääomavaatimuksia. Olen pannut merkille, ettei pääomaa olisi pakko tallettaa, ja suhtaudun myönteisenä yrityksiin saavuttaa asiassa sovitteluratkaisu, mutta pääomavaatimus on silti merkityksellinen erityisesti pienyritysten kannalta.

Sekä perustamisvaiheessa olevilla että toimintaansa laajentavilla pienyrityksillä on aivan riittävästi muitakin menoja ja vaikeuksia kattavien takausten esittämisessä pankeille ilman ylimääräisiä taloudellisia rasitteitakin. Voitte olla aivan varmoja, että se mahdollisuus, että osakkaat voivat menettää 10 000 euroa, merkitsee ylimääräistä taloudellista rasitetta, vaikkei summaa talletettaisikaan alkuvaiheessa.

Asialla ei ole välttämättä lainkaan merkitystä, koska yhtiömuoto on valinnainen, ja jos sitä ei pidä hyvänä, sitä ei tarvitse käyttää. Mielestäni olisi kuitenkin parempi, että jos jotakin ehdotetaan, ehdotettaisiin hyvää vaihtoehtoa, joka olisi käyttökelpoinen ja jota kaikki yritykset voisivat käyttää.

Vaikka olenkin sanonut, että joidenkin yritysten ei ole kovin houkuttelevaa valita tätä yhtiömuotoa, en tarkoittanut sen johtuvan siitä, etteivätkö pienyritykset harjoittaisi tai haluaisi harjoittaa rajat ylittävää liiketoimintaa. Monet melko pienet yhtiöt harjoittavat merkittävää rajat ylittävää liiketoimintaa, ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt tuomioissaan selväksi, että ne voivat harjoittaa sitä. Ehkä mitään ongelmaa ei ole, koska yhtiömuoto on valinnainen. Vai onko sittenkin? En haluaisi törmätä tilanteeseen, jossa uusi yhtiömuoto johtaisi syrjivään käyttäytymiseen kuluttajien ajatellessa, että ellei yhtiö ole riittävän suuri voidakseen olla yksityinen eurooppayhtiö, se ei ole riittävän suuri harjoittaakseen liiketoimintaa EU:ssa. Tämä selkeästi vastoin ajatusta yhtenäismarkkinoista ja siitä, että pienyrityksiä on tuettava ja kannustettava EU:n markkinoilla. Koko ei saa olla ratkaiseva tekijä yhtenäismarkkinoilla.

  Marek Aleksander Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan täysin ajatusta siitä, että yksityisen eurooppayhtiön olisi perustuttava kansallisen lainsäädännön sijasta kokonaan yhteisön lainsäädäntöön. Tarkoituksena on luoda uusi yhtiömuoto pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat EU:n talouden taustalla vaikuttava liikkeellepaneva voima. Uusi yhtiömuoto auttaa meitä tukemaan myös rajat ylittävää liiketoimintaa.

Emme saa myöskään unohtaa yhteisiä toimia, joilla tuetaan sisämarkkinoiden kehittämistä ja näin ollen talouskasvua. Yhtenäisen eurooppalaisen yhtiömuodon perustaminen vähentää neuvontapalveluista aiheutuvia kustannuksia. Niissä monissa maissa, joita asia koskee, rajat ylittävään liiketoimintaan ei sovellettaisi enää kansallista lainsäädäntöä. Sen sijaan käyttöön saadaan yksi yhtenäinen yhtiömuoto. Jotta tällainen yhtiö voisi olla kilpailukykyinen markkinoilla, sen on oltava joustava ja kyettävä sopeutumaan markkinoiden vaatimuksiin. Tämä on puolestaan mahdollista, jos tällaiselle yhtiölle annetaan monia eri muuntautumismahdollisuuksia.

Tässä yhteydessä nousee esiin kysymys esimerkiksi sellaisen lainsäädännön yhtenäistämisestä, joka koskee kotipaikan siirtämistä toiseen valtioon. Jotta tällä tavoin toimiva yritys voisi toimia markkinoilla mahdollisimman tehokkaasti, sen on keskityttävä ensisijaisesti liiketoimien turvaamiseen ja velkojiensa suojaamiseen. Näitä kysymyksiä on vielä pohdittava.

  Godfrey Bloom, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on todella mielenkiintoista! Joka kerta tullessani tänne minua alkaa hymyilyttää. On aivan uskomatonta, kuinka vähän Euroopan parlamentti tietää pienyritysten johtamisesta. Tarkastellessani parlamentin jäsenten ansioluetteloita havaitsin, ettei kukaan heistä ole koskaan elämänsä aikana kantanut minkäänlaista todellista vastuuta pienyrityksestä. On siis hämmästyttävää, kuinka paljon he tietävätkään näistä asioista!

Käynnistin pienyrityksen vuonna 1992. Mietin asiaa ja ostin hieman käytettyjä, vanhanaikaisia huonekaluja. Pureskelin lyijykynääni ja mietin: "Luoja paratkoon, mitä olen tehnyt? Olen lähtenyt suuresta yhtiöstä – mitä teen nyt?" Yritykselläni on nyt sivuliikkeitä Hongkongissa, Jerseyn saarella, Kanaalisaarilla, Etelä-Afrikassa, Lontoossa sekä vaalipiirissäni Yorkissa.

En usko, että voisin tehdä samaa uudelleen. On uskomatonta, kuinka paljon säädöksiä on. Jos pienyritykset halutaan todella saada kukoistamaan Euroopan unionissa ja etenkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kehottaisin, että nämä ihmiset täällä ja komissiossa lakkaisivat sekaantumasta muiden asioihin ja puhumasta meille siitä, kuinka meidän pitäisi johtaa yrityksiämme! Antakaa meidän vain jatkaa yritystemme hoitamista. Ellette tee niin, yhä useammat yritykset siirtyvät Dubaihin, Bermudalle ja Kanaalisaarille – ja itse asiassa myös minä siirrän puolet yrityksestäni Kanaalisaarille.

Neuvoisin teitä ja komissiota pitämään tietämättömät nenänne poissa pienyrityksistämme!

  Ashley Mote, ITS-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on paradoksaalinen. Hallitukset eivät voi toimia yritysjohdon tasolla. Milloin Euroopan unioni on tehnyt aloitteita, joilla edistettäisiin kauppaa, pienennettäisiin kustannuksia, vähennettäisiin byrokratiaa, luotaisiin uudenlaista vaurautta, perustettaisiin uusia työpaikkoja ja helpotettaisiin yritysten toimintaa? Todellakin, milloin jos koskaan? Useimmat hallitukset pyrkivät tukemaan talouskasvua yksinkertaisesti poistamalla esteitä ja luomalla yrittämistä suosivan ympäristön. Hallitusten pitäisi tarjota ihmisille mahdollisuuksia ja edistää aloitteellisuutta. Sen jälkeen niiden pitäisi vetäytyä syrjään.

Yhdistyneen kuningaskunnan valtava ja jatkuva luottamuspula EU:ta kohtaan vain kasvaa. Uskooko täällä joku vakavissaan, että EU voisi muuttaa tai parantaa tätä tilannetta ottamalla pk-yrityksiin sovellettavan yhtiöoikeuden hallintaansa? Kuvitteletteko sen todella olevan mahdollista, etenkin kun nämä ehdotukset perustuvat saksalaisten ja ranskalaisten ajatuksiin sosiaalisesta markkinataloudesta?

Olen samaa mieltä siitä, mitä jäsen Bloom juuri totesi. Kuinka moni teistä on koskaan ottanut uuden yrityksen perustamiseen liittyvän riskin, luonut työpaikkoja, rahoittanut tämän kaiken itse ja johtanut yritystä itse menestyksekkäästi – sanotaan vaikka kahdenkymmenen vuoden ajan? Kuinka moni teistä on tehnyt niin? Kuinka moni kyseisessä valiokunnassa on tehnyt niin? Kuinka moni teistä tietää, mitä uuden yrityksen perustaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa edellyttää? Minäpä kerron. Liiketoiminnan harjoittamiseksi missä tahansa tarvitaan alle sata puntaa ja puhelinsoitto. Verratkaa tätä näihin ehdotuksiin. Meillä on ollut Yhdistyneessä kuningaskunnassa yrityslainsäädäntöä jo vuosisatojen ajan, kiitos siitä. Se toimii vallan hyvin. Meillä on myös pk-yrityksiä, jotka käyvät kauppaa maailmanlaajuisesti ja menestyvät hienosti. Useimmat niiden painajaisista liittyvät EU:n aiempiin epäonnistuneisiin yrityksiin "helpottaa" kaupankäyntiä Manner-Euroopan kanssa. Suurin osa tästä "avusta" haittaa niiden toimintaa, ja ajatukseen "lisäavun" saamisesta suhtaudutaan kauhulla.

Olemme vuosien mittaan saaneet seurata täältä käsin tahattomien seurauksien helmiä. Yksi niistä on työaikadirektiivi, joka osoitti loppujen lopuksi eräälle liikekumppanilleni EU:n olevan kliinisesti mielenvikainen. EU pyrkii luomaan yhtäläiset kilpailumahdollisuudet, mikä estää sitä luomasta vaurautta ja työpaikkoja, sillä niiden luominen riippuu puolestaan täysin erojen löytämisestä. Nyt olemme saaneet käyttöön valtuutettujen taloudellisten toimijoiden lupajärjestelmän, josta on selkeää etua valtuutuksen saajille ja joka vaikeuttaa muiden toimintaa ylimääräisten kulujen ja byrokratian vuoksi. Jopa Yhdistyneen kuningaskunnan sosialistihallitus on tajunnut, että tämä vaarallista hölynpölyä oleva ehdotus käy kalliiksi ja joutaa roskakoriin.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hyvin perustellusta ja yksityiskohtaisesta mietinnöstä. Mielestäni mietinnössä välitetään pienille ja keskisuurille yrityksille tärkeä viesti, jonka mukaan niiden kehittämien ja toiminta helpottuu pian merkittävästi EU:n yhteismarkkinoilla. Lisäksi mietintöön sisältyy toinenkin viesti pk-yrityksille: EU:n lainsäätäjät tunnustavat pk-yritysten tehtävän EU:n markkinoilla ja pyrkivät parantamaan niiden asemaa.

Meidän on ennen kaikkea luotava yhteismarkkinoita koskevilla toimillamme ihanteellinen tilanne, jossa tarpeeton byrokratia tai kaupalliset ja tekniset esteet eivät estä EU:n yrityksiä siirtymästä maasta toiseen tai perustamasta sivuliikkeitä EU:n eri jäsenvaltioihin. Siirtymisen maasta toiseen olisi käytävä yhtä helposti kuin siirtymisen alueelta toiselle saman maan sisällä. Kaikkien yritysten on voitava toimia samojen periaatteiden nojalla kaikkialla EU:ssa. Vasta silloin voidaan puhua todella kaikkia hyödyttävistä EU:n yhteismarkkinoista.

Jäsen Lehnen mietintö on askel eteenpäin sellaisen lainsäädännön kehittämisessä, jolla tehostetaan pk-sektorin toimintaa yhteismarkkinoilla. Sen avulla voidaan eittämättä lisätä merkittävästi EU:n yritysten taloudellista toimeliaisuutta. Tämä vaikuttaa myönteisesti meidän kaikkien elämään, ja sen avulla voidaan myös saavuttaa yksi Lissabonin strategian tavoitteista. Olen toiminut aikaisemmin yrittäjänä. Johdin omaa yritystäni 15 vuotta, ja minulla oli noin sata työntekijää. Olen hyvin perillä yrittäjien kohtaamista ongelmista ja vakuuttunut siitä, että yksityisen eurooppayhtiön kehittämistä koskeva ehdotus on erinomainen ja kipeästi kaivattu ratkaisu rajat ylittävää liiketoimintaa harjoittaville yrityksille.

On kuitenkin tärkeää edetä varovasti ja oppia eurooppayhtiön kehittämisen yhteydessä tehdyistä virheistä. Eurooppayhtiöt eivät täytä tehtäväänsä, sillä ne ovat pitkälti riippuvaisia kansallisesta lainsäädännöstä. Siksi yksityisen eurooppayhtiön on perustuttava ensisijaisesti yhteisön lainsäädäntöön, ja viittauksia kansalliseen lainsäädäntöön on oltava mahdollisimman vähän. Tällaista lähestymistapaa soveltamalla voimme laatia tekstin ja yhtenäisemmät säännökset. Näin varmistetaan myös oikeusvarmuus, joka on äärimmäisen tärkeää yrittäjille. Meidän on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että uuden yhtiömuodon säännöistä tulee mahdollisimman yhtenäiset ja että niissä viitataan mahdollisimman vähän kansallisiin oikeusjärjestelmiin ja siten mahdollisimman paljon yhteisön lainsäädäntöön.

  Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijää jäsen Lehneä kaikesta työstä, jota hän on tehnyt tämän asian parissa. Asia on äärimmäisen tärkeä Euroopan tulevalle yhdentymiselle ja sisämarkkinoilla tehtävän taloudellisen yhteistyön kehittämiselle. Sisämarkkinoiden tilanne on tällä hetkellä se, että eurooppayhtiö on jo käytössä. Se on tarkoitettu suurille yhtiöille, jolla on runsaasti pääomaa. Tämän vuoksi tarvitaan myös yhtiömuoto, joka tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden harjoittaa rajat ylittävää liiketoimintaa.

On tärkeää pitää mielessä, että pk-yritykset ovat tärkein EU:n talouden taustalla vaikuttava liikkeellepaneva voima ja EU:n kansalaisten suurin työllistäjä. Siksi näiden yritysten liiketoimintaa on pyrittävä tukemaan aiempaa voimakkaammin. Meidän on kuitenkin tarkasteltava huolella uusia oikeudellisia ratkaisuja, joita tarjoamme yrittäjillemme. On opittava kokemuksista, joita saatiin eurooppayhtiön yhtiömuodon käyttöönotosta yhteismarkkinoilla. Tämän yhtiömuodon kehittäminen vei paljon aikaa ja se oli kompromissi. Lopullinen kompromissi ei itse asiassa osoittautunut täysin tyydyttäväksi. Meidän on näin ollen otettava opiksi virheistämme, kuten jäsen Handzlik jo ehdottikin.

Yksityisen eurooppayhtiön on oltava mahdollisimman pitkälti yhtenäinen eurooppalainen yhtiömuoto. Sillä on yksinkertaistettava yrityksen perustamiseen ja organisaatioon liittyviä periaatteita. On tärkeää säilyttää tasapaino velkojien suojaamisen, joustavan yritysrakenteen ja liiketoimien turvaamisen välillä. Yritysten joustavuuden turvaamiseksi on varmistettava, että muutokset, kuten fuusiot ja sääntömääräisen kotipaikan siirrot, ovat helposti toteutettavissa. Siksi Euroopan parlamentin aloite, joka sisältää komissiolle annettavat yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä koskevat suositukset, on täysin perusteltu.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, yksityisen eurooppayhtiön kehittäminen on monista syistä hyvin tärkeä hanke EU:n talouskasvun nopeuttamisen kannalta.

Ensinnäkin BKT:n kasvussa mitattuna Yhdysvaltojen talouden kasvuvauhti on yli kaksinkertainen Euroopan unioniin kasvuvauhtiin verrattuna. Näin on ollut monen vuoden ajan. Myös Kaakkois-Aasian maissa talouden kasvuvauhti on moninkertainen EU:hun verrattuna. Toiseksi pääoman, tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen perustuvilla yhteismarkkinoilla on yhä monia sisäisiä esteitä. Kolmanneksi yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä koskeva luonnos kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka ovat EU:n kaikkien jäsenvaltioiden talouksien kulmakivi. Neljänneksi yksityinen eurooppayhtiö olisi erittäin hyödyllinen väline myös Lissabonin strategian toteuttamisen kannalta, sillä strategiassa korostetaan voimakkaasti esteiden poistamista eurooppalaisen yrittäjyyskulttuurin tieltä.

Jo nämä syyt ovat yksin riittävä peruste yksityisen eurooppayhtiön kehittämiselle. On kuitenkin tärkeää, ettemme toista virheitä, joita teimme kehittäessämme eurooppayhtiötä. Markkinat eivät ole suostuneet hyväksymään eurooppayhtiötä yhtiömuodoksi sen pitkästä ja vaikeasta kehittämisprosessista huolimatta. Siksi meidän on pyrittävä varmistamaan, että yksityisen eurooppayhtiön säännöissä viitataan mahdollisimman vähän yksittäisten jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön, jotta säännöt olisivat luonteeltaan kohtuullisen joustavat ja niillä suojeltaisiin sekä omistajia että yrittäjiä.

  Achille Occhetto (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä koskeva säädösehdotus on hyvin tärkeä. Se on erittäin tärkeä paitsi kaupan esteiden poistamisen kannalta myös yhteisön tuotantotekijöiden kehittämisen kannalta. Tätä varten meidän on epäilemättä perustettava yhtenäiset oikeudelliset yksiköt nykyisen oikeudellisen epävarmuuden poistamiseksi.

Meidän ei pidä kuitenkaan unohtaa, että samalla kun yhtiölain muutoksella yritetään muuttaa markkinoita avoimempaan suuntaan ja suojella säästäjiä, sillä vaikutetaan suoraan myös Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuuteen. Jos siis pidämme hyväksyttävänä päämääränä sitä, että yritykset voivat siirtyä minne tahansa yhtenäismarkkinoista hyötyäkseen, meidän on tätä päämäärää tavoitellessamme annettava työntekijöillemme samat, valtioiden rajat ylittävät oikeudet.

Tekemäni tarkistukset perustuivat juuri tähän ajatukseen. Niistä osa hyväksyttiin, ja niiden tarkoituksena oli turvata oikeudet myötämääräämiseen, tiedonsaantiin ja neuvontaan myös silloin, kun yrityksestä tulee yksityinen eurooppayhtiö. Puhumme suuresta muutoksesta, mikä merkitsee sitä, että meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaalisen Euroopan vahvistamiseen. Sosiaalisen Euroopan yhtenä tekijänä on oltava työntekijöiden osallistuminen.

Tästä syystä kannatamme tätä tärkeää ehdotusta ja kiitämme jäsen Lehneä hänen tekemästään työstä. Huomautamme komissiolle, että jos pidämme hyväksyttävänä päämääränä sitä, että yritykset saavat siirtyä minne haluavat voidakseen hyötyä yhtenäismarkkinoista, tämä tavoite on saavutettava ilman, että markkinoiden vaatimukset estävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä lämpimästi huomioista, joita he ovat esittäneet tästä tärkeästä aiheesta. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvu on ratkaisevan tärkeää EU:n talouden kilpailukyvyn kannalta. Siksi pienyritysten laajentumista on helpotettava. Asiaa voidaan edistää merkittävästi tarkastelemalla rajat ylittävää toimintaa harjoittavien yhtiöiden yhtiömuotoja.

Otan jäsen Lehnen mietinnön huomioon. Perustamissopimuksen 192 artikla velvoittaa meidät tekemään niin ripeästi. Vaikka artikla ei minua velvoittaisikaan, käsittelisin asiaa silti mahdollisimman ripeästi. Lupaan teille sen.

  Puhemies. Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä osallistumisestanne keskusteluun.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Dominique Vlasto (PPE-DE). – (FR) Sekä jäsenvaltiot että teollisuus kannattavat yksityisen eurooppayhtiön perustamista. Kiitän esittelijää hänen erinomaisesta mietinnöstään ja käytännöllisistä ehdotuksista.

Kannatan voimakkaasti tämän yhtiömuodon luomista ainakin kahdesta syystä – ensinnäkin siksi, että sen käyttöönoton myötä poistetaan yksi pk-yritysten liikkuvuuden este. Liiketoiminnan harjoittamista epäröidään aivan liian usein siksi, että oikeudellinen ympäristö tunnetaan huonosti, ja näin on erityisesti, kun kyse on yrityksen perustamisesta toiseen jäsenvaltioon.

Toinen syy on se, että tämä yhtiömuoto tarjoaa mahdollisuuden lisätä huomattavasti lainsäädännön avoimuutta ja rakentaa näin luottamusta talouden eri toimijoiden välille. Tosiasia on, että luottamus on ratkaisevan tärkeää liikesuhteissa ja että se muodostaa vauraan talouden perustan.

Näistä syistä kannatan Lehnen mietintöä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä poikkeus on suositus 7. Lainsäädännön vastaisen toiminnan sisällyttäminen yksityisyrityksen sääntöihin edellyttäisi perustamissopimuksen VI osaston muuttamista ja mutkistaisi tarpeettomasti yritystä koskevien sääntöjen ja kansallisten lakien välistä suhdetta.

Katson siksi tämän säännöksen olevan ristiriidassa eurooppayhtiön tavoitteiden eli lainsäädännön parantamisen ja eurooppalaisten yrittäjien toiminnan helpottamisen kanssa.