Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 1. helmikuuta 2007 - Bryssel

8. Äänestysselitykset

Barón Crespon mietintö (A6-0473/2006)

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestän matkustajia siirtyviltä matkatavaroilta suojaavien, muina kuin ajoneuvojen alkuperäisosina toimitettavien tilanjakojärjestelmien hyväksymistä koskevan suosituksen puolesta. Se ensinnäkin helpottaa moottoriajoneuvoilla käytävää kauppaa eri sopimuspuolten välillä sekä takaa lisäksi turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkean tason.

En voi näin ollen muuta kuin kannattaa moottoriajoneuvoihin sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamista.

Barón Crespon mietintö (A6-0472/2006)

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Kannatan suositusta, joka koskee sääntöä moottoriajoneuvojen hyväksynnästä moottoriajoneuvon kuljettajan etunäkyvyysalueen osalta. Yhdenmukaistamalla moottoriajoneuvoja koskevia sääntöjä vähennetään eri sopimuspuolten välisen kaupankäynnin esteitä sekä taataan korkea turvallisuustaso.

Tällä luonnoksella varmistetaan riittävä näkyvyys tuulilasista ja muista moottoriajoneuvojen ikkunoista. Tätä on ilman muuta kannatettava yleisen turvallisuuden vuoksi.

Chichesterin mietintö (A6-0470/2006)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä mietintöä, jolla vahvistetaan Korean tasavallan kanssa tehtävää tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevaa sopimusta. Soul on yhä merkittävämpi maailmanlaajuinen teollinen toimija, minkä vuoksi EU:n on tärkeää tehdä yhteistyötä tämän valtion kanssa, jolla on perinteisesti ollut läheisemmät suhteet Yhdysvaltoihin kuin meihin. Oletan, että tämä sopimus kattaa tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen, jota tehdään Pohjois- ja Etelä-Korean yhdessä hallinnoimalla Kaesongin teollisuusalueella. Korean tasavalta suhtautuu varmasti myönteisesti sitoumukseemme, jollaista Yhdysvaltain hallitus ei ole toistaiseksi tehnyt.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Vastustamme jyrkästi ehdotusta EU:n ja Korean välistä tieteellistä yhteistyötä koskevaksi neuvoston päätökseksi, koska tutkimuksen kohdentaminen ja pirstoutuminen lisää monopoliasemassa olevien yritysryhmittymien kannattavuutta ja yleensäkin pääomaa. Tämä on työntekijöiden todellisten tarpeiden vastaista. On kansalaisten edun mukaista vastustaa tätä taantumuksellista tutkimusta ja vastaavanlaisia sopimuksia, yleistä työntekijöiden vastaista politiikkaa ja koko EU:ta. On kansalaisten edun mukaista edistää radikaalia muutosta, jotta tutkimus voidaan kohdentaa työväenluokan ja ruohonjuuritason nykytarpeiden tyydyttämiseen.

Budrekaitėn mietintö (A6-0474/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin liettualaisen parlamentin jäsenen Budreikaitėn erinomaista mietintöä, jonka aiheena on kestävyyden huomioon ottaminen kehitysyhteistyöpolitiikassa. Hän toteaa aivan oikein, että kestävä kehitys perustuu ajatukseen siitä, että nykyhetken tarpeet on tyydytettävä viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. On oikein, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden julkisessa politiikassa otetaan huomioon kestävän kehityksen osatekijät, jotka ovat taloudellinen hyvinvointi, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ympäristönsuojelu. Tämä on oleellista kehitysyhteistyössä, sillä nämä asiat on erittäin vaikeita saavuttaa, kun otetaan huomioon maapallon väestönkehitys ja köyhyyden poistamistarve. EU:n on oltava tiennäyttäjänä kestävän kehityksen osatekijöiden maailmanlaajuisessa tunnustamisessa. Sehän on yksi EU:n keskeisistä tehtävistä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä ei mainita, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että sosiaalinen epätasa-arvoisuus lisääntyy jatkuvasti, että kehityserot kasvavat koko ajan, että luonnonvaroja hyödynnetään hillitsemättömästi ja että ympäristöä tuhotaan valtavasti kaikkialla maailmassa. Siinä ei mainita, että tämä kaikki on tosiasiassa kapitalismin syytä. Mietinnössä on kuitenkin monia ehdotuksia ja kohtia, joita kannatamme. Tällainen on esimerkiksi vaatimus siitä, että kehitysavun määrä nostetaan tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, jotta kehitysyhteistyö on tehokasta yhteisvastuuseen perustuvaa politiikkaa.

Emme kuitenkaan voi hyväksyä esimerkiksi seuraavia kohtia:

- Mietinnössä päätellään, että "ainoastaan yksityisten pääomien avulla ja yksityissektorin ja julkisen vallan kumppanuudella voidaan saada kokoon riittävästi rahoitusta", koska "kehitysmaiden paikallisviranomaiset eivät aina pysty järjestämään riittävästi rahoitusta suuriin investointeihin, joita tarvitaan infrastruktuuriverkostojen, kuten esimerkiksi vesijohto- tai viemäriverkoston rakentamiseen ja huoltamiseen". Tämä elämän perusvoimavara tarjotaan näin ollen yksityiselle pääomalle kuin tarjottimella.

- Vähiten kehittyneiden valtioiden velkoja ei peruuteta, vaan niille myönnettävien velkahuojennusten edellytykseksi asetetaan "hyvä hallintotapa", jonka kriteerit suurvallat määrittelevät hetken mielijohteesta.

Äänestimme edellä mainittujen seikkojen perusteella.

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. (DE) Olemme edistyneet köyhyyden torjunnassa viimeisten 15 vuoden aikana, vaikkakaan emme läheskään niin paljon kuin olimme toivoneet. Se, että jonkin valtion talouskehitystä onnistutaan vauhdittamaan, ei vielä missään tapauksessa tarkoita, että köyhyys on vähentynyt. Epäsuotuisissa oloissa eläville tarkoitettujen varojen ei saa antaa vuotaa korruptoituneisiin järjestelmiin, ja on varmistettava, ettei näitä varoja käytetä esimerkiksi jopa aseiden ostoon tai diktatoristen hallintojen tukemiseen.

Tehokkuutta on siksi valvottava paremmin, jotta kehitysapuvaroja käytetään oikeassa paikassa oikeisiin tarkoituksiin. Kannattaisi ehkä harkita myös varojen keskittämistä niin kutsuttuihin ankkurimaihin, jotka voivat nopeuttaa koko alueen kehitystä. Meidän on myös suhtauduttava avoimesti uusiin lähestymistapoihin, esimerkiksi mikroluottojen käyttöön, jotta köyhät saadaan takaisin omille jaloilleen.

Päätöslauselma Intian kastittomien ihmisoikeustilanteesta (B6-0021/2007)

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Haluan vain laajentaa aiempaa huomautustani siitä, että parlamentti hyväksyi kastittomien ihmisoikeustilannetta koskevan päätöslauselman ilman, että siihen oli mahdollisuutta jättää tarkistuksia. Haluan erityisesti huomauttaa, että tässä päätöslauselmassa, jota ei koskaan toimitettu ulkoasiainvaliokunnan eikä ihmisoikeuksien alivaliokunnan käsiteltäväksi lausunnon antamista varten, on joitakin virheellisiä tietoja. Vastustan tapaa, jolla jotkut parlamentin jäsenet soveltavat työjärjestyksen 90 artiklan 4 kohtaa. Päätöslauselmassa esimerkiksi korostetaan, miten paljon kastittomia vastaan tehdään rikoksia, ja todetaan, että he joutuvat usein katalien rikosten, esimerkiksi murhien, kohteeksi. Huomautan, että kastittomien murhien osuus kaikista Intiassa tehdyistä murhista on itse asiassa 2,04 prosenttia, kun heidän osuutensa väestöstä on 14 prosenttia. Kastiton voi tosiasiassa elää turvallisemmin kuin muihin kasteihin kuuluva ihminen.

Päätöslauselmassa ei ole mitään mainintaa kastittomiin kohdistuvia julmuuksia estävästä lainsäädännöstä, jolla on tarkoitus edistää kastittomien vastaisiin rikoksiin syyllistyneiden tuomitsemista. Päätöslauselmassa ei myöskään mainita, että vaikka vain erittäin pieni osuus kastittomista osaa lukea, kastittomien lukutaitoluvut ovat erittäin lähellä maan keskiarvoa. Päätöslauselmassa ei mainita, että Intian hallitus on ottanut käyttöön palkitsemisjärjestelmän, jonka ensisijaisena tavoitteena on poistaa koskemattomuus. Myös eri kasteihin kuuluvien avioliittoja tuetaan taloudellisilla kannustimilla.

Päätöslauselma on erittäin epätasapainoinen. Se on täynnä asiavirheitä. Arvoisa puhemies, minusta on valitettavaa, ettette voinut palauttaa asiaa valiokuntakäsittelyyn. Esittämäni todisteet ovat kuitenkin edelleen olemassa.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunnan käsiteltäväksi jättämän Intian kastittomien ihmisoikeustilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Euroopan unionin on oltava mielestäni erittäin varovainen puututtaessa valtioiden perustuslakiin, mutta kannatan tätä päätöslauselmaa, jossa tuomitaan kastittomien sietämätön tilanne, joka johtuu siitä, ettei kastin perusteella tapahtuvan syrjinnän kieltäviä säännöksiä panna täytäntöön.

Päätöslauselman ja lukuisten tutkimusten perusteella kastittomiin kohdistuneiden rikosten tekijät jäävät ilman rangaistusta. Ongelmana on myös lasten ja naisten hyväksikäyttö. Naisiin kohdistuu koko heidän elämänsä ajan kahdenlaista syrjintää: heitä syrjitään sekä kastin että sukupuolen perusteella, ja heitä käytetään myös seksuaalisesti hyväksi. Euroopan parlamentti teki ilman muuta oikein tuomitessaan tämän häpeällisen tilanteen.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Intian kastittomien kohtelun perusteella kastittomien ihmisoikeuksista on syytä olla erittäin huolissaan. Koko maailmassa pitäisi kunnioittaa oikeutta saada ihmisarvoista työtä ja oikeutta syrjimättömyyteen, mutta kastittomilla ei ole nykyisessä Intian kastilaitoksessa kumpaakaan näistä oikeuksista. Koska EU ja koko Euroopan parlamentin toiminta perustuvat yhteisiin arvoihin, joissa syrjimättömyys on avainasemassa, meillä on velvollisuus ilmaista huolestuneisuutemme, kun huomaamme, että näitä arvoja laiminlyödään ja että nämä oikeudet evätään kolmansissa maissa.

  Margrietus van den Berg (PSE), kirjallinen. (NL) Vielä nykyäänkin kastittomina ja näin ollen "koskemattomina" pidettävien ihmisten tilanne on valtava ja huolestuttava ongelma. Kastittomien sosiaalista eristämistä voidaan verrata Etelä-Afrikassa harjoitettuun apartheidiin.

"Koskemattomia" on eniten Intiassa, jossa heitä on yli 160 miljoonaa. He eivät usein saa peruspalveluja, kuten koulutusta, terveydenhoitoa ja puhdasta juomavettä, heillä ei ole oikeutta omistaa maata ja he joutuvat säännöllisesti väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi.

Aion siksi äänestää tämän päätöslauselman puolesta, jossa Intian hallitusta kehotetaan vahvistamaan toimiaan poistaakseen tehokkaasti kastiin perustuvan syrjinnän ja edistääkseen yhtäläisiä mahdollisuuksia. On hyvä, että Euroopan parlamentti tekee nyt konkreettisia ehdotuksia torjuakseen tätä ihmisryhmän rakenteellista syrjintää.

Intian pääministeri totesi 27. joulukuuta 2006 seuraavaa: "Kastittomiin on kohdistunut yhteiskunnassamme harvinaislaatuista syrjintää, joka eroaa oleellisesti vähemmistöryhmien yleensä kohtaamista ongelmista. Ainoastaan Etelä-Afrikassa harjoitettua apartheidia voidaan verrata niin kutsuttuun koskemattomuuskäytäntöön." Toivon, että EU ottaa tämän asian esiin Intian kanssa käymissään keskusteluissa ja auttaa poistamaan tämän törkeän sosiaalisen epätasa-arvoisuuden.

Arnaoutakisin mietintö (A6-0477/2006)

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, kannatan Euroopan yhteisön ja Gabonin välistä kalastuskumppanuussopimusta samoin kuin muidenkin AKT-valtioiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot) ja joidenkin muiden valtioiden kanssa tehtäviä vastaavanlaisia sopimuksia.

Nämä sopimukset perustuvat vastavuoroisen yhteistyön periaatteeseen ja soveltuvat yhteen yhteisen kalastuspolitiikan ulkoista ulottuvuutta koskevan kumppanuusmallin kanssa. Näiden sopimusten avulla saavutamme kaksiosaisen tavoitteen. Niillä suojellaan ensinnäkin kaukaisilla vesillä toimivan EU:n laivaston etuja ja vahvistetaan toiseksi kestävän kalastuksen edellytyksiä kumppanivaltioiden vesillä.

Näin ollen haluan lopuksi korostaa, että Euroopan unioni ja kaukaisilla vesillä toimiva kalastuslaivastomme – toisin kuin muiden laittomasti toimivat laivastot – ovat sitoutuneet varmistamaan, että maailman kalastustoiminta on kestävää, ja hyväksyneet Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön vastuuntuntoista kalastusta koskevat menettelyohjeet.

Meidän on kannatettava tätä sopimusta ja muitakin sopimuksia, koska niillä edistetään kumppanivaltioidemme kehitystä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Gabonin tasavallan kanssa tehty uusi kumppanuussopimus, joka tuli voimaan 3. joulukuuta 2005, on voimassa kuusi vuotta. Siihen sisältyy pöytäkirja, jonka vuoksi näillä vesillä toimivien EU:n jäsenvaltioiden laivastojen, myös Portugalin laivaston, kalastusmahdollisuudet vähenevät 40 prosenttia.

Kuten muissakin tonnikalan kalastusta koskevissa sopimuksissa, alusten omistajilta perittävät maksut ovat lisääntyneet 25 prosentista 35 prosenttiin kokonaiskustannuksista, ja yhteisön rahoitusosuus on pienentynyt selvästi.

Tästä voi seurata, että näiden sopimusten tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään vähän ja että monia kaukaisten vesien kalastusaluksia romutetaan, kuten Portugalissa jo tehdään.

Tämä tilanne saa kyseenalaistamaan näiden sopimusten tosiasiallisen vaikutuksen, sillä sopimuksista aiheutuu aiempaa enemmän kustannuksia laivastoille, ja kalastusmahdollisuudet vähenevät.

Etenkin Portugalin laivaston kannalta on huolestuttavaa, että sopimuksen suhteellisuus ja suhteellinen vakaus ovat heikentyneet edelliseen sopimukseen verrattuna, kun tarkastellaan kalastusmahdollisuuksien jakamista muiden laivastojen kanssa.

Portugali menettää 50 prosenttia pintasiima-alusten kalastusmahdollisuuksista. Sille myönnetään nimittäin vain kolme lisenssiä, kun sillä oli niitä edellisen sopimuksen perusteella kuusi.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan mietintöä, jolla muutetaan kalastuskumppanuussopimusta. Kannatan erityisesti vaatimusta siitä, että parlamentin on osallistuttava aktiivisemmin valmistelutoimiin ennen sopimuksen laajentamista. Lisäksi on ilahduttavaa, että rannikkoyhteisöjen kehittämistarpeet otetaan huomioon.

Päätöslauselma kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä (B6-0032/2007)

  Frank Vanhecke (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tietenkin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallista keskeyttämistä koskevan päätöslauselman puolesta, koska olen kuolemanrangaistuksen vankkumaton vastustaja.

Haluan, että kantani tulee täysin selväksi. Vastustan kuolemanrangaistusta, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että rikollisuuteen on puututtava kovin ottein. Koska monet EU:n jäsenvaltioiden hallitukset ovat niin välinpitämättömiä ja raukkamaisia, yleisiä oikeussääntöjä törkeästi rikkoneita rikollisia, murhaajia ja lasten raiskaajia vapautetaan järjestelmällisesti, ennen kuin he ovat kärsineet tuomionsa loppuun. Näin tehdään myös kotimaassani. Tämän hölläkätisyyden ja raukkamaisuuden vuoksi Euroopan unionin kansalaiset vaativat kuolemanrangaistuksen palauttamista. Vastustan kuolemanrangaistusta, mutta ymmärrän näitä ihmisiä, ja heidän tekemänsä valitukset olisi otettava mielestäni asianmukaisesti huomioon.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin viiden poliittisen ryhmän käsiteltäväksi jättämää päätöslauselmaesitystä, joka koskee aloitetta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmalliseksi keskeyttämiseksi. Pariisissa on meneillään kolmas kuolemanrangaistuksen vastainen maailmankonferenssi, minkä vuoksi Euroopan unionin oli järkevää toistaa periaatteensa ja pyytää toteuttamaan kaikki mahdolliset toimet teloitusten täytäntöönpanon yleismaailmalliseksi keskeyttämiseksi, kun lopullisena tavoitteena on lakkauttaa kuolemanrangaistus kokonaan.

Tätä kirjoittaessani olen ylpeä siitä, että kotimaani sisällyttää presidenttinsä, Ranskan tasavallan presidentin Chiracin, ehdotuksesta ja viisaiden kansanedustajiensa ansiosta pian perustuslakiinsa kuolemanrangaistusta koskevan kiellon, josta säädetään jo lainsäädännössä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska vastustan kuolemanrangaistusta, joka on 2000-luvulla kauhistuttava esimerkki julmuudesta ja ihmisarvon loukkaamisesta.

Tämä asiaintila ei saa jatkua. Kannatan siksi ehdotusta siitä, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous antaa päätöslauselman kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä.

  Hanna Foltyn-Kubicka (UEN), kirjallinen. (PL) En allekirjoittanut useiden poliittisten ryhmien käsiteltäväksi jättämää yhteistä päätöslauselmaesitystä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä enkä aio äänestää sen puolesta.

Hyväksyn täysin ne kansainvälisestä oikeudesta johtuvat velvoitteet, joihin Puola sitoutui liittyessään Euroopan neuvostoon ja Euroopan unioniin, mutta en usko, että väkivaltaa ja julmuutta koskevaa ongelmaa ratkaistaan lakkauttamalla kuolemanrangaistus muualla maailmassa.

Minusta on oikein, että kuolemanrangaistuksen hyväksikäyttö ja kuolemanrangaistuksen julma täytäntöönpano tuomitaan, kuten Saddam Husseinin ja Barzan Ibrahim al-Tikritin teloitusten tapauksessa.

On kuitenkin vastuutonta, järjetöntä ja vahingollista ehdottaa, että rikollisten, terroristien ja verenhimoisten diktaattorien kuolemanrangaistus lakkautetaan kokonaan kaikkein epävakaimmilla ja väkivaltaisimmilla maailman alueilla.

Pyrkiessään toteuttamaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallisen keskeyttämisen Euroopan unioni ei pysty tarjoamaan väkivallan runtelemille valtioille mitään merkittävää apua yleisen turvallisuuden takaamisessa. Italian hallituksen aloitetta, jota Euroopan unioni tänään todennäköisesti kannattaa, voidaan näin ollen pitää myös ulkokultaisena.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) EU on sisällyttänyt jäsenvaltioidensa jäsenyysvaatimuksiin, etteivät valtiot sovella kuolemanrangaistusta tai ettei sitä sallita niiden lainsäädännössä. On aivan oikein, että pyrimme edistämään tällaista käytäntöä kaikkialla maailmassa.

Kuolemanrangaistus on häpeätahra, joka ulottuu aina Yhdysvalloista Kiinaan ja Keski-Aasiasta Keski-Afrikkaan. Ongelmana on, että osoittaudumme hieman tekopyhiksi, kun pidämme joitakin teloituksia toisia hyväksyttävämpinä. On aivan yhtä väärin teloittaa Saddam Hussein ja Oklahoman pommittaja Timothy McVeigh kuin nigerialainen ihmisoikeusaktivisti Ken Sara-Wiwo tai satoja Saddam Husseinin julman, totalitaarisen hallinnon uhreja. En voi muuta kuin toivoa, että vastustamme vastedes tällaisia barbaarisia julkisia spektaakkeleja samalla tavoin kuin Kiinan teloituksia, koska nykytekniikan avulla julkinen teloitus voidaan korvata välittämällä teloitus matkapuhelinverkon kautta.

  Marcin Libicki (UEN), kirjallinen. (PL) En allekirjoittanut useiden poliittisten ryhmien käsiteltäväksi jättämää yhteistä päätöslauselmaesitystä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä enkä aio äänestää sen puolesta.

Hyväksyn täysin ne kansainvälisestä oikeudesta johtuvat velvoitteet, joihin Puola sitoutui liittyessään Euroopan neuvostoon ja Euroopan unioniin, mutta en usko, että väkivaltaa ja julmuutta koskevaa ongelmaa ratkaistaan lakkauttamalla kuolemanrangaistus muualla maailmassa.

Minusta on oikein, että kuolemanrangaistuksen hyväksikäyttö ja kuolemanrangaistuksen julma täytäntöönpano tuomitaan, kuten Saddam Husseinin ja Barzan Ibrahim al-Tikritin teloitusten tapauksessa.

On kuitenkin vastuutonta, järjetöntä ja vahingollista ehdottaa, että rikollisten, terroristien ja verenhimoisten diktaattorien kuolemanrangaistus lakkautetaan kokonaan kaikkein epävakaimmilla ja väkivaltaisimmilla maailman alueilla.

Pyrkiessään toteuttamaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallisen keskeyttämisen Euroopan unioni ei pysty tarjoamaan väkivallan runtelemille valtioille mitään merkittävää apua yleisen turvallisuuden takaamisessa. Italian hallituksen aloitetta, jota Euroopan unioni tänään todennäköisesti kannattaa, voidaan näin ollen pitää myös ulkokultaisena.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Perusihmisoikeudet ovat keskeinen osa Euroopan unionin roolia ja identiteettiä. Euroopan parlamentti on EU:n toimielimenä velvollinen tukemaan toimia, joilla näitä arvoja levitetään EU:n rajojen ulkopuolelle. Kannattamalla kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä viestitetään, että tiettyjä ihmisoikeuksia on noudatettava koko maailmassa. Kannatan erityisesti sitä, että päätöslauselmassa tuodaan esiin Saddam Husseinin häpeällinen teloitustapa.

  Jean-Claude Martinez (ITS), kirjallinen. – (FR) Ranskassa on oikeudelliset sekasotkunsa. Irakissa valtion päämiehen tuomitsemisesta vastuussa olleet ilmestyivät paikalle maahantunkeutujien ohjuksilla ratsastaen. Kiinassa taas voidaan ostaa mitä vain, jopa luoteja, joilla ihmiset voivat räjäyttää itsensä taivaan tuuliin. Libyassa on puolestaan bulgarialaisiin sairaanhoitajiin liittyvä tapauksensa.

Nyt 2000-luvulla, tällä obskurantismin aikakaudella, kuolemanrangaistus on käytössä ranskalaisissa sairaaloissa, joissa tapetaan vanhuksia, jotta vuoteita vapautuu ja tilit pysyvät tasapainossa. Se on käytössä myös Maastrichtin EU:ssa, jossa tuhotaan tulevaisuus sulkemalla rahahanat elintärkeiltä investoinneilta.

Päätöksentekijämme ovat sortuneet pappi Malthusin tuhoisaan ideologiaan, joka perustuu nollakasvuun ja jatkuvaan alikehitykseen. Ihmisrodun juhla-aterialla ei näytä olevan tarpeeksi tilaa. Vanhukset jätetään siksi helleaaltojen armoille, ja heille annetaan tappavia ruiskeita. Ihmisiä passitetaan varhaiseläkkeelle, ja työtunteja vähennetään. Verolainsäädäntö pitää ihmiset ahdingossa, työlainsäädäntö ei jätä tilaa hengittää ja talousarviolainsäädännössä kitsastellaan. Tämän malthusilaisen rangaistusasteikon huipulla rikoslainsäädäntö kruunaa yhteiskuntamme, jossa vallitsee kuoleman kulttuuri. Malthusilaisessa taloudessa eutanasia, ennalta varautumisen periaate ja äärimmäinen teloitusrangaistus kulkevat käsi kädessä ylpeyden ja omahyväisyyden kanssa.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kuolemanrangaistuksen sallivien valtioiden luettelo on pitkä, ja uhrien luettelo on vielä pitempi. Pelkästään vuonna 2005 teloitettiin 2 148 ihmistä.

Mikä on Euroopan unionin tilanne? Voiko EU:n jäsenvaltio sallia kuolemanrangaistuksen? Ei todellakaan voi. Ehdokasvaltiot ovat itse asiassa velvollisia lakkauttamaan kuolemanrangaistuksen.

Meidän Euroopan parlamentin jäsenten mielestä tässä asiassa on mentävä vieläkin pitemmälle. Tämä on parlamentin tänään hyväksymän kuolemanrangaistuksen vastaisen päätöslauselman tavoitteena. Äärioikeistoa lukuun ottamatta – mikä oli arvattavissa – kaikki parlamentin poliittiset ryhmät olivat jo allekirjoittaneet julkilausuman, joka koskee kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä ja jonka tavoitteena on kuolemanrangaistuksen lakkauttaminen koko maailmassa.

Päätöslauselmalle saatiin sen hyväksymiseen tarvittavan enemmistön kannatus, eli parlamentissa vallitsee harvinaislaatuinen yksimielisyys. Tämä enemmistö tekee selväksi, että EU:n jäsenyydessä on kyse muustakin kuin kalastuskiintiöiden hyväksymisestä. Se tekee selväksi ennen kaikkea sen, ettei Euroopan unioni tingi perusarvoistaan. On syytä huomauttaa, että Euroopan unioni taistelee eturintamassa kuolemanrangaistuksen lakkauttamisen puolesta.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. (PL) En allekirjoittanut useiden poliittisten ryhmien käsiteltäväksi jättämää yhteistä päätöslauselmaesitystä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä enkä aio äänestää sen puolesta.

Hyväksyn täysin ne kansainvälisestä oikeudesta johtuvat velvoitteet, joihin Puola sitoutui liittyessään Euroopan neuvostoon ja Euroopan unioniin, mutta en usko, että väkivaltaa ja julmuutta koskevaa ongelmaa ratkaistaan lakkauttamalla kuolemanrangaistus muualla maailmassa.

Minusta on oikein, että kuolemanrangaistuksen hyväksikäyttö ja kuolemanrangaistuksen julma täytäntöönpano tuomitaan, kuten Saddam Husseinin ja Barzan Ibrahim al-Tikritin teloitusten tapauksessa.

On kuitenkin vastuutonta, järjetöntä ja vahingollista ehdottaa, että rikollisten, terroristien ja verenhimoisten diktaattorien kuolemanrangaistus lakkautetaan kokonaan kaikkein epävakaimmilla ja väkivaltaisimmilla maailman alueilla.

Pyrkiessään toteuttamaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallisen keskeyttämisen Euroopan unioni ei pysty tarjoamaan väkivallan runtelemille valtioille mitään merkittävää apua yleisen turvallisuuden takaamisessa. Italian hallituksen aloitetta, jota Euroopan unioni tänään todennäköisesti kannattaa, voidaan näin ollen pitää myös ulkokultaisena.

Riesin mietintö (A6-0450/2006)

  Christofer Fjellner (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, liikalihavuuden torjuntaa koskevassa Riesin mietinnössä puututaan syvällisesti asioihin, jotka kuuluvat nähdäkseni jäsenvaltioiden vastuualueeseen. Lisäksi mietinnössä käsitellään asioita, joihin poliitikkojen ei kuuluisi lainkaan paneutua. Yksilönäkökulma puuttuu mielestäni kokonaan.

Mietinnössä todetaan, että liikalihavuus on krooninen sairaus. Se ei ensinnäkään pidä paikkaansa. Toteamalla näin otetaan toiseksi vastuu ylipainoisista ihmisistä tai – mikä on vielä pahempaa – todella monilta ylipainoisilta riistetään toivo siitä, että he voivat itse vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Ylipainoisuus voi itse asiassa olla oire kroonisesta sairaudesta, mutta pitemmälle menevillä väitteillä nimenomaan leimataan liikalihavat henkilöt, mitä mietinnössä muka pyritään välttämään.

Eniten minua kuitenkin huolestuttaa aivan muu seikka. Tiedotusvälineitä halutaan nimittäin ohjata suuntaan, joka on nykytilanteessa opportunistinen. Se ei ole hyväksyttävää, eikä poliitikkojen pidä tehdä niin. Olen hämmästynyt, että niin monet ruotsalaiset kollegani äänestivät mietinnön puolesta. Me ruotsalaiset konservatiivit äänestimme tietenkin mietintöä vastaan.

  Jan Andersson, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Poliitikkojen ei mielestämme kuulu määrittää, mitä tarkoitetaan kroonisella liikalihavuudella. Se on lääketieteen tehtävä. Äänestimme siksi tyhjää tästä mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin kollegani Riesin erinomaista mietintöä, jonka aiheena on eurooppalainen ulottuvuus ylipainoisuuden, lihavuuden ja kroonisten sairauksien ehkäisemisessä. Liikalihavuudesta kärsivien määrä Euroopan unionissa on kasvanut rajusti viimeisten 30 vuoden aikana. Tätä kehitystä voidaan verrata Yhdysvaltojen 1990-luvun tapahtumiin: Euroopan unionissa luokitellaan tällä hetkellä 27 prosenttia miehistä ja 38 prosenttia naisista ylipainoisiksi tai liikalihaviksi.

Euroopan parlamentin ehdotukset perustuvat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan sekä lasten ja aikuisten saamaan hoitoon. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset, urheilu, maataloustuotteiden laatu, kouluruokalat, valistus, viestintä ja elintarvikkeiden ravintoarvon ilmoittaminen ovat tekijöitä, joihin Euroopan unionin on kiinnitettävä huomiota tämän vitsauksen torjunnassa.

On erittäin tärkeää, että Euroopan komissio teettää sosioekonomisen tutkimuksen ylipainoisuuteen liittyvien sairauksien vaikutuksista. On tutkittava näiden sairauksien vaikutuksia terveydenhuoltomenoihin, ja tiedämmekin jo, että niiden osuus kaikista terveydenhuoltomenoista on 4–7 prosenttia. Tämän lisäksi on tutkittava ylipainoisuuteen liittyvien sairauksien vaikutuksia työllisyyteen: työttömyyteen, sairaslomiin ja työkyvyttömyyteen.

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. (EN) Kehotin aiemmin tällä viikolla Irlannin hallitusta tekemään ehdotuksia, joilla kielletään kokonaan sellaisten elintarvikkeiden ja juomien televisiomainonta, jotka sisältävät runsaasti rasvaa, suolaa tai sokeria ja jotka on tarkoitettu erityisesti alle 16-vuotiaille.

Lasten liikalihavuus on vakava ongelma Irlannissa ja koko Euroopan unionissa, ja tätä ongelmaa on torjuttava tehokkaasti.

Yhdistynyt kuningaskunta on ottamassa käyttöön tällaisen kiellon neljä vuotta kestäneiden laajojen tutkimusten ja kuulemisten jälkeen. Tässä tutkimuksessa haastateltiin 2 000:ta lasta, vanhempaa ja opettajaa, ja 11 000 ihmistä laati sitä varten yksityiskohtaisia tietoja perheiden ruokailutottumuksista. Tässä tutkimuksessa kävi selvästi ilmi, että televisiomainonta vaikuttaa lasten ruokavaliomieltymyksiin.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus arvioi, että kotitalouksissa, joissa lapset katselevat paljon sellaisia ohjelmia, jotka on tarkoitettu lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisille, lapset näkevät 41 prosenttia vähemmän mainoksia runsaasti rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävistä ruoka- ja juomatuotteista.

Tässä on kyse lastemme suojelusta, jonka on oltava aina ensisijaisena tavoitteenamme.

  Lena Ek ja Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Kansanterveysasiat ovat erittäin tärkeitä, ja terveysongelmista kärsivät tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen.

Tässä päätöslauselmassa ylitetään kuitenkin mielestämme toissijaisuusperiaatteen rajat. Näitä asioita pitäisi käsitellä jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla, minkä vuoksi päätimme äänestää tyhjää.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska liikalihavuuden torjunnan on oltava EU:n poliittisena painopisteenä. Kaikkiaan 27 prosenttia miehistä ja 38 prosenttia naisista on ylipainoisia Euroopan unionissa.

Lasten liikalihavuus on vielä huolestuttavampaa, sillä 25 jäsenvaltion EU:ssa on yli 5 miljoonaa liikalihavaa lasta, ja joka vuosi ilmenee noin 300 000 uutta tapausta. Tämä suuntaus on saatava kiireesti kääntymään.

Kannatan useimpia ehdotettuja toimia, esimerkiksi kuluttajille tiedottamista lapsesta lähtien, televisiomainonnan rajoituksia, elintarvikkeiden merkintöihin liitettäviä ravitsemus- ja terveysväittämiä sekä johdonmukaisuuden lisäämistä yhteisen maatalouspolitiikan ja terveysalan toimien välillä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mielestämme on hyvä, että tämä mietintö hyväksyttiin. Mietintöön sisältyvät muun muassa seuraavat keskeiset asiat. Siinä myönnetään, että terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistäminen on liikalihavuuden torjunnan oleellinen osatekijä, minkä vuoksi sen on oltava jäsenvaltioiden ja EU:n poliittinen painopistealue. Lisäksi siinä kehotetaan tunnustamaan liikalihavuus virallisesti krooniseksi sairaudeksi.

Liikalihavuus on ravitsemushäiriön yleisin muoto, joka johtuu rasvan liiallisesta varastoitumisesta. Liikalihavuus yhdistetään asteittain paheneviin sairauksiin. Se aiheuttaa suuren kuolemanvaaran tavallisen väestön keskuudessa ja on siksi paheneva kansanterveysongelma.

Kuten mietinnössä todetaan, vuoden 2006 tietojen mukaan maailmassa on yli 300 miljoonaa liikalihavaa henkilöä, ja heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana.

Tämän sairauden torjuntaa on tehostettava esimerkiksi tarjoamalla potilaille terveydenhoitoa, lääkkeitä ja psykologista neuvontaa. Tämän lisäksi on kuitenkin laadittava ehkäisemisstrategia, jossa edistetään terveellistä ruokavaliota ja terveellisiä elintapoja ja joka kohdistetaan etenkin naisiin ja lapsiin, koska he ovat tutkimusten mukaan erityisen alttiita liikalihavuudelle.

  Christa Klaß (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Terveyden suojelu on kaikkien ympäristöä ja terveyttä koskevien toimiemme tavoitteena. Se kuuluu jäsenvaltioiden vastuualueeseen, ja näin on oltava vastedeskin. Ennaltaehkäisystä tulee yhä tärkeämpää. Riesin mietinnössä käsitellään liikalihavuudesta, ylipainosta ja kroonisista sairauksista aiheutuvia terveysriskejä. Miksi lapsemme ovat ylipainoisia?

Mistä tämä johtuu? Näistä asioista on keskusteltava, jotta etenkin perheiden tietoisuus lisääntyy. Kyky huolehtia kehomme jokapäiväisestä terveydestä on asia, jota on opetettava kouluissa ja yleisessä koulutuksessa. Näiden sairauksien ehkäisemiseen tarvitaan yhteiskunnallisia muutoksia. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta pelkästään määräämällä mainontakieltoja, tarjoamalla terveyttä koskevia tietoja ja antamalla ekaluokkalaisille urheilukassi käteen. Elämme nopeatahtisessa yhteiskunnassa. Kun molemmat vanhemmat käyvät työssä, perheelle, lasten kasvatukselle ja ruoanlaitolle ei useinkaan jää aikaa.

Tästä syystä yhteiskunnan on yhä tärkeämpää toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimia, ja jokapäiväisten taitojen opettaminen on annettava koulujen ja oppilaitosten tehtäväksi. Perheitä on kuitenkin edelleen muistutettava perheiden perinteisistä tehtävistä ja velvollisuuksista, jotka kuuluvat edelleen niiden vastuualueeseen. EU:kaan ei voi tehdä kaikista ihmisistä hoikkia eikä saada kaikkia nauttimaan terveellisestä elämästä. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintasuunnitelmia ja toimia, mutta ihmisten on toteutettava ne käytännössä.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) On hienoa, että Euroopan komission mielestä kaikkien pitäisi noudattaa terveellistä ruokavaliota ja harrastaa liikuntaa, jotta ylipainoa, lihavuutta ja kroonisia sairauksia voidaan torjua.

En kuitenkaan hyväksy ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan laatimaa ylipitkää päätöslauselmaesitystä, jossa on 18 johdanto-osan kappaletta ja 53 kohtaa, koska siinä suositetaan kyseenalaista jäsenvaltioiden toimivaltaan puuttumista osittain yhteisön oikeussääntöjen muodossa.

Yhdyn tietenkin varoitukseen, jonka haluamme antaa liikalihavuusepidemian vuoksi. Tämä epidemia koskee kolmea miljoonaa lasta ja 20–30:tä prosenttia aikuisista. Euroopan unionissa on nykyään 14 miljoonaa ylipainoista lasta, ja aikuisväestöstä puolet on ylipainoisia.

Eurokokit ovat loistavia liittolaisia pyrkiessämme edistämään terveellisiä ruokailutottumuksia ja laadukkaiden tuotteiden käyttöä. Eurokokit-järjestöön kuuluu 4 000 kokkia 17 jäsenvaltiosta. He noudattavat kunniasääntöjä sekä puolustavat ruoan laatua ja maaseudun tuotteita.

Meidän kannattaa mielestäni hyödyntää heidän tietämystään ja valmiuttaan edistää parhaita käytäntöjä…

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan voimakkaasti tätä mietintöä sekä sen aiheena olevaa komission vihreää kirjaa "Terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistäminen: eurooppalainen ulottuvuus ylipainoisuuden, lihavuuden ja kroonisten sairauksien ehkäisemisessä". Kansanterveysasioihin on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota Euroopan unionissa, ja tällä mietinnöllä edistetään ilahduttavasti tätä tavoitetta. Mielestäni on myönteistä, että mietinnössä painotetaan koulujen keskeistä roolia sekä vaaditaan toimia hedelmien ja vihannesten kulutuksen huolestuttavan vähentymisen vuoksi.

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. (DE) Kaikkihan tietävät myös ilman EU:n määräämiä pakkausmerkintöjä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Ruokailutottumuksemme ja elintapamme ovat kuitenkin muuttuneet siinä määrin, että ylipainoisuus on lisääntynyt hälyttävästi kaikkine terveysvaikutuksineen. Liikunnan puutteen, epäterveellisen ravinnon ja liiallisen television katselun yhteisvaikutuksesta ihmiset ovat myös aiempaa aggressiivisempia.

Erilaisia terveysalan toimintasuunnitelmia on sovellettu jo jonkin aikaa. On oikein, että ne aloitetaan jo lasten ensimmäisinä kouluvuosina, koska pakonomaisen ylensyönnin riski on silloin erittäin suuri. Emme kuitenkaan saavuta tavoitettamme ravitsemustietotodistuksilla, terveysorientoituneilla päiväkodeilla ja jopa mainontakielloilla. Urheilun harrastaminen, joka on tärkeä stressin ja aggression poistaja, ja terveelliset ruokailutottumukset koetaan ja opitaan kotona perheessä.

Nykyaikainen työmaailma, jossa on joustavat työajat, viikonloppu- ja vuorotyötä sekä jatkuvasti uusia vaatimuksia pidemmistä aukioloajoista, romuttaa kuitenkin koko ajan juuri tätä yhteiskuntamme ydinsolua. Lopen väsyneenä pitkän työpäivän jälkeen on helpompi hankkia pikaruokaa kuin valmistaa itse ateria. Ihmiset haluavat rentoutua television ääressä perunalastuja ja limonadia nauttien, ja lapset seuraavat vanhempien esimerkkiä.

Saarnaamme, että ihmisten on liikuttava enemmän. Samaan aikaan kuitenkin vähennetään koulujen liikuntatunteja talousarvioon liittyvistä syistä tai vapautetaan ulkomaalaisia lapsia liikuntaopetuksesta uskonnollisin perustein, ja urheiluseuroja tuetaan yhä vähemmän.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan Riesin mietintöä, jossa käsitellään terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistämistä. Olen samaa mieltä siitä, että lasten liikalihavuuden torjunnan on oltava Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden poliittisena painopisteenä. Lapsia on kiireesti rohkaistava terveisiin elintapoihin, ja jäsenvaltioita on kehotettava lisäämään kouluissa tarjottavan liikuntakasvatuksen määrää.

Minusta on ilahduttavaa, että mietinnössä myönnetään useissa jäsenvaltioissa käyttöön otettujen elintarvikkeiden merkintäjärjestelmien merkitys ja potentiaali. On myönteistä, että komissiota kehotetaan kehittämään tutkimustuloksiin perustuva EU:n laajuinen elintarvikepakkausten etupuolelle tehtävien merkintöjen järjestelmä. Tämä on mielestäni rehti mutta erittäin tehokas tapa kannustaa ihmisiä valitsemaan terveellisempiä vaihtoehtoja. Ihmisille on tiedotettava kiireesti, että heidän terveytensä ja tulevien sukupolvien terveys on heidän omissa käsissään.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. (NL) Pitkäaikaisten epäterveellisten ruokailutottumusten ja liikunnan puutteen vuoksi Euroopan unionissa on vuosittain tuhansia liikalihavuudesta kärsiviä ihmisiä. Tämä lisää lukuisten vakavien sairauksien, kuten sydänsairauksien, verenpainetaudin ja hengityselinsairauksien, riskiä.

Liikalihavuudella on kansanterveydellisiä vaikutuksia, ja se myös lisää jäsenvaltioiden sairausvakuutuslaitosten kustannuksia. Tähän ongelmaan on siksi mielestäni sovellettava yhdennettyä lähestymistapaa. Välttämättömän muutoksen aikaansaaminen edellyttää, että kuluttajille tarjotaan tietoa ja valistusta, että jäsenvaltiot vaihtavat parhaita käytäntöjä, että elintarvikkeissa on selkeät merkinnät ja että kouluissa järjestetään kampanjoita terveellisempien elintapojen edistämiseksi.

Taistelu liikakiloja vastaan ei pääty valtioiden rajoilla. Me eurooppalaiset voimme edistää merkittävästi liikalihavuuden torjuntaa ja oppia toistemme tavoista käsitellä tätä ongelmaa. Mielestäni oikea tapa käsitellä sitä on tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden, teollisuuden, tiedotusvälineiden, oppilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Liikalihavuus ja ylipaino ovat epäilemättä myös Euroopan unionissa suuri kansanterveysongelma, joka on asetettava yhdeksi toimintamme painopistealueeksi. Liikalihavuutta ei kuitenkaan pidä pitää kroonisena sairautena, kuten mietinnössä tehdään. Lisäksi on tärkeää, että koululaisille tarjotaan liikuntaopetusta ja mahdollisuus liikkua välitunneilla. Kunkin jäsenvaltion on kuitenkin itse päätettävä, miten paljon tätä painotetaan. Tätä asiaa ei voida suhteellisuusperiaatteen vuoksi siirtää EU:n vastuualueeseen. Päätin siksi äänestää koko mietintöä vastaan.

Wallisin mietintö (A6-0405/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin Wallisin erinomaista mietintöä, jossa esitetään joukko suosituksia vanhentumisajoista henkilövahinkoihin ja kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin liittyvissä rajatylittävissä riita-asioissa. Luodessamme eurooppalaista aluetta meidän on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin helpottamaan toistemme elämää. Tämä pätee myös vanhentumisaikojen yhdenmukaistamista koskeviin määräaikoihin. Ainakin väliaikainen alkuperämaaperiaatteen soveltaminen on erittäin mielenkiintoinen ajatus, koska sen ansiosta uhrit saavat heille tuttuja oikeuksia. Mietinnöllä viestitetään komissiolle voimakkaasti, että parlamentti odottaa lainsäädäntöehdotusta, jota ennen on tehtävä asiaa koskeva tutkimus.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Koska rajatylittävä liikenne on lisääntynyt, nykyään tapahtuu yhä enemmän myös sellaisia onnettomuuksia, joissa on osallisena muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia. Voisimme ymmärtää tätä tilannetta paremmin, jos teettäisimme tutkimuksen, jossa tarkastellaan eripituisten vanhentumisaikojen vaikutuksia ja erityisesti sellaisten henkilövahinkoja aiheuttaneiden tapausten määrää, joihin liittyy eri valtioiden kansalaisia ja eripituisia vanhentumisaikoja.

Joissakin valtioissa vanhentumisaika on vain 12 kuukautta ja joissakin jopa yli 30 vuotta. Tästä syystä loukkaantuneet saattavat menettää oikeutensa vahingonkorvaukseen, koska he eivät ole panneet vireille oikeudenkäyntimenettelyä asiaan sovellettavassa toisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyssä määräajassa.

Näin ollen on suuri vaara, että useimpien yhteiskunnan haavoittuvimpien jäsenten oikeuksia rajoitetaan. Tähän yhteiskuntaryhmään kuuluvat erittäin vakavasti loukkaantuneet ja henkilöt, jotka eivät jostain syystä pysty puolustamaan riittävästi oikeuksiaan.

Näin ollen olisi löydettävä oikeudenmukainen ja toimiva ratkaisu, josta on hyötyä uhreille ja heidän edustajilleen ja jolla pidetään vakuutuskustannukset kohtuullisina. Tämä ratkaisu ei saa myöskään heikentää toissijaisuusperiaatetta eikä periaatetta, jonka mukaan voidaan etsiä valtioita, joissa vakuutuksenantajille aiheutuu vähemmän kustannuksia, kuten voi tapahtua, kun niihin sovelletaan alkuperämaaperiaatetta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatin ehdotuksia, jotka koskevat henkilövahinkoihin ja kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin liittyvissä rajatylittävissä riita-asioissa sovellettavia vanhentumisaikoja. Mielestäni on oleellista, että EU:n kansalaiset voivat matkustaa vapaasti Euroopan unionissa ja luottaa siihen, että he saavat rajatylittävissä asioissa asianmukaisen oikeussuojan ilman tarpeettomia esteitä, mikäli heille aiheutuu ongelmia. Mietinnöllä edistetään tämän asian varmistamista. Siinä kehotetaan komissiota teettämään tutkimus sisämarkkinoilla sovellettavien eripituisten vanhentumisaikojen vaikutuksista ja erityisesti niiden vaikutuksista kansalaisten mahdollisuuksiin käyttää perustamissopimuksen mukaisia oikeuksiaan. On tärkeää, että kaikki tätä alaa koskevat uudet säädökset perustuvat vahvaan näyttöön. Näin voidaan etenkin varmistaa, että kaikissa tulevissa säädöksissä säädetään konkreettisista ja kohdennetuista toimista, joilla näitä ongelmia voidaan käsitellä. Kannatin siksi Wallisin mietintöä, jossa komissiota vaaditaan esittämään näyttöä, jotta tässä lainsäädännössä voidaan edistyä.

Flasarován mietintö (A6-0416/2006)

  Nina Škottová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kiinnitin mietinnössä huomiota siihen, että siinä korostetaan naisten huomattavan pientä osuutta akateemisissa viroissa. Professorin viran haltijoista vain 15 prosenttia on naisia, vaikka yliopiston loppututkinnon suorittaneista suurin osa, 59 prosenttia, on naisia. Naisten pieni osuus akateemisissa viroissa ei voi johtua naisten ja tyttöjen syrjinnästä koulutukseen pääsyssä. Se johtuu muista tekijöistä. Jos tämä suuntaus halutaan todella kääntää, meidän on määritettävä nämä tekijät ja analysoitava niitä sekä pyrittävä käsittelemään tätä asiaa tarkasti kohdennetuin toimin. Esimerkiksi organisaatiohierarkioissa olevat stereotypiat on poistettava. Naiset hyväksytään ja otetaan mielihyvin tutkimusryhmien jäseneksi, mutta heidän ryhmänjohtokykyihinsä luotetaan vähemmän. Nimenomaan ryhmänjohtajan tehtävät kuitenkin mahdollistavat tieteellisten koulukuntien muodostamisen sekä edistävät erilaisten tieteenalojen ja erikoistumisalojen kehittämistä yliopistojen tiedekunnissa. On hyvä, että silloin tällöin todetaan, että akateemisissa viroissa pitäisi olla enemmän naisia, mutta se ei missään tapauksessa riitä. Meidän on määritettävä tarkasti tämän prosessin osatekijät ja pyrittävä optimoimaan ne siten, että naisten osallistumista voidaan lisätä. Kiitos.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin Flasarován mietintöä, jossa käsitellään nuorten naisten ja tyttöjen syrjintää koulutuksessa. Sukupuoleen perustuvat syyt vaikuttavat edelleen siihen, että jatkotutkinnon suorittavien naisten osuus on alhaisempi kuin miesten ja että naiset pyrkivät miehiä vähemmän elinikäiseen oppimiseen. Meidän on yhdessä pyrittävä muuttamaan nykytilannetta. Koulutus on oleellinen – vaikkakaan ei ainoa – edellytys sille, että kansalaiset voivat käyttää kaikkia muita sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia oikeuksiaan sekä suorittaa kansalaisvelvollisuutensa. Odotan erittäin paljon tulevan tasa-arvoinstituutin toiminnalta. Lisäksi on tärkeää torjua syrjintää, jota vastaan etenkin sellaiset nuoret naiset joutuvat taistelemaan, joiden elinyhteisöissä ei kunnioiteta sukupuolten tasa-arvoa. Tällaista syrjintää on torjuttava hylkäämällä kaikenlainen kulttuurinen ja uskonnollinen relativismi, joka voi loukata naisten perusoikeuksia. Kaikkien tyttöjen ja poikien on voitava suorittaa oppivelvollisuutensa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kuten esittelijä toteaa, vaikka on jo kauan sitten todistettu, että nuoret naiset ja tytöt ovat yhtä pystyviä koulutuksen alalla kuin miehet ja pojat, on monia syitä, miksi naiset ja tytöt ovat edelleen epäedullisessa asemassa erityisesti pyrkiessään korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Vuonna 2004 Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkea-asteen oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä kahdeksan kymmenestä suoritti opiskelunsa loppuun. Osuus on suurempi kuin pojilla, joilla vastaava luku oli vain kolme neljäsosaa opiskelijoiden kokonaismäärästä. Tämä osoittaa, etteivät tytöt ole koulutuksessa vähemmän motivoituneita tai vähempään kykeneviä kuin pojat ja nuoret miehet.

Tästä huolimatta opintojaan jatkavien tai akateemiselle uralle suuntautuvien tyttöjen osuus on pienempi kuin poikien. Yliopistotasoisessa koulutuksessa naisten ja miesten prosentuaalinen suhde on 59:41, mutta vain 43 prosenttia tohtorin arvon saavuttaneista ja vain 15 prosenttia professorin arvon saaneista on naisia. Näistä luvuista käy ilmi, että sukupuolten välillä on selvästi epätasa-arvoinen tilanne elinikäisessä oppimisessa sekä opintojen jatkamisessa yliopisto-opintojen jälkeen akateemisen piirin ulkopuolella. Tämä todistaa, että kummatkin ilmiöt juontavat juurensa pitkäaikaisesta sukupuolten epätasa-arvosta, joka ilmenee selvästi palkkasyrjinnässä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään naisten eriarvoisuutta, jota ilmenee edelleen lähinnä korkea-asteen akateemisten tutkintojen suorittamismahdollisuuksissa, mikä koskee myös jatko-opintoja ja tieteellistä tutkimusta sekä elinikäistä oppimista.

Koulukirjojen sisältöä on uudistettava, ja on varmistettava, että opetushenkilökunnan koulutus suunnataan tasapainoisen tasa-arvopolitiikan vaatimusten täyttämiseen. Mielestäni on tärkeää, että komissio ja jäsenvaltiot panevat täytäntöön kansallisia, etnisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä koskevan politiikan, jossa kiinnitetään erityishuomiota monikulttuuriseen lähestymistapaan ja mahdollistetaan pääsy laadukkaaseen koulutukseen, jotta voidaan estää kaksoissyrjintä.

Äänestin mietinnön puolesta, koska sen avulla voidaan kenties poistaa stereotypioita, joiden varjolla naisia syrjitään työpaikalla.

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo on lisääntynyt koulutuksen alalla lähinnä määrällisesti. Tästä lähtien on pyrittävä saamaan aikaan laadullista parannusta ja asenteiden muutosta. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityishuomiota kaksoissyrjinnän kohteeksi joutuvien tyttöjen ja nuorten naisten tilanteeseen.

Kannatin siksi Flasarován mietintöä, jossa suositetaan, että komissio ja jäsenvaltiot panevat täytäntöön kansallisia, etnisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä koskevan politiikan, jossa kiinnitetään erityishuomiota monikulttuuriseen lähestymistapaan ja mahdollistetaan pääsy laadukkaaseen koulutukseen, jotta voidaan estää kaksoissyrjintä. Lisäksi mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita helpottamaan lapsia hoitavien naisten ja miesten pääsyä elinikäiseen koulutukseen sekä edistämään naisten pääsyä vastuullisiin ja päätöksentekokykyä vaativiin tehtäviin.

Lisäksi komission ja jäsenvaltioiden on turvauduttava kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin torjuakseen stereotypioita, joiden varjolla naisia syrjitään työpaikalla.

Devan mietintö (A6-0325/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavan parlamentin jäsenen Devan erinomaista mietintöä EU:n suhteista Tyynenmeren saariin. Mietinnössä vaaditaan kumppanuuden vahvistamisstrategiaa. EU on voimakkaasti läsnä Tyynenmeren saarilla, kun otetaan huomioon, että enemmistö Tyynenmeren saarivaltioista on itsenäistynyt vasta äskettäin. EU pyrkii auttamaan kaikkein köyhimpiä saarivaltioita vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa, mikä on asianmukainen ja oikeutettu tavoite. On paljon aloja, joilla EU:n läsnäolo voi epäilemättä tuoda lisäarvoa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kalastus, ilmastonmuutoksen ongelma, biologisen monimuotoisuuden suojelu, maatalous ja matkailu, infrastruktuurien rahoitus, koulutuksen tukeminen, korruption torjunta, kyseisten valtioiden parlamenteissa harjoitettavan demokratian tukeminen ja euron käyttö. Näillä aloilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää.

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) EU on tehnyt Tyynenmeren alueen kanssa yhteistyötä 30 vuoden ajan, ja nyt on aika suurentaa vaihdetta. Olen siksi iloinen tästä kumppanuuden vahvistamisstrategiasta.

Sillä pyritään vahvistamaan poliittista vuoropuhelua, koska meidän on tuettava Tyynenmeren alueen kumppaneitamme etnisten jännitteiden poistamisessa esimerkiksi Fidžisaarilta ja edistettävä kansalaissodan jälkeistä sovittelua esimerkiksi Salomonsaarilla tai Itä-Timorissa. Tämän poliittisen vuoropuhelun avulla meidän on tulevina vuosina pystyttävä myös kohtaamaan yhdessä suuri haaste, joka on ilmaston lämpeneminen. Jotta tämä tehostettu poliittinen vuoropuhelu saadaan aloitettua, voimme järjestää alueellisten kumppaniemme kanssa "alueellisia konferensseja" uuden Cotonoun sopimuksen mukaisesti.

Kumppanuuden vahvistamisstrategian puitteissa esitetään yhteisiä ratkaisuja alueen taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tässäkin on ensisijaisena tavoitteena, että vuosituhannen kehitystavoitteet saavutetaan asetetuissa määräajoissa. EU:n ja Tyynenmeren alueellisesta kumppanuussopimuksesta parhaillaan käytävät neuvottelut näyttävät alkaneen tässä mielessä kehnosti.

Komissio on hylännyt useimmat alueen valtioiden tekemät ehdotukset. Olisi paradoksaalista äänestää nyt kehitystä edistävän kumppanuuden vahvistamisstrategian puolesta, kun huono talouskumppanuussopimus tehnee pian koko sen sisällön tyhjäksi.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Mielestäni on myönteistä, että siinä vaaditaan ydinkokeiden kieltämistä ja ydinvoimatonta Tyynenmeren aluetta.

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Koska joillakin EU:n jäsenvaltioilla ja Tyynenmeren alueella on historiaan perustuva suhde ja edelleen joko poliittisia tai taloudellisia kytköksiä, koko EU:n on vahvistettava näitä siteitä Tyynenmeren alueen valtioiden ja EU:n jäsenvaltioiden molemminpuolisen edun mukaisesti.

Alue on heterogeeninen, sen yhteisöt ovat hajanaisia ja alueella on erityisongelmia, koska monet alueen valtiot ovat saaria. Näiden seikkojen vuoksi tarvitaan joustavaa ja tasapainoista eurooppalaista lähestymistapaa, ja Euroopan unioni on jo muutenkin merkittävimpiä kansainvälisiä tuen antajia.

Portugalilaisena voin vain kannattaa sitä, että esittelijä kehottaa komissiota laatimaan ohjelmia, joilla torjutaan malariaa Itä-Timorissa. Tätä kehotusta olisi mielestäni laajennettava myös muihin Itä-Timoria riivaaviin tartuntatauteihin.

Lisäksi mielestäni on myönteistä, että Timorin erityisongelmiin kiinnitetään huomiota. Kannatan sitä, että komissiota kehotetaan tukemaan Timorin johtajia demokraattisen, vakaan, rauhanomaisen, vapaan, hyvinvoivan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kalastus on elintärkeä voimavara Tyynenmeren paikallisille talouksille ja siellä toimiville koko maailman laivastoille, erityisesti Euroopan unionin laivastolle. Tämän vuoksi mietinnön laadinnassa kuultiin kalatalousvaliokuntaa, jonka jäsen olen.

Kehitysyhteistyövaliokunta ja sen esittelijä tyrkyttivät tätä mietintöä meille viime lokakuussa tarjoamatta mahdollisuutta jättää tarkistuksia. Tällaiseen menettelyyn ei suostuttu. Kalatalousvaliokunnalla on ollut nyt mahdollisuus ehdottaa parannuksia mietintöön, ja se on ehdottanut alueellisen yhteistyön tehostamista sekä etenkin EU:n jäsenvaltioiden merentakaisten maiden ja alueiden sisällyttämistä strategiaan.

Kalatalousvaliokunnan jäsenet hyväksyivät valiokuntansa lausunnon yksimielisesti viime marraskuussa. Hieman ennen täysistunnossa käytävää keskustelua meille kuitenkin ilmoitettiin, ettei lausuntoamme lopulta sisällytetäkään mietintöön ja että vain joitakin umpimähkäisesti valittuja lausuntomme kohtia ehdotetaan uusina tarkistuksina.

Kun närkästyimme asiasta, lausuntomme päätettiin lisätä lopulliseen mietintöön "erratumina/addendumina" ilman äänestystä, mikä tuskin parantaa tilannetta.

Tämän strategian tarkoituksena oli erityisesti vahvistaa poliittista vuoropuhelua EU:n ja Tyynenmeren saarten välillä. Olisi aivan yhtä toivottavaa, että valiokuntiemme välillä on enemmän vuoropuhelua. Niiden välillä ei ole sentään tuhansia kilometrejä.

Lehnen mietintö (A6-0434/2006)

  Jan Andersson, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Jos EU:ssa otetaan käyttöön uudet yhtiösäännöt, on tärkeää, ettei jäsenvaltioissa voimassa olevaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuutta, yhteispäätöstä ja hallitusedustusta koskevaa lainsäädäntöä heikennetä. Ennen äänestyksiä jätetyistä tarkistuksista päätimme kannattaa Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jättämiä tarkistuksia, koska ne ovat parempia kuin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jättämä tarkistus.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin jäsen Lehnen erinomaista mietintöä, jolla lähetetään komissiolle erittäin tärkeä viesti siitä, että yrittäjille on tarjottava keino turvata yrityksensä toiminta ja kehitys sisämarkkinoilla. Katson esittelijä Lehnen tavoin, että nyt on aika antaa säädöksiä, jotta yksityisestä eurooppayhtiöstä voi tulla luotettava yhtiömuoto kansainvälisesti aktiivisille pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). Jos sisämarkkinat halutaan toteuttaa pysyvästi, myös kehityshaluisten pk-yritysten toimintaa on helpotettava. Mietinnössä on joitakin erittäin mielenkiintoisia ehdotuksia. Siinä ehdotetaan esimerkiksi, että pk-yrityksillä, joiden yhtiöpääoma on 10 000 euroa, voi olla yksi ainoa yksikkö, jota voidaan kehittää kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Yritysten ei kuitenkaan tarvitse rekisteröityä jokaisessa jäsenvaltiossa, ja riittää, kun ne noudattavat yhtä ainoaa EU:n säännöstöä monien erilaisten kansallisten säännöstöjen sijasta. Nämä ehdotukset eivät tietenkään vaikuta työntekijöiden oikeuksiin, koska niissä käsitellään ainoastaan yksityistä eurooppayhtiötä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, koska oikeudellisten asioiden valiokunnassa 22. kesäkuuta 2006 pidetyssä julkisessa kuulemistilaisuudessa korostettiin yksityisen eurooppayhtiön tarpeellisuutta kansainvälisesti aktiivisten pienten ja keskisuurten yritysten yhtiömuotona. Kaupan esteiden poistaminen on keskeinen tekijä sisämarkkinoiden toteutumisen sekä yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen parantamisen kannalta.