Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2212(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0467/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0467/2006

Keskustelut :

PV 13/02/2007 - 13
CRE 13/02/2007 - 13

Äänestykset :

PV 14/02/2007 - 5.10
CRE 14/02/2007 - 5.10

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0041

Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 13. helmikuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

13. Kohti eurooppalaista radiotaajuuspolitiikkaa (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Hallin laatima teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintö (A6-0467/2006) "Kohti eurooppalaista radiotaajuuspolitiikka" (2006/2212(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Fiona Hall (ALDE), esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, ensin haluan kiittää kaikkia niitä, jotka jakoivat tietonsa ja asiantuntemuksensa kanssani tätä mietintöä laatiessani. Erityisesti haluan kiittää komissiota sen auliista avusta sekä kollegojani ja muiden ryhmien varjoesittelijöitä heidän varsin rakentavista ja avuliaista ehdotuksistaan.

Mietinnön perusajatus on, että nykyinen radiotaajuuksien hallinnointimenetelmä ei ole enää riittävä, koska uusia teknologioita syntyy jatkuvasti. Näiden uusien teknologioiden käyttöön tarvitaan radiotaajuuksia, mutta jo fysiikan lainalaisuudet rajoittavat taajuuksien määrää. Näin ollen on löydettävä välineitä, joilla varmistetaan tämän arvokkaan voimavaran mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.

Radiotaajuuspolitiikka saattaa kuulostaa vaikeaselkoiselta asialta, jolla ei ole mitään merkitystä tavalliselle kansalaiselle, mutta kyseisen politiikan lopputulos on olennaisen tärkeä työpaikkojen ja talouskasvun kannalta. Ellemme uudista radiotaajuuksia koskevaa toimintalinjaamme, petämme Euroopan radioalan, joka on valmistautunut ottamaan maailmanlaajuisen johtoaseman viestintäteknologiassa. Alalla kehitetyt innovaatiot eivät pääse kunnolla vauhtiin, jos taajuuksia ei ole saatavilla ja jos alaa estetään toimimasta EU:n 500 miljoonan asukkaan markkinoilla.

Radiotaajuuksia koskevan uuden toimintalinjan kantava voima on Lissabonin toimintaohjelma. EU:n on kuitenkin myös ajateltava tulevaisuutta kehittäessään julkisten ja yleishyödyllisten palvelujen tarjontaa. Käsittelen tätä asiaa hetken kuluttua.

Ensinnäkin käsittelen muutamalla sanalla muutosehdotuksia. Nykyisin taajuuksia myönnetään määrättyihin käyttötarkoituksiin radiotaajuuksien hallinnollisella ohjaus- ja valvontamenetelmällä. Mietinnössä todetaan, että tätä hallintomallia on täydennettävä joustavammalla toimintalinjalla, johon kuuluisivat taajuuksien vapaan käytön lisääminen ja taajuuskauppa.

Olennainen osa tätä joustavampaa toimintalinjaa on se, että taajuuksia annettaisiin käyttöön asettamatta ehtoja tarjottavalle palvelulle tai käytettävälle teknologialle. Toisien sanoen markkinalähtöinen radiotaajuuksien hallinta olisi palvelusta ja teknologiasta riippumatonta.

Taajuuksien vapauttaminen toisi varmasti esiin nykyisiä käyttäjiä koskevia kysymyksiä, kuten mahdollisen interferenssin. Siksi on erittäin tärkeää, että muutokset toteutetaan hyvin selkeän säädöskehyksen mukaisesti ja ennalta sovittujen riitojenratkaisumekanismien avulla.

Useissa mietinnön kohdissa, muun muassa 11 ja 13 kohdassa, korostetaan julkisten ja yleishyödyllisten palvelujen säilyttämistä sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämistä. On tärkeää olla sekoittamatta tätä poliittista sitoutumista palvelutarjonnan teknisiä näkökohtia koskevaan kysymykseen.

Mielestäni olisi virhe rajoittaa yleisradiopalvelujen nykyisiä taajuuksia vaatimalla näiden palvelujen jättämistä radiotaajuuksien hallintaa koskevien uusien toimintalinjojen ulkopuolelle. Syynä tähän on se, että todellisuudessa tämä vaatimus turmelisi kykymme ylläpitää laajaa yhteiskunnallisesti hyödyllistä palveluvalikoimaa, jos edellyttäisimme, että kyseisten palvelujen tarjontamekanismin on säilyttävä täysin ennallaan, toisin sanoen poljettava paikallaan samalla, kun taajuuksien muunlainen käyttö kehittyy erittäin nopeasti.

Yhden esimerkin mainitakseni, EU:n haasteena on estää kuilun syntyminen niiden välille, joilla on mahdollisuus käyttää Internetiä, ja niiden välille, joilla tätä mahdollisuutta ei ole. Yksi helppo tapa laajentaa Internetin käyttömahdollisuus köyhimpien maidemme köyhimmille alueille olisi langaton laajakaistayhteys, jossa hyödynnettäisiin osaa niistä lähetystaajuuksista, jotka vapautuvat siirryttäessä analogisista digitaalisiin lähetyksiin, toisin sanoen digitaalisen uusjaon yhteydessä.

Käytän tätä vain yhtenä esimerkkinä siitä, miksi meidän on vahvistettava sitoutumisemme julkisiin ja yleishyödyllisiin palveluihin, mutta myös esimerkkinä siitä, miksi nykyisiin yleisradiotaajuuksiin ei pidä suhtautua ikään kuin ne olisivat koskemattomia. Meidän on hyödynnettävä kaikin tavoin mahdollisuuksia tarjota uusiin teknologioihin perustuvia uudenlaisia palveluja nykyistä suuremmalle käyttäjäkunnalle. On myös tärkeää tukea tietoon perustuvan talouden kehitystä EU:ssa. Toisin sanoen on tärkeää mahdollistaa kaikkien radiotaajuuksien joustavampi käyttö jättämättä määrättyjä taajuuksia pois laskuista.

Lopuksi totean olevani tyytyväinen PSE-ryhmän esittämään tarkistukseen, joka on tasapuolinen tiivistelmä keskeisimmistä käsiteltävistä aiheista.

 
  
MPphoto
 
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, minun on kiitettävä Euroopan parlamenttia ja erityisesti esittelijä Hallia siitä, että he ymmärsivät, miten merkittäviä radiotaajuuspolitiikkaa koskevia valintoja EU on tekemässä.

Tällä alalla poliittiset päätökset vaikuttavat välittömästi EU:n työllisyyden ja talouskasvun laatuun. Radiotaajuuksista riippuvaisten palvelujen osuus EU:n BKT:sta on noin 2–3 prosenttia. Maailmanpankin ja OECD:n teettämien tutkimusten mukaan sähköisten viestintäpalvelujen kehityksellä on selvä yhteys talouskasvuun. Komission teettämässä taloustutkimuksessa yhdistettiin alustavasti taajuuksien parempi jakosuhde BKT:n 0,1 prosentin vuotuiseen lisäkasvuun. Tästä kertyisi nopeasti todellista hyötyä.

Asian huomattava merkitys voidaan tiivistää yhteen sanaan, joka on "yhdentyminen". Käytännössä kaikki viestintä on nopeaan tahtiin muuttumassa digitaaliseksi, ja yhä useammat infrastruktuurit kilpailevat palvelujen tarjoamisesta. Vanhat palveluluokat ovat katoamassa, ja tilanteeseen on vastattava sääntelyllä, jonka avulla taajuuksien käyttäjät voivat valita haluamansa palvelujen ja teknologioiden yhdistelmän ja jonka ansiosta ne voivat monissa tapauksissa ostaa ja myydä taajuuksien käyttöoikeuksia toisilleen.

Sääntelylle on edelleen vahvat perusteet. Interferenssi on saatava hallintaan. Meidän on varmistettava taajuuksien käyttöoikeuksien selkeä määrittely ja taattava tasapuoliset toimintaedellytykset. Tänä iltana käsittelemämme mietinnön useimmat näkökohdat vastaavat tätä poliittista näkemystä, ja kiitän esittelijää hänen vaivannäöstään.

Yksi ala, josta näkemykset eriävät, on maanpäällisten yleisradiolähetystaajuuksien sisällyttäminen uudistussuunnitelmiin. Emme kyseenalaista televisioyhtiöiden julkisen palvelun tehtävän merkitystä emmekä niiden panosta kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämisessä. On kuitenkin harkittava erittäin tarkasti, ennen kuin jokin määrätty lähetysten jakelumuoto asetetaan etusijalle ottamatta huomioon, mitä kustannuksia nämä mahdollisuudet yhteiskunnalle aiheuttavat.

Tästä hyvänä esimerkkinä mietinnössä korostetaan aiheellisesti langattoman laajakaistayhteyden käyttöä maaseudun kehittämiseen ja digitaalisen eriarvoisuuden poistamiseen. Tämä edellyttää vaikeita valintoja, jotka koskevat lähetystoiminnan ja muiden palvelujen välistä tasapainoa. Julkisen yleisradiopalvelun resurssien ja toiminnan turvaamiseksi on tehtävä tarvittavat päätökset, mutta taajuuspolitiikalla ei pidä korvata todellista keskustelua. Tarkistuksessa esitetään tasapuolisempi toimintalinja ja mainitaan, että on tarpeen taata mediapalveluille vakaa ja turvattu asema, sekä tasapuolisten toimintaedellytysten merkitys uusille toimijoille ja uusille teknologioille.

Esitän vielä viimeisen huomautuksen: kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävä on myöntää taajuuksia lähetystoiminnan harjoittajille perusteellisen analyysin pohjalta. Kyseisillä käyttäjillä on kaikkien muiden käyttäjien tavoin velvollisuus hallinnoida hyvin julkista resurssia ja käyttää sitä mahdollisimman tehokkaasti. Mielestämme uudistusehdotuksellamme edistetään tämän periaatteen toteuttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Etelka Barsi-Pataky, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (HU) Teknologiset innovaatiot avaavat Euroopalle uusia konkreettisia mahdollisuuksia. Digitaaliteknologiaan siirtyminen johtaa ylitarjontaan tilanteessa, jossa taajuuksia on toistaiseksi ollut niukasti saatavilla. Siksi on asianmukaista ja välttämätöntä, että osa tästä ylitarjonnasta voidaan käyttää uusiin teknologioihin, jotka samalla tarjoavat Euroopan tieto- ja viestintäteollisuudelle kehittyvän toimintakentän.

Tähän tarkoitettu asetus on laadittava siten, että perinteinen järjestelmä, luvista vapautettu käyttö ja taajuuskauppa muodostavat osan tehokasta taajuuksien hallintaa. Tarvitaan selvät säännöt, joista käyvät ilmi taajuuskaupassa sallitut toimet ja niiden sallittu laajuus.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän näkemys on, että taajuuskaupasta ja sille asetetuista ehdoista on hyvin pian annettava kattava selvitys. Tässä yhteydessä lähetystaajuuksia on käsiteltävä erityisen huolellisesti. On varmistettava, etteivät taajuudet voi kasaantua ja ettei synny monopoleja. On edistettävä uusien teknologioiden levittämistä heikommin kehittyneille alueille ja maaseudulle, mutta kuitenkin siten, ettei niille sälytetä tästä aiheutuvia kustannuksia.

Euroopan kansanpuolueen ryhmä on vakaasti sitä mieltä, että tämän alan sääntelyprosessissa on otettava huomioon sosiaaliset, kulttuuriin liittyvät ja poliittiset näkökohdat, jotta edistetään kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoista ilmaisua. Mietinnön laatimisen yhteydessä mainitsin toistuvasti uusien jäsenvaltioiden lukuisat erityispiirteet, jotka on otettava huomioon asetuksia laadittaessa. Siksi oli tyytyväinen jäsen Trautmannin tätä asiaa koskevaan aloitteeseen ja kannatan sitä. Lopuksi totean, että jäsenvaltioiden on avattava taajuuksia Euroopan laajuista teknologista yhdenmukaistamista varten, ja tämä on tehtävä yksimielisen sopimuksen pohjalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Trautmann, PSE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä kollega Hall, hyvät kuulijat, meitä pyydettiin kertomaan näkemyksemme radiotaajuuksien uudelleenjakamisesta.

Tämä on erittäin tärkeä asiakirja, ja syyt siihen, että komissio pyrkii ehdotuksella optimoimaan tai maksimoimaan tästä resurssista saatavat hyödyt, ovat tietenkin muuttuva teknologia, digitalisointiin perustuva taajuuksien uudelleenjako ja Lissabonin strategiassa selvästi ilmaistu halu antaa kaikille mahdollisuus käyttää uusia palveluja, kuten Internetiä ja matkapuhelinpalveluja sekä niiden lisäksi monia muitakin palveluja.

Olemme juuri keskustelleet erityisesti laajakaistasta, jonka avulla voitaisiin vähentää digitaalista eriarvoisuutta, josta Euroopan unioni kärsii varsinkin maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Siksi on pyrittävä taajuuksien järkevään käyttöön, jolla taataan yleiskattavuus EU:n 27 jäsenvaltiossa kaikkien alueiden kestävää kehitystä silmällä pitäen.

Taajuudet ovat tosiasiassa voimavara, kaikille yhteinen ja EU:lle strategisesti tärkeä julkinen hyödyke, ja meidän on varmistettava taajuuksien tehokas käyttö pitkällä aikavälillä. Aivan kuten puhumme energiatehokkuudesta, voimme mielestäni myös puhua radiotaajuustehokkuudesta.

Olen tyytyväinen siihen, että komissio yrittää hyödyntää digitalisointiin perustuvaa taajuuksien uudelleenjakoa uudessa eurooppalaisessa mittakaavassa ja välttää aiemmin UMTS-verkkojen myynnin yhteydessä EU:ta ja alan yrityksiä kohdanneen hyvin konkreettisen ongelman toistumisen. Komissio ehdottaa markkinoiden luomista. Meidän on kyettävä löytämään väline joustavuuden lisäämiseksi, keinottelun ja monopolien torjumiseksi sekä taajuuksien antamiseksi uusien palveluiden ja uusien tulokkaiden käyttöön.

Mielestäni on oikein, että näin halutaan menetellä. Meidän on löydettävä alalle uusia innovaatiomahdollisuuksia, mutta niiden markkinointi on suunniteltava huolellisesti riippumatta siitä, käytetäänkö toimilupa-, huutokauppa- tai myöntämismenettelyä. Tämä koskee etenkin julkisia ja maksuttomia palveluja, vaikka ne olisivat vain tilapäisiä. Nämä erilaiset menettelytavat ovat vielä määrittelemättä.

Valiokuntamme keskusteli lähetystoiminnan harjoittajien asemasta, ja totean painokkaasti, että omasta puolestani olen aina puolustanut tieto-ohjelmien erityisasemaa, lähetystoiminnan – etenkin yleisradiotoiminnan – harjoittajien tarjoamia kulttuuriohjelmia. Kyseisillä toimijoilla ei ole tarvittavaa yksityistä pääomaa, jolla kustantaa markkinoille pääsy samoin edellytyksin, kuin vaikkapa tavanomaisilla yhtiöillä.

Jotta voisimme toimia tilanteen mukaan ja samalla oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti, Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on jättänyt käsiteltäväksi tarkistuksen, jossa pyritään ottamaan huomioon radiotaajuuksien tehokkuus, yleisradiolähetysten ja turvallisuutta koskevien valtiollisten lähetysten tasapuolinen kohtelu sekä sääntelyviranomaisten ja liiketoiminnan asema.

 
  
MPphoto
 
 

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, puhun lyhyesti. Ryhmäni hyväksyy periaatteessa komission lähestymistavan ja pitää omasta näkökulmastaan tärkeinä viittä seikkaa. Se haluaa varmistaa, ettei komission ehdottama uusi toimintalinja johda oligopolien muodostumiseen. Saksalla on ollut huonoja kokemuksia UMTS-toimilupien huutokaupasta. Ryhmäni haluaa aina asettaa etusijalle monimuotoisuuden turvaavat palvelut. Yhdyn jäsen Trautmannin näkemykseen, että sille työlle, jota lähetystoiminnan harjoittajat tekevät yhteiskuntiemme ja kansalaistemme hyväksi, on aina annettava erityinen arvo. Vaadimme teknistä riippumattomuutta ja yhteentoimivuutta. Vaadimme todellakin täydellistä kattavuutta. Tämä on tärkeää myös komission jäsenelle, sillä hänellä on osavastuu maaseutuasioista. Me maaseutualueiden asukkaat emme enää halua olla heikommassa asemassa, ja mekin haluamme mahdollisuuden käyttää nopeita Internet-yhteyksiä. Lisäksi huutokauppamenettelyjen pitäisi tulevaisuudessa olla täysin avoimia ja selkeitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, oletan, että komissiolta odotetaan vastausta, mutta lupaan vastata lyhyesti.

Yhdyn parlamentin arvioon julkisen televisiotoiminnan ja muiden tiedotusvälineiden keskeisestä merkityksestä demokratian, monimuotoisuuden ja julkisen keskustelun edistämisen kannalta. On välttämätöntä taata tulevilla säännöksillä, että kyseisen lähetystoiminnan harjoittajat jatkavat näiden ohjelmien jakelua kansalaisille julkisen palvelun velvoitteensa mukaisesti. Jos kuitenkin oletetaan, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ja pidetään mielessä yhdentymiseen liittyvät realiteetit, olisi arvioitava tarkasti julkisten yleisradiopalvelujen tarjoamisen edellyttämät taajuudet ja varmistettava niiden tehokas käyttö. Näin ollen lähetystoiminnan harjoittajille on taattava määrärahat ja joustovara, jotta ne voivat jatkaa tarjontansa kehittämistä yhteiskuntamme hyväksi.

Komissio on kuunnellut teitä tarkasti, ja kommenttinne otetaan huomioon televiestintäasetuksen uudelleentarkastelussa, josta esitetään ehdotus vuoden 2007 jälkipuoliskon aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.00.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö