Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 13. maaliskuuta 2007 - Strasbourg

6. Toimintastrategia vuodelle 2008 (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma toimintastrategiasta vuodelle 2008.

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, olen todellakin hyvin tyytyväinen voidessani esitellä teille komission toimintastrategian vuodelle 2008 ja odotan tietysti antoisaa poliittista keskustelua.

Tarkastelkaamme ensin lyhyesti tulevan vuoden kehystä. Kahden viikon kuluttua juhlitaan Rooman sopimuksen 50-vuotispäivää ja hyväksytään Berliinin julistus. Vuoden 2008 pitäisi tarjota tilaisuus katsoa eteenpäin. Toivomme, että etenemissuunnitelmalla, josta neuvoston on määrä sopia kesäkuussa, luodaan edellytykset selkeän ja rakentavan institutionaalisen ratkaisun löytämiselle ensi vuonna.

Tämä on välttämätöntä, koska Euroopan unioni tarvitsee uudistusta. Se myös antaisi meille mahdollisuuden lähettää myönteinen signaali ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Tällä välin jatketaan EU:n vahvistamista. Vuonna 2008 odotamme useiden jäsenvaltioiden ottavan käyttöön Schengenin säännöstön. Toivomme myös, että euroalueeseen voisi liittyä uusia jäsenvaltioita, heti kun ne täyttävät kriteerit.

Euroopan unionin tulevasta rahoituksesta totean, että kuten parlamentti ja neuvosto ovat sopineet, komissio valmistelee vuonna 2008 talousarvion arviointia. Muutaman kuukauden kuluttua käynnistämme laajan kuulemisen antaaksemme kansalaisille, sidosryhmille ja toimielimissä työskenteleville mahdollisuuden esittää näkemyksiään EU:n painopistealueista ja niiden käsittelemiseen tarvittavista resursseista.

Komission toimikautensa alkaessa määrittelemät strategiset tavoitteet – hyvinvointi, solidaarisuus, turvallisuus sekä avoimen Euroopan maailmanpoliittisen aseman vahvistaminen – ovat edelleen voimassa. Näissä tavoitteissa tiivistyvät edelleen komission keskeiset pyrkimykset, ja olemme iloisia nähdessämme, että sekä parlamentti että neuvosto ovat tukeneet meitä.

Nykyaikaisessa maailmassa useat erittäin tärkeät kysymykset eivät koske pelkästään jotain tiettyä strategista tavoitetta. Näitä tavoitteita on edistettävä yhdessä kaikilla politiikanaloilla, ja pidän kolmea toimintastrategiassa mainittua tavoitetta erityisen tärkeinä vuodelle 2008.

Ensinnäkin on energia ja ilmastonmuutos. Viimeviikkoisen Eurooppa-neuvoston, jossa tehtiin selkeitä ja sitovia päätöksiä, hyvin myönteiset tulokset perustuivat komission tammikuussa esittämiin ehdotuksiin, joilla tuotiin uusia ajatuksia ja uutta suuntaa Euroopan unionin politiikkaan. Nyt meidän on pantava täytäntöön nämä ehdotukset. Vaikka toivommekin pystyvämme esittämään käytännön ehdotuksia energiasta tämän vuoden kolmannen neljänneksen aikana, vuonna 2008 on tehtävä paljon työtä. Energiapaketin keskeiset osatekijät on toteutettava. Hyvin toimivat sisämarkkinat, elinvoimainen uusiutuvien energioiden ala, energiatehokkuus sekä solidaarisuus ja yhteenliittäminen, kaikkia näitä asioita on tarkoitus edistää. Komissio pyrkii määrätietoisesti siihen, että EU ja tärkeimmät eri puolilla maailmaa olevat sidosryhmät sitoutuvat vähentämään hiilidioksidipäästöjä myös sen jälkeen, kun Kioton pöytäkirjan voimassaolo päättyy vuonna 2012.

Toiseksi uudistettu kasvua ja työllisyyttä tukeva Lissabonin strategia on edelleen tärkein keino edistää hyvinvointiin ja osallisuuteen perustuvaa, ympäristöstä vastuuta kantavaa Euroopan unionia. Olemme saavuttamassa hyviä tuloksia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Ensi vuonna pohdimme, miten uudistuksia jatketaan.

Tänä vuonna esiteltävien yhtenäismarkkinakatsauksen ja sosiaalista todellisuutta koskevan kartoituksen pohjalta komissio käynnistää useita aloitteita varmistaakseen, että yhtenäismarkkinat täyttävät talouden kehitystä koskevat odotukset myös vastaisuudessa ja että kansalaiset pääsevät hyötymään niistä.

Kolmanneksi maahanmuutto eri muodoissaan on keskeinen haaste Euroopan unionille. Työvoimaperusteinen maahanmuutto voi hyvin hallittuna edistää talouttamme ja yhteiskuntiamme, ja aiomme esittää kaksi direktiiviehdotusta tällä alalla. Suunnittelemme myös ehdottavamme lisätoimia yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamiseksi vuoteen 2010 mennessä. Tarvitsemme myös lisätoimia, jotka koskevat laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan häikäilemättömän liiketoiminnan torjuntaa sekä yhteisten ulkorajojemme suojaamista.

Sallikaa minun nyt palata strategisiin tavoitteisiin ja antaa teille muutama esimerkki muista keskeisistä aloitteista. Hyvinvointiin liittyvissä näkökohdissa, joista yksi on yhtenäismarkkinoiden vahvistamisen jatkaminen, ympäristön kannalta kestävä liikenne on yksi keskeinen aihe, johon liittyvät kaupunkiliikennettä koskevat toimet sekä lentoliikenteen typenoksidipäästöjen vähentämistä ja laivaliikenteen päästöjen vähentämistä koskeva lainsäädäntö. Komissio tekee myös valmisteluja, jotta Euroopan teknologiainstituutin toiminta voi alkaa vuonna 2009. Solidaarisuuden alalla komissio varmistaa, että toteutetut yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset ovat edelleen tarkoituksenmukaisia, minkä yhteydessä on tarkoitus pohtia YMP:n tulevaisuutta.

Sosiaalista todellisuutta koskevan kartoituksen ja sosiaalisen toimintaohjelman väliarvioinnin perusteella komissio aikoo esittää aloitteita, joilla edistetään solidaarisuutta ja parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan ja hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia, sekä toimia, joilla torjutaan työmarkkinoiden ulkopuolella esiintyvää syrjintää.

Aiomme myös esittää uuden huumausaineiden torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman ja aloitteita lasten köyhyyden torjumiseksi ja Internetiä käyttävien lasten suojaamiseksi.

Turvallisuuden ja vapauden edistämiseksi aiomme ehdottaa uusia EU:n ulkorajavalvontaan liittyviä toimenpiteitä ja perustaa Euroopan laajuisen valvontajärjestelmän, jolla autetaan jäsenvaltioita hallitsemaan laittomien maahanmuuttajien kasvavia virtoja. Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnan tukemiseksi on määrä ottaa käyttöön keskitetty sormenjälkitietokanta, ja komissio myös käynnistää toimia väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.

Sisäisen ja ulkoisen yhtenäisyyden varmistaminen ja siihen pyrkiminen, että Euroopan unioni on vahva vaikuttaja maailmanpolitiikassa, on toinen keskeinen toiminnan ala. Olemme valmiita toimimaan keskeisessä roolissa Kosovon asemasta tehtävän sopimuksen jälkeen ja jatkamme liittymisneuvotteluja Kroatian ja Turkin kanssa. Jatkamme neuvotteluja uusista sopimuksista Venäjän ja Ukrainan kanssa ja kehitämme suhteitamme keskeisiin kumppanimaihin.

Kauppapolitiikan osalta jatketaan ensinnäkin työtä sen turvaamiseksi, että Dohan kehityskierroksen neuvottelut saadaan päätökseen, minkä lisäksi toiminnassa keskitytään globaalin Euroopan ulkoista kilpailukykyä koskevaan toimintasuunnitelmaan. Komissio tekee myös tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kanssa varmistaakseen, että kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus edistyy hyvin ja vahvistaa kumppanuuttamme Afrikan unionin kanssa.

Haluan sanoa muutaman sanan paremmasta sääntelystä, johon komissio pyrkii kaikessa työssään, kuten tiedätte. Olen vakuuttunut, että on niin komission kuin parlamentinkin etujen mukaista tehdä entistäkin tiiviimpää yhteistyötä tällä alalla. Yhteistyö tarkoittaa yhteisistä painopistealueista ja strategisista valinnoista sopimista. Komission marraskuussa 2006 laatimassa strategisessa katsauksessa sääntelyn parantamiseen tähtäävistä toimista määritettiin yksityiskohtaisesti poliittiset painopisteemme ja otettiin huomioon näkemykset, jotka Euroopan parlamentti ilmaisi vuoden 2006 huhtikuun täysistunnossaan, joka oli omistettu tälle kysymykselle. Komissio on tarvittaessa valmis keskustelemaan paremmasta sääntelystä uudelleen yksityiskohtaisemmin parlamentin kanssa.

Saanen myös tähdentää toimintastrategiaamme vuodelle 2008 sisältyvää uutuutta. Vuoden 2007 työohjelman esimerkin mukaisesti viestinnän painopisteet ovat olennainen osa toimintastrategiaamme. Keskittyminen viestinnässämme rajattuun määrään kysymyksiä, jotka kiinnostavat EU:n kansalaisia erityisesti, ja näiden selkeä viestittäminen kuvastaa ja edistää yleistä viestintästrategiaamme.

Lopuksi haluan korostaa kriteeriä, jota sovelsimme varmistaaksemme, että henkilöstöresurssit vastaavat politiikkaamme. Lisähenkilöstöä tarvitaan yksinomaan kattamaan laajentumisesta aiheutuvat tarpeet, sillä muilla politiikan painopistealueilla henkilöstöresurssien riittävyys varmistetaan komission sisäisin uudelleenjärjestelyin.

Toimintastrategian esitteleminen aloittaa prosessin, joka johtaa komission lainsäädäntö- ja työohjelman hyväksymiseen tämän vuoden lopussa. Olen hyvin sitoutunut tähän prosessiin, vaikka sitä voitaisiinkin edelleen parantaa. Meidän pitäisi yhdessä tehdä valiokuntien ja komission jäsenten välisestä vuoropuhelusta poliittisempi. Viime vuonna hyväksytyssä päätöslauselmassa parlamentti ilmaisi aikomuksensa ottaa poliittiset ryhmät johdonmukaisemmin mukaan menettelyyn sen varhaisessa vaiheessa. Toivon, että näin tapahtuu.

Kahden toimielimemme välinen poliittinen, avoin ja rakentava vuoropuhelu siitä, mitkä EU:n politiikan painopistealueiden olisi oltava ja mihin sen olisi käytettävä resurssejaan ensi vuonna, on erittäin tärkeä, joten tehkäämme yhdessä työtä Euroopan unionin hyväksi.

  Hartmut Nassauer, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, on mukavaa, että pääsitte kuitenkin paikalle. Olemme iloisia siitä, että olette täällä. Meillä ei ole aihetta ylikriittisyyteen, koska läsnä olevien parlamentin jäsenten määrä on kääntäen verrannollinen tämän hankkeen tärkeyteen. Tämä keskustelu on mielekäs, jos komissio lopullista lainsäädäntöohjelmaa syksyllä laatiessaan kuuntelee, mitä sanottavaa parlamentilla on.

Useat kollegani kommentoivat myöhemmin yksityiskohtia. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on periaatteessa valmis paitsi antamaan komission työlle poliittisen tukensa parlamentissa myös yhtymään tavoitteisiin, jotka komissio määritteli toimikautensa alkaessa: hyvinvointi, solidaarisuus, turvallisuus ja vapaus. Olen iloinen voidessani vakuuttaa, että kehitätte parhaillaan näiden tavoitteiden pohjalta myös oikeita poliittisia toimia aloille, joilla meidän on nyt tehtävä työtä: kasvu, työllisyys, ilmastonmuutos, energia, osaamisyhteiskunta ja laajentumisen vahvistaminen. Yksityiskohdista voimme olla eri mieltä.

Arvoisa komission jäsen, haluan kritisoida yhtä seikkaa toimintastrategiassanne. Ilmoitatte perustavanne yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän vuoteen 2010 mennessä. Saanen kuitenkin sanoa, että perussopimuksissa annetaan mahdollisuus ottaa käyttöön vähimmäisvaatimuksia näillä aloilla muttei yhdenmukaistettua eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää. Pyydän teitä tutkimaan hyvin huolellisesti, miltä osin toimenne menevät sopimuksessa määrättyä tasoa pitemmälle. Tämä on minulle arka asia.

Kiinnostavaa tässä lainsäädäntöohjelmassa ei ole se, mitä siihen sisältyy, vaan se, mitä siihen ei sisälly. Toteatte johdannossa, että nämä toimet vastaavat kansalaisten EU:hun kohdistamia odotuksia. Maalaatte kuvan Euroopan unionista, joka pystyy vastaamaan globalisaation asettamiin haasteisiin. Kaiken kaikkiaan annatte verrattain ruusuisen kuvan Euroopan unionista erityisesti kansalaisten odotusten osalta.

Jos asia todella on näin, miksi Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset sitten torjuivat unionin niin selkeästi? Siihen oli tuskin syynä sopimus sinänsä, tuskin kukaan heistä on edes lukenut sitä. Kansalaiset ovat hyvin huolissaan Euroopan unionista, ja tätä huolestuneisuutta tutkittaessa huomataan, että yksi – joskaan ei ainoa – syy siihen on EU:n byrokratia. Se saa monet kansalaiset tuntemaan, että asioista päätetään heidän puolestaan ja heidän mielipidettään kysymättä ja että EU:ssa tehdään päätöksiä, joista kukaan ei ymmärrä, miksei niitä voida tehdä EU:n sijaan jäsenvaltioissa.

Tämä tunne siitä, että kansalaisia kohdellaan kuin lapsia, herättää vastustusta, johtaa äänestysprosentin laskuun vaaleissa ja, tämän prosessin jatkuessa, vahvistaa aidosti EU:n vastaisia poliittisia voimia, ja tästä meidän pitäisi olla huolissamme. Myös meidän parlamentissa on kysyttävä itseltämme, miten kauan voimme väittää olevamme eurooppalaisten kansojen laillisia edustajia, jos vaalien äänestysprosentti jää aina alle 50 prosentin.

Yksi huolestuneisuutta aiheuttavista tekijöistä on EU:n lainsäädäntö, joten nyt on oikea aika puhua siitä. Arvoisa komission jäsen, te puhutte itse laajamittaisesta hankkeesta sääntelyn parantamiseksi. Olette aivan oikeassa, ja tämä hanke on tukemisen arvoinen! Annamme teille täyden poliittisen tukemme. Olette kuitenkin maininnut toistaiseksi vain tavoitteen, joka on 25 prosentin vähennys. Jätätte sanomatta, miten tämä tavoite saavutetaan. Paremmassa sääntelyssä on ennen kaikkea kyse toissijaisuuden rajojen hyvin tarkasta noudattamisesta ja jäsenvaltioiden toimivallan kunnioittamisesta eikä näiden rajojen ovelasta venyttämisestä.

Euroopan komissiolla on käsissään avain kansalaisten luottamuksen takaisin voittamiseen. Tarvitsemme myös uudenlaista toissijaisuuskulttuuria. Jokaisen lainsäädäntöehdotuksen kohdalla olisi pidettävä huoli siitä, ettei sääntely ole liian yksityiskohtaista, ja punnittava huolellisesti, missä jäsenvaltioiden sääntelytoimivalta alkaa.

Arvoisa komission jäsen, näyttäkää esimerkkiä! Euroopan unioni hyötyy keskitetyn lainsäädännön vähentämisestä.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, ryhmämme katsoo komission saaneen paljon hyvää aikaan. Toivomme kuitenkin, että toimikautensa loppuaikana komissio toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa vieläkin voimakkaammin Euroopan unionin kehityksen moottorina. Annamme komissiolle täyden tukemme, kun neuvosto epäröi ja viivyttelee eikä halua oikeasti viedä EU:ta eteenpäin.

Haluan aloittaa myönteisellä esimerkillä, nimittäin energiapolitiikalla, ja siihen liittyy tietysti ilmastopolitiikka, joka on hyvin lähellä sydäntänne. Oli ehdottomasti oikein vaatia sitovia tavoitteita erityisesti uusiutuvalle energialle. Teitte samoin oikein etsiessänne pragmaattista ratkaisua kilpailukyvyn kysymykseen. Ydinteknologian osalta oli ehdottoman oikein hyväksyä se, että lähestymistapoja on erilaisia. Toivon komissiolta tässä suhteessa kuitenkin yhtä asiaa, jonka avulla voidaan ehkä yhteensovittaa nämä erilaiset lähestymistavat, nimittäin tiukkoja turvallisuusvaatimuksia ja myös vastaavia tiedottamista koskevia velvoitteita ydinvoimalaitoksille ja jäsenvaltioille, jotka käyttävät ydinteknologiaa. Haluaisin komission esittävän tätä koskevia ehdotuksia.

Myös energiaulkopolitiikassa on tärkeää edistyä toisaalta sanomalla, että haluamme monipuolistaa, ja toisaalta tukemalla tätä monipuolistamista. On myös äärimmäisen tärkeää nimittää komission koordinaattorit, jotka varmistavat useiden erilaisten yhteyksien luomisen energiantoimituksia varten. Jos Puolan hallitus katsoo, että sen on kehitettävä energiapolitiikkaa yhdessä Ukrainan ja joidenkin eteläisen Kaukasuksen maiden kanssa, toivon komission jatkavan koko EU:ta koskevan energiapolitiikan kehittämistä.

Toinen huomautukseni koskee samoin energiaulkopolitiikkaa. Tiedän komission valmistelevan yhteistyötä Mustanmeren alueen ja Välimeren alueen kanssa. Myös tältä osin on tärkeää, ettei neuvosto asetu vastustamaan komission ehdotuksia energiayhteistyöstä, maahanmuuttopolitiikasta ja erityisesti viisumipolitiikasta. Olin erittäin pahoillani siitä, ettei komissio esittänyt vastalauseita, kun jäsenvaltiot alun perin jopa tiukensivat viisumipolitiikkaa naapurimaidemme osalta vaatimalla korkeampia maksuja. Toivon, että komissio onnistuu neuvottelemaan mielekkään viisumipolitiikan kaikkien naapurimaidemme ja erityisesti tietysti Balkanin maiden kanssa.

Lopuksi haluan käsitellä asiaa, joka on lähellä sydäntämme, nimittäin sosiaalisia valmiuksia. Jäsen Nassauer ei ole väärässä todetessaan, miksi monet kansalaiset suhtautuvat epäillen Euroopan unioniin, komissioon ja jopa Euroopan parlamenttiin. Tämä asenne johtuu myös siitä, että sosiaalinen ulottuvuus jää liian vähälle huomiolle komission työssä. Myönnätte sen itsekin: viimeisimmissä julkaisemissanne asiakirjoissa, koskivatpa ne yhtenäismarkkinoita kansalaisia varten tai sosiaalisen todellisuuden kartoittamista EU:ssa, esitätte hyvin selvästi, mitkä syyt ovat johtaneet tähän skeptisyyteen ja välinpitämättömyyteen, ja toteatte, että sisämarkkinat ovat mielekkäät vain, jos tarkastellaan niiden ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja myös vahvistetaan näitä näkökohtia. Kun kuitenkin tarkastelen varsinaisia ehdotuksia, niihin ei sisälly riittävästi näitä sosiaalisia näkökohtia. Tarkastellessani kahta Euroopan unionissa äskettäin julkaistua tutkimusta, joista toinen käsitteli naisten palkkausta työmarkkinoilla ja toinen köyhyyttä, nähdäkseni se, että EU:ssa on jälleen köyhyyttä ja että naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat edelleen niin suuret, on osoitus toimiemme riittämättömyydestä.

Meillä on näin ollen vielä tehtävää sosiaalialalla. Jos kannatamme sisämarkkinoita, meidän on myös sisällytettävä niihin sosiaalinen ulottuvuus. Vasemmiston ja oikeiston viimeaikaiset vaalitulokset, jotka ovat itse asiassa seurausta sosiaalisesta pahoinvoinnista ja siitä tunteesta, että sosiaaliset näkökohdat jätetään huomiotta, sekä ahdasmielisen kansallisen talouspolitiikan harjoittaminen uudelleen siinä uskossa, että se on oikea tapa vastata globalisaation luomiin haasteisiin, johtuvat myös siitä, ettemme ole lähettäneet kansalaisille riittävästi signaaleja, joissa liputetaan sisämarkkinoiden ja sosiaalisen Euroopan puolesta. Tämä on hyvin tärkeää meille, ja haluamme komission tekevän vielä enemmän tässä asiassa.

  Silvana Koch-Mehrin, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskustellessaan asiakirjastanne ryhmämme katsoi, että komissio on löytänyt oikean kurssin ja seuraa tätä kurssia erittäin määrätietoisesti pitäytyen niissä toiminta-aloissa, jotka se määritteli työnsä alkaessa. Ryhmämme mielestä komission tavasta edistää näitä tavoitteita syntyy lisäksi vaikutelma siitä, että komissio tekee työtään vakaumuksella. Tämä käy ilmi työohjelmanne aivan ensimmäisestä virkkeestä, jossa toteatte, että politiikanaloista, joilla komission on tarkoitus toteuttaa toimia, vallitsee laaja konsensus. Pidämme tätä myönteisenä. Pidämme komission itseluottamusta myönteisenä ja olemme myös tyytyväisiä siihen, että komissio on löytänyt selkeän kurssin. Haluamme kuitenkin edelleen voimakkaampaa johtajuutta. Purjehdusteemaa jatkaakseni haluamme teidän hyödyntävän tuulta enemmän purjehduksessa, jotta etenette nopeammin.

Tässä olivat niin sanoakseni väliaplodit. Pidämme ohjelmaa pohjimmiltaan hyvänä, vaikka se ei olekaan mielestämme riittävä Euroopan unionin nykytilanteessa. Jäämme kaipaamaan ennen kaikkea selkeitä kannanottoja EU:n tulevaisuudesta. Omistatte 24-sivuisessa työasiakirjassa kokonaiset kolme riviä EU:n tulevaisuudelle. Kysymykseen siitä, mihin olemme menossa ja miltä yhteisen "edistyksemme" tulisi näyttää, ei kuitenkaan vastata, eikä siihen edes yritetä vastata tässä työohjelmaa koskevassa strategiassa.

Se, että me kaikki teemme yhdessä työtä Euroopan unionin hyväksi, ei ole yhtä itsestään selvää kuin tässä asiakirjassa väitetään. Kuten jäsen Nassauer jo totesi, EU:n hyväksyntä kansalaisten keskuudessa ei valitettavasti vastaa toiveitamme. Siksi on tärkeää, että komissio näyttää suunnan tältä osin. Haluamme komission johtavan joukkoa ja vaativan selkeitä ohjeita siitä, millainen Euroopan unionin tulevaisuuden on oikeastaan määrä olla.

Strategiananne on saada aikaan tuloksia. Meistä se on hyvä asia. Tulokset sopivat erinomaisesti niiden alojen osoittamiseen, joilla toimintamme on tosiasiassa näkyvää. Ongelmana on vain kerta toisensa jälkeen se, että kansalliset poliitikot, jotka istuvat useimmiten hallituksessa, ottavat kunnian onnistumisista, kun taas EU:n on otettava niskoilleen syy epäonnistumisista tai epämiellyttävistä seurauksista. Tuoreimpana esimerkkinä ovat neuvoston hyvät tulokset. Ainakin Saksassa nämä tulokset lasketaan Merkelin ansioksi eikä komission ja Euroopan parlamentin tekemää pohjatyötä oteta lainkaan huomioon. Tässä suhteessa tulosten aikaansaamiseen tähtäävä strategia herättää ristiriitaisia tunteita.

Lisäksi esittämissänne myönteisissä aloitteissa on muutamia, jotka saavat meidät pohtimaan, mihin oikeastaan perustatte tyytyväisyytenne. Mainitsette esimerkiksi laajentumisesta saavutetun uuden yhteisymmärryksen. Me emme havaitse sellaista. Haluatte myös yhteisen keskitetyn sormenjälkitietokannan. Siitäkään ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Tämä aloite on meistä yllättävä, erityisesti kun otetaan huomioon, että toimikautensa alussa komission puheenjohtaja Barroso nimitti itseään kansalaisoikeuksien puolestapuhujaksi. Tällainen tietokanta on hänen toimikautensa alussa esittämiensä lausuntojen vastakohta.

Kollegani käsittelevät eri politiikanaloja tarkemmin omissa puheenvuoroissaan. Haluan vain mainita yhden keskeisen rakenteellisen näkökohdan, jonka olemme aina tuoneet esille aiemmissa keskusteluissa. Jotta kansalaisläheisyys toteutuisi tässä asiakirjassa ja sitä olisi helpompi käyttää, toivomme teidän osoittavan selvästi, mitkä ovat lainsäädäntöaloitteita, millä toimilla ei ole mitään tekemistä lainsäädännön kanssa, mitkä ovat uusia aloitteita ja mitkä seurantatoimia, jotta todella tiedämme, mitä konkreettisia toimia voimme odottaa ensi vuonna.

Haluamme tietysti ottaa kansalaiset mukaan. Komissio on hyvin innostunut viestinnästä, mikä on mielestämme oikein. Mitä interaktiivisempaa viestintä on, sen parempi. Jos voimme käydä näitä strategiakeskusteluja Euroopan parlamentin lisäksi myös kansallisissa parlamenteissa saadaksemme enemmän näkyvyyttä tuloksiin perustuvalle politiikalle, näin otettaisiin tärkeä askel sen selventämisessä, mihin mikäkin politiikka yhteisessä Euroopan unionissa perustuu.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin myös käsitellä kysymystä, miten Euroopan unionin on tarkoitus löytää tiensä takaisin kansalaistensa luo ja keskustella esimerkiksi ilmasto- ja energiapolitiikasta. Euroopan unionin erityisrooliin ja -tehtävään on mielestäni kiinnitetty harvoin yhtä paljon huomiota kuin muutamina viime viikkoina, kun kaiken keskipisteenä on ollut ilmastonsuojelupolitiikan ja energiapolitiikan suuri kysymys, toisin sanoen kaikista merkittävin ympäristöpoliittinen kysymys.

Olin hyvin tyytyväinen huippukokouksen tulokseen, sillä vaikka pienellä painetussa tekstissä on vielä paljon neuvoteltavaa, huippukokouksessa saavutettiin kuitenkin se, mitä kansalaiset siltä odottivat sen jälkeen, kun Al Goren tai Sternin raportit olivat tehneet heidät tietoisiksi asiasta.

Huippukokouksessa onnistuttiin antamaan kansalaisille vaikutelma siitä, että olemme muuttamassa ajattelutapaamme ja antamassa uusiutuville energiamuodoille keskeisemmän aseman ja että tuemme tulevaisuudessa energiatehokkuutta hyvin eri tavalla kuin tähän saakka. Keskeistä on nyt se, että meidän on myös täytettävä odotukset, joita olemme herättäneet EU:ssa. Arvoisa komission jäsen, jos saan sanoa, en ole vielä kovinkaan varma, että onnistumme siinä. Liittokansleri Merkel oli nimittäin tuskin ilmoittanut huippukokouksen päätöksestä ja kertonut saavutuksista, kun sama kuvio toistui taas kansallisvaltioissa ja jossain määrin myös komissiossa. Kaikki kyseenalaistettiin jälleen. Kuten aina, komission jäsen Verheugen oli eri mieltä kuin komission jäsenten Piebalgsin, Dimasin ja Kroesin muodostama edistyksellinen trio. En ole niinkään varma siitä, pystyykö komission jäsen Barrot toteuttamaan huippukokouksen tulokset kunnolla, enkä – sanon tämän selvästi – luota komission puheenjohtajaan Barrosoon ja hänen julistamaansa energiapoliittiseen vallankumoukseen.

Arvoisa komission jäsen, te olette todellakin oikea henkilö pitämään huolen siitä, että esimerkiksi keskustelu EU:n perustuslaista saa paremman tulevaisuuden. Tämä edellyttää sen varmistamista, ettei suuria odotuksia, joita me eurooppalaiset poliitikot olemme herättäneet näiden muutamien viime kuukausien aikana, jälleen petetä. Neuvottelut huippukokouksessa annetun julkilausuman pienellä painetusta tekstistä ovat vasta alkamassa. Silti näen jo muutamien vaikutusvaltaisten eurooppalaisten mahtimiesten, komission jäsenet Verheugen ja Barroso mukaan lukien, rakentavan Chiracin vallasta luopumisesta huolimatta eräänlaista hyvä veli -verkostoa, joka on esteenä näiden huippukokouksen päätösten kestävälle toteuttamiselle.

  Sylvia-Yvonne Kaufmann, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, rehellisesti sanottuna en ole erityisen vakuuttunut komission tiedonannosta vuotuisesta toimintastrategiasta 2008. Mikä siihen on syynä? Ensinnäkin tiedonanto muistuttaa pikemminkin tavaratalon kuvastoa, eikä painopistealueita ole esitetty riittävän selkeästi. Toiseksi tiedonannossa on monia kohtia, joita korostetaan "tärkeimpinä toimina", mutta ne ovat hyvin epämääräisiä ja mitäänsanomattomia.

Mainitsen muutaman esimerkin: aloite työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, lainsäädäntöaloitteet kuluttajansuojan vahvistamiseksi ja uudet aloitteet EU:n meripolitiikan toteuttamiseksi. Tiedonannossa on mainittu aloite toisensa jälkeen, mutta siitä ei käy ilmi, millä nimenomaisella tavalla kuluttajansuojaa on määrä vahvistaa ja mitä aiotte ehdottaa kyseisellä alalla. Asioita käsitellään aivan liian usein yleisellä tasolla.

Euroopan unionin sosiaalisen tilanteen osalta ilmoitatte, kuten tiedonannossa todetaan, sosiaalisen todellisuuden kartoituksesta ja kerrotte samanaikaisesti aikovanne toteuttaa näkemyksellisiä aloitteita, joilla edistetään solidaarisuutta ja kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan ja hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia. Minun on sanottava, että olin hyvin hämmästynyt lukiessani tästä tiedonannosta. Uskotteko todella voivanne saada kansalaiset vakuuttuneiksi Euroopan unionista ja erityisesti sen tarjoamista mahdollisuuksista ja lievittää kansalaisten tulevaisuudenpelkoa, kun te käytännöllisesti katsoen myönnätte tässä asiakirjassa, ettette tiedä mitään Euroopan unionin sosiaalisesta todellisuudesta?

Kollegani Nassauer ja Swoboda ottivat jo tämän kysymyksen esille. En usko teidän voittavan näin kansalaisia uudelleen puolellenne.

Nyt esitän pari sanaa byrokratian karsimisesta ja paremmasta sääntelystä, johon komission todetaan tiedonannossa pyrkivän päivittäisessä työssään. Sääntelyä ei paranneta vain esittelemällä huomattavasti yksityiskohtaisempi strategia. On tärkeää ja olennaista arvioida sääntelyn vaikutusta ja on itse asiassa mielenkiintoista keskustella vaikutustenarviointijärjestelmästä tehdyn ulkopuolisen arvioinnin tuloksista. Haluan kuitenkin korostaa, ettei sääntelyn parantamisen tarvitse välttämättä tarkoittaa sääntelyn purkamista tai supistamista minimiin.

Arvoisa komission varapuheenjohtaja, lopuksi haluan kysyä, mitä tapahtuu komission ilmoittaman lainsäädäntöehdotusten peruuttamisen osalta. Laatimassani mietinnössä parlamentti pyysi, että komission vuotuisessa lainsäädäntö- ja työohjelmassa osoitettaisiin tarkasti, mitkä lainsäädäntöehdotukset komissio aikoo peruuttaa. Voitteko kertoa lyhyesti, mitä tältä osin on suunnitteilla vuoteen 2008 saakka?

  John Whittaker, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutosta koskevalle aloitteelle on annettu erittäin keskeinen asema strategiassa. Huolimatta vakavista epäilyistä siitä, missä määrin hiilidioksidi aiheuttaa maapallon lämpenemistä, EU aikoo määrätietoisesti olla maailman kärjessä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Ydinvoimaa lukuun ottamatta muut energialähteet kuin fossiiliset polttoaineet ovat kuitenkin edelleen kaikkea muuta kuin käyttökelpoisia. Tämä pätee erityisesti uusiutuviin energialähteisiin. Meillä on nyt sitova 20 prosentin tavoite uusiutuvan energian käytölle, mutta tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen käytettäviä menetelmiä tai siitä aiheutuvia kustannuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti.

Saanen mainita talouteen liittyvän läksyn, joka opitaan jo lastentarhassa. Jos raaka-aineen hintaa nostetaan, tavaroiden hinta nousee ja kilpailukyky vähenee. Meille kerrotaan, että tällä aloitteella piristetään uusiutuvaa teknologiaa koskevaa innovointia ja parannetaan vientituotteita. Sen sijaan se köyhdyttää meitä kaikkia.

Väitän, että tämä äkillinen pakkomielle hiilidioksidipäästöistä on harhautus, yritys kääntää huomiomme pois kaikista niistä muista hankkeista, joiden tulokset ovat olleet pettymys. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Lissabonin strategia, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja euro.

  Frank Vanhecke, ITS-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, itse asiassa tapa, jolla eurokratia, eräänlainen valistunut itsevaltius – toimien tietysti aina kansalaisten hyväksi – pakottaa eurooppalaiset kansat taipumaan tahtoonsa, ei lakkaa koskaan hämmästyttämästä minua. Vain muutama viikko sitten komission puheenjohtaja Barroso – vaikka komission puheenjohtaja onkin kenties korkea virkamies, hän on viime kädessä vain puhtaasti poliittisesti valittu virkamies – kehotti hollantilaisia näiden kotimaassa ottamaan nyt askeleen eteenpäin ja hyväksymään EU:n perustuslain. Perustuslain, jota pannaan asteittain täytäntöön huolimatta siitä, että se on hylätty kahden jäsenvaltion demokraattisessa kansanäänestyksessä ja etteivät monet jäsenvaltiot uskalla edes järjestää kansanäänestystä tästä aiheesta.

Tämä tilanne muistuttaa jossain mielessä Turkin kanssa käytäviä liittymisneuvotteluja, joilla ei ole minkäänlaista demokraattista perustaa. Myös näiden neuvottelujen aloittamisesta päättivät EU:n toimielimet, jotka ovat etääntyneet kauas kansalaisista, sekä kohtuuttomia etuuksia nauttivat virkamiehet ja hallitusten päämiehet, jotka aivan tietoisesti kieltäytyvät kysymästä kansalaisten mielipidettä näinkin perustavanlaatuisesta kysymyksestä.

Tämä päivä ei tee poikkeusta. Toimintastrategiassaan vuodelle 2008 komissio on ilmoittanut toimista, jotka merkitsevät uutta maahanmuuttoaaltoa Euroopan unioniin, vaikka sen kansalaiset vaativat juuri päinvastaista. Kansalaiset pyytävät meiltä viime kädessä tehokkaita toimia yhteisön ulkopuolisista maista EU:hun suuntautuvan maahanmuuton rajoittamiseksi, tai ihannetapauksessa sen pysäyttämiseksi kokonaan, suojelemalla asianmukaisesti rajojamme ja poistamalla asteittain käytöstä puolilailliset maahanmuuttokanavat. Esimerkkinä viimeksi mainituista on perheiden yhdistäminen, johon sovellettavat kriteerit ovat aivan liian lieviä.

Komission ehdotuksessa annetaan vaikutelma, että kyseessä on tilapäinen ilmiö ja että ei-eurooppalaisten tilapäisten työntekijöiden odotetaan palaavan kotimaihinsa verrattain lyhyen ajan kuluessa. Tämä on petosta. Todellisuus on opettanut meille, etteivät nämä tilapäiset työntekijät palaa kotimaihinsa, että heidän sukulaisensa muuttavat pian perässä ja etteivät mitkään toimet siten pakota näitä ihmisiä poistumaan maasta. Euroopan yhteisö joutuu näin jälleen kerran kärsimään tämän lyhytnäköisyyden seurauksista, joita ovat kulttuurien yhteentörmäys, gettojen muodostuminen, ihmisten juurettomuudesta seuraava rikollisuus ja lopulta koko yhteisön hajoaminen.

Toistankin, että uusi maahanmuuttoaalto on ehdottoman tuhoisa. Meidän olisi sen sijaan aloitettava suojelemalla EU:n rajoja, kehitettävä eurooppalainen politiikka laittomien maahanmuuttajien ja rikolliseen toimintaan osallistuneiden ulkomaalaisten palauttamiseksi ja vaadittava, että EU:ssa laillisesti oleskelevien ei-eurooppalaisten on integroiduttava täysin eurooppalaiseen yhteiskuntaan.

Euroopan unionin pääkaupungissa Brysselissä 40 prosenttia ei-eurooppalaista alkuperää olevista asukkaista, kolmas sukupolvi mukaan lukien, on tällä hetkellä työttöminä. Joten älkää yrittäkö väittää minulle, että meidän olisi tuotava maahan vieläkin enemmän työttömyyttä. Lopuksi mainitsen olennaisen asian, nimittäin sen, että EU:n kansalaiset suhtautuvat jälleen kerran hyvin epäilevästi Eurooppa-hankkeeseen. Euroopan unioni ei saa innostunutta vastaanottoa ennen kuin siitä tulee todella demokraattinen ja se kuuntelee kansojensa ja kansalaistensa toiveita ja tarpeita.

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tässä ehdotuksessa on monta kiinnostavaa näkökohtaa. Ajallisista syistä keskityn kuitenkin kolmeen asiaan.

Ensinnäkin energia. Eurooppa-neuvosto on antanut merkittävän panoksen tähän alaan, ja toivon, että komissio onnistuu muuttamaan nämä direktiivit tehokkaiksi käytännön ehdotuksiksi. Tehty sitoumus vaikuttaa meihin kaikkiin, ja haluan käyttää tätä tilaisuutta toistaakseni, että EU:n, joka pyytää jäsenvaltioilta suuria ponnisteluja tavoitteiden saavuttamiseksi, olisi näytettävä hyvää esimerkkiä. Yhdellä ainoalla toimenpiteellä, nimittäin rationalisoimalla Strasbourgin toimintaa, EU säästäisi huomattavasti energiaa, paperia, lämmitys- ja valaistuskustannuksia sekä kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että tuhansia ihmisiä siirretään joka kuukausi paikasta toiseen autoilla, junilla ja lentokoneilla. Toimimalla näin Euroopan unioni lähettäisi myös vahvan poliittisen viestin, jolla olisi epäilemättä myönteinen vaikutus kansalaisiimme.

Toiseksi Lissabonin strategia. Tänä vuonna käynnistetyt elinikäisen oppimisen ohjelmat ovat varmasti käyttökelpoisia välineitä. Toimia on kuitenkin vahvistettava, jotta kurotaan umpeen kuilu koulutuksen ja työelämään siirtymisen välillä erityisesti nuorten ja tutkijoiden kohdalla, jotka joutuvat muutoin lähtemään töihin muualle. Lisäksi on tärkeää kannustaa nuorten liikkuvuutta myös arkioppimisen osalta, elvyttää perhepolitiikkaa väestöhaasteeseen vastaamiseksi sekä parantaa pienten ja keskisuurten yritysten luotonsaantimahdollisuuksia, myös mikroluotto-ohjelmilla, ja mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin aloilla.

Kolmanneksi monikielisyys. Toivon komission kunnioittavan sitoumuksia, jotka se on tehnyt marraskuussa 2005 antamassaan tiedonannossa "monikielisyyden edistämiseksi eurooppalaisessa yhteiskunnassa, talouselämässä ja komissiossa itsessään". Emme voi hyväksyä sitä, että kaikille EU:n kansalaisille tarkoitetut asiakirjat, kuten Internet-sivut ja erityisesti EU:n ohjelmista tietoa antavat asiakirjat, ilmoituksia lukuun ottamatta, olisivat saatavilla vain kahdella tai kolmella kielellä, mikä rajoittaisi tehokkaasti monien pienten yhteisöjen mahdollisuuksia saada Euroopan unionin rahoitusta. Erinomainen esimerkki tästä on se, että monikielisyyden edistämiseen tähtäävään Lingua-ohjelmaan osallistumista koskevat asiakirjat ovat saatavilla vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, puhuitte kauniisti ja ilmaisitte suurta innostuneisuutta ja monia hyviä aikomuksia. Kuten tavallista, meidän on kuitenkin otettava realiteetit huomioon, erityisesti kun puhutaan talousarvioista.

Arvoisa komission jäsen, viimeisin talousarvion painopistealueita käsitellyt asiakirja esiteltiin parlamentissa viime vuoden joulukuussa. Puhun nykyisen, vuoden 2007, talousarvion yhteydessä hyväksytyistä päätöslauselmista.

Kysymmekin, onko kyseiset päätöslauselmat, jotka hyväksyimme parlamentissa ylivoimaisella enemmistöllä ja jotka otitte hyvin lämpimästi vastaan, nähdäksenne sisällytetty vuotuista toimintastrategiaa käsittelevään asiakirjaan.

Arvoisa komission jäsen, niitä ei käsittääksemme ole sisällytetty asiakirjaan, ja tämä on ongelma, koska löydämme itsemme aina samasta tilanteesta. Parlamentti laatii joukon suuntaviivoja, jotka olisi otettava huomioon seuraavassa talousarviomenettelyssä, te määritätte poliittiset painopistealueenne tässä vuotuista toimintastrategiaa käsittelevässä asiakirjassa ja lisäätte talousarvioulottuvuuden mutta ette ota, ainakaan riittävästi, huomioon kaikkea sitä, mitä parlamentti on pyytänyt vuotta aikaisemmin.

Näin tapahtuu vuosi toisensa jälkeen. Meidän on vielä löydettävä täydellinen tasapaino talousarviomenettelyjen ja Euroopan komission lainsäädäntöohjelman välillä. Parlamentti ja komissio tekevät siten usein työtä rinnakkain, mutta emme ole vielä onnistuneet yhtenäistämään järjestelmiämme.

Pelaatte aikataululla. Laaditte poliittiset painopistealueet, mutta kuten tämänvuotisen talousarvion esittelijä Virrankoski on todennut, parlamentti ei ole toistaiseksi saanut mitään viitteitä siitä, mitkä Euroopan komission poliittiset painopistealueet tälle vuodelle ovat. Tämä tarkoittaa, että kun ryhdytään laatimaan talousarviota, huomaamme jälleen kerran, etteivät parlamentin talousarviota koskevat painopistealueet käy yksiin Euroopan komission määrittämien poliittisten painopistealueiden kanssa.

Tämä on nähtävissä esimerkiksi rahoitusvaikutuksissa. Aikomuksenanne on rahoittaa nämä poliittiset painopistealueet tietyistä otsakkeista, joiden määrärahoja lisätään, ja muista otsakkeista, joita supistetaan. Pyydätte meiltä 890:tä uutta virkaa komissiossa, vaikka toivotte täyttävänne useimmat niistä sisäisin uudelleenjärjestelyin. Lisäksi aiotte tehdä mukautuksia toimeenpanovirastoissa. Arvoisa komission jäsen, kuten joka vuoksi, olemme jonkinasteisen hämmennyksen vallassa. Tämänvuotisen talousarviomenettelyn kuluessa toivomme pystyvämme tekemään ratkaisuja, joihin ei liity voimakkaita talousarviota koskevia jännitteitä suhteessa neuvostoon eikä erityisesti komissioon.

  Jan Andersson (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aloitan monien muiden tapaan ilmaisemalla tyytyväisyyteni siihen, että ilmasto- ja energiapolitiikka ovat nyt tärkeällä sijalla komission asialistalla. Minäkin pidin huippukokouksen tulosta tyydyttävänä. Katson myös, että kasvuun ja työllisyyteen keskittyminen on myönteistä. Saanen muistuttaa teitä talous- ja työllisyyssuuntaviivojen laajasta tarkistamisesta, joka on määrä tehdä ensi vuonna. Tämä on tärkeää, ja parlamentti on korostanut useaan otteeseen, miten tärkeää on, että parlamenttia kuullaan asianmukaisesti tässä yhteydessä ja että sillä on runsaasti aikaa esittää ehdotuksensa.

Siirryn nyt aiheeseen, jota muun muassa jäsen Swoboda käsitteli. Uskoakseni Jacques Delors sanoi kerran, ettei kukaan rakasta sisämarkkinoita. Tämän vuoksi niitä on täydennettävä ja tasapainotettava asianmukaisella sosiaalisella ulottuvuudella. Komissio puhuu erittäin paljon sosiaalisesta ulottuvuudesta, mutta saa äärimmäisen vähän aikaan. Uudet sosiaalialaa koskevat ehdotukset ovat harvassa.

Saanen kuitenkin tuoda esille, mikä on myönteistä. On myönteistä, että komissio käsittelee nyt myös työmarkkinoiden ulkopuolella esiintyvää syrjintää, joka kohdistuu esimerkiksi vammaisiin ja muihin ryhmiin. On myönteistä, että sosiaalipalveluista keskustellaan ja että pyritään selventämään, mikä on kuvaavaa näille palveluille. Keskustelimme tästä aiheesta eilen mietinnön yhteydessä, ja toivon henkilökohtaisesti, että selventäminen tapahtuu alakohtaisen direktiivin muodossa. Muussa tapauksessa meillä on vain kartoituksia sosiaalisesta tilanteesta ja siitä, miten työlainsäädäntö toimii, toisin sanoen kaikenlaisia kartoituksia, mutta vähän käytännön ehdotuksia. Mainitsen kaksi ehdotusta, jotka koskevat aloja, joilla voitaisiin mielestäni tehdä käytännön aloitteita.

Uudelleenjärjestelyjä tehdään kaikkialla Euroopan unionissa. Vanhat työpaikat katoavat ja uusia syntyy. Tiedottamista ja kuulemista koskevat välineemme, esimerkiksi eurooppalainen yritysneuvosto ja direktiivi työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan, eivät toimi kunnolla. Työntekijät menettävät työpaikkansa saamatta asianmukaisesti tietoa meneillään olevasta prosessista ja mahdollisuutta osallistua siihen. Komission on aika ottaa aloite omiin käsiinsä ja tarkistaa olemassa olevia direktiivejä sen varmistamiseksi, että ne toimivat niin kuin on tarkoitettu.

Toinen ala on työympäristö. Euroopan unioni on edistynyt vuosien saatossa valtavasti työympäristön suhteen antamalla nykyiset noin 50 direktiiviä. Työpaikoilla tapahtuu nyt erittäin vähän kuolemantapauksia ja vammautumisia. Samanaikaisesti työmarkkinoiden muuttuminen luo uusia työympäristöön liittyviä ongelmia. Näihin kuuluvat stressi, työuupumus ja häirintä. Kyseisillä aloilla komission aloitteet loistavat poissaolollaan. Neuvoni komissiolle on, ettei sen pitäisi vain puhua sosiaalisesta ulottuvuudesta vaan ryhtyä myös toimiin, esimerkiksi kun on kyse tiedottamisesta, kuulemisesta ja työympäristöä koskevista kysymyksistä. (Suosionosoituksia)

  István Szent-Iványi (ALDE). – (HU) Euroopan unionin ulkopoliittiset tavoitteet ovat vaikuttavia. Valitettavasti käytettävissä oleva rahoitus ei ole sopusoinnussa näiden tavoitteiden kanssa. Mikä vieläkin pahempaa, rajallisten resurssien jakautuminen ei noudata tai kuvasta painopistealueitamme.

Odotamme, että vuoden 2008 talousarviosta tuetaan laajentumisprosessia sekä ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden menestyksellistä valmistautumista jäsenyyteen tehokkaammin kuin aiemmista talousarvioista. Jo aloitettuja liittymisneuvotteluja on jatkettava, ja niitä on käytävä asianomaisten maiden omien ansioiden pohjalta. Pidämme myönteisenä kehityksenä sitä, että asiakirjassa annetaan etusija ratkaisun löytymiselle Kosovon asemaan. On tullut aika ottaa ratkaisevat askeleet naapuruuspolitiikkamme itäisen ja eteläisen ulottuvuuden saattamiseksi tasapainoon. Tästä näkökulmasta katsottuna on hyvä merkki, että strategiaan sisältyy useita uusia aloitteita myös eteläisten, itäisten ja Kaukasuksen maiden osalta. Myönnämme tämän olevan edistysaskel.

On toivottavaa, että demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen muodostaa perusperiaatteen Euroopan unionin tukipolitiikassa, jota olisi toteutettava paitsi sanallisesti myös järjestelmällisesti käytännössä. Näin ei valitettavasti ole vielä tapahtunut.

Asiakirjassa käsitellään laajasti energiapolitiikan tärkeyttä, josta olemme varauksetta samaa mieltä. Pahoittelemme kuitenkin sitä, ettei asiakirjassa tarkastella energiapolitiikan ulkopoliittisen ulottuvuuden sisällöllisiä ja institutionaalisia vaatimuksia. Meidän on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota kyseiseen asiaan, koska kyseessä on yksi tämän uuden aikakauden suurista haasteista. Käytettävissämme olevat varat ovat pienet, joten meidän on käytettävä niitä tehokkaalla ja näkyvällä tavalla, jossa keskitytään painopistealueisiin.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, komission asiakirja edustaa varsin siedettävää keskitasoa. Siihen voidaan helposti sisällyttää halutut asiat, mutta niiden toteuttaminen voi olla paljon vaikeampaa. Näin kuvailisin pohjimmiltaan komission viimeisimmän asiakirjan sisältöä. Siihen sisältyy yleviä julistuksia, joilla kuitenkin luodaan toisinaan virtuaalitodellisuutta.

Esimerkiksi heti EU:n vuotuista toimintastrategiaa 2008 käsittelevän asiakirjan johdannossa mainitaan aloite Euroopan teknologiainstituutin perustamiseksi. Pari sivua myöhemmin kuitenkin todetaan, että edellä mainittu instituutti todellakin perustetaan, mutta aikaisintaan vasta vuonna 2009. Olen itse asiassa lukenut ajatuksella läpi peräti kymmeniä komission ensisijaisia toimia tulevalle vuodelle. Meidän on oltava järkeviä. Jos kaikista toimista tehdään ensisijaisia, koko ensisijaisuuden käsite menettää merkityksensä.

Ulkopolitiikan osalta asiakirjassa viitataan Länsi-Balkanin maiden etenemiseen kohti tulevaa EU:n jäsenyyttä. Todellisuudessa Länsi-Balkanin maiden liittyminen EU:hun riippuu unionin toimielinuudistuksesta, mikä tarkoittaa, että kyseisistä maista on tullut panttivankeja EU:n sisäisissä kiistoissamme. Tämä on jälleen yksi esimerkki asiakirjan sisällön ja todellisuuden välisestä kuilusta. Olen samaa mieltä kuin edellinen puhuja, joka totesi, että Etelä-Kaukasuksen maille ja niiden etenemiselle kohti mahdollista tulevaa EU:n jäsenyyttä olisi annettava näkyvämpi asema tässä asiakirjassa.

  Ingeborg Gräßle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, 27 jäsenvaltion Euroopan unionissa on harvoja poliittisia organisaatioita, jotka väittävät työskentelevänsä yhtä avoimesti ja suunnitelmallisesti kuin EU itse. Näiden työohjelmien, myös vuotta 2008 koskevan ohjelman, tarkasteleminen tuottaa kuitenkin pettymyksen. Myös vuoden 2008 ohjelmassa ilmoitetaan tavanomaiseen tapaan sääntelyn parantamisesta, mutta ohjelmien onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu niiden toteuttamisesta eikä ilmoittamisesta.

Talousarviovalvonnan näkökulmasta tarkasteltuna vuosi 2008 on jälleen pettymysten vuosi. Panemme merkille, että toimintastrategiasta puuttuvat hallinnolliset toimet ja ehdotukset lähestymistavoiksi komission jäsenen Kallasin vuonna 2005 antaman lupauksen täyttämiseksi. Kallas lupasi tuolloin saada Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta varauksettoman tarkastuslausuman EU:n talousarviosta vuoteen 2009 mennessä. Haluan muistuttaa parlamenttia rakennerahastojen 44 prosentin virhetasosta, joka on havaittu jälleen kerran vuoden 2005 talousarviossa. Komission puheenjohtajahan on vahvistanut tämän lupauksen. Olisimmekin odottaneet komission muistavan lupauksensa ja ryhtyvän tarvittaviin toimiin ainakin omassa suorassa hallinnoinnissaan.

Vuosi 2008 on viimeinen vuosi, jona komissio pystyy tekemään muutoksia. Sattumalta se on myös ensimmäinen vuosi, jona EU:n tukien saajat on julkistettava. Olisimme johdonmukaisesti odottaneet, että myös tämä EU:n tukipolitiikan virstanpylväs mainitaan asiakirjassa. Tarkoittaako hiljaisuus kenties sitä, ettei tuensaajia julkistetakaan? Toistaiseksi ei nimittäin ole laadittu yhtäkään asiakirjaa eikä mainittu edes yhdellä ainoalla rivillä sitä, miten jäsenvaltioiden ja yksittäisten EU:n rahastojen on määrä noudattaa julkistamista koskevaa vaatimusta. Ei ole myöskään esitetty minkäänlaisia ehdotuksia siitä, mitä näillä tiedoilla on tarkoitus tehdä. Meidän, tai pikemminkin komission, on pohdittava, miten näitä tietoja on tarkoitus käyttää, ja tietojen seurauksia yksittäisille politiikanaloille.

Vuoden 2008 työohjelma on mielestämme tosiasiassa pettymyksen tuottava asiakirja, jossa komissio jää kauas asettamistaan tavoitteista.

  Catherine Guy-Quint (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää komissiota tästä asiakirjasta, joka on ajankohtainen näin talousarviomenettelymme alkaessa. Asiakirja vastaa painopistealueitamme, joita ovat muun muassa Lissabonin strategia, ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunta sekä oikeudellinen yhteistyö, mutta siinä sivuutetaan sosiaalisen ulottuvuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden merkitys EU:n tulevaisuudelle.

Painopistealueitanne tarvitaan, jotta Euroopan unioni voi vastata globalisaation asettamiin haasteisiin. Kyseenalaistan kuitenkin sen, ettei niin rahoituskehyksessä kuin ohjelmissakaan, koska niistä on päätetty yhteispäätösmenettelyssä, jätetä meille paljonkaan liikkumavaraa.

Tarkastelen tätä kysymystä tarkemmin ensinnäkin kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden osalta. Jos marginaali jätetään ennalleen eli 70 miljoonaan euroon, jos asetetaan uusia Frontexia ja Eurojustia koskevia painopistealueita ja jos perustetaan kolme uutta liikennevirastoa, tietyt politiikanalat kärsivät todennäköisesti tästä. Ajattelen tässä yhteydessä seitsemättä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaa, jolla saattaisi olla vaikeuksia päästä vauhtiin, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja, joiden rahoitus on ehdottoman ratkaisevaa, kaikkia niitä sosiaalipoliittisia toimia, joita ei ole vielä kehitetty riittävästi, sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, joka on Lissabonin strategian ensiarvoisen tärkeä väline.

Meidän ei pitäisi supistaa näiden jo nyt huonosti hoidettujen politiikanalojen maksusitoumusmäärärahoja. Vaakalaudalla ei ole vain EU:n talouskasvu vaan myös kilpailukykyä, työllisyyttä ja solidaarisuutta koskevat tavoitteemme.

Vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevien toimien osalta 32 miljoonan euron marginaali on hyvin pieni. Frontexin ja Eurojustin yhteydessä toteutettavien toimien rahoituksen lisääminen vähentää väistämättä resursseja, jotka on alun perin osoitettu muihin ensiarvoisen tärkeisiin ohjelmiin, kuten kolmansien maiden kansalaisten integroimiseen, todella kunnianhimoiseen pakolaispolitiikkaan ja perusoikeuksien suojeluun.

Euroopan komissio antaa ymmärtää, etteivät nämä ohjelmat ole vielä saavuttaneet toivottua tasoa. Miksi niitä ei sitten toteutettu nopeammin?

Maatalouskysymysten osalta esitän maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa toimivien kollegojeni tavoin vakavat epäilykseni ehdotuksesta yhdeksi yhteiseksi markkinajärjestelyksi, joka käsittäisi kaikki maatalouden alat. Tämä saattaisi johtaa siihen, ettei joidenkin maataloustuotannon muotojen erityispiirteitä oteta riittävästi huomioon.

Ottaen huomioon, ettei yhteisen maatalouspolitiikan tarkastelun laajuutta vielä tiedetä tai esitetä yksityiskohtaisesti komission ehdotuksissa, pyydän teitä selventämään hieman tätä asiaa. Maataloudesta vastaavan komission jäsenen viimeaikaiset lausunnot ovat ristiriidassa toimintastrategianne sisällön kanssa.

Euroopan unionin toimien osalta pidämme tärkeänä, että kaikkia ilmoitettuja painopistealueita noudatetaan. Emme voi hyväksyä sitä, että energiaa suositaan terveyttä, koulutusta ja edistämistoimia koskevien painopistealueidemme kustannuksella.

Lopuksi totean olevani yllättynyt siitä, miten lyhyesti asiakirjassa viitataan tarkasteluun, jonka on määrä alkaa vuonna 2008. Tämän vuoksi osoitan sanani suoraan komissiolle: onko rahoituskehyksen tarkastelu tabu?

Olen jo kertonut haluavani tietää parempaa sääntelyä koskevan aloitteen arvioidut lisäkustannukset. Voisitteko antaa meille arviot, joita olemme odottaneet niin kauan?

Lopuksi totean, että haluan komission kiinnittävän tänä vuonna erityistä huomiota viestintään. Se mainitaan toimintastrategiassa, mutta komission on kohdennettava toimiaan uudelleen tähän asiaan. Demokraattinen Euroopan unioni on pysähdyksissä, kansalaiset kääntävät sille selkänsä, ja tekstimme ovat yhä kunnianhimoisempia. Olemme kaukana unelmiemme saavuttamisesta.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

  Andrew Duff (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, Barroson komissio on nyt päässyt toden teolla vauhtiin. Käsiteltävänämme olevaa vakuuttavampaa strategiaa olisi tarkasteltava kokonaisvaltaisesti kansallisissa parlamenteissa ja puolueissa käytävissä keskusteluissa. Strategia on loistava väline, jolla voidaan sekä antaa tietoa että piristää kansallista keskustelua EU:n ulottuvuudesta. Komission jäsenten tehtävä on saada kansalaiset vakuuttuneiksi strategiasta.

Strategiassa vaietaan viisaasti perustuslain pelastamisesta, mutta siinä kaavaillun työn, joka koskee talous- ja rahaliiton vaikutusten tarkastelua ja sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta, olisi valmisteltava komissiota vuoden 2007 jälkipuoliskolla järjestettävään hallitustenväliseen konferenssiin, jota odotamme luottavaisina. Siten myös rahoitusjärjestelmän tarkastelua olisi jatkettava, jotta tuetaan ratkaisun löytymistä perustuslailliseen kriisiin. Käytettävissä oleva rahoitus voi auttaa hallitustenvälistä konferenssia, eikä rahoitusmenojen uudistusta voida lähestyä järkevästi tarkastelematta järjestelmällisesti yhteisiä politiikkoja.

  Brian Crowley (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, pyydän ensinnäkin anteeksi sitä, etten päässyt paikalle aiemmin. Autostani puhkesi rengas, eikä Strasbourgissa ole valitettavasti riittävästi tyhjänpuhujia pitämässä pyörät pyörimässä!

A Uachtaráin, a Leas-Uachtaráin, ní mór don Choimisiún Eorpach cur chuige straitéiseach a chleachtadh agus é i mbun polasaí polaitiúil a chruthú. Beidh aire ardaithe ar bharr an chláir oibre feasta. Glacann rialtaisí an Aontais Eorpaigh le moltaí an Choimisiúin ar an ábhar seo. Is faoin gCoimisiún é anois, áfach, moltaí reachtúla a chruthú, a chinnfidh go dtiocfaidh laghdú 20% ar sceitheadh C02 faoin mbliain 2020. Táim lánchinnte go dtabharfaidh Parlaimint na hEorpa tacaíocht iomlán don phlean polaitiúil seo.

Juuri mainitsemieni ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten lisäksi on kolme muuta keskeistä alaa, joita komission on käsiteltävä tulevana vuonna. Näitä ovat Lissabonin strategian toteutumisen varmistaminen ja siinä yhteydessä erityisesti tutkimukseen ja kehitykseen investoiminen – 3 prosenttia BKT:sta – innovaatioalojen tarkastelu ja sellaisten uusien teknologioiden kannustaminen, jotka tarjoavat merkittäviä työllistymismahdollisuuksia EU:lle tulevaisuudessa.

Toinen kysymys koskee uuden yhteyden luomista Euroopan unionin nuorisoon. Olemme puhuneet liian kauan suurenmoisesta rikkaudesta ja voimavarasta, joka on nuorisomme. Erasmus-ohjelmaa ja paria muuta pienempää koulutusohjelmaa lukuun ottamatta Nuorten Eurooppa -toimintasuunnitelmien varsinainen alkuperäisajatus näyttää kuitenkin unohtuneen, eikä siitä enää keskustella. Kuten sanoin, kyseessä on valtava voimavara paitsi talouden myös kehityksen kannalta, nimittäin sen turvaamisessa, että voimme tarjota tuleville sukupolville sopivan ja erinomaisen Euroopan unionin.

Kolmanneksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yksi keskeinen osatekijä, jossa EU:n on saavutettava tavoitteensa kansainvälisellä näyttämöllä. Talousarvio ja asianomaisten toimien etukäteissuunnittelu näyttävät kuitenkin tuottavan vaikeuksia.

Arvoisa komission jäsen, tiedän, että teillä on monta rautaa tulessa tällä hetkellä ja että toimielinten välillä on muitakin vaikeuksia, mutta kaikesta byrokratiasta ei ole mitään hyötyä, ellemme toimi kansalaistemme puolesta ja täytä heille antamiamme lupauksia.

Lopuksi totean, että meidän olisi karsittava byrokratiaa ja helpotettava yritysten toimintaa. Sääntelyn parantaminen ja vähentäminen voisi olla yksi tapa edistää joidenkin näiden tavoitteiden saavuttamista.

  Malcolm Harbour (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen uskoakseni osallistunut kaikkiin viimeaikaisiin toimintastrategiasta käytyihin keskusteluihin, ja minulla on ollut aihetta arvostella sitä.

Tänä aamuna haluan ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että pääsemme kehittämään toimintastrategiaa jo varhaisessa vaiheessa. Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että tämä on tärkeää poliittisen vuoropuhelumme tehostamisessa. Sanoitte uskoakseni, että tavoitteenanne on avoin ja hedelmällinen vuoropuhelu, joten toivon teidän ottavan huomautukseni vastaan samassa hengessä.

Arvoisa komission jäsen, yksi suurimmista huolenaiheistani tässä asiakirjassa, kuten edellisissäkin toimintastrategioissa – ja toivon, että tästä keskusteleminen nyt saa teidät ehkä tekemään asialle jotain – on se, että työssänne olisi keskityttävä ja siinä käytettävissä olevia resursseja kohdennettava myös olemassa olevan lainsäädännön vahvistamiseen ja täytäntöönpanoon. Toimintastrategiassa ei ole kyse vain uusista aloitteista. Haluamme teidän toimivan kypsästi ja kertovan meille, mitä teette pannaksenne olemassa olevat säännöt ja säännökset täytäntöön. Minua erityisesti kiinnostavan alan, sisämarkkinoiden, osalta olette aivan oikeassa todetessanne, että kansalaisten ja erityisesti pk-yritysten olisi päästävä hyötymään sisämarkkinoista. Ehdotankin teille, että ehdottomasti kaikkein tärkein yksittäinen asia, jonka voitte tehdä vuonna 2008, on varmistaa, että palveludirektiivillä luotavat sisämarkkinat toteutetaan asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä olisi tärkeämpää kuin yksikään toinen aloite, jonka ehkä haluatte tehdä. Haluan nähdä sen strategiassanne, kun ehdotus julkistetaan.

Mainitsen vielä kaksi asiaa. Olen yllättynyt siitä, ettei osaamisyhteiskunnan ja informaatioteknologian aloilla ole ilmeisesti tehty lainkaan poliittisia aloitteita huolimatta siitä, että käynnissä on laaja ja tärkeä työohjelma. Teidän olisi siis ehkä syytä tarkastella tätä asiaa. En usko, että aloitteet ovat ehtyneet asianomaisella alalla.

Lopuksi totean monien kollegojeni esille ottamasta paremmasta sääntelystä, ettei komission hyödytä jatkaa näitä erinomaisia aloitteita, jos kukaan ei ole niistä tietoinen. Miksei parempaa sääntelyä mainita luettelossanne viestinnän painopisteistä? Kansalaistemme on nimittäin tiedettävä, mitä tapahtuu, ja osallistuttava prosessiin, jos haluamme arvioida sen vaikutusta. Tehkää paremmasta sääntelystä näin ollen yksi viestinnän painopisteistänne.

  Margrietus van den Berg (PSE). – (NL) Jäsenet Swoboda, Andersson ja Guy-Quint ovat kaikki vaatineet lisää aloitteita sosiaalisen Euroopan alalla. Niitä he kaipaavat näissä ehdotuksissa. Haluan mennä askeleen pitemmälle ja todeta, että Euroopan unionin olisi oltava sosiaalisempi paitsi EU:n sisällä myös sen ulkopuolella. Euroopan unionin toimiessa kansainvälisenä kumppanina käy selväksi, miten vähän kehitysnäkökulma ja suhteet kehitysyhteistyöhön otetaan huomioon useissa vuoden 2008 työohjelmassa käsitellyissä aiheissa.

Mainitsen tältä osin maatalouden, farmaseuttisia tuotteita koskevan EU:n puitelainsäädännön tarkistamisen ja meripolitiikan. Yleisenä tavoitteena kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa on tänä vuonna jälleen kerran vähentää köyhyyttä Afrikassa ja saavuttaa vuosituhattavoitteet, mutta tosiasia on, että Afrikkaa koskevien vuosituhattavoitteiden osalta asiat ovat menossa väärään suuntaan.

Mitä komissio aikoo seuraavaksi tehdä? Kymmenennessä Euroopan kehitysrahastossa, jota parhaillaan valmistellaan ja joka käsittää puolet kaikista kehitysvaroista, on varattu vain 2 prosenttia koulutukseen ja 2,5 prosenttia terveydenhuoltoon. Tämä on tietysti jyrkässä ristiriidassa käsiteltävänä olevassa työohjelmassa asetettujen tavoitteiden kanssa.

Toiseksi komission jäsen Mandelson ja muut keskustelevat tänään kehitysmaiden ministerien ja EU:n kehitysyhteistyöstä vastaavien ministerien kanssa talouskumppanuussopimuksista, joka on todella laaja-alainen kysymys. Itse asiassa kehitysmaita edustavilla kollegoillamme on tunne, että kampeamme niiden markkinoita auki sen sijaan, että keskittyisimme politiikassamme niiden kehittämiseen. Tässäkin on ristiriita.

Tarkastelen seuraavaksi maatalouspolitiikkaa ja haluan antaa teille esimerkin kalastusteollisuudesta. Seychelleille kala, lähinnä miekkakala, on hyvin tärkeä tuote, jota tuodaan markkinoillemme. Me kuitenkin vastaamme tähän asettamalla tullien ulkopuolisen kaupan esteen erittäin alhaisia kadmiumpitoisuuksia koskevan vaatimuksen muodossa. Vaikka sallimmekin paljon korkeammat kadmiumpitoisuudet siipikarjan ja sikojen kohdalla, kiellämme Seychelleiltä tuotavan miekkakalan, jonka kadmiumpitoisuus on alhainen. Tätä monilla politiikanaloilla ilmenevää ristiriitaa on käsiteltävä vuoden 2008 ohjelmassa.

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, puheenjohtaja Barroso puhuu aina tulosten Euroopasta. Pidän tästä ilmaisusta, mutta minun on valitettavasti tehtävä se johtopäätös, ettei Euroopan komissio pysty täyttämään lupauksiaan perusoikeuksien alalla.

Muistutan teitä jälleen kerran siitä, että vuonna 2004 puheenjohtaja Barroson komissiolle näytettiin vihreää valoa vasta sen vakuutettua juhlallisesti puolustavansa perusoikeuksia. Tämä ei valitettavasti näy käsiteltävänä olevassa asiakirjassa eikä komission viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana toteuttamissa toimissa. Perusoikeuksien alalla komissio on epävarma ja vastahakoinen. Teidän pitäisi paitsi puolustaa myös edistää perusoikeuksia.

Tässä asiakirjassa on kaksi asiaa, jotka ihmetyttävät minua. Ensinnäkin ehdotuksenne terrorismin torjunnasta ja ehdotuksenne yksityisyyden ja kansalaisvapauksien puolustamisesta ovat epätasapainossa. Ehdotusten välinen epätasapaino on selvästi havaittavissa. Tarvitsemme pikaisesti kolmannen pilarin tietosuojaa, ja toivoisin komission ajavan sitä ponnekkaammin. Vaikkei neuvosto pääsekään asiasta yksimielisyyteen, komission on silti osoitettava poliittista johtajuutta. Älkää jääkö odottamaan neuvostoa! Antakaa neuvoston selittää, miksei se pysty sopimaan kolmannen pilarin tietosuojasta. Teidän olisi tehtävä kantanne hyvin selväksi.

Sama pätee myös "horisontaaliseen direktiiviin", jota parlamentti on toistuvasti vaatinut ja jossa kielletään kaikenlainen syrjintä myös työpaikan ulkopuolella. Pidämme siten myönteisenä aloitetta torjua työmarkkinoiden ulkopuolella esiintyvää syrjintää. Katson kuitenkin, että todellisuudessa puhumme tältä osin ainoastaan kuulemisesta.

Arvoisa komission jäsen, osoittakaa suurempaa rohkeutta! Osoittakaa sitoutuvanne vilpittömämmin ja henkilökohtaisesti syrjinnänvastaisen lainsäädännön antamiseen. Osoittakaa enemmän johtajuutta älkääkä jääkö odottamaan neuvostoa.

Minulla on myös yksi hyvin käytännöllinen ehdotus, jota teidän ei edes tarvitse sisällyttää toimintastrategiaanne. Näin yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna 2007 haluan pyytää puheenjohtaja Barrosoa keskustelemaan Internetissä EU:n kansalaisten kanssa syrjinnästä ja perusoikeuksista. Pyydän komission jäsentä kertomaan, välittääkö hän tämän pyynnön, tai ehdotuksen, puheenjohtaja Barrosolle ja selvittääkö hän, onko puheenjohtaja Barroso halukas noudattamaan sitä, koska tämä olisi osoitus hänen henkilökohtaisesta sitoutumisestaan perusoikeuksiin.

  Jan Tadeusz Masiel (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos vuotuisen toimintastrategian 2008 esittelemisestä.

Komission jäsenen mainitsemien painopistealueiden osalta haluan korostaa sitoutumistamme ympäristönsuojeluun ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen, yhteisen energiapolitiikan tarpeellisuutta, sosiaalisen toimintaohjelman toteuttamista ja laajentumiskysymystä.

Edessämme on monia haasteita. Meidän on vastattava niihin tavalla, joka lisää jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin. Viime vuonna EU osoitti Venäjän suhteidemme yhteydessä pystyvänsä osoittamaan solidaarisuutta jäsenvaltioilleen. Tätä poliittista suuntausta olisi vaalittava.

Jos edistämme korkeaa ympäristönsuojelun tasoa, saamme kunnioitusta ja vahvistamme kansainvälistä asemaamme.

Viimeisimpien laajentumisten sekä Ranskassa ja Alankomaissa järjestettyjen kansanäänestysten tulosten jälkeen vaikuttaa siltä, että meidän olisi panostettava enemmän EU:n vahvistamiseen kuin laajentumisen jatkamiseen. Kroatian liittyminen näyttää olevan tällä hetkellä laajentumisen ainoa painopiste.

Meidän on saatava aikaan jotakin konkreettista kansalaisillemme, joista niin monet ovat edelleen vailla työtä ja oikeutettuja mahdollisuuksia kehittää itseään.

  Alexander Radwan (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, esimerkiksi komission jäsenen puheissa todetaan aina säännöllisin väliajoin, että Euroopan unionin pitäisi keskittyä olennaiseen ja että tavoitteenamme on tuoda EU lähemmäs kansalaisia. Euroopan unioniahan, ja tietysti eritoten komissiota, arvioidaan sen perusteella, missä määrin se toteuttaa toimia sanojensa tueksi. Otetaan esimerkiksi byrokratian vähentäminen – komission lippulaiva. Tarkastellessani muutamien viime viikkojen tapahtumia panen merkille, että komissio on esitellyt seuraaviksi viideksi vuodeksi uuden työterveysstrategian, jossa otetaan erityisesti huomioon pk-yritykset ja jossa useimpien työtapaturmien todetaan tapahtuvan juuri pk-yrityksissä. Viimeksi mainittujen on epäilemättä varauduttava täyttämään vaatimuksia lähitulevaisuudessa.

Otetaan esimerkiksi kuluttajansuoja. Tästä aiheesta on nyt laadittu vihreä kirja, jossa esitetään asianomaiset vaatimukset. Mielestäni on hyvä, että komissio pohtii, missä tarpeetonta byrokratiaa voidaan karsia. Arvoisa komission jäsen, byrokratiaa vähennetään parhaiten siten, ettei luoda uutta byrokratiaa. Komissio on yksinkertaisesti epäonnistunut tässä suhteessa viime vuosina siinä mielessä, että se on jatkuvasti esitellyt uusia lainsäädäntöehdotuksia.

Toisaalta – ja komission itsepäisyys parlamentin mielipiteiden huomiotta jättämisessä on hämmästyttävää – määräämme, mitkä kaikki tiedot vakuutusalan välittäjien on tulevaisuudessa tallennettava, kun nämä neuvottelevat kuluttajien kanssa asianomaisista tuotteista. Ehdotusta korkeariskisten sijoitusrahastojen tarkastelusta, jossa ei edellytetä sääntelyn antamista, ei mainita komission suunnitelmassa vuodelle 2008. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet on toistuvasti maininnut kyseiset riskit täällä parlamentissa, samoin kuin keskuspankit kaikkialla maailmassa. Komission jäsenen kollega McCreevy ei tee mitään aloilla, joihin liittyy todellisia riskejä, mikä haiskahtaa velvollisuuksien laiminlyönniltä. Emme vaadi sääntelyä vaan ainoastaan vallitsevan tilanteen analysoimista. Tästä ei ole mainintaa toimintastrategiassa, eikä kyseisellä alalla tehdä mitään, mikä on todellakin hämmästyttävää. Tämä muistuttaa vahvasti politiikkaa, jossa suositaan tiettyjä maailman alueita.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olin tyytyväinen kuullessani, että komission jäsen toivoo Euroopan komission ja Euroopan parlamentin tekevän yhteistyötä. Strategiaa ja komission työtä ei selvästikään voida erottaa Euroopan unionin kansalaisten tarpeista ja odotuksista.

Tämän vuoksi haluan viitata yhteen komission painopistealueeseen, jota komission jäsen korosti voimakkaasti strategiaa esitellessään, nimittäin solidaarisuuteen. En halua puhua taloudellisesta solidaarisuudesta vaan yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta. Pidän myönteisinä komission ajatuksia, joissa otetaan huomioon tällainen solidaarisuus. Näihin kuuluvat yhdenvertaisten mahdollisuuksien politiikka, työmarkkinoiden ulkopuolella esiintyvän syrjinnän ehkäiseminen ja kaikkien sen ilmenemismuotojen torjuminen, perhe- ja työelämän yhteensovittaminen ja myös nuorisotyöttömyyden poistaminen.

Kaikki tämä sisältyy suunnitelmaan kuluvalle vuodelle 2007, joka on nimetty Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi. Ymmärrän, että yhdenvertaisia mahdollisuuksia on edistettävä. Olen kuitenkin erityisen kiinnostunut komission ajatuksista ja toimista, joilla pyritään tukemaan ja suojelemaan perusoikeuksia, minkä yhteydessä korostetaan etenkin lasten oikeuksien edistämistä, lasten oikeuksien foorumi mukaan lukien. Olen iloinen, että komissio haluaa suojata Internetiä ja uusmediaa käyttäviä lapsia, mutta ennen kaikkea olen tyytyväinen siihen, että komissio haluaa torjua lasten köyhyyttä.

Velvollisuutemme on varmistaa, että jokaisen lapsen elintaso on kohtuullinen. Tähän liittyen haluan kysyä komission jäseneltä komission valmistelemien, käynnissä olevien hankkeiden edistymisestä. Myös parlamentilla on muutamia tällaisia hankkeita. Ajattelen erityisesti elatusmaksujen täytäntöönpanoa koskevaa asetusta, jonka esittelijänä toimin. Asetuksella pyritään varmistamaan mahdollisuus saada elatusmaksut nopeasti ja suoraan, kun elatusvelvolliset työskentelevät toisissa jäsenvaltioissa ja ovat laiminlyöneet maksunsa tuomiten näin lapsensa elämään köyhyydessä, koska heiltä on riistetty asianmukainen elintaso.

Tästä syystä kysyn, haluaako komissio nähdä edistystä tapahtuvan tässä kysymyksessä, koska tuhannet eurooppalaiset lapset kaipaavat kipeästi kyseistä asetusta. He tarvitsevat apuamme.

  Kyösti Virrankoski (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, komission tiedonanto vuotuisesta toimintastrategiasta sisältää jonkin verran uusia avauksia erityisesti energiapolitiikan, maahanmuuton ja hallinnon yksinkertaistamisen alalla.

Komission tiedonanto on hieman hajanainen. Rakenteeltaan se perustuu nelijakoon: hyvinvointi, solidaarisuus, turvallisuus ja vapaus sekä Eurooppa vahvana kansainvälisenä toimijana. Tämä jako sopii huonosti sekä hallinnon rakenteeseen että monivuotisiin rahoituskehyksiin. Toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnon päämäärä on tehdä hallinnosta läpinäkyvää ja selkeää, mitä tämänlaatuinen tiedonanto ei tue. Lukijan on vaikea seurata, mitä komissio todella aikoo toteuttaa nykyisillä toimialoilla. Sekä henkilö- että rahoitusresurssien suuntautuminen on vaikeasti selvitettävissä.

Komissio näyttää luottavan hallintoon. Se aikoo luoda jälleen kaksi erillisvirastoa entisten lisäksi ja edelleen Euroopan teknologiainstituutin. Mielestäni byrokratian lisäämiseen tulee suhtautua äärimmäisen varovaisesti. Uusia hallintoelimiä ei voi perustaa elleivät ne ole täysin välttämättömiä.

Yllättävä piirre on, että komissio on perustamassa kaksi uutta poliittista ohjelmaa otsakkeeseen neljä, jotka koskisivat ilmastonmuutosta ja energiatehokkuutta. Näiden kustannukset olisivat jo ensi vuonna yli 20 miljoonaa euroa. On hämmästyttävää, että vain kahden kuukauden kuluttua uusien rahoitusnäkymien alkamisesta niihin ollaan esittämässä uusia menoja. Budjettipoliittisesti on valitettavaa, että komissio aikoo rahoittaa uusia menoja lykkäämällä olemassa olevien ohjelmien rahoitusta. Parlamentin on syytä arvioida tarkasti tätä menettelyä, joka saattaa johtaa sen omien prioriteettien vähättelyyn.

Edellä olevin huomautuksin voimme odottaa mielenkiinnolla komission konkreettisia lainsäädäntö- ja budjettiesityksiä.

  John Bowis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, Lissabonin strategia on tietysti oikea tie. Tällä tiellä mikään ei kuitenkaan ole tärkeämpää kuin kansalaistemme terveys ja ympäristömme hyvinvointi, mikä on ollut viikon suosituin puheenaihe.

Tarkastelen seuraavaksi ilmastonmuutosta. Ellemme pysty rajoittamaan maapallon lämpötilan nousua tavoitteeksi asettamaamme kahteen celsiusasteeseen, tiedämme tietysti, millaista tuhoa siitä seuraa muun muassa tulvien, kuivuuden ja muuttoliikkeen muodossa. Olin jokin aika sitten Thames-joella ympäristöviraston kanssa ja näin, että joensuulla tarvitaan uutta patoa, näin tulva-alueet, joihin joen tulviminen vaikuttaa, ja näin, että näille tulva-alueille rakennetaan asuntoja ottamatta huomioon sitä, että asunnot on sijoitettava korkeammalle, mikäli ihmiset aikovat asua näillä alueilla.

Emme ole vielä suunnitteluvaiheessa. Emme toteuta vielä ehkäiseviä toimia, ja tähän meidän on panostettava vuodesta 2008 alkaen. Tarvitsemme ennaltaehkäisyyn tähtäävää politiikkaa. Tarvitsemme myös politiikkaa, jossa käsitellään olemassa olevia uhkia. Tarvitsemme sekä lainsäädäntöä että yksittäisten kansalaisten panosta. Meidän on siten vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Meidän on siten asetettava 20 prosentin tavoite uusiutuvien energialähteiden käytölle sekä biopolttoaineita ja erityisesti toisen sukupolven biopolttoaineita koskevat tavoitteet. Myös ympäristömerkintöjä on kuitenkin tarkistettava, jotta kuluttajia autetaan ymmärtämään vaihtoehdot, ja tarvitsemme toimia muun muassa sähkölamppuja ja valmiuskytkimiä varten. Tarvitsemme siten komissiolta tehokasta täytäntöönpanoa ja valvontaa, mikä koskee nähdäkseni erityisesti päästökauppaa ja kansallisia toimintasuunnitelmia. Pyydän, että komissio pysyy tiukkana jäsenvaltioiden suhteen näissä kysymyksissä.

Toista tilaisuutta ei tule. Meidän on pidettävä hiilen hinta korkeana kannustaaksemme tutkimusta, innovointia ja hiilen korvaamista.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, suuret kiitokset valaisevasta selvityksestänne, joka jäi minusta melko lyhyeksi.

Totuus on, että vuosi 2008 on keskeinen edistymiselle keskustelussa Euroopan unionin uudesta talousarviosta, jonka olisi täydennettävä perustuslaillisia edistysaskelia, jotka toivoaksemme vahvistetaan tämän vuoden kuluessa.

Tarvitsemme talousarvion, joka vastaa tavoitteitamme ja erityisesti EU:n kansalaisten vaatimuksia. Nykytilanne vaikuttaa selkeältä ja suotuisalta. Ecofin-neuvosto on aivan äskettäin todennut taloustilanteemme olevan siinä määrin vakaa, että taloudelliset indikaattorit ovat selvät. EU:n bruttokansantuotteen palkoista ja työllisyydestä muodostuvan osuuden äärimmäisen heikko tilanne on siten merkille pantavaa.

Jean-Claude Juncker on todennut näin, ja kaikki ministerit ovat olleet samaa mieltä. Näin ollen nyt on aika puhua talouskasvun hedelmien jakautumisesta, eikä tämä ole vain hallitusten ja työmarkkinaosapuolten asia. EU:n kansalaiset vaativat sitä.

On todettu selvästi, että nykytilanne on kestämätön ja että siihen liittyy lisäksi huomattavia talouden taantuman riskejä: nuorten, naisten, iäkkäiden ja lasten kärsimä köyhyys, heikot tulevaisuudennäkymät, jotka eivät kannusta synnyttämään, ja ylivelkaantuneisuus, joka aiheuttaa yhä enemmän huolta.

Ohjelmassaan vuodelle 2008 komissio kuitenkin tarjoaa meille pääasiallisena yhteiskunnallisen solidaarisuuden toimena solidaarisuusrahaston hallinnoinnin tai täytäntöönpanon. Rahaston avulla lievitetään niiden ihmisten tilannetta, jotka menettävät työpaikkansa globalisaatiosta aiheutuvien uudelleenjärjestelyjen seurauksena.

Katsomme, ettei tämä riitä ja että tarvitsemme aloitteita, joilla kannustetaan julkisia investointeja, jotka puolestaan houkuttavat yksityisiä investointeja. Vuotta 2008 ja Lissabonin strategian seuraavaa kolmivuotisvaihetta silmällä pitäen ehdotan näin ollen komissiolle, että se panostaisi jälleen investointeihin. Investointeja olisi kohdistettava liikenne- ja energiaverkkoihin, ympäristökysymyksiin ja koko vesihuoltoon ja veden jakeluun sekä Galileon tai Sesarin kaltaisiin suuriin eurooppalaisiin hankkeisiin.

  Diana Wallis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, meille tänä aamuna esittelemässänne strategisessa lähestymistavassa on paljon myönteistä. Kaikille aloille yhteisistä ensisijaisista toimista ja strategiassa painotetusta kysymysten johdonmukaisemmasta ja kokonaisvaltaisemmasta tarkastelusta puuttuu kuitenkin mielestäni jotain. Haluan mainita tässä yhteydessä kaksi alaa, jotka tunnen hyvin.

Ensimmäinen niistä liittyy Euroopan pohjoisimpiin alueisiin. Arvoisa varapuheenjohtaja, osallistuitte kanssamme konferenssiin, jota parlamentti isännöi Brysselissä pari viikkoa sitten. Tässä alassa yhdistyvät mainitsemanne ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvät kysymykset, mutta myös meripolitiikka. Siinä yhdistyvät myös sekä EU:n sisäiset että ulkoiset toimet, ja meidän on jotenkin saatava nämä kaikki koottua yhteen ja keskityttävä niihin. Tämä tarkoittaa pohjoista ulottuvuutta ja osallistumista Arktisen neuvoston toimintaan. Sama pätee myös kansainväliseen polaarivuoteen, jota vietetään vuosina 2008–2009. Onko Euroopan unioni edes mukana keskusteluissa? Voimmeko omaksua kokonaisvaltaisemman lähestymistavan näihin kysymyksiin?

Toinen ala on yksityisoikeus. Jos tästä asiakirjasta etsitään yksityisoikeutta, löydetään hitunen sopimuslainsäädäntöä, joka on puettu kuluttajalainsäädännöksi. Löytyy testamentteja ja perimystä piilotettuna turvallisuuspolitiikan ja oikeusasioiden alaisuuteen, mistä löytyy myös jotain, joka liittyy pankkitalletusten takavarikointiin. Voisimmeko tarkastella yksityisoikeutta, joka on sisämarkkinoiden toinen puoli, ja tehdä siitä toimivan yritystemme ja kansalaistemme kannalta? Voisimmeko kutsua sitä yksityisoikeudeksi ja ottaa käyttöön sellaisen yksityisoikeuden mallin, jossa annetaan mahdollisuus turvautua oikeussuojakeinoihin, jotta kansalaisemme näkevät, mitä se pitää sisällään?

  Robert Sturdy (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission varapuheenjohtajaa osallistumisesta tähän keskusteluun.

Olen saanut tänään tehtäväkseni käsitellä erityisesti maailmankauppaa. Sanomattakin on selvää, että haluan komission edistyvän Dohan kierroksella, ja asiasta vastaava komission jäsen Mandelson tekee erinomaista työtä pyrkiessään määrätietoisesti mahdollistamaan tämän. Haluan, että kahdenvälisiä sopimuksia käytetään monenvälisten sopimusten aikaansaamiseen, koska komission on tarkasteltava monenvälisiä kauppasopimuksia kahdenvälisten sopimusten sijaan. Komission on kuitenkin käytettävä kahdenvälisiä kauppasopimuksia monenvälisiin sopimuksiin siirtymisessä.

Ehkä kaikkein tärkein asia, jota toivon, on kuitenkin transatlanttinen vuoropuhelu, joka on ollut viime aikoina pysähdyksissä. Kyseessä on asia, joka on hyvin tärkeä WTO:n tulevaisuudelle. Katson, että Yhdysvallat on epäonnistunut neuvottelujen jatkamisessa ja että meidän on tarkasteltava mahdollisuuksia tukea presidentti Bushia hänen nopeutetussa menettelyssään, jotta uusi neuvottelija Susan Schwab voi palata neuvottelupöytään ja muodostaa komission jäsenen Mandelsonin kanssa todellisen kumppanuussuhteen sekä keskustella siitä, miten asiassa nyt edetään. Olen vahvasti sitä mieltä, että Yhdysvallat on epäonnistunut dramaattisesti maatalouslainsäädännön uudistamisessa, samaan aikaan kun me Euroopan unionissa olemme uudistaneet maatalouspolitiikkaamme ja jatkamme sen uudistamista. Tämä on hyvin tärkeää, ja toivon komission korostavan tätä seikkaa.

Arvoisa komission varapuheenjohtaja, teidän roolinne osalta meidän ei pitäisi unohtaa talouskumppanuussopimuksia, jotka ovat osa EU:n ja AKT-maiden välistä sopimusta. Olen laatinut talouskumppanuussopimuksia käsittelevää mietintöä parlamentissa, ja on ensiarvoisen tärkeää, että saamme nämä sopimukset tehtyä kuluvan vuoden loppuun mennessä, jotta komissio voi pitää kiinni ohjelmastaan ja jotta asianomaiset Afrikan maat ja muut maat ovat hyvin selvillä siitä, mitä tapahtuu.

Arvoisa komission jäsen, saanen esittää lopuksi henkilökohtaisen huomautuksen. Tämä asia on hyvin tärkeä Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Olette käyttänyt äskettäin 1,2 miljoonaa euroa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevaan rakennukseen. Olen hyvin huolissani ensinnäkin kustannuksista ja toiseksi henkilöstön diplomaattisesta asemasta. Kyseessä ei ole diplomaattiedustus, vaan komissiota edustava yksikkö, eikä siellä pitäisi siten olla diplomaattihenkilöstöä.

  Anne E. Jensen (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan korostaa kolmea asiaa, ja minua kiinnostavat esittelemässänne strategiassa erityisesti talousarvionäkökohdat. Parempaa sääntelyä koskeva ohjelma on tietysti tärkeä, eikä sitä pidä nähdä kunnianhimottomana hankkeena, jollaiseksi jotkut sitä väittävät. Päinvastoin. Muiden puhujien tavoin katson kuitenkin, että komissio voisi selittää paljon paremmin toimet, joilla nyt pyritään yksinkertaistamaan lainsäädäntöä, arvioimaan uuden lainsäädännön vaikutuksia ja ottamaan suuri yleisö tehokkaammin mukaan lainsäädäntötyöhömme. Monet kansalaiset pitävät EU:ta edelleen byrokratiana, jonka lonkerot ulottuvat yhä kauemmas. Tämä käsitys on väärä, ja mielestäni on tärkeää sanoa se. Esitän nämä huomautukset nyt erityisesti siksi, että komission jäsen Wallström on paikalla, koska nimenomaan hänen on tietysti välitettävä tämä viesti.

Toinen asiani koskee talousarvion välitarkistusta, jota on valmisteltava vuonna 2008. Tämän aiheen osalta toivon todella komissiolta kunnianhimoa, koska totuuden nimissä on sanottava, että on hyvä syy epäillä neuvoston halukkuutta käydä vilpitöntä ja avointa keskustelua painopisteiden muuttamisesta muutamien seuraavien vuosien aikana. Maatalouden väliuudistus on tärkeä lähtökohta. Meidän on keskusteltava siitä, millaista maataloutta haluamme, miten paljon tai miten vähän tukea sen pitäisi saada ja onko mahdollista siirtää resursseja maatalouspolitiikasta enemmän tulevaisuuteen suuntautuneille aloille, kuten tutkimukseen ja liikenneinvestointeihin.

Viimeinen asiani on hyvin tärkeä. Toimintastrategiassa todetaan, että uudet poliittiset painopistealueet edellyttävät henkilöstömäärän lisäämistä vuoteen 2008 mennessä vajaalla 1 500 henkilöllä, joista hieman alle 900 on uusia työntekijöitä – osa heistä otetaan palvelukseen laajentumisen seurauksena – kun taas loput henkilöstötarpeista on määrä täyttää uudelleenjärjestelyin. En tiedä, olenko kovinkaan vaikuttunut siitä, että 2 prosenttia henkilöstöstä on mahdollista siirtää muihin tehtäviin. Meidän on mielestäni laadittava uudet suuntaviivat EU:n ja eritoten komission henkilöstöpolitiikalle. Onko sopeutumiskykyä riittävästi sen varmistamiseksi, että poliittiset painopisteet toteutuvat, ja tarjoaako henkilöstöpolitiikka riittävästi mahdollisuuksia oikeiden asiantuntijoiden palkkaamiseen, esimerkiksi virastoissa? Meidän on nähdäkseni sisällytettävä tämänkaltaiset kysymykset kaikkiin välitarkistuksiin.

  Georg Jarzembowski (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, haluan käsitellä liikennepolitiikkaa, joka on lapsipuolen asemassa täällä parlamentissa. Vaikka liikenne- ja matkailuvaliokunta vastaa yhdessä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan kanssa useimpien säädösten käsittelystä, liikenne tulee aina viimeisenä. Liikenne on kuitenkin tärkeä ala. Ilman kansalaisten tarpeiden mukaisesti kehitettyjä liikenneinfrastruktuureja ei ole kasvua eikä työllisyyttä. Internetin kautta on mahdollista tilata kaikenlaista, mutta tilauksen toimittaminen ei onnistu Internetin avulla. Kansalaisten tarpeita vastaavat liikenneinfrastruktuurit ovat ennakkoedellytys erityisesti vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välisen kaupan kasvulle, joten komission toimintastrategiassaan omaksuma lähestymistapa on oikea.

Haluan huomauttaa, että tärkeintä on olla mustamaalaamatta liikennettä. Äskettäin on esimerkiksi väitetty, ettei kenenkään pitäisi enää käyttää lentokonetta. Komission varapuheenjohtaja tietää, että jos hän haluaa matkustaa Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin, hänen on joko matkustettava junalla tuntitolkulla tai lennettävä. Kansalaiset voivat aivan hyvin lentää, koska lentoliikenteen pakokaasupäästöjä voidaan vähentää huomattavasti järkevällä politiikalla. Jos onnistuisimme varmistamaan, että jäsenvaltiot ottavat viimeinkin käyttöön kunnolliset ilmatilan valvontajärjestelmät, voisimme vähentää lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä 8–12 prosenttia. Jäsenvaltioiden on tehtävä tälle asialle jotain, ja meidän olisi muistutettava niitä siitä.

Varapuheenjohtaja Barrot aikoo myös esitellä valkoisen kirjan kaupunkiliikenteestä. Suhtaudun aina hieman epäilevästi siihen, kuuluuko kaupunkiliikenne toimivaltaamme, mutta varapuheenjohtaja on täysin oikeassa yhdessä asiassa: kaupunkiliikenne tuottaa suuren osan liikennesaasteista. Euroopan parlamentin olisi sovittava jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa suuntaviivoista, joiden mukaan liikennettä tarvitaan kasvua ja työllisyyttä varten mutta sen olisi oltava mahdollisimman tehokasta ja ympäristöystävällistä. Tästä meidän on keskusteltava yksityiskohtaisemmin. Arvoisa varapuheenjohtaja, olemme näin ollen samoilla linjoilla, mutta ilman liikennettä yhteisössä ei ole kasvua tai työllisyyttä.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa toivottamalla komission jäsenen tervetulleeksi ja onnittelemalla häntä Christian Lefflerin valinnasta uudeksi kabinettipäälliköksi. Hän on vanha hyvä ystäväni ja oli kollegani, kun olin vielä oikeissa töissä.

Arvoisa komission jäsen, kiitokset vuotuisesta toimintastrategiasta. Se on mielestäni erinomainen asiakirja. Meillä olisi nähdäkseni oltava pohjimmiltaan neljä painopistealuetta. Te olette vastuussa viestinnästä, joten voisin ehkä sanoa, että on neljä asiaa, joista komission olisi tiedotettava ja saatava kansalaiset vakuuttuneiksi.

Ensimmäinen on tietysti ilmastonmuutos ja energia. Euroopan unionilta on puuttunut todellinen tätä koskeva hanke aina kylmän sodan päättymisestä lähtien. Olemme mielestäni nyt löytämässä sellaisen, ja nykyinen komissio on tehnyt erinomaista työtä tässä suhteessa. Onnitteluni siitä, mitä teitte Eurooppa-neuvostossa.

Toinen asia, josta teidän on saatava kansalaiset vakuuttuneiksi – ja tältä osin toivoisin teidän olevan hieman lujempi, joten korostan sitä, mitä jäsen Duff sanoi aiemmin – on perustuslaki. Pitäkää lujasti kiinni siitä, koska tehtävänne on puolustaa perussopimuksia ja koko Euroopan unionin etuja. Kaikki tietävät, että on meidän etujemme mukaista saada perustuslaki hyväksyttyä muodossa tai toisessa, mutta ei suinkaan "minisopimuksen" muodossa.

Kolmas asia liittyy puolustamiseen ja vakuuttamiseen. Euroopan unionissa puhutaan nykyään paljon protektionismista. Teidän on saatava kansalaiset vakuuttuneemmiksi sisämarkkinoista. Koko järjestelmä perustuu neljään vapauteen: tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen. Kun tämä yhdistetään järkevään kuluttajapolitiikkaan, kuten komission jäsen Kuneva parhaillaan tekee, voitte nähdäkseni osoittaa, että sisämarkkinat ovat menestystarina.

Neljäs ja viimeinen osatekijä, jossa teette mielestäni hyvää työtä mutta jonka osalta jäsenvaltiot eivät ole tehneet yhtä hyvää työtä, on laajentuminen. Kyseessähän on Euroopan unionin kaikkien aikojen onnistunein politiikka. Tiedän, että meidän on hallittava laajentumista. Tiedän, että meidän on hidastettava hieman tahtia. Jatkakaa kuitenkin työtänne tältä osin ja tehkää jatkossa enemmän töitä saadaksenne kansalaiset vakuuttuneiksi asiasta.

Neljä painopistealuettani, jotka löytyvät myös asiakirjastanne, ovat siten ilmastonmuutos, perustuslaki, sisämarkkinat ja laajentuminen.

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu on mielestäni kuvastanut erinomaisesti suorilla vaaleilla valitun Euroopan parlamentin roolia. Parlamentaarikkojen pitäisi arvostella komissiota, pyytää yksityiskohtaisempia ehdotuksia, osoittaa puutteet tai kysyä eri poliittisten ehdotusten välisestä synergiasta. Olette myös käyttäneet tilaisuutta onnitellaksenne komissiota, kun siihen on ollut aihetta, ja vaatiaksenne esimerkiksi kunnianhimoisen ilmasto- tai energiapolitiikan käyttöönottoa, mikä toivottavasti auttaa meitä ja EU:n toimielimiä tekemään yhteistyötä näiden toimien toteuttamisessa.

Keskustelua seuratessani syntyi vaikutelma, että jotkut teistä haluavat komission tekevän enemmän, kun taas toiset teistä haluavat sen ehkä tekevän hieman vähemmän. Komission työn tavoitteena on aina tehdä asiat paremmin – parantaa lainsäädännön laatua, toimielinten välistä koordinointia ja täytäntöönpanoa. Tämän on oltava yleinen tavoite.

Haluan aloittaa kommentoimalla menettelyä ja vuoropuhelua, jonka olemme käynnistäneet parlamentin ja komission välillä vuotuisesta toimintastrategiasta. Mielestäni on erittäin tärkeää, että parannamme tämän säännöllisen vuoropuhelun laatua. Olemme uskoakseni jo oivaltaneet, että voimme parantaa ja tehostaa vuoropuhelua tekemällä siitä poliittisemman. Toivomme, että parlamentti voi tehdä suunnitelmia, joilla varmistetaan, että poliittiset ryhmät osallistuvat tähän menettelyyn johdonmukaisemmin ja ehkäpä varhaisemmassa vaiheessa, koska tämä antaa meille myös mahdollisuuden määrittää etukäteen joitakin täällä mainituista kysymyksistä, kuten sen, mitä ehdotuksistamme puuttuu kokonaan tai mitä ehdotusten kokonaisrakenteessa on mielestänne vikana.

Poliittisten ryhmien olisi mielestäni keskusteltava vuotuisesta toimintastrategiasta täsmälleen samalla tavalla kuin eri valiokunnat tekevät. Toivon, että ryhmät sitoutuvat jatkossa yhtä voimakkaasti tähän säännölliseen vuoropuheluun. Yhteenvetokertomuksessa, jonka puheenjohtajakokous hyväksyy syyskuussa, esitettävien näkemysten on kuvastettava sekä valiokuntien että poliittisten ryhmien kantaa. Uskon tästä olevan meille paljon apua.

Meidän on tiedostettava, että olemme vasta alkuvaiheessa ja että yksityiskohtaisemmassa lainsäädäntö- ja työohjelmassa kunkin ehdotuksen erityispiirteet esitetään selkeämmin.

Haluan myös ottaa kantaa maahanmuuttokysymykseen, koska me Barroson komissiossa uskomme vakaasti, että asianmukaisesti hallittu työvoimaperusteinen maahanmuutto voi edistää hyvin merkittävästi talouttamme ja yhteiskuntiamme. Turvapaikkakysymyksessä, jonka useat teistä ottivat myös esille, esitämme ehdotuksia niiden kriteerien lähentämiseksi, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat käsitellä turvapaikkahakemuksia, mutta tämä tapahtuu nykyisen perustamissopimuksen rajoissa ja toissijaisuusperiaatetta täysimääräisesti kunnioittaen.

Keskustelussa samoin mainittujen viisumien osalta totean, että käynnistämme viisumitietojärjestelmän, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vaihtaa asiaankuuluvia tietoja, samalla kun vastuu viisumien myöntämisestä säilyy niillä. Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja tarvittavien toimien yhteensovittamisessa jäsenvaltioiden välillä.

Haluan myös kommentoida lainsäädännön yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä. Saanen aluksi todeta, että olen usein kuullut esitettävän kritiikkiä, jonka mukaan komissio antaa liian vähän lainsäädäntöä tai ei ole riittävän kunnianhimoinen lainsäädäntötyössään. Olemme koonneet ja tutkineet kaikki tilastot, ja jos tarkastellaan komission antaman lainsäädännön määrää, huomataan, että se on pysynyt huomattavan vakaana. Jos tarkastelemme viimeisten 10 vuoden aikana hyväksyttyjen asetusten, direktiivien, päätösten ja suositusten määrää, se on noussut vain kerran yli 550:een ja jäänyt vain kerran alle 430:een. Ehdotuksia on ollut vuodessa keskimäärin 489, ja viime vuonna, jolloin niitä oli 474, pääsimme hyvin lähelle tätä keskiarvoa. Joten sanotaan mitä tahansa, nämä ovat tosiasioita. Huolellisesti toteutetuilla kuulemisilla ja vaikutustenarvioinneilla, joita teemme parhaillaan jokaisen työohjelmaan sisällytetyn ehdotuksen osalta, pyrimme kuitenkin mielestäni erityisesti varmistamaan sen, että ehdotuksemme ovat hyvin valmisteltuja ja korkealuokkaisia. Näin ollen on tärkeää pitää nämä luvut ja tilastot mielessä.

Suhtaudumme koko yksinkertaistamiskysymykseen vakavasti ja, kuten tiedätte, olemme laatineet hyvin kunnianhimoisen, 100 ehdotusta käsittävän yksinkertaistamisohjelman, jossa noin 220 lainsäädäntövälinettä on määrä kumota, kodifioida, muotoilla uudelleen tai tarkistaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Keskimäärin on tehty 40–43 ehdotusta lainsäädännön yksinkertaistamiseksi tai vanhentuneen lainsäädännön yksilöimiseksi. Jatkamme samaa rataa ja samaa tahtia tarkastellaksemme lainsäädäntöä jatkuvasti uudelleen. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa sitä, että voimme ottaa käyttöön uutta lainsäädäntöä ja samanaikaisesti hylätä tai heittää romukoppaan direktiivejä, kuten teimme REACHin kohdalla, jolloin 40 olemassa olevaa direktiiviä korvattiin yhdellä.

Meidän on myös oltava huolellisia varmistaaksemme, että lainsäädäntömme on ajan tasalla ja nykyaikaista ja että pääsemme eroon vanhentuneesta lainsäädännöstä. Näin ollen jatkamme samalla linjalla ja tiedotamme asiasta Euroopan parlamentille ja otamme sen mukaan, jotta voimme tehdä työtä käsi kädessä sen turvaamiseksi, että Lissabonin strategian yleiset poliittiset tavoitteet toteutetaan – neljä yleistä painopistealuetta, jotka määritimme vuotuisessa toimintastrategiassamme.

Muutamat jäsenet ottivat esille kysymyksen vuotuisesta toimintastrategiasta käytävän keskustelun ja talousarviomenettelyn välisestä yhteydestä. Olen pannut merkille parlamentin halun parantaa tätä yhteyttä, ja on tärkeää, että jatkamme vuoropuheluamme siitä, miten se tehdään.

Katsomme talousarvion ja politiikan täydentävän toisiaan, ja vuotuisen toimintastrategian tarkoituksena on nimenomaan luoda poliittinen kehys, jossa vuosittainen talousarvio on määrä laatia. Toimielinkehys on kuitenkin sellainen, että tiettynä vuotena tehtävien poliittisten aloitteiden ja samana vuonna niihin liittyvien menojen välillä on harvoin suoraa yhteyttä. Nämä prosessit ovat tietyllä tavalla yhteensopimattomia. Kuten tiedätte, vuoden 2008 talousarviosta rahoitetaan toimia, jotka ovat peräisin aiempina vuosina esitellyistä lainsäädäntöehdotuksista.

Kyse on ehdotuksista, jotka lainsäätäjät hyväksyivät vuonna 2007 tai aiemmin. Tämä tarkoittaa, ettei vuonna 2008 esitettävillä lainsäädäntöehdotuksilla ole juurikaan talousarviovaikutuksia vuonna 2008, vaan niiden vaikutus alkaa aikaisintaan vuonna 2009. Samoin monilla komission aloitteilla on vain vähän tai ei lainkaan kustannusvaikutuksia EU:n talousarvioon. Komissio uskoo vakaasti, että vuonna 2005 voimaan tullut uusi puitesopimus tarjoaa itse asiassa vankan perustan toimielinten välisille suhteille. Sillä on jo parannettu tiedonkulkua ja lisätty suunnittelun ja ohjelmoinnin yhteensovittamista.

Saanen nyt jatkaa täällä esille nostetuista poliittisista kysymyksistä. Muutamat teistä viittasivat perusoikeuksiin. Olen yllättynyt komission perusoikeuksia koskeviin toimiin kohdistetusta kritiikistä. Meillä ei mielestäni ole aihetta epäillä puheenjohtaja Barroson sitoutumista, kun tiedetään sekä hänen henkilöhistoriansa että haasteet, joita hän on kohdannut puolustaessaan oikeuksiaan ja pyrkiessään tavoitteisiinsa. Kuten tiedätte, olemme äskettäin perustaneet Euroopan perusoikeusviraston ja vietämme Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta. Olen jo maininnut suunnitellut toimet tehostaa lasten suojelua ja torjua työpaikan ulkopuolella esiintyvää syrjintää.

Voisin luetella monia muitakin asioita, joita parhaillaan teemme. Juuri nyt pyrimme yhdessä jäsenvaltioiden kanssa varmistamaan, että perusoikeuskirja säilyy uudessa sopimuksessa. Perusoikeuskirja on mielestäni myös hyvin perustavanlaatuinen asiakirja, ja sen varmistaminen, että voimme puolustaa sitä, on tärkeä osa edessä olevaa työtä. Välitän puheenjohtaja Barrosolle ja komissiolle ajatuksen perusoikeuksia käsittelevän Internet-keskustelun järjestämisestä. Kokemukseni mukaan emme koskaan pelkää osallistua keskusteluun. Katson, että jos vain voimme ottaa osaa keskusteluun eri tavoin, varmasti myös teemme niin.

Olisin toivonut jäsen Whittakerin jäävän paikalle, koska hän itse asiassa kyseenalaisti koko ilmastonmuutoksen. Ehkäpä hän on palannut sinne, mistä tulikin, nimittäin lastentarhaan, jossa hän sanoi opiskelleensa taloutta. Jos hän olisi sen sijaan tarkastellut todellisuutta, hän olisi oivaltanut, että ilmastonmuutos on jo tehnyt meistä köyhempiä. Ilmastonmuutos tulee jo kalliiksi nyky-yhteiskunnalle. Voimme parantaa kilpailukykyämme ja säilyttää johtoasemamme sanomalla, että voimme osoittaa muulle maailmalle, miten yhdistämme parhaan ympäristöteknologian ja eurooppalaisen osaamisyhteiskunnan parhaat puolet kunnianhimoiseen pyrkimykseen käyttää tulevaisuudessa kestäviä energialähteitä. Näin voimme viitoittaa tietä ja olla esimerkkinä muulle maailmalle. Olemme jo osoittaneet, että tämä on mahdollista. Tämä on se polku, jota meidän olisi seurattava myös tulevaisuudessa.

Haluan kiittää kaikki niitä teistä, jotka ovat antaneet käytännön esimerkkejä tarvittavista toimista, koska näemme hyvinkin pian ilmastonmuutoksesta ja näistä ongelmista seuraavan ilmiön, nimittäin ympäristöpakolaiset. Muilla mailla on tietysti jo kokemuksia tästä, mutta ellemme ryhdy toimiin, tämä ilmiö vaikuttaa myös meihin tavoilla, joita voimme tuskin edes kuvitella tällä hetkellä.

Saanen lopuksi todeta tiedottamisesta, että Barroson komissio on ensimmäinen, joka on alkanut lähettää ehdotukset suoraan kansallisille parlamenteille. Lisäksi lähetämme nykyään samat asiakirjat, jotka toimitamme Euroopan parlamentille ja neuvostolle, suoraan kansallisille parlamenteille. Kansallisten parlamenttien kanssa käymämme vuoropuhelu – mukaan lukien komission jäsenten yli 350 vierailua kansallisiin parlamentteihin, niiden eri valiokunnissa käydyt keskustelut, kysymyksiin vastaaminen ja kansallisten parlamenttien kuultavana oleminen – on mielestäni ehdottoman ratkaisevaa sen varmistamisessa, että eurooppalainen toimintaohjelma ankkuroidaan myös kansallisiin puolueisiin ja kunkin jäsenvaltion demokraattisiin perinteisiin.

Tämä on hyvin tärkeää viestinnän näkökulmasta, ja olemme nyt myös laatineet viestinnän painopisteet, joihin kuuluvat kansalaisten kuulemisen parantaminen, kuuntelemisen ja selittämisen parantaminen ja jäsenvaltioiden paikallistasolla tapahtuva viestintä. Tämä on hyvin vaikeaa ilman jäsenvaltioiden ja kaikkia päätöksentekotasoja edustavien poliitikkojen osallistumista, kuten on jo huomautettu. Poliittisten johtajien kaikissa jäsenvaltioissa on myös pystyttävä puolustamaan sitä, mitä he ovat tehneet Euroopan tasolla, ja sanomaan, miksi he ovat tehneet tiettyjä päätöksiä. Meidän on käytävä vuoropuhelua kaikilla tasoilla, ja tämä on tietysti myös viestintäpolitiikkamme tarkoitus.

Haluamme Euroopan unionin ryhtyvän toimiin ja haluamme tuloksia, jotka vastaavat kansalaisten tarpeita ja odotuksia kaikkialla EU:ssa. Tämä tarkoittaa parempaa sääntelyä. Ei enemmän tai vähemmän sääntelyä, vaan parempaa sääntelyä. Se tarkoittaa yksinkertaistamista ja paremmin kohdistettua toimintaa, selkeämpää viestintää, kansalaisille tiedottamista ja heidän tarkempaa kuuntelemistaan. Se tarkoittaa myös Euroopan unionin toimielinten vahvistamista saattamalla perussopimusten tarkistaminen päätökseen. Tarvitsemme vahvempia toimielimiä ja tiiviimpää vuoropuhelua käsitelläksemme edessämme olevia haasteita ja mahdollisuuksia. Osallistumme ehdottomasti tähän työhön varmistaen, että institutionaalinen ratkaisu löytyy.

Vastauksena tilojen vuokraamisesta esitettyyn kysymykseen saanen todeta, että teemme yhteistyötä parlamentin kanssa vuokraamalla yhdessä Lontoossa sijaitsevaa taloa. Juuri näin meidän olisi nähdäkseni toimittava tulevaisuudessa, tehden työtä käsi kädessä antaaksemme Euroopan unionista yhtenäisen kuvan.

Suuret kiitokset tästä keskustelusta. Varmistan tietysti, että koko komissio tutustuu ajatuksiinne ja näkökantoihinne.

(Suosionosoituksia)

  Hannes Swoboda (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomionne siihen, että tarvitsemme mainitsemanne lainsäädäntöehdotuksen hyvin pian, jotta voimme saattaa asian päätökseen neuvoston kanssa ennen seuraavia vaaleja. Tällä ehdotuksella on todella kiire, erityisesti energian osalta.

  Puhemies. – Jäsen Swoboda, kiitos tästä huomautuksesta.

Keskustelu on päättynyt.