Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 13. maaliskuuta 2007 - Strasbourg

15. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0012/2007).

Käsittelemme seuraavia komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

Ensimmäinen osa

  Puhemies. Seuraavana on

Claude Moraesin kysymys nro 44 (H-0078/07):

Aihe: Maantieliikenne ja päästöt

Kun otetaan huomioon, että 25 % EU:n hiilidioksidipäästöistä aiheutuu maantieliikenteestä ja 3 % lentoliikenteestä, paljonko komissio on tutkinut maantieliikenteen (autot, linja-autot, junat jne.) vuotuisia päästöjä ja niiden vaikutusta ympäristöön, etenkin kun otetaan huomioon, että poliittinen ja tiedotusvälineiden painopiste on ollut lentokoneiden aiheuttamat päästöt?

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että minulla on tilaisuus vastata tähän hyvin tärkeään kysymykseen.

Arvoisa jäsen kysyy kysymyksessään, onko komissiolla kokonaisvaltainen kuva maantieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä ja mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä näiden päästöjen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Komission yksiköt kirjaavat yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa kaikkien Euroopan unionin sisällä liikkuvien liikennevälineiden vuotuiset päästöt ja seuraa näitä päästöjä.

Käsittelen ensimmäiseksi arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2003 liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat 25 jäsenvaltion Euroopan unionissa yhteensä 951 miljoonaa tonnia, mikä vastaa suunnilleen 21:tä prosenttia kaikista Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöistä. Maantieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat 892 miljoonaa tonnia, toisin sanoen maantieliikenne on suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Euroopan unionissa. Näiden tilastotietojen ohella, jotka kattavat kaikki Euroopan unionin liikennemuodot, on tarkasteltava erikseen kansainvälistä ilmailua. Ilmailu voidaan jakaa sisäisiin lentoihin ja kansainvälisiin lentoihin. Kansainväliset lennot tuottavat hiilidioksidia 112 miljoonaa tonnia, mikä on lisättävä edellä mainitsemiini määriin. Haluan lisäksi tähdentää, että lentokoneiden päästöt ovat kasvaneet nopeasti muiden liikennevälineiden päästöihin verrattuna. Lisäksi lentokoneiden ilmastovaikutus on suurempi kuin tilastot osoittavat, koska korkealla ilmatilassa lentokoneiden päästöillä on vaikutuksia otsoniin, joka on kasvihuonekaasu, ja nämä päästöt vaikuttavat myös pilvien muodostukseen. Tämän vuoksi meidän on liikenteen ilmastovaikutusten rajoittamiseksi ryhdyttävä toimiin, jotka kohdistuvat kaikkiin liikennevälineisiin.

Maantieliikenteen osalta hiilidioksidia ja autoja koskevassa tiedonannossaan komissio on jo ilmoittanut aikovansa ehdottaa lainsäädäntökehystä henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi. Euroopan unionissa markkinoilla olevien uusien ajoneuvojen keskimääräisten päästöjen on oltava vuoteen 2012 mennessä enintään 120 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohden. Moottori- ja ajoneuvotekniikkaan tehtävien parannusten avulla päästöt voidaan alentaa 130 grammaan kilometriä kohden. Lisätoimenpiteillä päästöjä voidaan vähentää vielä 10 grammaa kilometriä kohden.

Tämän lisäksi komissio on jättänyt käsiteltäväksi ehdotuksen polttoaineiden laatua koskevan direktiivin tarkistamisesta. Direktiiviehdotuksessa polttoaineiden valmistajat velvoitetaan vähentämään polttoaineista aiheutuvia kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjä. Tällä toimenpiteellä maantieliikenteen päästöjä vähennetään kymmenen prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Asiaa voidaan havainnollistaa sillä, että päästövähennys on kymmenen vuoden kuluessa Espanjan ja Ruotsin nykyisten vuotuisten päästöjen suuruinen.

Olen käsitellyt tähän asti maantieliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Ilmailun osalta komissio on jättänyt käsiteltäväksi ehdotuksen ilmailun aiheuttamien päästöjen sisällyttämisestä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään. Ehdotuksemme on ollut parlamentin käsiteltävänä. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi liikenne aiheuttaa muitakin päästöjä, joilla on vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Tällaisia päästöjä ovat muun muassa ilmassa leijuvat hiukkaset ja otsonin syntymistä edistävät päästöt, kuten typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelman puitteissa olemme arvioineet, että jos vuoteen 2020 mennessä ei ryhdytä lisätoimenpiteisiin, liikenteestä aiheutuu kokonaisuutena 51 prosenttia maaperän typpidioksidipäästöistä ja 20 prosenttia leijuvista PM2,5 -hiukkasista. Tämän vuoksi komissio ehdottaa ajoneuvoihin sovellettavien päästörajojen tiukentamista, ja viime joulukuussa pääsimmekin yhteisymmärrykseen Euro 5 -normeista ja Euro 6 -normeista. Lisäksi komissio aikoo jättää käsiteltäväksi ehdotuksen, joka koskee raskaisiin tavaraliikenteen ajoneuvoihin sovellettavien uusien Euro 6 -normien käyttöönottoa tänä vuonna.

  Claude Moraes (PSE). – (EN) Kiitän arvoisaa komission jäsentä yksityiskohtaisesta vastauksesta. Luulen, että useimmat parlamentin jäsenet ovat tyytyväisiä lukuun 130 grammaa kilometriä kohden. Tietenkin minä ja muut parlamentin jäsenet haluamme parempia tavoitteita, tehokkaampia tavoitteita. Tämä on täysin selvää, mutta esitin kysymykseni ennen kaikkea pohtiaksemme niitä toimia, joihin olette jo ryhtyneet ja joihin parlamentti haluaa ryhdyttävän, mutta myös sen seikan tasapainoiseksi ymmärtämiseksi, että päästöjä syntyy kotitalouksissa, ja niitä syntyy jätteistä ja monilla muillakin aloilla eikä vain lentokoneista. Komissio, joka tekee yhteistyötä parlamentin kanssa, korostaa, että tässä asiassa on otettava huomioon hiilidioksidipäästöjen kaikenlaiset haittavaikutukset siten, ettemme ota huomioon pelkästään lentoja ja jätä pois laskuista laivojen ja ajoneuvojen päästöjä. Omassa kotikaupungissani Lontoossa on erittäin tärkeää lopettaa kaupunkia vaivaava saastuminen.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Kiitän teitä suuresti lisäkysymyksestänne. Olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että meidän ei pidä keskittyä pelkästään lentokoneiden päästöihin, vaikka ne aiheuttavat kolme prosenttia Euroopan unionissa tuotetusta hiilidioksidista ja niillä on höyryistä ja typen oksideista johtuvia lisävaikutuksia, koska nämä päästöt tapahtuvat hyvin korkealla, ja koska lisäys on ollut vuodesta 1990 vuoteen 2004 87 prosenttia ja kasvu jatkuu yhä. Tietysti muut hiilidioksidilähteet, kuten merenkulku, vaikuttavat kaiken kaikkiaan enemmän EU:n hiilidioksidipäästöihin, mutta ne eivät lisäänny yhtä nopeasti. Lisäksi, jos laskemme kuljetusyksikön suuruuden hiilidioksiditonnia kohden, huomaamme, että näiden lähteiden osuus on ilmailua pienempi. Mainitsitte perustellusti muitakin lähteitä, kuten kotitaloudet. Voin jatkaa tästä ja mainita kaatopaikat, fluoratut kaasut tai maatalouden: kaikki nämä ovat hiilidioksidin lähteitä, ja komissio on ryhtynyt toimiin juuri näiden lähteiden käsittelemiseksi.

Lisäksi on annettu säännöksiä, jotka koskevat autojen päästöjä ja joissa päästötavoitteena on 120 grammaa. Tästä tavoitteesta moottoriin tehtävillä muutoksilla ja parannuksilla voidaan saavuttaa 130 gramman päästötavoite, ja 10 gramman lisätavoite saavutetaan komponentteihin tehtävillä parannuksilla ja biopolttoaineilla. Biopolttoaineilla on myös hyvin suuri merkitys maantieliikenteen alalla varsinkin polttoaineiden laatua koskevan direktiivin muuttamisen ansiosta, millä edistetään paitsi kestäviä biopolttoaineita, myös vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Tämän ohella on tarkoitus ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joista sovitaan teidän avustuksellanne ja yhteistyössä kanssanne ja joilla pyritään torjumaan tehokkaasti ilmastonmuutosta, joka on nykymaailman suurin ongelma.

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Pelkäänpä, että jäsen Moraesin kysymys saattoikin olla hänelle tapa antaa tukea Lontoon lentokenttien laajentamiselle, mitä vastustan ehdottomasti. Arvoisa komission jäsen, Lontoo ei täytä nytkään EU:n ilmanlaatutavoitteita NOx-päästöjen ja hiukkasten osalta, ja ennusteiden mukaan myöhemmin voimaan tulevat tiukemmat päästörajat ylittyvät. Julkisen liikenteen käytön lisääminen on olennaisen tärkeää Lontoon ilman puhdistamiseksi, mutta juuri meidän pääkaupungissamme julkinen liikenne on maailman kalleinta. Työmatkalaistemme kuukausiliput ovat kaksi kertaa kalliimpia kuin Pariisissa ja Roomassa. Mikä rooli EU:lla voisi olla Lontoon ilmanlaadun parantamisessa, ja tällä tarkoitan erityisesti pakkotoimia ja sitä, että Lontoon pormestaria ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta kannustettaisiin julkisen liikenteen kohtuuhintaistamiseen?

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Meillä on kaksi ongelmaa: yksi on hiilidioksidi ja toinen ilmansaasteet. Ymmärtääkseni Lontoossa on ryhdytty lisätoimenpiteisiin. Itse asiassa ruuhkamaksualuetta on laajennettu aivan äskettäin, joten paikalliset viranomaiset ovat ryhtyneet ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tarkoituksenmukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin vähentämällä henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä ja eri epäpuhtauspäästöjä. Siinä olette kuitenkin täysin oikeassa, että ympäristön kannalta on aina parempi, mitä paremmin julkinen liikenne toimii varsinkin, jos julkiset kulkuvälineet, kuten bussit, käyttävät kestävää polttoainetta. Mielestäni Euro 5 ja Euro 6 -normien käyttöönotto on varsin tärkeä asia Lontoon kannalta, kuten se on tärkeää myös muiden Euroopan unionin kaupunkien kannalta.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Minäkin vastustan Stanstedin lentokentän laajentamista, mutta se johtuu siitä, että vaimoni perhe on viljellyt siellä maata satoja vuosia, ja he menettävät tilansa kiitoratalaajennuksen vuoksi. Tämä ei ole kuitenkaan kysymykseni.

Kysymykseni muistuttaa paholaisen asianajajan esittämää kysymystä, ja se on seuraava: miksi komissio, joka alun perin neuvotteli 120 grammasta kilometriä kohden, nosti tavoitteen 130 grammaan kilometriä kohden? Voitteko kertoa meille, miksi näin tapahtui? Ette ehkä ole oikea komission jäsen tätä kertomaan, mutta voisitteko selventää asiaa?

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Oletan, että kuulette tänä iltana kumpaakin komission jäsentä, koska ymmärtääkseni eräs toinen kysymys käsitellään kohta, ja komission jäsen Verheugen on tällöin täällä, joten kuulette saman vastauksen. Voin kuitenkin vakuuttaa teille, että ympäristöasioista vastaavan komission jäsenen näkökulmasta ympäristöhyöty on sama. Se, minkä olemme laskeneet henkilöautojen osuudeksi kiintiötavoitteesta – 0,8 prosenttia 8 prosentin tavoitteesta – toteutuu, mutta tietenkin hieman eri tavalla. Tavoite 130 grammaa kilometriä kohden toteutetaan autojen moottoreihin tehtävillä parannuksilla, ja 10 gramman lisävähennys autojen komponenttien valmistuksen yhteydessä ja biopolttoaineiden avulla. Näin ollen ympäristöhyöty pysyy samana, joten ympäristöasioista vastaavana komission jäsenenä voin vakuuttaa teille, että olen hyvin tyytyväinen tähän. Tietenkään tämä ei ole täysin sama asia: osa taakasta siirretään autojen valmistajilta autojen komponenttien valmistajille ja biopolttoaineiden osalle.

  Puhemies. Seuraavana on

Liam Aylwardin kysymys nro 45 (H-0164/07):

Aihe: Nuorten ympäristökasvatus

Onko komissiolla suunnitelmia ympäristöasioita koskevan tietoisuuden edistämiseksi EU:n peruskouluissa ottaen huomioon, että ympäristökysymykset ovat EU:n kansalaisten kasvava huolenaihe?

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, komissio on täysin samaa mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa siitä, että on tärkeää lisätä tietoisuutta ja tiedottaa nuorille yhteiskunnallemme ajankohtaisista ympäristöhaasteista.

Komissio järjesti 1990-luvulla pilottihankkeita kouluissa tapahtuvan ympäristökasvatuksen edistämiseksi. Näihin hankkeisiin sisältyivät tiettyjä ympäristökysymyksiä käsittelevien ohjelmien tukeminen ja opinto-ohjelmien laatiminen. Monet jäsenvaltiot ovat jo tähän mennessä jo sisällyttäneet ympäristökasvatuksen kansallisiin opetussuunnitelmiinsa. Lisäksi komissio on kehittänyt viestintäkeinoja ja ympäristöaloitteen, joka on merkittävä lähde koulujen ohjelmia ja yleensä nuorisoa ajatellen. Esimerkiksi ympäristöasioiden pääosaston "Ympäristö ja nuoret eurooppalaiset" -nimisellä verkkosivustolla nuorille jaetaan ympäristötietoa 20 kielellä. Tämä verkkosivusto on interaktiivinen, ja sillä tarkastellaan ympäristöongelmia yksinkertaisesti, hauskasti ja opettavaisesti. Erityisen tärkeää on, että lapsille opetetaan sivustolla tapoja, joilla he voivat suojella ympäristöä.

Kouluilla on olennainen rooli tietoisuuden lisäämiseen tähtäävässä komission strategiassa eli "Ilmastonmuutos riippuu sinusta (Climate change depends on you) -nimisessä strategiassa, joka käynnistyi toukokuussa 2006. Tähän strategiaan osallistuvien koulujen on merkittävä muistiin toimensa hiilioksidipäästöjen vähentämiseksi, ja seurattava niitä, ja ilmaistava sitoutumisensa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tälle strategialle omistetulla verkkosivustolla on runsaasti nuorille suunnattua aineistoa.

Lisäksi monet julkaisuistamme on suunnattu nuorille. Lapsille tarkoitetuissa kirjoissa käsitellään monia eri ympäristökysymyksiä, kuten jätteiden määrän nopeaa kasvua, otsonikerroksen tuhoutumista, kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutosta, jokien pilaantumisen ehkäisemisen tärkeyttä ja luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä. Julkaisuihimme kuuluu myös kokoelma lasten laatimia luonnoksia ja tarinoita ja Natura 2000 -verkostoa esittelevä opetusvihkonen. Minulla on kopioita näistä julkaisuista eri kielillä ja komission "Ilmastonmuutos riippuu sinusta" -strategian esittelyä MTV-televisiokanavalla kuvaava video. Kyseessä on USB-video, ja kaikki kiinnostuneet parlamentin jäsenet voivat kopioida sen itselleen. Minulla on mukanani myös useita esitteitä, jotka ovat tuolla esillä. Lisäksi haluan korostaa, että ympäristöä koskeviin opetusohjelmiin voidaan hakea rahoitusta vuodet 2007–2013 kattavasta elinikäisen oppimisen toimintaohjelmasta.

  Liam Aylward (UEN). – (EN) Haluan kiittää komission jäsentä Dimasia hyvin myönteisestä vastauksesta ja onnitella häntä tähänastisesta työstä. Haluaisin kuitenkin erityisesti pyytää, että ehkäpä kouluissa tapahtuvaa ympäristöasioiden käsittelyä varten voitaisiin varata lisää määrärahoja, ja mielestäni tällä alalla komission olisi tehtävä enemmän. Ajankohtainen kysymys on tällä hetkellä se, kuinka suojelemme ympäristöämme – millä voimavaroilla ja millä keinoilla – ja olen vilpittömästi sitä mieltä, että meidän on saatava nuoret ymmärtämään tämä viesti. On selvää, että meillä kaikilla on oma roolimme, ja meidän on kannustettava kansallisia hallituksia hoitamaan omansa. Arvoisa komission jäsen, vaikka siis arvostankin sitä, mitä olette jo tehnyt, haluaisin, että ottaisitte laajemmin selvää muista mahdollisuuksista.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Lyhyesti sanottuna tiedätte, että parlamentissa ja neuvostossa keskustellaan parhaillaan LIFE +-asetuksesta. Jos asetus hyväksytään, edellä mainitsemanne kaltaiset ohjelmat voivat saada rahoitusta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, olette varmaankin samaa mieltä siitä, että pienet lapset eivät ole välttämättä riittävän vanhoja ymmärtämään, miksi heidän olisi oltava huolestuneita ympäristön laiminlyömisestä, mutta he ovat kyllä riittävän vanhoja arvostamaan maailman kauneutta ja omaksumaan ympäristöasioiden kannalta hyviä elintapoja.

Olin ymmärtävinäni vastauksenne perusteella, että olette tyytyväinen siihen, mitä Euroopan unioni tekee tällä alalla, siis teemmekö tarpeeksi? Onko teillä uusia ajatuksia siitä, mihin lähitulevaisuudessa olisi ryhdyttävä?

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) En ole koskaan täysin tyytyväinen, varsinkaan ympäristöasioissa. Aina voidaan tehdä enemmän. Teemme jo teidän avustuksellanne monia asioita, mutta voimme tehdä paljon enemmän. 1990-luvun lopulla käytiin merkittävä keskustelu juuri siitä, olisiko Euroopan unionin koulujen opetussuunnitelmiin sisällytettävä Euroopan unionin ehdottamia ohjelmia. Tällöin päätettiin, että asia on toissijaisuusperiaatteen alainen ja että jäsenvaltiot päättävät siitä.

Tietenkin voimme tehdä enemmän, koska ympäristötietoisuus on erittäin tärkeä asia. Te huomaatte, mitä ilmastonmuutoksen alalla tapahtuu, kun ihmiset ovat kaikkialla maailmassa ja Euroopan unionissa alkaneet tiedostaa paremmin siihen liittyvät uhat sanomalehtien ja tiedotusvälineiden ja tästä aiheesta saatavilla olevien raporttien – esimerkiksi Turnerin raportin, IPCC:n raportin ja NASAn kaltaisten muiden tieteellisten järjestöjen laatimien useiden eri raporttien – ansiosta sekä Euroopan parlamentin, komission ja Euroopan unionin tekemän työn ansiosta. Tällä tavalla olemme voineet ryhtyä useisiin eri toimiin ja päästä yhteisymmärrykseen.

Viime viikolla saavutettu historiallinen yhteisymmärrys energia- ja ilmastonmuutospaketista tekee meistä maailman johtavan ilmastonmuutoksen torjujan ja, mikä on kaikkein tärkeintä, mahdollistaa sen, että voimme vielä tehokkaammin taivuttaa muut maat osallistumaan talkoisiin vuoden 2012 jälkeen.

Lapset ovat hyvin tärkeitä, eivätkä pelkästään sen vuoksi, kuten totesitte, että he omaksuvat hyviä elintapoja, vaan myös sen vuoksi, että he vaikuttavat vanhempiinsa. Niinpä on todella erinomainen sijoitus parantaa lasten tietoisuutta ympäristöasioista.

  Puhemies. Seuraavana on

Antonis Samarasin kysymys nro 46 (H-0159/07):

Aihe: Korkeakoulututkintojen tunnustaminen

Bolognan prosessin sekä Norjan Bergenissä allekirjoitetun Euroopan yliopistotutkintojen vastavuoroista tunnustamista koskevan pöytäkirjan mukaan jäsenvaltioiden olisi laadittava luettelo yliopistoista, joiden tutkintoja ei tunnusteta ilman täydentäviä toimia. Tällaisia luetteloita ei ole vieläkään laadittu. Euroopan parlamentille on osoitettu asiasta monia vetoomuksia, ja kansalaiset ovat huolissaan lastensa tulevaisuudesta. Voiko komissio ilmoittaa, mitä toimia toteutetaan yhteisön tasolla ja mitä jäsenvaltioiden on tehtävä Euroopan unionia koskevien velvoitteiden noudattamiseksi? Aikooko komissio ehdottaa lisätoimia asiasta?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisan jäsenen mainitsema Euroopan korkea-asteen koulutuksesta vastaavien ministerien kokous pidettiin Bergenissä 19. ja 20. toukokuuta 2005. Tätä kokousta koskevaan julkilausumaan ei sisälly luetteloa yliopistoista, joiden tutkintoja ei tunnusteta.

Tämä sama huomio pätee koko Bolognan prosessiin, vaikka tämä prosessi onkin edennyt yhteisön toimintapuitteiden ulkopuolella.

Muiden jäsenvaltioiden myöntämien tutkintojen tunnustamisen osalta komissio viittaa yleisesti ottaen perustamissopimuksen 149 artiklaan, jossa määrätään, että koulutusjärjestelmän järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tunnustamiseen sovelletaan kunkin jäsenvaltion kansallista oikeutta.

Lisäksi komissio korostaa, että tutkintotodistusten tunnustamisen tiedotusverkosto (NARIC), jolla on toimistoja kaikissa jäsenvaltioissa, on perustettu Euroopan unionin myötävaikutuksella. Kaikki kiinnostuneet kansalaiset voivat mennä näihin toimistoihin hakemaan luotettavaa tietoa kaikkien eurooppalaisten yliopistojen myöntämien tutkintojen luonteesta ja arvosta.

Lopuksi totean vielä, että komissio laati 5. syyskuuta 2006 ehdotuksen suositukseksi tutkintojen tunnustamista koskevista eurooppalaisista puitteista (EQF). Vaikka tämä parhaillaan neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä oleva ehdotus ei olekaan sitova, siinä kehotetaan jäsenvaltioita selvittämään eri tutkintotasojen väliset vastaavuudet.

Tämä on komission jäsenen Figuelin teille laatima vastaus, ja haluan vielä kerran kiittää teitä kysymyksestänne.

  Antonis Samaras (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän vastauksestanne, josta en ole periaatteessa samaa mieltä. Haluan kuitenkin tähdentää, että Bolognan prosessi ja Bergenin pöytäkirja edellyttävät selkeämpää täytäntöönpanoaikataulua.

Arvioikaamme sitä, mitä äsken totesitte. Kun siis otetaan huomioon, että komissio on ehdottanut eurooppalaisten tutkintotodistuspuitteiden luomista – vaikkakin ilman lainsäädännöllistä sitovuutta, vapaaehtoisuuden pohjalta – mitä aikataulua tälle on ehdotettu ja mitkä ovat seuraukset maille, jotka eivät noudata näitä puitteita? Aiotteko toisin sanoen antaa direktiivin? Jos näin ei tehdä, puitteita noudattamattomat maat joutuvat sivuun kehityksestä, ja toivonkin, että tällaisista maista tulee sivustakatsojia.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Samaras, kyllä komissio on päässyt asiassa eteenpäin, mutta nyt on aloitettava vuoropuhelu parlamentin ja Eurooppa-neuvoston kanssa. Juuri tällä tavalla toivomme vievämme asioita mainitsemaanne suuntaan. Tällaisen vastauksen voin teille antaa. Tarvittaessa komission jäsen Figel' vahvistaa sen teille mielihyvin kirjallisesti.

Toinen osa

  Puhemies. Seuraavana on

Marc Tarabellan kysymys nro 47 (H-0079/07):

Aihe: Lennolle pääsyn epäämiseen sekä lentojen peruuttamiseen tai pitkäaikaisen viivästymiseen liittyviä matkustajien oikeuksia koskevan asetuksen (EY) N:o 261/2004 noudattamatta jättäminen

Vastauksessaan 26. syyskuuta 2006 päivättyyn suulliseen kysymykseeni H-0697/06 komissio ilmoitti antavansa tammikuun 2007 loppuun mennessä tiedonannon, jossa tarkasteltaisiin matkustajien oikeuksista annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004⁽¹⁾ soveltamista. Tämän jälkeen epätietoisuus on pahentunut entisestään, kun lentoyhtiöt ovat edelleen kieltäytyneet soveltamasta korvausta koskevia säännöksiä.

Euroopan oikeusasiamies on lisäksi arvostellut ankarasti komission lentomatkustajille jakamaan tiedotusmateriaaliin sisältyvien tietojen epämääräisyyttä.

Milloin ja miten komissio aikoo tarttua tähän sekavaan tilanteeseen, jossa kansalaiset joutuvat kärsimään asianomaisen säädöksen epäselvyydestä ja siitä, että komissio ja jäsenvaltiot kieltäytyvät asettamasta lentoyhtiöitä vastuuseen?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Komissio aikoo antaa asetuksen (EY) N:o 261/2004 soveltamista koskevan tiedonannon huhtikuussa 2007. Tiedonanto laaditaan riippumattoman selvityksen tulosten perusteella.

Mitä tulee Euroopan oikeusasiamiehen laatimaan suositusehdotukseen, joka koskee jaettua tiedotusmateriaalia, komissio vahvistaa arvoisan jäsenen kysymykseen P-140/07 antamassaan vastauksessa esittämänsä kannan. Komissiolla on maaliskuun loppuun asti aikaa kommentoida oikeusasiamiehen suositusluonnosta.

Lisäksi uusien tätä alaa koskevien yhteisön säännösten antamisen jälkeen komissiossa on aloitettu lentomatkustajien oikeuksia koskevien tietolähteiden ajan tasalle saattaminen.

Näin ollen komissiossa laaditaan parhaillaan lentomatkustajien oikeuksia käsittelevää uutta tiedotetta, johon pyydetään ensin lentoyhtiöiden ja kansallisten valvontaelinten lausunnot. Valmistelutyö alkoi paljon ennen Euroopan oikeusasiamiehen laatimaa alustavaa ratkaisua. Tähän uuteen, ajan tasalle saatettuun tiedotteeseen sisältyy esimerkiksi tietoja lentokoneissa matkustaville liikuntarajoitteisille henkilöille ja luettelo niistä lentoyhtiöistä, jotka on asetettu yhteisössä toimintakieltoon, sekä tällaisten lentoyhtiöiden nimi.

Komission Eurooppa-sivustolta on jo poistettu kaikki epätarkoiksi katsotut tiedot. Olen näin ollen sitä mieltä, että olemme täysin samoilla linjoilla kuin Euroopan oikeusasiamies antamissaan suosituksissa.

  Marc Tarabella (PSE) . – (FR) Olen tyytyväinen vastaukseenne ja pyydän anteeksi, että painotan vielä erästä seikkaa. Totean hyvin huolestuneena, että kaikista ponnisteluistanne huolimatta komissio ei ole kyennyt huolehtimaan asetuksen noudattamisesta: esimerkiksi lentoyhtiöt kieltäytyvät maksamasta asetuksessa säädettyjä korvauksia ja asetuksen soveltamisen valvonnasta vastuussa olevat kansalliset elimet eivät hoida velvollisuuksiaan, eikä mitään tähän liittyviä seuraamuksia määrätä.

Eikö komission olekin tunnustettava tappionsa, kun kuluttajansuojajärjestön on yhdessä matkanjärjestäjän kanssa huolehdittava esimerkiksi korvauksia vaille jääneille sadoille matkustajille Belgiassa maksettavista korvauksista, kuten tapahtui joululomien aikoihin? Katsotteko, että mukautustenne avulla komissio pystyy tulevaisuudessa reagoimaan paremmin niihin ongelmiin, joita tällä alalla todennäköisesti ilmenee?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Tarabella, voin vakuuttaa teille, että olen kiinnittänyt varsin paljon huomiota siihen, mitä äsken sanoitte. Saan itse kirjeitä henkilöiltä, jotka ilmoittavat tapauksista, joissa säännöksiä ei ole sovellettu. Kun saamme teettämämme selvityksen tulokset, minun on pakko lisätä jäsenvaltioiden painostamista, koska korostan sitä, että myös jäsenvaltioiden on nyt varmistettava suunniteltujen säännösten soveltaminen.

Tämän sanottuani on todettava, että olette täysin oikeassa korostaessanne sitä, että matkustajien oikeuksia on sovellettava käytännössä. Olemme jo useita kertoja kutsuneet kansalliset valvontaelimet koolle, ja tältä osin aion tuoda julki mitä päättäväisimmin sen, että komission toivoo jäsenvaltioiden ottavan pikkuhiljaa tämän ongelman hoidettavakseen asianmukaisten ratkaisujen esittämiseksi.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vaikka onkin tärkeää, että jäsenvaltiot vahvistavat niitä matkustajien oikeuksia, joista tässä asetuksessa säädetään, on myös ilmeistä, että teimme edellisessä säädöstekstissä monet asiat liian helpoiksi lentoyhtiöille.

Emme säätäneet ensinnäkään myöhästymisten vuoksi maksettavista korvauksista ja toiseksi ongelmanamme on se, että ylivoimaiseen esteeseen liittyvät säännöt on laadittu siten, että lentoyhtiöt aivan liian usein harhauttavat matkustajia väittämällä, että ne eivät voi tehdä enempää, koska kyseessä oli ylivoimainen este, vaikka todellisuudessa varausjärjestelmässä tapahtui virhe. Voimmeko muuttaa tätä mitenkään?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Rack, totesin juuri äsken, että täysin riippumatonta elintä on pyydetty laatimaan selvitys, jotta saamme asiasta tarkan arvion. Tämän jälkeen perehdymme siihen, kuinka saamme jäsenvaltiot ja myös lentoyhtiöt jälleen sitoutumaan asiaan. Mielestäni kuluvana vuonna 2007 on keskityttävä matkustajien oikeuksien tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Aion hoitaa tätä asiaa henkilökohtaisesti.

  Jörg Leichtfried (PSE). (DE) Minäkin haluaisin sanoa sanani tästä samasta aiheesta, koska olen saanut viime aikoina hyvin runsaasti kirjeitä ja sähköpostiviestejä, joissa valitetaan erityisesti sitä, että tällä hetkellä täytäntöönpano ei ole lainkaan asianmukaisella tasolla. Haluan antaa tukeni jäsen Rackin toteamukselle siitä, että on ilmeisen tarpeellista, että eräiden asioiden täytäntöönpanoa ei pelkästään paranneta vaan että näitä asioita muutetaan. Mielestäni täytäntöönpanon ohella tarvitaan myös tiukempaa lainsäädäntöä, jolla puututaan siihen ongelmaan, että lentokoneet, joiden kaikkia paikkoja ei ole varattu, myöhästyvät aikataulusta pelkästään ylivoimaisen esteen perusteella, ja minua kiinnostaisi tietää, mitä aiotte tässä asiassa tehdä.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Leichtfried, lupaan teille huolehtivani siitä, että tämä tilanne, jota pahoittelette ja josta minäkin olen pahoillani, alkaa kohentua merkittävästi tänä vuonna.

  Puhemies. Seuraavana on

Bernd Posseltin kysymys nro 48 (H-0087/07):

Aihe: Suurnopeusjunayhteys Pariisista Strasbourgin kautta Budapestiin

Kuluvan vuoden kesäkuun 10. päivästä alkaen suurnopeusjuna TGV ajaa 2 tunnissa 20 minuutissa Pariisista Strasbourgiin. Miksi TGV-junayhteys päättyy sitten Stuttgartiin eikä jatku Müncheniin saakka, ja millaisia suunnitelmia komissiolla on kaiken kaikkiaan tämän Euroopan laajuisiin liikenneverkkosuunnitelmiin sisältyvän suurnopeusjunayhteyden itäisen osuuden toteuttamiseksi?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Pariisi–Strasbourg–Stuttgart–Wien–Bratislava -rautatiereitti on yksi Euroopan laajuisen liikenneverkon 30 ensisijaisesta hankkeesta.

Ranskan ja Saksan välillä otetaan käyttöön uusi kaupallinen yhteys 10. kesäkuuta Pariisin ja Baudrecourtin välisen, Lorrainen alueella kulkevan 300 kilometrin pituisen uuden suurnopeusradan avaamisen jälkeen. Tämä osuus on osa mainittua ensisijaista hanketta. Rata avataan torstaina 15. maaliskuuta.

Tämä uusi kaupallinen yhteys tarkoittaa neljää päivittäistä menopaluuvuoroa Pariisin ja Stuttgartin välillä. Liikennöinti alkaa 10. kesäkuuta 2007. Tätä junayhteyttä jatketaan Müncheniin saakka, kun uudet aikataulut otetaan käyttöön joulukuun alussa 2007. Tämä junayhteys hyödyntää Stuttgartin ja Münchenin välistä nykyistä ratayhteyttä.

Kuten tiedätte, komissio seuraa tiiviisti Stuttgartin ja Ulmin välisten rataosuuksien uudenaikaistamista. Heinäkuussa 2005 komissio nimitti Peter Balazsin tästä radasta vastaavaksi eurooppalaiseksi koordinaattoriksi. Hän jätti käsiteltäväksi alustavan tilannekatsauksen, joka julkaistiin 13. syyskuuta 2006. Koordinaattori on ottanut erityiseksi painopisteeksi Stuttgartin ja Ulmin välisen pullonkaulan, jonka avaaminen on ehdottoman tärkeää.

Lisäksi komissio osallistuu jo nyt Augsburgin ja Münchenin välisten rataosuuksien rahoittamiseen. Tällä radalla liikennöinnin on tarkoitus alkaa osittain vuonna 2008 ja osittain vuonna 2010.

Arvoisa jäsen Posselt, haluan tähdentää teille, että koordinaattori ja komissio seuraavat erittäin tiiviisti selvityksiä, jotka koskevat Strasbourgin, Kehlin ja Appenweyerin välistä rataosuutta, ja tämän radan rakentamista. Kyseessä on Ranskan ja Saksan rautatieverkkojen liittäminen yhteen Kehlin sillan kautta. Tätä siltaahan on odotettu vuosikausien ajan. Olen asiassa melko toiveikas. Olen sitä mieltä, että olemme tässä asiassa jo pitkällä ja että tämä hanke, jota koordinaattori Balazs seuraa erittäin tiiviisti, on oikeilla raiteilla, jos voin tällaista ilmausta käyttää.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Paljon kiitoksia arvoisa komission jäsen, eikä pelkästään mainiosta vastauksesta, koska tosiasia on, että ilman teitä ja Peter Balazsia tässä asiassa ei olisi voitu edistyä yhtä mainiosti. Tämä asia oli unohduksissa vuosikymmenten ajan, ja vasta te olette todella saaneet asiat liikkeelle. Lyhyt lisäkysymykseni koskee yhteyttä Mühldorfista Salzburgiin ja töiden edistymistä Münchenin ja Salzburgin välillä.

Toinen asia, jonka halusin ottaa esiin, koskee aikatauluja. Tällä hetkellä esimerkiksi aikainen InterCity-aamujuna kulkee Wienistä Müncheniin, mutta Müncheniin saavuttaessa juna Strasbourgiin on jo mennyt. Tiedän, että aikataulut eivät kuulu teidän vastuualaanne, mutta haluaisin pyytää teitä ottamaan asian esiin rautatieyhtiöiden kanssa, jotta tällaisesta järjettömyydestä voidaan päästä lopullisesti eroon.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Professori Balazs valmistelee parhaillaan kahta selvitystä, jotka koskevat rataosuutta Stuttgartista Ulmiin ja rataosuutta Münchenistä Salzburgiin, koska hänen mielestään näiden osuuksien valmiiksisaattamisessa ei ole tällä hetkellä yhdennettyä lähestymistapaa.

Stuttgartin ja Ulmin rataosuuden osalta on tehty paljon suunnittelutyötä, joka on nyt saatettu päätökseen. Viivästyksiä on kuitenkin tapahtunut, koska kolme saksalaista osapuolta – liittovaltio, osavaltio ja Deutsche Bahn – eivät ole ottaneet selkeästi kantaa mahdollisiin vaihtoehtoisiin reitteihin. Viivästyksiä on tapahtunut myös julkisen rahoituksen riittämättömyyden vuoksi.

Peter Balazs on jatkuvasti yhteydessä asian saksalaisiin osapuoliin. Hän valvoo hankkeen etenemistä, ja on totta, että odotamme parhaillaan Saksan täsmentävän kantaansa, jotta voimme laatia yhteisön kannan. Arvoisa jäsen Posselt, haluaisin joka tapauksessa vakuuttaa teille, että tämä kysymys on minulle aivan erityisen tärkeä. Lisäksi aion kirjoittaa saksalaisille ja itävaltalaisille rautatieyrityksille kirjeen, joka koskee näiden kahden maan välisiä aikatauluja.

Arvoisa jäsen Posselt, tämän halusin sanoa teille ja vakuuttaa, että toimin hyvin määrätietoisesti tässä hyvin tärkeässä asiassa.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Wienin ja Bratislavan välinen reitti on erityisen tärkeä asia Slovakian kaltaiselle uudelle jäsenvaltiolle, koska sen avulla voidaan yhdistää kaksi lentokenttää, ja tällä olisi tietysti huomattava vaikutus alueen kehittymisen kannalta. Mikä on nykytilanne tällä Wienin ja Bratislavan välisellä reitillä ja erityisesti kummankin kaupungin lentokenttien välisen yhteyden osalta? Näyttää siltä, että keskustelua käydään kolmesta eri reitistä.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Minun on hyvin vaikeaa antaa vastausta näin yksityiskohtaiseen seikkaan. Arvoisa jäsen Rübig, ehdotukseni on, että vastaan teille kirjallisesti, koska minun on otettava selkoa Peter Balazsilta Wienin ja Bratislavan rataosuudesta. Jo nyt voin kertoa teille, että myös Peter Balazs on hyvin tietoinen tästä asiasta, ja hän on luonut tarvittavat yhteydet Itävallan ja Slovakian hallituksiin. Jos vain annatte luvan, vastaan teille kuitenkin mieluummin kirjallisesti, jotta en olisi liian epämääräinen.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Tätä aihetta koskeva kysymykseni on melko yleisluonteinen. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen reiteistä tehdystä päätöksestä on jo kulunut jonkin aikaa, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että vaikka eräät reitit on selvästikin otettu käyttöön, on reittejä, joita ei selvästikään rakenneta – vaikka jäsenvaltiot eivät olekaan niitä täysin unohtaneet. Tämän vuoksi minua kiinnostaisi tietää, voisiko tulevaisuudessa olla käytössä sellainen järjestelmä, joka palkitsisi niiden reittien liikenteenharjoittajia, jotka todella rakentavat ja rakentavat tehokkaasti, jotta ne voisivat tietyissä olosuhteissa saada tukia mieluummin kuin ne, jotka Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin kuulumisestaan riippumatta eivät tee yhtään mitään. Tämän vuoksi haluan kysyä, miten tulevaisuudessa aiotaan toimia TEN-reiteistä sovittaessa?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Leichtfried, parlamentin on ensinnäkin hyväksyttävä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoitusta koskevat säännöt, minkä uskon tapahtuvan pian. Sen jälkeen aiomme kehottaa eri jäsenvaltioita esittämään meille ehdotuksia. Kun olemme syksyllä saaneet kaikki nämä ehdotukset, voimme määrittää tärkeimmät painopisteet siten, että otamme joka tapauksessa huomioon eri jäsenvaltioiden tekemät sitoumukset.

On totta, että jos kaudella 2007–2013 minulla olisi käytössä 20 miljardin euron budjetti, tehtävä olisi helpompi kuin se on nyt, kun tosiasiallinen budjettini on 8 miljardia euroa. Katson kuitenkin, että siltä osin kuin jäsenvaltioilla on tahtoa, voimme myös tukea tämän tahdon toteutumista. Päätösten tekeminen kuuluu kuitenkin pääasiassa jäsenvaltioille, ja tämän vuoksi teidän on varmistettava, että näille Euroopan laajuisille liikenneverkoille annetaan ensisijainen asema eri hallitusten ehdotuksissa. Tämä on se, mitä voin kertoa teille nykyisestä tilanteesta.

  Puhemies. Seuraavana on

Dimitrios Papadimoulisin kysymys nro 49 (H-0091/07):

Aihe: Kreikan valtion velkojen hyvittämistä Olympic Airwaysille koskeva tuomioistuimen päätös

Vastatessaan aiemmin esittämääni kysymykseen (E-5051/06) komissio lausui seuraavaa: "kaikki summat, jotka oltiin velkaa Olympic Airwaysille vuoteen 2002 mennessä, otettiin huomioon vuoden 2002 päätöksen yhteydessä". Tämä vastaus yhdessä välitystuomioistuimen päätöksen kanssa, joka tuomitsi 580 miljoonaa euroa maksettavaksi Olympic Airwaysille vain osasta valtion velkoja yritykselle ja veloista, jotka on kirjattu Olympic Airwaysin kirjanpitoon, jättää komission vaille puolustusta sen edessä, että vaikka hallitukset sälyttivät Olympic Airwaysille monien vuosien ajan suunnattomia velkoja, joita ne kieltäytyivät tunnustamasta, Euroopan unioni "pesi kätensä" teeskennellen, että se hyväksyy rehellisiksi hallitusten antamat tiedot. Kun otetaan huomioon, että tämä Euroopan unionin kanssa selvittämättä oleva asia estää yhtiötä toteuttamasta sen lentotoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömiä investointeja, voisiko komissio vastata seuraavaan kysymykseen: Aikooko se täsmentää väitteensä, joiden mukaan Kreikan valtion todelliset velat Olympic Airwaysille on hyvitetty saneerausohjelmien toteuttamisen aikana? Mitä aloitteita komissio aikoo toteuttaa, jotta oikeuden päätöksen mukaisesti hyvitettyjen "tukien" takaisinsaamista lakattaisiin pyytämästä?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Komissio on tietoinen 13. heinäkuuta. 2006 tehdystä julkisen palvelun velvoitteita koskevasta välimiesoikeuden päätöksestä ja 6. joulukuuta 2006 tehdystä päätöksestä, joka koskee Olympic Airwaysin siirtoa Ateenan Spatan kansainväliselle lentokentälle.

Komissio tekee tässä asiassa yhteistyötä Kreikan kansallisten viranomaisten kanssa sen selvittämiseksi, mikä on niiden myöntämän rahoituksen ja niiden kattamien kustannusten ja erityisesti tehtyjen päätösten oikeudellinen asema yhteisön oikeuteen nähden. Kreikan viranomaisten on osoitettava komissiolle, että kyseessä olevia summia ei otettu huomioon edellisissä valtiontukipäätöksissä ja että ne ovat täysin yhteisön oikeuden mukaisia.

Lisäksi komissio kiistää perusteettomat väitteet, joita on esitetty edellisistä päätöksistä. Päätökset tehtiin perusteellisten ja yksityiskohtaisten tutkimusten päätteeksi ja sen jälkeen, kun kaikkia asianosaisia oli kehotettu Virallisessa lehdessä julkaistun ilmoituksen avulla esittämään huomautuksensa. Tällaisen vastauksen voin antaa jäsen Papadimoulisin kysymykseen.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä vastauksestanne, mutta toivoisin, että voisitte olla täsmällisempi. Myönsikö kreikkalainen tuomioistuin 550 miljoonan euron suuruisen summan? Kyllä vai ei? Antakaa minulle suora vastaus. Aikooko komissio riitauttaa tuomioistuimen tekemän lopullisen päätöksen? Onko komissiolla todisteita, jotka osoittavat, että valtion velat Olympic Airwaysille hyvitettiin aiemmin? Mitä tarkoitatte, kun puhutte "perusteettomista väitteistä"? Katsotteko, että kreikkalainen tuomioistuin tukeutui päätöksissään perusteettomiin väitteisiin? Kehen viittaatte puhuessanne "perusteettomista väitteistä"?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Papadimoulis, tärkeintä on todeta heti aluksi, että tätä Olympic Airwaysin vaikeaa asiaa käsitellään mitä suurinta tarkkuutta noudattaen. Minun on korostettava tätä seikkaa. Itse asiassa ei ole syytä olla käsittelemättä tätä asiaa millään muulla tavalla.

On selvää, että edellisistä päätöksistä on esitetty lehdistössä väitteitä, joissa on kyseenalaistettu päätösten pätevyys, vaikka ne on tehty perusteellisten tutkimusten jälkeen.

Komissio kohtelee Kreikkaa samoin kuin kaikkia muita jäsenvaltioita, ja Olympic Airwaysia on kohdeltava samoin kuin kaikkia muitakin lentoyhtiöitä. Joulukuussa 2002 tehdyllä komission päätöksellä Kreikka velvoitettiin perimään päätöksessä määritelty tukisumma takaisin, mitä se ei ole tehnyt. Syyskuussa 2005 tehdyssä seuraavassa kielteisessä päätöksessä todettiin, että Olympic Airwaysille on myönnetty lisätukea. Koska Kreikka ei ole tämän jälkeen ryhtynyt mihinkään muuhunkaan toimeen tuen takaisinperimiseksi, komissio on joutunut aloittamaan oikeudenkäynnin Kreikkaa vastaan.

Jos Kreikan viranomaiset täyttävät velvoitteensa, tätä menettelyä ei jatketa. Valitettavasti Olympic Airwaysin taloudelliset ongelmat eivät ole yksittäistapaus, eivätkä ne johdu komission toimista, eivätkä ne missään tapauksessa johdu yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevasta menettelystä.

Komissio yksinkertaisesti vain varmistaa, että yhteisön kilpailusääntöjä noudatetaan. Tällaisen vastauksen voin teille antaa, mutta vakuutan teille, että olen kehottanut yksikköäni käsittelemään tätä asiaa oikeudenmukaisesti ja mitä suurinta tarkkuutta noudattaen.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ehdotuksessa asetukseksi – toistan vielä – ehdotuksessa asetukseksi N:o 659/1999 säädettiin, että kansallisilla vaatimuksilla kansallisen tuen takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä ei voida lykätä tuen palauttamista. Sen sijaan asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 3 kohdan b alakohtaan ei sisälly tällaista säännöstä. Mihin arvoisa komission jäsen näin ollen perustaa kantansa, jonka mukaan kansallisissa tuomioistuimissa käynnissä olevilla käsittelyillä ei ole valtiontukiasioissa lykkäävää vaikutusta?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Kun kyse on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tekemistä päätöksistä, voin vain korostaa teille haluamme soveltaa yhteisön oikeutta. Tuomioistuinten päätös on uusi seikka, jota tällä hetkellä arvioimme, ja Kreikan on osoitettava, että toimet, joihin se on ryhtynyt, ovat yhteisön oikeuden mukaisia. Voin sanoa teille rehellisesti, että pidän tässä asiassa hyvää huolta siitä, että noudatan yhteisön lainsäädäntöä ja että minulle on tärkeintä – toistan vielä – että tätä lainsäädäntöä sovelletaan tarkasti ja oikeudenmukaisesti.

  Puhemies. Kysymyksiin 50, 52 ja 53 vastataan kirjallisesti.

  Puhemies. Seuraavana on

Rodi Kratsa-Tsagaropouloun kysymys nro 54 (H-0144/07):

Aihe: Liikennealan yhteistyö naapurimaiden ja etenkin Välimeren maiden kanssa

Komissio antoi 31. tammikuuta 2007 tiedonannon "Liikennettä koskevat suuntaviivat Euroopassa ja naapurialueilla", jossa määritetään tärkeimmät strategiset suuntaviivat yleiseurooppalaisten liikennealueiden ja -käytävien sekä EU:n sen naapurimaihin yhdistävien viiden tärkeimmän liikenneakselin uudelleenarvioimiseksi, jotta otetaan huomioon ennen kaikkea EU:n laajentumisesta seurannut uusi geopoliittinen tilanne.

Katsooko komissio, että Euroopan laajuisten verkkojen 30 tärkeimmästä hankkeesta on edistettävä ensisijaisesti näiden viiden tärkeimmän liikenneakselin rakentamista? Kolme viidestä tärkeimmästä liikenneakselista koskee Välimeren aluetta: a) merten moottoritiet Välimerellä, b) kaakkoisakseli linjalla EU–Balkan–Turkki–Lähi-itä–Egypti (Punainenmeri) ja c) lounaisakseli linjalla EU–Maghreb-maat–Egypti.

Aikooko komissio tehdä ensisijaisia hankkeita tukevia konkreettisia aloitteita, jotka koskevat näitä kolmea tärkeintä liikenneakselia Välimerellä? Vuodesta 2007 alkaen Euroopan naapuruus- ja kumppanuusvälineen (ENPI) kautta naapurimaille myönnetään rahoitustukea lainanantoon ensisijaisten alojen hankkeita sekä horisontaalisia toimenpiteitä varten. Voiko komissio ilmoittaa minulle, minkä verran ENPI:stä on myönnetty rahoitusta ja mistä osastosta katetaan Välimerta koskevat rahoitustarpeet? Kuinka suuri kumppanimaiden osuus on näissä hankkeissa eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoitusvälineiden ohella?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Ennen kuin annan vuoron komission jäsen Potočnikille, haluan vastauksena jäsen Kratsa-Tsagaropouloun esittämään viimeiseen kysymykseen täsmentää eroa Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin kuuluvien ensisijaisten hankkeiden ja kansalliset rajat ylittävien liikenneakselien välillä. Vuonna 2004 Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät päätöksen, jolla muutettiin Euroopan laajuisten verkkojen suuntaviivoja 27 jäsenvaltion Euroopan unionin alueella. Tässä politiikassa keskitytään 30 liikenneakseliin tehtäviin investointeihin ja kansalliset rajat ylittäviin ensisijaisiin hankkeisiin.

Kuten tiedätte, arvoisa jäsen Kratsa, Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN) budjetti on 8 miljardia euroa, ja tämän summan puitteissa ei ole mahdollista osallistua kokonaisuudessaan kaikkien ensisijaisten hankkeiden rahoitukseen. Tämän vuoksi budjetissa on painotettava rajatylittäviä osuuksia ja pullonkauloja eli hankkeita, jotka tuovat eniten eurooppalaista lisäarvoa.

Toisaalta asiakirjassa määritetään viisi pääakselia, jotka yhdistävät Euroopan unionin sen naapurimaihin. Nämä viisi akselia eivät muuta niitä painopisteitä, joista on sovittu Euroopan unionin sisäisissä eurooppalaisissa liikenneverkoissa. Asiakirja on Euroopan naapuruuspolitiikan mukainen. Tämän politiikan tarkoituksena oli välttää uusien jakolinjojen syntyminen Euroopan unionin ja sen naapurimaiden välille joko jäsenyyden tai tiiviimmän yhteistyön yhteydessä.

Liikenteen alan Euro–Välimeri–yhteistyö on Barcelonan prosessin käynnistymisestä lähtien katsottu yhdeksi yhteistyön painopistealaksi Euro–Välimeri-kumppanuudessa. Yhteistyö rakentuu Euro–Välimeri-liikennefoorumin ja sen työryhmien varaan. Tällä hetkellä Euro–Välimeri–liikenneyhteistyön yhteydessä toteutettavien toimien rahoitukseen on varattu noin 200 miljoonan euron suuruinen budjettikehys. Kyseeseen tulevat ennen kaikkea alustavat toteutettavuustutkimukset kymmenestä infrastruktuurihankkeesta, jotka kohdistuvat Euro–Välimeri-liikenteen prioriteettiakseleihin.

Välimeren yhteistyön yhteydessä toteutettavien hankkeiden kokonaiskustannukset ovat Välimeren alueen osalta 23 miljardia euroa vuoteen 2020 saakka. On selvää, että kansalliset budjettimäärärahat ovat edelleen olennaisen tärkeitä liikenteen alalla ja erityisesti nykyisen verkon säilyttämiseksi mutta myös kriittisten investointien tekemiseksi erityisesti rajatylittävällä tasolla.

Yhteisö aikoo jatkaa näiden toimien tukemista entiseen tapaan toimittamalla teknistä apua ja hallintokapasiteetin parantamiseen tähtäävää apua. Tietyissä tapauksissa tuki voi tarkoittaa investointeja kriittisiin infrastruktuureihin, erityisesti rajatylittäviin infrastruktuureihin, tai keskeisiä horisontaalisia toimia.

Tässä vaiheessa haluan muistuttaa teitä siitä, että Euroopan investointipankin uusiin valtuuksiin sisältyy yhteisön takuu, jonka avulla pankin on mahdollista myöntää 8,7 miljardin euron edestä lainoja Välimeren maille kaudella 2007–2013. Toistan vielä: 8,7 miljardin euron edestä lainoja! Tämä ei ole pieni summa.

Lisäksi useimpiin kansallisiin maaohjelmiin sisältyy jo nyt korkotukia, joilla helpotetaan Euroopan investointipankin tai muiden kehityspankkien lainanantoa.

Komissio aikoo myös perustaa eurooppalaista naapuruuspolitiikkaa varten investointirahaston, jonka saamat lahjoitukset ovat 700 miljoonaa euroa kaudeksi 2007–2013. Tämän rahaston avulla on mahdollista tukea Euroopan investointipankin ja muiden eurooppalaisten kehityspankkien myöntämiä lainoja erityisesti liikenteen, energian ja ympäristön aloilla.

Tätä tiivistä yhteistyötä komission ja Euroopan investointipankin ja muiden avunantajien välillä on vahvistettava sekä alueellisissa että maailmanlaajuisissa yhteyksissä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat lupaava väline sellaisten infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi, jotka ovat kannattavia taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta.

Komissio aikoo valita tiedonannossa ehdotetun paketin toteuttamisessa vaiheittaisen lähestymistavan, jolla on tarkoitus vahvistaa Euroopan unionin ja sen naapurimaiden välistä yhteistyökehystä. Vuonna 2007 komissio aikoo aloittaa naapurimaiden kanssa alustavat keskustelut, joilla pyritään määrittelemään yhdessä sellaiset jäsennellyt ja tehokkaat koordinointikehykset, jotka mahdollistavat toimenpiteiden aktiivisen ja samanaikaisen toteuttamisen eri akseleilla. Toivon, että näiden keskustelujen päätteeksi komissio tekee käytännön ehdotuksen. Lisäksi toivon, että voin esitellä väliraportin syksyllä 2007.

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komissiota meille toimitetuista tiedoista, jotka koskevat sekä Euroopan unionin strategiaa että kumppanimaiden vastuita ja niiden osallistumista.

Halusin kysyä, onko komission jäsenellä käsitystä painopisteistä näiden suunnitelmien kesken vai onko niitä kaikkia määrä viedä eteenpäin yhdessä ja aiotteko tehdä meille syksyllä selkoa niiden yleisestä edistymisestä?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Pahoittelen jäsen Kratsa-Tsagaropouloulle etukäteen sitä, että tämänpäiväinen vastaukseni ei ole täydellinen. Olen itse asiassa sitä mieltä, että tätä työtä on jatkettava, jotta voin syksyllä määritellä painopisteet.

Teidän kysymyksenne oli täysin aiheellinen. Tämä asiakirja on sellainen kuin pitää. Nyt on selvitettävä, mitkä ovat ne seikat, jotka otamme painopisteiksi tässä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen laajentamiseen tähtäävässä politiikassa, jonka hyväksi Loyola de Palacio teki itse paljon työtä. Toivon suuresti, että kaikki tämä työ johtaa myönteisiin tuloksiin, ja, arvoisa jäsen Kratsa, pidän teidät varmasti koko ajan ajan tasalla siitä, mihin suuntaan ajatuksemme ja ehdotuksemme kehittyvät.

  Puhemies. Kiitoksia, arvoisa komission jäsen.

Kysymykseen 55 vastataan kirjallisesti.

  Puhemies. Seuraavana on

Danute Budreikaiten kysymys nro 56 (H-0112/07):

Aihe: Uudet energialähteet

Shanghaissa järjestetyssä "ympäristöystävällisessä" Michelin Challenge Bibendum -ralliautotapahtumassa nähtiin esiteltyjen 150 koeauton joukossa Habo-niminen ajoneuvo, joka ei kulje bensiinillä, vaan vetyperoksidilla, joka tuottaa reaktiossa veden kanssa happea.

Yhdysvaltain teillä kulkee jo kymmeniä vedyllä toimivia rekkoja. Kanada on myös edistynyt huomattavasti kyseisellä alalla. Japanilainen Honda aloittaa ilmeisesti kolmen tai neljän vuoden kuluttua vetyperoksidilla toimivien autojen tuotannon.

Voiko komissio kertoa, millä tavoin vetyajoneuvotuotanto on otettu huomioon Euroopan yhteisöjen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn seitsemännessä puiteohjelmassa (2007–2013) ja millaisia tuloksia kyseisellä alalla arvellaan saavutettavan?

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komissio on sangen tietoinen siitä, miten tärkeä asema vedyllä ja polttokennoilla voi olla onnistuneessa siirtymisessä kestävämpään energiajärjestelmään. Komissio myöntää, että on olennaisen tärkeää kehittää ja käyttää sellaisia prosesseja, joilla voidaan tuottaa riittävä määrä vetyä ympäristön kannalta kestävästi ja siten, että kasvihuonekaasupäästöt saadaan nettomääräisesti vähentymään.

Ensinnäkin oletamme, että suurin osa vedystä saadaan fossiilisista polttoaineista ensin ilman hiilidioksidin talteenottoa ja sitomista ja sen jälkeen keskipitkällä aikavälillä niiden avulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on vedyn tuottaminen hiilettömistä ja vähähiilisistä energialähteistä. Viidenteen ja kuudenteen puiteohjelmaan kuuluu hankkeita, joiden avulla on tutkittu vedyn tarjoamia mahdollisuuksia energiankantajana koko maailman tasolla ja perehdytty moniin eri mahdollisuuksiin tuottaa ja käyttää vetyä. Samalla on analysoitu eri keinoja koskevia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia kannanottoja. Kuudennessa puiteohjelmassa EY rahoittaa vetyä ja polttokennoja koskevaa tutkimusta ja demonstrointia yli 300 miljoonalla eurolla. Noin 20 prosenttia toiminnasta kohdistuu vedyn tuotantoon, jossa tutkimuskohteena ovat lyhyen aikavälin keinot, kuten edistykselliset elektrolyysilaitteet, sekä pitkän aikavälin teknologiat, kuten biologiset ja valosähkökemialliset prosessit. Teknistä tutkimusta täydennetään sosioekonomisilla tutkimuksilla ja demonstroinnilla.

Haluaisin esittää teille joitakin käytännön esimerkkejä. Viidennessä puiteohjelmassa komissio tuki CUTE- ja ECTOS-ohjelmia, joissa demonstroinnin kohteena olivat 30 vetykäyttöistä polttokennobussia ja vetyinfrastruktuuri kymmenessä Euroopan kaupungissa, mikä auttoi vahvistamaan tämän energianlähteen uskottavuutta bensiinille ja dieselille vaihtoehtoisena energianlähteenä. Kuudennessa puiteohjelmassa demonstrointitoimia on laajennettu siten, että niihin on sisällytetty 200 vetykäyttöisestä ajoneuvosta koostuva kalusto, johon kuuluu busseja, henkilöautoja ja pieniä erityisajoneuvoja. Laajentuminen on toteutettu osana aloitetta, joka koskee vedyn käyttämistä liikenteessä.

Toinen esimerkki hankkeesta, jota rahoitetaan kuudennesta puiteohjelmasta ja jonka tulokset on vastikään julkistettu, on vetypolttomoottorihanke. Tällä uudentyyppisellä vetyteknologialla voidaan rakentaa uusia ja tehokkaampia moottoreita. Hankkeen puitteissa on testattu eri tapoja rakentaa vetykäyttöisiä moottoreita, jotka ovat yhtä tehokkaita kuin nykyiset dieselmoottorit mutta eivät kuitenkaan saastuta ja vaativat hyvin vähän tai ei ollenkaan kompromisseja moottorin koon ja tehon välillä. Näillä vetykäyttöisillä moottoreilla on selkeitä etuja nykyiseen moottorisukupolveen nähden, ja ne vaikuttavat lupaavan kilpailukykyisiltä muihin ehdotettuihin järjestelmiin nähden sekä suorituskyvyllä että kustannuksilla mitattuna. Tämän hankkeen puitteissa on kehitetty innovatiivisia polttoaineen suihkutustapoja henkilöautojen sekä kuorma-autojen ja bussien moottoreihin.

Lopuksi esitän teille toisenkin mainitsemisen arvoisen esimerkin, koska se sai juuri viime viikolla Descartes-palkinnon yhteistyönä tehdystä tieteellisestä tutkimuksesta. Kyseessä on Hydrosol-hanke, tuttua autojen katalysaattoria muistuttava innovatiivinen, auringon lämmöllä toimiva termokemiallinen reaktori vedyn valmistamiseksi vettä hajottamalla. Aurinkoenergian yhdistäminen veden hajottamiseen kykeneviin järjestelmiin vaikuttaa suunnattomasti koko maailman energiatalouteen, koska se on lupaava tapa tuottaa kohtuuhintaista uusiutuvaa aurinkovetyä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat käytännössä olemattomat.

Tietenkin voisin esittää monia muitakin tällaisia esimerkkejä, ja jos te, arvoisa parlamentin jäsen, niin haluatte, voin toimittaa teille luettelon hankkeista. Nykyisessä, äskettäin käynnistyneessä seitsemännessä puiteohjelmassa vedyn ja polttokennojen alalla tehtävää tutkimusta, teknologista kehittämistä ja demonstrointia edistetään laajalla sidosryhmien kuulemisella, joka suoritetaan vetyä ja polttokennoja käsittelevän eurooppalaisen teknologiayhteisön kautta. Tämä vuonna 2004 perustettu teollisuusvetoinen teknologiayhteisö on osoittanut sen strategisen suunnan, jota ala tarvitsee teknologioiden hiomiseksi kaupallisesti valmiiksi tuotteiksi.

Yhteistyö-erityisohjelmasta tehdyn neuvoston päätöksen liitteessä 4 luetellaan vety- ja polttokennoaloite yhtenä mahdollisena yhteisenä teknologia-aloitteena, joka voidaan toteuttaa joko perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla – tähän voi sisältyä yhteisyritysten perustaminen – tai muuttamalla erityisohjelmaa perustamissopimuksen 166 artiklan mukaisesti. Yhteisissä teknologia-aloitteissa, jotka on tarkoitettu pitkän aikavälin julkisiksi ja yksityisiksi kumppanuuksiksi, määritellään ja toteutetaan tavoitteellinen eurooppalainen teollisen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelma, jolla on tarkoitus kehittää toimivia ja luotettavia vety- ja polttokennoteknologioita aina kaupallistamisen kynnykselle asti. Oletettavasti yksi yhteisten teknologia-aloitteiden tavoitteista on se, että 10–20 prosenttia energiasovellusten vedyn tarpeesta voidaan tuottaa vuoteen 2015 mennessä vähähiilisten tai hiilettömien tuotantoteknologioiden avulla. Tarkka laajuuden ja tavoitteiden määrittely tehdään tämän yhteisen teknologia-aloitteen käyttöönoton yhteydessä.

Sitä odoteltaessa esitettiin 22. joulukuuta ensimmäiset ehdotuspyynnöt seitsemättä puiteohjelmaa varten, ja ehdotusten jättämisen määräpäivä on huhtikuun lopussa. Energia-aihealueeseen sisältyy useita kohtia, jotka koskevat vedyn erityistuotantoprosesseihin soveltuvia innovatiivisia materiaaleja.

Puhuin pitempään kuin olin aikonut, mutta halusin esitellä teille laajasti käynnissä olevia ohjelmia tai aloitteita.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Kiitän teitä siitä, että annoitte näin kattavan ja seikkaperäisen vastauksen. Olen todella iloinen voidessani todeta, ettemme ole tässä asiassa juurikaan Kiinaa jäljessä. Myös me teemme työtä tällä alalla. Kysymykseni on seuraava: nämä saavutukset ovat vähäisiä, eikä kaduilla liiku kovinkaan paljon vetykäyttöisiä ajoneuvoja. Onko siis mahdollista, että tähän on syynä autoteollisuus ja öljyä tuottavat maat, ja harjoittavatko ne kenties painostusta ja rajoittavatko ne vedyn käytön osalta tehtävää tutkimusta?

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Ei, tästä ei ole missään nimessä kyse. Vetyteknologiassa Eurooppa kuuluu päinvastoin maailman kärkiryhmään. Korostamme tätä kysymystä käsittelevän eurooppalaisen teknologiayhteisön roolia, joten meillä on tällä hetkellä strateginen ja johdonmukainen etenemistapa. Kaikki maailman maat etsivät yhä vastauksia tärkeisiin kysymyksiin, jotka koskevat nykyisten keksintöjen markkinoille saattamista. Se voisi johtaa todelliseen vetytalouteen. Voimme olla mielestäni kuitenkin hyvin ylpeitä siitä, mitä olemme tähän mennessä saavuttaneet, ja siitä, kuinka käsittelemme asiaa tällä hetkellä. Lisäksi yhteisen teknologia-aloitteen mahdollisuuksien korostaminen on juuri oikea keino saattaa meidät maailman kartalle ja pitää meidät siellä.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Olen komission jäsenelle kiitollinen tehtyä työtä ja suunnitteilla olevaa työtä koskevasta aidosti kiinnostavasta ja optimistisesta vastauksesta. Haluan tästä huolimatta esittää tulevaisuutta koskevan kysymyksen: milloin arvelette, että vetykäyttöiset autot ovat kilpailukykyisiä öljy- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen kanssa ja niitä myydään vertailukelpoiseen hintaan? Viimeinen kysymys on se, milloin Euroopan komissio, Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti pystyvät hankkimaan tällaisia vetykäyttöisiä autoja ja sijoittamaan niitä autotalleihimme esimerkin näyttämiseksi muille ja sen osoittamiseksi, että Euroopan unioni todella johtaa kehitystä tällä alalla?

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Minulla ei ole tietenkään taikasauvaa, jolla voisin ennustaa, milloin tämä hetki tulee, mutta mielestäni menemme oikeaan suuntaan. Yrittäessämme tällä hetkellä tehdä tutkimusmenetelmistämme johdonmukaisia siten, että ne perustuvat teollisuuden tarpeisiin alhaalta ylöspäin, lisäämme mahdollisuuksiamme saavuttaa tuloksia mahdollisimman nopeasti. Ennen tämän toteutumista – ja toivon vilpittömästi, ettei se ole kovin kaukana – meidän on ajettava hybridiautoilla. Minulla itselläni on yksi sellainen kotona.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa jäsen Wallis, arvoisa komission jäsen Potočnik, hyvät parlamentin jäsenet, viime viikonloppuna neuvosto päätti hyväksyä asetuksia energiatehokkuuden lisäämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Katsotteko, että EU:n vahvuuksiin kuuluvaa dieselmoottoreiden valmistusta voitaisiin viedä eteenpäin tehokkuuteen tähtäävän huippuosaamisstrategian avulla lisäämällä korkeampiin tehokkuustavoitteisiin tähtääviä toimia seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Tämä ei ole helppo kysymys. Sanoisin, että ne tavoitteet, jotka neuvosto hyväksyi pari päivää sitten, ovat kunnianhimoisia ja hyvin tarpeellisia. Olen itse sitä mieltä – ja itse asiassa komissiokin on sitä mieltä – että muita vaihtoehtoja ei ole. Mielestäni on hyvin tärkeää nähdä ympäristön meille asettamat rajat todellisena liiketoimintamahdollisuutena, koska olen vilpittömästi sitä mieltä, että siitä, joka ymmärtää tämän parhaiten, tulee elinkeinoelämän johtaja monilla aloilla, muun muassa täällä äsken mainituilla aloilla, joista ympäristösuojelu on tietenkin yksi.

  Puhemies. Seuraavana on

Teresa Riera Madurellin kysymys nro 57 (H-0145/07):

Aihe: Naiset ja tiede

Tavoitteeseen osoittaa kolme prosenttia EU:n BKT:stä tutkimukseen liittyvä johdonmukainen strategia on nostaa tutkijoiden määrä Euroopassa (aktiiviväestöstä laskien) kahdeksaan tuhatta asukasta kohti, mikä tarkoittaisi 700 000 uutta asianmukaisesti kouluttautunutta tutkijaa. Siksi on ehdottoman tärkeää, että Euroopan unioni hyödyntää mahdollisimman hyvin tutkijavoimavaransa edistämällä muun muassa naisten panosta tieteen ja teknologian aloilla. Aivokapasiteetin puolinainen hyödyntäminen ei ole järkevää eikä tehokasta.

Voisiko komissio ilmoittaa ryhtyvänsä toimiin kyseisen epäkohdan korjaamiseksi näin maaliskuun 8. päivänä vietettävän naisten päivän kunniaksi?

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komissio on hyvin tietoinen selvästä epätasapainosta mies- ja naistutkijoiden välillä. Tuoreimmista tilastotiedoista ilmenee, että kaikilla tieteenaloilla yli 50 prosenttia yliopistoista valmistuneista on naisia, mutta professoreista ainoastaan 15 prosenttia on naisia. Luonnontieteiden, insinööritieteiden ja teknologian alalla naispuolisten valmistuneiden osuus on 34 prosenttia ja naisprofessorien osuus 9 prosenttia. Komissio on samaa mieltä siitä, että tämä on kykyjen ja voimavarojen tuhlausta.

Vuodesta 1999 lähtien useissa komission asiakirjoissa on käsitelty naisten osallistumista eurooppalaiseen tutkimustoimintaan. Komissio on kokonaistilanteen hahmottamiseksi lupautunut keräämään luotettavia tilastotietoja, ja se julkaisee tulokset säännöllisesti She Figures -tiedotteessa. Tämä tiedote julkaistiin vuonna 2003 ja 2006, ja seuraavan kerran se on tarkoitus julkaista vuonna 2009. Viidennestä puiteohjelmasta lähtien komissio on tukenut myös rahallisesti selvityksiä ja toimia, jotka koskevat naisia tieteen alalla. Lisäksi kuudenteen puiteohjelmaan sisältyy 15,7 miljoonan euron suuruinen budjetti, joka on varattu naisille tieteen alalla. Useita hankkeita on käynnissä: niissä käsitellään esimerkiksi tarvetta tarjota roolimalleja, joilla naisia kannustetaan luomaan uraa luonnontieteiden alalla.

Vuonna 2005 pidetyn kilpailukykyneuvoston päätelmät johtivat siihen, että jäsenvaltiot asettivat tavoitteeksi naisten osuuden nostamisen julkisen sektorin johtotehtävissä 25 prosenttiin. Naisia ja tutkimuksen päätöksentekoa käsittelevä asiantuntijaryhmä on ryhtynyt tarkastelemaan niitä virallisia ja epävirallisia esteitä, joiden vuoksi naisten on vaikea päästä tutkimuksen huipputehtäviin. Uudessa puiteohjelmassa vastaavanlainen asiantuntijaryhmä perehtyy tieteelliseen huippuosaamiseen ja mahdollisiin sukupuolisidonnaisiin vinoutumiin tieteellisen huippuosaamisen arvioinnissa.

Seitsemännessä puiteohjelmassa sukupuolten tasa-arvon toimintalinja jakautuu kolmeen päätoiminta-alaan. Vahvistaaksemme naisten asemaa tieteellisessä tutkimuksessa aiomme ensinnäkin rahoittaa hankkeita, joissa verrataan positiivisia toimintajärjestelmiä, jotka koskevat naisia tutkimuksen päätöksentekotehtävissä Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa.

Toiseksi seitsemännen puiteohjelman toiminta-aloihin on sisällytetty tutkimuksen sukupuoliulottuvuuden puitteissa sukupuolikysymyksiä tieteellisen huippuosaamisen määrittelyn ja mittaamisen alalla. Tämäntyyppisillä toimilla rahoitetaan esimerkiksi selvityksen laatimista kaikesta siitä tutkimuksesta, jota EU:ssa tehdään naistutkijoiden syrjintää ja heidän epäedullisempaa asemaansa koskevissa kysymyksissä.

Kolmanneksi ja viimeiseksi sukupuolten tasa-arvoon liittyvät seikat pyritään ottamaan huomioon yhteisön tutkimuspolitiikassa ja -ohjelmissa kannustamalla naisten osallistumista "yhteistyö"-erityisohjelmaan sisältyvien työohjelmien avulla. Lisäksi komission tavoitteena on edelleen, että 40 prosenttia arviointilautakuntien jäsenistä on naisia, ja tätä seurataan säännöllisesti.

Lisäksi olemme aikoneet tarjota useille eri tutkijoille koulutusta ja ohjausta siitä, miten sukupuolten tasa-arvoon liittyvät seikat otetaan huomioon tutkimuksessa.

Mitä tahansa seitsemännessä puiteohjelmassa teemmekin, se on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä poliittinen kannanotto ja lisäksi tärkeää monille puiteohjelmaan osallistuville tutkimusorganisaatioille. Voimme vaikuttaa ainoastaan vähän Euroopassa kentällä vallitsevaan tilanteeseen. Näin ollen etsimme myös uusia ajatuksia, joihin liittyviin toimiin komissio voisi ryhtyä tai joihin liittyviin toimiin jäsenvaltiot voisivat ryhtyä komission tuella. Aiommekin käsitellä tätä kysymystä eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) koskevassa vihreässä kirjassa omana kysymyksenään. Mitä paremmin eurooppalaisten tutkijoiden erityistilanne ja erityistarpeet tunnustetaan esimerkiksi liikkuvuuden tai sosiaaliturvaoikeuksien siirrettävyyden alalla, sitä laajemmin voisi olla mahdollista käsitellä erityisesti naisten asemaa tutkimuksessa. Komissio alkaa piakkoin käsitellä eurooppalaista tutkimusaluetta koskevaa vihreää kirjaa, ja haluaisin kehottaa parlamentin jäseniä osallistumaan aktiivisesti eurooppalaisesta tutkimusalueesta tämän myötä käytävään keskusteluun. Lisäksi luotan siihen, että saamme teiltä tässä asiassa ja muissa asioissa vahvan tuen.

Lopuksi haluan korostaa sitä, että olemme valinneet naisille tiedemaailmassa kuuluvan roolin edistämisessä pitkäjänteisiin toimiin ja jatkuvaan tukeen perustuvan pitkän aikavälin lähestymistavan siten, että hyödynnämme äsken esittelemiäni toimenpiteitä ja toimintaa.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Paljon kiitoksia, arvoisa komission jäsen Potočnik. Ehdotuksenne vaikuttavat mielestäni täysin tarkoituksenmukaisilta. Kuten totesitte, olennaista on, että Euroopan on hyödynnettävä tutkimuspotentiaaliaan maksimaalisesti, ja tämän vuoksi huippuosaajanaisilla on oltava samat mahdollisuudet kuin huippuosaajamiehillä. Käytännössä näin ei aina ole.

Haluaisin myös kysyä teiltä, voisiko komissio ottaa hankkeiden arvioinnissa huomioon myös sukupuolten välisen tasapainon tai sen, että näitä hankkeita johtaisivat naiset – tietenkin siten, että huippuosaaminen pysyy ensimmäisenä kriteerinä. Näin se on tehnyt muissakin yhteyksissä.

Toinen kysymykseni on, aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että jäsenet ohjelmakomiteoihin, korkean tason ryhmiin, työryhmiin ja niin edelleen valitaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tasapainoisesti, ja että näin tapahtuu myös kaikissa Euroopan unionin rahoittamissa toimissa.

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Seitsemännen puiteohjelman tavoitteet ovat edelleen tarkalleen samat kuin edellisen puiteohjelman tavoitteet, vaikka välineitä on hieman muutettu.

Työohjelmien avulla naisia kannustetaan osallistumaan tutkimukseen, ja niissä korostetaan sukupuolten tasa-arvoa erityisaihealueilla. Sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä toimia voidaan laajoissa hankkeissa sisällyttää hankkeiden osaksi, ja tähän myös kannustetaan. Tällaisista toimista aiheutuvat kulut korvataan, kuten kulut hankkeisiin liittyvistä muistakin toimista.

Haluan kuitenkin toistaa, että meidän on näytettävä hyvää esimerkkiä, ja näin myös aiomme toimia. Olemme kuitenkin kaikki tietoisia siitä, että ongelman ratkaisemiseksi meidän on katsottava asiaa laajemminkin kuin pelkän tutkimuksen näkökulmasta. Tällä hetkellä meillä on ongelmia, jotka ovat osa laajempaa todellisuutta yhteiskunnassa ja johtaneet tähän epäedulliseen ja epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa me emme käytä kaikkea osaamispotentiaaliamme. Tämän vuoksi katson, että keskustelu, jota käymme ja jossa lisäksi keskitymme erityisesti tähän kysymykseen, on olennaisen tärkeä asia.

Siitä, millä tavalla pyrimme olemaan käytännönläheisiä, voin ottaa esimerkiksi suhtautumisemme arviointilautakuntiin, joiden osalta tavoitteenamme on, että naisten osuus on 40 prosenttia. Seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen 17 artiklassa säädetään, että riippumattomia asiantuntijoita valittaessa meidän on huolehdittava siitä, että ryhmissä on kohtuullisen tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Naisten osuus arviointilautakunnissa on kasvanut sen jälkeen, kun komissio vuonna 1999 asetti tämän tavoitteeksi. Naisten osuus kasvoi 22 prosentista 30 prosenttiin vuodesta 1999 vuoteen 2005. Valitettavasti minulla ei ole vielä vuoden 2006 lukua.

Jos vertaamme tätä lukua asiantuntijatietokannassamme olevien naisten osuuteen, joka on vain 25 prosenttia, tämä on teille selkeä merkki siitä, että yritämme tehdä parhaamme. Tämän lisäksi komissio kannustaa naisasiantuntijoita kirjautumaan tietokantaamme. Vuoden 2005 lopussa perustetusta naistutkijoiden eurooppalaisesta foorumista on tässä asiassa meille hyötyä. Tällaisia asioita aiomme tehdä.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Haluaisin käsitellä tätä asiaa laajemmin – en haluaisi käsitellä pelkästään naisten vaan myös miesten osallistumista tieteeseen. Euroopan ja Yhdysvaltojen välisessä kilpailussa Eurooppa on häviöllä. Yhä enemmän tieteentekijöitä (sekä miehiä että naisia) siirtyy Yhdysvaltoihin, koska siellä heille maksetaan enemmän palkkaa ja heillä on paremmat työskentelyolosuhteet. Mitä aiomme tehdä pitääksemme tiedemiehemme ja -naisemme Euroopassa ja saadaksemme muut tulemaan tänne?

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Tämä on toinen osa kysymystä, joka edellyttää meiltä hyvin huolellista tarkastelua. Ihmisten liikkuvuus on ratkaisevan tärkeä asia Euroopassa tai missä päin maailmaa tahansa tehtävän tutkimuksen menestyksen kannalta, koska ajatusten hedelmällisyys saavutetaan ihmismielten liikkuvuuden avulla. Tietenkään kukaan ei pidä toivottavana sitä, että ensin ihmiset koulutetaan omassa maassa – vähintäänkin keskiasteen tasolle asti – minkä jälkeen he muuttavat kotimaistaan muualle asumaan. Jos näin tapahtuu, on selvää, että meidän on solmittava tiiviit yhteydet ihmisiin, jotka asuvat muissa kuin omissa kotimaissamme, esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa meillä on erityisesti tähän tarkoitettu ohjelma, jossa toimitaan juuri näin. Niinpä verkostojen luominen ulkopuolella oleviin ihmisiin niin, ettemme itse asiassa menetäkään heitä, on valtavan tärkeää.

Meidän on tästä huolimatta suhtauduttava hyvin vakavasti aivovuotokysymykseen. Tuoreet tilastotiedot eivät ole Euroopassa erityisen hälyttäviä. Tietenkin jäsenvaltioiden välillä on eroja, mutta monissa maissa maineikkaat yliopistot ovat ilmoittaneet, että Euroopan unioniin myös pyrkii valtava määrä opiskelijoita. Vierailin äskettäin Intiassa ja sain tietää, että Intiasta saapuu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vuosittain 17 000 opiskelijaa opiskelemaan Euroopan maaperällä. Mielestäni tällainen opiskelijavirta on hyvä ja tärkeä asia, ja meidän on tuettava sitä.

Aivovuoto on tietenkin toinen kysymys. Meidän on kiinnitettävä siihen huomiota, mutta sen taustalla on monia syitä, esimerkiksi uran houkuttelevuus, sosiaaliturvan siirrettävyys, eläkeoikeudet, ja monet seikat liittyvät toisiinsa. Tämäntyyppiseen kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta.

  Puhemies. Kiitoksia, arvoisa komission jäsen Potočnik.

Seuraavaksi käsittelemme komission jäsenelle Verheugenille osoitettuja kysymyksiä.

Haluan ilmoittaa kollegoille, että kyselytunnille varattu aika ylittyy tänään noin 20 minuutilla, ja haluan kiittää tulkkeja etukäteen heidän kärsivällisyydestään.

  Puhemies. Seuraavana on

Sarah Ludfordin kysymys nro 58 (H-0075/07):

Aihe: Lääkkeiden väärentäminen

Euroopan parlamentti pyysi lääkkeiden väärentämisestä syyskuussa 2006 antamassaan päätöslauselmassa (P6_TA(2006)0351) Euroopan unionia kiireellisesti ottamaan käyttöönsä keinot taistellakseen tehokkaasti lääkkeiden väärentämiseen liittyvää laitonta toimintaa vastaan, kehotti komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, jotka ulottuisivat pidemmälle kuin sen tiedonanto teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanemiseksi yhteisön ulkopuolissa maissa laaditusta strategiasta sekä kehotti erityisesti Euroopan unionia toteuttamaan asian vaatimia toimia torjuakseen lääkkeiden väärentämistä aiheutuvan uhan alueellaan.

Mitä konkreettisia toimia komissio on toteuttanut syyskuun 2006 jälkeen torjuakseen lääkkeiden väärentämistä Euroopan unionissa ja ulkomailla ja etenkin mitä toimia komissio on toteuttanut Internetissä myytyjen lääkkeiden valvonnan kiristämiseksi?

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, komissio on tietoinen siitä, että lääkkeiden väärentäminen – johon arvoisa jäsen viittaa – on maailmanlaajuinen ongelma ja että sillä voi olla ihmisten terveyden kannalta vakavia seurauksia. Tämän vuoksi seuraamme hyvin tiiviisti tätä ongelmaa, enkä halua salata teiltä erittäin suurta huolestumistani tästä asiasta.

Komissio on laatinut yleisen strategian lääkkeiden väärentämisen torjumiseksi Euroopan unionissa ja huolehtinut siitä, että – ongelman kansainvälisiä ulottuvuuksia silmällä pitäen – tätä strategiaa toteutettaessa hyödynnetään Maailman terveysjärjestön ja Euroopan neuvoston kaltaisten kansainvälisten kumppanien tekemää työtä ja täydennetään sitä.

Yhteisön oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa sen, että viranomaiset voivat takavarikoida yhteisön markkinoille saatetut tai niiltä löydetyt lääkeväärennökset, koostuu lääkkeitä koskevasta, tullitoimenpiteitä koskevasta ja teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevasta yhteisön lainsäädännöstä. Vastuu nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanosta on ensisijaisesti jäsenvaltioilla.

Viiden viime vuoden aikana EU:n markkinoilla on paljastunut 27 lääkkeiden väärentämistapausta laillisessa toimitusketjussa ja 170 tapausta laittomilla markkinoilla, ja vaikka tämä ei vaikutakaan suurelta määrältä, jo tulliviranomaisten ulkorajoillamme tekemien lääkeväärennösten takavarikointien perusteella on selvää, että lääkeväärennösten määrä on viime vuosina tuntuvasti lisääntynyt.

Vuoden 2005 tilastoista ilmenee, että tulliviranomaiset takavarikoivat EU:n ulkorajoilla 560 000 lääkeväärennöstä kyseisenä vuonna, ja jäsenvaltioiden vuotta 2006 koskevien tilastojen alustava analyysi on osoittanut, että tulliviranomaisten tuona vuonna takavarikoimien lääkeväärennösten määrän voidaan olettaa nousevan yhteensä 1,5 miljoonaan, mikä tarkoittaa jyrkkää kasvua.

Neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle laatimassaan tiedonannossa, joka koskee tullin toimia tavaroiden ja tuotteiden luvattoman jäljentämisen ja väärentämisen viimeisimpien suuntausten torjumiseksi, komissio esittää toimintasuunnitelman, johon sisältyy useita käytännön toimia tämän kasvun torjumiseksi.

Tärkeimmistä toimista kaksi on jo pantu alulle eli sähköisen järjestelmän luominen, jotta uudenlaisten väärennystapojen riskejä koskevia tietoja voidaan vaihtaa ripeästi tulliviranomaisten välillä, ja sellaisen järjestelmän perustaminen, jonka avulla liikeyritykset voivat toimittaa tulliviranomaisille mahdollisimman pikaisesti väärennöksiä koskevia tietoja voidakseen ryhtyä toimenpiteisiin niiden torjumiseksi. Lisäksi komissio pyrki maaliskuussa 2006 lisäämään yleistä tietoisuutta tästä ongelmasta varoittamalla siitä, että väärennettyjä lääkkeitä on saatavilla Internetissä.

Tässä varoitusviestissä komissio ilmoitti julkisesti aikovansa käynnistää hankkeen tilanteen arvioimiseksi ja aikovansa tutkia yhteistyössä jäsenvaltioiden, Euroopan lääkeviraston ja kansainvälisten kumppanien kanssa, onko toimenpiteisiin ryhtyminen tarpeellista kansanterveyden suojelemiseksi. Tämän hankkeen yhteydessä on määrä tarkastella esimerkiksi Internetissä tapahtuvaa lääkeväärennösten kauppaa.

Komissio aikoo rakentaa tämän, jo alkaneen tutkimustyön varaan ja löytää sen perusteella poliittisia ratkaisuja siihen, kuinka lainsäädännön porsaanreiät voidaan tukkia. Meidän on tarvittaessa uudistettava perusteellisesti lääkkeitä koskeva eurooppalainen lainsäädäntö. Nämä tavat, joilla tilanne pyritään ratkaisemaan, perustuvat tietenkin vaikutusten arviointeihin. Haluan kuitenkin vakuuttaa teille, että teemme kaiken voitavamme estääksemme sen, että lääkeväärennöksiä päätyy tulevaisuudessa jatkuvasti markkinoillemme aiheuttaen sitä kautta vaaraa ihmisten terveydelle.

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Kiitoksia, arvoisa komission jäsen. Jään odottamaan toimintasuunnitelmaa, mutta olen huolestunut siitä, ovatko vastatoimemme yhtä laajoja kuin itse ongelma. Kaksi viikkoa sitten kansainvälisessä huumausainevalvontalautakunnassa (International Narcotics Control Board) keskusteltiin niin sanotusta "lääkeväärennösten tulvasta". Ehkäpä 25–50 prosenttia kehitysmaiden lääkkeistä on väärennöksiä, ja Euroopassa, kuten mainitsitte, Internet-myynti on yksi suurimmista haasteista. Voimmeko yrittää auttaa paikallistamaan laittomien Internet-sivustojen taustalla olevat henkilöt ja yritykset?

Vaikka säilyttäisimmekin rinnakkaiskaupan väylät avoimina, voimmeko samalla pyrkiä varmistamaan, ettei laittomuus pääse pesiytymään rinnakkaiskauppaan?

Mitä mieltä olette lääkkeiden uudelleenpakkaamiselle asetettavasta kiellosta?

Millaisten lainsäädännöllisten porsaanreikien tukkimisesta puhutte?

Onko kolmannen pilarin poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön puitteissa mahdollista antaa rikosten määritelmien ja seuraamusten yhteensovittamista koskevaa rikoslainsäädäntöä? Mielestäni asialla on kova kiire. Tämän takia ihmisiä kuolee, ja tästä aiheutuu vakavaa vahinkoa terveydelle.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa jäsen Ludford, voin vain yhtyä kaikkeen, mitä sanoitte. Tarkoituksena on, että mainitsemani hankkeen avulla täydennetään niitä vireillä olevia kansainvälisiä toimia, joihin Maailman terveysjärjestö ja Euroopan neuvosto ovat jo ryhtyneet, ja kehitetään Eurooppaa varten TeleMed-tyylinen ratkaisu. Rinnakkaiskauppaa koskevan hankkeen yhteydessä käsitellään sen sijaan erityisesti potilaiden turvallisuuteen liittyviä seikkoja.

Jos aiomme todella ratkaista ongelman, meidän on ensin tiedettävä tarkka tilanne, ja tämän vuoksi olemme pyytäneet jäsenvaltioilta tarvittavia tietoja. Luulen, että olemme vuoden loppuun mennessä keränneet kaiken tarvitsemamme tiedon ja voimme tällöin tehdä päätöksiä.

Olen kanssanne samaa mieltä kehitysmaiden tilanteesta, joka on kerrassaan järkyttävä. Totesin tästä tilanteesta parlamentissanne viime vuonna käydyssä keskustelussa, että meidän olisi tehtävä kaikkemme auttaaksemme kehitysmaita luomaan rakenteita, joilla varmistetaan, että niiden markkinoille päätyvät lääkkeet ovat kansainvälisten normien mukaisia. Ongelma on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että monista kehitysmaista puuttuvat ne hallintorakenteet, joita asianmukaisen valvonnan harjoittaminen edellyttää. Tämän vuoksi olenkin samaa mieltä kollegani Louis Michelin kanssa siitä, että meidän on kehitysyhteistyön kannalta ehdottomasti tehostettava toimia, joilla pyrimme tukemaan kehitysmaita tässä tehtävässä.

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys nro 59 (H-0076/07):

Aihe: Yrittäjyyttä vahvistavat toimet

Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa Lissabonin strategian, EU:n kehitys- ja työllisyysstrategian ja yrittäjyyttä koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman osalta, jotta yksityisyrittäjyyttä ja erityisesti nuorten yrittäjyyttä vahvistetaan, jotta luodaan suotuisa ympäristö riskejä ottaville yrittäjille ja jotta EU:n taloutta uudistetaan, kehitetään ja sen kilpailukykyä edistetään?

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Tämä aihe on minulle erityisen tärkeä. Euroopan talous ei ole niin dynaaminen kuin se voisi olla, se ei luo niin paljon työpaikkoja kuin se voisi luoda, ja suurin syy on se, että meillä ei ole riittävästi yrityksiä. Meillä ei ole riittävästi yrityksiä, koska Euroopassa ei ole riittävästi ihmisiä, jotka ovat valmiita yrittäjyyteen ja valmiita kantamaan yrittäjän riskin.

Tärkein tapa vastata kysymykseenne on siten se, että yhteiskunnissamme itsessään ymmärryksen on lisäännyttävä siitä, että yritykset luovat työpaikkoja ja että tarvitaan yrittäjiä, jotka uskaltavat ryhtyä tähän, ja että yritystoiminta on hyväksyttävä yhteiskunnallisesti vastuulliseksi ja yhteiskunnallisesti hyödylliseksi toiminnaksi. Tämän vuoksi meidän on tehtävä työtä yrittämisen yhteiskunnallisen hyväksynnän lisäämiseksi. Komissio on kahden viime vuoden aikana laatinut tällä alalla runsaasti aloitteita.

Viime vuonna osana yrittäjyyden edistäminen Euroopassa -toimintasuunnitelmaa julkaistiin väliraportti, josta käy ilmi, että olemme lisänneet huomattavasti varoja yrityksiä tukevia yhteisön rahoitusvälineitä varten, olemme innostaneet koululaisia ja opiskelijoita perustamaan pienoisyrityksiä, jotta he voivat opetella yrittämistä, ja meillä on euroneuvontakeskusten ylläpitämä tietokanta liikekumppanien löytämisen helpottamiseksi.

Euroopan on kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi luotava yrittäjyyteen kannustava yleinen yhteiskunnallinen kehys. Koska ajattelutapa muotoutuu nuoruudessa, koulutuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa yrittäjyyden onnistuneeseen edistämiseen. Jäsenvaltioissa tehdyn työn perusteella komissio pystyi helmikuussa 2006 antamaan tiedonannon yrittäjyyden edistämisestä kouluissa ja yliopistoissa.

Toiveenani on, että kaikilla eurooppalaisilla koululaisilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus päästä kosketuksiin liike-elämän kanssa kouluaikoinaan ja opintojensa aikana. Monissa Euroopan maissa tämä toteutuu jo esimerkillisesti. Tästä huolimatta monissa maissa on edelleen huomattavia puutteita.

Tällä hetkellä komissio pyrkii aktiivisesti välittämään yliopistojen tasolla yrittäjyyttä korostavia ajattelutapoja. Tiedämme, että Yhdysvalloissa kokemukset ovat olleet erinomaisen myönteisiä. Yliopistot, jotka opettavat yrittäjäntaitoja ja yrittäjyysajattelua, ilmoittavat onnistuneensa erinomaisesti siinä, että näistä yliopistoista valmistuneista henkilöistä paljon suurempi osuus kuin meillä on halukas aloittamaan yritystoiminnan opintojensa loppuun saattamisen jälkeen.

On kolme muutakin merkittävää tapaa, joilla voimme helpottaa yritysten perustamista. Ensimmäinen on "sääntelyn parantamiseen" tähtäävä hanke lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja byrokratian karsimiseksi. Monet ihmiset kavahtavat ajatusta yrityksen perustamisesta, koska he luulevat, että säännöksiä on aivan liikaa ja että ne ovat liian monimutkaisia.

On paljon ihmisiä, jotka eivät ryhdy perustamaan yritystä, koska se on heidän mielestään aivan liian monimutkaista. Ehdotimmekin myös viime vuonna Eurooppa-neuvostolle, että jäsenvaltioiden olisi sitouduttava itse rajoittamaan yrityksen perustamiseen kuluva aika yhteen viikkoon. Tilanteen olisi oltava tämä kaikissa jäsenvaltioissa tämän vuoden loppuun mennessä.

Haluan lopuksi korostaa, että tarkastelemme hyvin huolellisesti konkurssin kielteisiin seurauksiin liittyvää kysymystä. Kuinka suhtaudumme ensimmäisen yritystoimintakokeilun epäonnistumiseen? Kuten tiedätte, Yhdysvalloissa ensimmäisen yritystoimintakokeilun epäonnistuminen ei ole minkäänlainen sosiaalinen ongelma. Monissa Euroopan maissa ensimmäinen epäonnistuminen on myös viimeinen.

Viimeiseksi haluan mainita rahoitusongelman, joka on keskeinen ongelma uusien yritysten perustamisessa. Komissio on lisännyt huomattavasti rahoitusmahdollisuuksia kaudella 2007–2013. Suurin osa kilpailukykyä ja innovaatioita edistävästä ohjelmasta koskee rahoitusvälineitä: varaamme tällä alalla yli 1 miljardi euroa määrärahoihin ja vastatakauksiin sekä kansallisia takausjärjestelmiä ja muita uudenaikaisia rahoitusvälineitä, muun muassa osakepääomasijoituksia varten. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat ottaneet tämän ohjelman hyvin myönteisesti vastaan.

Kaiken kaikkiaan olemme siis ryhtyneet monenlaisiin toimiin, joiden toivon johtavan siihen, että Eurooppaan syntyy enemmän uusia, nuoria yrityksiä.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, kiitän teitä minulle antamastanne kattavasta vastauksesta. Haluaisin kysyä mielipidettänne siitä, olisiko mahdollista laskea pääoma, joka jokaisen nuoren henkilön on koottava, siten, että sitä ei määriteltäisikään aineelliseksi pääomaksi vaan henkiseksi pääomaksi, jolloin se voisi olla yksi yrityksen perustamisen kelpoisuusedellytyksistä. Te korostitte koulutuksen merkitystä, mutta kuinka nuorten ihmisten pätevyyttä mitataan?

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa parlamentin jäsen, tämä on hyvin tärkeä kysymys, mutta en voi vastata siihen, koska komissio ei anna rahaa yksittäisille yrityksille. Tämä on pankkeja koskeva kysymys. Kuinka pankit suhtautuvat henkilöihin, jotka tulevat niiden luo mukanaan hyvä idea, hyvä koulutus ja yrittäjäkykyä? Tunnistavatko ne tämän kyvykkyyden, antavatko ne tunnustusta siitä, että jollakulla on rohkeutta ja halua tehdä jotakin ja toimivatko ne kannustavasti vai toimivatko ne byrokraattien tavoin? Mielestäni Euroopan rahoituslaitokset toimivat viisaasti ottaessaan luottokelpoisuuden arvioinnissa huomioon sen, minkä äsken totesitte: yritystä perustavan henkilön pätevyyden, hänen kykynsä, hänen tietämyksensä ja osaamisensa. Voimme ainoastaan kannustaa pankkeja toimimaan näin. Emme voi pakottaa niitä siihen.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Satuin näkemään joitakin tilastotietoja ja arvioita, joista ilmeni, että työmarkkinoilla olevista ihmisistä ainoastaan 10 prosentista voi tulla yrittäjiä, jotka voivat perustaa oman yrityksen ja ryhtyä työnantajiksi. Lopuilla 90 prosentilla on valmiuksia toimia ainoastaan palkansaajina. Katsotteko, että kaikilla ohjelmaan kuuluvilla toimilla, joita parhaillaan toteutetaan, voidaan lisätä aktiivisempien ihmisten määrää yhteiskunnassamme?

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Kaikista oikeudelliset vaatimukset täyttävistä henkilöistä voi tulla yrittäjiä. Teoriassa olisi mahdollista kuvitella yhteiskunta, jossa sata prosenttia ihmisistä on yrittäjiä, koska rajoituksia ei ole. Kuten totesin, rajoituksia syntyy sitä kautta, että joissakin Euroopan maissa vallitsevana kulttuurina on se, että ihmiset ovat mieluummin työntekijöitä kuin kantavat itse riippumattomuuteen sisältyvän riskin. Voisin nimetä jäsenvaltioita, joissa tilanne on tämä. On kuitenkin myös esteitä, jotka jo mainitsin.

Yrittäjäksi ryhtyminen on päätös, joka jokaisen on tehtävä itse. Emme voi pakottaa siihen ketään. Ainoa asia, jonka voimme tehdä – ja näin todellakin teemme Euroopassa ennen kokeilemattomalla tavalla – on se, että kannustamme ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi ja teemme tämän askeleen ottamisen niin helpoksi kuin vain voimme. Olen melko varma siitä, että vaivannäkömme kannattaa, mutta tämä ei ole lyhyen aikavälin hanke, vaan se edellyttää pitkäjännitteisyyttä.

  Puhemies. Seuraavana on

Glenis Willmottin kysymys nro 60 (H-0085/07):

Aihe: Insinööritiede Euroopan unionissa

Lissabonin toimintasuunnitelman osana on puhuttu eurooppalaisen potentiaalin vapauttamisesta sekä keskittymisestä kasvun ja työllisyyden luomiseen. Insinööritiede, joka voisi myötävaikuttaa molempiin edellä mainittuihin, on kuitenkin usein laiminlyöty Euroopassa. Kiina tuottaa miljoona insinööriä vuodessa ja määrä on edelleen kasvussa. Jos taas vertaamme tätä Euroopan unioniin: EU tuottaa vuodessa 170 000 insinööriä ja määrä on laskussa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa yksin on arvioitu, että vuoteen 2012 mennessä tuotantoteollisuus ja insinööritieteen ala eivät saa tarpeitaan vastaavaa määrää uusia nuoria insinöörejä ja harjoittelijoita. Miten Euroopan unioni aikoo vastata uusien nousevien talouksien aiheuttamaan kilpailuun ja rekrytoida ja kouluttaa tarpeeksi työvoimaa täällä Euroopassa?

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Komissio on samaa mieltä arvoisan jäsenen kanssa siitä, että insinööritieteet ovat erityisen tärkeitä koko Euroopan taloudelle varsinkin kasvun ja työllisyyden lisäämiseen tähtäävän strategian kannalta. Insinöörityö on olennaisen tärkeää monilla talouden aloilla, ja sen vuoksi se ansaitsee täyden huomiomme.

Korkean tason työryhmä nimeltä "Konepajateollisuuden vuoropuhelu" perustettiin vuoden 2005 lopussa perusteellisen tutkimuksen tekemiseksi alan kilpailukyvystä. Tämä aloite on johtanut vastaavanlaisiin toimiin teollisuuden muilla aloilla, ja lisää aloitteita käynnistyy piakkoin.

Työryhmän ensimmäiset tulokset osoittavat, että koulutus- ja pätevyyskysymykset ovat teollisuudelle suuri haaste. Työelämään siirtyvän nuoren teknisen henkilöstön absoluuttinen määrä on riittämätön, mutta ongelmana on myös ammattitaitoisen henkilöstön pitäminen teollisuuden palveluksessa ja insinööritoiminnan julkisuuskuva. Lisäksi ongelmia aiheuttaa välttämätön sopeutuminen parhaillaan käynnissä oleviin moniin muutoksiin.

Komissio tarkastelee näitä aiheita yhdessä teollisuuden ja jäsenvaltioiden kanssa. Koska komissiolla on ammatillisen koulutuksen alalla vain hyvin vähän toimivaltaa, on erityisen tärkeää, että muut ryhmät ja asianomaiset osapuolet tekevät oman osuutensa. Komissio vertailee keskenään erityisesti jäsenvaltioiden omaksumia eri lähestymistapoja parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi ja innovoinnin kehittymisen mahdollistavan oikean kehyksen määrittelemiseksi. Jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän erityisesti koulutuksen sisällön, elinikäisen oppimisen ja työntekijöiden liikkuvuuden aloilla, kun taas teollisuuden on määriteltävä uudet vaatimukset tarkasti ja tehtävä teknisistä ammateista houkuttelevampia.

Kaikki tämä kuuluu komission teollisuuspoliittiseen lähestymistapaan, ja aiomme tänä vuonna tiedottaa parlamentille ja neuvostolle siitä, miten teollisuuspoliittiset ehdotuksemme ovat edesauttaneet edistymistä.

  Glenis Willmott (PSE). – (EN) Omalla alueellani East Midlandsissä on käynnistynyt hanke, joka on erinomainen esimerkki aktiivisesta lähestymistavasta alueella ilmeneviin rakenteellisiin muutoksiin. Tämän EU:n osittain rahoittaman hankkeen yhteydessä on perustettu liikkuva yksikkö, joka tulee suoraan ihmisten luo kulloinkin kyseessä olevalle alueelle. Tämä yksikkö saapuu alueille, joilla on erityisiä irtisanomiseen ja työllistämiseen liittyviä ongelmia. Liikkuva avustuskeskus tarjoaa elintärkeää tukea sekä niille työntekijöille, jotka ovat uuden työpaikan tai uudelleenkoulutuksen tarpeessa, että niille yrityksille, jotka etsivät hyvin koulutettuja, ammattitaitoisia ja kyvykkäitä työntekijöitä. Tämä yksikkö vierailee myös kouluissa kannustamassa lapsia hakeutumaan insinöörin uralle.

Mitä komissio tekee rohkaistakseen tällaisia käytännön toimia ja kannustaakseen muita Euroopan maita omaksumaan vastaavia toimintatapoja?

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa parlamentin jäsen, näitä toimenpiteitä rahoitetaan mielestäni EU:n rakennerahastoista, jotka – kuten tiedätte – eivät kuulu vastuualaani. En halua määrätä, mitä asiasta vastaavien komission jäsenten, Danuta Hübnerin ja Vladimír Špidlan, olisi tehtävä. Mielestäni he tietävät joka tapauksessa kumpikin tämän hankkeen tärkeyden. Tulkitsen kysymyksenne niin, että se tarjoaa minulle tilaisuuden puhua Danuta Hübnerille ja Vladimír Špidlalle, kysellä heiltä heidän kokemuksistaan ja myös kehottaa heitä jatkossakin tukemaan tällaisia aloitteita silloin, kun se on hyödyllistä.

  Puhemies. Seuraavana on

Georgios Papastamkosin kysymys nro 61 (H-0099/07):

Aihe: Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt

Komission jäsen Verheugen vaikuttaa olevan kielteisellä kannalla komission jäsenen Dimasin ehdotuksiin kaikkiin kategorioihin kuuluvien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta. Kyseisissä ehdotuksissa pyritään yhdennettyyn lähestymistapaan. Eräs keskustelujen aihe on ollut biopolttoaineiden käyttö, mikä on tärkeä ja arkaluontoinen teema maatalouden alalla Kreikassa erityisesti, mitä tulee sokerintuottajien ongelmiin. Voiko komission jäsen Verheugen ilmoittaa, eroaako hänen kantansa Dimasin kannasta ja jos eroaa, miksi? Voiko komission jäsen ilmoittaa, onko hänellä erityisiä ehdotuksia biopolttoaineiden käytöstä?

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa jäsen, minun on myönnettävä, että minulle ei ole selvää, mihin oletukseen kysymyksenne perustuu tai mistä kysymyksenne antama vaikutelma voi olla peräisin. Kysymyksenne taustalla oleva oletus on täysin väärä.

Hiilidioksidipäästöjen sitovien ylärajojen osalta komission jäsenen Dimasin ja minun välillä ei ole ollut, eikä ole nytkään minkäänlaisia ristiriitoja vaan päinvastoin. Me molemmat totesimme ensimmäisinä viime vuoden joulukuussa, että lainsäädäntötoimenpiteitä tarvitaan. Viime vuoden marraskuussa ilmoitin täällä parlamentissa aikomuksestamme ryhtyä lainsäädäntötoimiin, joilla asetetaan sitovat rajat.

Näin toimiessamme tukeudumme korkean tason työryhmän, "CARS 21", suosituksiin, joista olen tehnyt selkoa parlamentille. Työryhmä suositteli "yhdennettyä lähestymistapaa", ja komissio sisällytti sen päätökseensä, jonka tekemistä komission jäsen Dimas ja minä kannatimme. Yhdennetty lähestymistapa tarkoittaa sitä, että myös biopolttoaineiden käyttöä lisätään, jotta voidaan saavuttaa tiukempi päästötavoite, joka on eurooppalaisen ajoneuvokannan osalta keskimäärin 120 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohden.

Olen antanut sekä komission päätöstä ennen että sen jälkeen lukuisia tähän aiheeseen liittyviä haastatteluja, joissa olen korostanut sitä, kuinka tärkeää biopolttoaineiden osuuden lisääminen on tällä hetkellä. Olen näin ollen hyvin tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvosto päätti viime viikolla noudattaa komission ja minun ehdotustani biopolttoaineiden osuuden lisäämisestä lähivuosien aikana kymmeneen prosenttiin EU:n polttoaineen kulutuksesta. Tämän vuoksi voin vakuuttaa teille, että minun ja komission jäsenen Dimasin välillä ei ole tässä asiassa näkemyseroja, ja teemme lisäksi yhteistyötä tehdäksemme kaiken voitavamme näiden komission asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (DE) Mielestäni on täysin ymmärrettävää, että komission kaltaisissa elävissä ja tuotteliaissa elimissä on eriäviä näkemyksiä.

(EL) Haluaisin kuitenkin, että tarkentaisitte biopolttoaineiden käyttöön liittyviä parametrejä. Tämä on kysymykseni ydin etenkin, kun EU:n maatalouspolitiikassa on sokerijärjestelmän alalla tapahtunut nopeita muutoksia, joilla on ollut kielteisiä vaikutuksia sokerijuurikkaan tuottajiin varsinkin sillä alueella, jolta olen itse kotoisin. Arvoisa komission varapuheenjohtaja, haluaisin teiltä tietoja mahdollisuuksista, joita liittyy biopolttoaineiden tuottamiseen. Haluaisin, että keskittyisitte vastauksessanne tähän lisäkysymykseeni.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa jäsen, kuten tiedätte, komissio asetti ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevassa päätöksessään pelkästään kiintopisteitä. Yksi näistä kiintopisteistä on biopolttoaineiden osuuden lisääminen. Käytännön ohjelmaa, jolla tämä biopolttoaineiden osuuden lisääminen toteutetaan, ei ole vielä olemassa varsinkin siksi, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen vasta viime viikon perjantaina. Seuraavaksi komissio aikoo laatia pikaisesti tätä koskevia ehdotuksia. Voin kuitenkin kertoa teille, että yleisen mielipiteen mukaan me Euroopassa pystymme ratkaisemaan ongelman sekoittamalla biopolttoaineita öljynjalostamoissa valmistettuihin tavanomaisiin polttoaineisiin. Olemme vakuuttuneita siitä, että meidän on keskityttävä toisen sukupolven biopolttoaineisiin ympäristöön kohdistuvien vahingollisten sivuvaikutusten ehkäisemiseksi.

Yhteisessä maatalouspolitiikassa biopolttoaineita tuetaan yhtenäisen pinta-alatuen avulla. Kuten tiedätte, maanviljelijät eivät saa viljellä kesantomaalla ravintokasveja, mutta he voivat viljellä kasveja, joita ei käytetä ravinnoksi (non-food plants), muun muassa biopolttoaineiden tuotantoon käytettäviä kasveja. Tällaisten kasvien, muun muassa sokerijuurikkaan, viljelyä voidaan tukea myöntämällä energiakasvitukea, joka on 45 euroa hehtaaria kohden. Tämä sääntö on äskettäin ulotettu koskemaan kaikkia jäsenvaltioita. Myös EU:n maaseudun kehittämistä ja alueellista kehittämistä koskevaan uuteen politiikkaan sisältyy uusiutuvia energialähteitä koskevia tukitoimia. Tämä sama koskee tutkimuksen puiteohjelmaa, jossa keskitytään ensisijaisesti toisen sukupolven biopolttoaineisiin.

  Puhemies. Kiitoksia, arvoisa komission jäsen ja hyvät kollegat. Kiitän tulkkeja siitä, että he ovat suhtautuneet kärsivällisesti aikataulumme ylittymiseen.

Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.35, ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MARTÍNEZ MARTÍNEZ

(1) EYVL L 46, 17.2.2004, s. 1.