Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2005/0156(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0004/2007

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/03/2007 - 5.1
CRE 14/03/2007 - 5.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0065

Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 14. maaliskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

6. Äänestysselitykset
Pöytäkirja
  

- Klamtin mietintö(A6-0004/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskeva yhteisön politiikka ja lainsäädäntö ovat kehittyneet siihen suuntaan, että käyttöön on saatava paljon laadukkaampia tilastotietoja kuin tällä hetkellä on saatavilla.

Kannatan siis tätä aloitetta. Se on jatkoa vuonna 2003 Thessalonikissa pidetylle Eurooppa-neuvoston kokoukselle, jossa tunnustettiin tarve perustaa tehokkaampia mekanismeja EU:n muuttoliike- ja turvapaikkatietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi.

Suhtaudun myönteisesti Klamtin mietintöön. Sen tavoitteena on luoda yhteinen kehys, jonka mukaisesti näitä asioita koskevia yhteisön tilastoja kerätään ja kootaan. Kehyksen avulla jäsenvaltioiden pitäisi pystyä paremmin hyödyntämään käytettävissään olevia tietoja laadittaessa tilastoja, joissa noudatetaan mahdollisimman pitkälle yhdenmukaistettuja määritelmiä.

Näin ollen sen pitäisi lisätä tilastojen vaihtoa ja johtaa yhteiseen analyysiin, joka puolestaan auttaa meitä laatimaan oikeudenmukaisia ja tehokkaita yhteisön toimintalinjoja muuttoliikettä ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevissa asioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietintöä on pidettävä uutena edistysaskeleena kohti yhteisön lainsäädännön yhdenmukaistamista. Mielestämme on tuiki tarpeellista nimittää muuttovirtojen seurannasta vastaava viranomainen, joka toimittaa niitä koskevia tietoja EU:lle ja EU:lta muille osapuolille. Tämä asettaa myös lisärasitteita EU:n talousarviolle. Esittelijä on osoittanut, ettei hän piittaa nykyisestä kansallisesta lainsäädännöstä määritellessään sellaisia oikeudellisia käsitteitä kuin "kansalaisuus" ja "laittomat maahanmuuttajat". Muuttoliikkeestä on kuitenkin jo olemassa tarkkoja ja luotettavia asiantuntija-analyyseja ja tietoja, joita ei ole kerätty ainoastaan EU:n osalta vaan YK:n toimesta myös koko maailman osalta. Kansalaisuus, pakolaisasema ja maahanmuuttajat ovat muita käsitteitä, joista on annettu hyvät määritelmät YK:n ihmisoikeusjulistuksessa.

Junilistan ei halua auttaa luomaan valvontayhteiskuntaa, jossa ihmisten liikkumisvapauteen voidaan vaikuttaa ylikansallisella tasolla tehdyillä päätöksillä, joten äänestämme koko mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen tarkoittaa, että laaditaan maailmanlaajuiset ja vertailukelpoiset EU:n tilastot useista muuttoliikkeeseen liittyvistä asioista. Muuttoliiketilastojen keräämisessä ja laadinnassa noudatettavia yhteisiä sääntöjä koskevan ehdotuksen on määrä tarjota käyttöömme vertailukelpoisia numerotietoja, joiden avulla voimme muodostaa käsityksen EU:n muuttovirroista.

Olin erityisen innostunut löytäessäni ehdotuksesta numerotietoja, jotka liittyvät niin sanottuihin nopeutettuihin menettelyihin. EU:n on todellakin huolehdittava siitä, ettei nopeutettuja menettelyjä toteuteta järjestelmällisesti kaikkialla ja että kansainvälisen suojelun tarve, turvapaikkaoikeus ja palauttamiskiellon periaate turvataan.

Halusimme lisäksi erillisiä tilastoja siirretyistä henkilöistä, joista säädetään turvapaikkahakemuksesta vastaavan jäsenvaltion määrittämisestä annetussa Dublin II -asetuksessa. Asetus näyttää todellakin asettavan suhteettoman paljon vastuuta EU:n ulkorajoilla sijaitseville jäsenvaltioille. Meillä ei ole vielä käytettävissämme komission arviota, joka oli alun perin määrä esittää vuoden 2006 lopulla, joten voimme vahvistaa tämän kehityksen tilastotietojen perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Direktiivi ei ole paras tapa säännellä tilastojen monimutkaista kokoamisprosessia. Se voidaan hoitaa paremmin asiasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välisin sopimuksin. Äänestän siis tyhjää tämän mietinnön kohdalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen (PL) Annoin puoltavan ääneni mietinnölle, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muuttoliikkeitä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista.

Jäsen Klamt on laatinut erinomaisen mietinnön. Siinä otetaan esiin tärkeitä kysymyksiä, jotka koskevat muuttoliike- ja turvapaikkatietojen tehokkaita keräämis- ja analysointimekanismeja Euroopan unionissa. Laajentuminen on tehnyt yhdenmukaisista ja vertailukelpoisista tilastoista yhä tarpeellisempia. Tarkat tiedot ovat keskeisen tärkeitä yhteisön lainsäädännön sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisessä ja seurannassa.

 
  
  

- Leichtfriedin mietintö (A6-0023/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, vaikka äänestinkin mietinnön puolesta, haluan tarttua tilaisuuteen kiinnittääkseni huomion virastojen tilanteeseen. Euroopan unionilla on tällä hetkellä 33 virastoa, ja komissio on juuri ilmoittanut 34. viraston perustamisesta. Virastojen vuosittaiset kustannukset ovat tällä hetkellä yli miljardi euroa, niissä työskentelee 2 700 henkilöä, ja 60–70 prosenttia niiden kustannuksista liittyy yksinomaan hallintoon. Jokin näyttää menevän pieleen, ja juuri tähän seikkaan haluan kiinnittää huomionne.

Vaadin, että virastojen työn tuloksia, tehokkuutta ja hyödyllisyyttä arvioidaan ja että tällöin harkitaan niiden virastojen sulkemista, jotka eivät tuota lisäarvoa Euroopan unionin palveluille. Vasta tämän jälkeen voidaan harkita uuden viraston avaamista, mikäli käy ilmi, että se on tarpeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltavan ääneni Leichtfriedin mietinnölle siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta.

Pidän Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tehtäväkentän laajentamisehdotusta edistyksellisenä, koska sen tavoitteena on laatia siviili-ilmailulle yhteiset säännöt, joita kaikkien EU:ssa toimivien lentoyhtiöiden on noudatettava riippumatta siitä, onko niiden päätoimipaikka Euroopan unionissa vai ei. Eurooppalaiset ovat erittäin kiinnostuneita siitä, että sääntöjä, joilla taataan heidän mahdollisimman suuri turvallisuutensa, myös noudatetaan.

EASA onkin saanut valtuudet määrätä sakkoja ja määräaikaisia taloudellisia seuraamuksia silloin, kun turvallisuussääntöjä ei noudateta asianmukaisesti.

Kannatin lisäksi ehdotuksia, joiden tarkoituksena on laajentaa Euroopan lentoturvallisuusviraston toimivaltaa lentäjien lupakirjoihin, minkä ansiosta virasto pystyy tarkastamaan, että lentäjät täyttävät koulutus-, ammattitaito- ja kielitaitokriteerit.

Kannatin myös samansuuntaista tarkistusta, jossa vaaditaan matkustamohenkilökunnalta vastaavaa pätevyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Lentoliikenteen yhteiset säännöt ovat varsinkin turvallisuuden kannalta tarpeen ja suositeltavia. On syytäkin keskustella siitä, miten nykyistä lentoliikenneyhteistyötä pitäisi jatkaa ja kehittää. Euroopan parlamentti yrittää kuitenkin tavanomaiseen tapaan saada läpi muitakin ehdotuksia lisätäkseen EU:n toimivaltaa aloilla, joiden pitäisi olla varattu yksittäisille jäsenvaltioille. Mielestämme nykyisessä mietinnössä ehdotettu Euroopan lentoturvallisuusviraston tehtäväkenttä on kuitenkin liian laaja. Luotamme siihen, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset pystyvät takaamaan lentäjien riittävän ammatti- ja kielitaidon. Emme myöskään yhdy siihen käsitykseen, että EU:n jäsenvaltioilla pitäisi olla yhteinen edustaja maailmanlaajuisia ilmailuasioita käsittelevässä YK:n elimessä (Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä). Näin ollen olemme äänestäneet mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Jäsenvaltioiden toimivaltuudet siviili-ilmailussa on asteittain siirretty "yhteisölle", ja ehdotettu asetuksen (EY) 1592/2002 tarkistaminen on jälleen yksi askel siihen suuntaan. Prosessi, jossa toimivaltuuksia siirretään ja suunnataan muualle, on haitallinen myös siksi, että se perustuu lainsäädäntökehykseen, jonka rajoja ei ole vielä selkeästi määritelty.

Tässä tapauksessa Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) saisi vastuulleen myös lentokoneiden ja lentäjien laillistamisen, joka on nykyään kansallisten viranomaisten vastuulla.

Kansalliset viranomaiset noudattavat nykyään kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia siviili-ilmailun vaatimuksia ja valvovat myös niiden noudattamista. Jäsenvaltiot tekevät jo yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Sitä voitaisiin vielä lisätä ja kehittää, kunhan huolehditaan siitä, että samalla kunnioitetaan jokaisen maan itsemääräämisoikeutta, työntekijöitä ja heidän oikeuksiaan – taataan heille parempien työolojen kautta yhdenmukaiset yhteiskuntaolot – sekä käyttäjien oikeuksia.

Tämä aloite merkitsee pohjimmiltaan taas yhtä uutta askelta kohti "yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan" tehokasta toteuttamista, mitä me vastustamme. Asetuksen tarkistamista koskevan neuvotteluprosessin edetessä seuraamme jatkuvasti asian kehitystä huolehtiaksemme siitä, että kansallinen itsemääräämisoikeus turvataan aina.

 
  
MPphoto
 
 

  Fernand Le Rachinel (ITS), kirjallinen. – (FR) On totta, että joudumme yhä aivan liian usein todistamaan lento-onnettomuuksia, jotka johtuvat lentokoneen huonon kunnon lisäksi myös turvallisuusmääräysten rikkomisesta.

Parlamentin ja neuvoston tekemän ehdotuksen hyvänä puolena on se, että siinä lisätään jäsenvaltioiden velvoitteita tarkastaa kolmansien maiden lentokoneiden lisäksi myös EU:n lentokoneita.

Jos lentoyhtiöitä ja siviili-ilmailuviranomaisten toimintaa koskevissa tarkastuksissa ilmenee puutteita tai yleisten turvallisuussääntöjen rikkomista, Euroopan lentoturvallisuusvirastolla on lisäksi valtuudet käynnistää seuraamusmekanismi ja kieltää virheisiin syyllistyneitä lentoyhtiöitä kuljettamasta matkustajia Euroopan unionissa. Tämä on mielestäni merkittävä edistysaskel lento-onnettomuusriskien ehkäisemisessä.

Lopuksi haluan todeta, että viraston työ ja vastuualue mahdollistavat vastaisuudessa sen, että huonoista lentoyhtiöistä laadittava EU:n musta lista saadaan valmiiksi – ja toivon, että siitä on myös hyötyä.

Vaikka kaikkia ilmailun turvallisuuteen liittyviä ongelmia ei ole saatu ratkaistua, näyttää siltä, että tässä tekstissä on vihdoinkin koottu yhteen ennaltaehkäisy ja rankaisutoimet. Me äänestämme mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (ITS), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Leichtfriedin mietinnön tavoitteena on laajentaa Euroopan lentoturvallisuusviraston toimivaltuuksia antamalla sille valtuudet valvoa ilmailun lisäksi myös lentokoneiden toimintaa. Viraston vastuulla on vastedes uusia ja myöntää todistuksia ja lupakirjoja sekä seurata yhdenmukaisten turvallisuusvaatimusten noudattamista. Se pystyy tulevaisuudessa myös määräämään sakkoja, jos turvallisuus ei ole asianmukaista.

Mietinnössä kiinnitetään myös erityistä huomiota EASA:n vuodesta 2002 saamaan rekrytointikokemukseen. Se on nimittäin havainnut vaikeaksi rekrytoida tarvitsemaansa ammattitaitoista ja kokenutta henkilöstöä useastakin syystä, kuten kielitaidon vuoksi. Esittelijä vaatiikin aivan oikein, että ongelmaan etsitään uusia ratkaisuja hyödyntämällä esimerkiksi EU:n henkilöstösääntöjen tarjoamia mahdollisuuksia.

Olin tänään kuitenkin hyvin hämmästynyt kuullessani, että EASA:ssa on vain neljä italialaista, kun siellä työskentelee 45 ranskalaista ja 37 saksalaista. Vetoan EASA:aan ja komissioon, jotta ne käsittelisivät ja ratkaisisivat myös tämän edustusongelman, koska henkilöstössä on tällä hetkellä perusteettoman vähän italialaisia.

 
  
  

- Bourzain mietintö (A6-0006/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Allister (NI), kirjallinen. (EN) Äänestin tänään edellä mainitussa mietinnössä esitetyn tarkistuksen 12 puolesta. Tarkistus koskee 8–12 kuukauden ikäisen, naudanlihana markkinoidun lihan vapauttamista säädöksessä esitetyistä säännöistä. Tällainen vapautus on myönnettävä, jotta Yhdistyneen kuningaskunnan lihantuottajat saisivat hyötyä kustannusten supistumisesta ja kevennystä hankaliin menettelyihin, kun heidän ei enää tarvitsisi merkitä lihaeriä erikseen jokaisessa tuotantoprosessin vaiheessa. Mielestäni kyseinen lisävaatimus ei ole lainkaan perusteltu, ja toivonkin, että vapautus myönnetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Vastustin äänestyksessä Bourzain mietintöä, joka koskee enintään kahdentoista kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan kaupan pitämistä. Mahdollisen kuluttajan täytyy pystyä löytämään merkistä tieto eläimen teurastusiästä sekä tavanomaiset tiedot, kuten tuotteen nimi, paino, hinta ja viimeinen käyttöpäivä. Sen lisäksi hänen on saatava myös tieto siitä, kuinka monta kilometriä elävät eläimet matkustivat teurastamoon. Ostoksia tehdessään eurooppalaisten kuluttajien on pystyttävä löytämään selkeästi ja nopeasti tieto siitä, miten kauan heidän haluamaansa lihaa kuljetettiin ennen teurastusta. Näin he pystyvät tekemään oman päätöksensä lihan ostamisesta.

 
  
  

- McDonaldin mietintö (A6-0019/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän mietinnön hyväksyminen on tärkeä edistysaskel merityöntekijöiden oikeuksien kunnioittamisessa.

Merityötä koskevalla Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 2006 konsolidoidulla yleissopimuksella pyritään takaamaan riittävät elin- ja työolot laivoilla. Yleissopimuksessa on koottu yhteen asiakirjaan kaikki ILO:n vuodesta 1919 lähtien hyväksymät merityötä koskevat yleissopimukset ja suositukset, ja se muodostaa perustan ensimmäiselle maailmanlaajuiselle merityötä koskevalla säännöstölle.

Jäsenvaltioiden on ehdottomasti ratifioitava yleissopimus, jotta ryhdyttäisiin kaikkiin toimiin sen tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi.

Kun otetaan huomioon alan strateginen merkitys, sillä se hoitaa 90 prosenttia maailmankaupan kuljetuksista ja 40 prosenttia yhteisön sisäisen kaupan kuljetuksista, ja alalla työskentelevien suuri määrä, tämä toimi olisi pitänyt toteuttaa jo ajat sitten. Sen vuoksi äänestimme mietinnön puolesta ja toivomme, että jäsenvaltiot ratifioivat yleissopimuksen ja noudattavat sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Annoin puoltavan ääneni tälle mietinnölle, jolla yksinkertaistetaan kaikkia vuoden 1919 jälkeisiä ILO:n yleissopimuksia ja suosituksia kokoamalla ne yhteen asiakirjaan. Olen iloinen siitä, että jäsenvaltioiden ratifioinnille asetetaan määräajaksi mahdollisesti vuosi 2010, koska Euroopan yhteisö ei ole ILO:n jäsen eikä liittynyt tähän yleissopimukseen, ja on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot ratifioivat ILO:n suositukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevassa yleissopimuksessa asetetaan merimiesten työoikeudet alhaisimmalle mahdolliselle tasolle. Se on paljon alhaisempi kuin heidän todellisten oikeuksiensa ja merimiesyhteisön vaatimusten edellyttämä taso. Suhtaudumme varauksella joihinkin sen määräyksiin, joissa tunnustetaan muun muassa orjakauppojen olemassaolon ja toiminnan harjoittamisen oikeus, koska niiden väitetään hankkivan töitä merimiehille.

Euroopan parlamentin mietintö ja komission ehdotus, joiden avulla yleissopimus voidaan ratifioida jäsenvaltioissa, tuovat ilmi ristiriitaisuuksia ja kovaa kilpailua laivanvarustamojen eri omistajasiipien välillä.

Kreikkalaiset laivanvarustajat vastustavat kiivaasti yleissopimusta torjuen jopa näiden aivan riittämättömien työ- ja palkkaolojen turvaamisen. Heidän tavoitteenaan on pitää uuden demokratian puolueen ja PASOK-puolueen hallitusten muovaama, merenkulkua koskeva uuskolonialistinen lainsäädäntökehys "koskemattomana", jotta he voisivat jatkaa esteettä kreikkalaisten ja ulkomaalaisten merimiesten halpamaista riistämistä ja kasvattaa voittojaan.

Kreikan kommunistinen puolue kehottaa merimiehiä vahvistamaan merimiesyhteisön luokkataistelujoukkoja, tehostamaan taisteluaan ja lähtemään vastaiskuun oikeuksiensa turvaamiseksi ja lisäämiseksi sekä nykyisten tarpeidensa tyydyttämiseksi vastustaakseen EU:n harjoittamaa ruohonjuuritason vastaista politiikkaa, uuden demokratian puoluetta ja PASOK-puoluetta, jotka puhuvat pääoman ja yksipuolista eurooppalaista näkemystä ajavien voimien puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska myös minun mielestäni on tarpeellista laatia merityötä koskeva ensimmäinen maailmanlaajuinen säännöstö.

Hyväksymällä ILO:n vuoden 2006 yleissopimus saadaan aikaan merityöntekijöiden terveyttä, koulutusta, työoloja ja sosiaaliturvaa koskevat vähimmäisvaatimukset, joilla varmistetaan riittävät työ- ja elinolot kansainvälisillä laivoilla.

Yleissopimuksen ratifiointi on nyt jäsenvaltioiden tehtävänä. Kehotankin Portugalin viranomaisia ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen, jotta alalle saadaan yhdenmukaisemmat työskentelyä koskevat vähimmäisedellytykset.

Suhtaudun myönteisesti yleissopimuksessa käyttöön otettuihin innovatiivisiin mekanismeihin, kuten merityötä koskevaan todistukseen, jonka valtio myöntää sen lipun alla purjehtiville aluksille varmistettuaan, että työolot aluksella ovat kansallisten lakien ja yleissopimukseen perustuvien sääntöjen mukaiset.

Toivon, että yleissopimuksella saadaan vakaammat olot meriliikenteeseen, jolla on vastassaan kansainvälisen kilpailun asettamia paineita. Niitä asettavat varsinkin sellaiset liikenteenharjoittajat, joilla on väljin sosiaalilainsäädäntö ja jotka uhkaavat siirtää merimiesten rekrytoinnin muualle eurooppalaisten työpaikkojen ja myös yhteisön sisäisen liikenteen kustannuksella.

 
  
  

- Hasse Ferreiran mietintö (A6-0057/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE).(SK) Väestömme ikääntyminen eli toisin sanoen ikääntyneiden ihmisten osuuden kasvaminen sekä sosiaalista ahdinkoa koskevien ongelmien ratkaiseminen ovat tärkeimpiä haasteita, joita Euroopan unioni kohtaa tulevina vuosina.

Suhtaudun myönteisesti Hasse Ferreiran aktiiviseen mietintöön, jossa pyritään määrittelemään selkeät säännöt sosiaalipalveluille kaikkialla EU:ssa. Tämä on tärkeää myös siksi, että nämä säännöt jätettiin liian yksityiskohtaisina hiljattain hyväksytyn palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Annan täyden tukeni toissijaisuusperiaatteen soveltamiselle. Meillä on sosiaalipalvelujen tarjonnassa ja rahoituksessa 27 erilaista mallia ja erilaiset käsitteet. Siksi meidän onkin annettava jäsenvaltioille oikeus määritellä sosiaalipalvelujen tehtävät jokaisen jäsenvaltion yleisen käytännön mukaisesti ja sovittaa ne mahdollisimman hyvin jokaisen kansalaisen tarpeisiin.

Kansalaisemme odottavat meiltä selkeää viestiä, jossa vakuutetaan, että EU tarjoaa jokaiselle eurooppalaiselle, ja erityisesti muita suojattomammille ja heikommille, mahdollisuuden elää riittävän mukavaa ja taloudellisesti turvattua elämää. Uskon, että parlamentti myötävaikuttaa tämän mietinnön kautta myös kestävän eurooppalaisen yhteiskuntamallin luomiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (ITS).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin Hasse Ferreiran mietintöä vastaan siitä syystä, että olemme joutumassa yhteiskunnalliseen pakkolaskuun, kun yhä vähemmän rahaa käytetään sosiaaliturvavarojen täydentämiseen, vaikka valtiosta riippuvaisten työssäkäyvien ihmisten lukumäärä on kasvussa.

Nöyryytämme äitejä tekemällä heistä pysyvästi sosiaaliavun saajia, koska rehellisellä työnteolla ei tule toimeen ja koska lasten tekeminen on varma tie köyhyyteen. Meidän ei siis pidä yllättyä siitä, että innostus EU:ta kohtaan on laantumassa tai että lasten puute häämöttää näköpiirissämme. Meidän olisi mielestäni jo korkea aika selvittää ja julkistaa taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton aiheuttamat todelliset kustannukset EU:ssa. Taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa aiheuttavat ne elintasopakolaiset, jotka ovat tulleet tänne näennäisesti turvapaikanhakijoina, sekä täällä laittomasti oleskelevat henkilöt. He aiheuttavat rasitteita sosiaaliturvajärjestelmillemme.

Monikulttuurisuudesta haaveilevien on lopultakin luovuttava siitä kuvitteellisesta toivosta, että ulkomaiset maahanmuuttajat paikkaisivat alhaista syntyvyyttämme ja pitäisivät huolta vanhuksistamme. Muutoin sosiaalikustannukset kasvavat räjähdysmäisesti ja aiheuttavat tulvan, jonka alle syntyperäinen eurooppalaisväestö hitaasti mutta varmasti hukkuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me kannatimme mietintöä. Sosiaalipalvelut ovat aivan omanlaisiaan palveluja ja eroavat kaupallisista palveluista. Sosiaalipalvelujen rahoitus ja tarjonta on jäsenvaltioiden itsensä päätettävissä, mutta on tärkeää, että palvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saatavilla.

Jotta sosiaalipalvelut voitaisiin suojata sisämarkkinasäännöksiltä, on laadittava alakohtainen direktiivi, jossa sosiaalipalvelut ja kaupalliset palvelut määritellään selkeästi ja erotetaan toisistaan.

Olemme kuitenkin ymmällämme käsitteestä "naistyö", joka on meille tuntematon termi. Oletammekin, että esittelijän mielestä sosiaalialalla työskentelee runsaasti naisia, joten heidän osallistumistaan työmarkkinoille on lisättävä, samalla kun kamppaillaan epävarmoja työllisyysoloja vastaan. "Osa-aikatyöstä" olemme puolestamme sitä mieltä, että kokopäivätyön pitäisi olla oikeus, ja sen ohella pitäisi olla myös mahdollisuus osapäivätyöhön. Haluamme myös tehdä selväksi, ettei "palkatonta vapaaehtoistyötä" ole julkisella sektorilla, mutta sitä voi olla julkista sektoria täydentävässä sosiaalitaloudessa. Palkaton kotityö ei kuitenkaan kuulu sosiaalipalvelujen piiriin.

Tulkitsemme "julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien" käsitteen tarkoittavan sitä, että sosiaalipalvelujen alalla esiintyy monenlaisia palveluja, joita rahoitetaan julkisin varoin ja joita tarjoavat monet erilaiset toimijat, kuten julkiset osakeyhtiöt, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, osuuskunnat ja yksityisyritykset.

 
  
MPphoto
 
 

  Roselyne Bachelot-Narquin (PPE-DE), esittelijä. – (FR) No jo oli aikakin! Oli jo aika saada mietintö, jossa pohditaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen erityispiirteitä. Yleishyödylliset sosiaalipalvelut, jotka on erotettava muista yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista, ansaitsivat saada selkeämmän määritelmän tehtävistään ja organisaatioperiaatteistaan. Yleishyödylliset sosiaalipalvelut ovat toisaalta keskeinen osa eurooppalaista yhteiskuntamallia, jota niin innokkaasti haluamme suojella mutta ennen kaikkea myös viedä eteenpäin. Siksi onkin hyvä asia, että Euroopan parlamentti on ottanut käsiteltäväksi tämän tärkeän asian.

Olemme onnistuneet saamaan aikaan parlamentissa tyydyttävän sovitteluratkaisun, joten äänestin Hasse Ferreiran mietinnön puolesta.

Tämä päätös näyttää olevan linjassa sen äänestyskäyttäytymisen kanssa, joka Euroopan parlamentissa omaksuttiin palveludirektiivistä saavutetun Gerbhardt/Harbour-kompromissin jälkeen ja äskettäin Rapkayn mietinnöstä saavutetun Rapkay/Hokmark-kompromissin jälkeen. Haluan taas kerran tehdä parlamentille selväksi, ettei tämä päätös velvoita meitä millään tavalla laatimaan direktiiviä yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista.

Mietintö ei kuitenkaan riitä. Tarkoitan tällä sitä, että meidän on laadittava terveydenhuoltopalveluja koskeva alakohtainen direktiivi.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevan mietinnön puolesta.

Pidän parlamentin äänestyskäyttäytymisessä ilmenevää jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä hyvänä asiana siinä mielessä, että vaadimme yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin sovellettavalta yhteisön lainsäädäntökehykseltä oikeusvarmuutta ja selkeyttä.

Uskon, että voimme tämän mietinnön avulla sekä soveltaa yhteisön lainsäädäntöä mahdollisimman tiukasti että suorittaa tehtävämme yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen alalla.

Tämä antaa itse asiassa tarvittavan alkusysäyksen yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevan alakohtaisen direktiivin laadintaan. Parlamenttihan esitti siitä jo selkeän pyynnön yleishyödyllisiä palveluja koskevasta valkoisesta kirjasta laaditussa Rapkayn mietinnössä.

Olen lisäksi tyytyväinen ehdotukseen kutsua parlamentin aloitteesta kokoon yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja käsittelevä foorumi ja pyydän, että aloite toteutetaan käytännössä Portugalin toimiessa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään EU:n kansalaisille tärkeää asiaa ja koska olen esittelijän kanssa samaa mieltä. Yleishyödylliset sosiaalipalvelut ovat yksi eurooppalaisen yhteiskuntamallin peruspilareista sekä hyvä keino vahvistaa Lissabonin strategian sosiaalista ulottuvuutta ja vastata esimerkiksi globalisaation, teollisen muutoksen, tekniikan kehityksen, väestömuutoksen, muuttoliikkeen ja muuttuvien sosiaali- ja työllisyysmallien asettamiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tällä yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevalla mietinnöllä sekoitetaan vain edelleen sitä soppaa, joka syntyi palvelujen sisämarkkinoiden luomisesta annetun direktiivin (surullisen kuuluisan Bolkesteinin direktiivin) myötä ja joka tasoittaa tietä julkisten palvelujen heikentämiselle.

Tämä tulee jo selkeästi esiin siinä, että yleishyödylliset palvelut on jaettu yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin ja yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin.

Mietinnössä ei siis selkeästi puolusteta kaikkien jäsenvaltioiden oikeutta määritellä, järjestää ja rahoittaa julkisia palveluja parhaaksi katsomallaan tavalla.

Siinä myös annetaan yksityisyrityksille lupa tarjota yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja, mikä tasoittaa tietä elintärkeiden julkisten palvelujen yksityistämiselle. Tämä puolestaan heikentää tasa-arvon, yleisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden periaatteita ja – mikä tärkeintä – myös mahdollisuutta vaalia ihmisten perusoikeuksia käytännössä.

Haluan lopuksi vielä huomauttaa, että kaikki meidän esittämämme ehdotukset hylättiin, kuten ehdotuksemme siitä, että jäsenvaltioita vaaditaan kääntämään suunta niin kutsutuissa "uudistuksissa", joilla jäsenvaltiot ovat vakiinnuttaneet markkinaperusteiset sosiaaliturvamallinsa ja joissa sosiaalipalvelut on alistettu ja velvoitettu kilpailulle. Toisessa hylätyssä ehdotuksessamme vaadimme lopettamaan julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien edistämisen tai sen, että sosiaalipalvelut ulkoistetaan yksityiselle sektorille, koska tällaiset strategiat ovat harhaanjohtavia.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. (FR) Yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevan mietinnön 6 kohdassa korostetaan "jäsenvaltioiden viranomaisten" vapautta "määritellä, organisoida ja rahoittaa yleishyödylliset sosiaalipalvelut parhaaksi katsomallaan tavalla" toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Tämä yksi virke tekee lopun tekstistä merkityksettömäksi huolimatta siitä, että tekstissä puhutaan myös EU:n "jaetusta vastuusta": julkiset palvelut ovat ja niiden täytyy vastedeskin olla yksinomaan jäsenvaltioiden etuoikeus. Jäsenvaltioiden tehtävänä on päättää, ovatko nämä palvelut riippuvaisia markkinoista vai kansallisesta solidaarisuudesta, jolla taataan yhteisen hyvän toteutuminen, vai näiden kahden oikeudenmukaisesta tasapainosta.

Toisin sanoen komission tai Luxemburgissa toimivan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vastuulla ei ole määritellä saatikka sitten säännellä julkisia palveluja. Tiedämme aivan liian hyvin, mitä tapahtuu, jos ne näin tekevät: voitot yksityistetään ääriliberalismin ja kilpailun nimissä, jolloin suurin hyöty menee kansainväliselle pääomalle, ja tappiot "kansallistetaan" piittaamatta lainkaan yleisestä edusta tai kansalaisten ja etenkään köyhimpien kansalaisten edusta.

Koskaan ei voida korostaa tarpeeksi, miten suuri vastuu tällaisilla toimilla on siinä yhteiskunnan pirstoutumisessa, joka maissamme on meneillään.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (ITS), kirjallinen. – (FR) Jäsen Hasse Ferreira toteaa aivan oikein, että yleishyödylliset sosiaalipalvelut ovat keskeinen osa eurooppalaista yhteiskuntamallia, joka perustuu yhteiskunnan haavoittuvaisimpien jäsenten – kuten lasten, ikääntyneiden, sairaiden, vammaisten ja työttömien – suojeluun.

Tätä yhteiskuntamallia heikentävät tällä hetkellä kolme kehityssuuntaa. Niistä ensimmäinen on hallitsematon maahanmuutto, joka on romuttamassa sosiaaliturvajärjestelmämme. Ilmaisen julkisen terveydenhuollon myöntäminen laittomille maahanmuuttajille maksaa esimerkiksi Ranskassa 600 miljoonaa euroa vuodessa. Toinen kehityssuunta on rajojen poistaminen, mikä jättää yrityksemme kansainvälisen kilpailun ja varsinkin Kiinassa harjoitettavan sosiaalisen polkumyynnin armoille ja tuhoaa parhaillaan yhteiskuntamallimme taloudellista perustaa. Kolmantena kehityssuuntana on julkisten palvelujen asteittainen lakkauttaminen Lissabonissa vuonna 2000 kokoontuneen EU:n huippukokouksen päätösten mukaisesti.

Kollegamme Hasse Ferreiran laatimassa mietinnössä ei ehdoteta mitään ratkaisuja, koska nämä kehityssuunnat ovat tulosta Brysselin EU:n toteuttamasta ääriliberalistisesta ideologiasta.

Ainoastaan toisenlainen EU, kansakuntien EU, joka perustuu kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, yhteisön etuuskohteluun ja rajoihin, jotka suojaavat sitä hallitsemattomalta maahanmuutolta ja epäreilulta kansainväliseltä kilpailulta, pystyy auttamaan kansakuntiamme rakentamaan uudelleen eurooppalaisen yhteiskuntamallin.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Annoin puoltavan ääneni tälle mietinnölle, jossa komissiota kehotetaan miettimään yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevan alakohtaisen direktiiviehdotuksen laatimista. Sosiaalipalveluja ei nimittäin voida säännellä EU:ssa samojen sääntöjen mukaisesti kuin kaupallisia palveluja. Sosiaalipalvelujen on säilyttävä laadukkaina, niiden on oltava kaikkien saatavilla, ja niiden tarjontaa koskevat säännöt on vahvistettava lainsäädännössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Vaikka suhtaudumme joihinkin mietinnön näkökohtiin varauksella, päätimme loppujen lopuksi äänestää sen puolesta. Emme ole vakuuttuneita lainsäädäntökehyksen laadintatarpeesta emmekä ole tyytyväisiä siihen, että eräitä sosiaalipalveluja kutsutaan yleishyödyllisiksi taloudellisiksi palveluiksi. Olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että mietinnössä annetaan vankka tuki tasa-arvon ja solidaarisuuden arvoille sekä palvelujen saatavuuden ja yleisyyden periaatteille.

Äänestimme mietinnön puolesta, mutta se ei suinkaan tarkoita, että hyväksyisimme julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuudet.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Vaikka mietinnössä puhutaankin kauniisti yleishyödyllisten palvelujen "erityispiirteistä", siinä tasoitetaan tietä niiden yksityistämiselle ja yhdistämiselle palvelujen vapauttamista koskevaan direktiiviin (Bolkesteinin direktiiviin).

Elintärkeät sosiaaliturvapalvelujen alat jätetään kapitalististen uudistusten yhteydessä "vapaiden markkinoiden" ja "vapaan kilpailun" käsiin, toisin sanoen suuryritysten vastuuttomaan hoivaan. Niihin nykyisin sovellettavien rajallisten sosiaalisten kriteerien vuoksi ne ovatkin tällä hetkellä tuskin toimintakykyisiä ja tuottavat sen sijaan voittoja rahavallalle.

Sekä sosiaalipalveluja koskevassa Euroopan komission tiedonannossa että Euroopan parlamentin mietinnössä on jo etukäteen asetuttu voimistamaan ruohonjuuritason vastaisia muutoksia.

Niissä rajoitetaan räikeällä tavalla yleishyödyllisten palvelujen käsitettä. Niissä edistetään tehtävien siirtämistä julkiselta yksityiselle sektorille (niin, että julkisista viranomaisista on tulossa "vapaan kilpailun" "palvelijoita") ja julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien kehittämistä eräänlaiseksi "muurinmurtajaksi", jonka avulla monopolistiset yritysryhmät tunkeutuvat yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen alalle.

Työntekijöiden on taisteltava tätä painajaismaista tulevaisuutta vastaan tehostamalla työväenluokan ja kansalaistoiminnan liikettä ja vauhdittamalla niiden taistelua, jotta ne auttaisivat muuttamaan omassa maassamme ja EU:ssa vallalla olevien poliittisten voimien toiminnan suunnan tämän taantumuksellisen ja täysin ruohonjuuritason vastaisen politiikan kumoamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) EU:lla ei ole mitään voitettavaa tässä joustamattomassa mallissa, jossa määritellään taloudelliset toiminnat ja niiden julkinen tai yksityinen luonne. Nykyaikaisessa taloudessa – ja erityisesti EU:n taloudessa – tarvitaan joustavuutta. Paras malli Euroopan yhdentymiselle onkin sellainen, joka jättää jokaiselle jäsenvaltiolle tilaa valita ne polut, joita niiden kansalaiset haluavat seurata, ja jäsenvaltioille itselleen myös tilaa tehdä virheitä. Mahdollisuus tehdä virheitä on osa valinnan vapautta ja myös johtaa siihen.

Näin ollen hyväksyn sen, että tarvitsemme oikeudellisesti selkeän määritelmän siitä, mitä tarkoitetaan yleishyödyllisillä taloudellisilla palveluilla ja yleishyödyllisillä sosiaalipalveluilla. Niiden merkityksen oikea määrittely on tärkeää, jotta EU ei vaatimuksia hyväksyessään määrää tai kiellä asioita, jotka eivät kuulu sen toiminnan piiriin. Siksi kannatan suurta osaa siitä, mitä käsiteltävänämme olevaan mietintöön sisältyy. Olen esittelijän kanssa myös yhtä mieltä siitä, että yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin on osoitettava riittävästi rahoitusta. Tämä on kiistämättömän tärkeä asia, vaikka olemmekin eri mieltä siitä, miten rahoitus pitäisi järjestää, ja vaikka jokaisella jäsenvaltiolla on erilainen käsitys omasta velvollisuudestaan kansalaisiaan kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Yleishyödylliset sosiaalipalvelut ovat keskeinen osa eurooppalaista yhteiskuntamallia.

Euroopan komission tiedonantoon näistä palveluista sisältyy mahdollisuus selkeyttää, mikä asema yleishyödyllisillä sosiaalipalveluilla on Euroopan unionissa, kun ajatellaan sosiaalisia näkökohtia, kyseisissä palveluissa käytettäviä käsitteitä ja palvelujen vaatimaa oikeusvarmuutta. Yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen järjestämis- ja johtamistavat ovat todellakin eri jäsenvaltioissa hyvinkin erilaisia.

Yksi näkökohdista, joihin komission on keskityttävä, on sellaisen oikeudellisen välineen, tarkemmin sanottuna alakohtaisen direktiivin, luominen, jonka avulla voidaan varmistaa, että menettelyt ovat poliittisesti selkeitä, ja taata asianomaisten sosiaalisten organisaatioiden oikeusvarmuus. Tämä tavoite voidaan saavuttaa järjestämällä parlamentin johdolla ja Portugalin puheenjohtajakaudella foorumi yhteistyössä kaikkien työmarkkinaosapuolten kanssa.

Yleishyödyllisillä sosiaalipalveluilla on keskeinen rooli Lissabonin strategian sosiaalisen ulottuvuuden konkretisoimisessa jo siksi, että ne luovat runsaasti työpaikkoja ja auttavat tarjoamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta monin eri tavoin kaikkialla Euroopan unionissa. Kaikkien näiden syiden vuoksi äänestin Hasse Ferreiran mietinnön puolesta.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B6-0077/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueeseen kuuluvat kollegani ja minä vastustimme joitakin päätöslauselman kohtia ja äänestimmekin sitä vastaan lopullisessa äänestyksessä, koska sopimusluonnos suosii mielestämme aivan liikaa Amerikan yhdysvaltoja.

Neuvosto hyväksyy luonnoksen tämänhetkisessä muodossa sen, ettei Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden pääsyä EU:n sisämarkkinoille rajoiteta lähes lainkaan, kun taas eurooppalaiset lentoyhtiöt eivät vieläkään saa lentää Yhdysvaltojen sisällä. Lisäksi yhdysvaltalaiset eturyhmittymät voivat omistaa jopa 49 prosenttia eurooppalaisten lentoyhtiöiden äänivaltaisista osakkeista, mutta vastavuoroisesti eurooppalaiset eturyhmittymät voivat omistaa vain 25 prosenttia yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden äänivaltaisista osakkeista. Niinpä sopimusluonnos on mielestäni vain hieman parempi kuin marraskuulta 2005 peräisin oleva luonnos, joka oli sekä neuvoston että komission mielestä epäsuhtainen.

Amerikkalaiset saavuttivat sopimusluonnoksen osalta tärkeimmät neuvottelutavoitteensa, joten he eivät luullakseni ole kovinkaan kiinnostuneita vapauttamaan markkinoita lisää tulevaisuudessa. Pelkään, että tästä sopimuksesta aiheutuu kustannuksia eniten juuri Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Yhdysvaltalaisille lentoyhtiöille myönnetään kiinteitä liikennöintioikeuksia ja rajoittamaton pääsy Heathrow'n lentokentälle, mikä on jo 40 prosenttia Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikenteen markkinoista huolimatta siitä, että Atlantin yli lentää Heathrow'sta käsin jo neljä lentoyhtiötä – jotka eivät kaikki ole amerikkalaisia. Siksi olenkin sitä mieltä, että sopimus on Yhdistyneen kuningaskunnan ja koko Euroopan unionin kannalta todella epäonnistunut.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan hyväksyy sen, että EU edustaa jäsenvaltioita kauppapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Yhdysvaltojen kanssa tehty nykyinen ilmailusopimus, jonka tavoitteena on saada EU:ssa toimivat lentoyhtiöt lentämään halutessaan minne tahansa Yhdysvalloissa, kuuluu tähän alueeseen.

Olemme tyytymättömiä siihen, että Euroopan parlamentti esittää näkemyksiä yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden omistajarakenteesta. Tämä asia kuuluu Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille. Yhdymme kuitenkin päätöslauselmassa esitettyihin yleisiin kannanottoihin. Ilmailusopimus on lisäksi hyvä asia sisämarkkinoille, joita suojelemme ja haluamme kehittää. Siksi äänestimmekin lopullisessa äänestyksessä päätöslauselman puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Yksi tämän Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltojen välillä tehtävän lentoliikenteen esisopimuksen tavoitteista on minimoida ne eriarvoisuudet, joita eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten välillä nykyisin on eri tasoilla.

Suhtaudumme esisopimukseen huolestuneina. Oletus siitä, että toimivalta tehdä tämänkaltaisia sopimuksia on yhteisöllä eikä jäsenvaltioilla, heikentää kunkin jäsenvaltion itsemääräämisoikeutta tässä suunnattoman tärkeässä strategisessa kysymyksessä varsinkin siksi, että sopimuksen johtavana periaatteena on "toimia esimerkkinä lentoliikenteen maailmanlaajuiselle vapauttamiselle ja sääntelyn yhdenmukaistamiselle". Tätä emme voi hyväksyä.

Monenvälisten sopimusten eduista on paljon todisteita. Ne ovat hyödyllisiä, mikäli ne auttavat parantamaan palvelun tarjoamisedellytyksiä – erityisesti matkustajia ajatellen – käytettävissä olevia reittejä ja lennosta veloitettavaa hintaa ja mikäli ne yksinkertaistavat menettelyjä ja minimoivat ympäristövaikutukset. Ne ovat hyödyllisiä myös, mikäli ne turvaavat ja edistävät alan työntekijöiden oikeuksia ja varmistavat, että lakia ja kunkin maan itsemääräämisoikeutetta kunnioitetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Stanisław Jałowiecki (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökset asioissa, jotka koskevat Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisten ilmailusopimusten tarkistamista, ovat asettaneet meille aivan uudenlaisia haasteita varsinkin Venäjän ja Yhdysvaltojen, ja etenkin viimeksi mainitun, osalta. Meidän täytyy myös muistaa, että tuomioistuimen päätökset sitovat yhtä osapuolta, nimittäin Euroopan unionia. Sen vuoksi EU:n on neuvoteltava uusi sopimus. Meidän on pakko tehdä niin, ja tämä asettaa EU:n neuvottelijat jo alusta alkaen vaikeaan tilanteeseen.

Siksi olikin niin hyvä asia, että kaksi viikkoa sitten, toisen vaikean neuvottelukierroksen jälkeen, Euroopan komissio onnistui saamaan aikaan osittaisen – vaikkakaan ei täysin tyydyttävän – yhteisymmärryksen. Tätä on pidettävä merkittävänä edistysaskeleena. Asian edetessä on kuitenkin tärkeää, ettemme aseta itsellemme epärealistisia tavoitteita. Määräykset, joiden tavoitteena on ilmailualan sosiaalipolitiikan yhdenmukaistaminen Atlantin molemmilla puolilla ja joilla itse asiassa yritetään tyrkyttää eurooppalaista yhteiskuntamallia Yhdysvalloille, ovat esimerkki juuri epärealistisesta lähestymistavasta. Emmekö me syyllistykin tässä omahyväisyyteen?

Annan toisaalta päättäväisen tukeni painostukselle, jonka tarkoituksena on vaihtaa ympäristönsuojelun parhaita käytäntöjä. Ympäristö sinänsä on jo korvaamaton hyödyke, vaikka maapallon lämpeneminen loppujen lopuksi osoittautuisikin vain maailmanlaajuiseksi harhaluuloksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit kannattavat ilmailumarkkinoiden kilpailulle avaamisen jatkamista ja sopimusta Avoin taivas -politiikasta Yhdysvaltojen kanssa. Viimeisimmissä neuvotteluissa käsitellyt ehdotukset kuitenkin pahentavat epätasapainoa Yhdysvaltojen hyväksi. Tällaisten sopimusten pitäisi olla täysin vastavuoroisia ja antaa eurooppalaisille lentoyhtiöille samat oikeudet lentää Atlantin yli kuin yhdysvaltalaisilla lentokoneilla on Euroopan unionissa. Komissio on edistynyt asiassa, mutta tarvitsemme lisää oikeuksia – ja nopeasti. Tästä syystä Britannian konservatiivien valtuuskunta äänesti tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Annoin puoltavan ääneni tälle päätöslauselmalle, jossa tähdennetään, että turvallisuus ja kestävyys ovat kaksi tärkeää tavoitetta EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä sopimuksessa. EU:n ja Yhdysvaltojen edut on mielestäni tärkeää saada jälleen oikeaan tasapainoon Yhdysvaltojen liikenneministeriön päätettyä lakkauttaa yhdysvaltalaisten lentokoneiden nykyinen sääntely.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (RC-B6-0078/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, olen kannattanut päätöslauselmaa siitä syystä, että tarkistuskokouksen valmistelutyö on tehtävä kiireellisesti ja nyt on oikea aika sen tekemiseen. Ydinsulkusopimusta ja sen lisäpöytäkirjoja kuitenkin arvioidaan niiden onnistumisen perusteella, joten meidän on tartuttava tilaisuuteen, joka on nyt ilmaantunut kuuden osapuolen aloitettua uudelleen neuvottelut Pohjois-Korean riisumiseksi ydinaseista. Euroopan unioni – ja varsinkin me täällä parlamentissa – olemme omalta osaltamme merkittävästi edistäneet näiden neuvottelujen liikkeelle saamista sekä niin sanotun Pekingin sopimuksen aikaansaamista ja konkreettisten toimenpiteiden käyttöönottoa.

Nyt meidän on kuitenkin annettava käytännön tukea niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joista on jo päätetty ja joiden tarkoituksena on riisua Pohjois-Korea ydinaseista. Odotankin Euroopan unionin antavan täyden tukensa elintarviketurvaa – toisin sanoen maatalouden kehittämistukea – ja alueellista turvallisuutta tavoitteleville toimenpiteille, joiden avulla pystytään parantamaan alueen diplomaattisuhteita, sekä toimenpiteille, joiden tavoitteena on saada ihmisoikeudet toteutumaan.

Päämääränämme on, ettei Pohjois-Koreassa ole enää ydinaseita, sillä on tarpeeksi keinoja tulla toimeen ja että Pohjois-Koreassa tapahtuu yleensäkin hallitusmuutos, joka on koko alueen rauhan ja vakauden kannalta tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Ydinaseet ovat yleismaailmallinen uhka koko maailman väestölle. Nykyinen kehitys, jossa yhä useammat maat hankkivat ydinaseteknologiaa, on erittäin huolestuttava. Jokaisella itsenäisellä valtiolla on tietenkin oikeus puolustaa itseään ja kansalaisiaan, mutta ydinaseet eivät ole mielestämme edes periaatteessa oikeutettuja. Historia on osoittanut, millaiseen tuhoon ydinaseet voivat johtaa.

Käsiteltävänämme olevassa päätöslauselmassa on sekä hyviä että huonoja sanamuotoja. Mielestämme esimerkiksi kaikki viittaukset EU:n turvallisuusstrategiaan pitäisi poistaa, koska kyseinen strategia on juuri erinomainen esimerkki siitä, miksi meillä EU:ssa ei pitäisi olla yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP). Usealla jäsenvaltiolla on merkittävä ydinasearsenaali, ja toiset asettavat alueensa EU:n ulkopuolisten ydinasemaiden käyttöön. Tulevaisuuden EU:ssa, jossa harjoitetaan yhteistä turvallisuuspolitiikkaa, ydinaseettomat jäsenvaltiot voivat vahingossa joutua mukaan ydinaseselkkauksiin.

Lisäksi maailma on suurempi kuin EU, ja maailmanlaajuinen ongelma on ratkaistava maailmanlaajuisella tasolla. YK:lla on tähän vaadittavaa tietämystä ja asiantuntemusta sekä toimivaltaa estää ydinaseiden leviäminen maailmassa.

Päätöslauselman taustalla on mielestämme aikomus vahvistaa YUTP:tä ja parlamentin vaikutusvaltaa näissä asioissa. Sen vuoksi äänestämme päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ydinsulku ja ydinaseriisunta ovat aikamme tärkeimpiä kysymyksiä tässä kansainvälisessä toimintakehyksessä, jolle on luonteenomaista epävakaus ja turvattomuus. Niitä aiheuttavat Yhdysvaltojen johtamien ja kapitalististen suurvaltojen avustamien imperialististen voimien lisääntyvä vihamielisyys ja interventionismi.

Kilpavarustelua kiihdyttää juuri Yhdysvallat, joka kehittää parhaillaan ydinaseitaan ja yrittää sijoittaa Eurooppaan luonteeltaan vihamielisiä uusia järjestelmiä, kuten uudet ohjustentorjuntajärjestelmät Puolaan ja Tšekin tasavaltaan.

Yhdysvallat keskittyy yhä enemmän sotilaalliseen toimintaan, jolloin se muodostaa uhan itsenäisille maille puuttumalla niiden asioihin ja syyllistymällä sotilaallisiin vihamielisyyksiin.

Se, että parlamentin enemmistö hylkäsi poliittisen ryhmämme esittämät ehdotukset, kertoo tässä tilanteessa paljon. Ehdotukset olivat seuraavat:

- vaatii "Iranin ydinohjelmia koskevaan kiistaan rauhanomaista poliittista ratkaisua" ja "vahvistaa vastustavansa kaikkia sotilaallisia toimia tai voimatoimilla painostusta",

- "vastustaa uusien ballististen ohjusten ja niiden torjuntaohjusten sijoittamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueelle" sekä

- vaatii "ydinasevaltioita poistamaan arsenaalinsa korkeasta hälytystilasta ja sitoutumaan olemaan hyökkäämättä ydinaseettomiin maihin ydinaseiden voimin".

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska ydinaseiden leviämisuhka on vakava huolenaihe ja ydinsulkusopimuksen elvyttäminen ja vahvistaminen on tärkeää. EU on vahvistanut asesulusta yhteisen kannan, joka tarjoaa myönteisen foorumin alan toimien tehostamiseen erityisesti jatkamalla tehokasta monenvälistä toimintaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Sinn Féin vastustaa varauksetta ydinaseiden leviämistä ja suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin tänään esittämään vastalauseeseen.

Irlanti on ydinaseeton maa, ja sen on myös pysyttävä sellaisena. Ydinteollisuus vaikuttaa silti ympäristöömme ja terveyteemme, koska ulkomaiset ydinvoimalat ovat vahingoittaneet meri- ja maa-alueitamme aiheuttaen väestöllemme terveydellisiä ongelmia.

Kaikkien maiden pitäisi niiden koosta, vaikutusvallasta tai hallitusmuodosta riippumatta alkaa mahdollisimman pikaisesti purkaa ydinarsenaaliaan. Vastustamme uusien maiden liittymistä ydinasekerhoon tai jo ydinaseilla varustautuneiden suurvaltojen ydinaseosaamisen lisäämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestäessään ydinasesulkua ja ydinaseriisuntaa koskevasta vuosittaisesta toivomuslistastaan Euroopan parlamentti kieltäytyy tuomitsemasta uusien ballististen ohjusjärjestelmien ja ballististen ohjusten torjuntajärjestelmien sijoittamisen Eurooppaan.

Tämä päätös merkitsee pohjimmiltaan sitä, että parlamentti hyväksyy Yhdysvaltojen kansallisen ohjustorjuntajärjestelmän ja osallistuu tähän järjestelmään, jonka tavoitteena on perustaa maailmanlaajuinen ydinohjusiskuverkosto. Valmistelut amerikkalaistukikohtien sijoittamiseksi Tšekin tasavaltaan ja Puolaan ovat jo käynnissä, ja Euroopan parlamentti on antamassa tähän suostumuksensa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä sosialistien ja liberaalien enemmistön päätöslauselmaesityksissä.

Me Kreikan kommunistisen puolueen edustajat Euroopan parlamentissa äänestimme tyhjää, koska kieltäydymme osallistumasta EU:n luonteeseen kohdistuvaan itsepetokseen. EU:han on toiminut ja toimii yhä määrätietoisesti myös tällä alalla. Ajatusta kannattavat poliittiset voimat yrittävät esittää EU:n "ydinvoiman vastaisena suurvaltana". Siihen kuuluu kuitenkin jäsenvaltioita, joilla on ydinaseita (Iso-Britannia ja Ranska). Parhaillaan valmistellaan myös osallistumista Yhdysvaltojen kansalliseen ohjustorjuntajärjestelmään, joka kiihdyttää uutta asevarustelua ja luo uusia ristiriitoja.

Kauniista julkilausumista huolimatta tämä osoittaa jälleen kerran sen, että EU on strategisissa kysymyksissä Yhdysvaltojen rinnalla ja kansalaisiaan vastaan. Yhdysvaltojen kansallisen ohjustorjuntajärjestelmän tavoitteena on perustaa imperialistinen ylivalta ydinterrorismin avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Annan varauksettoman tukeni tämän yhteisen päätöslauselman sisällölle. Ydinsulkusopimus on parhain keinomme estää ydinaseiden leviäminen, joka on vakava uhka maailman turvallisuudelle. Tärkeää ei ole ainoastaan se, mitä ydinaseita on olemassa, vaan myös se, kuka niitä omistaa. Kuten olemme havainneet, kaikki maat eivät toimi tässä asiassa samalla tavalla.

Puoltavan ääneni ja hyväksyntäni lisäksi korostankin ajatusta siitä, että meillä on pelkkien muodollisten tekojen lisäksi myös muita velvollisuuksia. Maailmanpolitiikassa meitä kiinnostaa eniten laajan ja kestävän turvallisuuden takaaminen. En ole kuitenkaan enää varma, mitä me tarkalleen ottaen olemme tämän asian hyväksi tehneet. Toivokaamme, että merkit, jotka ovat vielä tällä hetkellä huonosti havaittavissa mutta jotka synnyttävät pelkoa, osoittautuvat perusteettomiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Ydinaseiden omistaminen on ollut viimeisten 54 vuoden ajan keskeinen osa Yhdistyneen kuningaskunnan puolustuspoliittista ajattelua. Nykymaailma on täynnä vaaroja, ja tulevaisuuden uhkia on vaikea ennakoida, joten olisi typerää tehdä päätöksiä, jotka heikentäisivät valmiuttamme pitää yllä riippumatonta brittiläistä ydinpelotetta tai pelotepolitiikkamme uskottavuutta. Yhdistynyt kuningaskunta pystyy pitämään yllä elintärkeää puolustusvalmiutta jo jokseenkin pienin investoinnein, jotka ovat alle 3 prosenttia maan puolustusbudjetista 20 vuoden aikana. Yhdistynyt kuningaskunta on tunnustettu laillisesti ydinasevaltioksi ydinsulkusopimuksessa, ja konservatiivit kannattavat sopimuksen VI artiklassa esitettyä tavoitetta mahdollisesta maailmanlaajuisesta ydinaseriisunnasta.

Vastustamme kuitenkin päättäväisesti yksipuolista ydinaseriisuntaa, joka asettaisi kansakuntamme ja sen kansalaiset vaaraan ja jättäisi strategisen puolustuksemme täysin muiden käsiin. Yhdistyneen kuningaskunnan sekä sen alueen ja kansalaisten turvallisuutta vahingoittavat päätökset eivät ole EU:n vaan Hänen Majesteettinsa hallituksen vastuulla. Suurin osa tämänpäiväisestä päätöslauselmasta on yllättävän yksimielistä, ja vasemmiston äärimmäisyyksiin viedyt tarkistukset kumottiin.

Emme kuitenkaan voi kannattaa tekstiä, jossa suhtauduttaisiin myönteisesti niin kutsutun ydinaseriisuntakampanjan, esimerkiksi "Parlamenttien ydinaseriisuntaverkoston", kansainvälisten kannattajien toimiin (johdanto-osan E kappale). Päätimme siis äänestää tyhjää koko päätöslauselmasta.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö