Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 14. maaliskuuta 2007 - Strasbourg

12. Kyselytunti (neuvosto)

  Puhemies . Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0012/2007).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Seuraavana on Laima Liucija Andrikienen kysymys nro 1 (H-0174/07):

Aihe: EU:n perustuslain ratifiointiprosessin jatkaminen

Puheenjohtajavaltio Saksan päätavoitteisiin kuuluu EU:n perustuslain ratifiointiprosessin jatkaminen.

Onko puheenjohtajavaltio Saksa jo laatinut perustuslakiprosessin jatkamista koskevan etenemissuunnitelman, jonka mukaisesti perustuslaki voitaisiin hyväksyä ennen vuonna 2009 pidettäviä Euroopan parlamentin seuraavia vaaleja?

Mihin konkreettisiin toimiin puheenjohtajavaltio Saksa aikoo ryhtyä voidakseen varmistaa tavoitteena olevan perustuslain oikea-aikaisen ratifioinnin?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvoston kesäkuussa 2006 pitämässään kokouksessa antaman valtuutuksen mukaisesti puheenjohtajavaltio Saksa jättää raporttinsa asiasta vuoden 2007 alkupuoliskolla. Eurooppa-neuvosto pyysi, että tähän raporttiin sisältyisi arvio perustuslakisopimusta koskevien neuvottelujen edistymisestä sekä yhteenveto mahdollisista tulevista aloitteista.

Valmistellessaan tätä raporttia puheenjohtajavaltio käy parhaillaan erilaisia keskusteluja kaikkien jäsenvaltioiden edustajien kanssa ja aikoo lähiviikkoina olla yhteydessä jäsenvaltioihin eri tasoilla. Koska prosessi on kesken, puheenjohtajavaltio ei tällä hetkellä pysty kertomaan tarkemmin raportin sisällöstä eikä ole halukas esittämään arvailuja siitä.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Kiitän arvoisaa neuvoston jäsentä vastauksesta, mutta vastaus ei tyydytä minua, sillä kysymys on yhdestä Saksan painopisteestä. Olen esittänyt joitakin hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä ja haluaisin kaikesta huolimatta neuvoston jäsenen kommentoivan valmisteilla olevaa asiakirjaa edes tärkeimmiltä, keskeisimmiltä kohdiltaan.

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Andrikienė, minulla ei ole mahdollisuutta vastata kysymykseenne muulla tavalla kuin viittaamalla käynnissä olevaan prosessiin. Olemme saaneet tehtäväksi laatia tämän raportin kaikkien jäsenvaltioiden kanssa käytyjen perusteellisten keskustelujen pohjalta.

Prosessi on vielä kesken. Raportti esitetään kesäkuun huippukokoukselle, ja vasta kesäkuussa se voidaan viimeistellä lopullisesti. Se todellakin heikentäisi mahdollisuuksiamme saada aikaan todellista edistystä, jos julkistaisimme tänään täällä parlamentissa yksityiskohtaisia tietoja raportin mahdollisesta sisällöstä. Voin sanoa vain, että meillä on kuulemisprosessi käynnissä ja se jatkuu kesäkuuhun asti ja että julkistamme sen jälkeen kattavan raportin, jossa tietenkin kartoitetaan tulevaisuuden vaihtoehtoja, mutta sanomattakin on selvää, että niistä päättää Eurooppa-neuvosto.

  Puhemies . Hyvät kollegat, työjärjestykseen liittyen minun on selvennettävä hieman erästä asiaa heti alkuunsa. Tämän kysymyksen osalta meiltä on pyydetty puheenvuoroa viiteen lisäkysymykseen. Minulla on tässä neuvostolle esitettäväksi noin sata kysymystä, joista kaikkiin ei voida vastata, mutta pyrin varmistamaan, että neuvosto vastaa mahdollisimman moneen. Näin ollen voin antaa puheenvuoron kahdelle parlamentin jäsenelle kutakin kysymystä kohti ja teen sen luonnollisesti samoin perustein kuin muulloinkin, eli pyrin vaihtelemaan vuoroa eri poliittisten ryhmien kesken.

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos vastauksestanne. Minä puolestani olin hyvin tyytyväinen siihen, mutta en tieten tahtoen sanonut paljoakaan.

Kun nyt kuitenkin otitte puheeksi kuulemisprosessin, kysyisin, hyväksyttekö sen, että osana tätä prosessia teidän on kuunneltava myös niitä, joiden mielestä perustuslain tai ehkä pikemminkin perustuslakisopimuksen ottaminen uudelleen käsiteltäväksi ei ole kovin hyvä ajatus? Me odotamme innolla raporttianne, mutta pyydän, että otatte huomioon mahdollisuuden paitsi lisätä, myös poistaa tiettyjä asioita. Hyväksyttekö tämän?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Tämä kuulemisprosessi pakottaa meidät muodostamaan mielipiteemme hyvin laajalta pohjalta ja kelpuuttamaan mukaan kaikki ehdotukset ja selvitykset, joita saamme yksittäisiltä jäsenvaltioilta. Kysymys on vain siitä, mikä lopulta päätyy kokonaisraporttiimme, mutta sen me voimme päättää vasta sitten, kun olemme saaneet kokonaiskuvan tilanteesta.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Viimeisimmässä huippukokouksessa Puola ilmaisi tyytymättömyytensä päätöksentekomenettelyyn, koska katsoi, ettei se palvele Puolan etuja. Muutamat jäsenvaltiot ovat tyytymättömiä myös komission jäsenten nimittämismenettelyyn ja komission jäsenten määrään. Voidaanko tätä pohtia ja vaikuttaako se perustuslain mahdolliseen tarkistamiseen tai muuttamiseen?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Meille olisi tietenkin mieluisin tilanne se, että kaikki jäsenvaltiot olisivat tyytyväisiä, mutta minulle esitetty kysymys koskee nyt kuulemisprosessia ja raporttia, johon meillä on yksimielisesti annettu valtuutus, jonka laatimiseen käsittääkseni myös Puola on osallistunut, joten valtuuksiimme ei liity mitään ongelmia eikä ristiriitoja.

Toivomme, että kaikki 27 jäsenvaltiota löytävät omat näkemyksensä raportista, jonka olemme saaneet tehtäväksi laatia, ja että voimme sen jälkeen keskustella mahdollisista lisätoimenpiteistä, joita on tehtävä, jotta perustuslaki olisi hyväksyttävissä.

  Puhemies. Seuraavana on

Claude Moraesin kysymys nro 2 (H-0077/07):

Aihe: Rasismin ja muukalaisvihan vastaista toimintaa koskevan puitepäätöksen edistyminen

Miten puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta on edistynyt?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ehdotus rasismin ja muukalaisvihan vastaista toimintaa koskevaksi puitepäätökseksi on yksi Saksan puheenjohtajuuskauden päätavoitteista oikeus- ja sisäasioiden alalla. Perustamissopimuksen 36 artiklan komitea tarkasteli kyseistä välinettä tammikuussa 2007 Saksan kompromissiehdotuksen pohjalta. Mainittu ehdotus puolestaan perustuu suurelta osin Luxemburgin vuonna 2005 laatimaan kompromissiehdotukseen, jota valtuuskuntien enemmistö piti hyvänä lähtökohtana puitepäätöstä koskevan sovun löytymiselle. Lisäksi asia oli esillä neuvoston kokouksen yhteydessä 15. helmikuuta 2007 Brysselissä sen noustua esiin lounaskeskusteluissa. Puheenjohtajavaltio aikoo näiden keskustelujen perusteella tarkistaa ehdotuksen tekstiä ja esitellä sen neuvostolle 19. huhtikuuta 2007 pidettävässä neuvoston kokouksessa.

  Emine Bozkurt (PSE), laatijan sijainen. – (NL) Kiitän tietenkin vastauksestanne kysymykseen, mutta haluaisin vielä tiedustella teiltä yhtä asiaa. Sanoitte, että asia otetaan uudelleen esiin 17. huhtikuuta, mutta voisitteko kertoa, millaisia konkreettisia toimia voimme odottaa puheenjohtajavaltio Saksalta seuraavien kolmen kuukauden aikana? Entä jos sellaisia ei ole odotettavissa, miten arvioitte asian siirtymisen Portugalin vastuulle vaikuttavan edistymiseen?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) En itse asiassa voi muuta kuin toistaa sen, että juuri se askel, joka meillä on tarkoitus ottaa 19. huhtikuuta – tarkoitan tarkistetun puitepäätösluonnoksen esittämistä – on hyvin merkittävä edistysaskel. Tämän puitepäätöksen tekstistä käy selkeästi ilmi, mitkä tehtävät rasismin ja muukalaisvihan vastaisen toiminnan tehostamisessa kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Haluan esittää yhden varsin käytännönläheisen kysymyksen, joka on noussut esiin aihetta koskevassa keskustelussamme. Se koskee kahden kilpailevan filosofian yhteentörmäystä. Toisaalta esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa on voimassa lainsäädäntöä, jolla määrätään tietynlaisten lausuntojen rangaistavuudesta, kun taas toisissa EU:n jäsenvaltioissa noudatetaan toisenlaista periaatetta, jonka mukaan mielipiteenvapauden voidaan sanoa menevän tällaisten säännösten edelle. Miten asiaa koskevissa neuvoston keskusteluissa on edetty?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Leichtfried, olette nähdäkseni oikeassa. On kiistämätön tosiasia, että nämä kaksi näkökohtaa ovat keskenään ristiriidassa ja että ne on vaikea sovittaa yhteen. Juuri siitä syystä puitepäätöksessä jätetään yksittäisille jäsenvaltioille runsaasti liikkumavaraa käytännön päätösten tekemiseen oman oikeuskulttuurinsa mukaisesti.

Esimerkiksi puitepäätöksessä vältetään ottamasta kantaa siihen, minkä nimenomaisten historian tapahtumien kieltäminen saattaisi olla rangaistavaa. Se on asia, josta jokaisen jäsenvaltion on päätettävä itse, vaikka puitepäätöksessä on tietenkin mainittava jotenkin, että kansanmurhien, sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten julkisesta hyväksymisestä, kieltämisestä tai vähättelystä olisi tehtävä rangaistavaa.

Tarkat ilmaukset ja perustelut, joiden avulla voidaan määritellä, milloin on kyseessä tällainen rikos, sekä muut mahdolliset lisäykset, jotka ovat tarpeen kunkin maan kohdalla, jäävät ilman muuta jäsenvaltioiden harkintavaltaan, eikä tässä puitepäätöksessä voida antaa yksityiskohtaisia säännöksiä asiasta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Yritän edelleen saada selkeää kuvaa siitä, mitä Saksan puheenjohtajuuskaudella on tarkoitus saavuttaa. Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella ei pääsy sopuun. Ymmärränkö oikein, että nyt on tavoitteena ainakin rasistisen ja muukalaisvihamielisen informaation levittämisestä määrättäviä rangaistuksia koskevan lainsäädännön minimiharmonisointi, vai onko kysymys jostakin muusta?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Tavoitteidemme osalta viittaan juuri äsken antamaani vastaukseen; en voi muuta kuin toistaa, että rasismista ja muukalaisvihasta keskusteltaessa kyse on jokseenkin abstraktien käsitteiden määrittelystä ja että tarkoituksena on, että tämä puitepäätös auttaisi meitä löytämään yksimielisyyden niiden sisällöstä. En halua toistella samaa, mitä olen jo kertaalleen sanonut. Täytäntöönpano ja yksityiskohtia koskevat päätökset kuuluvat jatkossakin jäsenvaltioille.

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys nro 3 (H-0080/07):

Aihe: Väkivaltaa sisältäviä elektronisia pelejä koskeva ikäraja

Mitä aloitteita puheenjohtajavaltio Saksa aikoo välittömästi tehdä ehkäistäkseen väkivaltaa sisältävien videoiden ja elektronisten pelien leviämisen, kun otetaan huomioon, että asia on herättänyt huolestumista koko eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja että tämän ilmiön laajenemisesta johtuvat vaarat jatkuvasti kasvavat?

Katsooko puheenjohtajavaltio, että väkivallan torjuminen ja sitä lietsovien välineiden leviämisen hillitseminen voivat olla vastoin vapaan kilpailun sääntöjä tai ristiriidassa ilmaisunvapauden kanssa?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Oikeus- ja sisäministerit sopivat Dresdenissä 14.–16. tammikuuta pitämässään epävirallisessa kokouksessa, että väkivaltaa sisältävien videoiden ja pelien tarkastelu aloitetaan laatimalla yhteenveto erilaisista aiheeseen liittyvistä kansallisista säännöistä ja määräyksistä. Tarkoituksena on, että suunnitteilla oleva yhteenveto tällä hetkellä voimassa olevista kansallisista säännöistä toimisi pohjana erilaisten suojelunormien, väliintulokeinojen ja rangaistusmahdollisuuksien vertailulle. Näin jäsenvaltiot voisivat saada jonkinlaisen käsityksen siitä, mikä saattaisi olla paras järjestelmä.

Tuon jälkeen neuvoston puheenjohtajavaltio on laatinut kyselyn, jonka tarkoituksena on kerätä tietoja kunkin jäsenvaltion lainsäädännön kannasta väkivaltaa ihannoivaan audiovisuaaliseen aineistoon, erityisesti videoihin, tietokonepeleihin ja elokuviin. Kysely on laaja, ja se kattaa sekä nuorten suojelua koskevat säännökset että rikosoikeuden ja muun lainsäädännön sisältämät yleiset kiellot, joiden tarkoituksena on erityisesti nuorten suojeleminen. Lisäksi siinä selvitetään ikärajojen merkintäjärjestelmiä.

Kyselyssä sivutaan myös ongelmallista kysymystä siitä, missä määrin erilaiset kansalliset oikeusjärjestelmät takaavat ilmaisuvapauden. Lopuksi kyselyn tarkoituksena on selvittää, mitkä väkivaltaiset pelit ovat kiellettyjä jäsenvaltioissa, jotta niistä voidaan laatia erilliset luettelot. Tarkoituksena on, että kysely lähetetään jäsenvaltioille lähiaikoina, ja niiden vastauksia odotetaan – pyydetyn mukaisesti – huhtikuuhun mennessä. Kyselyn tulosten arvioinnin vuoden 2007 ensimmäisen vuosipuoliskon lopulla pitäisi sitten helpottaa tavoitteena olevien EU:n laajuisten turvallisuusnormien laatimista.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta ja toivotan hänelle onnea vastausten keräämiseen ja onnittelen ripeästä aikataulusta.

Kysymykseni ei koske ikärajoja, niin kuin neuvoston puheenjohtaja sanoi; se koskee kiellon soveltuvuutta sisämarkkinoille. Voin ottaa esimerkiksi oman kotimaani, jossa kiellettiin rahapelit, minkä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on sittemmin tuominnut sisämarkkinoihin vedoten. Otitte myös esiin ilmaisuvapauden, joka on myös yksi este kiellon asettamiselle.

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Panayotopoulos-Cassiotou, luulen, että ymmärrätte varsin hyvin tavoitteemme, joka on yhtenäisten suojelusäännösten käyttöönotto koko EU:n alueella. Tällä hetkellä voin kuitenkin vain kuvailla, miten aiomme tämän tavoitteen saavuttaa. Kyse on siis siitä, että yritämme löytää parhaat käytännöt. Tähän asti EU:ssa sovelletut säännökset ovat todellakin olleet hyvin hajanaiset, ja haluamme tällä kyselyllä selvittää, mikä ratkaisu toimii ja miten ja millaisia kokemuksia on saatu eri puolilla Euroopan unionia. Tavoitteena on, että voisimme luoda yhtenäiset suojelunormit koko Euroopan unioniin yksinkertaisesti vertailemalla ja katsomalla, mikä meillä on yhteistä.

Koska eri maiden käytännöissä on suuria eroja, emme todellakaan usko, että tätä voitaisiin toteuttaa käytännössä millään muulla tavalla kuin tekemällä ensin tällainen kysely ja hakemalla sen jälkeen esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

  Inger Segelström (PSE). – (SV) Kysymyksen esittäjä haluaisi peleihin ikärajat. Nyt on jo olemassa osittain EU:n rahoittama PG-merkintä. Kotimaassani Ruotsissa kaikkiin tietokonepeleihin on merkitty ikäraja, ja tuotannonala ja asianomaiset valtiot tekevät yhteistyötä. Kyseiset ikärajat ovat +3, +7, +12, +16 ja +18 vuotta. Lisäksi kaikkien tietokonepelien mukana tulee kuvaus niiden sisällöstä. Kuvauksessa on erikseen mainittu syrjintä, huumeet, alatyylinen kielenkäyttö, seksi ja alastomuus, väkivalta sekä pelottavat ja kauhua sisältävät kohtaukset. Käytössä on erinomainen järjestelmä, ja kuten jo sanoin, EU osallistuu sen rahoittamiseen. Toivoisin sekä neuvoston että parlamentin ottavan selvää tästä järjestelmästä, jotta voimme keskustella siitä sitten, kun esityslistalla on komissiossa parhaillaan valmisteilla oleva lasten asioita koskeva kertomus.

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Vastasitte koko kyselyyn yhdellä hengenvedolla ja puolsitte Ruotsin järjestelmää. Se on tietenkin sallittua, ja kuulemme mielellämme näkemyksenne, mutta ymmärtänette, että meidän on kerättävä tietoa myös muista järjestelmistä, joista toiset toimivat ja toiset eivät, ennen kuin voimme tehdä päätöksen siitä, mikä olisi koko EU:lle sopiva yhteinen lähestymistapa. Tutkimme kuitenkin Ruotsin kokemukset hyvin huolellisesti.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan huomauttaa, että kysymykseni otsikossa on käännösvirhe. Kysymykseni ei koske ikärajoja vaan kiellon suhdetta sisämarkkinasääntöihin.

  Puhemies . Huomioimme ilman muuta tämän selvennyksen.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Minua kiinnostaisi tietää, olisiko mahdollista perustaa Euroopan laajuinen tietopankki, johon voitaisiin sähköisesti ilmoittaa vastaan tulevista asioista, jotka tuntuvat erityisen haitallisilta?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Kuten äsken totesin, olemme tällä hetkellä vielä, sanoisinko, selvitysvaiheessa, joten voin vain kiittää ehdotuksestanne ja panna sen muistiin yhtenä niistä erilaisista esimerkeistä, joita parhaillaan keräämme.

  Puhemies. Seuraavana on

Sarah Ludfordin kysymys nro 4 (H-0083/07):

Aihe: Lahjonnan torjuminen

Lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla 22. heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS⁽¹⁾ 9 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava heinäkuuhun 2005 mennessä neuvostolle ja komissiolle ne säännökset, joilla jäsenvaltioiden kyseistä puitepäätöstä koskevat velvoitteet saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Neuvoston oli määrä arvioida ennen 22. lokakuuta 2005 näihin tietoihin perustuvan kertomuksen ja komission kirjallisen kertomuksen perusteella, ovatko jäsenvaltiot noudattaneet puitepäätöksen säännöksiä. Onko neuvosto tehnyt kyseisen arvioinnin?

Voiko neuvosto etenkin kertoa, onko se saanut kaikki tiedot vuoden 2003 puitepäätöksen saattamisesta osaksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä, ja miksi sen mielestä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole nostettu syytteitä ulkomaisia tahoja koskevasta lahjonnasta? Millä tavalla neuvosto katsoo sen, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus päätti joulukuussa 2006 lopettaa BAE Systems -yhtiön Saudi-Arabian kanssa tekemiin Al Yamamah -asekauppoihin liittyviä lahjontasyytöksiä koskevan tutkimuksen a) olevan Yhdistyneen kuningaskunnan EU:n puitepäätöksestä johtuvien velvoitteiden mukaista, b) olevan Yhdistyneen kuningaskunnan OECD:n vuoden 1997 lahjonnan torjumista koskevaan yleissopimukseen perustuvien velvoitteiden mukaista ja c) edistävän EU:n pyrkimyksiä kitkeä lahjonta kauppasopimuksista ympäri maailman?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Neuvosto ei ole vielä saanut komission kertomusta lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla tehdyn puitepäätöksen 2003/568/YOS saattamisesta osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, ja siksi se ei ole myöskään voinut vielä tutkia, ovatko jäsenvaltiot täyttäneet tämän puitepäätöksen mukaiset velvoitteensa.

Neuvosto on kuitenkin saanut tietoja lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla vuonna 2003 tehdyn puitepäätöksen saattamisesta osaksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä. Neuvosto arvioi puitepäätöksen 9 artiklan mukaisesti, missä määrin jäsenvaltioissa on säädetty puitepäätöksen täytäntöönpanoon tarvittavaa lainsäädäntöä.

Neuvostolla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tutkia, millaisia menettelyjä jäsenvaltioissa on noudatettu, eikä sen edellytetä antavan lausuntoja arvoisan jäsenen mainitseman OECD:n yleissopimuksen jäsenvaltioille aiheuttamista velvoitteista.

  Chris Davies (ALDE), laatijan sijainen. – (EN) Väitetään, että brittiläinen yhtiö BAE Systems maksoi lahjuksia saadakseen kilpailuetua muihin Saudi-Arabiassa toimiviin eurooppalaisiin asetoimittajiin nähden. Väitetään myös, että riippumaton tutkimus tapahtuneesta keskeytettiin Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen vaatimuksesta. Selvää on, että tämä sotii paitsi monia Euroopan unionin periaatteita, myös kilpailupolitiikan sääntöjä vastaan. Onko neuvosto harkinnut, että se vaatisi komissiota käynnistämään rikkomismenettelyn Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta vastaan, ja jos ei, niin miksi? Mitä tarvitaan, että neuvosto on valmis osoittamaan syyttävän sormensa jotakuta jäsentänsä kohti?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Davies, meidän on mietittävä hyvin tarkkaan, mitkä ovat neuvoston oikeudet tässä asiassa. Saamiemme tietojen mukaan BAE Systemsin tapauksessa, jonka mainitsitte, on kysymys ulkomaiden viranomaisten mahdollisesta lahjonnasta, mutta juuri siitä meillä ei ole säännöksiä. Vaikka yksityisellä sektorilla tapahtuvaan lahjontaan sovellettavia säännöksiä toki on olemassa, virkamiesten lahjonnasta niitä ei ole, eikä etenkään ulkomaisten virkamiesten. Näin ollen neuvostolla ei ole mitään velvollisuutta ryhtyä toimiin tämän asian suhteen.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (DE) Arvoisa ministeri, haluaisin kysyä teiltä, katsooko puheenjohtajavaltio, että saattaisi olla tarpeen keskustella komission kanssa uusista toimista, joilla lahjonnan torjuntaa voitaisiin tehostaa.

Tiedämme, että lahjonnan yleisyys eri jäsenvaltioissa vaihtelee suuresti, ja olisi hyvä, jos voisimme tehdä jotakin sen vähentämiseksi kaikissa niissä.

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Paleckis, on sanomattakin selvää, että nykyinen puheenjohtajavaltio on edeltäjiensä tavoin hyvin kiinnostunut tehostamaan lahjonnan torjuntaa ja ennaltaehkäisyä, ilmeneepä se sitten missä muodossa ja missä maassa tahansa.

Kuten totesin vastaukseni alkuosassa, meillä ei ole vielä käytettävissämme kirjallisena komission kertomusta puitepäätöksen täytäntöönpanosta. Mielestäni olisi järkevää odottaa ensin tätä kertomusta ja käydä se sitten huolellisesti läpi ja tutkia, onko jotakin jäänyt tekemättä tai tarvitaanko uusia toimia, ja jos, niin missä, ja tehdä sen jälkeen päätökset. Katson kuitenkin, että esiin tuomanne näkökohta on tärkeä, ja on varsin mahdollista, että puutteita löytyy ja meidän on ryhdyttävä toimiin.

  Puhemies. Seuraavana on

Glenis Willmottin kysymys nro 5 (H-0084/07):

Aihe: Kohdunkaulasyöpää koskeva eurooppalainen julistus

Haluaisin tuoda esiin tammikuussa pidetyn kohdunkaulasyövän estämistä koskeneen eurooppalaisen teemaviikon ja esitetyn kohdunkaulasyövän vastaisen julistuksen. Julistus käsittää neljä osatekijää.

Ensimmäiseksi pyritään aktiivisesti toteuttamaan väestöpohjaiset tehokkaat ja organisoidut kohdunkaulasyövän seulontaohjelmat noudattaen EU:n suuntaviivoja kohdunkaulasyövän seulonnan laadun varmistamisesta. Samalla alan ammattilaiset toteuttavat kansanterveyteen liittyviä koulutusohjelmia sen takaamiseksi, että kaikki naiset hyödyntävät täysin heidän käytettävissään olevat palvelut.

Toiseksi helpotetaan jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa niin, että joidenkin jäsenvaltioiden maailman huippuluokkaa olevaa ammattitaitoa voidaan hyödyntää yhdenmukaisesti koko Euroopan unionissa.

Kolmanneksi tuetaan riippumatonta väestöpohjaista tutkimusta, jotta voitaisiin selvittää sopivimmat keinot hyödyntää käytettävissä olevaa uutta tekniikkaa kansanterveyttä koskevissa ohjelmissa ja taata näin kohdunkaulasyövän mahdollisimman tehokas vähentäminen koko Euroopan unionissa.

Neljänneksi tunnustetaan hyväntekeväisyysjärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden keskeinen merkitys kohdunkaulasyövän jatkuvassa vähentämisessä Euroopassa ja tuetaan näitä tahoja.

Tukeeko puheenjohtajavaltio Saksa julistusta, ja jos tukee, miten se aikoo taata julistuksen tehokkaan täytäntöönpanon koko EU:ssa?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Kiitän arvoisaa jäsentä tämän tärkeän asian nostamisesta esille. Kehottaisin häntä myös tutustumaan neuvoston vastaukseen jäsen Dičkutėn laatimaan kirjalliseen kysymykseen E-2552/06.

Kesäkuun 2. päivänä 2006 antamissaan naisten terveyttä koskevissa päätelmissä, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 146 22. kesäkuuta 2006, neuvosto muistutti olevansa tietoinen siitä, että kohdunkaulansyöpä on yksinomaan naisilla esiintyvä sairaus, mikä mainittiin myös julistuksen tekstissä. Neuvosto on korostanut yksinomaan naisille räätälöityjen lähestymistapojen tärkeyttä naistentautien kohdalla, ja komissio pyytää tukea sellaisten tietojen ja kokemusten vaihtoon, jotka koskevat hyviä käytäntöjä sukupuolinäkökohdat huomioivassa terveyden edistämisessä ja tautien ennaltaehkäisyssä.

Kohdunkaulansyöpään liittyvien tietojen kerääminen sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen kuuluvat niihin toimiin, joita on tarkoitus rahoittaa vuosiksi 2003–2008 laaditusta yhteisön kansanterveyden toimintaohjelmasta, josta keskustellaan parhaillaan. Puheenjohtajavaltio Saksa on hyvin halukas saamaan aikaan lopullisen sovun neuvoston ja parlamentin välille, jotta varmistetaan ohjelmien täytäntöönpano myös 1. tammikuuta 2008 jälkeen.

  Glenis Willmott (PSE). – (EN) Kiitos vastauksestanne, arvoisa neuvoston puheenjohtaja.

Neuvosto on varmaankin tietoinen siitä, että nyt on saatavilla uusi rokote, joka voi suojata tuhansia naisia kohdunkaulansyövältä. Arvioiden mukaan tällä rokotteella olisi mahdollista ehkäistä jopa 32 000 naisten syöpätapausta.

Voiko neuvosto siis luvata parlamentille, että EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa toteutetaan mahdollisimman laaja rokotusohjelma? Voitteko luvata myös, että samalla järjestetään kattava valistus- ja tiedotuskampanja, jolla varmistetaan, että kaikki vanhemmat ovat täysin tietoisia rokotusohjelman hyödyistä?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa jäsen on oikeassa: myyntiluvan myöntäminen tälle ihmisen papilloomavirusta vastaan suojaavalle rokotteelle on todellakin merkittävä edistysaskel kohdunkaulansyövän ennaltaehkäisyssä. Rokotteenhan väitetään suojaavan kyseiseltä syövältä 96–100-prosenttisesti. Tämä rokote on kuitenkin vielä aivan uusi, ja kuten arvoisa jäsen mainitsi, mahdollisten rokotus- ja tiedotusohjelmien suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Sen vuoksi pääpaino on tällä hetkellä edelleen taitotiedon ja kokemusten vaihdossa.

Me kuitenkin uskomme, että suojautumista voidaan merkittävästi parantaa tiedotuskampanjoilla sekä noudattamalla voimassa olevia seulontoja koskevia ohjeita.

  Puhemies. Seuraavana on

Bernd Posseltin kysymys nro 6 (H-0086/07):

Aihe: Kroatian jäsenyysneuvottelut

Mitä mieltä neuvosto on Kroatian kanssa käytävien jäsenyysneuvottelujen nykytilasta, ja miten asiassa on tarkoitus edistyä kuluvan vuoden aikana esimerkiksi uusien neuvottelulukujen avaamisessa ja päättämisessä?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Posselt, joulukuun 11. päivänä 2006 antamissaan päätelmissä neuvosto vakuutti Kroatialle tunnustavansa sen saavuttaman edistyksen ja korosti samalla, että liittymisneuvottelut ovat alkaneet hyvin ja tuloksia on alkanut syntyä. Samalla neuvosto korosti, että Kroatian on nyt vietävä eteenpäin tähän asti saavuttamaansa kehitystä. Ehdokasvaltion edistyminen sanelee jatkossakin liittymisneuvottelujen tahdin. Kuten puheenjohtajavaltio on ilmoittanut Kroatialle muun muassa vakautus- ja assosiaationeuvoston 6. maaliskuuta pidetyn kolmannen kokouksen yhteydessä, Kroatian hallituksen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maansa oikeusjärjestelmän ja julkisen hallinnon uudistusten nopeuttamiseen.

Kroatian vielä täyttämättä olevista vakautus- ja assosiaatiosopimukseen kuuluvista velvoitteista neuvosto on nostanut esiin erityisesti valtiontuen ja omaisuuden hankkimisen. Neuvosto pitää hyvin myönteisenä sitä, että Kroatia on tehnyt edelleen varauksettomasti yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, ja korostaa, että yhteistyön on jatkuttava. Samanaikaisesti Kroatian oikeuslaitoksen on tehostettava sotarikollisten syytteeseenpanoa ja tuomitsemista. Kroatian on myös pyrittävä kohentamaan naapuruussuhteitaan, mikä edellyttää, että sen on pyrittävä ratkaisemaan selvittämättä olevat kahdenväliset asiat, erityisesti rajakiistat.

Neuvosto on jo saanut valmiiksi 22 neuvotteluluvun arvioinnin. Näistä seitsemän luvun osalta on määritelty tavoitetaso, joka Kroatian on saavutettava, jotta neuvottelut voidaan aloittaa. Kroatiaa on pyydetty toimittamaan neuvottelukantansa loppuihin 15 lukuun suoraan liittymiskonferenssille.

Liittymisneuvottelujen neuvottelulukujen avaamisen ja päättämisen osalta voin todeta, että kaksi lukua – tiedettä ja tutkimusta sekä opetusta ja kulttuuria koskevat – on avattu ja päätetty jälleen väliaikaisesti. Toiset kolme neuvottelulukua – talous- ja rahapolitiikkaa, yritys- ja teollisuuspolitiikkaa sekä tulliliittoa koskevat – on avattu. Lisäksi molemmat osapuolet ovat jättäneet neuvottelukantansa teollisuus- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä käsittelevään 7 lukuun, joka on tarkoitus avata lähiaikoina. Kroatia on jättänyt konferenssille neuvottelukantansa vielä viiteen muuhun lukuun.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Kroatian liittymistä käsittelevänä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän esittelijänä toivon, että neuvottelut on mahdollista saattaa päätökseen viimeistään seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä, jotta Kroatia voi osallistua niihin.

Tarkentava kysymykseni on seuraavanlainen: katsotteko te, neuvoston puheenjohtaja, että Saksan puheenjohtajuuskaudella olisi mahdollista avata suunnilleen kahdeksan uutta neuvottelulukua, ja voitteko todella vakuuttaa, ettei Kroatiaan sovelleta tiukempaa linjaa kuin muihin ehdokasvaltioihin? Parlamentilla on joskus sellainen kuva, että Kroatian kohdalla yritetään jotenkin hyvittää edellisten laajentumiskierrosten puutteita.

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Posselt, voin todellakin vakuuttaa teille, että Kroatia saa täysin oikeudenmukaisen kohtelun. Jos mietitte esimerkiksi Turkin kanssa käytävien neuvottelujen taustoja, olette tietenkin oikeassa siinä, että neuvotteluväline on muuttunut aikojen kuluessa. Jos esimerkiksi ajatellaan äskettäin käyttöönotettuja yksityiskohtaisia tavoitteita, on todellakin totta, että olosuhteet ja välineet ovat muuttuneet.

Tämä ei kuitenkaan koske pelkästään Kroatiaa, vaan soveltuu tietenkin kaikkiin tuleviin liittymisneuvotteluihin myös Länsi-Balkanin maiden kanssa, jotka myös toivovat pääsevänsä aloittamaan neuvottelunsa jossain vaiheessa. Tässä ei siis ole kyse siitä, että Kroatiaan sovellettaisiin omia sääntöjä, vaan se on pikemminkin osoitus Euroopan yhdentymisen välineiden yleisestä kehittymisestä.

Arvoisan jäsenen pyytämistä ennusteista voin sanoa vain, että ennustaminen on vaikeaa. Voin todeta vain yleisesti, että meidän mielestämme Kroatia on ollut kaiken kaikkiaan hyvin tunnollinen ja sitoutunut neuvottelukumppani, ja vaikka poliittisesta kehyksestä tai aikataulusta olisi eriäviäkin mielipiteitä, meillä on tarkoitus edistyä neuvotteluissa ripeään tahtiin.

Olenkin jo maininnut neuvottelujen nykytilan olevan erinomainen. Kun muistetaan, että Kroatia jätti jäsenyyshakemuksensa vasta vuonna 2003, sai ehdokasvaltion aseman vuonna 2004 ja aloitti neuvottelut viime lokakuussa, edistys on ollut todella huikeaa, jopa verrattuna viimeisimpiin neuvotteluprosesseihin, jotka käytiin 12:n unioniin nyt jo liittyneen maan kanssa. Oletamme molempien osapuolten olevan kiinnostuneita jatkamaan nopeaa etenemistä.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Neuvoston puheenjohtaja mainitsi myös Turkin – jopa vertasi siihen suoraan. Sen kohdalla joidenkin neuvottelulukujen käsittely on keskeytetty tai on päätetty olla avaamatta niitä enää uudestaan. Eteneekö neuvotteluprosessi todella neuvoston mielestä eri vauhtia vai onko kyseessä muodollisuus, jonka vaikutukset tuntuvat jossain vaiheessa?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Rack, kuten tiedätte, tiettyjä lukuja koskevien neuvottelujen keskeyttämiseen oli erityiset syynsä. Tämän ongelman ratkaiseminen, niin että voimme palata normaaliin etenemisvauhtiin, on Turkin tasavallan käsissä.

Tietenkin yksi on totta: koko Turkkiin sovellettavaa neuvottelustrategiaa hallitsevat eri säännöt kuin muita tähän asti käytyjä tai parhaillaan käynnissä olevia neuvotteluja, nimittäin jokaisen luvun avaamiseen ja päättämiseen tarvitaan yksimielinen päätös. Tämä lokakuussa 2005 tehty päätös antaa kaikille jäsenvaltioille erityisen voimakkaan, jopa hallitsevan roolin neuvotteluissa, mikä itse asiassa oli edellytyksenä sille, että neuvottelujen aloittamisesta päästiin alun alkaenkaan yksimielisyyteen. Turkkikin ymmärtää tämän ja on hyväksynyt tämän lähestymistavan ja menettelyn.

Siksi ei voida sanoa, että Turkkia kohdeltaisiin epäoikeudenmukaisesti; pikemminkin on niin, ettei yksimielisyyttä olisi muutoin voitu saavuttaa. Molemmat osapuolet ovat hyväksyneet tämän.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (DE) Alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet ovat tunnetusti osa EU:n politiikkaa. Neuvoston puheenjohtaja mainitsi, että Kroatian suhteissa muihin maihin on lukuisia ongelmia, muun muassa rajakiistoja. Kenellä on neuvoston puheenjohtajan mielestä suurin vastuu siitä, ettei rajasopimuksia ole vielä allekirjoitettu, Kroatialla vai sen naapurimailla?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Paleckis, en lähtisi syyttelemään ketään. Se on ollut periaatteemme kaikissa muissakin liittymisprosesseissa. Olemme aina vedonneet siihen, että Kööpenhaminan kriteereistä yksi on, että hyvistä naapuruussuhteista on huolehdittava. Edellytyksenä sille on, että mahdolliset ongelmat naapurivaltioiden kanssa on selvitettävä. Niin kauan kuin valtio itse ei pyydä meitä puuttumaan asiaan millään tavoin, me oletamme valtion pyrkivän itse ratkaisemaan ongelmat, sillä se on koko laajentumisprosessin ja varsinaisen liittymisprosessin ehdoton ennakkoedellytys. Meidän ei tässä vaiheessa pidä soveltaa erilaista käytäntöä Kroatian kohdalla kuin mitä sovelsimme aiemmin 12 muuhun valtioon, jotka kaikki ratkaisivat vastuullaan olleet naapuri- ja rajaongelmat. Tämä pätee myös Baltian maihin, vaikkakin niissä on valitettavasti ilmennyt uusia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisu. Tämä on kuitenkin hyvä käytäntö, jota ei suotta pidä välttää.

  Puhemies. Seuraavat kysymykset käsittelevät samaa aihetta, joten ne käsitellään yhdessä:

Sajjad Karimin kysymys nro 7 (H-0089/07):

Aihe: Zimbabwe

Nykyiset EU:n pakotteet Robert Mugaben hallintoa vastaan päättyvät 20. helmikuuta 2007.

Zimbabwen hallitus hääti vuonna 2005 satojatuhansia ihmisiä tilapäisistä asumuksistaan eri puolilla maata (operaatio Murambatsvina). Tämän jälkeen hallitus on toistuvasti estänyt YK:n hätämajoitustoimia ja häätänyt eräitä surkeassa tilanteessa olevia ihmisiä uudelleen.

Voiko neuvosto edellä kerrotun perusteella ja Mugaben hallinnon vastustajiin kohdistuneet ihmisoikeusloukkaukset huomioon ottaen vakuuttaa, että EU:n kieltäytyy hyväksymästä näitä rikkomuksia ja osoittaa sen saattamalla pakotteet uudelleen voimaan?

Eoin Ryanin kysymys nro 8 (H-0169/07):

Aihe: Euroopan unionin ja Zimbabwen väliset suhteet

Voiko neuvosto ilmoittaa, mihin toimiin se aikoo ryhtyä Zimbabwen hallitusta vastaan maassa tapahtuvien räikeiden ihmisoikeusloukkausten johdosta? Onko neuvosto tietoinen siitä, että Zimbabwe on nälänhädän partaalla ja että Etelä-Afrikan hallitus on jo monen vuoden ajan tukenut Zimbabwen hallitusta sekä poliittisesti että taloudellisesti?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia siitä, että saan vastata näihin kysymyksiin yhdessä, sillä ne kuuluvat aiheensa puolesta yhteen.

Vastaukseni on seuraavanlainen: Neuvosto voi vahvistaa, että Zimbabwen hallitusta vastaan suunnattuja pakotteita jatketaan nykyisessä muodossaan. Niitä jatkettiin vuodella 19. helmikuuta 2007. Neuvosto seurasi Zimbabwen tilannetta tarkkaan koko viime vuoden, muttei pystynyt havaitsemaan minkäänlaista edistymistä niiden kriteerien suhteen, joita se oli asettanut edellytykseksi vuoropuhelun käynnistämiselle uudelleen.

Neuvosto seuraa Zimbabwen humanitaarista ja sosiaalista tilannetta erittäin tarkasti. Tarvittaessa annetaan humanitaarista apua, myös elintarvikeapua. Neuvosto kiinnittää erityistä huomiota Zimbabwen ihmisoikeustilanteeseen. Syyskuussa 2006 mieltään osoittavia ammattiyhdistysaktivisteja vastaan tehtyjen väkivaltaisten iskujen jälkeen annettiin julistus, jossa vaadittiin Zimbabwen hallitusta lopettamaan kansalaistensa pelottelun ja hyökkäykset heitä vastaan sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Tässä yhteydessä EU viittasi nimenomaisesti Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjaan, jonka myös Zimbabwe on allekirjoittanut.

Puheenjohtajavaltio reagoi välittömästi ja antoi asiasta julkilausuman heti sen jälkeen, kun kirkon 11. maaliskuuta 2007 järjestämä rauhanomainen marssi Hararessa hajotettiin väkivaltaisesti, ja yksi osallistuja sai surmansa, useita loukkaantui ja monia pidätettiin. Se ilmaisi huolensa Zimbabwen viranomaisten tavasta suhtautua tämän rauhanomaisen marssin osanottajiin rikollisina ja vaati, että pidätetyt vapautetaan välittömästi ja heille tarjotaan mahdollisuus saada lainopillista apua ja lääkärihoitoa.

Ei ole epäilystäkään, etteikö Zimbabwen kriisillä olisi kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia koko alueeseen vuosiksi eteenpäin. Etelä-Afrikan roolin neuvosto arvelee olevan sellainen, että se seuraa Zimbabwen poliittista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä erittäin tarkasti ja tekee käytettävissään olevin keinoin työtä ongelman ratkaisemiseksi.

  Fiona Hall (ALDE), laatijan sijainen. – (EN) Arvoisa puhemies, Zimbabween kohdistuvien pakotteiden jatkaminen on hyvä asia, mutta kun otetaan huomioon ihmisoikeusrikkomusten määrä, Morgan Tsvangirain ja hänen kollegojensa äskettäiset pahoinpitelyt mukaan luettuna, sekä se mahdollisuus, että nykyiset vallanpitäjät saattavat hyvinkin jäädä valtaan tämän kuun lopulla pidettävien vaalien jälkeenkin, miten neuvosto aikoo suhtautua Afrikan unionin ilmoitukseen, jonka mukaan kaikki sen jäsenvaltiot osallistuvat Lissabonissa joulukuussa järjestettävään EU–Afrikka-huippukokoukseen?

  Brian Crowley (UEN), laatijan sijainen. – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos vastauksestanne.

Morgan Tsvangirain viime sunnuntaisen pidätyksen jälkeen syyte häntä vastaan nostettiin vasta eilen, tiistaina, ja tuolloin hän myös sai lääkärihoitoa.

Me kaikki olemme tietoisia tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista – niistä on raportoitu varsin tarkasti viime kuukausina – mutta tapahtumilla on myös vaikutuksia väestöön: 3,5 miljoonaa ihmistä on paennut Zimbabwesta. Lisäksi kun leivän hinta vielä viime lauantaina oli 3 000 Zimbabwen dollaria, tänään se on 9 000 dollaria. Työttömyysprosentti on 80. Eikö nyt naapurimaiden, kuten Etelä-Afrikan, olisi aika ottaa tiukka linja Zimbabwen ja Robert Mugaben korruptoituneen hallinnon suhteen?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Lisäkysymyksenne ovat hyvin tervetulleita. Saanen aloittaa käsittelemällä oppositiojohtaja Morgan Tsvangirain kohtaloa, koska se on varsin ajankohtainen aihe. Viimeisimpien tietojen mukaan 14 pidätettyä mutta ei loukkaantunutta henkilöä on – asianmukaisen oikeuskäsittelyn jälkeen – vapautettu, koska tuomioistuin ilmeisesti päätteli, ettei heitä vastaan ollut perusteita nostaa syytettä.

Tsvangiraita, joka on ilmeisesti vakavasti loukkaantunut, ei kuitenkaan ole vielä vapautettu. Viimeisimpien tietojen mukaan hän on saanut kallovammoja ja menettänyt paljon verta ja on tällä hetkellä tehohoidossa. Myös yksitoista muuta ihmistä loukkaantui pidätyksen yhteydessä, eikä heitä sen vuoksi voitu kuulla – jos nyt tällaista nykyaikaista termiä voidaan käyttää tässä yhteydessä. Heidän kohtalonsa on toistaiseksi epäselvä. Lähdemme tietenkin siitä olettamuksesta, että heidät on laskettu vapaiksi, samoin kuin ne henkilöt, jotka eivät loukkaantuneet välikohtauksessa.

Haluan tässä yhteydessä toistaa, että neuvoston puheenjohtajavaltio on ilmaissut suuren huolensa tämän välikohtauksen ja oppositiojohtajille aiheutettujen vakavien vammojen johdosta seuraavin sanoin: "Puheenjohtajavaltio korostaa jälleen kerran Zimbabwen hallituksen olevan vastuussa pidätettyjen turvallisuudesta ja ruumiillisesta koskemattomuudesta ja seuraa jatkossakin tarkasti Zimbabwen tapahtumia." Olemme siis sitoutuneet seuraamaan aktiivisesti alueen tilannetta tämän huolestuttavan kehityksen vuoksi.

Samaan aiheeseen liittyen haluan ottaa esiin kaksi muutakin asiaa: ensinnäkin muiden Afrikan maiden käyttäytymisen. Niissähän ihmiset toki tietävät millainen Mugaben hallinto on ja tietävät, että tämä asioiden saama dramaattinen käänne Zimbabwessa – jossa työllisyys huitelee 80 prosentissa ja inflaatio on ylittänyt 5 000 prosentin rajan – vaikuttaa vaarallisella tavalla koko alueeseen.

Kuitenkin juuri siksi, että tämä kehitys muodostaa niin suuren uhan, eri maat reagoivat eri tavoin. Afrikan valtioiden yhteisön reaktio ei ole yhtenäinen. Esimerkiksi Etelä-Afrikka, johon käynnissä olevat tapahtumat taatusti vaikuttavat, panee toivonsa hiljaiseen diplomatiaan, jota se haluaa käyttää välttyäkseen rikkomasta välejään naapurinsa, ja vieläpä tärkeän sellaisen, kanssa. Tämän taustalla on epäilemättä taloudellisia motiiveja.

Tilanteessa on myös nähtävissä keskinäistä solidaarisuutta, nimittäin mitä tiukempaa kansainvälinen painostus on ja mitä voimakkaammin Mugaben johtama Zimbabwen hallinto tuomitaan, sitä varovaisemmiksi Afrikan maat käyvät ja sitä enemmän ne turvautuvat niin kutsuttuun afrikkalaiseen solidaarisuuteen. Meidän on yksinkertaisesti pidettävä tämä mielessä ja yritettävä hoitaa asia järkevästi – mistä tulenkin toiseen lisäkysymykseen, joka liittyi joulukuulle suunnitellun EU–Afrikka-huippukokouksen valmisteluihin.

Tällä hetkellä asetamme etusijalle tämän tärkeän huippukokouksen asiasisällön valmistelun ja pidämme sitä itse asiassa puheenjohtajuuskautemme tärkeimpänä tehtävänä. Afrikkaan liittyy tietenkin myös monia muita ongelmallisia kysymyksiä, jotka kaipaavat huomiota vuoden aikana, ja siksi meillä on uskoaksemme paljon työtä tehtävänämme vuoden ensimmäisen puoliskon aikana valmistellessamme maaperää Afrikka-huippukokoukselle.

Päätökset siitä, keitä kokoukseen kutsutaan osanottajiksi, tehdään paljon myöhemmin tänä vuonna, ja juuri siksi seuraamme tarkasti Zimbabwen tapahtumia. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty siitä, keitä lopulta kutsutaan, joten en pysty tällä hetkellä vastaamaan tähän kysymykseen.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa ministeri, luulen, että me kaikki pidämme Zimbabween kohdistuvien pakotteiden jatkamista hyvänä asiana, mutta on selvää, että tehtävää olisi paljon enemmänkin etenkin sen jälkeen, kun viimeviikkoisissa toimissa oppositiota vastaan loukattiin vakavasti ihmisoikeuksia. Aikooko neuvosto erityisesti lisätä painostusta Zimbabwen naapureita kohtaan? Eivätkö ne ole avainasemassa tässä asiassa? Puhutte kaunistellen Etelä-Afrikan harjoittamasta hiljaisesta diplomatiasta, mutta eikö totuus olekin se, että Etelä-Afrikka on jo vuosien ajan pönkittänyt kyseistä hallintoa ja että olette lähestyneet Etelä-Afrikkaa aivan liian varoen, kun teidän sen sijaan pitäisi kohdistaa siihen todellista painostusta?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Olen juuri puhunut aiheesta varsin yksityiskohtaisesti, joskin jonkin verran kuvainnollisesti, ja selittänyt Afrikan maiden vaikutuspiirissä vallitsevia lainalaisuuksia ja erityisesti alueella toimivan Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) intressejä. Käymme SADC-maiden kanssa aiheesta vuoropuhelua, jota on tarkoitus jatkaa. Kokemuksemme mukaan on kuitenkin niin, että pelkkä painostuksen lisääminen ei ole tuloksellinen tapa parantaa Afrikan maiden suhtautumista Zimbabwen tilanteeseen – melkeinpä päin vastoin: se nostaa vaistomaisesti esiin afrikkalaisen solidaarisuuden.

Emme ole vielä löytäneet oikeaa toimintatapaa asiassa, mutta jatkamme tietenkin tiivistä vuoropuhelua SADC-maiden – ja tietenkin myös Etelä-Afrikan – kanssa, sillä emme vielä tiedä, miten ne reagoivat viimeaikaisiin tapahtumiin. Kaiken tämän taustalla on nähtävä Robert Mugaben ilmoitus, että hän saattaa asettua ehdolle uudelle kaudelle. Afrikasta ei ole vielä kuulunut reaktioita tähän, mutta odotettavissa olevat reaktiot ovat hyvin tärkeitä sen vuoksi, että ne helpottavat päätöksentekoa jatkotoimien suhteen.

  Puhemies. Seuraavana on

Dimitrios Papadimoulisin kysymys nro 9 (H-0090/07):

Aihe: Turkin rikoslain 301 artikla

Armenialaisen journalistin Hrant Dinkin hautaamista (23. tammikuuta 2007 Istanbulissa) edeltävässä mielenosoituksessa ja ruumiinsaatossa mukana olleet henkilöt kehottivat kumoamaan turkkilaisen identiteetin halveksuntaa koskevan rikoslain 301 artiklan. Mitkään painostustoimet eivät ole kuitenkaan johtaneet artiklan tarkistamiseen.

Tunnustaako neuvosto, että artiklan rikkomisesta syytetyt joutuvat käytännössä maalitauluiksi, mistä on osoituksena Hrant Dinkin äskettäinen murha? Mitä toimia neuvosto aikoo välittömästi toteuttaa, jotta Turkin rikoslain 301 artiklaa tarkistetaan?

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Euroopan unioni reagoi välittömästi kuultuaan suru-uutisen Hrant Dinkin murhasta. Julkilausumassaan puheenjohtajavaltio totesi olevansa vakuuttunut siitä, että Turkin viranomaiset etsivät ja pidättävät syylliset tähän hirvittävään murhaan mahdollisimman pian ja että Turkki jatkaa järkähtämättä uudistuksiaan, jotka tähtäävät ilmaisuvapauden täydelliseen toteutumiseen.

Kuten kysymyksen laatija varmasti tietää, neuvosto on toistuvasti korostanut, miten tärkeänä se pitää ilmaisuvapautta. Työtä on jatkettava edelleen, jotta Turkissa toteutuisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen ilmaisuvapaus.

EU on nostanut Turkin rikoslain 301 pykälään ja muihin epätäsmällisesti muotoiltuihin lainkohtiin liittyvät erityisongelmat järjestelmällisesti esiin kaikilla tasoilla Turkissa käynnissä olevan uudistusprosessin puitteissa.

EU–Turkki-assosiaationeuvoston viimeisimmässä kokouksessa EU teki selväksi, että Turkin on muutettava epätäsmällisesti muotoiltuja artikloja asiaankuuluvien EU:n normien mukaisiksi niissä tapauksissa, joissa tuomarit ja viralliset syyttäjät pitäytyvät säännösten suppeassa tulkinnassa. Oletamme Hrant Dinkin traagisen murhan merkitsevän käännekohtaa, jonka myötä saadaan aikaan tuntuvia muutoksia rikoslakiin.

Voin myös vakuuttaa kysymyksen laatijalle, että Euroopan unioni jatkaa tämän alan kehityksen seuraamista tarkkaavaisesti ja nostaa tarpeen mukaan ongelmia esiin kaikilla tasoilla. Tällä keskeisellä alalla saavutetulla edistyksellä on tärkeä merkitys liittymisneuvottelujen yleisen etenemisen kannalta.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL), laatijan sijainen. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kertoa teille, että vasta eilen virallinen syyttäjä nosti turkkilaisen identiteetin halveksuntaa koskevan kanteen valtio-opin professoria Attila Yaylaa vastaan. Hänet oli aiemmin pantu viralta Ankarassa toimivasta Gazin yliopistosta, koska hän oli kutsunut kemalismia takapajuiseksi ideologiaksi. Syyttäjä on nyt selvästi ottanut hänen puolustajansa maalitaulukseen. Dinkin tapauksessa se, että tuomioistuin oli todennut hänet syyttömäksi, ei estänyt fanaatikkoja murhaamasta häntä. Sen vuoksi neuvosto ei voi odottaa tuomioistuinten päätöksiä vaatiakseen Turkin rikoslain muuttamista.

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Triantaphyllides, ymmärtänette, etten voi tässä ottaa kovin yksityiskohtaisesti kantaa eilisiin tapahtumiin. Se mitä sanoitte kuitenkin valitettavasti vahvistaa käsitystä siitä, että mainitsemani toimet ovat edelleen erittäin tarpeellisia. Vuoropuheluun on selkeä tarve kaikilla tasoilla, ja kuten selitin, käymme sitä parhaillaan. Samoin on tarpeen painostaa Turkkia muuttamaan asiaa koskevia normejaan ja lainsäädäntöään eurooppalaisia normeja vastaaviksi.

Tämä on ratkaisevan tärkeää liittymisneuvottelujen onnistumisen kannalta. Tällä hetkellä neuvottelut ovat tärkein neuvoston käytettävissä olevista välineistä, ja me myös käytämme sitä.

  Panagiotis Beglitis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut tarkasti neuvoston puheenjohtajan jäsen Papadimoulisille antamaa vastausta. Pelkään, että olemme rajaamassa asian käsittelyä pelkästään Hrant Dinkin traagiseen murhaan. Mielestäni Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on kaikkien yhdessä nähtävä, miten vaaralliseen suuntaan nationalistisen ilmapiirin kehittyminen Turkissa on maata viemässä, ja erityisesti puheenjohtajavaltio Saksalla on tässä oma tehtävänsä.

Trapezountan alueelta alkunsa saanut laaja-alainen nationalismi on nykyään saamassa jalansijaa kaikissa poliittisissa puolueissa ja vaarantaa paitsi älymystön, toimittajien sekä tieteen ja taiteen harjoittajien elämän, myös horjuttaa hienovaraista sisäistä demokraattista tasapainoa ja tietenkin myös haittaa Turkin etenemistä kohti Euroopan unionia.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Gernot Erler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisan jäsenen äskeinen puheenvuoro vahvistaa entisestään käsitystä Turkin lainsäädännön epätäsmällisyyden ongelmallisuudesta. Tämä ei koske vain Turkin rikoslain 301 pykälää vaan myös terrorismin vastaista lainsäädäntöä. Tämä epätäsmällisyys ei ole vain juridinen vaan myös poliittinen ongelma, koska säännökset voidaan äkkiä ottaa kokonaan toisenlaiseen käyttöön vallitsevasta ilmapiiristä tai poliittisesta kehityksestä riippuen. Tästä syystä kehotamme turkkilaista vastapuolta tekemään muutoksia juuri näillä aloilla, jotta saadaan luotua jonkinlaista oikeusvarmuutta ja estetään poliittista liikehdintää tai tietynlaista kehitystä Turkin politiikassa horjuttamasta ihmisten oikeusvarmuutta. Tämä on tärkeä tavoitteemme. Voin vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, että jatkamme sitoutuneesti työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

  Puhemies . Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.05 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta ryhtyi johtamaan 
varapuhemies COCILOVO

(1) EUVL L 192, 31.7.2003, s. 54.