Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 15. maaliskuuta 2007 - Strasbourg

6. Äänestysselitykset

- Päätöslauselmaesitys: (B6-0098/2007)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä suhtaudun myönteisesti komission aloitteeseen käynnistää kuulemismenettely parhaista yhteisön toimintamuodoista, jotta voidaan laatia toimintamalli terveydenhuollon rajat ylittäviä näkökohtia varten.

- Päätöslauselmaesitys: (B6-0119/2007)

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Haluan antaa Maltan kevätmetsästyksestä laadittua päätöslauselmaa koskevan äänestysselityksen. Äänestin päätöslauselmaa vastaan, koska se on mielestäni tarpeeton ja suhteeton. Se ei ole tarpeellinen, sillä Euroopan komission ja Maltan viranomaisten välillä käydään parhaillaan asiasta neuvotteluja. Päätöslauselma on turha, sillä Malta on toteuttanut huomattavia toimia metsästyssääntöjä rikkovien kiinni saamiseksi. On myös muistettava, että Maltan ja EU:n välisissä liittymisneuvotteluissa komissio hyväksyi kirjallisen – ei siis suullisen – sopimuksen, jonka nojalla Malta voi noudattaa poikkeusta kevätmetsästyksen sallimiseksi.

  Karin Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, toisin kuin edellinen puhuja, minä pidän Maltassa tapahtuvaa linnunmetsästystä koskevaa päätöslauselmaa erittäin tärkeänä. Euroopan parlamentti on osoittanut jo useaan otteeseen, että pidämme suuressa arvossa eläintensuojelua ja sitä koskevan EU:n lainsäädännön noudattamista. Siksi päätöslauselma on erittäin tärkeä, vaikka olemmekin törmänneet melkoiseen vastustukseen istuntosalin toiselta puolelta.

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan todeta äänestäneeni Maltaa koskevan päätöslauselman puolesta, koska Maltan hallitus ei juurikaan ole edennyt asiassa. Maltassa tapetaan edelleen valtavan paljon lintuja. Useat miljoonat linnut kuolevat, mikä on vastoin kaikkia EU:n hyväksymiä keskeisiä säännöksiä ja määräyksiä.

Haluan todeta lisäksi, että äänestin ensimmäisessä nimenhuutoäänestyksessä vahingossa jäsen Voggenhuberin mietinnön 2 kohdan puolesta vaikka halusin äänestää sitä vastaan. Pyydän ottamaan huomioon tämän asian.

  Robert Atkins (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Brittiläiset konservatiivit äänestivät päätöslauselmaa vastaan puhtaasti menettelyllisistä syistä. Päätöslauselma on mielestämme menettelyn väärinkäyttöä. Äänestyskäyttäytymisemme ei pidä katsoa ilmentävän brittiläisiin konservatiiveihin kuuluvien parlamentin jäsenten kantaa itse käsiteltävään asiaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä haluan, että Maltassa kielletään välittömästi kaikenlainen laiton linnunmetsästys.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Malta olisi helposti voinut välttää päätöslauselman esittämisen parlamentin täysistunnossa, jos se olisi vain kieltänyt kevätmetsästyksen ja ryhtynyt näin noudattamaan lintudirektiivin säännöksiä. Sen sijaan se on jättänyt itsepäisesti huomiotta lukuisat parlamentin aloitteet ja komission oikeustoimet ja näyttää jälleen kerran aikovan sallia metsästäjien ampua valtavia määriä suojeltuja muuttolintuja. Lintujen ampuminen on ainoastaan paikallisten metsästäjien harrastus, josta on tullut täysin kontrolloimatonta ja joka uhkaa lintulajien monimuotoisuutta ja eloonjääntiä kaikkialla EU:ssa. Metsästäjien edustajat kutsuvat kevätmetsästyksen vastustajia röyhkeästi fasisteiksi. He uhkailevat aggressiivisesti kotimaansa hallitusta, valittuja ehdokkaitaan ja koko poliisilaitosta, mitä emme voi sallia EU:ssa. Päätöslauselma ehkä loukkaa Maltan hallitusta, mutta hallitus voisi myös suhtautua myönteisesti koko EU:lta saamaansa tukeen, kun se toteuttaa toimia kevätmetsästyksen kieltämiseksi. Viimeksi mainitusta syystä tuen päätöslauselmaa täysin.

- Päätöslauselmaesitys: (B6-0041/2007)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Annan tukeni tälle mietinnölle, vaikkei siihen sisällytetty 21 kohtaa alkuperäisessä muodossaan, joka kuului seuraavasti: "muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti Euroopan valtiot eivät voi missään tapauksessa palauttaa ihmisiä sellaiseen maahan, jossa nämä saattavat joutua kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun uhreiksi, kuolemanrangaistus mukaan lukien".

Olen pettynyt, että parlamentin jäsenten pieni enemmistö halusi jättää tekstistä pois tämän tärkeän ihmisoikeusperiaatteen.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Päätöslauselmasta olisi voinut puhua pitkäänkin. Saan kuitenkin käyttää vain 200 sanaa, jotka käytän päätöslauselman tuomitsemiseen, sillä siinä ei mainita lainkaan Israelin ja Yhdysvaltojen hallitusten täysin vastuutonta boikottia, jonka ne asettivat palestiinalaishallinnolle tammikuun 2006 vaalien jälkeen. EU liittyi boikottiin ja keskeytti taloudellisen avun toimitukset kärjistäen näin jo valmiiksi vakavaa humanitaarista kriisiä, joka palestiinalaisia on kohdannut Israelin miehityksen ja hyökkäysten vuoksi.

Päätöslauselmassa ei mainittu lainkaan EU:n pöyristyttävää toimettomuutta ja Yhdysvaltojen matkimista. Ennen kuin EU on valmis palauttamaan suhteet ennalleen Palestiinan viranomaisiin, se vaatii edelleen näitä noudattamaan tiettyjä ehtoja, kuten "sitoutumista väkivallattomuuteen", vaikka Israelin asevoimat miehittää Palestiinan alueita. Palestiinan viranomaisten olisi "tunnustettava Israel", vaikkei Israel itse tunnusta palestiinalaisten oikeutta itsenäiseen ja riippumattomaan valtioon. Lisäksi EU vaatii Palestiinan viranomaisia "noudattamaan aiempia sopimuksia ja velvoitteita, kuten etenemissuunnitelmaa", vaikka juuri Israel ei noudata YK:n päätöslauselmia, Oslon sopimuksia eikä kyseistä etenemissuunnitelmaa vaan jatkaa laittoman muurin rakentamista ja laitonta siirtokuntapolitiikkaansa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta. Kannatan erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden mukaisia tarkistuksia, joissa todetaan, ettei ihmisiä saa palauttaa sellaiseen maahan, jossa nämä saattavat joutua huonon kohtelun, kidutuksen tai kuolemanrangaistuksen uhreiksi.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yksi EU:n suurimmista saavutuksista on perättäisten laajentumisten vaikutus. Tämä vaikutus perustuu osaksi siihen, että tarjottu liittymismahdollisuus on ollut yksi tärkeimmistä maidemme ja yhteiskuntiemme demokratisoitumisen ja nykyaikaistumisen vauhdittajista.

Koska EU:n loputon laajentuminen ei ole mahdollista eikä suositeltavaa, kannatan järjestelyä, jolla saataisiin aikaan samanlaisia tuloksia Välimeren alueella. Tarkoitan uutta eurooppalaista hanketta, joka suunnitellaan yhdessä Välimeren naapurimaiden kanssa ja jonka tarkoituksena on luoda keskipitkällä aikavälillä liikkumisvapauteen perustuva Välimeren alue, jonka toimintatapa noudattaisi mahdollisimman tarkkaan EU:n mallia. Tähän alueeseen liittyminen olisi mahdollista niille naapurimaille, jotka täyttävät Kööpenhaminan peruskriteerit eli jotka ovat demokraattisia, joissa vallitsee markkinatalous ja jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia. Kyse olisi tiiviimmästä kumppanuudesta, jolla maat palkitaan uudistusten toteuttamisesta. Tämän lisäksi järjestely olisi ratkaisu, joka voisi sopia Marokon, Israelin ja Tunisian lisäksi myös Turkille, jos se katsoo liittymisprosessin ajautuneen umpikujaan.

Rakentavalla eurooppalaisella hankkeella olisi hyvä pyrkiä sitomaan järjestelyyn vauraat ja demokraattiset naapurimaat, jotka voivat hyötyä sen eduista ja joiden väestön ei tarvitsisi enää pyrkiä hinnalla millä hyvänsä muihin maihin. Eihän tämä myöskään ole täysin uudenlainen idea.

- Arifin mietintö (A6-0468/2006)

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) On selvää, että maahanmuuttovirtojen pysäyttämiseksi tarvitaan aitoa yhteistyöpolitiikkaa Etelä- ja Itä-Välimeren valtioiden kanssa. Eurooppa ei enää pysty ottamaan vastaan kaikkia maahanmuuttajia, eikä sillä ole ollut keinoja tähän enää pitkiin aikoihin. Lisäksi on selvää, että järkevä kauppapolitiikka voi olla hyödyksi kaikille Välimeren rannikon maille.

Tätä ei kuitenkaan ehdoteta jäsen Arifin mietinnössä, jossa ei pyritä sen enempään eikä vähempään kuin laajentamaan EU:ta, sen toimintaa ja politiikkoja Pohjois-Afrikkaan ja osaan Lähi-itää. Näitä politiikkoja ovat muun muassa yhdennetty maatalouspolitiikka, ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus sekä palvelujen tarjoamisen vapaus.

Mihin tällä pyritään? Emme oikeastaan tiedä, sillä jäsen Arifin mainitsemassa tutkimuksessa todetaan tästä seuraavan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kielteisiä sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.

Parlamentti tukee siis tätä hanketta täysin vapaakauppaa koskevista ideologisista syistä eikä EU:n jäsenvaltioiden tai edes Välimeren maiden edun vuoksi.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikka mietintö sisältää jonkin verran reformistista retoriikkaa, sen tavoitteena on ennen kaikkea edistää EU:n ja Välimeren alueen välisen vapaakauppa-alueen luomista. Tässä hyödynnetään lisäksi EU:n toimia, joilla pyritään vapauttamaan maailmankauppa lopullisesti allekirjoittamalla kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia ja pyrkimällä välttämään näin WTO:n neuvottelujen vaikeudet.

Mietinnössä esitetään esimerkiksi "maatalousmarkkinoiden avaamista", vaikkakin säännellysti, ja viitataan erityisesti viini- sekä hedelmä- ja vihannesaloihin, palvelumarkkinoiden vapauttamista, minkä ulkopuolelle jätetään (ainoastaan…) ne julkiset palvelut, jotka liittyvät ihmisten perustarpeisiin (terveydenhoito, koulutus, juomavesihuolto, taiteet ja audiovisuaalialan palvelut), energiantoimitusten vapauttamista perustamalla Euro–Välimeri-markkinat sekä teollisuuden vapauttamista etenkin "perustamalla Euro–Välimeri-tuotantoalue" tekstiili- ja vaateteollisuuden alalla, mikä johtaa lähinnä siihen, että suuri osa tuotantokapasiteetista siirtyy ulkomaille.

Toisin sanoen tarkoituksena on edistää kaupan vapauttamista monikansallisten yritysten ja suurten eurooppalaisten tuojien iloksi. Ne haluavat nimittäin hallita uusia markkinoita ja luonnonvaroja sekä saada uusia mahdollisuuksia hyödyntää halpaa työvoimaa.

Tässä yhteydessä vaarannetaan lähinnä kansakuntien omat kehitysmallit, jotka perustuvat kansallisiin tarpeisiin ja oloihin, sekä näiden eri maiden välinen yhteistyöhanke, joka perustuu aidosti keskinäiseen tukeen.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), esittelijä. – (EL) Barcelonan julistuksen jälkeisten 12 vuoden aikana Välimeren kansat ovat köyhtyneet ja tulleet entistä epätoivoisemmiksi ja joillakin alueilla on jopa sodittu. Samalla niin paikallinen kuin ulkomainenkin pääoma tuottaa entistä enemmän voittoa.

Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen perustamista koskevassa mietinnössä ilmaistaan EU:n huoli Barcelonan prosessin hitaasta etenemisestä. Siinä kehotetaan tehostamaan toimia eli vaaditaan imperialistisen EU:n suoraa puuttumista Etelä- ja Kaakkois-Välimeren maiden sisäasioihin ja etenkin niiden kaikkiin yhteiskunnallisen, taloudellisen ja poliittisen elämän näkökohtiin. EU syytää valtavia rahamääriä näihin maihin tietyillä ehdoilla, minkä ansiosta niiden talouskehitys ja poliittiset rakenteet palvelevat EU:n yhtenäistävää pääomaa ja lisäävät sen tuottoa samalla, kun alueen maiden kansallinen suvereenius unohdetaan.

Huoli Etelä- ja Kaakkois-Välimeren maiden poliittisesta epävakaudesta ja sodan aiheuttamista aineellisista vahingoista on tekopyhää. Imperialistinen EU on aivan yhtä suuri syyllinen ja yhtä suuressa vastuussa, mistä ovat osoituksena alueella olevat tuhannet sotilaat.

Kansojen vaurastuminen on mahdollista ainoastaan, jos ne ovat täysin suvereeneja ja jos niillä on mahdollisuus kehittää valtiollisia rakenteita ja tuotantoa valitsemallaan tavalla. Siksi ne on vapautettava kaikenlaisesta ulkopuolisesta asioihin sekaantumisesta ja niiden imperialismin vastaista taistelua on tehostettava, jotta vallan saavat todelliset hallitsijat eli kansa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, sillä siinä esitetään useita ehdotuksia molempia osapuolia hyödyttävän Euro–Välimeri-alueen vapaakauppa-alueen perustamisesta. Mielestäni taloudellisten ja poliittisten uudistusten toteuttaminen edistää kasvua. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että mietinnössä todetaan, että vapaakauppa-alueen perustamisessa on otettava huomioon eri maiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset piirteet ja taattava niille mahdollisuus suojella haavoittuvimpia talouden alojaan, kuten maataloutta ja julkisia palveluja.

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN), kirjallinen. (IT) Vielä ei ole saavutettu vuoden 1995 Barcelonan konferenssissa asetettuja kolmea päätavoitetta, jotka ovat vapaakauppa-alueen luominen EU:n ja sen afrikkalaisten ja aasialaisten kumppanimaiden välille vuoteen 2010 mennessä, rauhan ja vakauden alue sekä vapaiden ja demokraattisten yhteiskuntien kehittäminen.

Palestiinan ja Israelin välinen konflikti on valitettavasti valovuosien päässä rauhanomaisesta ratkaisusta. Kaiken lisäksi Israelin vetäydyttyä Gazasta Hamasin ja Fatahin kannattajien välillä on syttynyt dramaattinen sisällissota.

Joissakin EU:n ulkopuolisissa kumppanimaissa on kyllä tunnustettu joitakin perusihmisoikeuksia, mutta niitä ei useinkaan noudateta täysimääräisesti.

Myöskään Meda-ohjelmasta rahoitettu taloudellinen ja sosiaalinen kumppanuus ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Alueen kehitys on edelleen järkyttävällä tavalla jälkeenjäänyttä paitsi siksi, ettei EU ole huolehtinut asianmukaisesti ensimmäisen ja toisen Meda-ohjelman todellisesta täytäntöönpanosta, myös siksi, etteivät tuensaajamaat ole aina pystyneet perustamaan niitä taloudellisia ja sosiaalisia infrastruktuureja, joita tarvitaan, jotta maista saataisiin kilpailukykyisiä.

Lopuksi totean, että useillakaan Euro–Välimeri-alueilla ei ole tehokkaita liikennejärjestelmiä, tietotekniikkaa ei ole kehitetty riittävästi ja televiestintä on vielä melko kaukana nykyaikaisesta. Näistä syistä Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen perustamista on mielestäni välttämätöntä lykätä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Huomautukseni Euro–Välimeri-suhteista kuuluvat soveltuvilta osin myös tähän keskusteluun.

Kuten olen aiemmin todennut, tuen tavoitetta "Euroopan" ja sen Välimeren-alueen naapurimaiden tiiviistä kumppanuudesta. Mikään vähempi ei mielestäni riitä, ja vapaakauppa-alue on vähemmän kuin tällainen kumppanuus. On kuitenkin myös selvää, että kaikki tämänsuuntainen kehitys on myönteistä ja saa tukeni. Tämä pätee tänään käsiteltävään aiheeseen.

Äänestin siksi mietinnön puolesta, mutta toivon, että näistä aiheista käytävässä keskustelussa otettaisiin laajempi katsantokanta siihen, miten suhteitamme eteläisiin naapurimaihimme olisi kehitettävä niin, että siitä on hyötyä Välimeren molemmin puolin.

  Luca Romagnoli (ITS), kirjallinen. (IT) Identiteetin, perinteiden ja itsenäisyyden puolustajien ryhmän sekä edustamani Fiamma-puolueen puolesta hylkään tämän päätöslauselman, sillä sitä on mahdotonta hyväksyä. Emme vastusta niinkään vapaakauppa-alueen perustamista vaan ehdotuksen sekavaa sisältöä ja siinä esitettyä tulevaisuudennäkymää.

Tämänhetkisessä poliittisen epävakauden ja institutionaalisen sekaannuksen tilassa vapaakauppa-alue tarjoaa mahdollisuuksia muillekin kuin Kaakkois-Välimeren maille. Euro–Välimeri-markkinoiden perustamisen kannalta välttämättömien uudistusten toteutuminen on viivästynyt näissä maissa, eikä maiden pidä tästä syystä saada automaattisesti oikeutta suojella kansantalouksiensa haavoittuvimpia aloja EU:n jäsenvaltioiden kustannuksella. Mietinnön mukaan jäsenvaltioiden ainoa tehtävä näyttää olevan avun tarjoaminen, mistä aiheutuvat kustannukset jäävät EU:n kansalaisten maksettaviksi.

Tarve sopeuttaa markkinoiden avaamisen vauhtia ja voimakkuutta on otettu huomioon ainoastaan siinä, että Kaakkois-Välimeren maiden integroitumiseen on myönnetty oikea-aikaista tukea. Suunnitelmat eräänlaisen Välimeren yhdennetyn maatalouspolitiikan perustamiseksi ja siihen liittyvän Kaakkois-Välimeren maiden rahoitustuen myöntämiseksi ovat edenneet jo niin pitkälle, että ne enteilevät FEMIP:n muuttamista todelliseksi kehityspankiksi. Jotta farssi olisi täydellinen, mietinnössä ehdotetaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden edistämistä helpottamalla viisumien myöntämistä oikeudellisin ja hallinnollisin menettelyin. Emme hyödy tästä mitenkään, vaan eurooppalaisten veronmaksajien taakka ainoastaan kasvaa.

- Packin mietintö (A6-0030/2007)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä korostetaan poliisitoimen uudistamista ja koulutusta.

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Annan tukeni mietinnölle siksi, että siinä esitetään asianmukaisia suosituksia oikeuden toteuttamiseksi ja rauhan ylläpitämiseksi alueella. Kiitän esittelijää erityisesti siitä, että hän kannustaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia saattamaan sotarikoksiin syyllistyneet oikeuteen vastaamaan teoistaan. Suhtaudun myönteisesti myös äskettäin esitettyyn suunnitelmaluonnokseen poliisitoimen rakenteellisesta uudistamisesta, sillä siinä jaetaan vastuutehtävät tasapuolisesti eri tasojen kesken ja varmistetaan samalla poliisipäälliköiden ja muun henkilöstön valinnan avoimuus ja työskentelyn seuranta. Haluan kiittää Royal Ulster Constabularyn asialleen omistautuneita henkilöitä, jotka osallistuivat paikallisten poliisien kouluttamiseen.

- Voggenhuberin mietintö (A6-0034/2007)

  Koenraad Dillen (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Voggenhuberin mietintöä vastaan, koska parlamentti halveksii jälleen kerran Alankomaiden ja Ranskan kansalaisten kansanäänestyksessä esittämää mielipidettä Euroopan perustuslaista. Miten muuten tämän voisi ymmärtää? Vaikka perusoikeuskirja ei ole koskaan ollut oikeudellisesti sitova asiakirja eikä siitä sellaista tulekaan näiden kahden maan hylättyä perustuslain, tätä poliittisesti epäkorrektia luetteloa yritetään ujuttaa takaisin käsittelyyn kaikenlaisten kikkojen avulla. Tätä on mahdotonta hyväksyä sen paremmin oikeudellisesti kuin poliittisestikaan.

Virallisen EU:n ilmeisen yksimielinen halveksunta kansallisia demokratioita kohtaan on syy siihen, että komission puheenjohtaja Barroso läksytti meitä hollantilaisia vastikään meidän omassa maassamme, jotta hyväksyisimme vihdoin perustuslain. Kansalaiset saavat kyllä äänestää edelleen, mutta eurokraatit tekevät lopulliset päätökset. Jos joku luulee, että tällainen ylimielisyys vähentää kansalaisten euroskeptisyyttä, arvatkaapa uudelleen.

  Gerard Batten, Nigel Farage, Michael Henry Nattrass ja Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. (EN) UKIP-puolueen edustajat antoivat tukensa tälle tarkistukselle, koska siinä todetaan erittäin selvästi se tosiasia, että perustuslakisopimus on hylätty ja että se olisi siksi haudattava. Äänestyskäyttäytymisemme ei kuitenkaan ole missään tapauksessa osoitus siitä, että antaisimme tukemme tarkistuksen esittäneelle poliittiselle ryhmälle.

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Konservatiivit tukevat periaatetta, jonka mukaan perusoikeuskirjan on oltava jäsenvaltioille neuvoa-antava julistus. Me äänestimme kuitenkin mietintöä vastaan, sillä sen tarkoituksena oli tehdä perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova (eli sellainen, johon voidaan vedota) kaikkialla EU:ssa, mitä vastustamme jyrkästi.

  Derek Roland Clark (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Annoin tukeni tälle tarkistukselle, koska siinä todetaan erittäin selvästi se tosiasia, että perustuslakisopimus on hylätty ja että se olisi siksi haudattava. Äänestyskäyttäytymiseni ei kuitenkaan ole missään tapauksessa osoitus siitä, että antaisin tukeni tarkistuksen esittäneelle poliittiselle ryhmälle.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Perusoikeuskirja kokoaa yhteen yhteiset eurooppalaiset arvot, joihin kaikki kansalaiset voivat identifioitua, ja antaa heille puolustautumisvälineet lisäämällä heidän tietämystään oikeuksistaan. Se antaa myös keinot valvoa kansallisten ja EU:n viranomaisten toimintaa niiden hyväksyessä ja soveltaessa EU:n lainsäädäntöä.

Pahoittelen, ettei perusoikeuskirjasta ole vielä tehty oikeudellisesti sitovaa, vaikka siitä onkin tullut viiteteksti EU:n toimielinten ja oikeuslaitoksen, kuten yhteisön tuomioistuimen, toiminnassa.

On välttämätöntä tehdä kaikki mahdollinen aidon perusoikeuskulttuurin kehittämiseksi EU:ssa. Tähän päästään ottamalla käyttöön yleinen perusoikeuksien valvontajärjestelmä, edistämällä aktiivisesti näitä oikeuksia ja puuttumalla tilanteeseen, jos jäsenvaltio rikkoo perusoikeuksia tai ei noudata niitä asianmukaisesti.

Siksi on otettava käyttöön tiukka ja järjestelmällinen valvonta, jotta saadaan yksilöityä parhaat ratkaisut asianmukaisen tasapainon varmistamiseksi turvallisuustavoitteiden ja perusoikeuksien rajoittamisen välillä.

Perusoikeuskirjan noudattamista on lisäksi vaadittava koko lainsäädäntöprosessin aikana ja komiteamenettelyissä.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Jäsen Voggenhuberin mietinnössä väitetään, että kaiken EU:n lainsäädännön on noudatettava perusoikeuskirjaa, tuota todellista ideologista sillisalaattia, ja että siksi siitä olisi tehtävä sitova. Toisin sanoen mietinnössä kannatetaan sitä, että kansalaisten kielteinen kanta Euroopan perustuslakiin – jonka II osan muodostaa perusoikeuskirja – jätetään huomiotta ja että käyttöön otetaan oikeudellinen velvoite, jolle hyväksyntäänsä eivät ole antaneet sen paremmin EU:n kansalaiset kuin kansalliset parlamentitkaan.

Tästä olisi kolme seurausta. Näin oikeutettaisiin Luxemburgin tuomioistuimen puuttuminen varsinaisten perussopimusten ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön, mikä on varsin paradoksaalista. Näin jäsenvaltioille asetettaisiin lainvastaisia rajoitteita: Brysselistä käsin voitaisiin esimerkiksi määrätä työsulusta, johon perusoikeuskirjassa taataan oikeus mutta joka on useissa jäsenvaltioissa kielletty. Lisäksi näin rajoitettaisiin Euroopan parlamentin äänestämistä: kuinka voisimme ehdottaa muita kuin täysin marginaalisia tarkistuksia lainsäädäntöön, jolla pannaan täytäntöön "perusoikeus"?

Tämä teksti on hyvin huolestuttava. Siinä onnistutaan ennennäkemättömällä tavalla ihmisoikeuksien nimissä rikkomaan demokratiaa, perussopimuksia ja Euroopan parlamentin oikeuksia.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä näytetään oikea tie, mutta se sisältää muutamia haitallisia ehdotuksia, esimerkiksi 2 kohdassa, joka on täysin ristiriidassa äänestäjäkunnaltamme saamiemme toimivaltuuksien kanssa. On tärkeää, että kaikki EU:n päätökset tehdään ihmisoikeuksia kunnioittaen. Mietinnössä arvostellaan komission ja Yhdysvaltojen viranomaisten välillä tehtyjä aiempia sopimuksia matkustajatietojen siirtämisestä. Siinä esitetään syyt, joiden vuoksi CIA:n toteuttamat vankien salaiset kuljetukset EU:n alueella olivat laittomia, ja korostetaan, etteivät tällaiset ihmisoikeusrikkomukset voi toistua.

Mietinnössä osoitetaan selvästi, ettei Euroopan perustuslakia tarvita ihmisoikeuksien suojaamiseksi jäsenvaltioissa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Niin sanottua "perustuslakiprosessia" on yritetty elvyttää useilla eri keinoilla ja samalla on röyhkeästi jätetty huomiotta ranskalaisten ja hollantilaisten vuoden 2005 kansanäänestyksissä ilmaisema suvereeni päätös.

"Perusoikeuskirjan" hyödyntäminen olennaisena osana "Euroopan perustuslakia" on ollut juonena jo pitkään tässä kissa ja hiiri -leikissä.

Esittelijän aikomuksena on ujuttaa perustuslain sisältö takaoven kautta takaisin käsittelyyn eli tarkoituksena on tehdä tekstistä sitova, vaikkei se sitä todellisuudessa ole, ja näin "säilyttää" pahamaineiset "perustuslain keskeiset saavutukset".

Jos tavoitteena on puolustaa oikeuksia, meidän olisi puolustettava niitä oikeuksia, jotka vahvistetaan Portugalin tasavallan perustuslaissa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa Euroopan yleissopimuksessa sekä Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, jotka ovat kansainvälisesti päteviä ja kattavia asiakirjoja ja joiden legitiimiys on tunnustettu. Näin ei ole "perusoikeuskirjan" tapauksessa, sillä sen sisältö on vaillinainen esimerkiksi taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien osalta.

Päätarkoituksena on jälleen kerran hyödyntää ihmisoikeuksia (nykyisin niin kutsuttuja "perusoikeuksia") niin sanotun "perustuslakiprosessin" käynnistämiseksi uudelleen niin, että sen mahdottomat uusliberalistiset, federalistiset ja militaristiset tavoitteet peittyvät sellaisten lausuntojen alle, joilla ohjaillaan EU:n kansakuntien legitiimejä odotuksia ja aiheellisia huolia.

Siksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Carl Lang (ITS), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentilla on varsin omalaatuinen ja yksipuolinen käsitys ihmisoikeuksien määritelmästä.

Näihin oikeuksiin tukeudutaan toimittaessa parlamentin mielestä ei-toivottuja henkilöitä ja poliittista oppositiota vastaan tai sellaisia hankalia valtioita vastaan, jotka eivät ole poliittisesti korrekteja. Omituista kyllä, näihin oikeuksiin ei koskaan vedota esimerkiksi parlamentin poliittisten vähemmistöjen oikeuksien puolustamiseksi. Näiden vähemmistöjen virheenä on se, etteivät ne kuulu eurofederalistien oikeistomieliseen massaan. Tällä alalla halveksutaan täysin mielipiteen vapauden ja tasa-arvon kaltaisia suuria periaatteita. Euroopan parlamentti toteuttaa käytännössä kuuluisaa mottoa: "Tee kuten sanon, älä kuten itse teen".

Tämä eurooppalaisten poliitikkojen rotu on valmis tekemään kaikkensa saadakseen voimaan oman visionsa Euroopasta ja tekee sen tarvittaessa vastoin kansalaisten tahtoa. Siksi onkin niin, että vaikka Euroopan perustuslaki hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä, tämä poliitikkojen rotu pyrkii edelleen kaikin keinoin ajamaan sen läpi kohta kohdalta. Sama pätee perusoikeuskirjaan. Vaikka se ei ole oikeudellisesti sitova, meille ehdotetussa tekstissä siitä pyritään tekemään eurooppalaisille tuomioistuimille välttämätön tai pahimmassa tapauksessa pakollinen viiteteksti.

Mietintö on kaukana vilpittömästä, sillä se vaarantaa kansojen vapaudet ja oikeudet.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä tarkastellaan keinoja tehostaa mekanismeja, joilla tarkastetaan vaikutustenarviointimenettelyllä, että kaikki EU:n lainsäädäntö noudattaa jo komission ehdotusluonnosvaiheessa kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja perusoikeuksia. Olen tyytyväinen erityisesti siihen, että mietinnössä pohditaan tapoja vahvistaa parlamentin asemaa perusoikeuksien puolustajana ja varmistaa, että EU:n lainsäädäntö noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja.

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) EU on toimielinkriisissä. Ranskalaiset ilmaisivat äänestyksessään toiveensa sellaisesta EU:sta, joka ei rajoitu sisämarkkinoihin. Kansalaiset haluavat EU:n, joka takaa myös sosiaaliset oikeudet.

Eurooppalaisten toiveet on täytettävä ehdotuksella, joka koskee menetelmää perusoikeuskirjan tehokkaasta täytäntöönpanosta komission lainsäädäntöehdotuksissa, ja etenkin järjestelmällisellä ja tiukalla seurannalla, jolla varmistetaan, että kaikkia kyseisiä perusoikeuksia noudatetaan kaikkien lainsäädäntöehdotusten laadintavaiheessa. Siksi on mielestäni olennaisen tärkeää löytää keino, jolla Euroopan perusoikeuskirjan oikeudellista sitovuutta ei vesitetä, jotta sillä voi olla se merkittävä vaikutus, jonka EU:n kansalaiset haluavat sille antaa.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Mietintö sisältää paljon hölynpölyä siitä, että EU:ta on jatkuvasti kehitettävä edelleen, sekä muutamia myönteisiä sanakäänteitä perustuslaista ja uuden viraston toimivaltuuksien kasvattamisesta. Mikään tästä ei edistä demokratiaa ja kehitystä. Nämä ovat pikemminkin vakiomuotoisia lauseita, joita saadaan kerta toisensa jälkeen lukea perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnöistä. Tässä tapauksessa jännittävää on vaatimus, jonka mukaan ihmisoikeuksien alivaliokunnan pitäisi pystyä estämään näitä oikeuksia loukkaavan EU:n lainsäädännön voimaantulo. Tämä on erittäin tärkeää, sillä uusien terrorisminvastaisten lakien jatkuva virta uhkaa juuri sitä yhteiskuntaa, jota laeilla olisi tarkoitus suojata. Siksi äänestän mietinnön puolesta sen puutteista huolimatta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Äänestin perusoikeuskirjan noudattamisesta komission lainsäädäntöehdotuksissa laaditun sekä järjestelmällistä ja tiukkaa valvontamenetelmää käsittelevän mietinnön puolesta.

Jäsen Voggenhuber on laatinut erittäin hyvän mietinnön tärkeästä perusoikeuksia koskevasta aiheesta. Siinä korostetaan tarvetta kunnioittaa ja noudattaa näitä oikeuksia ja ottaa käyttöön vapautta edistäviä välineitä. Perusoikeuskirjasta on tehtävä oikeudellisesti sitova.

Pidän asianmukaisena komission toteuttamaa järjestelmällistä valvontaa ja seurantaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kaikissa komission lainsäädäntöehdotuksissa noudatetaan perusoikeuksia. Komission tehtävänä on tärkeimpänä lainsäädäntöelimenä oltava sen tarkastaminen, että lainsäädäntöehdotukset ovat yhteensopivia kansalaisten oikeuksia ja vapauksia koskevien muiden kansainvälisten asiakirjojen kanssa. Tuen komission kantaa. Se aikoo soveltaa perusoikeuskirjaa lainsäädäntöehdotuksiinsa jo ennen kuin perusoikeuskirja tulee voimaan.

Perusoikeuksien suojaamisen ja niiden noudattamisen varmistamisen on oltava yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Mielestäni varhaisessa vaiheessa tapahtuva komission lainsäädännön valvonta, jolla varmistetaan sen yhdenmukaisuus perusoikeuksien kanssa, on hyvä asia ja osoittaa EU:n toimielimille oikean suunnan. Toivottavasti nämä seikat johtavat siihen, että perusoikeuskirjasta tulee oikeudellisesti sitova.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Euroopan perusoikeuskirjan saattaminen oikeudellisesti sitovaksi on käytännössä poliittisesti epärehellinen ja vastuuton teko. Perusoikeuskirjaa on aina pidetty asiakirjana, joka symboloi yksittäisten intressiryhmien voimallisten edustajien ajamaa poliittista kompromissia. Niiden tarkoituksena ei ole edistää yhteistä hyvää.

Perusoikeuskirjalla luodaan 18 uutta "perusoikeutta", jotka ovat tarpeettomia mutta jotka on kuitenkin sisällytettävä kansallisiin perustuslakeihin ilman, että yksikään hallitus tai kansanedustaja voisi tätä vastustaa. Perusoikeuskirja on hyödytön ja turha niin kauan kuin emme ole virallisesti päättäneet, mitä oikeusvälinettä sovelletaan Luxemburgissa sijaitsevassa yhteisön tuomioistuimessa ja Strasbourgissa sijaitsevassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Näiden kaksinaismoraalia koskevien epäilysteni vuoksi en voi antaa tukeani perusoikeuskirjalle, mutta ilmoitan kannattavani perustuslakia.

Ainoa instituutio, jolla on toimivalta käsitellä ihmisoikeuksien suojaamista Euroopassa, on Euroopan neuvosto. Ainoa ihmisoikeuksia Euroopassa koskeva oikeusväline on Euroopan ihmisoikeussopimus. Ihmisoikeuksia käsittelevä ylin eurooppalainen elin on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.

- Meyer Pleiten mietintö (A6-0026/2007)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin EU:n ja Keski-Amerikan maiden assosiaatiosopimuksesta käytäviä neuvotteluja koskevan jäsen Meyer Pleiten mietinnön (A6-0026/2007) puolesta, koska EU:n on mielestäni osallistuttava aktiivisesti ympäristönsuojeluun ja ihmisoikeuksien puolustamiseen kaikkialla maailmassa.

Sopimuksella on pyrittävä kolmen pilarin eli poliittisen vuoropuhelun, yhteistyön ja kaupan väliseen tasapainoon, jonka ansiosta voidaan lujittaa Keski-Amerikan valtioiden demokratiaprosessia, tehostaa demokraattisten elinten ja hallinnon toimintaa, torjua väkivaltaa, korruptiota, rankaisematta jättämisen kulttuuria ja ihmisoikeusloukkauksia sekä parantaa sosiaalista koheesiota ja kaikkien alueen asukkaiden elinoloja.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan tasapuolista assosiaatiosopimusta, jossa kaupan asteittainen vapauttaminen on väline, joka tukee sosioekonomista kehitystä, kestävää kehitystä ja sosiaalista koheesiota koskevien päätavoitteiden saavuttamista, eikä päämäärä itsessään. Keski-Amerikan maat kärsivät poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta vajeesta, joten ne ansaitsevat sopimuksen, jossa otetaan huomioon osapuolten väliset erot.

  Jean-Claude Martinez (ITS), kirjallinen. – (FR) Rahoitusmarkkinoiden, maatalouden, muuttoliikkeen ja markkinoiden globaalistuessa Euroopan kansakuntien on muodostettava kulttuurien liitto Keski-Amerikan maiden kanssa. Esimerkiksi maanviljelijämme kärsivät pääasiassa samanlaisista ongelmista kuin Meksikon campesinot ja Latinalaisen Amerikan pk-yritykset, sillä kaikkia niitä uhkaa teollis- ja tekijänoikeuksien sekä ammattitaidon menettäminen ja ennen kaikkea globaali kauppajärjestelmä, joka uhkaa niiden eloonjääntiä. Tämä järjestelmä asettaa vastakkain meidän banaanintuottajamme Ranskan Antilleilla ja Kanariansaarilla sekä Hondurasin ja Nicaraguan banaanintuottajat puhtaasti Chiquitan kaltaisten monikansallisten yritysten etua ajaakseen.

Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välinen kulttuurien liitto on sitäkin välttämättömämpi, kun ajatellaan kansainvälistä muuttoliikettä. Jos Ranskan auto-, teräs- ja rakennusteollisuus olisi 1970-luvulla kääntynyt Latinalaisen Amerikan työvoiman puoleen sen sijaan, että työntekijöitä haettiin Aurèsista, Anatoliasta ja Kabyliasta, Ranskan yhteiskunta olisi välttynyt tämänhetkisiltä jännitteiltä ja julkistalouteen kohdistuvilta valtavilta menoilta.

Liittoutumalla Euroopan kanssa Latinalainen Amerikka saisi kansainvälisillä ja kaupan foorumeilla tarvitsemansa liittolaiset, joiden avulla se voi puolustaa käsitettä sellaisten yhteiskuntien ja kansantalouksien hallinnoinnista ja hoidosta, jotka eivät noudata anglosaksista ideologiaa, jonka mukaan markkinat ovat kaikki kaikessa.

  Willy Meyer Pleite (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Mietinnön esittelijänä laadin Keski-Amerikan kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten järjestöjen kanssa tämän tekstin, jossa suositetaan kolmeen peruspilariin tukeutuvaa assosiaatiosopimusta. Nämä pilarit ovat poliittinen sopimus ja hyvä hallinto, kehitysyhteistyö sekä kauppa, jota käydään kahden alueen välillä oikeudenmukaisuuden sekä täydentävyyteen ja solidaarisuuteen perustuvan keskinäisen edun edellytysten mukaisesti. Ulkoasiainvaliokunnassa käydyn keskustelun johdosta kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnossa esitettiin useita tarkistuksia, jotka vääristivät mietinnön lähestymistavan täysin, sillä niissä todettiin vapaakauppa-alueen perustamisen olevan ensisijainen strateginen tavoite. Minun kantani, jota tukee Keski-Amerikan maiden enemmistö, on se, että uusliberalistisen mallin mukaisen assosiaatiosopimuksen tekeminen olisi virhe, joka johtaisi ainoastaan eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntymiseen Keski-Amerikassa monikansallisten yritysten hyötyessä tilanteesta. Tässä yhteydessä poliittiset ryhmät ovat laatineet useita kompromisseja, jotka vähentävät mietinnön uusliberalistisuutta, mutta mielestäni eivät kuitenkaan riittävästi. Mietintö eroaa edelleen valtavasti siitä, minkä halusin alun perin esittää, joten olen äänestänyt tyhjää.

- Yañez-Barnuevo Garcían mietintö (A6-0025/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) On päivänselvää, että useiden Latinalaisen Amerikan maiden nykytilanne tekee EU:n edistämän assosiaatiosopimuksen todellisen tarkoituksen löytämisestä melko vaikeaa. Siksi Euroopan parlamentti on viimeisellä minuutilla korvannut päätöslauselman joissakin kohdissa selvästi ilmaistun tavoitteen, joka oli "vapaakauppa-alueen" perustaminen, ilmaisulla "Euroopan ja Latinalaisen Amerikan alueidenvälisen kokonaisvaltaisen assosiaatioalueen" perustamisesta samalla, kun ensiksi mainitun sisältö on säilytetty viimeksi mainitun tavoitteina.

Tämä kikkailu ei peitä alleen sitä tosiasiaa, että tavoitteena on "aikanaan tapahtuva vapaakauppa-alueen perustaminen", sillä mietinnössä esitetään "neuvotteluohjeet kaupan asteittaisesta ja vastavuoroisesta vapauttamisesta" (joita pehmennettiin viimeisellä minuutilla lisäämällä tekstiin ilmaisu "oikeudenmukaisin ehdoin ja vastavuoroisin hyödyin täydentävyyteen ja solidaarisuuteen perustuen"). Lisäksi siinä pyritään "neuvottelemaan yksi yhtenäinen neuvottelevien osapuolten nykyisiä ja tulevia Maailman kauppajärjestöstä juontuvia velvoitteita pidemmälle menevä kauppasopimus, jolla perustetaan Maailman kauppajärjestön vaatimusten kanssa yhteensopivan siirtymäkauden aikana Euroopan ja Latinalaisen Amerikan alueidenvälinen kokonaisvaltainen assosiaatioalue… sulkematta mitään sektoria ulkopuolelle…", kehitetään "tulliliitto" ja "yhteiset sisämarkkinat", taataan "maataloustuotteiden markkinoille pääsy" sekä pääsy palvelumarkkinoille (terveydenhuoltoa ja koulutusalaa lukuun ottamatta).

Tarvinneeko sanoa tämän enempää?

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestän neuvotteluohjeista assosiaatiosopimuksen tekemiseksi EU:n ja Andien yhteisön välillä laaditun mietinnön puolesta, jos Andien sopimuksen sopimuspuolena olevien valtioiden erot otetaan huomioon vapaakauppa-alueesta neuvoteltaessa. Huomiota on kiinnitettävä talouskehityksen vauhtiin, väestökehitykseen, poliittisen kentän eroihin, nykyaikaisten viestintävälineiden puuttumiseen sekä eri valtioiden välisiin liikenneinfrastruktuureihin. Toinen tärkeä seikka on työelämän perusnormien käyttöönotto sekä huumausaineiden ja asekaupan torjunta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, sillä siinä kannatetaan tasapuolista assosiaatiosopimusta, jossa kaupan asteittainen vapauttaminen on väline, joka tukee sosioekonomista kehitystä, kestävää kehitystä ja sosiaalista koheesiota koskevien päätavoitteiden saavuttamista, eikä päämäärä itsessään.

- Meyer Pleiten (A6-0026/2007) ja Yañez-Barnuevo Garcían (A6-0025/2007) mietinnöt

  Daniel Hannan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan keskittyä siihen jäsenten Meyer Pleiten ja Yañez-Barnuevo Garcían mietinnön kohtaan, jossa he antavat tukensa Latinalaisen Amerikan alueelliselle yhdentymiselle. Eilisiltaisessa keskustelussa komission jäsen Mandelson kertoi parlamentillemme, että alueellinen yhdentyminen on avain kasvuun ja vakauteen. Hänellä on oikeus mielipiteeseensä, mutta kukaan Latinalaisessa Amerikassa – tai ylipäänsä edes Euroopassa – ei ole valinnut komission jäsentä Mandelsonia mihinkään tehtävään.

Kuten kollegani tietävät, jotkin Keski-Amerikan maat valittavat, että EU asettaa kauppa- ja tukisopimustensa ehdoksi näiden maiden osallistumisen alueellisiin rakenteisiin. En epäile niiden EU:n tahojen vilpittömyyttä, jotka väittävät ylikansallisuuden olevan kaikkien edun mukaista, mutta onko meidän tehtävämme vaatia muita maita matkimaan EU:n tekemisiä? Miksi on niin, että aina kun parlamentissa keskustellaan esimerkiksi Irakista tai Iranista, parlamentin jäsenet tuomitsevat kärkkäästi Yhdysvallat siitä, että se pyrkii tyrkyttämään omia arvojaan muille maailman maille, mutta kun muita maita vaaditaan luopumaan suvereeniudestaan, EU on yhtäkkiä kärkäs tuputtamaan omat arvonsa muille maille? Tämä on epäjohdonmukaista.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, että maailma vaurastuu kaupan vapautuessa. Vapaan kaupan käsite perustuu ajatukseen siitä, että mitä useampi osapuoli kauppaan osallistuu, sitä parempia tuloksia ne saavat.

Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö sisältää paljon hyvää, joka voisi johtaa vaurastumiseen. Valitettavasti siihen sisältyy myös epäolennaisuuksia ja haitallisia sanamuotoja, kuten parlamentin mietinnöissä on usein tapana.

Mietinnössä puhutaan muun muassa sopimuksen strategisista ulkopoliittisista näkökohdista ja laajempien valtuuksien antamisesta Euroopan parlamentille kauppa- ja ulkopolitiikassa.

Valitettavasti juuri mainitsemani näkökohdat jättävät varjoonsa ne myönteiset seikat, jotka oltaisiin voitu saavuttaa. Siksi äänestin mietintöä vastaan tämänpäiväisessä äänestyksessä.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Vapaakauppa on tärkein maailman vaurautta edistävä tekijä. Mitä useammat maat siihen osallistuvat, sitä enemmän ne vaurastuvat. Siksi useiden Etelä- ja Keski-Amerikan valtioiden ja EU:n välisen vapaakauppa-alueen perustaminen olisi harppaus kohti vaurastumista ja köyhyyden poistamista.

Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö sisältääkin paljon hyviä ehdotuksia, jotka voisivat lisätä vaurautta, jos ne toteutetaan. Kuten parlamentin mietinnöissä on usein tapana, tähänkin mietintöön sisältyy valitettavasti myös useita kohtia, joissa tarkoituksena on edistää EU:n kehitystä kohti federalistista supervaltaa ja lisätä parlamentin toimivaltuuksia jäsenvaltioiden kustannuksella.

Mietinnössä puhutaan muun muassa sopimuksen strategisista ulkopoliittisista näkökohdista ja laajempien valtuuksien antamisesta Euroopan parlamentille kauppa- ja ulkopolitiikassa.

Vahvista varauksistani huolimatta olen sitä mieltä, että nämä alueiden väliset assosiaatiosopimukset on parempi tehdä kuin jättää tekemättä.

- Päätöslauselmaesitys (B6-0118/2007)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä etenkään Euroopan maaperällä ei mielestäni missään tilanteessa voida hyväksyä ihmisten katoamista, jolla on dramaattisia vaikutuksia kaikkiin ihmisiin, kadonneiden perheisiin ja ystäviin.

EU ei voi väistää vastuutaan, vaan sen on ryhdyttävä ratkaisemaan näitä ongelmia aktiivisesti. Tehokkaita toimia on toteutettava, ja niitä on tuettava asianomaisten osapuolten välisellä toimivalla yhteistyöllä, jotta voidaan lopettaa nämä vuosikymmeniä jatkuneet hirveydet, jotka ovat ristiriidassa ihmisoikeuksien ja ihmisoikeusjulistuksen kanssa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että 9. maaliskuuta purettiin "Euroopan viimeistä kahtiajakautunutta pääkaupunkia" vuosikymmenten ajan jakanut muuri.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Puuttumatta äänestyksessä olevien ehdotusten ansioihin ja Kyproksen tilanteesta esitettyihin mielipiteisiin tämä mietintö on tärkeä, sillä se muistuttaa meitä siitä, että meidän "Euroopassamme" on edelleen pystyssä niin kutsuttu häpeän muuri, vaikka Nikosiassa muuri onkin korvattu lauta-aidalla.

Ongelma piilee kuitenkin saaren kahtia jakavassa linjassa, joka jakaa kahtia myös Euroopan ja aiheuttaa kärsimystä linjan molemmilla puolilla. Tätä ei saa koskaan unohtaa, ja siitä julistus on muistutuksena meille.

- Musotton mietintö (A6-0044/2007)

  Den Dover (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Brittiläiset konservatiivit suhtautuvat myönteisesti mietinnön joihinkin osiin, kuten tarpeeseen seurata laittoman maahanmuuton vaikutuksia saariyhteisöihin.

Emme kuitenkaan voi tukea nopeiden rajainterventioryhmien perustamista, emmekä pyrkimyksiä perustaa Euroopan rannikkovartiota.

Näistä syistä päätimme äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) On laadittu mietintö EU:n saarialueiden piirteiden ja rajoitteiden huomioon ottamisesta aluepolitiikassa, mikä on itsessään osoitus siitä, ettei näitä erityispiirteitä ole aiemmin otettu asianmukaisesti huomioon, vaikka ne eivät ole olleet täysin unohduksissakaan. Tämä johtuu epäilemättä EU:n luonteesta, joka on altis standardisoimaan ja tasaamaan eroja.

Lisäksi on valitettavaa, ettei mietinnössä korostettu niitä kestämättömiä rajoituksia, joita tavanomaisen yhteisön oikeuden soveltaminen tai soveltamisen uhka aiheuttaa näillä alueilla etenkin verotuksen ja kilpailun alalla. Ranskassa Korsikaan ja Ranskan merentakaisiin departementteihin sovellettavat meriverojärjestelmä, alv-asteet ja alennetut valmisteverot kyseenalaistetaan säännöllisesti, ja Ranskan valtion on säännöllisesti sovittava niistä uudelleen myös Brysselissä.

Lopuksi valitan sitä, että tässä mietinnössä pidetään laittomien maahanmuuttajien virtaa tietyille eurooppalaisille saarille lähes kliinisellä tavalla täysin paikallisena asiana, vaikka kyse on hyvin vakavasta ongelmasta. On korostettava, että suurimpia syitä tähän ongelmaan ovat sisärajojen poistaminen ja EU:n harjoittama maahanmuuttajamyönteinen aivopesu.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Haluan todeta kaksi asiaa kyseisestä mietinnöstä:

- Haluan korostaa, että olemme samaa mieltä siitä, ettei saariasemaa pidä sekoittaa syrjäisimmän alueen asemaan ja että näin ollen on muistettava, että syrjäisimmät saarialueet ovat muita kaksi kertaa heikommassa asemassa. Tämä johtuu ensinnäkin niiden etäisyydestä suhteessa Euroopan mantereeseen ja toiseksi rakenteellisista haitoista, jotka johtuvat saarialueen piirteistä ja muista luonnollisista ja maantieteellisistä esteistä.

- Haluan korostaa meidän olevan täysin eri mieltä niistä päätöslauselman kohdista, joissa tuetaan nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja jotka koskevat etenkin Pohjois-Afrikasta tulevaa maahanmuuttoa, sillä niissä tuetaan nopeiden rajainterventioryhmien ja Euroopan rannikkovartion perustamista EU:n rajaturvallisuusviraston yhteyteen tarkoituksena "lievittää ongelman välittömiä hoitamispaineita". Pidämme tätä sortopolitiikkana, jolla maahanmuuttajat kriminalisoidaan, vaikka he ainoastaan etsivät parempia elinoloja itselleen ja perheilleen aivan kuten tekevät ne tuhannet portugalilaiset, jotka muuttavat ulkomaille joka vuosi. Politiikka on ajautunut väärille urille, eikä sillä onnistuta ratkaisemaan maahanmuuton taustalla olevia syitä, jotka etenkin Yhdistyneet Kansakunnat on yksilöinyt jo aikaa sitten.

Siksi päätimme äänestää tyhjää.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Saarten merkitys yhteisön keskeisissä politiikoissa kasvaa EU:n laajentuessa. Olen tyytyväinen siihen, että aihe on edelleen asialistalla, sillä se on edelleen haaste EU:lle. Mietinnössä on määritelty saarten suurimmat ongelmat, kuten korkeammat hinnat, alhaisemmat palkat ja sisämarkkinoille pääsyn vaikeudet.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Tuen täysin vaatimuksia siitä, että saarten ahdinkoon on kiinnitettävä enemmän huomiota aluekehityspolitiikassa. Jouduin kuitenkin äänestämään tänään käsiteltyä jäsen Musotton mietintöä vastaan, koska siinä tuetaan Eurooppa-linnakkeen perustamista.

Saarten taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on erittäin tärkeä asia, joka edellyttää erityisiä toimia, kuten kilpailulain joustavoittamista. Irlannin rannikon saarilla on ollut ja on edelleen tärkeä merkitys irlantilaisen kulttuurin ja talouden ylläpitäjinä. Sinn Féin tukee kaikkia toimenpiteitä, joilla edistetään näiden saarten tukemista.

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN), kirjallinen. (IT) Kaikkien EU:n saarten on selviydyttävä samoista ongelmista riippumatta siitä, ovatko ne hyvin syrjäisiä. Näitä ongelmia ovat infrastruktuurin puuttuminen, ylimääräisistä kuljetuskustannuksista johtuvat korkeat hinnat, korkeat energianhinnat sekä muuttoliike.

Näiden syiden vuoksi olen useaan otteeseen kehottanut Euroopan komissiota kertomaan mielipiteensä joistakin saarten ja etenkin kotialueeni Sisilian kehityksen kannalta olennaisen tärkeistä asioista.

Olen ennen kaikkea sitä mieltä, että kaikkien saarten on saatava soveltaa alempaa veroastetta, kuten muiden EU:n alueiden kanssa on tehty. Näin saarille olisi mahdollista houkutella lisää pääomaa, mikä edistäisi kehitystä ja loisi työpaikkoja.

Investointikannustinten osalta olen pyytänyt komissiota pohtimaan sellaisen politiikan kehittämistä, jolla houkutellaan ennen kaikkea EU:n ulkopuolelta tulevia ulkomaisia sijoituksia soveltamalla niihin täyttä verovapautta.

Lopuksi totean infrastruktuurien puutteellisuudesta, mikä on yksi saarten sosioekonomisen kasvun suurimmista esteistä, että olen täysin samaa mieltä komissiolle esitetystä kehotuksesta, jotta se tarkistaisi politiikkaansa sen suhteen, kuinka toimitaan tilanteissa, joissa valtiontukea ei ole annettu liikenneyhteyksien parantamista koskeviin infrastruktuurihankkeisiin. Tässä yhteydessä haluan korostaa, että Messinansalmen ylitse on rakennettava silta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Luonnolliset ja taloudelliset rajoitukset aiheuttavat saarialueille suuria ongelmia. Erityisiä yhteisön toimia on toteutettava korkeiden kuljetus- ja energiakustannusten, luonnonvaroista vallitsevan pulan, väestökadon, puutteellisten infrastruktuurien ja laittoman maahanmuuton vuoksi, jotta näille alueille tyypillisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti.

Rakennerahastot ovatkin tällä alalla yhteisön toiminnan pääväline. Niillä voidaan antaa konkreettinen muoto EU:n poliittiselle halulle tukea saariaan.

Ennen kaikkea on täsmennettävä tarkkaan, mitkä ovat saarten erityispiirteet ja tarpeet. Komission on tämän jälkeen varmistettava, että eurooppalaisten saarten erityisongelmat otetaan aina huomioon, ja tämän johdosta sen on toteutettava rajavalvontatoimia saaria uhkaavan laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Lisäksi komission on laadittava yhdennetty kehitysohjelma, jolla voidaan varmistaa taloudellisen toiminnan, kuten matkailun, jatkuvuus saarilla.

Lopuksi totean, että tämä koko toimenpidepaketti on olennaisen tärkeä sellaisen tilanteen aikaansaamiseksi, jossa näillä alueilla on yhtäläinen pääsy sisämarkkinoille manneralueiden kanssa. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

- Schapiran mietintö (A6-0039/2007)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, mielestäni EU toimii aivan oikein lisäämällä paikallisviranomaisten päätäntävaltaa EU:n toimiessa yhteistyössä yksittäisten maiden ja etenkin kolmansien maiden kanssa. Olen tyytyväinen siihen, että EU keskittyy hallinnoinnin hajauttamiseen sekä yhteistyön että kehitysavun alalla.

Paikallisviranomaisilla on merkittävä tehtävä niin paikallisessa kuin alueellisessakin kehityksessä, sillä ne ymmärtävät paikallisyhteisöjen tarpeet, ovat lähellä kansalaisia ja ne on useimmiten valittu demokraattisilla vaaleilla. Niillä on keskeinen tehtävä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisessa. Niiden institutionaalisiin tehtäviin kuuluvat pääasiassa koulutukseen, terveydenhuoltoon, ympäristöön ja yrittäjyyteen liittyvät asiat. On korostettava, ettei niillä yleensä ole käytettävissään riittävästi varoja. Näin on etenkin köyhimmillä alueilla, joilla työttömyys on suurta.

Paikallisviranomaiset eivät saa riittävästi tukea jäsenvaltioiden talousarvioista. Siksi meidän on annettava täysi tukemme nyt ja tulevaisuudessa sille, että paikallisviranomaiset saavat toimia itsenäisesti kehitysyhteistyöpolitiikassa. Kokemuksemme EU:n jäsenvaltioiden, kuten kotimaani Puolan, paikallisviranomaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä vahvistavat tämän.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni on ensisijaisen tärkeää, että yhteisöt saavat tukea niitä lähimpänä olevista rakenteista vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Suhtaudun erityisen myönteisesti siihen, että mietintö sisältää komissiolle osoitettuja käytännön toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat etenkin paikallisviranomaisten kanssa kehitysavusta käytävän vuoropuhelun tehostamista, tukitoimitusten hajauttamisen lisäämistä sekä kehitysmaiden ja EU:n paikallisviranomaisten välisen rakenteellisen vuoropuhelun tukemista.

  Puhemies. Äänestysselitykset ovat päättyneet.