Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 15. maaliskuuta 2007 - Strasbourg

9. Hyljetuotteiden kieltäminen Euroopan unionissa (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma hyljetuotteiden kieltämisestä Euroopan unionissa.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää teitä tästä tilaisuudesta esittää komission kanta hyljetuotteiden kieltämisestä Euroopan unionissa sekä kommentoida jo toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä.

Hylkeenpyynti on aihe, josta on kiistelty ja keskusteltu intensiivisesti monen vuoden ajan. Olen ilman muuta samaa mieltä siitä, että hylkeenpyynti herättää aivan perusteltuja kysymyksiä riippumatta siitä, missä tämä pyynti tapahtuu. On kuitenkin kannustavaa, että pääosin hyljekannat näyttäisivät olevan vakiintuneella tasolla eikä hylkeiden eloonjääminen ole uhattuna niiden luonnollisessa elinympäristössä. Tämä mielipide perustuu saatavilla oleviin tietoihin harmaahylje- ja kuplahyljekantojen kehittymisestä. Saatavilla ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että pyynnillä olisi haitallisia vaikutuksia näiden luonnonvaraisten lajien säilymiseen.

Koillis-Atlannin hyljekanta on on kasvanut merkittävästi, ja vuosittaisen pyyntikauden yleisimmän pyyntikohteen eli harmaahylkeen kanta on kasvanut 1970-luvun alun 2 miljoonasta noin 5,8 miljoonaan. Toisin sanoen kyseinen hyljekanta ei ole vaarassa ja näin ollen ne eivät kuulu uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälisestä kaupasta tehdyn yleissopimuksen (CITES) piiriin. Jotta nämä hyljelajit voitaisiin ottaa CΙΤΕS-sopimuksen piiriin, kansainvälisen kaupan pitäisi vaarantaa niiden eloonjääminen niiden luonnollisessa elinympäristössään.

Tämän ei pitäisi estää meitä käsittelemästä toista tärkeää kysymystä, joka liittyy hylkeenpyyntiin monissa maissa, myös joissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ja jolla tarkoitan sitä, pitääkö hyljetuotteiden tuonti, vienti ja markkinointi kieltää niissä tapauksissa, joissa hylkeitä pyydetään eläinten asianmukaisesta kohtelusta antamiemme ohjeiden vastaisesti. Tästä syystä olen samaa mieltä siitä, että vaikka emme olekaan toteuttaneet lainsäädännöllisiä toimia Euroopan unionin tasolla, Euroopan parlamentin esiintuomia huolia eläinten asianmukaisesta kohtelusta ja erityisesti hylkeidenpyynnissä on tutkittava yksityiskohtaisesti. Jotyta voisimme onnistua tässä, tarvitsemme asianmukaista tietoa ja tarvittavat tilastot, ja tästä syystä olemme pyytäneet riippumatonta tutkimusta asiasta. Tämän pääasiassa Euroopan elintarvikeviraston laatiman tutkimuksen tulosten perusteella päätämme ehdottaa neuvostolle ja parlamantille toimenpiteiden toteuttamista. Moitteetonta hallintotapaa ja lainsäädäntämenettelyä koskevien periaatteiden sekä komissiota koskevien selkeiden menettelysääntöjen nojalla meidän on perustettava toimintamme vankkoihin tieteellisiin faktoihin, ja asianmukainen vaikutusten arviointia koskeva tutkimus on laadittava ennen sen tutkimista, pitääkö asian osalta yli päänsä toteuttaa toimenpiteitä.

Olen antanut yksiköilleni määräyksen tutkia mahdollisuutta, että komissio lähettäisi tarkastusryhmän tutkimaan ja tarkkailemaan hylkeenpyyntiä vuoden 2007 pyyntikauden aikana. Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutkia mahdollisuutta osallistua tähän ryhmään.

Täydellinen ja puolueeton arvio tämän kysymyksen kaikista näkökohdista antaa meille mahdollisuuden tehdä oikeat päätökset.

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen on järkevä ja inhimillinen mies. Hän haluaa aikaa asian tutkimiseen. Me lupaamme hänelle sen, mutta vastineeksi hänen pitäisi määrätä hylkeestä valmistetuille tuotteille tutkinnan ajaksi väliaikainen tuontikielto.

Hänen mielestään teurastus on Kanadassa kestävällä tasolla. Voi olla, mutta 330 000 grönlanninhyljettä tapettiin vuonna 2006 ja 95 prosenttia niistä oli alle kolmen kuukauden ikäisiä. Monet niistä nyljettiin elävältä, koska 79 prosenttia hylkeenpyytäjistä eivät tarkista asianmukaisesti, ovatko poikaset vielä tajuissaan.

Hylkeenteurastus on julmaa eikä sovi sivistyneelle maalle. Se ei varmasti ole kestävää esimerkiksi Namibiassa. Namibiassa, joka on maailman toiseksi suurin hylkeenpyytäjä, kiintiöt kasvavat joka vuosi. Vuonna 2007 kiintiö oli 91 000, ja suuren kiintiön sekä hylkeiden luonnollisen kuolleisuuden yhdistelmä tarkoittaa sitä, että kaikki hylkeenpoikaset saattavat kuolla tänä vuonna.

Hylkeitä ei tapeta ruoan vuoksi. Niitä ei oikeasti tapeta kalakantojen suojelemiseksi. Niitä tapetaan muodin takia, ja Eurooppa on tällaisten muotituotteiden markkina-alue. Eurooppa on Kanadasta tuotujen hylkeennahkojen päämarkkina-alue. Belgia on kieltänyt niiden tuonnin. Italia ja Luxemburg ovat kieltäneet sen väliaikaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa ovat ehdottaneet EU:n laajuista tuontikieltoa. Euroopan parlamentti on kirjallisessa lausunnossaan vaatinut lopullista tuontikieltoa ja enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä on allekirjoittanut tämän lausunnon. Arvoisa komission jäsen, kannatan asian tutkimusta mutta kannatan myös väliaikaista tuontikieltoa.

  Paulo Casaca, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Yhdyn siihen, mitä jäsen Bowis juuri sanoi.

Todellisuudessa ei ole mitään syytä siihen, miksi väliaikaista kieltoa ei voisi panna samantien täytäntöön, ja komission näkemät tutkimukset näyttävät olleen laaditut tämänsuuntaisesti. Tästä asiasta on jo saatavilla runsaasti huomiota herättävää tietoa. Lisäksi muut maat, kuten Yhdysvallat ja Meksiko ovat jo näyttäneet selkeää esimerkkiä – Yhdysvallathan kielsi hyljetuotteiden käytön yli 30 vuotta sitten – enkä ymmärrä, miksi komissio on sitä mieltä, ettei meillä ole vielä riittävästi tietoa toimiaksemme välittömästi.

Kuten kollegamme selittikin jo erittäin hyvin, kyse ei ole pelkästään kestävyydestä. Kyse on pääasiassa etiikasta. Kysymys on siitä, onko järkeä, että hylkeitä tapetaan täysin barbaarisella tavalla pelkästään joidenkin muotimaun tyydyttämisen takia – kuten Intergroup on the Welfare and Conservation of Animals –järjestön valtuuskunta, johon kuului muun muassa kollegamme Carl Schlyter, viime vuonna meille raportoi ja kuten meille on monella tavalla kerrottu.

Jos komissio haluaa nähdä, mitä kentällä tapahtuu, Euroopan parlamentin valtuuskunta matkustaa ensi viikolla Kanadaan. Menemme suoraan sinne, missä hylkeenpyynti tapahtuu. Komissio on tervetullut mukaan. Se voi varmasti liittyä valtuuskuntaan ja saada selvennystä epäilyihin, joita sillä tästä asiasta vielä mahdollisesti on.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ihmettelen joskus sitä, kuinka on mahdollista olla näkemättä aivan ilmiselvää asiaa, ja tarkoitan Kanadan hallituksen sinnikkyyttä sallia vuosittainen verilöyly, jonka aikana teurastetaan satojatuhansia puolustuskyvyttömiä hylkeenpoikasia.

Toisinaan ihmettelen sitä, miten on mahdollista suhtautua täysin tunteettomasti tällaiseen äärimmäiseen julmuuteen, ja ajattelen myös niitä tuhansia muotihulluja, jotka maksavat itsensä kipeiksi saadakseen käyttää hyljeturkkia, joita saadaan monissa tapauksissa nylkemällä tajuissaan olevia eläimiä.

En kuitenkaan lainkaan ihmettele sitä, miten on mahdollista olla kuulematta korvia huumaavan kovaa meteliä, enkä sitä, miten on mahdollista olla ymmärtämättä sitä, mikä on täysin yksinkertaista, koska kaikella kunnioituksella, arvoisa komisison jäsen, olen nähnyt tällaista tapahtuvan aivan liian usein siinä, miten komissio toisinaan kohtelee Euroopan parlamenttia, ja tämänpäiväinen keskustelunaihe on tästä hyvä esimerkki.

Parlamentti pyysi syyskuussa 2006 komissiolta erittäin selvästi ja erittäin äänekkäästi, että kaikenlaisten hyljetuotteiden kauppa kiellettäisiin koko EU:ssa. Nyt, kuusi kuukautta myöhemmin komissio kertoo meille, että vaikka eläimiin kohdistetun tunteettoman julmuuden osalta hylkeiden tappaminen on tunnetusti ollut erittäin hyvin edustettuna monen vuoden ajan, se tarvitsee vielä lisäaikaa asian pohtimiseksi.

Koska pidän komissiota läheisenä ystävänä ja liittolaisena ja koska olemme äärimmäisen kärsivällisiä, meidän pitäisi mielestäni antaa komissiolle lisäaikaa, jos se sitä haluaa, mutta kuten toiset puhujat ovat todenneet, sillä ehdolla, että samalla pannaan täytäntöön toistaiseksi voimassaoleva kaikkia hyljetuotteita koskeva tuotantokielto EU:ssa. Tähän olemme päätyneet, koska meillä on vahva vakaumus tästä asiasta, koska asiassa on toimittavaa nopeasti ja koska jotkin EU-maat ovat jo panneet täytäntöön kansallisia kieltoja.

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viime vuonna vierailin Animal Welfare Intergroup –järjestön nimissä Kanadassa ja pääsin seuraamaan hylkeenpyyntiä. Hylkeenpyytäjät käyttivät väkivaltaa pyrkiessään estämään minua näkemästä, mitä tapahtuu. He pakottivat automme tien sivuun, he kiipesivät helikoptereidemme päälle, ettemme pääsisi lentämään niillä ja he uhkasivat tappaa meidät, jos poistuisimme hotellistamme ja yrittäisimme dokumentoida hylkeenpyyntiä. Näistä toimenpiteistä huolimatta onnistuimme saamaan valokuvia ja näimme, kuinka uskomattoman julmaa hylkeenpyynti on. Pyytäjät tiesivät, että heillä on jotain salattavaa. Hylkeet nyljetään elävältä, nuijitaan ja jätetään tukehtumaan omaan vereensä. Ne haavoittuvat ja sitten joko menehtyvät tai jotuvat kärsimään lisää, sillä toinen luoti, joka armollisesti lopetettaisi eläimen, laskisi kahdella dollarilla nahan hintaa.

Tällaista pyyntiä ei pitäisi kieltää kantojen säilymiseen liittyvistä syistä. Se pitäisi kieltää eettisistä syistä. Haluan kuitenkin korostaa, että hyljekanta pieneni viimeksi kun järjestettiin suuri jahti. Joudumme nyt kohtaamaan myös ilmastonmuutoksen, ja grönlanninhylje tarvitsee jäätikön voidakseen imettää pienokaisensa. Monet hylkeenpoikaset syntyvät merellä ja kuolevat sinne. Koska Euroopan unioni on maailman suurin markkina-alue, se tukee tällaista pyyntiä, ja parlamentti on sanonut selvästi, että emme halua markkinoidemme liittyvän millään lailla tällaiseen pyyntiin. Kuten jäsen Bowis sanoi, monet valtiot ovat kieltäneet hyljetuotteiden tuonnin, viennin ja markkinoinnin. Kissan- ja koiranturkkien osalta komissio totesi, etteivät sisämarkkinat toimi ja että se määräisi EU:n laajuisen kiellon. Samaa logiikkaa pitäisi soveltaa myös tähän asiaan.

Haluaako komissio, että asiasta tehdään tutkimuksia? On monia tutkimuksia, joissa viitataan täällä parlamentissa esiin tulleisiin ongelmiin, esimerkiksi Bird and Veterinary Report, mutta nämä tutkimukset eivät saa johtaa siihen, että välttämättömien toimenpiteiden toteuttamista siirretään. Jos komissio haluaa lisää aikaa, voimme sen antaa, mutta siinä tapauksessa haluamme, että hyljetuotteiden tuonti, vienti ja markkinointi kielletään väliaikaisesti siihen asti, kun olette valmis, ja teidän on myös määritettävä tällaisen kiellon oikeusperusta. Kiitoksia siitä, että valitsitte Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen eläintensuojelusta vastaavan komitean suorittamaan tämän tutkimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseinen laitos on hyväksytty, tunnustettu riippumattomaksi ja sen katsotaan edustavan asianomaisten maiden tahtoa.

Haluan korostaa, että hylkeenpyynnillä ei ole ratkaisevaa taloudellista merkitystä hylkeitä pyytäville maille eli Kanadalle, Norjalle, Venäjälle ja Namibialle. Näimme valaanpyynnin kohdalla, että kun se lopetettiin ja korvattiin valaiden tarkkailulla, viimeksi mainittu osoittautui kannattavammaksi, joten voimme auttaa hylkeenpyytäjiä parantamaan taloudellista tilannettaan, jos he luopuvat julmasta toiminanstaan.

  Erik Meijer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, hylkeet ovat olleet uhanalainen laji jo vuosia. Niiden lukumäärä ei ole pienentynyt pelkästään meriveden laadun heikkenemisen ja saasteiden takia tiheästi asutuilla rannikoilla vaan myös hylkeiden lisääntyneen pyynnin takia. Hetken näytti siltä, että hylkeen kuolevat kokonaan joiltakin rannikkoalueilta. Vaikka näyttäisi siltä, että hyljekiintiöitä olisi otettu taas käyttöön joillakin alueilla, kestävälle suojelulle on jatkuva tarve.

Siellä, missä ihmisten omistushalulle annetaan vapaat kädet, voidaan löytää todisteita suojelun vastakohdasta. Hylkeennahka on haluttua materiaalia vaatteiden ja leikkikalujen koristeluun, hinku tämän materiaalin saamiseen tyydytetään häpeällisellä tavalla nuijimalla hylkeenpoikasia hengiltä ja nylkemällä ne elävältä – inhottava toiminta, josta jotkin rannikkoseutujen asukkaat ovat tulleet taloudellisesti riippuvaisiksi, ja järjestelmä on vakiintunut, koska on mahdollista viedä hylkeennahkoja ja löytää niille ostajia kaukana rikospaikalta. Tästä syystä on ollut monen vuoden ajan äärimmäisen tärkeää varmistaa, ettei tämänkaltaisia tuotteita olisi enää myynnissä, erityisesti maailman rikkaimmissa kolkissa, jollainen myös Eurooppa on.

Komission jäsenen Dimasin puheen ensimmäinen osa osoittaa, että hän on parlamentin ja suuren yleisön tapaan huolestunut asiasta. Se, mitä tästä huolestuneisuudesta seuraa, on kuitenkin pettymys. Vaikutusten arviointia ei millään lailla vastusteta, ja lisääntyneet tarkastukset Kanadassa ja Namibiassa olisivat tervetulleita. Tämä ei kuitenkaan voi olla mikään peruste odottelupolitiikan jatkamiselle.

Jotkin EU-maat ovat jo seuranneet Yhdysvaltoja ja toteuttaneet tuonnin vastaisia toimia, mutta miksi jotkin EU-maat hidastelevat tässä asiassa? On täysin perusteltua toimia välittömästi ja kieltää tuonti väliaikaisesti. Vaikka kieltäisimme sen huomenna, kielto toteutuisi vuosia liian myöhään, kun otetaan huomioon tilanteen vakavuus. Tästä syystä pyydän, ettette käyttäisi tutkimusta verukkeena lisäviivyttelylle.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kaikkia puhujia heidän erittäin rakentavista puheenvuoroistaan tämän iltapäivän istunnossa.

Ensinnäkin haluaisin toistaa, että kannan säilyttämisen kannalta ei ole perusteita ryhtyä toimenpiteisiin, koska 1970-luvulla näitä eniten metsästettyjen lajien yksilöitä oli 2 miljoonaa ja tällä hetkellä näitä samoja hylkeitä on 5,8 miljoonaa. Tutkimme nyt vain tätä toista kysymystä, joka on erittäin tärkeä.

Tutkimuksen osalta minun on ensinnäkin todettava, että komissio on tietoinen siitä, että ihmiset ovat kovasti kiinnostuneita inhimillisten tappamismenetelmien soveltamisesta, ja korkealaatuista eläintensuojelua koskevan komission sitoumuksen mukaisesti tutkimme kaikkia saatavilla olevia tietoja. Olemme saaneet tietoja – jotka ovat osittain ristiriitaisia – että hylkeitä metsästetään ja tapetaan joillakin alueilla epäinhimillisellä tavalla. Arviossa, johon viittasin – ja jota yksi puhuja piti erittäin tärkeänä – tullaan esittämään tasapainoisia, puolueettomia ja toteuttamiskelpoisia päätelmiä ja suosituksia. Arviosta saatujen lopputulosten avulla komission pitäisi pystyä tekemään joitakin päätelmiä ja laatimaan mahdollisesti lakiehdotuksia, jos tilanne sitä edellyttää.

Siltä osin kuin on kyse hyljetuotteiden myynnin keskeyttämisestä toistaiseksi, komissiolla ei ole käytössään välitöntä oikeudellista välinettä, jolla se voisi määrätä hyljetuotteiden tuonnin, viennin ja kaupan keskeyttämisestä toistaiseksi. Komissio ei voi vedota sellaisiin kansanterveys- ja eläintensuojelupolitiikan mukaisiin säilyttämistoimenpiteisiin, joilla mahdollistettaisiin väliaikainen kieltäminen kansanterveyden tai eläinten terveyden ollessa vaarassa. Esimerkiksi päätös lopettaa väliaikaisesti luonnonvaraisten lintujen tuonti hyväksyttiin eläinten terveyden ja kansanterveyden suojelemiseksi, koska oli riski lintuinfluenssan maailmanlaajuisesta leviämisestä.

Välitön ratkaisu ei myöskään ole mahdollista kauppapolitiikan perusteella. Kaikkien toimenpiteiden, jotka Euroopan unioni haluaisi toteuttaa, pitäisi olla tarpeellisia sekä oikeasuhtaisia, ja niistä olisi ilmoitettava Maailman kauppajärjestölle. Tässä vaiheessa ei näin ollen ole asianmukaista määrätä välitöntä kauppakieltoa, eikä sitä edes olisi mahdollista toteuttaa.

Komission on ensinnäkin toteutettava puolueeton arvio kaikista saatavilla olevista tiedoista. Arviosta saatujen tulosten avulla komission pitäisi pystyä tekemään joitakin päätelmiä ja laatimaan mahdollisesti lakiehdotuksia, jos tilanne sitä edellyttää.

Täällä viitattiin Yhdysvaltoihin, jossa Marine Mammal Protection Act säädettiin vuonna 1972 eli ennen uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen vuonna 1975 tapahtunutta voimaantuloa. Lisäksi jäsenvaltioilla on mahdollisuus määrätä Euroopan yhteisöjen oikeuskäytännön mukaisia toimenpiteitä, mutta yhteisöllä ei ole samanlaista oikeusperustaa.

Kehottaisin teitä vaatimaan, että jäsenvaltioiden hallitukset määräisivät kieltoja – niillä on siihen lailliset välineet. Meillä on oltava asianmukainen oikeusperusta ennen kuin voimme määrätä kieltoja Euroopan unionin tasolla, ja tähän me pyrimme laatimalla arvion ja keräämällä tietoja. Jos kuitenkin osoitatte huolenne omissa maissanne ja vaaditte hallituksianne määräämään kieltoja, Euroopan unionin olisi helpompi toteuttaa toimenpiteitä sisämarkkinoihin liittyvistä syistä.

Lopuksi haluan vielä toistaa, että komissio on sitoutunut vahvasti eläinten hyvinvoinnin korkeaan tasoon, sekä Euroopan unionissa että kansainvälisestikin. Täysin puolueeton arvio hylkeenpyyntiin liityvistä eläinten hyvinvointia koskevasta asioista antaa meille mahdollisuuden saada kokonaiskuva ja vankka perusta ennen johtopäätösten tekemistä. Tutkimme kaikki saatavilla olevat tiedot ja toteutamme tarvittavat toimenpiteet. Jos osoittautuu, että hylkeitä on metsästetty ja tapettu epäinhimillisellä tavalla, harkitsemme myös hyljetuotteiden tuonnin ja viennin sekä hylkeenmetsästyksestä alkuperänsä saaneiden tuotteiden markkinoilletuonnin kieltämistä.

Raportoimme asiasta takaisin Euroopan parlamentille mahdollisimman nopeasti. Toistan, että me olemme jo pyytäneet Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista toteuttamaan tutkimuksen tieteellisen osan, ja olen kirjoittanut Kanadan hallitukselle pyytääkseni, että voisimme osallistua hylkeenpyyntioperaatioon, ja Euroopan parlamenttikin kutsuttiin mukaan, jotta se näkisi, miten pyynti on järjestetty. Se, mitä sanoitte aiemmin omista kokemuksistanne, oli erittäin mielenkiintoista.

  Puhemies. Puheenvuoro on teillä, jäsen Beazley. Käsittääkseni esitätte virallisen aloitteen.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olisiko ennen komission jäsenen puhetta mahdollista esittää hänelle yksi ylimääräinen kysymys hänen lausuntonsa ajoituksesta? Nyt on kulunut jo yli 25 vuotta siitä, kun parlamentti otti ensimmäisen kerran tämän asian esiin. Kun komission jäsen erittäin ystävällisesti kertoi, että hän raportoisi mahdollisimman nopeasti, voisiko hän arvioida täsmällisemmin, kuinka pian tämä raportointi mahdollisesti tapahtuu?

  Stavros Dimas, komisison jäsen. (EN) Kirjeestänne näin teidän pelkäävän sitä, että tutkimuksen tekeminen kestää vuosia. Näin ei ole. Kyse on kuukausista.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.