Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 15. maaliskuuta 2007 - Strasbourg

10. Mari Ušem –järjestön hallituksen jäsenen ja kirjallisuuslehti Ontšõkon päätoimittajan Galina Kozlovan pahoinpitely (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission lausunto Mari Ušem –järjestön hallituksen jäsenen ja kirjallisuuslehti Ontšõkon päätoimittajan Galina Kozlovan pahoinpitelystä.

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio on pahoillaan Galina Kozlovan pahoinpitelystä, joka tapahtui 25. tammikuuta Marin tasavallan pääkaupungissa, ja haluan ilmaista hänelle ja hänen perheelleen myötätuntoni sekä toivottaa hänelle pikaista paranemista vammoistaan. Komissio toivoo, että välikohtaus tutkitaan nopeasti ja perinpohjaisesti ja että syylliset tuodaan oikeuden eteen. Tässä yhteydessä haluan todeta, että tutkimus on käynnistetty ja että Marin tasavallan presidentti on tiettävästi vaatinut, että asian selvittämistä on pidettävä ensisijaisen tärkeänä asiana.

Yleisesti ottaen komissio on tietoinen suomalais-ugrilaisen kantaväestön kuten esimerkiksi marien tilanteesta Venäjällä. Olemme tietoisia myös monien Euroopan parlamentin jäsenten esiintuomista huolista, jotka koskevat marien kohtelua ja erityisesti marin kielen asemaa koulujen opetuksessa, lehtimiesten vainoamista ja joulukuussa 2004 pidettyjä presidentinvaaleja. Komissio pani tarkoin merkille parlamentin toukokuussa 2005 esittämän päätöslauselman.

Komissio pitää Venäjän-suhteidensa kulmakivenä yhteisiä arvoja, joihin kuuluvat myös ihmisoikeudet. Komissio osallistuu aktiivisesti EU:n ja Venäjän väliseen ihmisoikeuskeskusteluun, jonka puitteissa on tarkoitus keskustella Venäjän kanssa avoimesti ja rakentavasti kaikkein tärkeimmistä asioista. Olisi hyödyllistä, jos voisimme tällaisissa kysymyksissä unohtaa molemminpuoliset syyttelyt ja keskittyä näiden useissa moderneissa yhteiskunnissa mahdollisesti syntyvien ongelmien ratkaisemisesta saatuihin kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin. Tästä syystä komissio on ehdottanut, että ihmisoikeuskeskustelua pitäisi laajentaa niin, että siihen osallistuisivat diplomaattien lisäksi myös niiden ministeriöiden ja virastojen asiantuntijat, jotka vastaavat näiden kysymysten käsittelystä ruohonjuuritasolla.

Venäjän kanssa käytävien ihmisoikeuksia – joihin sisältyvät myös vähemmistöön kuuluvien kansojen oikeudet – ja perusvapauksia koskevan keskustelun seuraava kierros käydään 3. toukokuuta.

Komissio on ottanut marien oikeuksia koskevan kysymyksen esiin kahdenkeskeisissä neuvotteluissa Venäjän viranomaisten kanssa. Vastauksessaan Venäjän viranomaiset ovat antaneet tietoja Marin tasavallan hallituksen rahoittamista toimista Marin tasavallan taiteen ja kulttuurin edistämiseksi, monikielisyyden edistämiseksi sekä kansallisen taiteen ja käsityöperinteen tukemiseksi. Tukea annetaan marinkielisten kirjojen julkaisemiseen ja niiden kääntämiseen venäjän kielelle, marinkielisten sanomalehtien julkaisemiseen sekä opiskeluun Mari Elin yliopistossa ja muissa korkeakoululaitoksissa.

Lopuksi haluan lisätä todeta, että yhteistä tutkimus- ja koulutusaluetta koskevassa tiekartassa, joka sisältää myös kulttuuriset näkökohdat, EU ja Venäjä ovat sopineet yhteistyöstä "eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseksi ja tukemiseksi yhteisten arvojen avulla, ja näihin arvoihin sisältyvät sananvapaus, median demokraattinen toiminta ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, myös vähemmistöön kuuluvien ihmisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen ilman rajoja toimivan eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan perustana." Teemme nyt Venäjän kanssa yhteistyötä sellaisen kulttuurista yhteistyötä koskevan toimintaohjelman laatimiseksi, jonka avulla nämä periaatteet johtaisivat käytännön toimiin. Tätä asiaa koskevalla mielipiteidenvaihdolla on tarkoitus auttaa luomaan nykyistä parempi ilmapiiri, jossa vähemmistöryhmien kulttuureja ja perinteitä kunnioitetaan.

  Tunne Kelam, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä hänen ymmärryksestään ja nopeasta toiminnastaan. Parlamentti on jo ilmaissut huolensa Marin tasavallan tilanteesta: tämä tapahtui kaksi vuotta sitten toukokuussa 2005 sen jälkeen kun marien kansallinen johtaja Vladimir Kozlov pahoinpideltiin julmasti.

On hälyttävää, ettei tämän tapahtuman jälkeen ole tapahtunut minkäänlaista kehitystä. Marien kansallisen kulttuurin ja kielen elvyttämispyrkimysten valvontaa on kiristetty. Tästä syystä emme voi olla tyytyväisiä siihen, että Vladimir Kozlovin pahoinpitelyä koskevissa tutkimuksissa ei ole kahdessa vuodessa saavutettu tuloksia, ja nyt on vielä sattunut uusi välikohtaus.

Mielestäni huolestuttavinta tämän päivän Venäjällä on se, että poliittiset murhat, kuolemat ja hyökkäykset jatkuvat entiseen tahtiin, että yhtäkään niihin syyllistynyttä ole saatu kiinni eikä yhtäkään tällaista tapausta ole käsitelty oikeudessa.

Viimeisin on tämä Ivan Safronovin tapaus. Hän sattui putoamaan ikkunasta juuri ennen kuin hänen oli tarkoitus julkaista artikkeli Venäjän laittomista asekaupoista Syyriaan ja Iraniin.

Laajalle levinneen muukalaisvihan voimakas elpyminen sekä uusfasistiset ja stalinistiset taistelujärjestöt kuuluvat valitettavasti nykyään Venäjän arkeen.

Jos hallitus on ollut jo useiden vuosien ajan kyvytön tai haluton takaamaan elämää ja turvallisuutta koskevia perusoikeuksia kaikille kansalaisilleen sekä tuomaan palkkamurhaajia oikeuden eteen, se heikentää väistämättä omaa asemaansa uskottavana kansainvälisenä kumppanina.

Tämänpäiväinen viestimme pitäisi olla seuraavanlainen: EU:n ja Venäjän suhteet eivät voi kehittyä ellei Venäjän johto päätä puuttua asiaan ja lopettaa tätä raakamaista tappamisten ja ihmisoikeusrikkomusten sarjaa. On selvää, että jos Venäjän kansalaisilla ei ole luottamusta oman maansa oikeuteen, niin miten Venäjän kumppanit maailmalla voivat luottaa tuleviin kaasutoimituksiin ja siihen, että Venäjä noudattaa kansainvälisiä käyttäytymissääntöjä?

  Csaba Sándor Tabajdi, PSE-ryhmän puolesta. – (HU) Euroopan sosialistien puolesta olen erittäin kiitollinen Euroopan komissiolle sen nopeasta reagoimisesta, koska tilanne on erittäin vakava ja aiheuttaa suurta huolta. Kuten jäsen Tunne Kelam jo totesikin, vuonna 2005 tehdyllä päätöksellä oli omat vaikutuksensa, ja Marin tasavallan tilanne parantui väliaikaisesti. Nyt kaksi vuotta myöhemmin hyökättiin jälleen väkivaltaisesti rauhanomaisen naispuolisen aktivistin Galina Kozlovan kimppuun, ja Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti kiinnittävät aivan oikeutetusti huomiota tähän välikohtaukseen. Tiedämme, että niitä, jotka hyökkäsivät vuonna 2005 Vladimir Kozlovin kimpuun, ei ole saatu kiinni, mikä on itse asiassa peruste nyt annettavalle päätökselle. Euroopan parlamentin vähemmistökieliä käsittelevän laajennetun työryhmän puheenjohtajana ja suomalais-ugrilaisen foorumin – joka on puolueiden rajat ylittävä aloite – puheenjohtajana minulla oli syyskuussa 2006 tilaisuus kutsua Vladimir Kozlov tänne Strasbourgiin. Pääsin läheltä toteamaan, ettei kyseessä ollut mikään radikaali ja hankala ihminen vaan pikemminkin huomattavan maltillinen mies. Tämänpäiväisen päätöslauselmalla on tarkoituksena kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti todella reagoivat siihen, mitä siellä tapahtuu. Pyydämme Venäjän federaation viranomaisia painostamaan Marin tasavallan paikallisviranomaisia, koska tämä rikostutkimus on kaikkea muuta kuin vakuuttava. Tapausta on pidetty lievänä ruumiinvamman tuottamisena, vaikka itse asiassa Galina Kozlovalla on kallomurtuma, joka on vakava ruumiinvamma! Tämänpäiväinen päätöslauselma on tärkeä myös tästä syystä, ja on yhtä tärkeää, että seuraavassa EU:n ja Venäjän huippukokouksessa asia otetaan esiin muiden suomalais-ugrilaisten kansojen tilanteen kanssa ja että asiasta keskustellaan myös EU:n ja Venäjän välisen vuoropuhelun puitteissa. Kiitän komission jäsentä Neelie Kroesia ja komissiota yhteistyöstä.

  István Szent-Iványi, ALDE-ryhmän puolesta – (HU) Galina Kozlova loukkaantui vakavasti 25. tammikuuta kuluvaa vuotta tuntemattoman ihmisen hyökkäyksestä Yoshkar-Olassa. Galina Kozlova sai kallo-, aivo- ja silmävammoja. Häntä hoidettiin sairaalassa monta viikkoa ja hän toipuu yhä kotona. Tekoon syyllistyneitä ei ole vielä saatu kiinni. Tämä ei luonnollisesti ole kovin yllättävää siinä mielessä, että kuten hyvin tiedämme, marivähemmistön oikeuksia puolustavat aktivistit ovat vuosina 2001–2005 joutuneet säännöllisesti vakavien välikohtausten uhreiksi, eikä yhtäkään tekoon syyllistynyttä ole saatu oikeuden eteen koko tänä aikana. Tilanne herättää pelkoa siitä, että nämä vakavat välikohtaukset tapahtuvat paikallisviranomaisten toivomuksesta tai ainakin heidän hiljaisella tuella.

Euroopan parlamentin vuonna 2005 antamalla päätöslauselmalla oli näkyviä seurauksia, kuten kollegani jäsen Tabajdi totesi, sillä puoleentoista vuoteen tällaisia välikohtauksia ei tapahtunut. On totta, ettei marivähemmistön tilanne parantunut merkittävästi, mutta pieniä edistysaskelia on kuitenkin otettu, ja tästä syystä olen iloinen siitä, että myös komissio käsittelee näitä kysymyksiä ja ottaa ne asialistalleen. Vaadin myös komissiota ja Euroopan parlamenttia kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota suomalais-ugrilaisen vähemmistön ja yleisestikin Venäjän vähemmistöjen ongelmien ratkaisemiseen.

Kehotamme unionia ottamaan tämän asian esiin Euroopan unionin ja Venäjän välisen ihmisoikeusvuoropuhelun puitteissa. Tässä ei ole kyse pelkästään yksittäisestä tapahtumasta vaan marivähemmistön ja – totta tosiaan – yleisesti ottaen koko suomalais-ugrilaisen vähemmistön oikeuksista. Samalla pyydän myös, että Euroopan unionin ja Venäjän välisen kulttuuriyhteistyön puitteissa käynnistetään vihdoin yhteiskunnan tukemia ohjelmia koulutuksen, kielikoulutuksen sekä vähemmistöjen ja erityisesti suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen kulttuurilaitosten tukemiseksi.

Ellemme tällä tavoin saavuta edistystä, tämä kysymys on otettava Euroopan unionin ja Venäjän välisen huippukokouksen asialistalle, sillä emme voi hyväksyä sitä, että ihmisoikeuksia loukataan jatkuvasti Venäjällä vastoin Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston tahtoa.

  Leopold Józef Rutowicz, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti esittää vastalauseen niille, jotka rikkovat ihmisoikeuksia eivätkä kunnioita oikeusvaltion periaatteita. Meidän pitäisi kuitenkin pohtia, millaisia vaikutuksia on tällä meidän toiminnallamme, joka perustuu hyvää tarkoittavia ihmisiä kohtaan osoitettavaan solidaarisuuteen. En usko, että sillä on toivomiamme vaikutuksia. Tämä on kuitenkin yksi tavoista vaikeuttaa meihin kaikkiin epäsuotuisasti vaikuttavia sosiaalisia prosesseja kuten ihmisten epäkunnioittavaa kohtelua, väkivaltaa ja sitä, että ihmiset joutuvat taistelemaan mielipidevapautensa puolesta, ja mielipidevapaus on oikeus, joka kaikilla demokraattisten valtioiden asukkailla pitäisi olla.

Galina Kozlova, joka on Mari Ušem –järjestön hallituksen jäsen ja kirjallisuuslehti Ontšõkon päätoimittaja, on esikuva. Hän on naimisissa Vladimir Kozlovin kanssa, joka on Marin tasavallan neuvoston puheenjohtaja. Galina Kozlova on tehnyt merkittäviä palveluksia tasavallalle, mutta toisin kuin monet lehtimiehet, hän ei jaa poliittisten vastustajiensa poliittisia kantoja.

Eurooppalaisina meidän velvollisuutemme on seurata marien sortoa, ottaa asia käsiteltäväksi sekä tuomita se. Meidän pitäisi myös tuomita heidän edustajiinsa ja lehtimiehiinsä kohdistuneet hyökkäykset. Tuemme Galina Kozlovaa hänen taistelussaan marien etujen ja demokratian puolesta.

  Erik Meijer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Neuvostoliitto pyrki 1920-luvulla löytämään reilun ratkaisun eri kansallisuuksia koskevaan ongelmaan. Venäjän laaja imperiumi, johon kuului monia vähemmistöjä, teki tilaa muiden kansojen alueelliselle itsehallinnolle ja tarjosi koulutusta ja hallintoa kansan omalla kielellä. Tätä päätöstä 11 maata, muun muassa Ukraina, Georgia ja Uzbekistan, saavat kiittää itsenäisyydestään.

Toisaalta monille pienemmille kansoille kuten tšetšeeneille, tataareille, ossetialaisille, karjalaisille ja mareille myönnettiin ainoatsaan autonomia Venäjän tai jonkun muun tasavallan yhteydessä. Näillä kansoilla on mennyt huonosti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Kukaan ei ole tunnustanut niiden oikeuksia itsenäisyyteen, ja ne kaikki toivovat voivansa kaikesta huolimatta säilyttää oikeudet, jotka niille 85 vuotta sitten myönnettiin.

Nämä oikeudet ovat valitettavasti uhattuna sekä Georgiassa että Venäjällä nousussa olevan nationalismin takia. Venäjän huono poliittinen ilmapiiri on hinta siitä, että Venäjä miehittää Tšetšeniaa erittäin väkivaltaisesti vastoin tšetšeenien tahtoa. Armeija itse asiassa kannustaa pelotteluun ja murhiin, ja vanhemmat sotilaat pahoinpitelevät armeijassa nuorempia sotilaita, joiden on vaiettava asiasta.

Putinin Venäjällä on yhä vähemmän ja vähemmän tilaa protestoinnille, kriittiselle tutkimukselle ja poliittisen linajn muutoksille. Nykyhallinnon vakautta sekä vallan koko ajan lisääntyvää kasaantumista muilta alueilta Moskovaan pidetään ehdottoman tärkeänä. Vastustajat pannaan telkien taa, heitä hakataan eikä heidän sallita osallistua vaaleihin. Vielä dramaattisempia on kritiikkiä esittäneiden henkilöiden äkilliset kuolemat ja erityisesti niiden, joiden epäillään paljastavan tärkeää tietoa. Euroopan unionin on autettava Venäjää, ettei maa ajautuisi enää pidemmälle tilanteeseen, josta on tulossa sietämätön yhä useammalle ihmiselle. Juuri tässä valossa pitäisi nähdä Mari tasavallan oikeuksia puolustavien ihmisten suojelu.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Ensinnäkin haluaisin kiittää kollegojani Tunne Kelamia, Vytautas Landsbergisia ja Charles Tannockia heidän aloitteestaan järjestää meille tänään Galina Kozlovaa käsittelevän komission mietinnön kuuleminen ja päätöslauselman hyväksyminen.

Tämä päätöslauselma on jälleen yksi Euroopan parlamentin asiakirja ihmisoikeusrikkomuksista Venäjällä, jolla on tällä hetkellä voimassaoleva kumppanuus- ja yhteistyösopimus EU:n kanssa ja joka on EU:n strateginen kumppani, mutta tämä kumppanuus ei tällä hetkellä näyttäisi perustuvan yhteisiin arvoihin vaan pragmaattisuuteen sekä taloudellisten ja muiden hyötyjen etsimiseen.

Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan jäsenenä olen sitä mieltä, että yksi EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön osa-alueista on erityisen tärkeä, nimittäin meneillään olevat EU:n ja Venäjän väliset neuvottelut ihmisoikeuksista, vähemmistöjen oikeuksista ja perusoikeuksista. Tässä yhteydessä kirjallisuuslehti Ontšõkon päätoimittajaan ja Marin tasavallan neuvoston puheenjohtajan Vladimir Kozlovin vaimoon Galina Kozlovaan kohdistunut väkivaltainen hyökkäys sekä aiemmat tapaukset Marin tasavallassa eivät pelkästään ansaitse huomiotamme ja pohdintaamme vaan pakottavat meidän ottamaan jälleen esiin Venäjän yleisen ihmisoikeustilanteen.

Viimeisten tietojen mukaan Venäjä on tällä hetkellä maailman toiseksi vaarallisin paikka lehtimiehille Irakin jälkeen. Tästä syystä tuen täysin päätöslauselmaamme, jossa Euroopan parlamentti vaatii Venäjän federaatiota ja paikallisia hallintoelimiä kunnioittamaan kansainväliseen oikeuteen perustuvia sitoumuksiaan, ei pelkästään takaamaan lehdistönvapautta vaan myös panemaan täytäntöön vähemmistökielien ja –kulttuurien tukemiseen liittyviä lakeja.

Mielestäni komissio voisi ottaa esiin suomalais-ugrilaisen vähemmistön ongelmat Venäjällä käynnissä olevassa EU:n ja Venäjän välisessä ihmisoikeuskeskustelussa sekä EU:n ja Venäjän johtajien huipputapaamisessa.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti ilmaisee huolensa Mari Ušem -järjestön hallituksen jäseneen ja kirjallisuuslehti Ontšõkon päätoimittajaan Galina Kozlovaan kohdistuneesta hyökkäyksestä Venäjän federaatioon kuuluvassa Marin tasavallassa. Galina Kozlova on naimisissa Vladimir Kozlovin kanssa, joka on Marin tasavallan neuvoston puheenjohtaja ja joka oli vuonna 2006 myös ehdolla Saharov-palkinnon saajaksi. Meidän tulisi muistaa, että palkinnon luovutti Viron nykyinen presidentti Toomas Ilves, joka oli aiemmin myös Euroopan parlamentin jäsen.

Herää kysymys, mihin Venäjä pyrkii. Riippumattomiin aktivisteihin ja lehtimiehiin kohdistuneiden hyökkäysten määrä lisääntyy koko ajan. Yhä useampi välikohtaus on yhä selittämättä. Sorron, ihmisoikeuksien loukkausten sekä Venäjän kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kaltaiset asiat tulevat esiin yhä useammin ja useammin. Ehkäpä presidentti Putinin hallinto on muuttumassa aiempaa autoritaarisemmaksi? Tämän tapauksen pitäisi antaa meille ajattelemisen aihetta, ja meidän on vaadittava, että Venäjän viranomaiset suorittavat perusteellisen tutkimuksen hyökkäyksen tehneiden ihmisten tunnistamiseksi.

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tämä on ollut vaikuttava keskustelu, ja olen pannut tarkasti merkille kaikki esiin tuodut asiat. On hyvä keskittää silloin tällöin huomio kysymyksiin, jotka eivät välttämättä ole otsikoissa EU-maissa. Galina Kozlovaan kohdistunut hyökkäys oli yksi tällainen tapahtuma, ja toivon kovasti, että hän toipuu nopeasti entiselleen ja jatkaa vastuullista työtään.

Kuten olen todennut, komissio haluaisi rakentavaa vuoropuhelua Venäjän kanssa tällaisista asioista. Olemme tietoisia sekä kritiikistä, jota on esitetty marikansan nykytilannetta kohtaan, että toimenpiteistä, joita Venäjän viranomaiset ovat tehneet marien oikeuksien ja kulttuurin suojelemiseksi. Modernien yhteiskuntien on löydettävä tapoja käsitellä vähemmistöjen tilannetta rauhanomaisen yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Meidän on kaikkien jatkettava tämänsuuntaisia toimepiteitä. Tästä syystä meidän on pyrittävä hyödyntämään kontakteja Venäjän kanssa, ja erityisesti ihmisoikeuskeskustelua, yksilöidäksemme tapoja, joilla voimme parantaa yhdessä tilannetta. Olen jo sanonut, että 3. toukokuuta on yksi näistä tapaamispäivistä.

Komissio jatkaa ihmisoikeuksiin liittyvien huolenaiheiden esiinottamista kaikilla tasoilla, ylhäältä alas. Yksityiskohtaisemman keskustelun kannalta paras foorumi mielipiteiden vaihdolle Venäjän kanssa on ihmisoikeuskeskustelut.

  Puhemies. Olen vastaanottanut kolme työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.⁽¹⁾

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 17.00.

(1) Ks. pöytäkirja