Stenograma dezbaterilor

Luni, 23 aprilie 2007 - Strasbourg

20. Strategia politică anuală a Comisiei pentru procedura bugetară 2008 (dezbatere)

  Presidente. L'ordine del giorno reca la relazione presentata dall'on. Kyösti Virrankoski, a nome della commissione per i bilanci, sulla strategia politica annuale della Commissione per la procedura di bilancio 2008, Sezione III - Commissione (2007/2017(BUD) (A6-0123/2007).

  Kyösti Virrankoski (ALDE), esittelijä. – Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää sekä puheenjohtajavaltiota että erityisesti komissaari Dalia Grybauskaitėa hyvästä yhteistyöstä, samoin budjettivaliokunnan puheenjohtajaa Reimer Bögeä ja kaikkia poliittisten ryhmien koordinaattoreita ja varjoesittelijöitä.

Komission tiedonanto vuotuisesta toimintastrategiasta avaa uuden talousarvion valmistelun. Parlamentin vastaus on parlamentin ensimmäinen kannanotto.

Ensinnäkin tiedonannon rakenteesta: komissio käyttää politiikan alojen määrittelyssä omaa jaotteluaan: hyvinvointi, solidaarisuus, turvallisuus ja vapaus sekä Euroopan maailmanpoliittisen aseman vahvistaminen. Tätä jaotusta on vaikea seurata, koska se ei vastaa sen enempää monivuotisen rahoituskehyksen kuin talousarvionkaan rakennetta. Avoimuuden vuoksi tätä jaottelua kannattaisi ehkä tulevaisuudessa harkita.

Komissio esittelee strategiansa, jotka koskevat muun muassa ilmastonmuutosta ja energia-alan toimenpiteitä. Lissabonin strategia on edelleen tärkeä, samoin maahanmuuttovirtojen hallinta ja toimet, jotka vahvistavat unionia kansainvälisenä toimijana. Kuitenkin ne vastaavat vain osaa parlamentin painopistealueita. Parlamentin keskeisiä päämääriä ovat lisäksi muun muassa hyväksyttyjen ohjelmien tehokas läpivieminen, byrokratian karsiminen sekä tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan hallinnon vahvistaminen. Tämän vuoden talousarvion yhteydessä sovittiin henkilöstön sijoittelun tarkistuksesta. Tämä screening-operaatio on tarkoitus saada valmiiksi tämän kuun aikana. Parlamentti pitää tätä toimenpidettä hyvin tärkeänä.

Toimintoperusteinen budjetointi ja hallinnointi on avain parempaan hallintoon. Sitä alettiin kehittää Santerin komission eron jälkeen. Parlamentti korostaa tämän kehityksen jatkamista. Vain siten voidaan parhaiten tehostaa toimintoja, karsia byrokratiaa ja selkeyttää vastuullisuutta. Tässä hallinnossa pääjohtajien antamat toimintakertomukset ovat tärkeä osa.

Hallinto nousi keskeiseksi tässä mietinnössä, koska komissio esitti jälleen useita erillisvirastoja: kahta toimeenpanovirastoa ja lisäksi yhtä erillisvirastoa, Euroopan teknologiainstituuttia, tutkimuksen alalle. Lisäksi useiden virastojen rahoitusta on tarkoitus lisätä toiminnallisten määrärahojen kustannuksella.

Erillisvirastot ovat ongelmallisia, koska ne rahoitetaan eri otsakkeista ja jopa ohjelmista. Niiden hallintomenot eivät siis yleensä kuulu otsakkeeseen viisi, mikä tuo epäselvyyttä. Toiseksi virastojen henkilökunta ei välttämättä näy EU:n budjetissa. Tästä syystä EU:n henkilöstön kokonaismäärän seuraaminen on vaikeaa. Kolmanneksi virastojen vastuu voi olla epäselvä. Kansalaisille tulee olla täysin selvää, kuka on päätöksistä kulloinkin vastuussa. Juuri päätöksenteon kasvottomuus on suuri ongelma, kun arvioidaan kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin. Neljänneksi on kysyttävä, mitä etua moniportainen hallinto tuo toimeenpanoon, vai tuoko mitään. Siksi parlamentti tulee arvioimaan hyvin tarkkaan uusien erillisvirastojen perustamista ja muita hallintomenoja. Näistä syistä parlamentti ja neuvosto sopivat jo trilogissa julkilausumasta, joissa näihin kysymyksiin kiinnitetään huomiota ja kehotetaan komissiota tiettyihin jatkotoimiin.

Toinen ongelma on jo sovittujen ohjelmien viivästyminen. Komissio on rakentanut ensi vuoden toimintastrategiaa suuressa määrin jo päätettyjen ohjelmien viivästymiselle. Tällainen frontloading ja backloading on epäasiallista, koska monivuotinen rahoituskehys on ollut vain muutaman kuukauden voimassa. Päätetyt ohjelmat on toteutettava suunnitelmien mukaan. Lisäksi rahoituksen ottaminen marginaaleista vähentää edelleen muun muassa parlamentin mahdollisuuksia pilottihankkeisiin ja valmisteleviin toimiin, erityisesti otsakkeissa 1 a ja 3. Edelleen vaarana ovat käyttämättömät sitoumukset, jotka voivat viivästyttää ja vaarantaa parlamentin painopistealueita. Vaarana on myös maksamattomien sitoumusten, "rallien", jatkuva kasvaminen, joka syö myöhempiä mahdollisuuksia saavuttaa poliittisia tavoitteita.

Parlamentin poliittiset tavoitteet koskevat – kuten edellä mainitsin – Lissabonin strategiaa, kestävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa, ripeää rakenne- ja koheesiopolitiikan toimeenpanoa, hyvää maahanmuuton hallintaa, asiallista tiedotuspolitiikkaa ja yhteisesti sovittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Toivomme, että alustava talousarvioesitys luo hedelmällisen pohjan ensi vuoden talousarvion valmistelemiselle.

  Dalia Grybauskaitė, Member of the Commission. Mr President, the Annual Policy Strategy is structured according to the four strategic priorities of the Barroso Commission, which we agreed at the very beginning. However, the changes compared to the previous financial year are presented by policy area in accordance with activity-based budgeting. The Annual Policy Strategy serves as a consistent reference framework in the preparation of our preliminary draft budget and our legislative and work programme. Of course it does not prejudge the final outcome, which will take into account the priorities of the European Parliament and Council.

The second element we would like to reflect is our screening exercise, which, at the request of Parliament, the Commission has just finalised. It will be adopted in the Commission’s meeting tomorrow. However, I can already announce that the outcome of this profound and serious exercise is quite satisfactory, especially because we confirmed the needs for enlargement, which correlate exactly to the same amounts we and Parliament agreed in 2002. The additional 1600 posts needed for new priorities of the Council, Parliament and the Commission will be covered only by internal redeployment. That is a very good result of the exercise which we performed at the request of Parliament.

We will also take into account the concerns of both Parliament and the Council regarding the financing of the 25 decentralised agencies and, accordingly, we will adapt our approach in that PDB, which I will present to you next week.

Concerning the executive agencies – of which we have four and are proposing two more – the Commission, as always, will fulfil the conditions of cost-effectiveness and transparency before creating any such agency. The Commission is open to discussing the issue with the European Parliament, including, as we said during the trialogue, any further improvements in the arrangements between Commission and the European Parliament concerning those executive agencies.

The rapporteur’s report calls for a ‘budget for results’, and I fully share this opinion and approach of Mr Virrankoski. Therefore, next Wednesday, as agreed at the Committee of Budgetary Control meeting, I will present the Preliminary Draft Budget, in which I will try to pursue and take into account and reflect as much as possible the views expressed in today’s discussions.

I hope we have a successful start for our new procedure for the new budget year.

  Michael Gahler (PPE-DE), Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für auswärtige Angelegenheiten. – Herr Präsident! Eine Überschrift in der Stellungnahme des auswärtigen Ausschusses lautet: Wir müssen ausreichende Mittel für die zunehmende Zahl von Aktionen im Rahmen der Gemeinsamen Außen- und Sicherheitspolitik zur Verfügung stellen. Ich bin hoffnungsfroh, dass die Kommissarin das, was sie eben für die nächste Woche angekündigt hat, auch auf die Gemeinsame Außen- und Sicherheitspolitik beziehen wird.

Wir haben einige Politiken besonders hervorgehoben, etwa die Nachbarschaftspolitik mit den Staaten im Osten und Süden, die auch der Förderung von Demokratie und Menschenrechten dort dienen muss. Wir haben gesagt, dass wir die Politik gegenüber dem Westbalkan als prioritär betrachten. Da ist absehbar, dass wir 2008 im Kosovo erhebliche finanzielle Anstrengungen zur Unterstützung der zivilen ESVP-Mission und des Büros des internationalen Zivilvertreters unternehmen müssen. Wir fordern eine möglichst rasche Klärung der Auswirkungen dieser Mission auf die Nachhaltigkeit des gegenwärtigen GASP-Etats.

Ein weiteres Stichwort: Energieaußenpolitik. Wir fordern den allmählichen Aufbau einer gemeinsamen externen Energiepolitik. Stichwort Afghanistan: Wir brauchen parallel zur Verbesserung der Sicherheitslage eine angemessene Finanzierung des zivilen Wiederaufbaus, sonst werden wir dort auf Dauer die Köpfe und Herzen der Menschen nicht für uns gewinnen können. Stichwort Afrika: Im Dezember 2007 findet in Lissabon der große EU-Afrika-Gipfel statt, und es ist absehbar, dass wir unseren dortigen Beschlüssen auch Taten folgen lassen müssen – ganz wichtig auch im Hinblick auf die Unterstützung der afrikanischen Truppen bei der Klärung afrikanischer Konflikte mit afrikanischen Mitteln. In diesem Sinne müssen wir auch politische Signale senden!

  Richard James Ashworth, on behalf of the PPE-DE Group. – Mr President, this report on the Commission’s annual policy statements gives the members of this House the opportunity to remind the Commission of a number of points which we set out in the financial perspective.

Firstly, we remind the Commission that achieving Lisbon Strategy objectives is, and must remain, the major priority. I believe that by stimulating job creation, by supporting economic growth and by encouraging global competitiveness, the European Union has the potential to make itself most relevant to the lives of the European citizens of today.

Secondly, we must impress on the Commission the importance of ensuring that the budget delivers value for money. I stress our anxieties regarding the establishment of agencies: we have great concerns regarding the accountability of those bodies, as we do over the efficient and effective deployment of human resources throughout the institutions.

Thirdly, in my view, as a matter of utmost importance, the Commission must apply far greater urgency in its efforts to achieve a positive statement of assurance. In this report, Parliament is calling for greater transparency and the Commission needs to do far more to strengthen the link between its legislative work programme and the budget procedure.

Finally, regarding the European Institute of Technology, I welcome the Commission’s determination to achieve its Lisbon goals and I admire its vision and initiative. However, there are two major anxieties which I wish to express. Firstly, this proposal was introduced after the Commission had set out its spending plans in the financial perspective and therefore, inevitably, the introduction of such a major project will have a significant knock-on effect on other priorities. Also, while I acknowledge that proposals are evolving all the time, it seems to me that as a coordinating body for best practice, there is a danger of duplicating the efforts of other coordinating bodies and thereby failing to make a sufficiently positive contribution.

PRZEWODNICZY: PAN ADAM BIELAN
Wiceprzewodniczący

  Catherine Guy-Quint, au nom du groupe PSE. – Monsieur le Président, Madame la Commissaire, chers collègues, je voudrais tout d'abord féliciter notre rapporteur pour son travail et le contenu de son rapport sur la stratégie politique annuelle. Ce travail est le début de notre procédure budgétaire et nous partageons l'essentiel des préoccupations et, souvent, des priorités qui y sont exprimées.

Je vais m'attarder sur deux points spécifiques. Comme chaque année, le Parlement affiche des priorités qu'il souhaiterait que la Commission européenne exécute. Cette année, parmi les objectifs que le Parlement entend assigner à la procédure budgétaire, figure l'idée d'un budget axé sur les résultats, ce qui signifie, selon nous, des objectifs clairs pour une exécution précise. Je souscris à cette idée. Il est important que nous montrions notre volonté que les programmes de dépenses de l'Union contribuent à la réalisation des objectifs politiques qu'ils sont censés atteindre et ce, pour plusieurs raisons: la réalisation de ces objectifs politiques est cruciale pour la légitimité de l'Union aux yeux des citoyens; nous devons soutenir l'intention de la Commission de développer, dans ses nouvelles initiatives et méthodes de travail, le principe du "Mieux légiférer"; enfin, je suis profondément convaincue qu'un dispositif administratif efficace pour l'Union doit être doté des ressources nécessaires.

Permettez-moi, en revanche, d'exprimer des doutes quant à l'exploitation des résultats de cet exercice, et je m'adresse ici au Conseil, hélas absent. D'accord pour qu'une attention accrue soit accordée aux objectifs et à l'évaluation des résultats des politiques exécutées. Je pense aussi que cette évaluation doit dépasser le stade de la simple information sur le processus administratif tel que cela faisait partie précédemment des APB. Pour autant, mon groupe s'opposera fermement à ce que cette évaluation serve de base éventuelle à des coupes budgétaires dans les choix administratifs ou de ressources humaines. La responsabilité personnelle des fonctionnements de l'Union est un élément important de l'approche du budget basée sur les activités. Mais pour que cette responsabilité puisse se transformer en esprit d'initiative, il faut laisser à la Commission européenne les moyens d'agir.

Enfin, je voudrais vous rappeler l'importance que mon groupe accorde aux problèmes de communication. Il faut rappeler que l'aspect essentiel de la politique de communication et d'information consiste à informer chaque citoyen de l'Union sur le travail des institutions. Je soutiens donc la proposition de la Commission qui vise à lancer des campagnes sur les priorités politiques de l'Union. Ces campagnes pourront en effet être lancées dès que le Parlement aura voté ces priorités. Pour autant, nous attendons beaucoup de résultats de l'audition organisée par la commission des budgets. Ses conclusions devront servir de base à l'élaboration d'une nouvelle politique de communication. La démocratie est un exercice difficile dont l'information est un pilier.

  Anne E. Jensen, for ALDE-Gruppen. – Hr. formand! Jeg vil også gerne takke vores ordfører, hr. Virrankoski, for en betænkning, der meget klart opridser nogle af de problemstillinger, som vi ser her forud for Kommissionens fremlæggelse af forslaget til budget for 2008. Vi er i ALDE-Gruppen enige i, at EU via budgettet skal bevare sit fokus på Lissabon-processen for også at kunne reagere hurtigt, når nye temaer som energi og klimaændringer melder sig. Men vi må jo alle blankt erkende, at der er meget snævre og ufleksible rammer for budgettet. Det gør det vanskeligt at få alle ønsker opfyldt. Her er det så, at jeg på det varmeste opfordrer Kommissionen til at interessere sig for Parlamentets prioriteter. Kommissionen læner sig gerne tæt op ad Parlamentet, når den mangler ansatte og penge, men når det handler om Parlamentets prioriteter bliver det straks vanskeligere. Det gælder i det store, og det gælder i det små. F.eks. har Parlamentet for nogle år siden vedtaget et pilotprojekt, der skal hindre overfald på chauffører og sikre dem anstændige forhold, når de hviler. Og hvad gør Kommissionen ved denne sag, som følges med opmærksomhed af vognmænd, chauffører og deres familie? Meget lidt, alt for lidt! Lydhørheden over for offentligheden er alt for lille, arrogancen er alt for stor! Hvis jeg skal gå ud og forklare mine vælgere, at der er brug for flere ansatte i Kommissionen, så vil det hjælpe ganske meget, hvis jeg også kunne sige, at disse ansatte faktisk interesserer sig for vælgernes bekymringer og ønsker. Sig det til Deres kolleger, fru kommissær, når De kommer og beder om flere ansatte. Jeg ser frem til den kommende gennemgang af personalebehovene. Vi bør også se på, om personalepolitikken er tilstrækkelig fleksibel til at de politiske prioriteter føres ud i livet.

En sidste ting: Kommissionen har allerede nu foreslået en ændring af den finansielle programmering for perioden 2007-2013. Det er bevillinger til vækst, f.eks. bygninger, broer og jernbaner, der skal kanaliseres til agenturers personale. Det er bevillinger til retspolitikken, der skal gå også til agenturer. Rammen er stram, og der er behov for en midtvejsrevision af de finansielle overslag. Det kan vi jo se nu.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, w imieniu grupy UEN. – Panie Przewodniczący! Zabierając głos w imieniu grupy UEN w debacie, dotyczącej rocznej strategii politycznej w sprawie budżetowania na 2008 r. chcę zwrócić uwagę na trzy kwestie.

Po pierwsze, słuszne jest podejście autora sprawozdania, sugerujące Komisji Europejskiej przygotowanie budżetu na 2008 r. ukierunkowanego na wyniki, a więc zapewniającego optymalne wykorzystanie ograniczonych zasobów finansowych.

Po drugie, słusznie również autor zwraca uwagę, że rozrastanie się zdecentralizowanych agencji i powstawanie nowych zmniejszy na pewno marginesy dostępne w działach wieloletnich ram finansowych, a także może wręcz powodować zmniejszenie funduszy operacyjnych w ramach środków na poszczególne programy. Może to skutkować pogorszeniem elastyczności budżetu i ograniczeniem realizacji konkretnych programów operacyjnych.

Po trzecie wreszcie, wydaje się, że zbyt duże nadzieje autor tego sprawozdania pokłada w zapowiadanym przeglądzie wydatków budżetowych na przełomie 2008 i 2009 r. Sugerowanie, że będzie można na podstawie przeglądu zakwestionować efektywność wydatków na wspólną politykę rolną jest absolutnie nie do przyjęcia. Wspólna polityka rolna bowiem zapewnia bezpieczeństwo żywnościowe poszczególnych krajów Unii Europejskiej i całej Wspólnoty, a więc najważniejsze bezpieczeństwo z punktu widzenia każdego człowieka. Trudno będzie zakwestionować wydatki na ten cel, ponieważ zapewnienie takiego bezpieczeństwa nie ma przecież ceny.

  Marie Anne Isler Béguin, au nom du groupe Verts/ALE. – Monsieur le Président, Madame la Commissaire, la stratégie annuelle proposée par la Commission européenne pour la procédure budgétaire 2008 doit strictement exécuter les décisions du législateur. Elle ne doit pas les affadir. Malgré l'actualité dominée par les changements climatiques – je rappelle le rapport Stern, les conclusions du GIEC - , la proposition de la Commission édulcore la notion de développement durable. Elle mentionne seulement les rubriques prospérité, solidarité, sécurité et rayonnement extérieur, dont les contenus restent arbitraires.

On peut ici rappeler, Madame la Commissaire, notre combat pour obtenir, au moment des perspectives financières, un coup de pouce de cent millions d'euros pour la protection de l'environnement, que la Commission a aussitôt réduit de 50%. Alors qu'il a été si difficile d'obtenir des fonds pour le programme environnemental, je note combien il a été facile de dégager des moyens supplémentaires pour financer l'agence Frontex comme instrument de lutte contre l'immigration illégale.

Ces signaux budgétaires illustrent combien les perspectives financières limitent notre marge de manœuvre et démontrent, une fois de plus, que le budget de l'environnement reste une peau de chagrin. Malgré l'urgence et l'importance que l'environnement revêt pour nos concitoyens, ce budget est cruellement limité pour faire face aux défis de la lutte contre le changement climatique et l'érosion de la biodiversité. N'oublions pas que le réseau Natura 2000 devrait bénéficier de six milliards d'euros annuels pour fonctionner convenablement.

Malgré ces imperfections, je voudrais exprimer mon intérêt pour les nouvelles initiatives de la Commission européenne dans la rubrique "rayonnement extérieur". Le fonds pour l'énergie renouvelable et l'efficacité énergétique et l'alliance globale pour le climat doivent permettre aux pays ACP, et notamment l'Afrique, d'amorcer un développement qui intègre plus franchement que nous l'avons fait le pilier environnemental et le pilier social, et ainsi de valoriser la notion de développement durable.

Sur un autre sujet, les Verts/ALE attendent avec impatience le rapport de la Commission sur les besoins du personnel à moyen terme. Madame la Commissaire, notre groupe s'est toujours positionné en faveur de ressources humaines suffisantes et stables. Et, dans le cas des agences exécutives, il faut examiner au cas par cas si les programmes se réalisent mieux avec une agence exécutive ou s'il faut conserver une approche centralisée, comme le Parlement européen l'a exigé pour LIFE +.

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, esittelijä Virrankoski asettaa ensi vuoden budjetin tavoitteeksi tuloksellisuuden. Tulosten mittaus on vaikea tehtävä, käytännössä mahdoton. Tuloksia arvioitaessa perusteena pitää olla se, mitä olisi tapahtunut, jos EU ei olisi käyttänyt budjettivaroja niihin tarkoituksiin, joihin se niitä talousarviomenettelyn mukaisesti käyttää, ja siitä meillä ei ole tietoa. Tuloksien mittaus saattaa onnistua joillakin yksittäisillä politiikan aloilla jonkun yksittäisen ohjelman suhteen, mutta koko budjetin osalta se on kovin kunnianhimoinen tehtävä. Itse asiassa tämä selvisi jo edellisen yleisesittelijän aikana, jolloin parlamentin tiukkoja tulosvaatimuksia lievennettiin kaiken aikaa, mitä lähemmäksi edettiin kohti budjetin lopullista valmistumista.

Hyvä alku tuloksellisuuden paranemiselle on se, että viime vuonna komissiolta jäi käyttämättä EU:n budjettivaroja vähemmän kuin vuosiin. Komissio näyttää tehostaneen ohjelmien täytäntöönpanoa. Toivoa sopii, että kyse ei ole vain tilapäisestä edistysaskeleesta edellisten rahoituspuitteiden viimeisenä vuotena.

Toivotan ryhmämme puolesta onnea tuloksiin keskittyvän talousarvion valmistelijoille. Samalla totean, että budjetin loppusumma jäänee niin pieneksi, että unioni ei ota merkittäviä edistysaskeleita uudeksi painopistealueeksi maaliskuun huippukokouksessa määritellyssä energiapolitiikassa. Sen sijaan rahaa käytetään entiseen malliin unionin militarisoimiseen ja tiedottamisen nimissä tehtävään europropagandaan.

  Hans-Peter Martin (NI). – Herr Präsident! Wenn eine so kleine Gruppe von Menschen so spät am Abend zusammensitzt und man eigentlich die Argumente voneinander schon ganz gut kennt, denke ich, kann man auch einmal den Versuch einer Ermutigung wagen. Ich glaube, dass sich im Kommissionsbereich schon ein bisschen etwas bewegt, dass man sich aber von dem Wenigen noch etwas mehr wünschen würde.

Ich bin mit meinem Vorredner einverstanden: Ergebnisorientiertheit wäre sehr schön, nur kann man viel bescheidener sein und trotzdem in Ihrem Zusammenhang fast revolutionär. Konkret: Es ist für die Bürger immer noch ganz schwierig nachzuvollziehen, wer innerhalb der Kommission mit wie viel Geld was tut. Welche Instanzen sind tatsächlich wofür tätig? Versuchen Sie einmal, über das Internet schnell herauszufinden, wie hoch etwa der Nettobeitrag der Bundesrepublik Deutschland im vergangenen Jahr oder im Jahr 2005 war. Sie werden lange brauchen, bis Sie dazu irgendwo eine Information finden. Oder etwa Informationen dazu, welches Projekt wo wie gefördert wird. Ich klicke auf das Land, will wissen, was in meiner Region gefördert wird. Keine Informationen. Undenkbar!

Hätten wir die entsprechende Transparenz schon, bin ich überzeugt, dass für das Gute und für das Schlechte eine wesentlich bessere und qualitativ hochwertigere Debatte zustande käme, als wir sie derzeit haben. Ich habe natürlich die Hoffnung, dass wir einen Einstieg schaffen, wenn dies etwa im Bereich der Agrarsubventionen europaweit vorgeschrieben wird. Aber auch da wird es wieder an der praktischen Umsetzung hapern. Ansonsten verweise ich auf meine Nachredner zum Thema Agenturen. Auch dort könnte man exemplarisch vorführen, wie man Transparenz lebt.

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE). – Señor Presidente, Señorías, señora Comisaria, quisiera rendir un homenaje a la maestría en la gestión financiera que la Dirección General de Presupuestos ha alcanzado a estas alturas del año 2007.

Año tras año, período tras período de perspectivas financieras, el Consejo pone a la Comisión Europea ante circunstancias muy difíciles de superar. Cada año se obliga a la Comisión Europea a cubrir objetivos más y más ambiciosos con recursos financieros cada vez más y más escasos.

Tal parece que los Estados miembros consideran a la Unión Europea un escaparate perfecto para traer y satisfacer a las opiniones públicas nacionales, de una manera muy barata, por cierto.

Cuando los Estados miembros descubren preocupación entre los ciudadanos —bien por el crecimiento o por el empleo—, lanzan la estrategia de Lisboa y dicen a la Comisión Europea que busque financiación.

Cuando descubren que el público europeo se preocupa por la inmigración o por la energía o por el calentamiento global, piden a la Comisión que busque financiación para estas medidas tan espectaculares. El problema es que los compromisos no se cancelan y las prioridades que ayer existían no desaparecen porque se pongan otras prioridades por delante.

Alguna vez, más pronto que tarde, la Comisión Europea —a pesar de su Comisión General de Presupuestos— llegará al final de la cuerda y toda esta brillante ingeniería financiera del back-loading y el front-loading no será suficiente para atender a tantas prioridades. Ése será, tal vez, el momento de las grandes decisiones financieras y esperemos que ese día la Comisión Europea esté políticamente a la altura que hoy ha alcanzado su habilidad financiera.

  Göran Färm (PSE). – Fru kommissionär! Herr talman! Kommissionens årliga politiska strategi visar att vi står inför stora och delvis nya utmaningar. Jag tänker på klimatfrågan som kräver insatser inom såväl forskning, miljö och energi. Jag tänker på forskning och innovationer, där det gäller att skapa ett Europa som enligt Lissabonandan skall kunna bli lika attraktivt för forskare som USA, och ge lika stora möjligheter att omsätta forskningsresultat i jobb och produktion. Att förverkliga innovationsprogrammet CIP och ett europeiskt tekniskt institut av toppklass är nyckelfrågor.

Jag tänker på Balkan. Vi har ett ansökarland, Kroatien, som snart vill komma med och har fortfarande stora säkerhetsbehov i Bosnien. Vi har helt nya länder, bland annat Montenegro och kanske Kosovo, som kommer att kräva stora EU-insatser. Jag tänker på demokrati och kommunikation som kräver bredare folkligt samarbete mellan individer, partier och folkrörelser. Med tanke på valet till Europaparlamentet, debatten om ett nytt fördrag med mera, måste 2008 bli ett genombrottsår för resurserna till EU:s nya kommunikationsstrategi. Bilden av vad EU gör och vill måste bli tydligare, inte minst i medlemsländerna.

Dessa utmaningar kräver att EU kan såväl anta politiska beslut, anvisa budgetmedel som genomföra verksamhet som gör att vi kan flytta fram positionerna. Men vi har ärligt talat en bit kvar att gå. Fortfarande är unionens budget stel. Det är svårt att skifta prioriteringar och framför allt att genomföra nya prioriteringar, även om principen om omdisponering av personal till nya politiska prioriteringar håller på att få genomslag.

På sikt, kanske redan vid halvtidsöversynen, behöver vi få större möjligheter att kraftfullt satsa på nya områden och i motsvarande grad dra ner på andra. I dagens värld ökar omställningskraven på alla, på företag, individer, regioner men också på EU. Då är sju år, som vår långtidsbudget omspänner, oceaner av tid. Vi måste få bättre kopplingar mellan lagstiftningsarbetet och budgeten. Jag tror att EIT, Europeiska tekniska institutet, är ett exempel på detta. Institutet är en utmärkt idé, men den blir problematisk om andra forskningsinsatser måste reduceras.

Jag menar att regelverken fortfarande ofta är både byråkratiska och svårhanterliga. Blankettraseriet och revisionens detaljeringsgrad kan inte karakteriseras som modern management och detsamma gäller administrationen. Det var många som med spänning följde kommissionär Kinnocks ambitioner på plattare organisation, bättre personalpolitik och ökad jämställdhet. Nu måste vi fortsätta reformera i hans anda. Kommissionens årliga politiska strategi pekar ut rätt områden, men nu gäller det att vara offensiv och genomföra dem. Då måste vi våga mer och den rollen kanske parlamentet får ta på sig.

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – Monsieur le Président, chers collègues, je souhaite à mon tour appuyer l'intervention de notre rapporteur pour le budget, Kyösti Virrankoski, et aussi le remercier chaleureusement pour la qualité de son travail et pour la volonté constante de dialogue dont il fait preuve.

Je me contenterai ce soir de formuler quatre remarques rapidement. En tout premier lieu, je souhaiterais que la Commission prenne davantage encore en considération les règles de la réforme budgétaire pour construire un budget annuel par activités qui permette de responsabiliser chaque direction et division en charge de sa mise en œuvre. Deuxièmement, en ce qui concerne les agences, la Commission européenne ne peut, en l'état, prévoir la création de nouveaux organes décentralisés sans en évaluer au préalable les conséquences budgétaires au regard des moyens financiers de l'Union. Troisièmement, il faudrait que les dépenses de personnel soient encore plus transparentes et que l'on prévoie un redéploiement de personnel prenant mieux encore en compte les priorités législatives de notre Assemblée.

Quatrième et dernière remarque pour conclure. Si nous voulons relever les défis de la mondialisation et en tirer les avantages pour notre économie en termes d'emploi, nous devons encore accentuer nos efforts en faveur de la recherche et de l'innovation. Cependant, tant que l'Union européenne ne disposera pas de ressources plus importantes, la Commission européenne devra concentrer ses efforts sur les priorités politiques et budgétaires décidées par le Parlement.

  Reimer Böge (PPE-DE). – Herr Präsident, Frau Kommissarin! Ich bedanke mich zunächst sehr herzlich beim Berichterstatter. Sie sehen, Frau Kommissarin, die große Mehrzahl der Fraktionssprecher unterstützt den Weg, den unser Generalberichterstatter für das Haushaltsverfahren 2008 vorschlägt. In der Tat haben wir neben dem Haushaltsverfahren, das mit dem Haushaltsvorentwurf durch die Kommission beginnt, in den letzten Jahren eine Vielzahl an Begleitmaßnahmen und ergänzenden Strukturen geschaffen, wie etwa diese Jahresstrategieplanung oder den Screening-Bericht, der nächste Woche vorgelegt werden soll.

Wir sind der Kommission auch besonders dankbar dafür, dass Sie die Initiative ergriffen haben, zweimal im Jahr die tatsächliche Umsetzung des Haushaltes, auch gegenüber diesem Haus, in der Öffentlichkeit darzustellen, damit wir alle wissen, wo die Defizite liegen, wo es Verbesserungen geben kann und welche Konsequenzen sich daraus, auch für das nachfolgende Haushaltsverfahren, ergeben. Das ist außerordentlich sinnvoll und sollte von uns allen genutzt werden. Trotzdem müssen wir uns angesichts der Vielzahl der Instrumente überlegen, ob der zeitliche Ablauf und die Vernetzung im Sinne der besten Nutzung all dieser Instrumente nicht doch noch ein Stück optimiert werden können. Daran sollen wir mit allem Bedacht arbeiten.

Ich hätte mir gewünscht, dass in der Jahresstrategieplanung der Kommission nicht nur die Frage der alten und der neuen Prioritäten im Vorfeld weitgehend richtig formuliert wird, sondern dass insbesondere das Thema der besseren Rechtsetzung als Kernstück der täglichen Arbeit vorangestellt wird. Erlauben Sie mir, Herr Präsident, gerade im Hinblick auf die haushaltspolitischen Aspekte noch einmal darauf hinzuweisen, dass wir gerade erst zwei Triloge, am 7. März und am 18. April, gehabt haben, in deren Zuge wir die Frage der Agenturen, der Exekutivagenturen, der joint undertakings, und all dessen, was an Verwaltung neu kreiert worden ist, hoffentlich im Laufe der nächsten Monate auf eine gemeinsame Basis der Rechtsetzung, der Vereinbarungen, der Finanzierung, der Kosten-Nutzen-Analyse und der Entlastung stellen können, denn hier gibt es vielfältige Widersprüche, die wir uns auf Dauer im Sinne von good governance nicht leisten sollten.

  Paulo Casaca (PSE). – Senhor Presidente, Senhora Comissária, Senhor Relator, caros Colegas, estamos a acabar um debate que me pareceu rico em ensinamentos e sobre o qual eu gostaria de destacar alguns pontos que me parecem mais importantes. Em primeiro lugar, a mensagem de que não devemos de forma alguma deixar que siga em frente a tentação de renacionalizar a Europa cortando os meios humanos e os quadros necessários ao funcionamento da Comissão Europeia.

É uma preocupação fundamental que foi aqui expressa pela minha colega Catherine Guy-Quint e que me parece a mais importante na execução do orçamento de 2008. Em segundo lugar, a prioridade a uma política de informação que revele o que realmente a Europa está a fazer em termos orçamentais. Neste relatório, pelo qual felicito o nosso relator Virrankoski, eu gostaria de salientar o ponto n° 8 e, nomeadamente, a importância que aqui se dá à clareza, coerência e transparência na apresentação do orçamento, nomeadamente o facto de nós termos uma orçamentação por actividades, o chamado ABB, que não tem qualquer correspondência que seja compreensível para o leitor com a nomenclatura do quadro financeiro.

O orçamento da União Europeia tem de ser apresentado de forma perfeitamente clara, coordenada, em que todas as rubricas possam ser lidas de várias formas, sem que nós percamos a visão de conjunto. Este é um trabalho fundamental que está muito bem assinalado neste ponto nº 8.

E em relação à opinião que nos foi dada pela Comissão dos Negócios Estrangeiros, eu gostaria de salientar o ponto n° 12 relativo ao Iraque. Creio que se diz aí com muita justeza que o investimento europeu no Iraque não é visível. É necessário que ele se torne visível, por um lado através de uma política de desenvolvimento, onde é possível que esta seja levada à prática, que é no Curdistão iraquiano, e em relação ao resto do Iraque e em relação à imensa mole de refugiados iraquianos, a Europa tem de actuar de imediato, como disse muito bem o Alto Comissário para os Refugiados, António Guterres, a semana passada em Genebra.

  Dalia Grybauskaitė, Member of the Commission. Mr President, I would like to thank the rapporteur for the good, in-depth start to our annual procedure. I agree with the chairman of the Committee on Budgets, especially on the strategic approach. One thing is the annual budget procedure, which we are starting now for 2008, but at the same time we can also take more strategic approaches, for example looking at how to improve the annual budget procedure in general as well as relations between both institutions, because there are things which deserve improvement. We need to make it faster and less bureaucratic, and we need to be more realistic as regards time constraints and the number of papers we produce.

Between the lines of today’s discussions on the APS, as people involved in the budget we more or less have the same opinion, but we cannot rely solely on ourselves – things also depend on the environments in which we work together. So we can improve, and I think we will achieve a great deal of mutual understanding, as we have in recent years. I hope we obtain the best possible outcome for our 2008 budgetary procedures, but we can also try to attain some more strategy goals together.

  Przewodniczący. Zamykam debatę.

Głosowanie odbędzie się we wtorek o godz. 12.00.