Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 24. huhtikuuta 2007 - Strasbourg

4. Vastuuvapaus varainhoitovuoden 2005 osalta (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- Salvador Garriga Polledon laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0095/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka III – Komissio [SEK(2006)0916 – C6-0263/2006 – 2006/2070(DEC)] [SEK(2006)0915 – C6-0262/2006 – 2006/2070(DEC)],

- Bart Staesin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0094/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka I – Euroopan parlamentti [C6-0465/2006 – 2006/2071(DEC)],

- Daniel Casparyn laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0108/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka II – Neuvosto [C6-0466/2006 – 2006/2072(DEC)],

- Daniel Casparyn laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0109/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka IV – Tuomioistuin [C6-0467/2006 – 2006/2073(DEC)],

- Daniel Casparyn laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0107/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin [C6-0468/2006 – 2006/2074(DEC)],

- Daniel Casparyn laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0110/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea [C6-0469/2006 – 2006/2075(DEC)],

- Daniel Casparyn laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0106/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka VII – Alueiden komitea [C6-0470/2006 – 2006/2076(DEC)],

- Daniel Casparyn laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0104/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka VIIIA – Euroopan oikeusasiamies [C6-0471/2006 – 2006/2063(DEC)],

- Daniel Casparyn laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0111/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, pääluokka VIIIB – Euroopan tietosuojavaltuutettu [C6-0472/2006 – 2006/2170(DEC)],

- Mogens N. J. Camren laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0115/2007) vastuuvapauden myöntämisestä kuudennen, seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varanhoitovuonna 2005 [KOM(2006)0429 – C6-0264/2006 – 2006/2169(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0097/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0386/2006 – 2006/2153(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0098/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0387/2006 – 2006/2154(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0116/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan jälleenrakennusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0388/2006 – 2006/2155(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0118/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0389/2006 – 2006/2156(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0100/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0390/2006 – 2006/2157(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0103/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0391/2006 – 2006/2158(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0105/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0392/2006 – 2006/2159(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0101/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0393/2006 – 2006/2160(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0099/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0394/2006 – 2006/2161(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0120/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0395/2006 – 2006/2162(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0113/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0396/2006 – 2006/2163(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0114/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0397/2006 – 2006/2164(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0121/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0398/2006 – 2006/2165(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0112/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0399/2006 – 2006/2166(DEC)],

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0119/2007) vastuuvapauden myöntämisestä tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0400/2006 – 2006/2167(DEC)] ja

- Edit Herczogin laatimasta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä (A6-0102/2007) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005 [C6-0401/2006 – 2006/2168(DEC)].

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE), esittelijä. – (ES) Hyvät kuulijat, arvoisa komission jäsen Kallas, olemme vihdoinkin saamassa päätökseen vuoden 2005 talousarviomenettelyn, joka on edennyt talousarvion laadinnasta sen hyväksyntään ja toteuttamiseen ja sittemmin vastuuvapauden myöntämiseen.

Todettakoon, että talousarvion kannalta vuosi 2005 ei ollut huono vuosi. Se oli vaikea vuosi, sillä Euroopan komissio ja komission jäsenten kollegio joutuivat toimimaan jokseenkin vaikeissa olosuhteissa, koska kyseessä oli laajentuneen unionin ensimmäinen täydellinen talousarvio ja lisäksi ensimmäinen talousarvio, jonka komission jäsenten uusi kollegio on toteuttanut kokonaisuudessaan.

Haluankin aluksi todeta, että Euroopan komissio suoriutui tehtävästään hyvin. Siksi ehdotankin, että myönnämme vastuuvapauden yhteisön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2005, ja tämä asia tulee arvoisien parlamentin jäsenten äänestettäväksi.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei talousarvion toteuttamiseen kohdistuisi voimakasta ja perusteltua arvostelua niin tiettyjen pääosastojen kuin tiettyjen rakenteiden osalta sekä eräissä varainhoidon valvontaa koskevissa kysymyksissä, joiden osalta komission on lähivuosina tehtävä ehkä vaikeastikin ratkaistavissa olevia parannuksia.

Haluan myös huomauttaa, että komissio on reagoinut hyvin tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen ja on edennyt useissa uuden toimintasuunnitelmansa linjauksissa, mikä toivoakseni mahdollistaa myönteisen tarkastustuloksen lähivuosina.

Keskityin päätöslauselmassani lähinnä kansallisten ilmoitusten kysymykseen. Yhteisön varojen hallinnointia koskevilla kansallisilla ilmoituksilla on suuri merkitys tässä parlamentissa. Ne otettiin käyttöön vuonna 2003, ja niiden tarkoituksena on tarjota takeet siitä, että jäsenvaltioilla on tehokkaat järjestelmät yhteisön menojen tarkastamiseksi.

Niissä on lisäksi oltava kansallisesti arvovaltaisen tahon allekirjoitus, ja vaikka talousarvion hallintovastuu onkin perustamissopimuksen mukaan Euroopan komissiolla, meidän ei pidä unohtaa, että 80 prosenttia talousarviosta hallinnoidaan jäsenvaltioissa.

Olimmekin sitä mieltä, että kansallisista ilmoituksista on tehtävä uusi aloite. Annamme tukemme niille mielestämme rohkeille ehdotuksille, joita tietyt jäsenvaltiot – ja tarkoitan tällä varsinkin Alankomaita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa – ovat tehneet esittämällä neuvostossa kansallisia valvontailmoituksia koskevia ajatuksia, joita toiset jäsenvaltiot eivät ehkä pysty seuraamaan, koska niiden alueellinen jakautuminen ja organisaatio ovat erilaiset. Tämä on kuitenkin askel eteenpäin. Ehdotamme mietinnössä, että tulevien ilmoitusten muoto jätetään avoimeksi, jotta ne ilmentäisivät kunkin jäsenvaltion poliittisen järjestelmän realiteetteja.

Perusajatuksenamme on kuitenkin se, että me Euroopan parlamenttina haluamme, että nämä kansalliset ilmoitukset kehittyvät, sillä ne ovat ainoa keino saada jäsenvaltiot todellakin kantamaan oma vastuunsa yhteisön varojen valvonnasta. Se on tämän vastuuvapauslausunnon perusta.

Kansallisiin ilmoituksiin liittyy lisäksi yksi erittäin tärkeä asia. Tarkastuslausuma (DAS), sellaisena kuin me parlamentin jäsenet sen ymmärrämme, on tie, josta ei ole ulospääsyä. Tämä asia on ollut jo kahdentoista vuoden ajan niiden henkilöiden tiedossa, jotka ovat seuranneet tarkkaan tarkastuslausumien kehitystä.

Nykyään on mahdotonta vahvistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus jäsenvaltioissa varsinkin rakennerahastojen osalta.

Siksi meidän on ryhdyttävä toimeen tilintarkastuksen laadun parantamiseksi ja jäsenvaltioiden osuuden lisäämiseksi. Pyydämmekin neuvostoa vahvistamaan sellaisen kansallisen hallinnointia koskevan ilmoituksen, joka kattaa kaikki yhteisesti hallinnoidut varat ja joka perustuu menojen hallinnoinnista vastaavien eri kansallisten elinten ilmoituksiin.

Arvoisa puhemies, haluan lopuksi todeta, että vaikka mietintööni sisältyy paljon muitakin asioita, uskon, että voimme saada lähivuosina myönteisen tarkastuslausuman, jota yhteisön toimielimet tarvitsevat ja jota erityisesti yleinen mielipide kipeästi kaipaa. Kansalaiset nimittäin haluavat, että niin komission kuin jäsenvaltioidenkin vastuulla olevia julkisia varoja hoidetaan luotettavasti, avoimesti ja valvotusti viimeistä euroa myöten.

  Bart Staes (Verts/ALE), esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, mietintöni koskee parlamentin talousarviolle myönnettävää vastuuvapautta, ja haluan esittää siitä neljä näkökohtaa.

Haluan ensinnäkin jakaa kanssanne sen seikan, jonka olemme esittäneet jo vuosien ajan erilaisissa vastuuvapautta koskevissa päätöslauselmissa, eli että parlamentin vastuuvapaus ei koske ainoastaan pääsihteeristön tai hallinnon tapaa hoitaa asioita vaan myös hallinnollisten elintemme politiikkaa ja päätöksiä, kuten puhemiehen, puhemiehistön ja myös puheenjohtajakokouksen päätöksiä. Lisäksi vastuuvapautta ei myönnetä parlamentin pääsihteerille vaan sen puhemiehelle. Tämän vuoksi pidänkin äärettömän tärkeänä kohtaa, jonka mukaan parlamentin puhemiehen pitäisi olla vastuuvapausmenettelyn aikana talousarvion valvontavaliokunnan käytettävissä julkista ja virallista keskustelua varten. Tältä osin pidän omaa sanamuotoani parempana kuin Grässlen sekä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän käsiteltäväksi jättämää tarkistusta. Itse asiassa Grässlen tarkistus on mielestäni ristiriidassa niiden asioiden kanssa, jotka hyväksyimme viime vuonna Ferberin mietinnön yhteydessä.

Myös rakennuksia koskeva politiikka on tärkeää. Siinä on pelissä suunnattomasti rahaa, ja haluankin kiinnittää huomionne parlamentin ja Belgian hallituksen väliseen kiistaan. Belgian hallitus lupasi jo vuosia sitten, että maa-alueista ja maankäytöstä aiheutuvat kustannukset korvattaisiin parlamentille. Samoin ovat luvanneet muidenkin sellaisten jäsenvaltioiden hallitukset, joissa parlamentilla on rakennuksia käytettävissään. Tästä asiasta on nyt syntynyt Brysselissä riita, jossa kiistellään noin 15 miljoonan euron suuruisesta summasta. Kyseessä on valtava summa. Belgian hallitus ei ole lunastanut lupauksiaan, ja siksi vaadinkin heiltä päätöslauselmassa asiaan korjausta, koska se olisi piristysruiske rakennuspolitiikasta vastaaville neuvottelijoillemme, parlamentin puhemiehelle ja varapuhemiehelle. Olen kiinnittänyt päätöslauselmassa myös erityistä huomiota siihen, millainen vaikutus parlamentilla on Brysselin toimipaikkamme lähiympäristöön. Alueen asukkaat kärsivät suuresti liikenteestä sekä huonoista elin- ja työoloista, joten parlamentin ja paikallisten asukkaiden välillä onkin ehdottomasti aloitettava neuvottelut. Meidän pitää mielestäni olla hyviä naapureita, ja siinä mielessä neuvottelut ovat tärkeitä. Minusta olisi hyvä, jos asiasta laadittaisiin mietintö ensi vuoden talousarvion vastuuvapausmenettelyyn mennessä.

Kolmas näkökohtani koskee hyvin ongelmallista asiaa, nimittäin vapaaehtoista eläkerahastoa, jonka vakuutusmatemaattisesta tuloksesta puuttuu tällä hetkellä 28,8 miljoonaa euroa. Tämäkin on suunnaton summa rahaa. Alijäämän voidaan kuitenkin todeta supistuneen, koska se oli viime vuonna 43,7 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisessa eläkerahastossa on tällä hetkellä rahaa yhteensä 202 miljoonaa euroa, jotka on sijoitettu osakemarkkinoille. Tiedämme kaikki, että osakemarkkinoihin sisältyy riskejä, eikä niillä päästä aina positiivisiin tuloksiin. Osakemarkkinoilla saattaa ilmetä odottamattomia muutoksia. On siis täysin mahdollista, että sijoitetut rahat tuottavat suuria tappioita. Sen vuoksi pyydämme maltillisen riskin sijoituksia ja useissa päätöslauselmissa esitettyä eettisten sijoitusten lisäämistä. Parlamentti lisäsi vapaaehtoisen eläkerahaston varoja vuoden 2005 talousarviossa 11,4 miljoonalla eurolla. Myös se on suuri summa, ja siksi onkin mielestäni asianmukaista, että lopullisten edunsaajien luettelo julkistetaan.

Pyydämme, että luettelo lopullisista edunsaajista julkistetaan maatalouden osalta, joka vie aimo osan EU:n talousarviosta. Kaikki ovat tämän asian kannalla. Internet-sivustolla olevien tietojen mukaan näin myös tehdään. Miksi sitten jarrutamme omien jäsentemme saamien tukien julkistamista? Eikö tästä asenteesta olisi aika luopua?

Nimiluettelosta huomasin, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on esittänyt neljä tarkistusta joidenkin asioiden poistamiseksi, ja huomasin myös, että Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on pyytänyt joistakin asioista kohta kohdalta -äänestystä. Se on niiden demokraattinen oikeus. Epäilen kylläkin, että tarkoituksena on äänestää kaikki nämä kohdat pois. Avoimuuden nimissä haluankin tällä hetkellä ilmoittaa, että olen pyytänyt nimenhuutoäänestystä, koska näin jäsenet, jotka antavat vastustavan äänensä, saavat tilaisuuden perustella näkemyksiään äänestäjilleen. Minun on joka tapauksessa mahdotonta hyväksyä ajatusta siitä, että parlamentin täytyisi loppujen lopuksi maksaa koko lasku. Tätä on mahdotonta hyväksyä, ja se on osoitus rahojen ja julkisten varojen huonosta hoidosta.

Haluan lopuksi kiinnittää huomionne Kioto+-suunnitelmaan. Euroopan unioni ja parlamentti ovat kiistämättömiä johtajia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olemme hyväksyneet perusteltuja ja tärkeitä päätöslauselmia tällä saralla. Kansalaisille, kuluttajille, kotitalouksille, teollisuudelle ja kuljetussektorille asettamiemme vaatimusten pitäisi kuitenkin koskea myös meitä itseämme. Päätöslauselmaani ja mietintööni sisältyykin koko joukko konkreettisia ehdotuksia, joilla voidaan pienentää Euroopan parlamentin toiminnan ympäristövaikutusta paljon laajemmin kuin tähän mennessä on tehty.

Haluan lopuksi todeta, että Fjellnerin ja muiden käsiteltäviksi jättämät kaksi tarkistusta saavat täyden tukeni.

  Daniel Caspary (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, olen ollut aiempina vuosina vastuussa muun muassa neuvoston, yhteisöjen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, alueiden komitean, talous- ja sosiaalikomitean, oikeusasiamiehen ja tietosuojavaltuutetun talousarvion toteuttamisesta myönnettävästä vastuuvapaudesta enkä tällä hetkellä näe mitään syytä esittää kysymyksiä kahdesta viimeksi mainitusta.

Saanen aloittaa kuitenkin neuvostosta, jonka kanssa on ollut vuodesta 1970 lähtien käytössä joidenkin budjettiasioiden osalta niin kutsuttu herrasmiessopimus. Noiden vuosien jälkeen Euroopan yhteisö on kuitenkin suunnattomasti kehittynyt. On tapahtunut useita enemmän tai vähemmän merkittäviä asioita, joiden vuoksi herrasmiessopimus tuntuu nykymaailmassa epätarkoituksenmukaiselta. Esimerkiksi Euroopan parlamentti valitaan nykyään suorilla ja vapailla vaaleilla, salaisessa lippuäänestyksessä. Koska olen täysin vakuuttunut siitä, että sopimusta on kiireellisesti muokattava nykytilanteen mukaiseksi, ehdotan, että budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta pitävät tulevina kuukausina yhteisen kokouksen keskustellakseen tästä tärkeästä aiheesta ja että ne pyytävät neuvostoa yhteisen kannan muodossa tekemään ne muutokset, joita tarvitaan niin kiireellisesti.

Neuvoston osalta voin tyytyväisenä todeta, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on saamassa yhä enemmän painoarvoa, mikä onkin aivan oikein. On kuitenkin sietämätöntä, ettei neuvosto pidä omaa osaansa sopimuksesta ja vedä selkeää rajaa komission talousarvioon kirjattavien toimintakustannusten ja puhtaasti hallinnollisten kulujen välille. Vaadinkin sitä noudattamaan näitä sääntöjä tulevaisuudessa.

Sekä yhteisöjen tuomioistuimella että tilintarkastustuomioistuimella on yhä parantamisen varaa; esimerkiksi tuomarien ja tilintarkastajien liiketoiminnallisten ja taloudellisten etujen julkistamista on vielä selkeytettävä. Tähän asiaan olemme parlamentissa puuttuneet kerta toisensa jälkeen, joten asetamme päätöslauselmassamme 30. syyskuuta 2007 päättyvän määräajan, jonka kuluessa molempien toimielinten on ilmoitettava, miten ne aikovat noudattaa parlamentin vaatimusta liiketoiminnallisten ja taloudellisten etujen julkistamisesta. Olemme jo odottaneet aivan liian kauan tällaisten ilmoitusten antamista.

Tilintarkastustuomioistuimen kanssa alettiin neuvotella jo ennen viimeisintä laajentumiskierrosta siitä, pitäisikö tilintarkastajien määrän pysyä ennallaan, ja käsiteltävänämme on jo jonkin aikaa ollut erilaisia tilintarkastustuomioistuimen uudistusmalleja. Tilintarkastustuomioistuimen entinen presidentti, professori Bernhard Friedmann, laati esimerkiksi erittäin käytännöllisen ehdotuksen, joka perustuu EKP:n neuvoston käyttämään virkakiertojärjestelmään. Saattaisi olla myös järkevää korvata nykyinen kolleginen järjestely päätilintarkastajan viralla. Tilintarkastustuomioistuimen ei pitäisi vedota nykyiseen perussopimuksiin perustuvaan asemaansa perustellakseen kieltäytymistään harkita uudistusta. Uudistuksia on nimittäin tehtävä ennemmin tai myöhemmin, ja olisi hyvä, jos tilintarkastustuomioistuin laatisi järkevän, käytännöllisen ja perusteellisen uudistussuunnitelman omasta aloitteestaan.

Yhteisten yksiköiden tulevaisuudesta keskustellaan parhaillaan alueiden komitean lisäksi myös talous- ja sosiaalikomiteassa, sillä kyseisten yksiköiden organisointitavassa on jotain vialla, kun jopa alueiden komiteassa on alettu ajatella, että se on joutunut alakynteen. Molempien komiteoiden olisikin käynnistettävä puolueeton ja tarkoituksenmukaisiin viitearvoihin perustuva tutkimus kustannuksista, eduista ja säästöistä ja pyydettävä tarvittaessa neuvoa tilintarkastustuomioistuimelta tai joltain toiselta neuvontaelimeltä. Keskustelussa on pyrittävä saamaan yhteiset yksiköt toteuttamaan tulevaisuudessa tarvittavat toimet koordinoidusti ja kohtuullisin kustannuksin.

Tämänvuotisessa vastuuvapaudessa keskityttiin erityisesti painotuksen kyseenalaiseen käyttöön paitsi alueiden komiteassa myös muissa toimielimissä. Vastuuvapausmenettely ei ole oikea aika tai paikka arvioida langetettujen maksujen laillisuutta; se on tuomioistuinten asia. Kysymys kuuluu, ovatko alueiden komitean johtohenkilöt, sen johtajat, toimineet asianmukaisella tavalla, ja mitä periaatteita he asiaan sovelsivat. Olen vakuuttunut siitä, että alueiden komitealla on jatkossakin vielä paljon tehtävää. Havaituissa petostapauksissa on mahdollisimman pikaisesti ryhdyttävä kurinpitotoimiin ja petoksiin syyllistyneet henkilöt on asetettava vastuuseen. Parlamentti seuraa vastedeskin tämän asian kehittymistä, ja meidän on tutkittava henkilöstösäännöt varmistuaksemme siitä, voidaanko sääntöjen ja siirtymäajan sääntöjen tulkinta jättää yksin virkamiesten vastuulle. Olenkin sitä mieltä, että Euroopan unionin lainsäädäntöelinten olisi annettava hallintovirkamiehilleen aiempaa huomattavasti vähemmän liikkumavaraa.

Talousarvion vastuuvapautta koskeva lopputulos tuo kaiken kaikkiaan esiin sen, miten tärkeää Euroopan parlamentin on tarkastaa talousarviot huolellisesti. Kiitänkin kaikkia toimielimiä yhteistyöstä ja tarvittavien tietojen toimittamisesta. Suosittelen, että niille myönnetään vastuuvapaus kuitenkin niin, että myös esittämämme näkökohdat otetaan huomioon.

  Mogens N.J. Camre (UEN), esittelijä. – (DA) Arvoisa puhemies, tilinpäätösten vuosittainen hyväksyminen koskee jokaisen EU:n toimielimen kaikkia tilejä ja alatilejä. Suuri osa työstä koostuu tilintarkastustuomioistuimen kertomusten seulonnasta. Komissio on osaltaan toimittanut meille aktiivisesti tietoja, ja talousarvion valvontavaliokunnan sihteeristö on tehnyt kovasti työtä, jotta parlamentin jäsenet voisivat arvioida tilinpäätösten sisältöä.

Tänäkin vuonna voidaan valitella sitä, ettei tilintarkastustuomioistuin ole kyennyt antamaan varauksetonta lausumaa. Yhä useammat ovat sitä mieltä, että tilintarkastustuomioistuimen on EU:n työskentelyolojen vuoksi lähes mahdotonta antaa varauksetonta lausumaa. Tämä johtuu paljolti siitä, että lähes 80 prosenttia EU:n varoista siirretään takaisin jäsenvaltioille ja hallinnoidaan siellä, mikä tarkoittaa, että mahdollisuudet saada kokonaiskuva tilanteesta vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa kansallisten hallintomuotojen moninaisuuden ja vaihtelevuuden vuoksi.

Jos haluamme välttää EU:n varojen moitteettoman hoidon osalta ilmeneviä ongelmia, emme varmaankaan voi tyytyä vain vaatimaan lisää valvontaa. Meidän on kysyttävä itseltämme, pitäisikö maatalouden ja rakennerahastojen nykyinen tukilainsäädäntö ottaa kokonaan uudelleentarkasteluun. Komission entinen hollantilaisjäsen Bolkenstein huomautti hiljattain, että EU:n menoista voitaisiin aivan hyvin leikata 85 prosenttia. EU:n viidentoista vanhan jäsenvaltion on itse asiassa täysin hyödytöntä antaa rahaa toisilleen. Se on sama kuin keskiluokka maksaisi sosiaaliturvamaksuja itselleen saman maan sisällä. Vanhat jäsenvaltiot voisivat järjestää kehittämistoimintaan tarvitsemansa tuet paljon paremmin käyttämällä omia varojaan. Tilanne, jossa muut jäsenvaltiot joutuvat EU:n lainsäädännön nojalla maksamaan asioista, joita kyseinen jäsenvaltio ei halua tai voi kustantaa itselleen, on vain tekosyy olla tekemättä mitään. Jäsenvaltiot, jotka eivät tee uudistuksia, saavat apua jäsenvaltioilta, jotka ovat tehneet uudistuksia ja joiden ei siis tarvitse tehdä itse mitään. Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson totesikin: "Ei voi olla oikein, että me, jotka olemme valmiita vaatimaan kansalaisiltamme korkeita veroja, joudumme antamaan rahaa jäsenvaltioille, jotka eivät halua verottaa omia kansalaisiaan". Esimerkiksi kotimaassani maksetaan yksityisautoista 200 prosentin vero, jotta voisimme muun muassa lähettää runsaasti rahaa jäsenvaltioille, joissa näen paljon enemmän uusia autoja kuin Kööpenhaminassa – autoja, joista ei ole maksettu senttiäkään tullia. Tämä ei selvästikään tunnu järkevältä.

Useimmat ryhmäni jäsenistä haluavat äänestää vastuuvapauden myöntämisen puolesta. Minä itse suhtaudun asiaan hieman varauksellisesti, koska joidenkin osa-alueiden menojen hallinnointi komissiossa ja eräissä komiteoissa ei täytä tavanomaisia vaatimuksia. Haluan esittää suuret kiitokseni talousarvion valvontavaliokunnan sihteeristölle sen tekemästä mittavasta työstä ja haluan kiittää myös valiokuntakollegoitani heidän lukuisista tässä keskustelussa esittämistään tärkeistä huomautuksista sekä valiokunnassa ylipäätään tehtävästä rakentavasta yhteistyöstä.

  Edit Herczog (PSE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää oman mielipiteeni EU:n 16 erillisvirastolle vuoden 2005 osalta myönnettävästä vastuuvapaudesta.

Erillisvirastot ovat EU:n toimielinten julkisuuskuvan kannalta tärkeässä asemassa, koska kaikki EU:n kansalaiset ovat yhtä mieltä niiden tavoitteista ja sitoumuksista. Tämä 1 prosentti EU:n kokonaisbudjetista on siis käytetty järkevästi.

Olen tyytyväinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätelmiin, joissa vahvistettiin, että kaikkien 16 erillisviraston tilit olivat muutamaa erityishuomautusta lukuun ottamatta olennaisilta osiltaan luotettavat, lailliset ja asianmukaiset. Myönteisen tarkastuslausuman antaminen kaikille erillisvirastoille on huomattava saavutus, ja käytän tilaisuutta hyväkseni onnitellakseni kaikkia virastoja niiden toteuttamista toimista.

Olen keskittynyt erillisvirastojen yleiseen toimintaan ja haluankin käyttää siihen suurimman osan tämänpäiväisestä puheenvuorostani. Voimme varainhoitovuoden 2005 osalta todeta, että erillisvirastojen hallinto oli yleisesti ottaen moitteetonta. Joillakin osa-alueilla on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Tietyillä liikekirjanpidon osa-alueilla esiintyi ongelmia. Toinen ongelmakenttä joissakin erillisvirastoissa oli hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen. Myöskään tietoteknisiä järjestelmiä ei aina ollut muokattu tarpeiden mukaisiksi. Meidän on lisäksi mainittava, että henkilöstöhallinnon ja erityisesti rekrytointimenettelyjen puutteet aiheuttivat lukuisia ongelmia.

Mainittakoon vielä se tärkeä seikka, että vasta perustetuissa erillisvirastoissa esiintyi joitakin tyypillisiä alkuajan ongelmia. Saanen esitellä teille yhdeksän mietinnössäni laadittua ehdotusta, joilla erillisvirastojen toimintaa voidaan merkittävästi tehostaa EU:n etujen mukaisesti.

Erillisvirastojen lukumäärän kasvu ei aina vastaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten tarpeita. Jokaisen uuden erillisviraston perustamisen yhteydessä ja sen tueksi olisikin laadittava kustannus-hyötyanalyysi. Tilintarkastustuomioistuimen pitäisi antaa lausuntonsa kustannus-hyötyanalyysista ennen kuin parlamentti tekee päätöksensä. Euroopan parlamentin olisi pyydettävä komissiolta viiden vuoden välein kertomus nykyisten erillisvirastojen tuottamasta lisäarvosta. Mikäli erillisviraston tuottamasta lisäarvosta laaditaan kielteinen arvio, kaikkien asianomaisten toimielinten olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin kyseisen viraston tehtävänkuvan uudistamiseksi tai viraston lakkauttamiseksi.

Kehotan painokkaasti, että parlamentti pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään vuosikertomukseensa erillisen luvun niitä erillisvirastoja varten, joiden vastuuvapautta käsitellään komission tilinpäätöksen yhteydessä. Näin saisimme huomattavasti selkeämmän kuvan yhteisörahoituksen käytöstä erillisvirastoissa. Parlamentin pitäisi kehottaa komissiota antamaan erillisvirastoille lisää hallinnollista ja teknistä tukea. Meidän olisi kehotettava komissiota laatimaan ehdotus erillisvirastojen vuosikertomusten yhdenmukaistamisesta siten, että kehitetään tulosindikaattoreita, joiden avulla erillisvirastojen tehokkuutta on mahdollista verrata ja arvioida.

Pidän mietinnössäni myönteisenä EU:n erillisvirastojen keskinäisen koordinoinnin huomattavaa parantumista. Kehotamme kaikkia erillisvirastoja lisäämään SMART-tavoitteiden käyttöä, sillä ne johtavat realistisempaan suunnitteluun ja tavoitteiden parempaan toteutumiseen. Vaadin, että erillisvirastojen työohjelmissa tuodaan ilmi se, miten ne edistävät operatiivisten ja mitattavissa olevien ehtojen käyttöä. Myös komission sisäisen valvonnan normit olisi otettava asianmukaisesti huomioon.

Saanen seuraavaksi sanoa muutaman sanan kaikkiin erillisvirastoihin sovellettavasta vastuuvapausmenettelystä. Haluan korostaa, että vastuuvapausmenettely koskee kaikkia EU:n erillisvirastoja, mutta sitä sovelletaan kahdella eri tavalla. Tänään käsiteltävinämme oleville 16 erillisvirastolle vastuuvapaus myönnetään jokaiselle erikseen, mutta muille vastuuvapaus myönnetään komission talousarvion yhteydessä. Yksikään erillisvirasto ei siis jää tilintarkastustuomioistuimen valvonnan ulkopuolelle. Vastuuvapautensa yksinomaan komission tilinpäätöksen yhteydessä saavien erillisvirastojen johtaminen ei ole kuitenkaan läheskään riittävän avointa. Jotta komission yhteisvastuu voitaisiin säilyttää ja lisätä kaikkien erillisvirastojen vastuuvapausmenettelyn avoimuutta ja selkeyttä, kehotankin Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan vuosikertomukseensa uuden luvun, joka käsittää kaikki EU:n erillisvirastot.

Puheenvuoroni loppuosassa haluan keskittyä ainoastaan Euroopan jälleenrakennusvirastoon. Virasto on yltänyt hienoihin tuloksiin ja tehnyt merkittäviä parannuksia reagoidakseen myönteisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin suosituksiin. Haluankin onnitella viraston johtajaa ja henkilökuntaa heidän tekemästään työstä. Koska viraston toiminta on erittäin arvokasta, parlamentin pitäisi pyytää komissiota muuttamaan viraston valtuutusta, jonka on määrä päättyä vuonna 2008, ja siirtämään viraston vastuulle tiettyjen EU:n ulkoisten toimien toteuttaminen varsinkin kriisistä toipuvilla alueilla.

Haluan lopuksi kiittää varjoesittelijöitä ja kaikkia kollegoitani heidän tekemästään työstä, samoin kuin sihteeristöä. Kehotan parlamenttia myöntämään vastuuvapauden kaikille 16 erillisvirastolle.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän käsillä olevasta tasapainoisesta ja laadukkaasta mietinnöstä. Haluan esittää siitä kiitokset talousarvion valvontavaliokunnalle, sen entiselle puheenjohtajalle Fazakasille, nykyiselle puheenjohtajalle Böschille ja tietenkin esittelijä Garriga Polledolle.

Garriga Polledon mietinnössä ehdotetaan, että parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta ja hyväksyy tilintarkastuksen. Komissio panee tämän tyytyväisenä merkille. Haluankin kertoa, miksi tämä on mielestäni ansaittua.

Haluan aluksi todeta, että suosituksenne johtavat jatkotoimenpiteisiin. Olemme itse asiassa jo ryhtyneetkin moniin toimiin, joista mainittakoon seuraavat:

Panemme parhaillaan täytäntöön tarkistettua varainhoitoasetusta, jossa edellytetään muun muassa niiden yhteisesti sovittujen säännösten toimeenpanoa, joissa jäsenvaltioita vaaditaan laatimaan "asianmukaisella kansallisella tasolla vuotuinen yhteenveto saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista".

Raportoimme 56 kohdassa esitetyn pyyntönne mukaisesti jatkossakin siitä, miten edistymme toimintasuunnitelmassamme, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäiset puitteet sisäiselle valvonnalle. Esittelen itse asiassa seurantakertomuksen talousarvion valvontavaliokunnalle ensi viikolla.

Olemme tehneet, voimme tehdä ja teemme jatkossakin parannuksia kirjanpitoomme. Vuoden 2006 kirjanpitoa varten olemme jo toimittaneet parempia tietoja takaisinperinnästä ja rahoitusoikaisuista. Tämä tarkoittaa, että voitte uskoa kirjanpitomme luotettavuuteen.

Noudatamme Euroopan avoimuusaloitetta, jonka osalta edistymme päivittäin parlamentin tuella.

Tämänvuotisessa mietinnössä parlamentti "antaa täyden tukensa komissiolle [jäsenvaltioille suoritettavien] maksujen keskeyttämistä koskevan lainsäädännön tiukassa soveltamisessa". Osallistuessani talousarvion valvontavaliokunnan kokoukseen 1. maaliskuuta keskustellakseni Garriga Pollegon mietintöluonnoksesta kerroin, että kehotan kollegoitani komissiossa laatimaan erittäin huolellisen analyysin kysymyksistä, jotka johtivat varaumien esittämiseen tämänvuotisissa pääjohtajien lausumissa, sekä keskeyttämään maksuja tai tekemään rahoitusoikaisuja, mikäli ongelmien ja riskien vakavuus sitä edellyttää. Kävimme yli kahden tunnin ajan vakavahenkisiä keskusteluja, joiden tuloksena vakuutimme ponnekkaasti, että kollegio ryhtyy määrätietoisesti tarvittaviin toimiin.

Haluan tänään tuoda esiin useita konkreettisia päätöksiä. Kreikan kanssa on ensinnäkin sovittu selkeästä toimintasuunnitelmasta, jolla varmistetaan maataloustukien yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän moitteeton käyttöönotto. Toteutettaville toimille asetetaan toimintasuunnitelmassa selkeitä määräaikoja. Kuten komission jäsen Fischer Boel kertoi selvästi talousarvion valvontavaliokunnan viime vuoden marraskuussa pidetyssä kokouksessa, jossa käsiteltiin vastuuvapautta, komissio keskeyttää suorat tukimaksut Kreikalle, mikäli Kreikan viranomaiset eivät noudata sovittua toimintasuunnitelmaa ja sovittuja määräaikoja. Kreikan viranomaisten on määrä toimittaa ensimmäinen tärkeä raporttinsa 15. toukokuuta.

Haluan myös muistuttaa, että komissio perii jatkuvasti takaisin sellaisia EU:n maataloustukia, joita jäsenvaltiot eivät ole käyttäneet asianmukaisesti, ja palauttaa varat yhteisön talousarvioon tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan menettelyn yhteydessä.

Viime viikolla tehdyn viimeisimmän päätöksen nojalla 14 jäsenvaltiolta peritään takaisin yhteensä 285,3 miljoonaa euroa syistä, jotka liittyvät erityisesti valvonnan puutteisiin sekä jäsenvaltioiden laiminlyömiin maksumääräaikoihin.

Rakennepoliittisten toimien alalla komissio keskeytti lisäksi 4. huhtikuuta 2007 maksujen suorittamisen EAKR-ohjelmille viidellä Englannin yhdeksästä alueesta sekä yhden ohjelman maksut kuudennella alueella. Jos toimiin ei ryhdytä tai ne ovat puutteellisia, komissio tekee päätöksen 5–10 tai 25 prosentin kiinteämääräisen oikaisun tekemisestä jo maksettuihin rahamääriin ohjelmakohtaisesti korjatakseen sääntöjen rikkomistapaukset sekä jäljelle jäävien puutteiden laajuuden ja taloudelliset seuraukset.

Maksujen keskeyttäminen ja varaumat johtavat usein tarpeellisiin parannuksiin. Esimerkiksi vuonna 2005 aluepolitiikan pääosasto esitti varaumia Espanjan valvontajärjestelmien riittävyydestä. Vuonna 2006 pääosasto tarkasti ne uudelleen ja havaitsi, että järjestelmien kehityksen ansiosta varaumiin ei ollut enää tarvetta.

Komissio esitti myös Euroopan sosiaalirahastolle vuoden 2006 alussa varaumia, jotka koskivat Yhdistyneessä kuningaskunnassa käyttöön otettuja järjestelmiä. Yhdistynyt kuningaskunta teki niihin parannuksia, ja varauma voitiin poistaa.

Nämä esimerkit osoittavat, että komissio pystyy keskeyttämään maksujen suorittamisen ja myös tekee niin. Tällaiset päätökset on perusteltava hyvin, ja niistä on annettava yksityiskohtainen selvitys. Olemmekin jälleen tänä vuonna nähneet paljon vaivaa parantaaksemme komission pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten laatua.

Tilintarkastustuomioistuin suhtautui jokseenkin kriittisesti tarkastuksiin, joita komissio on tehnyt tutkimustoiminnan alalla. Komissio hallinnoi suoraan tutkimustoimintaa, ja olemme asettaneet sen tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi. Pääosastojen hallinnoimien tutkimusohjelmien osalta on otettu käyttöön jälkitarkastusstrategia, jota sovelletaan kuudennen puiteohjelman tarkastusten yhteydessä. Tämän määrätietoisen strategian lisäksi olemme kasvattaneet merkittävästi jälkitarkastuksissa tarkastettavien tutkimusbudjetin otsakkeiden prosenttiosuutta. Kuudennen puiteohjelman yhteydessä tehtiin 300 tarkastusta vuonna 2007, kun vuonna 2006 niitä tehtiin vain 45.

Tämän painopisteen esiin tuomiseksi huomattava osa komission henkilöstöstä siirretään tarkastustehtäviin, ja niihin on alettu myös rekrytoida tarvittavaa lisähenkilöstöä.

Tietyillä puiteohjelman osa-alueilla on myös alettu vakavasti harkita kertasummien asteittaista käyttöönottoa.

Vielä muutama sana erillisvirastoista. Komissio on pannut merkille, että parlamentti on yhä enemmän huolissaan sääntelyvirastoista. Annamme jo nyt paljon tukea erillisvirastoille, ja odotuksia ja tehtäväalueita on mielestäni selkeytettävä varsinkin ennen uusien virastojen perustamista.

Näin ollen vaadimme välitöntä edistymistä toimielinten välistä sopimusta koskevassa ehdotuksessa. Neuvosto on osoittanut haluavansa jatkaa sitä koskevia keskusteluja. Sopimuksen hyväksyminen auttaisi todellakin tarttumaan parlamentin suosituksiin, jotka koskevat muun muassa erillisvirastojen systemaattista ja säännöllistä arviointitoimintaa ja kustannushyötyanalyyseja sekä virastojen vuosikertomusten yhdenmukaistamista.

Komissio on vastuussa budjettivallan käyttäjälle talousarvion toteuttamisesta. Kannamme vastuumme ilmoittamalla teille avoimesti ja rehellisesti vahvuutemme ja heikkoutemme. Olemme kiitollisia siitä, että otatte molemmat asianmukaisella tavalla huomioon.

  Ralf Walter (PSE), kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan aluksi esittää lämpimät kiitokseni kehitysyhteistyövaliokunnan ja komission sekä tilintarkastustuomioistuimen ja kahden esittelijän, Camren ja Garriga Polledon, yhteistyöstä. On hienoa havaita, että parlamentti ottaa huomautuksemme täysimääräisesti huomioon päätöksenteossaan.

Kehitysyhteistyövaliokuntamme tehtävänä on tarkastaa, että ne varat, joita maksamme auttaaksemme maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja ohjataksemme heitä omavaraisuuteen, käytetään moitteettomasti ja asianmukaisesti. Toimintamme saama julkinen hyväksyntä riippuu suuresti siitä, ettemme välitä mielikuvaa, jonka mukaan rahoillamme autettaisiin jotain itsevaltiasta kultaamaan kylpyhuoneen hanansa, vaan että rahat todella päätyvät niille ihmisille, jotka niitä todella tarvitsevat. Olemmekin tutkineet tämän asian erittäin perusteellisesti.

Tilintarkastustuomioistuin on monessa muussakin yhteydessä vakuuttanut, että rahan käytössä on tapahtunut vakavia virheitä. Olemme tarkastelleet niitä kaikkia yksitellen ja havainneet pakostakin, että varojen käytössä on tehty virheitä. Virheet eivät olleet niinkään epäedullisia Euroopan unionille, vaan ne ovat liittyneet pikemminkin menettelyihin ja osoittaneet tarvetta parannuksiin, jotta pystyisimme toteamaan yksiselitteisesti varainkäytön olleen moitteetonta. Olemme tutkineet ne yksitellen ja joutuneet tietenkin toteamaan, että varainkäyttömenettelyssä on tehty virheitä.

Vastuuvapausmenettelyn voidaan kuitenkin todeta olevan luonteeltaan myös poliittista: tutkimme, onko komissio todellakin toiminut talousarvion laadinnan yhteydessä ilmaistujen aikomustemme mukaisesti. Olemmekin tutkineet, onko ympäristölainsäädäntö todella asetettu etusijalle, onko kriisinehkäisyssä saatu aikaan todellisia parannuksia ja onko tosiaan niin, että peruskoulutuksen ja terveydenhuollon varoista on käytetty kehitysmaissa 20 prosenttia – asia, josta oltiin hyvin eri mieltä. Lukujen voidaan todeta olevan nousussa, mutta ne ovat yhä erittäin kaukana sopimastamme 20 prosentin osuudesta. Väite siitä, että kaikki liittyy kaikkeen, koska koordinoinnista vastaavat niin monet avunantajat ja laitokset, ei meitä juurikaan rauhoita.

Minun on todettava parlamentille selkeästi, että Euroopan unioni on – yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa – ylivoimaisesti suurin avunantaja maailmassa, ja tämän voimme todeta tyytyväisinä. Emme kuitenkaan voi hyväksyä, että joku nousee parlamentissa puhumaan siitä, että he ovat keskittyneet muihin aihealueisiin, ja toivommekin, että ne painopisteet, jotka parlamentti ja neuvosto ovat vahvistaneet päätöslauselmiensa kehyksiksi, säilyvät lopulta ennallaan.

Yhteistyömme komission virkamiesten kanssa on sujunut erittäin hyvin; olemme saaneet vakaita lupauksia siitä, että saamme vuoden kuluessa tarvitsemiamme tietoja ja indikaattoreita sekä todisteita selkeistä parannuksista. Koska olen aina antanut suuren panoksen talousarvioprosessiin, voin sanoa teille suoraan, että huolehdin myös seuraavan talousarvion laadinnan yhteydessä siitä, että seuraamme tiiviisti, miten talousarvion toteuttamisen osalta ilmoitetut parannukset toteutuvat. Tällöin emme tarkkaile ainoastaan varojen käyttämistä aiottuun tarkoitukseen vaan myös poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Toimintamme parlamenttina määräytyy sen mukaan, teettekö todellakin niin kuin olette luvannut.

  Jutta Haug (PSE), ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, se osuus talousarviosta, joka on käytettävissä varsinkin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa kiinnostaviin asioihin, ei ole erityisen suuri. Vuonna 2005 – jonka osalta meidän nyt oletetaan vahvistavan, että eurooppalaisten veronmaksajien rahoja on hoidettu moitteettomasti – tämä osuus oli alle puoli prosenttia yhteensä 116 miljardin euron talousarviosta.

Totean jo heti aluksi, ettei mikään estänyt meitä myöntämästä neljän erillisviraston – EMEA:n, EYK:n, EFSA:n ja ECDC:n – johtajille vastuuvapautta siitä, miten he ovat hoitaneet virastojensa talousarvioita.

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen ensimmäisten kuukausien toiminta vuonna 2005 oli tuloksellista, ja keskuksen talousarvion hallinto oli terveysasioiden pääosaston vastuulla.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) oli kolmantena toimintavuonnaan, vuonna 2005, muuttamassa Parmaan. Tästä aiheutui korkeasti koulutetun henkilöstön rekrytointiongelmia, joiden vuoksi kaikkia viranomaiselle kohdennettuja varoja ei saatu käytettyä. Niinpä yli neljä miljoonaa euroa palautettiin yhteisön talousarvioon. Meidän asianamme ei ole tämän vastuuvapausmenettelyn yhteydessä keskustella siitä, miten nämä EFSA:n rahat saadaan tai on määrä saada uudelleen käyttöön tänä vuonna, mutta meidän on keskusteltava siitä myöhemmin komission kanssa.

Euroopan lääkevirasto on tehnyt työnsä meitä yleisesti tyydyttävällä tavalla. Se ei ole käyttänyt kaikkia määrärahojaan, mikä johtuu luultavasti osittain siitä, että sillä oli teknisiä vaikeuksia tietojärjestelmänsä konvertoinnissa.

Euroopan ympäristökeskuksen toiminta oli totuttuun tapaan erinomaista, se käytti moitteettomasti kaikki varansa ja olisi epäilemättä tehnyt näin, jos varoja olisi ollut enemmänkin.

Ympäristövaliokunnalla ei ole mitään erityistä huomautettavaa kyseisten neljän erillisviraston talousarvioiden hoidosta, mutta olemme käyttäneet tämän vastuuvapausmenettelyn tarjoamaa tilaisuutta hyväksemme vaatiaksemme kahdelta "vanhalta" virastolta – EMEA:lta ja EYK:lta – sitä, mitä jo vaaditaan "uusilta" virastoilta niiden perustamisasetusten mukaisesti, eli että niiden toiminta tarkastetaan ja arvioidaan säännöllisesti riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Haluaisimme, että EU saa lisäarvoa kaikesta hallinnollisesta toiminnastaan – johon kuuluvat myös erillisvirastot.

Ryhdyn nyt käsittelemään ympäristöä, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta, jotka ovat komission vastuulla. Niitä koskevat maksusitoumusmäärärahat saatiin sidottua erittäin tyydyttävästi kaikilla osa-alueilla, mutta on kuitenkin todettava, että maksuasteissa oli paljon toivomisen varaa: ne olivat alle 80 prosenttia kansanterveydessä ja elintarvikkeiden turvallisuudessa mutta myös ympäristönsuojelun alalla. Tähän on tietenkin omat syynsä, joista yksi on se, että kansanterveysalan toimeenpanoviraston perustaminen jäi vielä kesken, ja henkilöstö oli samaan aikaan sidottu uuden kansanterveys- ja kuluttajansuojaohjelman valmisteluun. Myös vuonna 2004 ilmenneet ongelmat talousarviositoumuksissa johtivat ympäristöalalla maksuvaikeuksiin vuonna 2005.

Vaikka komission toimistojen selitykset ovatkin ymmärrettävissä, komission on opittava ennakoimaan ongelmia ennen niiden ilmenemistä, jotta se pystyisi ryhtymään välittömästi toimiin niiden korjaamiseksi. Sillähän on jo kokemusta hallinnollisten ongelmien ratkaisemisesta.

  Michael Cramer (Verts/ALE), liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, liikenne- ja matkailuvaliokunta toteaa, että vuoden 2005 talousarviosta kohdennettiin noin miljardi euroa liikennepolitiikan maksusitoumusmäärärahoihin ja hieman enemmän maksumäärärahoihin. Tästä suurin osa – eli 670 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 750 miljoonaa euroa maksumäärärahoja – osoitettiin Euroopan laajuisiin verkkoihin. Valiokunta toteaa tyytyväisenä, että näihin summiin sisältyy tieliikenneturvallisuutta koskevia maksuja ja maksusitoumuksia Marco Polo -ohjelmaan. Lisäksi 70 miljoonaa euroa maksusitoumuksia ja 60 miljoonaa euroa maksuja on kohdennettu liikennevirastoille.

Valiokunta on kuitenkin huolissaan siitä, että liikennealan tutkimussopimuksissa esiintyy keskimääräistä enemmän virheitä, sekä siitä, että vain 51 prosenttia käytettävistä varoista kohdennettiin tieliikenneturvallisuuteen, joka on onnettomuuslukujen puolittamishalumme kannalta merkittävä ohjelma.

Euroopan laajuisten verkkojen osalta on tärkeää, että keskitymme liikennettä tehostaviin asioihin emmekä aloita suoraa päätä suurhankkeita huomataksemme myöhemmin, että puolet tarvittavista varoista puuttuu. Monissa jäsenvaltioissa on jouduttu keskeyttämään hankkeita varojen puutteen vuoksi. Meidän on ehdottomasti asetettava etusijalle jo olemassa olevan infrastruktuurin uudenaikaistaminen ja ryhdyttävä vasta sitten miettimään uusia rakennushankkeita. Meidän on myös käytettävä niukat resurssit mahdollisimman tehokkaasti.

Meidän ei pidä myöskään ajatella ainoastaan pohjoisen etelään yhdistäviä hankkeita, sillä EU:n on kasvettava yhdessä, ja siksi idän ja lännen väliset rautatiehankkeet on myös saatettava ajan tasalle. Monet kyseisistä rautatiereiteistä ovat nimittäin yhä siinä kunnossa, jossa ne olivat viime vuosisadalla höyryveturien aikaan.

Ilmastonmuutos on tietenkin myös tärkeä asia. Liikenne on yksi suurista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista 30 prosentin osuudellaan, joten ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys on asetettava tutkimushankkeissamme etusijalle. Toistaiseksi tutkimushankkeet ovat tältä osin olleet täysin riittämättömiä, ja tähän on tultava muutos.

Olemme myöntäneet erillisvirastoille vastuuvapauden, mutta ne tarvitsevat silti resursseja niille annettujen tehtävien suorittamiseksi.

  Helga Trüpel (Verts/ALE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan ensinnäkin todeta kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelijana, ettemme ole vakuuttuneita kulttuuri- ja koulutusmenojen riittävyydestä. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalla oli paljon suurisuuntaisemmat tavoitteet, ja valiokunta pahoitteleekin sitä, että parlamentti, komissio ja neuvosto eivät ole kaiken kaikkiaan antaneet enemmän rahoitusta haluamiimme käyttötarkoituksiin, joita ovat sielun antaminen EU:lle ja opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen kaikille opiskelijoille EU:ssa. Lissabonin strategiakin jo vaatii näille osa-alueille muutoksia lähivuosien aikana.

Varsinkin suurissa kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmissa on yleensä ehdottomasti harjoitettava erityisen huolellista – eli vastuullista ja avointa – menopolitiikkaa ja vältettävä samalla nykyisten sääntöjen liiallista käyttöä ja joutumista byrokraattiseen umpikujaan. Tiedän hyvin, että meidän on aiempien lahjontatapausten ja skandaalien jälkeen oltava erityisten varovaisia, mutta meidän ei myöskään pidä mennä toimissamme liian pitkälle. Varsinkin pienissä hankkeissa, joiden arvo on vain noin 20 000 euroa, hakijoita ei pitäisi vaatia toimittamaan kasapäin papereita saadakseen hakemuksensa hyväksytyksi.

Toiseksi haluan huomauttaa, että jos meillä on 99 kansallista kulttuurivirastoa, asiat ryöstäytyvät hyvin pian käsistä, ja juuri tältä osin hallinnon parantaminen olisi toivottavaa.

Kolmanneksi haluan todeta, että Strasbourgin toisen parlamentin rahoittaminen talousarviostamme on mielestäni väärä tapa edetä asiassa. Jos ranskalaiset ovat haluttomia luopumaan tästä toisesta istuntopaikasta eivätkä siis halua säästää rahaa, neuvoston olisi tulevaisuudessa otettava vastuu siihen käytetyistä rahoista.

  Bárbara Dührkop Dührkop (PSE), kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Käytän vuoden 2005 talousarviota koskevan puheenvuoroni kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan esittelijän ominaisuudessa.

Tähän liittyy monia erillisvirastoja, joista muutamia jäsen Haug jo mainitsikin, ja huomautuksemme ovat yleisesti ottaen samat.

Haluan aluksi kommentoida kansalaisvapauksien valiokunnan yleisen talousarvion toteutumista ja voin tehdä sen hyvin lyhyesti.

Olemme havainneet, että maksusitoumusten täytäntöönpanossa on edistytty, mutta maksujen täytäntöönpanolle on annettava uutta potkua. Täytäntöönpanoaste oli 79,8 prosenttia vuonna 2005 ja vastaavasti 80,3 prosenttia vuonna 2004. Tämä on yksi valiokunnan alhaisimmista tasoista.

Jäsen Haug mainitsi muitakin, jotka näyttävät olevan samassa tilanteessa. On sanomattakin selvää, että tähän tilanteeseen on tultava parannus. Lisäksi tiedämme, että seuraavan vuoden rahat ovat vaarassa, jos emme kykene käyttämään rahojamme asianmukaisesti.

Eurojustin (EU:n oikeudellisen yhteistyöyksikön) talousarvion toteuttamisen osalta toteamme tilintarkastustuomioistuimen saaneen riittävän hyvät takeet siitä, että tämän varainhoitovuoden tilinpäätös on ollut luotettava ja että vastaavat toimet ovat kaikki laillisia, niin kuin pitääkin, ja asianmukaisia.

Aina on kuitenkin parantamisen varaa. Tässäkin tapauksessa meidän on vaadittava Eurojustia jatkamaan samaan suuntaan ja parantamaan taloushallintoaan.

Valiokunta on myös tyytyväinen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tilien perustana olevien toimien laillisuuteen. Huomautamme kuitenkin, että seurantakeskusta on vaadittava selkeyttämään tarjouskilpailumenettelyjään ja tekemään niistä etenkin avoimempia.

Käsittelen lopuksi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamista. Tässä tapauksessa kansalaisvapauksien valiokunta haluaa esittää tilintarkastustuomioistuimen tavoin kaksi vakavasti otettavaa huomautusta.

Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyissä on havaittu useita virheitä, joita ei voida hyväksyä. Meidän onkin vaadittava merkittävää parannusta näihin prosesseihin. Meidän on kuitenkin myönnettävä, että joillakin toimenpiteillä on vaikutusta, mutta vielä on paljon tehtävää, jotta kaikki olisi – sanoisimmeko – hyväksyttävää ja moitteetonta.

Ehkä kaikkein ongelmallisin asia – josta olemme jo pyytäneet komissiolta selvitystä – on se, että olemme tilintarkastustuomioistuimen lailla havainneet ja paheksuneet huonoa hallintoa tapauksessa, jossa toimihenkilö on lähetetty Brysseliin pitkälle komennukselle ilman, että hänelle olisi selkeästi määritelty komennuksen tavoitteet. Epätietoisuutta on aiheuttanut erityisesti hänen määräämisensä myöhemmin komissioon. Tässä tapauksessa suuri summa eurooppalaisten veronmaksajien rahoja vaatii selitystä.

Kansalaisvapauksien valiokunta pyytääkin, että tämä tapaus tutkitaan perusteellisesti ja että ryhdytään asianmukaisiin toimiin vastaavanlaisen tapauksen välttämiseksi tulevaisuudessa.

Kansalaisvapauksien valiokunta suosittaa siis talousarvion valvontavaliokunnan tavoin, että vastuuvapaus myönnetään.

  Lissy Gröner (PSE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämän asian arvioiminen ei ole naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle lainkaan helppoa, sillä olemme jo aiemmin ja toistuvasti vaatineet sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja menojen arvioimiseksi. Valitettavasti tällaisia tietoja ei ole vieläkään käytettävissämme, joten sukupuolikysymykset voidaan ottaa osaksi talousarviota ja valtavirtaistamista koskevaa arviotamme vain vähäisessä määrin. Pyydämme, että nämä tiedot toimitetaan seuraavissa talousarvion vastuuvapautta koskevissa mietinnöissä.

Tarkat tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä varsinkin rakennerahasto-ohjelmien kaltaisissa ohjelmissa, jos haluamme selvittää, kuinka paljon varoja on viime kädessä kohdennettu naisten tasa-arvon tukemiseen. On käynyt ilmi, että varainsiirto Daphne-ohjelmaan on lopetettu, ja se on vakava ongelma, sillä tiedämme, että naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuu yhä suunnattoman paljon väkivaltaa. Ohjelmaan ehdotetut hankkeet ovat tietääksemme erittäin hyviä, mutta tästä huolimatta ne eivät ole saaneet rahoitusta, joten sinne tarvitaan apua.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa on hylätty useita Euroopan laajuisia hankkeita. Valmistelemme parhaillaan väkivallan vastaista eurooppalaista teemavuotta, ja Euroopan neuvostokin on aloittanut oman kampanjansa. Tämän osa-alueen tarve on valtava, ja komission on pidettävä kiirettä.

  Véronique Mathieu, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan aluksi esittää erinäisiä huomioita erillisvirastojen vastuuvapaudesta. Erillisvirastojen lukumäärä on ensinnäkin jatkuvassa kasvussa, mikä on huolestuttavaa, koska se näyttää tapahtuvan täysin ilman kokonaispoliittisia raameja. Tämä tilanne aiheuttaa erilaisia ongelmia, joista mainittakoon virastojen rahoituksen valvonta ja niiden organisaatiossa havaitut puutteet, joita ei ole aina korjattu.

Ensimmäisen näkökohdan osalta on mielestäni ensisijaisen tärkeää, että laadimme vastuuvapausmenettelylle selkeät säännöt. Parlamentti myöntää todellakin nykyisin vastuuvapauden erikseen 16:lle yhteensä 35 erillisvirastosta. Jotta voisimme välttää varainhoitoasetuksen 185 artiklan soveltamisessa esiintyvät nykyiset epäjohdonmukaisuudet, jotka johtuvat siitä, että useat erillisvirastot saavat yhä yleisen vastuuvapauden Euroopan komission yleisen talousarvion perusteella, kaikkien erillisvirastojen olisi – niiden asemasta riippumatta – tulevaisuudessa saatava vastuuvapaus erikseen Euroopan parlamentilta.

Toinen seikka, jonka haluan tuoda esiin, on erillisvirastojen hallinnon tehokkuus. Vaikka siinä onkin havaittu edistymistä, se ei ole ollut riittävää. Kirjanpitojärjestelmiä on ensi sijassa tehostettava, ja on huolehdittava siitä, että tarjouspyyntömenettelyjä ja sisäisen valvonnan sääntöjä sovelletaan moitteettomasti. Rekrytointimenettelyjen avoimuutta on lisättävä. Komission on myös jatkettava toimiaan erillisvirastojen näkyvyyden lisäämiseksi laatimalla tehokas viestintästrategia, jonka avulla voidaan kehittää virastojen yhteisvaikutusta ja tarjota niiden käyttöön enemmän niiden tarpeisiin mukautettuja teknisiä ja hallinnollisia palveluja.

Annan lisäksi tukeni kahdelle ehdotukselle, joissa vaaditaan, että ennen erillisviraston perustamista on julkistettava kustannushyötyanalyysi ja että joka viides vuosi on laadittava arviointikertomus siitä lisäarvosta, jota jokainen erillisvirasto omalla toimialallaan tuottaa. Nämä kaksi ehdotusta ovat tärkeä keino varmistaa, että erillisvirastojen toiminta vastaa eri alojen erityistarpeita.

Haluan lopuksi korostaa, että vaikka tilintarkastustuomioistuin on esittänyt varaumia kolmesta erillisvirastosta, olen iloinen siitä, että erillisvirastot ovat kaiken kaikkiaan edistyneet varainhoitovuoteen 2004 verrattuna, ja kehotan niitä jatkamaan samansuuntaisia toimia.

  Dan Jørgensen, PSE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä suosittaa vastuuvapauden myöntämistä. Kehotamme parlamenttia hyväksymään vuoden 2005 talousarviot, mutta haluamme samalla esittää muutamia huomautuksia ja vaatimuksia. Meillä on kaksi perusvaatimusta. Valvontaa on ensinnäkin mielestämme selvästi tiukennettava. Veronmaksajien varoja ei mielestämme valvota vielä riittävästi. Myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on mielestämme lisättävä.

Ensimmäisen vaatimuksemme osalta voimme todeta hienoista edistymistä tapahtuneen. Myönnämme sen ja annamme kiitosta komission uuden kirjanpitojärjestelmän käyttöönotolle. Se ei ole ollut mikään helppo prosessi, mutta on ylittänyt kaikki odotukset. Myönnän myös, että erityisesti maatalousvarojen osalta on otettu käyttöön varainkäytön integroitu valvontajärjestelmä, joka kattaa suuren osan talousarviosta. Tämä on selvästikin erittäin hyvä asia. Suhtaudumme kuitenkin myös kriittisesti niihin osa-alueisiin, joiden osalta tilintarkastustuomioistuinkin esitti valitettavasti erityisen selvää arvostelua. Arvostelun kohteena ovat varsinkin sisäiset politiikat ja valitettavasti myös osa maatalousvaroista. Meidän on kerta kaikkiaan tiukennettava toimiamme näillä osa-alueilla. Komissiolta vaaditaan tiukempaa otetta, mutta myös erityisesti jäsenvaltioilta. Ne ovat nimittäin tietoisia siitä, että lähes 80 prosenttia EU:n varoista jaetaan yhteishallinnon kautta, mikä tarkoittaa, että rahat käytetään tosiasiallisesti jäsenvaltioissa. Näin ollen on selvää, että olemme – eli komissio ja parlamentti ovat – täysin riippuvaisia siitä, ottavatko jäsenvaltiot vakavasti tämän vastuun. Meidän mielestämme näin ei ole valitettavasti tapahtunut. Poliittinen vastuu on määritettävä selkeästi, ja tätä asiaa on vietävä eteenpäin myös ensi vuoden osalta.

Lisäksi tämä avoimuutta koskeva keskustelu on selvästikin jatkunut nyt parin vuoden ajan, mihin olemme tyytyväisiä. Olemme tyytyväisiä myös komission tekemiin ilmeisen myönteisiin aloitteisiin. Meidän mielestämme yksittäisten EU:n kansalaisten on voitava mennä Internetiin selvittääkseen, miten EU:n rahat on kohdennettu maatalousrahastoihin ja rakennerahastoihin ja niin edelleen. Tämä prosessi on jo aluillaan, mutta se edellyttää tietenkin jatkotoimia koko hankkeen ajan sen päättymiseen saakka. Tarvitsemme myös avoimempaa tietoa lukuisista erilaisista työryhmistä. Meidän on saatava tietää niiden henkilöiden nimet, jotka osallistuvat tällaisiin työryhmiin.

  Jan Mulder, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää esittelijöitä, ja voin vakuuttaa heille, että Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on heidän kanssaan samaa mieltä. Myös me kannatamme vastuuvapauden myöntämistä suositusten mukaisesti.

Tarkasteltavana oleva vuosi – 2006 – on ensimmäinen kokonainen varainhoitovuosi, josta tämän komission on otettava täysi vastuu. Olemme jälleen kerran saaneet tilintarkastustuomioistuimelta kielteisen tuomion, kahdennettatoista kertaa peräjälkeen, ja kaikki tietenkin tietävät, ettei näin voi jatkua. Olen tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut järjestävänsä vertaisarvioinnin ja että se antaa toisten tutkia tarkemmin oman toimintansa ja toimintamenetelmänsä. Nämä ovat kaikki hienoja asioita, mutta vastuu on kuitenkin komissiolla, eikä se voi siirtää sitä jäsenvaltioille.

Vahvistimme viime vuonna rahoituskehyksen, johon sisältyi ensimmäistä kertaa määräys, jonka mukaan jäsenvaltioiden on tehtävä asiaankuuluvalla poliittisella tasolla kansallisia ilmoituksia siitä, että ne ovat panneet talousarvion asianmukaisesti täytäntöön. Suuri kysymykseni onkin: Mitä komissio on tarkalleen ottaen tehnyt tämän rahoituskehyksen artiklan osalta? Onko se lähettänyt jäsenvaltioille kirjeen, jossa se tiedottaa niille asiasta? Mikä on komission strategia tässä asiassa?

Haluan myös kiinnittää komission huomion siihen seikkaan, että ensi vuosi on komission kannalta ratkaisevan tärkeä. Vuonna 2008 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun parlamentti kieltäytyi vastuuvapauden myöntämisestä (1998). En todellakaan aio väittää, että näin tapahtuisi uudelleen; se riippuu siitä, miten asiat etenevät, mutta selkeää edistystä on saatava aikaan. Parlamentti ei kerta kaikkiaan voi myöntää komissiolle vuoden kuluttua, Euroopan parlamentin seuraavien vaalien aattona, jälleen kerran vastuuvapautta lainkaan epäröimättä, kun komissio ei selvästikään ole tehnyt kaikkea voitavaansa tilanteen parantamiseksi. Yksi keino tilanteen ratkaisemiseksi on rahoituskehyksen noudattaminen.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, parlamentti päättää tänään, myöntääkö se Euroopan unionin toimielimille vastuuvapauden vuoden 2005 talousarvion toteuttamisesta.

Koska tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa ei esitetty mitään suurempia varaumia yhdenkään toimielimen osalta, olen sitä mieltä, että voimme myöntää kaikille niille vastuuvapauden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että parlamentin käsiteltäväksi jätetyt tilinpäätökset olisivat virheettömiä.

Vaikka tilintarkastustuomioistuin ensinnäkin myönsi, että Euroopan yhteisöjen talouskertomus on ylipäätään tarkka kuvaus yhteisön taloudellisesta tilanteesta joulukuun 2005 lopulla, eikä merkittäviä virheitä löytynyt, tilintarkastustuomioistuin löysi kuitenkin lukuisia virheitä sekä keskuskirjanpitojärjestelmään viedyistä rahamääristä että yksittäisten jäsenvaltioiden toimittamista raporteista. Erityisen huolestuttavaa on, että eräät näistä virheistä toistuvat vuosi toisensa jälkeen huolimatta siitä, että niin tilintarkastustuomioistuin kuin Euroopan parlamenttikin on esittänyt niistä kriittisiä huomioita.

Toiseksi haluan yhtyä niihin sekä tilintarkastustuomioistuimen että parlamentin taholta kuultuihin mielipiteisiin, joissa vaaditaan EU:n varainkäyttöön ja varainhallintoon lisää avoimuutta. Haluan erityisesti antaa tukeni komission aikomukselle julkistaa joidenkin jäsenvaltioiden suurimpien maataloustuottajien saamat suorat tuet ja odotan kovasti sekä hankinta- että avustusmenettelyjen yksinkertaistamista, mikä lisää komission toimintojen avoimuutta ja vähentää korruption riskiä.

  Bart Staes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, myös meidän ryhmämme on valmis myöntämään komissiolle vastuuvapauden käytännössä samoin ehdoin, jotka jäsen Jørgensen hetki sitten esitti. Jäsen Mulder totesi äsken, että tämä on kahdestoista kerta, kun tilintarkastustuomioistuin ei antanut myönteistä tarkastuslausumaa, ja tilanteeseen on todellakin saatava muutos. Valiokuntakäsittelymme aikana komission jäsen kertoi pyydettäessä, että myönteinen tarkastuslausuma on määrä saada hänen toimikautensa aikana; se oli ainakin hänen tavoitteensa. Tiedän, että hän on tällä hetkellä hieman napit vastakkain tilintarkastustuomioistuimen kanssa; heidän käyttämistään menetelmistä laaditaan vertaisarviointi. Toivon kuitenkin yhä, että myönteinen tarkastuslausuma annetaan joskus, ja näin varmastikin tapahtuu tämän toimikauden aikana. Jotkin ongelmat ovat varmaankin tulleet jäädäkseen varsinkin maatalouden alalla. Olenkin ilahtunut siitä, mitä komission jäsen kertoi yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä. Kaikki tiedämme, ettei Kreikka yllä tälle tasolle, kaikkea muuta, ja tämän asian on tilintarkastustuomioistuinkin maininnut vuosikertomuksessaan kahteen otteeseen. Konkreettinen toimintasuunnitelma on nyt laadittu. Komission jäsen teki täysin selväksi, että hän on valmis keskeyttämään maksut, jos Kreikka ei täytä ehtoja tai toteuta toimintasuunnitelmaa moitteettomasti. Käsiteltäväksi on jätetty kaksi tätä asiaa koskevaa tarkistusta, yksi Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmältä ja toinen omalta ryhmältämme. Toivonkin, että ainakin toinen näistä tarkistuksista menee läpi ja auttaa merkittävästi komission jäsentä siinä vaiheessa, kun hänen on päätettävä maksujen keskeyttämisestä.

Olen pannut merkille neuvoston poissaolon keskustelusta, jossa käsitellään hallinnointia koskevia kansallisia ilmoituksia. On pöyristyttävää, ettei neuvosto ole läsnä keskustelussa vastuuvapaudesta, joka meidän on myönnettävä myös neuvostolle, ja varsinkin kun tiedämme, että jäsenvaltiot hallinnoivat itse 80 prosenttia kaikista varoista. Tämä on mielestäni hyvin valitettavaa.

Tuen myös jäsen Mulderia hänen kysyessään komissiolta, mihin toimiin se on ryhtynyt varmistaakseen, että jäsenvaltiot toimittavat hallinnointia koskevia kansallisia ilmoituksia. Keskustelussamme Saksan valtiosihteerin kanssa päädyttiin siihen tulokseen, että puutteet johtuvat liittovaltiorakenteestamme. Asia ei voi olla mielestäni näin. Voin kyllä hyvinkin kuvitella Belgian kaltaisen liittovaltion toteavan seuraavasti: "Ok, ilmoituksia tehdään kolmella alueellamme, joista kaksi ei yllä vaaditulle tasolle, mutta yksi yltää." Miksi tämä on niin mahdotonta? Tämän perusteella vaadin todellakin, että myös jäsenvaltiot tekevät myönteisiä hallinnointia koskevia ilmoituksia.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies WALLIS

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, tilintarkastustuomioistuin ei ole antanut kymmeneen vuoteen myönteistä tarkastuslausumaa unionin tilinpidosta. Yksi suurimpia syitä tähän lienee se, että rahanjaon suorittaa komissio, mutta rahankäytön valvonnasta vastaavat jäsenvaltiot. Jakaja ei itse valvo rahojen käyttöä. Jotkut jäsenvaltiot valvovat unionilta käyttöönsä saamiaan rahavaroja löysemmin kuin toiset. Ryhmämme yhtyy mietinnön näkemykseen siitä, että tulevaisuudessa tilintarkastustuomioistuimen on entistä suuremmassa määrin mainittava nimeltä ne maat, jotka ovat syyllistyneet valvontavajeeseen. Ei ole perustetta suojella tältä häpeältä Kreikkaa tai muita lepsuja valvojia.

Parlamentin kanta on ollut se, että jäsenvaltioiden tulisi antaa unionilta saamistaan varoista niiden kansallista hallinnointia koskeva ilmoitus. Jotkut jäsenvaltiot ovat sellaisen antaneet, Hollanti oikein ministerin allekirjoituksella. Suurin osa jäsenvaltioista vastustaa ilmoituksen antamista. Toisaalta on todettava, että niin sanottu Martha Andreasenin tapaus ei ole vielä johtanut siihen, että komissiossa pääkirjanpitäjä vahvistaisi tilinpidon oikeudellisuuden nimikirjoituksellaan. Parlamentti vaatii aivan oikein, että hänelle annetaan siihen laillinen valtuutus.

Ryhmämme on tänä vuonna vastuuvapauksien myöntämisen kannalla.

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, tilivelvollisuutta koskeva vaatimus on ensiarvoisen tärkeä demokraattiselle prosessille. Parlamentin aiemmat toimet tällä saralla ovat olleet tyrmistyttäviä. Sen sijaan, että parlamentti toisi esiin mietintö toisensa jälkeen petoksia, sääntöjenvastaisuuksia, epäpätevyyttä ja varojen tuhlausta, se myöntää vastuuvapauden vuodesta toiseen lähes yhtä suurella enemmistöllä kuin Pohjois-Koreassa.

Viime vuosi oli poikkeus. Parlamentti oli maksanut liian suurta vuokraa rakennuksesta, jossa me nyt tälläkin hetkellä istumme. Ongelmaa ei enää voitu lakaista maton alle. Sen sijaan jouduimme säälittävään tilanteeseen, jossa suurten ryhmien johtajat esiintyivät "virallisina itkijänaisina" ja vakuuttivat kieltäytyvänsä vastuuvapauden myöntämisestä vain leikillään. Juuri näin suurin osa parlamentista hoitaa demokraattista tehtäväänsä.

Toimin viime vuonna esittelijänä enkä kerta kaikkiaan voinut ehdottaa vastuuvapauden myöntämistä alueiden komitealle. Korruptiokulttuuri näytti levinneen sen sihteeristöön. Parlamentti myönsi kuitenkin vastuuvapauden huolimatta siitä, että alueiden komiteasta oli vielä meneillään kolme eri tutkimusta. Nyt OLAF on laatinut kertomuksensa, ja kansalliset viranomaiset ovat vieneet asian oikeuteen. Tänä vuonna onkin vielä painavampia syitä olla myöntämättä alueiden komitealle vastuuvapautta. Esittelijä Herczog on lisäksi osoittanut, ettei myöskään Euroopan meriturvallisuusvirastolle eikä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle pidä myöntää vastuuvapautta. Kieltäytykäämme siis sen myöntämisestä.

  Ashley Mote, ITS-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ministerineuvoston pitäisi mielestäni nimittää kiireellisesti ryhmä todella riippumattomia, kansainvälistä tunnustusta saaneita kirjanpitäjiä tekemään laajamittainen tutkimus ja analyysi tämän toimielimen tilintarkastuksesta, sen kassasta, sen kirjanpitojärjestelmistä ja tarkastuksista sekä myös kaikista sen operatiivisista yksiköistä, joista monet harjoittavat liiketoimintaa ja välttävät kuitenkin yleensä lain täyden mahdin rahoituksensa ja liiketoimintansa hoidossa.

Tarkastellaanpa vaikka vuoden 2005 kirjanpitoa: ryhmä riippumattomia oikeustieteellisiä kirjanpitäjiä on tullut siihen tulokseen, ettei kirjanpitoon ole viety oikein maksuja 27 miljardin euron arvosta. Näinkin uskomaton vastuuttomuus on aiheuttanut aivan yhtä uskomattomia ja ei-toivottuja seurauksia. Tiedämme esimerkiksi tällä hetkellä, että EU on menettänyt vuosien kuluessa noin 600 miljardia euroa, mikä on paljon enemmän kuin se 75 miljardin punnan nettomaksuosuus, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on maksanut liittymisensä jälkeen.

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti on myöntänyt, että vakavat ongelmat jatkuvat: niitä tulee ilmi jokaisessa vuosikertomuksessa, sivu toisensa jälkeen, eikä niiden johdosta juurikaan ryhdytä todellisiin toimiin. Tarkastuslausuman oletetaan kattavan toimet "lopullisten maksajien […] tasolle asti", ja kuitenkin heidän etunsa jätetään huomiotta vuosi toisensa jälkeen. Eri vuosien saldojen välillä on säännöllisesti ja jatkuvasti eroja, joita ei voida hyväksyä. Esimerkiksi vuonna 2002 ero oli 200 miljoonaa euroa. Viime vuonna se oli 179 miljoonaa euroa, eli parannusta ei ole juurikaan tapahtunut neljän vuoden aikana. Kyse ei ole ainoastaan virheistä: kirjanpitäjien mukaan kyse on vakavista taloudellisista väärinkäytöksistä.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tämänkaltaisessa vastuuvapausmenettelyssä ei ole tarkoitus tarkastella ainoastaan menneitä asioita vaan myös miettiä, mitä johtopäätöksiä niistä pitäisi tehdä. Olen varma siitä, että komission jäsen kuuntelee hyvin tarkkaan, mitä erillisvirastoista sanotaan, ja tietää myös, että valvontaa vaativat ihmiset ovat yhä tyytymättömämpiä tilanteeseen monilla osa-alueilla, joilla asiat ovat aivan sekaisin ja alkaneet ryöstäytyä käsistä. Arvoisa komission jäsen Kallas, olette varmaankin tietoinen siitä, mihin suuntaan kolmikantaneuvotteluissa ollaan menossa. Olen jokseenkin huolestunut budjettivaliokunnan jäsenten näkökyvystä. He ovat nimittäin painiskelleet tämän asian kimpussa vuosikaudet ja myöntäneet yhä uudelleen, että edes he eivät pysty selvittämään tilannetta ja että toimintabudjetin ja hallintobudjetin välillä ei ole mitään selkeää eroa. Juuri tähän seikkaan liittyy jatkuvasti massiivisia väärinkäytöksiä, jotka koskevat yleensä ohjelmien hallintomenojen peittelemistä.

Arvoisa komission jäsen, tämä on täysin vastoin sitä, mitä yritätte tehdä toimissanne avoimuuden edistämiseksi. Haluan kannustaa teitä tekemään omalla osa-alueellanne sen, minkä olette jo aloittanut maataloudessa, eli avaamaan tarkasteltavaksi sen, miten varoja käytetään viimeistä euroa myöten. Juuri näin kaikki nykyaikaiset yrityksetkin pystyvät tekemään. Niillä on aina kustannuspaikkoja ja selkeitä viittausmerkintöjä, ja ne tietävät jopa tarkkaan, mitä liikematkoilla on tehty. Se, että me emme toimi samoin, on mielestäni erittäin valitettavaa ja haitallista. Arvoisa komission jäsen, olette varmaankin samaa mieltä siitä, että vaaditaan yleisiä leikkauksia. Toimintaa voidaan nimittäin epäilemättä tehostaa paremmin työntekijämäärää supistamalla kuin lisäämällä, kuten tällä hetkellä tehdään.

  Esther de Lange (PPE-DE). –  (NL) Arvoisa puhemies, esitän ainoastaan Euroopan parlamenttia koskevia huomautuksia. Haluan ensinnäkin kiittää esittelijä Staesia moitteettomasta mietinnöstä. Kannatamme hänen ehdotustaan vastuuvapauden myöntämisestä ja kannatamme myös useimpia hänen tässä yhteydessä esittämiään huomautuksia ja kommentteja. On sanomattakin selvää, että haluamme ryhmänä tuoda esiin muutamia asioita, myös tarkistuksemme 3, johon haluan kiinnittää erityisesti huomionne, koska siinä vaaditaan nykyistä tekstiä enemmän rakentavaa ryhmätyötä ja poliittista vuoropuhelua parlamentin puhemiehen kanssa. Vastuuvapaus myönnetään nimittäin juuri hänelle, eikä häntä ollut nimitetty vielä virkaan sen talousarvion aikana, josta juuri keskustelemme.

Haluan kiinnittää huomionne myös jäsen Fjellnerin käsiteltäväksi jättämään tarkistukseen, jonka olen allekirjoittanut yhdessä hänen kanssaan ja joka koskee kolmen istuntopaikan ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia 27 jäsenvaltion EU:ssa. Tämänhetkiset luvut koskevat aikaa, jolloin unionissa oli vain 15 jäsenvaltiota.

Haluan vielä henkilökohtaisesti todeta, että olen tietenkin aiempana avustajana tutkinut sihteerikorvausta ja parlamentin henkilöstötilannetta koskevat huomautukset kriittisesti, ja joissakin tapauksissa on vielä paljon toivomisen varaa.

Haluan lopuksi käsitellä loputonta tarinaa vapaaehtoisesta eläkerahastosta. Oman ja myös valtuuskuntani näkökannan mukaan on äärettömän tärkeää välttää antamasta mielikuvaa siitä, että julkisia varoja – kulujen yleiseksi kattamiseksi – käytetään yksityisinä tulolähteinä eli vapaaehtoisen eläkerahaston kasvattamiseksi.

Lopuksi haluan luovuttaa puheajastani jäljellä olevat 20 sekuntia seuraavalle puhujalle.

  Edith Mastenbroek (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää jäsen Staesia hänen erinomaisesta mietinnöstään ja edellistä puhujaa 20 ylimääräisestä sekunnista puheaikaa. Johtuneeko se siitä, että olemme kotoisin samasta jäsenvaltiosta? Se on täysin mahdollista, koska haluan tuoda esiin juuri samat näkökohdat, jotka tekin toitte esiin.

Käsittelen ensiksi jäsen Staesin mietintöä ja haluan esittää hänelle jälleen kerran kiitokseni, koska mietintö on loistava. Ensimmäistä kertaa valintani jälkeen olette onnistunut myöntämään vastuuvapauden, joka ei viime viikolla johtanut suurempaan väittelyyn. Saanen tuoda esiin muutaman näkökohdan. On valitettavaa, että samojen kysymysten esittäminen kerta toisensa jälkeen on tässä menettelyssä pikemminkin sääntö kuin poikkeus – kysymyksiä ei esitetä ainoastaan sähköisistä allekirjoituksista tai parlamentin byrokratian vähentämisestä vaan myös tärkeistä asioista, kuten siitä, kenelle tosiasiassa myönnämme vastuuvapauden. Kannatamme Staesin näkökantaa tässä asiassa.

Haluan henkilökohtaisesti kiinnittää huomionne jäsen Fjellnerin tekemiin tarkistuksiin. Meidän on mielestäni ensiarvoisen tärkeää tietää tarkkaan, mihin parlamentin varoja käytämme, ja näin ollen keskustelussamme on mielestäni ehdottomasti tiedettävä, mitä kustannuksia aiheutuu tarkalleen ottaen siitä, että jaamme työtuntimme kolmen paikan kesken. Avustajia koskevista säännöistä sen verran, että nyt, kun olemme päässeet keskinäiseen sopimukseen jäseniä koskevista säännöistä, avustajia koskevat säännöt ovat tärkeä aihe, jota meidän ei toivottavasti tarvitse ottaa esille uudestaan ensi vuonna. Yksi puhemiehistön työryhmistä käsittelee aihetta parhaillaan. Avustajia koskevat säännöt on mielestäni ehdottomasti saatava käyttöön mahdollisimman pikaisesti, jotta saisimme kunnollisen kuvan avustajien työskentelyasemasta, heidän sosiaaliturvastaan ja heitä koskevista verojärjestelyistä.

  Bill Newton Dunn (ALDE).   – (EN) Arvoisa puhemies, on mukava nähdä teidät puhemiehen istuimella johtamassa tehokkaasti puhetta parlamentissa.

Haluan aluksi esittää kommentin jäsen Motelle, vaikka huomaankin, ettei hän ole valitettavasti vaivautunut jäämään kuuntelemaan keskustelun loppuosaa. Hänen ratkaisunsa EU:ssa esiintyvän lahjonnan ja tuhlauksen ongelmiin on lisätä taas yksi taso byrokratiaan palkkaamalla ryhmä kirjanpitäjiä yksityiseltä sektorilta. Se on mielestäni täysin järjetön ratkaisu, joka vain lisää kustannuksia entisestään.

Ryhmämme antaa tukensa tarkistuksille 1 ja 3, joissa vaaditaan selvitystä siitä, mitä kustannuksia aiheutuu työskentelystämme kolmella eri paikkakunnalla. Tämä onkin sekä meidän mielestämme että kansalaisten mielestä täysin käsittämätöntä. Haluamme asiasta selvityksen. Olemme kuitenkin hyvin hämmästyneitä siitä, että PPE-DE-ryhmä on tehnyt neljä tarkistusta – 79, 80, 81 ja 83 – joilla poistettaisiin muita hyödyllisiä osia mietinnöstä. Jäsen De Lange, joka käytti juuri puheenvuoron PPE-DE-ryhmän puolesta, saa minut hämmennyksiin. Hän kertoi, että haluamme välttää antamasta kansalaisille vaikutelmaa siitä, että eläkerahaston varoja käytettäisiin väärin. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. PPE-DE-ryhmä ehdottaa kuitenkin tarkistuksessa 83, että jäsenille maksettavia korvauksia ja niiden käyttöä koskeva tarkastus poistetaan, missä ei ole mitään järkeä. Kehotan häntä suostuttelemaan muut kollegansa peruuttamaan ne tarkistukset, joissa pyritään poistamaan mietinnöstä hyödyllisiä osia, ja kannattamaan mietintöä.

  Janusz Wojciechowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijöitä heidän näkökannoistaan ja perinpohjaisista mietinnöistään. Haluan kiittää myös tilintarkastustuomioistuinta, jonka kertomukset ovat tarjonneet meille suuren määrän tietoa siitä, miten talousarvio laaditaan. Kertomukset on kuitenkin mielestäni kirjoitettu kielellä, jota tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää, ja meidän olisikin laadittava selkeämpiä asiakirjoja, koska emme pohjimmiltaan kirjoita niitä vain itseämme varten vaan myös kansalaisia varten.

Suurin osa valvontamenettelyjä koskevista huomautuksista liittyy tilinpäätösten tarkkuuteen. Tämä onkin tärkeää, mutta kirjanpidossa kaikki menee tasan, kun taas tosielämässä varoja tuhlaillaan ja käytetään tehottomasti. Haluankin, että vastaisuudessa huomiota kiinnitettäisiin yksittäisten menojen tarkkaan arviointiin eikä niinkään niiden muodolliseen virheettömyyteen.

  Paul van Buitenen (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, vuoden 2000 jälkeen kaksi alueiden komitean sisäistä kirjanpitäjää on onnistunut osoittamaan todeksi vakavia petostapauksia, joiden olemassaolon myös petostentorjuntavirasto on vahvistanut useissa kertomuksissaan. Kaikkina noina vuosina alueiden komitea vähätteli ongelmia ja lupasi parannuksia, ja me parlamentissa myönsimme aina vastuuvapauden.

Vasta viime vuonna alettiin suunnitella kuulemistilaisuutta, johon molemmat alueiden komiteasta erotetut kirjanpitäjät osallistuisivat. Alueiden komitea lobbasi kuitenkin voimakkaasti parlamenttia niin, että se poisti kuulemistilaisuuden talousarvion valvontavaliokunnan esityslistalta viime hetkillä. Reagoimme asiaan siis jälleen kerran niin, että yksinkertaisesti myönsimme vastuuvapauden alueiden komitealle. OLAF julkisti muutama kuukausi sitten – ainakin tähän mennessä – viimeisen osansa tästä jatkokertomuksesta. OLAF suosittelee kurinpitotoimien lisäksi rikosoikeudenkäynnin vireillepanoa. Koska alueiden komitea on toistuvasti kieltäytynyt suostumasta siihen, talousarvion valvontavaliokunta sai lopulta luvan lukea raportin, josta paljastui rakenteellisia väärinkäytöksiä hierarkian eri tasoilla. Olemme jälleen kerran alkaneet saada myös nimettömiä paljastuksia. Säännöt kieltävät minua siteeraamasta OLAFin raporttia, mutta vieläkään, vuosikausia jatkuneiden petosten jälkeen, kurinpitotoimiin ei ole ryhdytty, vaan molemmat kirjanpitäjät on erotettu.

On uskomatonta, että olemme jälleen kerran myöntämässä vastuuvapauden alueiden komitealle.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijöitä ja esittää muutaman yleisen ja yksityiskohtaisen huomautuksen oman kokemukseni perusteella.

Mietinnön ensimmäisessä kohdassa todetaan ensinnäkin, etteivät kaikki erillisvirastot ole aina hyvässä maineessa. Haluan puolustaa Bilbaossa sijaitsevaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastoa, joka on varmasti niistä suuri poikkeus ja johon tätä näkökantaa ei voida soveltaa.

Olen esittelijänä työskennellyt tämän viraston kanssa laatiessani arviointia työterveyden suojelua koskevasta puitedirektiivistä ja teen sen kanssa myös parhaillaan yhteistyötä työtapaturmatilastoja koskevien uusien vaatimusten laatimiseksi. Olen lisäksi vieraillut virastossa kahdesti ja voin vakuuttaa teille, että se toimittaa meille erittäin laadukkaita tietoja.

Mietinnön 11 kohdassa vaaditaan erillisvirastoille annettavan teknisen avun parantamista, minkä osalta haluan todeta yhden asian: kyse ei ole ainoastaan teknisestä tuesta. Kyse on siitä, että meidän on muotoiltava virastoille esitetyt pyynnöt paremmin. Meidän on parlamenttina toimittava aktiivisemmin tässä asiassa.

Tämä seikka koskee pohjimmiltaan myös 15 kohtaa, jossa käsitellään muiden organisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Voin tältä osin kertoa, että Bilbaon virasto tekee tiivistä yhteistyötä Maailman terveysjärjestön kanssa ja toimittaa meille erittäin kiinnostavia tilastotietoja.

Viimeiseksi haluan kertoa, että olen vankasti 25 kohdan kannalla ja voin tyytyväisenä todeta, että virasto on parantanut tiedonvälitystään ja että erityisesti pk-yritykset hyödyntävät nykyään paremmin sen asiantuntemusta. Kiitos.

  John Whittaker (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, kuulemme komission kerta toisensa jälkeen puolustelevan itseään toteamalla: "Se ei ole meidän vikamme! Miten me voisimme valvoa yhteisömme varoja?" Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioiden veronmaksajien rahat käytetään jäsenvaltioissa. Esimerkiksi viime vuonna komissio arvosteli ankarasti tilintarkastustuomioistuinta itsensä kiusaamisesta.

Ehkäpä komissio osuu tässä kuitenkin oikeaan, ja tällainen ajattelu on saanut Yhdistyneen kuningaskunnan, Ruotsin ja Alankomaiden hallitukset sopimaan, että EU:n varojen hoidosta laadittaisiin tulevaisuudessa ilmoituksia – mikäli niistä sitten on jotain hyötyä. Tarkasteltaessa komission näkökantaa lähemmin havaitsemme, että se tuo esiin järjestelmän olennaisen heikkouden. Jäsenvaltioiden virastot, jotka käyttävät EU:n varoja, eivät ole kovinkaan kiinnostuneita huolehtimaan jonkin toisen jäsenvaltion veronmaksajista, jotka ovat tarjonneet varat käyttöön.

Mitä siis teemme asialle? Ainakin minä kerron jatkossakin kotimaani kansalaisille, että tuhlaus ja taloudelliset säännönvastaisuudet ovat valitettava mutta väistämätön seuraus järjestelmästä – puutteellisesta järjestelmästä, jossa varat tarjoavien veronmaksajien ja varojen käyttäjien välinen kuilu kasvaa jatkuvasti.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen aina valmiina kuin partiolainen. Haluan esittää kolme näkökohtaa.

Meiltä taitaa ensinnäkin hieman unohtua, miksi me täällä olemme. Keskustelemme mietinnöstä, joka koskee moitteetonta varainhoitoa. Nämä mietinnöt on mielestäni laadittu kolmesta syystä. Ensimmäinen on luottamus. Tarvitsemme markkinoiden luottamusta. Toinen syy on demokratia. Tarvitsemme kansalaistemme luottamusta. Jos me hoidamme varojamme moitteettomasti, muutkin tekevät niin. Kolmas syy on avoimuus eli epäilyjen hälventäminen. Yritämme parantaa varainhoidon valvontaa. Haluankin ensimmäiseksi tähdentää, että meillä on tähän omat syymme. Komissio tekee mielestäni hyvää työtä, vaikka edellinen puhuja muuta väittikin.

Toiseksi – ja tämä on minulle historiallinen hetki, koska aion olla pääasiassa samaa mieltä parlamentin vasemmistoa edustavan maanmieheni kanssa – jäsen Seppänen ja kaikki muutkin aiemmat puhujat ovat täysin oikeassa todetessaan, että vika ei ole komission tavassa käsitellä rahaa vaan siinä, miten jäsenvaltiot sitä käsittelevät. Toisin sanoen 80 prosenttia varoista hallinnoidaan jäsenvaltioissa. Taloudellista vastuuta ei kerta kaikkiaan ole. Saanen tehdä ehdotuksen. Jos me kerran otamme seuraavassa hallitustenvälisessä konferenssissa käsiteltäväksi joitakin toimielimiin liittyviä kysymyksiä, miksi emme toimisi jäsenvaltioiden osalta samoin kuin komission suhteen? Miksi emme lisäisi uusiin perussopimuksiin oikeudellista velvoitetta siitä, että jäsenvaltioiden on oltava tilivelvollisia käyttämistään EU:n varoista? Ehkä tämä auttaisi meitä ajan mittaan saamaan myönteisen tarkastuslausuman.

Kolmanneksi ja puheenvuoroni lopuksi haluan yhtyä kaikkiin niihin, jotka tukevat jäsen Fjellnerin tarkistuksia: Newton Dunniin, De Langeen, Staesiin ja Mastenbroekiin. Mietintöön tarvitaan kaksi asiaa. Meidän on arvioitava kolmen toimipaikan aiheuttamien kustannusten ympäristövaikutukset sekä ne kustannukset, joita Euroopan parlamentille kolmesta toimipaikasta aiheutuu.

  Paulo Casaca (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia esittelijöitä heidän erinomaisesta suorituksestaan. Kiitokseni koskevat tietenkin myös valiokuntamme puheenjohtajia, jäsen Fazakasia ja jäsen Böschiä. Haluan kertoa myös antavani suurta arvoa sille, mitä komission jäsen Kallas kertoi jälkitarkastuksista, joita ollaan ottamassa käyttöön kaikissa varojen suoraan hallinnointiin liittyvissä toimissa. Todettakoon tässä saman tien, että seuraamme näitä tarkastuksia, niiden suorittamista ja niissä paljastuvien virheiden määrää valppaasti ja vertailemme niitä myös tarvittaessa tilintarkastustuomioistuimen saamiin tuloksiin.

Haluan etenkin tähdentää varapuhemiehellemme, että viimeisen sanan vastuuvapauden myöntämisestä sanoo parlamentti ja että tätä valtaa hyödynnetään varmastikin täysimääräisesti, kun kokoonnumme tänne ensi vuonna keskustelemaan varojen takaisinperinnästä.

Toimin esittelijänä mietinnössä, jossa esitettiin voimakasta arvostelua siitä, miten komissio tätä asiaa käsittelee. Tilintarkastustuomioistuin ilmoitti talousarvion valvontavaliokunnan kokouksessa, ettei se kyennyt löytämään niitä miljardien eurojen suuruisia varoja, jotka komission mukaan oli perittävä takaisin. Minun täytyy myöntää, etten itsekään ole kyennyt löytämään tällaisia varoja, ja haluankin huomauttaa, että tämä asia on ensi vuonna käsiteltävä täysin toisella tavalla eli meidän on suhtauduttava siihen paljon tiukemmin.

  Kyösti Virrankoski (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, EU:n varojen hallinta on aina hankalaa. Talousarvion tehokas toimeenpano edellyttää selkeitä säädöksiä ja selkeää vastuunjakoa. Molempien suhteen on parantamisen varaa. Lisäksi EU:n varat – kuten tiedämme – hallinnoidaan pääosin kansallisten viranomaisten toimesta.

Lainsäädännön yksinkertaistaminen ei tunnu etenevän. Samalla kun karsitaan vanhoja määräyksiä, uusia laaditaan jatkuvasti. Pikkutarkka mikrohallinnointi houkuttelee ja päätösvaltaa ei uskalleta hajauttaa alaspäin. Tämä on aiheuttanut ja aiheuttaa jatkuvaa valvonnan tarpeen kasvua. Ainakin säädöstasolla EU:n varat ovat mitä tarkimmin kontrolloituja. Toisaalta valvonnan määrä ei välttämättä paranna sen laatua eikä hallintoa. Usein liiallinen valvonta vain hidastaa ja halvaannuttaa toimintaa. Muun muassa yksityiset yritykset ovat entistä haluttomampia osallistumaan rakennerahastojen EU-projekteihin, koska ne ovat hyvin byrokraattisia. Siksi on hyvä, että muun muassa tilintarkastustuomioistuin on alkanut kiinnittää entistä suurempaa huomiota valvonnan laatuun kuin määrään.

Talousarvion valvonta edellyttää entistä selkeämpää vastuunjakoa. Viranhaltijan vastuun tulee olla yksikäsitteinen. Järjestelmä ei saa olla liian moniportainen. Kollektiivinen vastuu ei ole vastuuta ollenkaan. Siksi varainhoidonvalvonta käy käsi kädessä säädösten yksinkertaistamisen ja viranhaltijan vastuun selkeyttämisen kanssa.

  Ingeborg Gräßle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta kiittää lämpimästi kaikkia esittelijöitä, sillä olemme kyenneet etenemään tässä asiassa juuri heidän työnsä ansiosta, ja olemme ehkä edenneet erillisvirastojen osalta vielä enemmän kuin muilla rintamilla. Suuret kiitokset siis jäsen Herczogille hänen esittämistään erinomaisista ajatuksista.

Erillisvirastojen ja komission välille on ehdottomasti saatava tiiviimmät yhteydet, ja komission on saatava määrävähemmistö niiden hallintoneuvostoissa. Meidän on ymmärrettävä ja hyväksyttävä se seikka, että erillisvirastot osallistuvat lainlaadintatyöhön ja EU:n ohjelmien hallintoon. Tilanne on kuitenkin komission talousarvion osalta valitettavasti käytännössä ennallaan.

Meidän on tästä lähtien kauden loppuun saakka kiinnitettävä huomiota siihen, miten voimme saada ehdottoman myönteisen tarkastuslausuman, ainakin suoraan hallinnoitujen varojen osalta. Komissio on omalta osaltaan osoittanut olevansa siihen kykeneväinen, ja se pystyneekin suoriutumaan siitä hyvin. Haluamme tehdä kanssanne yhteistyötä ja tukea teitä tässä asiassa, mutta se edellyttää aloitteen tekemistä teidän taholtanne. Tuemme teitä kaikessa hyväksyttävän riskin tapauksista aina yksittäisiin tilintarkastuksiin ja kaikkiin niihin liittyviin kysymyksiin saakka.

Haluan osoittaa kiitoksen sanani myös tilintarkastustuomioistuimelle – joka on mielestämme erittäin tärkeä toimielin – ja siellä työskenteleville ihmisille, jotka ovat tehneet hyvää työtä ja ansainneet luottamuksemme myös tulevina vuosina.

Komission jäsenelle minun on todettava, että meillä on vielä tekemistä, ja eräs asia meidän pitäisi ehkä asettaa etusijalle: ette vieläkään ole toimittanut meille numerotietoja varoista ja niiden takaisinperinnästä, joten emme ole vielä kyenneet muodostamaan niistä käsitystämme. Teidän olisi mielestämme ehdottomasti kerrottava parlamentille, mitkä numerotiedot ovat luotettavia, sillä niistä on kuuden tai kahdeksan viime viikon aikana kierrellyt ainakin neljä erilaista versiota.

Olemme jättäneet käsiteltäviksi parlamentin talousarviota koskevia tarkistuksia eräiden asioiden poistamiseksi eläkerahastoa koskevasta osuudesta, ei sen takia, että vastustaisimme rahastoa ja haluaisimme sanoa jotain sen sisällöstä, vaan koska emme halua ennakoida yhteisesti nimittämämme työryhmän työtä. Miksi me haluaisimme asettaa nyt rajoituksia sen työlle? Kehotankin teitä asettumaan tarkistusten kannalle. Niissä ei suinkaan mennä tämän kysymyksen osalta mahdollisesti myöhemmin ilmenevien asioiden edelle, vaan ne tarjoavat työryhmälle tilaisuuden toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.

  Herbert Bösch (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, esittelijämme ansaitsevat kiitokset, sillä veronmaksajien mielestä on tärkeää nähdä, että parlamentti tekee kunnollista työtä heidän rahojensa suojelemiseksi.

Olen täysin tietoinen asiasta, jonka jäsen Gräßlekin halusi tuoda esiin, eli siitä, että todellisten painopisteiden selvittäminen on aina jokseenkin vaikeaa, kun lukuisat ihmiset pitävät kovaa meteliä siitä, mitä he haluavat tehtävän. Valiokuntamme pitää haasteellisena kuitenkin juuri tätä teknistä ongelmaa. Ongelma on mielestäni ratkaistu erittäin hyvin, ja seuraamme jatkossakin tarkkaan asioita, jotka on otettu esiin. Haluamme korjata yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteet, ja kiitän komissiota saamastamme tuesta, jonka jatkumisesta saimme taas varapuheenjohtaja Kallakselta vahvistuksen.

Haluamme pystyä seisomaan valitsijoidemme edessä ja kertomaan, että yhteisen maatalouspolitiikan on vahvistettu olevan moitteetonta, ja näin pystymme jo melkein tekemäänkin. Edistystä on tapahtunut, ja se on mielestämme erittäin kannustavaa.

Haluamme myös, että jäsenvaltiot antavat selvityksen niistä tämän 100 miljardin euron budjetin 80 prosentista, jotka käytetään niiden välityksellä, ja neuvoston poissaolo tänään on mielestämme häpeä. Neuvoston jäsenet – tällä hetkellä Saksan johdolla ja jonain muuna kertana jonkun toisen jäsenvaltion johdolla (en halua tehdä eroa jäsenvaltioiden välillä) – ovat ehkä meidän herrojamme ja isäntiämme, mutta muistutamme heitä siitä, että seuraavalla kerralla he puolustautuvat omien äänestäjiensä edessä ja puhuvat siitä, miten hirvittävässä liemessä Brysselissä ollaan.

Emme voi odottaa veronmaksajiemme hyväksyvän jäsenvaltioiden poissaoloa näistä asioista käymistämme keskusteluista, ja saanen lisätä, että sama pätee myös parlamentin johtoon, sillä pääsihteeri ja puhemies ovat molemmat poissa istuntosalista. Arvoisa varapuhemies, en suinkaan halua tällä asettaa omaa pätevyyttänne kyseenalaiseksi. Haluamme, että jäsenvaltiot kantavat tulevaisuudessa oman vastuunsa.

Arvoisa komission jäsen Kallas, haluan lopuksi todeta, että olin hieman huolestunut toteamuksestanne – joka toivottavasti ei tule toistumaan – sillä tilintarkastustuomioistuimen olemassaolon tarkoitus on seurata komission toimintaa ja esittää siitä arvostelua, eikä toisin päin. Näin tapahtuukin demokraattisesti järjestäytyneessä valtiossa.

  Puhemies. Olemme panneet merkille sen, mitä sanoitte joidenkin osapuolten poissaolosta.

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE). – (LT) Annan tukeni Edit Herczogin näkemyksille erillisvirastoista, ja haluan korostaa, että tämän osa-alueen varainkäyttö on kurinalaisempaa kuin viime vuonna.

Erillisvirastoja kuitenkin nousee kuin sieniä sateella. Vuonna 1990 meillä oli kolme erillisvirastoa, mutta nyt niitä on toimeenpanovirastot mukaan luettuina jo 23. Erillisvirastoja perustetaan selvästikin ilman strategista suunnitelmaa. Komissio kehotti meitä viime vuoden toukokuussa tutustumaan älykkään energiahuollon toimeenpanoviraston toimintaan. Se olikin hyvä esimerkki erillisvirastojen toiminnasta: vuoden lopulla komissio teki ehdotuksen viraston uudelleenorganisoinnista.

Meidän pitää selvästikin kiinnittää enemmän huomiota laajempaan ongelmaan eli siihen, kuinka monta erillisvirastoa tarvitsemme ja ovatko ne todella tarpeellisia?

Tähän asiaan kiinnitetään tällä hetkellä huomiota vain satunnaisesti. Komission eri jäsenet saapuvat tietyistä osa-alueista vastaavien parlamentin eri valiokuntien kokouksiin ja menevät puhumaan budjettivaliokuntaan. Sen vuoksi erillisvirastojen koko perustamisprosessia ja virastojen tarvetta on vaikea arvioida, vaikka monet menettelyä koskevat osa-alueet onkin ilmeisesti määritelty.

Olenkin sitä mieltä, että talousarvion valvontavaliokunnan ja koko parlamentin täytyy antaa aloitteelle tukensa ja kannustaa toimielimiä pääsemään nopeammin sopimukseen EU:n erillisvirastojen toiminnasta, työskentelymenetelmistä ja perustamisesta.

  José Javier Pomés Ruiz (PPE-DE). – (ES) Haluan aluksi esittää menettelyä koskevan kysymyksen. Arvoisa puhemies, missä on neuvosto?

Toistan, missä on neuvosto?

Keskustelemme parhaillaan talousarviosta, josta jäsenvaltiot käyttävät 90 prosenttia. Missä siis on neuvosto? Arvoisa komission jäsen Kallas, missä on neuvosto? Hyvä ystäväni Herbert Bösch, hyvät saksalaisten tiedotusvälineiden edustajat, jotka seuraavat keskusteluamme – Frankfurter Allgemeine, Die Welt – missä on neuvosto? Miksi se ei ole täällä, kun keskustelemme siitä, miten neuvosto käyttää 90 prosenttia talousarviostamme?

Hyvät ystäväni Herbert Bösch ja Markus Ferber, hyvät saksalaiset kollegani, neuvoston puheenjohtajana toimii Saksa. Missä siis on neuvosto? Miksi neuvosto ei ole paikalla kuuntelemassa kaikkia näkemyksiämme siitä, miten jäsenvaltiot käyttävät talousarviovaroja?

Toivon, että talousarvion valvontavaliokunta tekee Herbert Böschin johdolla aloitteen ja toteaa – jos sitä ei ole sanottu jo lehdistössä – että on pöyristyttävää, ettei neuvoston edustaja ole täällä läsnä, jotta se voi vastata tarvittaessa huomautuksiin, joita sille esitämme. Tätä selkeämmin en osaa asiaa esittää.

Siirrytäänpä tästä vakavasta aiheesta toiseen. Tämä keskustelu käy vuosi vuodelta painokkaammaksi, ja olen iloinen varapuheenjohtaja Siim Kallaksen tiedoksiannosta, jonka mukaan olemme jo perineet takaisin 2,1 miljardia euroa takaisin jäsenvaltioilta, jotka ovat käyttäneet varoja väärin. Olisi todella mielenkiintoista tietää, miten nämä 2,1 miljardia euroa jakautuvat. Olemme sitä jo kyselleetkin ja olemme varmoja siitä, että neuvoston johtama avoimuusaloite, jolle parlamentti antaa tukensa, auttaa meitä saamaan yksityiskohtaisia tietoja asiasta.

Juuri tässä asiassa neuvosto on ehkä oikeassa. Väärin käytetyt varat on palautettava yhteisön kirstuihin. Siksi olen niin iloinen Siim Kallaksen aloitteesta, jonka mukaan väärin käytettyjen varojen takaisinperinnässä on oltava erityisen ankara, rehellinen ja päättäväinen.

  Puhemies. Jotta asiasta ei olisi mitään epäilyksiä ja koska useat puhujat ovat tuoneet sen esiin, totean, että neuvosto on tietenkin osallistunut esityslistan laadintaan. Se voi vapaasti osallistua keskusteluumme. Ilmeisesti se on kuitenkin päättänyt olla osallistumatta. Tämä pannaan merkille ja on tuotu selkeästi esiin.

  Szabolcs Fazakas (PSE). – (HU) Vuotta 2005 koskeva vastuuvapaus on yksi tärkeistä merkkipaaluista niissä uudistuksissa, jotka talousarvion valvontavaliokunta pani alulle kolme vuotta sitten. Uudistusten yhtenä tavoitteena oli selkeyttää menettelyjä. Tämän tavoitteen kaikki osapuolet ottivat tyytyväisenä vastaan, ja se voidaan myös heti saavuttaa.

Komission jäsenen Siim Kallaksen kanssa jakamamme tavoite myönteisen tarkastuslausuman takaamisesta vuoteen 2009 mennessä on osoittautunut paljon vaikeammaksi ja ongelmallisemmaksi saavuttaa ja herättänyt jo etukäteen usein aiheetontakin arvostelua. Jotta tilintarkastustuomioistuin voisi hyväksyä tilinpitomme varauksettomasti, tarvitsemme ilmoituksia jäsenvaltioilta, jotka käyttävät yhteensä 80 prosenttia kaikista varoista. Näin jäsenvaltioiden hallitukset eivät ole kuitenkaan tähän mennessä tehneet. Viime vuonna onnistuimme saamaan tästä asiasta aikaan myös toimielinten välisen sopimuksen, jossa tarve myönteisen tarkastuslausuman saamisesta vahvistettiin, ja kansalliset tilintarkastusvirastot ovat valmiita tekemään yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa. Kaikesta tästä saamme kiittää kansallisia parlamentteja, joiden osallistuminen prosessiin auttoi meitä turvaamaan tarvittavan poliittisen perustan.

  James Elles (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella tähän keskusteluun osallistuneita esittelijöitä ja erityisesti Salvador Garriga Polledoa komission vastuuvapautta koskevasta mietinnöstä, johon haluan keskittyä kommenteissani.

Arvoisa komission jäsen, uskon parlamentin havainneen, ja tästä keskustelustakin on käynyt ilmi, että komissio on onnistunut Barroson johdolla todellakin huolehtimaan siitä, että EU:n kansalaisille ollaan asianmukaisesti tilivelvollisia varojen käytöstä. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella kuitenkin tiedämme, että vaikka tilien perustana olevat toimet olivat laillisia ja asianmukaisia, talousarvion tietyissä osissa esiintyy merkittäviä virheitä, jotka vaikuttavat yhä osittain toimintaohjelmiin, ja siksi tarkastuslausuma ei ole näiden kahdentoista vuoden aikana ollut täysin myönteinen, mitä luulen meidän kaikkien korostavan. Kysymys kuuluu, miten saamme siitä myönteisen.

Komissio on perussopimusten mukaisesti vastuussa talousarvion hallinnoinnista, mutta tiedämme, että 80 prosenttia hallinnoidaan jäsenvaltioiden toimesta, kuten muutkin kollegat ovat jo todenneet. On loogista, ettei tarkastuslausumaa anneta ennen kuin jäsenvaltiot laativat kansalliset ilmoituksensa. Toivotan neuvoston puheenjohtajan tervetulleeksi ainakin keskustelumme loppuosaan, koska tämä koskee puheenjohtajavaltiota ja sen vastuuta siitä, että kansalliset ilmoitukset ovat mahdollisia.

Olemme selvästikin toimielinten välisen sopimuksen myötä edistyneet asiassa hieman, koska pyydämme jäsenvaltioilta kansallisia ilmoituksia. Olen esittelijämme kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on saatava asiasta komission ehdotus kannustaaksemme jäsenvaltioita toimimaan tällä tavalla. Tuntuu kuitenkin siltä, etteivät jäsenvaltiot välitä maassaan käytetyistä EU:n varoista, koska ne sanovat, että kyse ei ole niiden rahoista. Tietenkin on kyse niiden rahoista! Kyse on veronmaksajien rahoista, joista on tehtävä asianmukaisesti tiliä.

Garriga Polledon erinomaista mietintöä tarkastellessani tulen siis siihen johtopäätökseen, että jos hallitustenvälinen konferenssi järjestetään myöhemmin tänä vuonna, meidän on asetettava kaikille jäsenvaltioille oikeudellisesti sitova vaatimus laatia kansallisia ilmoituksia varojen hallinnoinnista, koska oikeusperusta on tässä vaiheessa tämän asian osalta riittämätön ja jotkin jäsenvaltiot pyristelevät irti velvollisuudestaan toteamalla, etteivät ne ole huolissaan, koska asia ei kosketa niitä. Se koskettaa kuitenkin kaikkia.

  Puhemies. Panemme tyytyväisinä merkille neuvoston edustajien läsnäolon, vaikka kuulemani mukaan he ovatkin saapuneet itse asiassa seuraavaa keskustelua varten.

  Markus Ferber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää kaikkia esittelijöitä erinomaisesta työstä. Ehkäpä terveysministeri tekee neuvoston puolesta oman osuutensa myös talousarvion valvonnan saamiseksi hieman avoimemmaksi, sillä hän yrittää kovasti lisätä avoimuutta terveydenhuollon alalla, joka voisikin ehkä toimia meille esimerkkinä.

Saksalaisen sanonnan mukaan ratsastamaan lähtiessä on oltava omat pilttuut puhtaina. Haluan tällä sanoa sen, että 80 prosenttia varoista hallinnoidaan jäsenvaltioissa. Muistellessani kuitenkin viime vuosien tai jopa viime kuukausien suuria otsikoita komission rakennuspolitiikasta ja eräistä rakenteista, jotka eivät tehneet mitään sen eteen, että avoimista menettelyistä tulisi sääntö sopimusmenettelyissä, on selvää, että meidän on tutkittava erittäin tarkkaan komission hallinnoimat 20 prosenttia talousarviosta.

Komissio ja jäsenvaltiot sysäävät vastuuta vuoroin toinen toiselleen, ja se ei johda mihinkään. Jokaisen on nimittäin kannettava oma vastuunsa. Myös komissiossa on tehtävä melkoisen paljon työtä tämänkaltaisten rakenteiden purkamiseksi. Muistan yhä selvästi kaikki ne asiat, joita komissio lupasi meille vuonna 1999 silloisen komission joutuessa eroamaan.

Minun on toisinaan vaikea erottaa, mitkä asiat tässä keskustelussa ovat avoimuuden kannalta järkeviä ja mitkä eivät, ja toivonkin, että joku pystyy selittämään sen kaiken minulle.

Haluan todeta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä jäsen Böschille sen, että kotimaassani petosten esiintymistiheys on 0,9 prosenttia. Kyse ei itse asiassa ole petoksista vaan pikemminkin virheistä, sillä hakemukset on täytetty väärin, mutta niihin ei liity mitään vilppiä. Kun huomaan, miten paljon hallinnollista työtä tarvitaan, jotta tämä 0,9 prosenttia saadaan supistettua 0,5 prosenttiin, olen toisinaan huolissani siitä, että tästä työstä aiheutuvan byrokratian kustannukset ovat paljon suuremmat kuin ne rahasummat, jotka pystymme pelastamaan veronmaksajien eduksi. Tämä seikka onkin saatava kunnolla tasapainoon, jos haluamme päästä oikeille raiteille.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esitän ainoastaan muutaman lyhyen kommentin.

Kiitän aluksi kaikkia huomautuksistanne. Joitakin vähäpätöisemmistä kysymyksistä, kuten toimihenkilöiden tilapäisen siirron muihin tehtäviin, tutkimme esille tuodun, naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan asian yhteydessä. Asiasta laaditaan parhaillaan pilottitutkimusta, ja sukupuolikysymyksiin liittyvistä toimista on vaikea kerätä tietoa.

Haluan myös korostaa, että erillisvirastoista käytävä toimielinten vuoropuhelu on äärettömän arvokasta, jos parlamentti on ajatuksen kannalla. Komissio teki ehdotuksen erillisvirastoja koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta vuonna 2005, mutta ehdotus jumittui neuvostoon. Nyt Saksan puheenjohtajakaudella olette yrittäneet elvyttää kiinnostusta sopimukseen. Tämä on erittäin tärkeää, jos haluamme todellakin selvittää ongelman.

Yksityiskohdista mainittakoon yhden jäsenen esittämä kysymys siitä, kuinka paljon EU:n talousarvio on tappiollinen. Haluan tässä toistaa, että tappioita ovat kirjanpidollisessa mielessä ne rahamäärät, jotka on poistettu taseestamme. Vuonna 2005 summa oli 90 805 147,47 euroa, mikä on 0,09 prosenttia talousarviostamme. Tämä on tappioiden määritelmän mukainen tarkka luku.

Haluan myös kertoa jäsen Seppäselle, että vuoden 2006 tilinpäätöksessä on jo pääkirjanpitäjämme allekirjoitus. Erillisvirastot ovat tärkeä asia. Toiseksi kansalliset ilmoitukset olivat hyvin tärkeä asia, jota monet käsittelivät puheenvuorossaan todeten, että EU:n varojen yhteishallinnoinnissa on ongelmia. Toimielinten välisen sopimuksen sanamuoto on sisällytetty tarkistettuun varainhoitoasetukseen. Asetuksen 53 b artiklassa todetaan, että jäsenvaltioiden on laadittava asianmukaisella kansallisella tasolla vuotuinen yhteenveto saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista. Neuvoston kanssa on sovittu, että 15. helmikuuta 2008 valmistuu yhteenveto maataloutta koskevista tilintarkastuksista. Neuvottelut teknisistä näkökohdista, jotka koskevat samanlaisen yhteenvedon laatimista muista osa-alueista, erityisesti rakennerahastoista, ovat vasta käynnissä, mutta niissäkin päästään varmasti hyviin tuloksiin.

Komissio otti tämän asian esille 27. maaliskuuta pidetyssä Ecofin-neuvoston kokouksessa, ja siitä keskusteltiin myös eilen neuvoston varainhoitokomiteassa. Olemme olleet yhteydessä puheenjohtajavaltio Saksaan ja Saksan valtiovarainministeriöön keskustellaksemme kesäkuussa uudelleen siitä, miten pääsemme yhteishallinnointia koskevassa asiassa lopulliseen tulokseen. Keskusteluissa on noussut tärkeimmäksi ongelmaksi se, että meidän on hoidettava asia niin, että voimme esittää siitä todisteita tilintarkastustuomioistuimelle. Jännitteet saattaisivat suuresti nousta, jos tilintarkastustuomioistuin toteaisi: "Voitte kyllä toimittaa kansallisen ilmoituksenne, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Me teemme silti tarkastuskäyntejä ja tilintarkastuksia ja laadimme tilannearvioita." Asiaan on löydettävä toimiva ratkaisu.

Komissio on alusta alkaen kannattanut ajatusta varojen yhteishallinnoinnista. Teemme yhteistyötä kansallisten tilintarkastuslaitosten kanssa saadaksemme ne mukaan prosessiin, mutta myös tilintarkastustuomioistuinta varten on oltava selkeitä todisteita. Asia kuitenkin etenee. Viisi jäsenvaltiota on jo ilmoittanut halukkuutensa toimittaa kansallisia ilmoituksia. Kun vertaan neuvoston kokouksia, joihin osallistuin nykyisen komission alkuaikoina, tämänpäiväiseen tilanteeseen, joka on täysin erilainen, näen asiassa merkittävää edistymistä.

Haluan esittää vielä viimeisen huomautuksen joidenkin jäsenten esille tuomasta asiasta. Hallitustenvälinen konferenssi toki järjestetään, ja sitä valmistellaan tietääksemme jo tarmokkaasti. Konferenssi tarjoaa meille tilaisuuden antaa vastuuvapauskysymykseen oma panoksemme, jossa kallistutaan ehkä jäsen Ellesin kannalle tai puututaan tarkastuslausuman sanamuotoon. Joka tapauksessa jotain on tehtävissä. Jos parlamentti myös tuo ilmi suuren kiinnostuksensa näihin mahdollisiin tarkistuksiin, se auttaa varmasti valmistelemaan tietä myönteiselle tarkastuslausumalle.

  Bart Staes (Verts/ALE), esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan itse asiassa käyttää työjärjestyspuheenvuoron työjärjestyksen 165 artiklan nojalla. Useat puhujat ovat kysyneet, miksi puheenjohtajavaltio Saksa, joka saapui paikalle tämän keskustelun lopussa – ilmeisesti osallistuakseen parlamentin seuraavaan keskusteluun – ei ollut läsnä keskustelussamme.

Haluan kysyä puheenjohtajavaltio Saksalta hyvin selvästi, minkä vuoksi se ei osallistunut vastuuvapautta koskevaan keskusteluun. Kyse on kuitenkin tärkeästä keskustelusta, koska siinä käsitellään 80 prosenttia komission ja jäsenvaltioiden käyttämistä varoista, kuten useat puhujat ovat jo todenneetkin. Jos minulle ei kerrota tähän hyvää syytä, olen vastahakoinen suosittamaan ryhmälleni vastuuvapauden myöntämistä neuvostolle. Siinä tapauksessa meidän on mielestäni parempi äänestää neuvoston vastuuvapautta vastaan, jotta voimme käydä tämän keskustelun uudelleen puolen vuoden kuluttua.

  Puhemies. Kiitos, jäsen Staes. Nyt paikalla olevat neuvoston jäsenet ovat Saksan terveysministeriöstä, joten olisi mielestäni epäreilua pyytää heitä kommentoimaan tätä asiaa.

Useiden puheenvuorojen sävy huomioon ottaen olen tehnyt täysin selväksi, että olemme tyytymättömiä neuvoston poissaoloon, ja tämä johtaa jatkotoimiin. En pyydä läsnä olevaa neuvoston edustajaa vastaamaan tähän asiaan, mutta huomautus on perusteltu ja pantu merkille.

Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.