15. Vuosittainen ihmisoikeusraportti 2006 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikka – Kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttäminen (keskustelu)
Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:
– Simon Coveneyn laatimasta ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä (A6-0128/2007) vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2006 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta [2007/2020(INI)]
- neuvoston ja komission julkilausumista kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä.
Simon Coveney (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja ja arvoisa komission jäsen, kiitoksia. Minulla on kunnia saada toimia vuosittaisen ihmisoikeusraportin 2006 esittelijänä Euroopan parlamentille.
Mietintö on Euroopan parlamentin kattavin ja merkittävin vuosittainen poliittinen lausuma ihmisoikeuksista ja niiden edistämisestä. Esittelijänä olen säilyttänyt vuoden 2005 mietinnössä käytetyn, suoran arvioivan tyyliin. Pohjimmiltaan kyseessä on neuvoston, komission ja parlamentin ihmisoikeuksia eri puolilla maailmaa edistävän ja puolustavan toiminnan rakentava ja kriittinen analysointi. Mietinnössä huipentuu Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan viiden kuukauden työ. Tänä aikana käytyjen aikana keskustelujen ja kompromissitarkistusten avulla saavutettu merkittävä yksimielisyys kannattaa panna merkille.
Yksi mietinnön painopisteistä on EU:n tehtävä YK:n uudessa ihmisoikeusneuvostossa. Mietinnössä esitetyt toteamukset perustuvat parlamentin osallistumiseen moniin ihmisoikeusneuvoston kokouksiin Genevessä. Neuvoston ja komission äskettäin julkaistussa vuosittaisessa raportissa ei voitu viitata YK:n ihmisoikeusneuvostoon, joten katsoin aiheelliseksi keskittyä siihen tässä mietinnössä ja keskustella siitä tänään.
Mietinnössämme tunnustetaan, että vaikka YK:n ihmisoikeusneuvosto voi kehittyä arvokkaaksi kehykseksi EU:n monenvälisille ihmisoikeustoimille, neuvosto ei ole ensimmäisenä toimintavuotenaan tuonut mukanaan hyviä uutisia. YK:n ihmisoikeusneuvosto ei ole onnistunut pääsemään yksimielisyyteen eikä hyväksyttävään kompromissiin keskeisistä aiheista, kuten Lähi-idästä, Darfurista tai Burmasta eikä monista muistakaan aiheista. Sitä on sen sijaan käytetty moneen kertaan poliittisten pisteiden hankkimiseen. Meidän on löydettävä keinot, joilla estetään sen käyttö poliittisena taistelutantereena maantieteellisesti tai ideologisesti muodostuneiden maaryhmittymien välillä.
Hyvä esimerkki asiasta on neuvoston Darfuria koskevan päätöslauselman heikkous. Väkivallan leviämisen pysäyttämisen ja syyttömien Darfurin ihmisten suojelun olisi varmasti pitänyt olla pääasia ihmisoikeuksia käsittelemään perustetussa YK:n elimessä. Valitettavasti tilanne ei ollut tämä. Keskusteluja Darfurista ja pyrkimyksiä sopimukseen Darfurista käytettiin poliittisen kaupanteon välineenä tai vipuna, jolla yritettiin saada aikaan sopimuksia muista päätöslauselmista. Kehotan Eurooppa-neuvostoa selvittämään tältä osin voimakkaampien toimenpiteiden käyttöönottoa Darfurin humanitaariseen kriisiin vastaamiseksi. Otin tämän asian esille eilen valiokunnan kokouksessa, jossa oli läsnä myös tänään täällä oleva neuvoston edustaja.
Mietinnön ydin koskee sitä, miten EU suoriutuu itselleen asettamistaan ihmisoikeussuuntaviivoista. Euroopan unionin on edistettävä viittä toiminnan suuntaviivaa. Ne koskevat kuolemanrangaistusta, kidutusta, lapsia ja naisia aseellisissa konflikteissa, ihmisoikeuksien puolustajia ja luonnollisesti myös vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa. Pidin tärkeänä analysoida kriittisesti neuvoston toimintaa – erityisesti suuntaviivojen toteutumisen suhteen – koska se on sitoutunut erityisesti näihin välineisiin edistääkseen ihmisoikeuksia kolmansissa maissa. Neuvoston ja komission on edistettävä suuntaviivoja eritoten EU:n suurlähetystöissä ja edustustoissa ulkomailla. Olemme edelleen huolissamme siitä, että eräissä valtuuskunnissa on vähän tai ei lainkaan tietoa itse suuntaviivoista tai siitä, miten niitä parhaiten edistetään kolmansissa maissa toimittaessa.
Mietinnössä peräänkuulutetaan niin ikään lisää kuulemista neuvoston ja Euroopan parlamentin, erityisesti ihmisoikeuksien alivaliokunnan, välille neuvoston ja komission ihmisoikeusraportin yhteyteen, jotta voimme aidosti lähestyä tilannetta, jossa yleiskattavassa raportissa esitetään parlamentin, neuvoston ja komission näkemykset. Siihen me pyrimme muuttamalla oman mietintömme rakennetta.
Mietinnössä tähdennetään myös EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun huomattavaa vahvistamista ja kehittämistä. Siinä myönnetään, että Kiina on päättänyt antaa kaikki kuolemantuomiot korkeimman oikeuden tarkastettaviksi, mikä osoittaa maan edistyvän pienin askelin kuolemanrangaistuksen osalta. Toisaalta mietinnössä myönnetään myös, että Kiinassa tuomitaan enemmän ihmisiä kuolemaan kuin missään muussa maassa.
Mietinnössä suhtaudutaan niin ikään myönteisesti parlamentin hyväksymiin päätöslauselmiin, joissa vaaditaan Guantánamo Bayn pidätyskeskuksen sulkemista, sekä parlamentin panokseen, jolla tämä on ottanut esiin keskukseen liittyvät ihmisoikeusongelmat. Jo pelkkä Guantánamo Bayn olemassaolo antaa kielteistä viestiä siitä, miten terrorismia torjutaan Yhdysvaltojen johtamissa länsimaissa.
Olen erittäin tyytyväinen voidessani mainita mietinnössä, että me tarvitsemme selkeän ja tehokkaan, yhteisen aseiden vientiä koskevan valvontapolitiikan, jota sovelletaan myös Euroopan unionin sisäiseen asevientiin, sillä erityisesti pienaseiden kaupan vaikutus ihmisoikeuskonflikteihin eri puolilla maailmaa on selvä. Meidän on selkeästi saatava aikaan kansainvälinen asekauppasopimus, jollaista parlamentti on toistuvasti vaatinut.
Saanen päättää puheenvuoroni kiittämällä kaikkia muita ryhmiä, jotka ovat työskennelleet rinnallani tässä asiassa. Tämä asiakirja ei ole Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän päätöslauselma ihmisoikeuksista. Toivoakseni se edustaa parlamenttia kokonaisuudessaan ja kaikkia parlamentin ryhmiä. Kiitän kaikkia sen laatimiseksi kanssani työskennelleitä.
Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen voidessani osallistua tänään puheenjohtajavaltion edustajana kunnioitettavan parlamenttinne keskusteluun tämänvuotisesta ihmisoikeusraportista ja ihmisoikeustilanteesta eri puolilla maailmaa.
Tässä mietinnössä suhtaudutaan aiempia vuosia koskevien edeltäjiensä tapaan kriittisesti siihen, mitä Euroopan unioni on tehnyt ihmisoikeuspolitiikkansa alalla. Mietinnön kriittinen lähestymistapa on mielestämme myönteistä, koska olemme vakuuttuneita, että se auttaa laajentamaan ja parantamaan yhteistä toimintaamme ihmisoikeuksien suojelemiseksi. Olemmehan me kaikki erittäin tietoisia tällä saralla päivästä päivään ilmenevistä haasteista. Mitä paremmin toimielintemme välinen vuoropuhelu toimii, sitä nopeammin pystymme toimimaan tehokkaasti ihmisoikeuspolitiikkamme toteuttamiseksi.
Sallinette, että aloitan käytännöllisellä ehdotuksella: aion pyytää neuvoston kansainvälisestä ihmisoikeuspolitiikasta vastaavaa työryhmää (COHOM) keskustelemaan parlamentin mietinnöstä ja ottamaan entistä perusteellisemmin huomioon sen työtä koskevat pyynnöt ja suositukset. Näin voisimme aikanaan käyttää raportin lopullisesti hyväksyttyä versiota ja kyseisen ihmisoikeustyöryhmän huomautuksia pohjana keskustelun jatkamiselle. Niinpä ehdotankin, että tänään käsittelemme vain muutamia suosituksia.
Mietinnössä tunnustetaan parlamentin ja EU:n puheenjohtajavaltioiden yhteistyön lisääntyminen Euroopan unionin vuosittaisen ihmisoikeusraportin laadinnassa ja siitä käytävässä keskustelussa. Yhteistyömme edistymisestä on todisteena muun muassa parlamentin ihmisoikeustoiminnan esittely sille varatussa EU:n vuosittaisen raportin luvussa, ja me tahdomme, että vuoropuhelu Euroopan parlamentin ja erityisesti sen ihmisoikeusasioiden alivaliokunnan kanssa jatkuu. Vaikka olemmekin perillä parlamentin merkittävästä panoksesta ihmisoikeuksien suojelussa, jolle on annettava asianmukainen tunnustus Euroopan unionin vuosittaisessa raportissa, haluan tähdentää, että yhteistyön on pysyttävä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sen oikeusperustan puitteissa ja niiden mukaisena, jolloin parlamentin tehtävänä on – kuten Coveneyn mietinnön perusteluissa aivan oikein todetaan – Euroopan unionin ihmisoikeustoiminnan kriittinen tarkastelu.
Yksi ihmisoikeuspolitiikan tärkeä osa-alue tänä vuonna on Yhdistyneiden Kansakuntien uuden ihmisoikeusneuvoston perustaminen. Parlamenttinne korostaa neuvoston merkitystä ja tähdentää aivan oikein tämän elimen potentiaalista tulevaa tehtävää arvokkaana foorumina, jossa Euroopan unioni voi tehdä monenvälistä työtä ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Mietinnössä pidetään valitettavana, että uusi ihmisoikeusneuvosto on osoittautunut liian tehottomaksi riittämättömissä vastineissaan maailman ihmisoikeuskriiseihin. Tähän haluaisin vastata, että on vielä liian varhaista tuomita ja että meidän on odotettava kesäkuun lopulle suunniteltua institutionaalisen päätöksentekoprosessin tulosta. Euroopan unioni tekee kaiken voitavansa varmistaakseen, että ihmisoikeusneuvosto kehittyy edelleen paitsi tehokkaaksi myös uskottavaksi osaksi Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjärjestelmässä.
Darfurin tilanteeseen liittyen, joka on tärkeimpiä ihmisoikeusneuvoston viime kokouksessa käsiteltyjä aiheita, on pyydetty, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot pyrkisivät tehokkaammin saamaan hyväksynnän näkemyksilleen, jotta neuvosto voisi erityisoperaationsa kertomuksen saatuaan ottaa käyttöön asianmukaiset ja soveltuvat toimet reagoidakseen tähän humanitaariseen katastrofiin. Huomioni tähän asiaan on, että neljännen ihmisoikeusneuvoston kokouksen yksimielisesti hyväksymä Darfuria koskeva asiakirja on katsottava EU:n merkittäväksi voitoksi.
Haluan lyhyesti mainita muut tärkeät EU:n ihmisoikeuspolitiikan välineet eli EU:n itse määrittämät suuntaviivat suhteilleen kolmansiin maihin liittyen erityisesti kuolemanrangaistuksen poistamiseen, kidutuksen vastaiseen kampanjointiin, ihmisoikeusaktivistien suojeluun ja aseellisten selkkausten keskelle jääneiden lasten asemaan. Parlamentin vuosittaisessa mietinnössä korostetaan näiden suuntaviivojen merkitystä ja todetaan, että niitä on noudatettava tarkemmin. Olemme samalla kannalla, ja suhtaudumme myönteisesti myös parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan toimintaan. Puheenjohtajavaltio Saksa raportoi kautensa lopuksi tarkasti siitä, miten eri suuntaviivoja on noudatettu.
Tänään haluan erityisesti korostaa puheenjohtajavaltion tähänastista toimintaa kuolemanrangaistuksen poistamiseksi, mikä on neuvoston tärkeimpiä tavoitteita Euroopan unionin toiminnassa ihmisoikeuksien suojelemiseksi. Jotta asiassa päästään jälleen eteenpäin, puheenjohtajavaltio on laatinut vuodelle 2007 toimintasuunnitelman, jota toteutetaan parhaillaan ja jossa on tarkoitus ehdottaa Yhdistyneiden Kansakuntien asianmukaisilla tasoilla toimenpiteitä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. Puhun niistä tarkemmin hetken kuluttua.
Muita merkittäviä ihmisoikeuspolitiikan välineitä ovat asiaa koskevat vuoropuhelut ja neuvottelut kolmansien maiden kanssa, ja niistä laaditaan myöhemmin parlamentin mietintö. Suhtaudumme aloitteeseen myönteisesti ja painamme visusti mieleen parlamentin suositukset. Ihmisoikeusvuoropuhelun luontaisista vaikeuksista huolimatta uskomme todella, ettei niitä pidä väheksyä keinona, jolla voimme ilmaista epäilyksemme ihmisoikeustilanteesta yksittäisessä yhteisön ulkopuolisessa maassa ja saada aikaan tilannetta kehittäviä muutoksia – tosin aika ajoin vasta pitkällä tähtäyksellä.
Tässä yhteydessä voin kertoa teille, että puheenjohtajavaltio suhtautuu myönteisesti neuvoston julistukseen ihmisoikeusvuoropuhelun aloittamisesta Euroopan unionin ja Uzbekistanin välillä ja että ensimmäisen kierroksen valmistelut ovat jo meneillään. Seuraavat EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun kierrokset ja ihmisoikeusneuvottelut Venäjän kanssa aloitetaan nekin pian, nimittäin toukokuun alussa ja toukokuun puolessavälissä. Haluan kertoa teille, että Venäjän kanssa käytävissä neuvotteluissa ovat mukana eurooppalaiset ja venäläiset kansalaisjärjestöt, kuten mietinnössänne edellytetään.
Yksi vuosittaisessa raportissa esitetty pyyntö oli, että Euroopan parlamentin jäsenille annetaan suurempi tehtävä vuoropuhelujen ja neuvottelujen läpiviennissä, ja neuvostoa kehotettiin varmistamaan, että parlamentin jäsenet otetaan niihin mukaan. Saanen tavallaan siihen vastineeksi todeta, että kolmansien maiden kanssa käytäviä vuoropuheluja johtavien EU:n valtuuskuntien kokoonpano vastaa yhteisön ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan toimivaltajakoa, joten kunnioitettavan parlamenttinne jäsenten ei ole mahdollista osallistua vuoropuheluihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö teille jatkuvasti kerrottaisi tilanteen kehityksestä tai etteikö niistä vaihdettaisi keskeytyksettä näkemyksiä.
Haluaisin seuraavaksi – puhemiehen luvalla – sanoa sanasen puheenjohtajavaltion julkilausumasta, joka koskee kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä.
Kuolemanrangaistuksen vastainen kampanja on jo pitkään ollut EU:n yhteisen ihmisoikeuspolitiikan keskeinen elementti. Kuolemantuomion vastainen kampanja oli nimittäin jo ensimmäisissä suuntaviivoissa, jotka neuvosto hyväksyi ihmisoikeusasioista vuonna 1998. Niiden Euroopan unionin lukuisten toimien, joilla se on noista ajoista lähtien jatkuvasti ajanut kuolemanrangaistuksen poistamista, jatkaminen kuuluu puheenjohtajavaltio Saksan keskeisiin ihmisoikeuspolitiikan alan tavoitteisiin.
Keskustelimme viimeksi kuolemantuomiosta tammikuun lyhyellä istuntojaksolla, jolloin ilmoitin, että neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa laatii huolellisesti harkitun toimintasuunnitelman vuoden 2007 ensimmäisen puoliskon toimiksi, joita toteutetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kuolemantuomionvastaisessa kampanjassa. Voin kertoa tänään, että olemme toimineet suunnitelmassa ilmoitetulla tavalla.
Kaikkien EU:n kumppanien pysyvien edustustojen johtajien Genevessä ja New Yorkissa suorittaman analyysin ja lukuisten kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Saksa julkaisi helmikuun lopussa toimintasuunnitelman vuodeksi 2007. Siinä esitetään konkreettisia toimenpiteitä vaiheittaista lähestymistapaa varten, jonka avulla kuolemantuomion aihe otetaan käsiteltäväksi Yhdistyneissä Kansakunnissa. Kaikki EU:n kumppanit hyväksyivät suunnitelman, ja puheenjohtajavaltio on toteuttanut sitä käytännössä sen jälkeen johdonmukaisesti.
Toimintasuunnitelman ensimmäinen vaihe toteutettiin ihmisoikeusneuvoston neljännen istunnon alkaessa Genevessä, kun kuolemanrangaistus otettiin merkittäväksi aiheeksi esityslistalle ja ministerikollegani Steinmeyer mainitsi aiheen tarkoituksellisesti puheessaan EU:n neuvoston puheenjohtajana. Monet EU:n jäsenvaltioiden ministerit, jotka osallistuivat neljänteen ihmisoikeusneuvoston istuntoon, noudattivat puheenjohtajavaltion esimerkkiä ja vaativat kuolemanrangaistuksen poistamista kiireesti. Toinen käsittely järjestettiin neuvoston maaliskuun istunnossa, jolloin saimme uusia tukijoita julistukselle kuolemantuomiota vastaan. Se oli otettu Euroopan unionin aloitteesta YK:n yleiskokouksen käsittelyyn joulukuussa 2006, ja sen oli allekirjoittanut kaikkiaan 85 valtiota eri puolilta maailmaa.
Toimintasuunnitelman toisessa vaiheessa huhtikuussa puheenjohtajavaltio käynnisti maailmanlaajuisen kampanjan, jonka tavoitteena on saada lisää ääniä joulukuun 2006 julistukselle kuolemantuomiota vastaan ja luoda alueiden välinen liittoutuma julistuksen esittämiseksi Yhdistyneissä Kansakunnissa.
Kun tämä maailmanlaajuinen aloite valmistuu jotakuinkin toukokuun lopulla, Euroopan unioni arvioi kattavasti lobbauskampanjan tuloksia ja päättää niiden perusteella, onko aika kypsä YK:n päätöslauselmalle, ja jollei ole, milloin sen aika on.
Voin tähdentää tässä samaa asiaa, jonka totesin tammikuussa: keskustelun avaaminen uudelleen Yhdistyneissä Kansakunnissa nyt, ennen kuin aloite on valmis, olisi strategisesti kömpelöä, koska on varsin epätodennäköistä, että tällaiselle ehdotukselle saataisiin jäsenvaltioiden kahden kolmasosan tuki, joka tarvitaan. Tämä voisi johtaa kielteiseen ennakkotapaukseen, koska muut jäsenvaltiot saattavat tuntea houkutusta vastata ehdotukseen palauttamalla asialistalle yleiskokouksen säännöllisten kokousten ulkopuolella muita kiistanalaisia asioita. Ennen kaikkea me emme tiedä vielä, pystymmekö saamaan kasaan tarvittavan enemmistön tuen kaikilta maailman alueilta. Meneillään olevan maailmanlaajuisen aloitteen tarkoituksena on selvittää asia, ja me lykkäämme tulevia päätöksiä, kunnes olemme saaneet asiasta tuloksia.
Saanen siis jälleen kerran korostaa, että kuolemanrangaistuksen vastainen kampanja on aivan yhtä tärkeä neuvostolle kuin parlamentillekin. Mekään emme halua – sen enempää kuin tekään – että tätä raakaa, epäinhimillistä ja tehotonta rangaistusmuotoa edelleen jatketaan. Taistelusta ei tule helppo. Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Näet ainoastaan strateginen lähestymistapa voi viedä meidät tavoitteeseemme, ja sellaisen me, neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa ja kumppanimme neuvostossa, olemme vakaasti päättäneet toteuttaa. Toivomme kovasti, että voimme tähän päämäärään pyrkiessämme luottaa parlamentin täydelliseen tukeen.
Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti jäsen Coveneyn mietintöön vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2006 ja EU:n ihmisoikeuspolitiikasta sekä parlamentin käsiteltävänä tänään olevaan päätöslauselmaan. Olen erityisen iloinen, että raportin innovatiivinen lähestymistapa on säilytetty ja että siinä keskitytään arvioimaan EU:n toimielinten toimintaa ihmisoikeusvaltuuksien täytäntöönpanossa. Panen niin ikään hyväksyvästi merkille suosituksen siirtyä todelliseen toimielinten yhteiseen EU:n vuosiraporttiin, joka kuvaa neuvoston, komission ja parlamentin toimintaa ihmisoikeusasioissa ja demokratian edistämisessä maailmassa.
Tämä ehdotus, jota tuen täysin, ei millään tavoin tarkoita, että parlamentin olisi luovuttava oikeudestaan antaa asiasta oma mietintönsä, eikä tässä ole sen koommin kyse neuvoston, parlamentin ja komission valtaoikeuksien jaon rikkomisesta. Ehdotuksessa, jonka toivon etenevän tulevalla Portugalin puheenjohtajakaudella, on tavoitteena laatia EU:n kansalaisille ja kumppaneillemme eri puolilla maailmaa yksi kattava raportti, jossa tehdään oikeutta kaikkien kolmen toimielimen laaja-alaiselle toiminnalle sekä esitellään alalla vallitsevat yhteiset arvot ja tavoitteet.
Komissio suhtautuu myönteisesti mietintöön sisältyviin ehdotuksiin, joilla lisätään kolmen toimielimen yhteisvaikutusta ja hyödynnetään täysimääräisesti niiden erillistavoitteet ihmisoikeuksien edistämisessä. Tältä osin viittaan erityisesti Euroopan korkeakoulukeskuksen tutkimukseen, jota me tuemme. Tutkimus tarjoaa monia käytännön ehdotuksia, jotka ansaitsevat täyden huomion. Toimielimiemme samanhenkinen hyvä yhteistyö ihmisoikeusasioissa on varmasti vaikuttanut myös uuden demokraattisen tarkastelun käyttöönottoon maantieteellisissä ja aiheenmukaisissa yhteistyöstrategioissa.
Euroopan parlamentin joulukuun istuntojaksolla, jolloin EU:n vuosittainen raportti esitellään, on hyvä tilaisuus kehittää edelleen yhteistä sitoutumistamme ihmisoikeuksiin ja demokratiaan.
Haluan ottaa esiin kaksi esimerkkiä tänään meille esitellystä mietinnöstä: YK:n ihmisoikeusneuvoston ja ihmisoikeusvuoropuhelut. Mietinnön 22 kohdassa kehotetaan EU:ta käyttämään tehokkaammin vaikutusvaltaansa tärkeiden kysymysten edistämiseksi YK:n ihmisoikeusneuvoston asialistalla ja viimeistelemään edunvalvonta- ja tukitoimensa. Kuten tiedätte, komissio suhtautui alun alkaen hieman epäillen tähän neuvostoon, ja sama tunne jatkui, kun perustamista kannatettiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2005: ihmisoikeusneuvosto ei ole riittävän kunnianhimoinen. Epäilyksiä vallitsee edelleen seuraavista syistä.
Kokoonpano ei ole juurikaan kehittynyt. Maakohtaisia tilanteita käsiteltäessä otetaan esiin yhä vähemmän maita, ja ihmisoikeusneuvoston erikoismekanismien valtuuksien tulevaisuudesta vallitsee epävarmuus. Silti myönteisiäkin merkkejä on, kuten Darfuriin lähetettävät joukot ja niiden jälkeinen yksimielinen päätöslauselma. Mielestäni olisi väärin luopua tästä edelleenkin maailman merkittävimmästä ihmisoikeusfoorumista. Päinvastoin: meidän on tuplattava panoksemme, jotta se saadaan toimimaan entistä paremmin kaikkien niiden kansojen nimissä, joiden oikeuksia rikotaan vakavasti joka päivä.
EU:n ja samanmielisten kumppanien on rikottava politisoitumiskierre ja käännyttävä tehokkaammin kumppanuusmaiden puoleen G27:n puitteissa.
Parlamentti on seurannut tiiviisti yksittäisten tapausten kehitystä uudessa YK:n elimessä sen käynnistymisestä alkaen – erityisesti lähettämällä valtuuskuntia ja kutsumalla sen nykyisen puheenjohtajan keskustelemaan yhteisesti kiinnostavista aiheista. Ensi kesäkuuksi suunnitellun valtuuskunnan valmistelemiseksi ehdotan kolmen toimielimen epävirallista kokousta, jotta voimme antaa teille tilannearvion ja tarjota täyden tukemme valtuuskunnan valmistelussa.
Mietinnön 78 kohdassa vaaditaan niin ikään lisäämään Euroopan parlamentin osallistumista ihmisoikeusvuoropuheluihin kolmansien maiden kanssa. Näistä vuoropuheluista on tullut keskeinen väline, joilla edistämme ihmisoikeuksien kunnioitusta, joskin niiden tulokset ovat tietysti varsin vaihtelevat vuoropuhelun toisen osapuolen mukaan. Meidän vaikutuksemme kasvaisi varmasti, jos voisimme laajentaa näkemysten vaihdon näissä maissa täytäntöönpanovaltaa käyttävien henkilöiden ulkopuolelle. Vaikka käytännössä Euroopan parlamentin täysimääräiselle osallistumiselle virallisiin vuoropuhelukokouksiin voi olla esteitä, parlamenttien keskinäiset vuoropuhelut varmasti täydentäisivät hyvin meneillään olevaa työtä. Odotan innokkaasti parlamentin valiokunta-aloitteista mietintöä tästä aiheesta, jotta saamme rakentavia ehdotuksia. Joka tapauksessa Euroopan unionin toimielinten välisen tiedonvaihdon parantamisesta on etua, samoin vuoropuhelutoiminnan valmistelusta, toteutuksesta ja seurannasta.
Seuraavaksi aion käsitellä esityslistan toista aihetta. Tahdon korostaa, miten tärkeää Euroopan unionin on jatkaa työtään kuolemantuomion maailmanlaajuiseksi kumoamiseksi. Se on keskeinen tavoite ihmisoikeuspolitiikassamme, ja olen henkilökohtaisesti sitoutunut Euroopan unionin johtoasemaan tässä toiminnassa, erityisesti Yhdistyneissä Kansakunnissa. Siksi suhtaudun myönteisesti jokaiseen aloitteeseen, joka koskee kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä maailmanlaajuisesti. YK:n yleiskokouksen päätöslauselma tästä asiasta olisi varmasti tärkeä kehitysaskel. Keskustelimme tämänviikkoisessa neuvoston kokouksessa juuri siitä, että ajoitus on valmisteltava erittäin tarkasti. Päätöslauselma on tehokas vain, jos se saa tuekseen YK:n jäsenvaltioiden selvän enemmistön, ja maaperää on valmisteltava hyvin ennen ehdotuksen esittämistä.
Tästä ja kaikista muista edessämme olevista asioista puhuttaessa on muistettava, että meillä on yhteinen, kaiken kattava päämäärä: ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen ja käytännönläheinen työskentely rinta rinnan tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.
Roberta Alma Anastase, în numele grupului PPE-DE. – Doresc în primul rând să mulţumesc colegului Simon Coveney pentru concluziile constructive din raportul său şi, mai ales, pentru recomandările făcute cu privire la dialogul şi consultările Uniunii Europene în domeniul drepturilor omului cu ţările terţe, subiect al unui viitor raport la care am onoare să fiu shadow rapporteur. Respectarea drepturilor omului, a principiilor democratice şi a bunei guvernări reprezintă însăşi esenţa Uniunii Europene. Este obligaţia noastră morală de a promova aceste valori în numele păcii şi dezvoltării în întreaga lume. Intensificarea continuă a eforturilor noastre în promovarea democraţiei în vecinătatea Uniunii Europene trebuie să constituie, fără îndoială, o prioritate a politicii Uniunii Europene în domeniul drepturilor omului. Crearea unui spaţiu veritabil de democraţie la frontiera noastră externă şi asigurarea ireversibilităţii acestui proces este una dintre condiţiile necesare pentru a asigura stabilitatea şi dezvoltarea durabilă în ţările vecine. În sfârşit, promovarea drepturilor omului în vecinătatea Uniunii Europene trebuie să beneficieze de toate instrumentele Uniunii Europene care îi stau la dispoziţie.
Salut şi eforturile recente de a impulsiona aceste activităţi prin instrumente de cooperare regională, inclusiv prin cooperare cu şi în cadrul zonei Mării Negre. Îmi exprim în acest sens speranţa că acţiunile propuse în domeniul democraţiei şi drepturilor omului în cadrul noii comunicări a Comisiei Europene privind sinergia în Marea Neagră vor fi implementate cât mai rapid şi mai eficient.
Józef Pinior, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Simon Coveneya siitä, että hän esitteli tämän mietinnön parlamentille. Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän yhteisesittelijänä haluan kiittää jäsen Coveneya myös yhteistyöstä. Coveneyn yhteistyö muiden poliittisten ryhmien kanssa tulisi ottaa malliksi parlamentin poliittiseen työskentelyyn, mikä kaikille läsnäolijoille ilmoitettakoon.
Käsiteltävänämme oleva mietintö on Euroopan parlamentin tärkeimpiä asiakirjoja. Ihmisoikeusraportissa on kysymys aineiston organisoinnista, koska meidän on käsiteltävä lukuisia kertomuksia ihmisoikeusrikkomuksista eri puolilla maailmaa. Saamme niitä kansainvälisiltä järjestöiltä, kuten Human Rights Watchilta tai Amnesty Internationalilta. Saamme niitä myös jäsenvaltioiden parlamenteilta sekä Yhdysvaltojen kongressilta. Parlamentin tehtävä on kiperä: se joutuu yhdistämään kaikki merkittävimmät ihmisoikeuskysymykset yhteen mietintöön.
Olemme tehneet erittäin tiivistä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen – Human Rights Watchin ja Amnesty Internationalin – sekä jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien kanssa. Samaan aikaan EU:n Yhdysvaltojen-valtuuskunnassa käytiin vuoropuhelua Yhdysvaltojen kongressiedustajien ja senaattorien kanssa tässä raportissa kuvatuista ihmisoikeusrikkomuksista.
Yksi niistä aiheista, joihin meidän pitää nyt keskittyä, on Euroopan parlamentin tehokkuus ihmisoikeuksien alalla. Haluan muistuttaa mieliin asiat, joiden katson olleen kuluneen vuoden onnistuneita saavutuksia. Niitä ovat esimerkiksi ihmisoikeuksien puolustaminen Valko-Venäjällä ja komission toiminta asiassa, joka koskee CIA:n vankikuljetuksia ja laittomia pidätyksiä Euroopan maissa, sekä sen kertomus parlamentille asiasta. Parlamentti voi olla varmasti ylpeä näistä saavutuksista. Ihmisoikeuksien on oltava Euroopan unionin ulkopolitiikan keskeinen poliittinen taso.
Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi haluaisin myös omalta osaltani kiittää kollega Coveneya erittäin hyvästä yhteistyöstä. Keskusteluyhteys on toiminut hienosti ja voimme olla melko tyytyväisiä lopputulokseen. Olen myös kollega Piniorin kanssa samaa mieltä, että kyseessä on erittäin tärkeä asiakirja. Ongelma on vain se, että ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien tärkeyden huomaamme ehkä vasta silloin, kun niihin kajotaan ja tulee ongelmia.
Eräs suuri ongelma parlamentilla ja Euroopan unionilla onkin siinä, että EU ei uskalla tarkistaa ja katsoa suoraan sitä, miten ihmisoikeudet toimivat EU:n omissa jäsenvaltioissa. Toteutuvatko ihmisoikeudet ja perusoikeudet EU:n alueella sillä tavalla kuin mitä me opetamme ulkopuolisille ja mitä me edellytämme kolmansilta mailta?
Tämä mietintö on siis hyvä ja ansiokas. Se nostaa esille monia kansainvälisiä epäkohtia, joihin pitää puuttua ja joissa EU on tehnyt ansiokkaasti työtä. Mutta työmme kamppailussa ihmisoikeuksien puolesta muuttuu vain tekopyhiksi sanoiksi, jos meillä ei ole uskallusta katsoa peiliin.
Yksi viime vuonna julkisuuteen noussut ongelma oli eurooppalaisten valtioiden harjoittama yhteistyö Yhdysvaltain tiedustelupalvelun kanssa. Terrorismin vastaisessa taistelussa USA on voinut luottaa EU:hun ja yksittäisiin jäsenvaltioihin enemmän kuin me ehkä haluamme myöntääkään.
Yhteinen ihmisoikeusasiakirja, jota komission taholta ehdotettiin, on mielestäni hyvä ajatus. Se mahdollistaisi myös asioihin puuttumisen juuri oikealla hetkellä ja yhteistyössä kolmen toimielimen kesken, minusta sitä on todella syytä harkita.
Inese Vaidere, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää Simon Coveneya todella erinomaisesta työstä tämän mietinnön laadinnassa. Mietintö on realistinen ja samalla terveen kriittinen. Meidän on yhdyttävä hänen arvioonsa YK:n ihmisoikeusneuvoston ensimmäisestä toimintavuodesta. Vuosi ei ole ollut pelkästään menestystä, ja hyväksytyt päätöslauselmat ovat jääneet heikoiksi. Toinen myönteinen seikka on, että mietinnössä käsitellään parlamentin ihmisoikeustoimintaa itsekriittisesti. Kun otetaan huomioon demokratian, sananvapauden ja lehdistön vapauden heikkeneminen ja ihmisoikeustilanteen heikkeneminen Venäjällä, komission ja neuvoston on saatava Venäjä noudattamaan uuden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen avulla ihmisoikeuslausekkeen lisäksi velvoittavampia vaatimuksia, joilla luodaan tehokkaampia seurantamenettelyjä. Neuvoston ja komission on tehtävä kaikki voitavansa vähentääkseen ihmisoikeusrikkomuksia Valko-Venäjällä. Presidentti Lukašenkon tämänviikkoinen sitoumus, jonka hän antoi puhuessaan Valko-Venäjän ja Venäjän välisten suhteiden parantumisesta – "Me emme tarvitse tarkastajia, valvojia emmekä opettajia!" – on signaali siitä, että Euroopan unionin on seurattava tarkasti tilannetta ja toisaalta lisättävä tukea kansalaisyhteiskunnan ja Valko-Venäjän opposition toiminnalle. Kiitos.
Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, yhdyn varauksetta kollega Coveneyn kiittelijöihin. Hän on laatinut kiitettävän asiakirjan. Kuten olette voineet huomata, hänen mietinnössään ei luetella maailman rikkomuksia. Hän on tehdyt aidosti työtä arvioidessaan Euroopan unionin toteuttamaa ihmisoikeus- ja demokratiapolitiikkaa, ja haluan todella korostaa tällaisen analyysin tuomaa lisäarvoa toimintamme johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden tehostamisen kannalta. Suhtaudun niin ikään myönteisesti neuvoston puheenjohtajavaltion ilmoittamaan aikomukseen seurata tämän raportin toteutumista.
Tässä valossa parlamentti katsoo, että sen osallistuminen muodossa tai toisessa ihmisoikeusvuoropuheluun ja suuntaviivojen toteutukseen ovat ratkaisevassa asemassa vuoropuhelun ja suuntaviivojen tehokkuuden lisäämiseksi. Panen kuitenkin merkille, että suuntaviivojen tehokkuus kärsii siitä, etteivät Euroopan unionin edustustot kaikissa maissa ole edelleenkään aina tietoisia niistä. On siis edelleen tärkeää – välttämätöntä – tiedottaa asiasta edustustoille ja saada niiden tuki, jotta suuntaviivoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Haluan korostaa kaikkien muiden tapaan huolestuneisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostosta nyt, kun erittäin lupaavan uudistuksen pitäisi toteutua ja antaa Yhdistyneille Kansakunnille uskottava, vaikuttava elin ihmisoikeuksien ja demokratian suojeluun. Liian monet ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltiot ovat väärillä linjoilla, sillä ne heikentävät nykyisellä toiminnallaan luovaa soveltamisalaa ja erityismenettelyjen riippumattomuutta sekä edistävät puolueellisia katsantokantoja. Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa – me tuemme teitä tässä kohdin - tämän kansainvälisen elimen arvovallan vakiinnuttamiseksi, sillä se on ainoa, joka pystyy edelleen kuulemaan maailman ihmisoikeusrikkomusten uhrien valitukset.
Mietinnön perusteella voin tähdentää sitoutumistamme ihmisoikeuksien puolustajien tukemiseen. Uudet eurooppalaiseen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteeseen (EIDHR) sisältyvät toimenpiteet tarjoavat Euroopan unionille tilaisuuden konkretisoida toimintansa, kun ihmisoikeuksien puolustajat saavat nopeasti tukea ja suojaa hätätilanteissa.
Miguel Portas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, maailmassa 5 186 tuomittua rikollista odottaa päivää, jolloin he ylittävät pisteen, josta ei ole paluuta elämään. Viiden bulgarialaisen sairaanhoitajan perheenjäsenet vierailivat vasta 19. huhtikuuta parlamentissa tuomitsemassa Libyan viranomaisten kieron oikeudenkäynnin, jossa heidät tuomittiin kuolemaan. Kun keskustelimme tänään aamulla suhteistamme Yhdysvaltoihin, viittauksia yhteisiin arvoihin mainittiin paljon eikä arvosteltu sitä, että kuolemanrangaistus on voimassa edelleen 38 osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Kuolemanrangaistus on voimassa yli 100 maassa, ja monissa niistä, joissa se on kumottu, kampanjoidaan sen palauttamiseksi. Populismi, auktoritaarinen vallanpito ja laiton sota terrorismia vastaan ovat sysänneet yhteiskuntamme hulluuteen, jossa turvallisuudesta on tullut pakkomielle. Eurooppalainen aloite saattaa voimaan maailmanlaajuinen kuolemantuomion täytäntöönpanon keskeytys ei ole pelkästään yksi askel kuolemantuomion kumoamisen suuntaan. Se on tänään toivon merkki tätä voimakasta ja ankeaa suuntausta vastaan.
Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota ihmisoikeuksien osalta erään poliittisen vangin ahdinkoon Euroopan unionissa. Hän on ollut vangittuna Roomassa viimeiset neljä kuukautta. Hänen fyysinen ja henkinen terveydentilansa on nyt heikko. Häntä pidetään vangittuna ilman toivoa vapautumisesta tai oikeudenkäynnistä. Hänen tahtonsa yritetään murtaa ja saada hänet allekirjoittamaan vääriä tunnustuksia itseään ja muita vastaan. Hänen nimensä on Mario Scaramella, ja hänen väitetyt rikkomuksensa perustuvat tekaistuihin syytteisiin, joilla ei ole perusteita.
Scaramella on tietenkin sama mies, joka matkusti marraskuussa 2006 Lontooseen varoittamaan Aleksander Litvinenkoa tämän tulevasta murhasta. Scaramella ja Litvinenko oli kumpikin yhdistetty Mitrohin-komissioon, joka tutki Italian poliitikkojen yhteyksiä KGB:hen. Scaramella on vapautettava ja palautettava perheensä luo välittömästi mahdollista oikeudenkäyntiä odoteltaessa.
Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on tuhannes puheenvuoroni täällä parlamentissa, ja olen tyytyväinen voidessani puhua ihmisoikeuksista. Pidämme kaikki niitä itsestään selvinä, mutta miljoonat voivat vain uneksia niistä. EU:lla on – erityisesti kaupan alan – tärkeänä toimijana ratkaiseva tehtävä. Olemme hyviä tuottamaan latteuksia ihmisoikeuksista, mutta näemmekö niiden lävitse? Otetaan esimerkiksi Kiina, jonka kanssa helpotamme laaja-alaisesti kauppaa. Rehellisesti sanottuna emme juurikaan korosta ihmisoikeuksien noudattamista samaan aikaan. Voisimme tehdä niin paljon enemmän.
Oma etu ei ole mikään oikeutus, ja sama koskee länsimaille ystävällismielistä Pakistania. Siellä kristittyjen yhä julmemmaksi käyvä vaino rehottaa islamin ääriliikkeiden, tiukkojen jumalanpilkkalakien ja pakkokäännytysten turvin. EU:n tehtävä ei ole pelkästään toimia omahyväisesti tai kaksiselitteisesti: tällä alalla me olemme rikostovereita niiden miljoonien eurojen vuoksi, jotka me syydämme uskonnollisiin madrassa-kouluihin. Monet näistä kouluista, kuten Lalmasjid, ovat islamin ääriliikkeiden koulutuskeskuksia, joten miksi me edelleen rahoitamme niitä?
Meidän on niin kauppasopimuksissa kuin kehitysavussammekin sovitettava toimintamme entistä vankemmin ihmisoikeuksien todellisen tason mukaan.
Päätän puheenvuoroni kiittämällä esittelijää jälleen yhdestä kattavasta mietinnöstä.
Maria da Assunção Esteves (PPE-DE). – (PT) Euroopan sydämessä, tuolloisessa Königsbergissä filosofi Immanuel Kant totesi: "Jokainen ihminen on päämäärä itsessään". Tämä on laajin mahdollinen oikeudenmukaisuuden periaate. EU perustettiin ja on sittemmin kasvanut oikeuskulttuurin sekä sen näkemyksen perustalle, että jokainen yksilö on täysin ainutlaatuinen olento. Tämä luonteeltaan poliittinen ja moraalinen näkemys on leimallinen Eurooppaa koskevalle hankkeelle.
Euroopan kohtalo määräytyy tänään voimakkaammin kuin koskaan sen kyvystä asettua keskinäyttämölle puolustettaessa oikeuksia maailmanlaajuisesti. Tässä mielessä Eurooppaan on pantu valtavasti toivoa. Meidän on vielä voitettava ne rajat, jotka erottava raakalaisuuden sivistyksestä. EU:n on oltava uskollinen kauaskantoiselle perustajalleen, eikä se saa antautua strategisten intressien ja reaalipolitiikan houkutuksille.
Meidän on myönnettävä, että Euroopan on täytettävä muiden demokraattisten voimien taakseen jättämä tyhjiö ihmisoikeuksien puolustajana. Tähän tarvitaan poliittista integraatiota, halua tehdä päätöksiä ja yleisiä oikeuksia. Tarvitaan perustuslaki. Ihmisoikeudet on omaksuttava kaikki toimet yhdistäväksi aiheeksi, niitä on puolustettava kaikilla rintamilla. On aiheellista tähdentää, että perusoikeuksia ei loukata pelkästään kehityksen jälkeenjääneisyyden ja diktatuurien syvissä alhoissa – myös oletettavan edistyneet demokratiat käyttävät kuolemanrangaistusta, emmekä me sano mitään. Tässä asiassa EU ei saa käyttää kahtalaista arvosteluasteikkoa.
EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa olisi hyvä ottaa kuolemanrangaistus poliittiselle asialistalle. Olisi hyvä, jos parlamentin päätöslauselma kuolemanrangaistuksesta saisi laaja-alaisempaa tukea eikä jäisi pelkäksi pilvilinnaksi. Yksi asia on varma: vastaus meidän kohtaamiimme vakaviin ongelmiin on ihmisoikeuskysymyksissä. Kansojen välistä vuoropuhelua ei voi olla, konfliktit eivät voi päättyä, turvallisuus ja vapaus eivät toteudu, ennen kuin maailmasta tulee oikeudenmukaisempi.
Raimon Obiols i Germà (PSE). – (ES) Kollega Coveneyn mietinnön laadukkuus on saanut selvän vahvistuksen laajasta tuesta, jonka se keräsi äänestettäessä siitä ulkoasiainvaliokunnassa.
Coveney on onnistunut sovittamaan yhteen eri ryhmien näkemykset, ja hän mielestämme on jatkanut aivan oikein näihin mietintöihin sovellettavaa uutta lähestymistapaa, jonka Richard Howitt otti käyttöön vuoden 2005 raportin yhteydessä.
Tarkistuksista toimitetun äänestyksen tulos osoittaa kohtuullista yksimielisyyttä ryhmien kesken ja suhteellisen vähäisiä riitakohtia. Näin maailmalle tulee kuva parlamentista, joka on yhtenäinen ihmisoikeuksia suojellessaan ja edistäessään. Sellaista me kaikki haluamme.
Jotta arvovaltamme kasvaa ja tämä teksti varmasti omaksutaan vertailukohdaksi, tarvitaan pidättyvyyttä, tarkkuutta ja mahdollisimman suurta yksimielisyyttä. Katson, että Coveneyn mietintö on selkeä askel tähän suuntaan.
Meidän on tehtävä kovasti työtä, jotta voimme lähettää tärkeän viestin: Euroopan unioni ei saa soveltaa eri vaatimuksia eri maihin, kun se tuomitsee ihmisoikeusrikkomuksia maailmassa: Euroopan unionin lähestymistavan ihmisoikeuksiin on oltava yksiselitteinen ja vilpitön kulloinkin kyseessä olevista eduista riippumatta.
Minun on pakko todeta, ettei teksti meidän mielestämme osoita riittävässä määrin, että nykymaailman terrorismin vastaisessa taistelussa pidätyskeskukset valitettavasti lisääntyvät lisääntymistään eikä niissä noudateta oikeusvaltion periaatteita tai niiden perustajavaltion lakien periaatteita: puhun nyt Guantánamosta ja salaisista vankiloista.
Meille sosialisteille näiden laittomien tilanteiden lopettaminen eri puolilla maailmaa on keskeinen tavoite.
Meille päätöslauselmaesitys kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä maailmanlaajuisesti on yhtä lailla ensisijainen tavoite. On hyvä uutinen, että neuvosto on tällä viikolla ilmaissut aikeensa edistää ja jatkaa kaikkien tämän parlamentin ryhmien peräänkuuluttamaa työtä.
Marco Pannella (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Borg, arvoisa puheenjohtaja Gloser, hyvät kollegat, minulla on 60 sekuntia aikaa käsitellä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisen tärkeää aihetta.
Koska en voi käsitellä aihetta haluamallani tavalla, aion välittömästi tämän jälkeen esittää toisaalla asiakirjatodisteet neuvoston nykyisistä väärinkäytöksistä, todellisesta sääntöjen ja lupausten pettämisestä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yhdistyneissä Kansakunnissa on yritetty estää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan julistuksen syntyminen jo 14 vuoden ajan.
Vuonna 1994 me jäimme täytäntöönpanon keskeyttävästä päätöslauselmasta neljän äänen päähän. Nämä neljä ääntä kuuluivat kuolemanrangaistuksen kumoamisen fundamentalistisille kannattajille, ja toisaalta olimme jo saaneet kasaan riittävän tuen täytäntöönpanon keskeytykselle. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, 14 vuotta sitten Yhdistyneissä Kansakunnissa 97 maata kannatti kuolemanrangaistusta. Nyt kannattajia on 51.
Jo vuodesta 1988 lähtien olemme osoittaneet teille, että enemmistö on varma, enkä välitä, ovatko syynä Kiinan, Yhdysvaltojen vai epäeurooppalaisesti käyttäytyvän Euroopan omat edut. Olette joka tapauksessa lyöneet laimin velvoitteenne parlamenttia kohtaan.
Kello 18.30 osoitan lehdistölle, että neuvosto yritti 16. ja 17. huhtikuuta pitämässään kokouksessa erittäin vakavasti ja vilpillisesti perääntyä asiassa, jonka olitte ilmoittaneet hyväksyvänne. En löydä sopivaa italian sanaa kuvaamaan tekoa, joka oli todellinen forfaiture, väärinkäytös, ja syytän siitä teitä: "Ou pas ça, ou pas vous!" – joko tämä loppuu tai se on teidän loppunne!
Liam Aylward (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, yksi alue, jossa Euroopan unionin tulisi toimia johtajana, on Lähi-idän ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen. Koska Euroopan unioni on 27 jäsenvaltion yhteisö, joka edustaa 500:a miljoonaa ihmistä, se voi asemansa ansiosta toimia vilpittömänä välittäjänä Lähi-idässä.
Suhtaudun myönteisesti Palestiinan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamiseen jokin aika sitten. Se on myönteistä kehitystä, joka voi johtaa poliittiseen yksimielisyyteen alueella ja luoda rauhanomaiset suhteet Palestiinan ja Israelin kansojen välille.
Palestiinalaisten ihmisoikeuksia on yhtä kaikki kunnioitettava. Israelin on välittömästi vapautettava kaikki vangitut palestiinalaiset lainsäätäjät. Myös Palestiinassa pidätettynä oleva Israelin sotilas, alikersantti Shalit, on vapautettava välittömästi.
Nyt on kiireesti jatkettava uskottavaa poliittista prosessia, jolla saadaan rauha ja turvallisuus Israelin ja Palestiinan kansoille. Euroopan unionin on sitouduttava myönteisessä hengessä uuteen Palestiinan kansallisen yhtenäisyyden hallitukseen. Emme saa tyytyä pelkkään poliittiseen tukeen, vaan meidän on kyettävä tukemaan myös rahallisesti palestiinalaisalueiden taloudellista elpymistä.
Kiitän tähän loppuun irlantilaiskollegaani Coveneya erinomaisesta mietinnöstä.
Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kun valmistelin kehitysyhteistyövaliokunnan lausuntoa demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä, korostin erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen asemaa monien EU:n ulkopuolisten maiden taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa kehityksessä.
Käsiteltävänämme oleva mietintö tarjoaa meille kuitenkin mahdollisuuden tarkastella tilannetta täällä kotona, jossa uskonnollisen, rodullisen ja sukupuolisen suvaitsemattomuuden esiintyminen on valitettavasti edelleen päivittäistä. Lasten hylkääminen kaduille tai rappeutuviin laitoksiin, perheväkivalta, homofobiset hyökkäykset – vain muutamia esimerkkejä mainitakseni – ovat edelleen ongelma, ja siksi meidän on ajettava keinoja niiden vähentämiseksi.
Ulkoisessa ulottuvuudessa vallitsee selkeä epäjohdonmukaisuus hyvien aikomustemme ja ehdotustemme ja toisaalta kauppapolitiikkamme, kehitysapumme ja ulkopolitiikkamme välillä. Latinalaisessa Amerikassa apumme painopiste on kaupassa ja korkeakoulutuksessa, vaikka miljoonilla lapsilla ei ole pääsyä peruskoulutukseen tai he jättävät sen kesken. Tältä osin muistutan, että lukutaito on oikeus sekä yksi vuosituhattavoitteista.
Suhteissamme Kiinaan, Yhdysvaltoihin tai Venäjään ihmisoikeuksia käsittelevä luku jää aivan liian usein vaille sille kuuluvaa huomiota. Lisäksi eräiden maiden, kuten Kuuban tai Valko-Venäjän, tilanteen vakavuutta aliarvioidaan, ja parlamentin päätöslauselmat ja kiireellisistä asioista täällä käydyt keskustelut jätetään vaille huomiota.
Siksi vuoden 2006 mietintö on pikemminkin luettelo siitä, mitä on jätetty tekemättä, kuin sarja onnistuneita tekoja. On silti korostettava, että lukuisat tavoitteet jäävät pakosta siksi mitä ne ovat – tavoitteiksi – niin kauan kuin Euroopan unionilla ei ole yhtä vahvaa ääntä ulkopolitiikassa.
Kinga Gál (PPE-DE). – (HU) Haluan aivan aluksi kiittää jäsenkollega Coveneya hienovaraisesti koostetusta mietinnöstä, jossa analysoidaan erittäin tärkeää aihetta. Esittelijä on onnistunut suuntaamaan huomiomme vuoden 2006 vuosittaisessa mietinnössä niihin yksittäisiin tekijöihin, joihin enemmän panostamalla EU:n toimielimet tai jäsenvaltiot voisivat todella auttaa ratkaisemaan ihmisoikeuksien ongelmatilanteita eri puolilla maailmaa. Keinot, joilla tilanne voidaan ratkaista, on nekin kaikki esitelty mietinnössä. Käytännön tavat vaikuttaa asiaan ovat laajalti tunnettuja: alueelliset kauppasopimukset, jäsenvaltioiden kahdenvälisten sopimusten järjestelmä ja EU:n viisi ihmisoikeuspoliittisen toiminnan suuntaviivaa, joita jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja EU:n edustustojen olisi noudatettava järjestelmällisesti kaikkialla maailmassa.
Pidän tärkeänä, että tekstissä todetaan, että EU:n sisäinen ihmisoikeustilanne vaikuttaa suoraan sen uskottavuuteen ja kykyyn panna täytäntöön tehokasta ulkopolitiikkaa. Siksi haluan kiinnittää huomiota niihin alueisiin, joilla EU:n ulkopuoliset ihmisoikeusongelmat ovat jo kauan aikaa sitten muuttuneet omiksi sisäisiksi ongelmiksemme. Tällaisia ovat lasten oikeuksien edistäminen ja nais- ja lapsikaupan torjunta. Euroopan unionissa niiden uhriksi joutuu 100 000–120 000 henkeä, joista 40 prosenttia on lapsia. Yhtä tärkeää on herkkyyden ja huomion lisääminen suhteessa etnisten tai alkuperäisten kansallisten vähemmistöjen tilanteeseen. Nämä odottavat yhtä lailla ratkaisuja EU:n organisaatioissa ja raja-alueilla, kuten Voivodinassa tai Ala-Karpaateilla. Kansallisten ja etnisten vähemmistöjen syrjintäkielto on vähimmäisvaatimus, mutta se ei pelkästään riitä näiden yhteisöjen puolustamiseen.
Hyvät kollegat, saanen lopuksi tuoda julki perusoikeusviraston kansanpuolueen valtuuskunnan jäsenenä toiveikkuuteni siitä, että 1. maaliskuuta käynnistetty EU:n uusi virasto antaa oman toimintansa ja yhteistyönsä avulla uskottavuutta EU:n toimille, joiden tarkoituksena on ihmisoikeustilanteen parantaminen eri puolilla maailmaa.
Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollega Coveneya. Euroopan unionin suurin ongelma, joka on erittäin hyvin esillä tässä mietinnössä, on, ettei sillä ole mitään vähimmäisvaatimuksia tai mekanismia kansallisten vähemmistön suojelemiseksi. Varsin lähellä meitä eli 500 metrin päässä toimiva Euroopan neuvosto on ymmärtänyt oikein – toisin kuin me täällä parlamentissa – että ihmisoikeudet ja kansallisten vähemmistöjen oikeudet liittyvät tiiviisti toisiinsa, vaikka ne ovat kaksi aivan eri asiaa.
Olen täysin samaa mieltä kollegojen Gál ja Jäätteenmäki kanssa: Euroopan unionin uskottavuus riippuu sen omasta sisäisestä tilanteesta. Mikä on Itävallan tai Italian slovenialaisten tilanne? Kyseessä on alkuperäinen, perinteinen kansallinen vähemmistö. Latviassa on 450 000 ihmistä, jotka ovat alkuperältään venäläisiä eivätkä ole kyseisen maan, Euroopan unionin jäsenvaltion, kansalaisia. Ranska ei ole missään vaiheessa ratifioinut niitä kahta Euroopan neuvoston asiakirjaa, jotka ovat pakollisia uusille jäsenvaltioille.
Siksi meillä on kahtalaisia vaatimuksia ja siksi meillä ei ole todellista uskottavuutta, kun me arvostelemme kolmansia maita. Meidän on saatava Wienin perusoikeusvirasto toimimaan ja korjaamaan tämä puute seuraavassa raportissa.
En ole vielä puhunut siitä todellisesta kriisistä, joka koskee uusien maahanmuuttajavähemmistöjen kotouttamista Ranskassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tämä on Euroopan suurin haaste: maahanmuuttajavähemmistön kotouttaminen Länsi-Euroopan maihin. Mielestäni näitä ongelmia ei voida välttää tulevaisuudessa, ne ovat koko Euroopan ja koko Euroopan unionin keskeisiä ongelmia.
Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ
Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, esittelijä antaa mietinnössään erinomaisen ja kriittisen analyysin tilanteesta ja ehdottaa päätelmiä ja vaatii toimintaa vastineeksi tilanteeseen. Pidän tätä hyvänä asiana, joten saanen puolestani kiinnittää huomiota aseellisia konflikteja ja Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeviin kohtiin.
Toimin näin, koska on täysin selvää, että ihmisoikeuksia loukataan aina siellä, missä tartutaan aseisiin muita vastaan, ja näin tapahtuu parhaillaan monissa Afrikan valtioissa. Seuraukset tuntuvat Euroopassa. Monet parempaa elämää etsivät ihmiset joutuvat ihmissalakuljettajien pauloihin ja päätyvät laittomiksi maahanmuuttajiksi Espanjan rannikolle. Tämä oli pelkästään viime vuonna 31 000 ihmisen kohtalo, ja tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana tilanne on kehittynyt yhtä traagiseen suuntaan.
Mietinnössään Coveney puhuu ylistävästi puheenjohtajavaltio Itävallasta. Syynä tähän on, että juuri Itävallan puheenjohtajakaudella sovittiin täytäntöönpanostrategioista, joiden mukaan ihmisoikeusasiat on otettava huomioon suunniteltaessa toimenpiteitä Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan piirissä. Nyt meidän on vaadittava, että nämä asiat todella pannaan täytäntöön. Pyydänkin neuvostoa kiireesti järjestämään sotilas- ja poliisirakenteiden käytön vastedes tehokkaammaksi – kuten Kinshasassa – myös muissa valtioissa, koska niiden avulla voimme rakentaa perusrakenteita näihin maihin ja varmistaa maiden vakautta ja turvallisuutta.
Ensiksi perustetaan demokraattiset rakenteet, toiseksi seurataan tosiasiallisesti ihmisoikeuksia ja kolmanneksi luodaan edellytykset perustavien taloudellisten rakenteiden muodostumiselle. Kaikki nämä seikat vaikuttavat myönteisesti kyseisiin valtioihin, niissä asuviin ihmisiin ja meihin, koska laiton maahanmuutto Eurooppaan vähenee.
Jos tämän lisäksi onnistumme sisällyttämään komission ulkomaanapuohjelmat tekstiin, näissä valtioissa toivottavasti kunnioitetaan ihmisoikeuksia paljon paremmin kuin tähän mennessä.
Richard Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, saanen aluksi kiittää kollega Coveneya. Hän on mietinnössään käyttänyttä viime vuonna sopimaamme uutta lähestymistapaa, jonka mukaan parlamentin tehtävänä on tarkastella vuosittaisen ihmisoikeusraportin yhteydessä, mitä neuvosto ja komissio ovat saaneet aikaan, ja tuoda esiin, mitä me koko Euroopan unionissa voimme tehdä edistääksemme ihmisoikeuksia. Kyse ei siis ole pelkästä kommentoinnista.
Kiitokset tästä hänelle. Oli erittäin surullista kuulla, että hän jatkaa vastedes uraansa kansallisessa parlamentissa eikä puolusta enää tätä parlamenttia. Haluan muistuttaa, että hän on ollut hyvä ihmisoikeuksien puolustaja ja meille hyvä kollega.
Tässä keskustelussa voidaan mielestämme korostaa, että Euroopan unioni voi edistää ihmisoikeuksia paremmin. Monet meistä panostavat siihen. Parlamentti osallistuu jatkossa tiiviisti sen varmistamiseen, että Euroopan unionin toimet ja osallistuminen YK:n ihmisoikeusneuvostoon ovat yhä tehokkaampia. Neuvoston alkukausi ei ole ollut toivomamme. Kiinnitimme päätöslauselmassa huomiota siihen, että komissio toimii Kimberleyn prosessin puheenjohtajana. Käyttäkäämme tätä hyödyksi, jotta saamme aikaan riippumattoman tarkastusjärjestelmän, jota hyvän tavoitteen omaksuneet kansalaisjärjestöt vaativat toteutettavaksi 14. helmikuuta 2007 mennessä.
Suhtaudumme myönteisesti siihen, että komissio on nyt suositellut vetäytymistä Valko-Venäjän kaupan suosituimmuusasemaa koskevista neuvotteluista. Viime vuonnahan me arvostelimme Euroopan unionin suhtautumista Valko-Venäjään ja ILO:on. Myös ammattiliittoaktivistien vastaiset hyökkäykset ja häirintä on otettu huomioon. Te olette kuulleet. Kiitos siitä. Me pystymme parempaan.
Ihmisoikeussopimusten yhteydessä me olemme huolestuneita rypälepommeista. Belgian johdolla monet Euroopan maat, ilokseni myös oma kotimaani Yhdistynyt kuningaskunta, tukevat nyt velvoittavaa sopimusta rypälepommien kieltämiseksi.
Olen erittäin tyytyväinen, että Euroopan unioni on johtanut kampanjaa YK:n yleissopimuksen tekemiseksi vammaisten oikeuksista. Se oli nopeimmin tehty ihmisoikeussopimus YK:n historiassa. Euroopan yhteisöt allekirjoittivat sen ensimmäistä kertaa. Ensi vuonna yhteisöt ja jäsenvaltiot allekirjoittavat valinnaisen lisäpöytäkirjan, jolloin saadaan aikaan valitusmenettely. Näyttäkää meille, että te kuuntelette edelleen.
Patrick Gaubert (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ihmisoikeuksien alivaliokunnan varapuheenjohtajana haluan aivan ensiksi kiittää kollega Coveneya sekä laadukkaasta ja laajasta työstä, joka kulminoituu tähän kattavaan ja tyhjentävään tekstiin, että avomielisyydestä, jota hän on osoittanut täällä parlamentissa saadakseen aikaan mahdollisimman laajan yksimielisyyden tästä ensiluokkaisesta tekstistä. Hän on siksi luvannut ottaa huomioon ja allekirjoittaa yhdessä kanssani lähes kaikki valiokunnassa hänelle ehdottamani tarkistukset. Kiitän häntä tästä.
Tekstin hyvä puoli on, että se puuttuu kaikkiin vaikeisiin aiheisiin ja kattaa useita maantieteellisiä alueita. Kannatan erityisesti mainintoja YK:n ihmisoikeuskomission toiminnan korostamisesta, Darfurin traagisesta tilanteesta ja Venäjän toistuvista ihmisoikeusloukkauksista.
Euroopan parlamentin toiminnan ja erityisesti ihmisoikeuksien alivaliokunnan osalta katson, että me kaikki voimme olla tyytyväisiä mietinnön rakentavaan syntytapaan, joka on mahdollistanut esimerkiksi demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen uuden rahoitusvälineen nopean hyväksymisen.
Lisäksi katson, että tässä mietinnössä otetaan juuri oikeaan aikaan esille keskeinen vuorovaikutus Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikan sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välillä. Jokaisen jäsenvaltiomme on nyt oltava esimerkkinä asiassa. Vastuumme ja uskottavuutemme Euroopan ulkopuolella riippuu siitä. Tähän liittyen suhtaudun myönteisesti siihen, että oikeusministerit hyväksyivät viime viikolla päätöksen yhteisistä rikosoikeudellisista seuraamuksista rasismi- ja revisionismirikoksista. Kiitän vielä kertaalleen esittelijää tästä tekstistä ja annan hänelle täyden tukeni.
Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisarvon puolustamisen sekä demokratian ja yksilönvapauden periaatteiden kaltaisiin arvoihin perustuvan EU:n on jatkuvasti lähetettävä selkeitä viestejä siitä, että se on valmis paitsi antamaan vakuutuksia näiden arvojen noudattamisesta myös taistelemaan niiden puolesta ja kaikkien niiden ihmisten puolesta, joita vainotaan mielipiteidensä tai uskontonsa vuoksi tai joita kidutetaan tai jotka vangitaan mielipiteidensä takia.
Mietinnössä kiinnitetään aivan oikein huomiota siihen, että Darfurin alueelle tarvitaan kansainvälinen rauhanstrategia, ja EU:n on tehtävä tässä asiassa yhteistyötä YK:n korkean ihmisoikeusneuvoston kanssa. Ainoastaan EU:n tehokas sitoutuminen YK:ssa mahdollistaa nopeat ja tehokkaat toimenpiteet, joilla vastataan täsmällisesti tähän humanitaariseen tragediaan Afrikassa.
Monissa ratkaisemattomissa kysymyksissä ei ole kuitenkaan edistytty kuluneen vuoden aikana. Yksi niistä on viiden bulgarialaisen sairaanhoitajan ja palestiinalaislääkärin kohtalo. Heidät on vangittu ja tuomittu kuolemaan Libyassa sen jälkeen, kun heitä vastaan oli nostettu järjettömät syytteet HIV:n tahallisesta tartuttamisesta lapsiin. Muita ovat uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien rikkomukset Kiinassa, ilmaisuvapauden rajoittaminen ja demokratiaa puolustavien aktivistien painostus Venäjällä, terrori kommunistisessa Kuubassa ja lopuksi Turkki. Viimeksi mainitun tilanne on erittäin huolestuttava.
Turkki halajaa EU:n jäseneksi, mutta se ei ole edistynyt olennaisesti ihmisoikeuksien puolustamisessa. Itse asiassa uskonnonvapautta on heikennetty huomattavasti, kuten viime päivien traagiset tapahtumat ovat osoittaneet, kun kolme Raamattuja painavassa kirjapainossa työskentelevää kristittyä tapettiin. Turkkilainen media näyttää käyneen noitavainoihin, joissa kristityt ovat uhreja.
Mielestäni Euroopan yhteisöjen 50-vuotisjuhla ja keskustelu tulevasta perussopimuksesta ovat hyvä tilaisuus laatia uusi ja tehokas politiikka ihmisoikeuksien puolustamiseksi omien rajojemme ulkopuolella. Euroopan unionin kansainvälistä tehtävää on tällöin vahvistettava, vastaava lainsäädäntö on sisällytettävä uuteen sopimukseen ja meidän on ennen kaikkea mietittävä uudelleen perusoikeusviraston tehtävä näissä asioissa.
David Casa (PPE-DE). – (MT) Arvoisa puhemies, kiitokset. Erittäin usein ihmisoikeuksista puhuessamme mieleen tulevat välittömästi kehitysmaat. Onkin hyvä, että varmistamme tarvittavin tavoin, mitä voimme tehdä parantaaksemme näiden maiden kansalaisten suojelua ja taata heille kuuluvan ihmisarvon.
Haluan ilmaista huoleni kuitenkin myös siitä, että näitä oikeuksia poljetaan Euroopan unionin maissa tai maissa, jotka haluavat päästä Euroopan unionin jäseniksi.
Esimerkiksi muutama päivä sitten maassa, joka haluaa Euroopan unionin jäseneksi, neljä henkeä murhattiin raa'asti uskonsa vuoksi. Sitä ei voi hyväksyä, ja se on tuomittava. Euroopan unionin on oltava tiukka ja lopetettava sellaisten maiden avustaminen, jotka eivät kunnioita vähemmistöjen oikeuksia, eivät tunnusta tai kunnioita omia vähemmistöjään tai eivät noudata perusoikeuskirjaa.
Meidän on toimittava välittömästi. Me emme voi noin vain hyväksyä, että vuonna 2007 diktaattorien hallitsemissa maissa kielletään ilmaisuvapaus, kuten valitettavasti tapahtuu Venezuelassa. On murheellista, että nykyäänkin etniset vähemmistöt jätetään huomiotta. Henkilön rotua, ihonväriä ja uskontoa on aina kunnioitettava. Meidän on varmistettava, ettei ketään jätetä yksin, ettei kukaan laiminlyö näitä loukkaamattomia oikeuksia. Ei ole myöskään hyväksyttävää, että komissio jättää huomiotta parlamentin hyväksymät päätöslauselmat. Parlamentti on ainoa toimielin, jonka edustajat valitaan demokraattisesti. Parlamentin hyväksymien päätöslauselmien tavoitteena on esittää mielipide, ja neuvoston ja komission tunnustettava tämä mielipide. Ne eivät saa jättää huomiotta toimielimemme antamia päätöslauselmia, kuten aiemmin on valitettavasti tapahtunut.
Arvoisa puhemies, minäkin haluan lopuksi kiittää kollegaani Simon Coveneya verrattomasta mietinnöstä tästä aiheesta.
Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ilmaista kiitollisuuteni teille tästä Coveneyn mietinnöstä käydystä vireästä keskustelusta, jossa kukaan – edes puheenjohtajavaltio – ei ole väittänyt, että voimme olla tyytyväisiä maailman ihmisoikeustilanteeseen. Tilanne on aivan päinvastainen, sillä näemme ihmisoikeuksia rikottavan päivittäin.
En voi hyväksyä väitettä – jonka käsittääkseni esitti jäsen Allister – että Euroopan unioni ummistaa silmänsä eikä vastaa haasteisiin. Emme toki ole tyytyväisiä asioiden tilaan, ja vaikka kärsimme takaiskuistakin, Euroopan unioni on tehnyt tähän mennessä paljonkin muuttaakseen asioita ja parantaakseen ihmisten elinolosuhteita. Voin kehottaa parlamenttia tutustumaan esimerkiksi viime päivinä monissa valiokunnissa ja tänä aamuna täysistunnon keskustelussa esillä olleeseen asiaan eli siihen, että ulkoasiainministerien viime maanantaisessa ja jatkuvassa keskustelussa Keski-Aasian strategiasta kiinnitettiin huomiota energia- ja resurssi-intresseihin – jotka herättävät joskus kritiikkiä – ja lisäksi ilmaistiin halu perusteelliseen ihmisoikeusvuoropuheluun Keski-Aasian maiden kanssa. Noudatamme ehdottomasti samaa linjaa suhteessa Kiinaan, vaikka emme näekään tarvittavaa edistystä välittömästi.
Viime tiistaina Luxemburgissa järjestettiin EU:n ja Länsi-Afrikan talousyhteisön ECOWAS-maiden kokous, ja sen yhteydessä kävi jälleen ilmi, kuinka tärkeä ihmisoikeusprosessi näissä maissa on. Voisin kaiketi viitata myös Afrikan unionin ja Euroopan unionin viimevuotiseen huippukokoukseen, jossa aiheena oli maahanmuutto ja jossa keskusteltiin siitä, miten voidaan vastata ihmisiä pakolaisuuteen ajaviin tekijöihin.
Tosiasia on, ettemme voi vastata niihin kaikkiin. On tärkeää, että meillä on suojatoimenpiteitä, mutta hyvä hallintotapa, joka antaa ihmisille tulevaisuudennäkymiä ja takaa heidän vapautensa ja perusvapaudet, on olennainen tekijä, joka lopulta mahdollistaa ihmisten pysymisen omissa maissaan. Uskonkin, että Euroopan unioni on auttanut lisäämään ihmisoikeuksien kunnioitusta erityisesti monien ESDP-toimiensa avulla.
Haluan ottaa esiin toisenkin kohdan erityisesti jäsen Pannellan vuoksi: puheenjohtajavaltio ei ole vehkeillyt ja neuvostokin, joka jälleen kerran viime maanantaina käsitteli kuolemantuomion täytäntöönpanon keskeyttämistä, haluaa tehdä täysin selväksi, että juuri sen puolesta me kampanjoimme. Käytössä ei ole lykkäysmekanismeja. Voin siis sanoa suoraan ja selkeästi, että puheenjohtajavaltio Saksa, jolla on takanaan kaikkien jäsenvaltioiden tuki, tehostaa toimintaansa ja pyrkimyksiään tähän yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi, jotta pystymme toukokuussa saavuttamaan tavoitteen antamalla asiasta lopullisen raportin.
Olisi kuitenkin häpeällistä, jos hätiköivä toiminta Yhdistyneissä Kansakunnissa estäisi meitä pääsemästä tavoitteeseen tarvittavien enemmistöjen puuttuessa.
Haluan vielä kerran kiittää parlamenttia vilkkaasta keskustelusta. Monissa puheenvuoroissa on tehty selväksi, ettette aio jäädä lepäämään laakereille vaan aiotte varmistaa, etteivät puheenjohtajavaltio, jäsenvaltiot, hallitukset ja parlamentitkaan anna tämän aiheen päätyä taka-alalle vaan se pidetään asialistan kärjessä.
Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun vilpittömän myönteisesti tämän mietinnön hyväksymiseen ja välitän edelleen keskustelun aikana ja mietinnössä esitetyt arvokkaat ehdotukset eteenpäin komission jäsenelle Ferrero-Waldnerille.
Haluan tähdentää, että komissio jakaa täysin Euroopan parlamentin tuen EU:n ihmisoikeussuuntaviivoille, jotka voivat olla EU:n tehokkaimpia välineitä tällä alalla.
Tätä taustaa vasten olen tyytyväinen voidessani ilmoittaa, että Euroopan unionin ihmisoikeussuuntaviivat ovat pääasiallisena aiheena komission henkilöstön tämänvuotisessa sisäisessä ihmisoikeuskoulutusohjelmassa ja että opastamme vastaavasti myös valtuuskuntiamme.
Komissio suhtautuu varautuneesti mietinnössä tehtyyn ehdotukseen siitä, että vuosittaisen raportin yhteydessä olisi luetteloitava maat, jotka aiheuttavat erityistä huolta ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Meidän on vältettävä luetteloita tässä asiassa, koska on vaikea löytää yleispäteviä kriteereitä. Tilanne poikkeaa esimerkiksi lapsisotilaiden palkkaamisen sallivien maiden luettelosta, jossa indikaattorit ovat hyvin selkeät. Komissio pitää parempana, että käytännössä selvitetään maat, joihin tavoitteet ja toimet kohdistetaan aina tapauskohtaisesti.
Seuraavassa käsittelen lyhyesti keskustelun aikana esiin nousseita kysymyksiä.
Guantánamon suhteen Euroopan unioni on korostanut toistuvasti, että terrorismin vastaista taistelua on käytävä kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti. Komissio katsoo, että Geneven sopimukset koskevat kaikkia taistelukentällä vangittuja henkilöitä. Komissio katsoo myös, että kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen määräykset ja YK:n kidutuksenvastaisen yleissopimuksen määräykset koskevat Guantánamo Baytä. Jokaisella vangittuna pidettävällä henkilöllä on oltava kansainvälisen lain mukainen oikeudellinen asema, eikä häntä saa pitää vangittuna mielivaltaisesti, vaan hänen on saatava asianmukainen oikeusprosessi ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Guantánamo on epänormaali poikkeama, ja Euroopan unioni vaatii jatkossakin sen sulkemista.
Valko-Venäjällä komissio jatkaa työtä ihmisoikeusväärinkäytösten torjumiseksi. Vaikka nykyisen hallituksen autoritaarinen asenne estää Euroopan unionia tarjoamasta Valko-Venäjälle täysimääräistä osallistumista Euroopan unionin naapuruuspolitiikkaan, komissio katsoo, että Valko-Venäjää koskevan naapuruuspolitiikan varjotoimintaohjelman käynnistäminen on ollut erittäin hyödyllistä, koska se on lisännyt Valko-Venäjän kansalaisten tietoisuutta Euroopan unionin naapuruuspolitiikan hyödyistä, jotka toteutuisivat, jos viranomaiset kunnioittaisivat demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia. Komissio rahoittaa jo nyt monenlaisia hankkeita, joilla tuetaan kansalaisyhteiskuntaa, kuten tiedotusvälineiden vapautta Valko-Venäjällä edistäviä hankkeita, tai tuetaan maanpaossa toimivaa eurooppalaista humanistista yliopistoa. Komissio pyrkii luonnollisesti tukemaan vastaavia aloitteita vastaisuudessakin.
Euroopan unioni järjestää edelleenkin ihmisoikeusneuvotteluja Venäjän kanssa kahdesti vuodessa. Näissä neuvotteluissa Euroopan unionille tarjoutuu tilaisuus ottaa esiin monenlaisia huolenaiheita, kuten Tšetšenian tilanne, ihmisoikeuksien puolustajien kohtelu ja tarkistettujen kansalaisjärjestölakien ja äärijärjestöjen torjuntalakien vaikutukset. Näiden neuvottelujen ohella Euroopan unioni ottaa ihmisoikeusasiat esiin tarpeen mukaan muissakin kokouksissa.
Kiinan osalta komissio suhtautuu myönteisesti parlamentin rakentaviin huomioihin EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelusta. Komissio myöntää, että tarvetta EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun vahvistamiseen ja kohentamiseen on, ja näin se on todennut erittäin selkeästi myös hiljattaisessa tiedonannossaan nimeltä "EU ja Kiina: kumppanuus tiivistyy, vastuu kasvaa".
Kaikkia viimeisten kymmenen vuoden aikana kovalla työllä toteutettuja saavutuksia ei pidä ylenkatsoa. EU oli vaatinut yli viiden vuoden ajan kidutusta käsittelevän erikoisedustajan vierailua, joka toteutui joulukuussa 2005. Hänen saamisensa Beijingiin oli siis huomattava saavutus. Parlamentin mietinnössä mainittu kuolemanrangaistustuomioiden tarkastaminen korkeimmassa oikeus on yksi vuoropuhelun keskeinen tulos.
Pakkotyön suhteen komissio, kuten parlamenttikin, on huolissaan Laogai-työleirien suuresta määrästä ja niissä valmistettujen tavaroiden viennistä.
Ihmisoikeusneuvostosta totesin aiemmin alkuepäilyistä huolimatta, että se on kaikkein merkittävin ihmisoikeusfoorumi ja osoittanut myönteisiä merkkejä esimerkiksi Darfurin tapauksessa. Komissio on sitoutunut työskentelyyn muiden EU:n toimielinten ja samanmielisten kumppanien kanssa HRC:n politisoitumisen katkaisemiseksi ja kumppanuusmaiden yhteistyön toteuttamiseksi.
Perusoikeusvirastosta huomautan vielä, että jo silloin, kun neuvostossa keskusteltiin viraston perustamisasetuksen hyväksymisestä, oli selvää, että mielipide valtaosin vastustaa sen valtuuksien laajentamista kolmansiin maihin. Asetuksessa kuitenkin säädetään, että kun virasto on toiminut kolme vuotta, sen toiminnan tehokkuutta arvioidaan. Arviointi kattanee myös viraston tehtävien mahdollisen laajentamisen.
Puhemies. Keskustelun päätteeksi olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen(1).
Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.
Koska olemme saaneet kuulla, että jäsen Coveney aikoo jättää parlamenttimme, haluan hyödyntää tämän tilaisuuden onnitellakseni häntä paitsi tästä verrattomasta mietinnöstä, jonka kaikki puhujat ovat sellaiseksi todenneet, myös hänen tekemästään työstä ja toivottaakseni hänelle menestystä ja onnea uusissa virkatehtävissään ja toimissaan.
Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, ihmisoikeusraportin huomiot Turkin tilanteesta ansaitsisivat nyt tulla täydennetyksi ajankohtaisilla uutisilla. Viittaan viimeviikkoiseen raakaan murhaan Malatyassa. Viisi nuorta muslimiopiskelijaa tunkeutui pienen kristillisen kustantamon toimistoon, sitoi kolme miestä käsistä ja jaloista tuoleihin ja kidutti heitä ja lopulta leikkasi heiltä kaikilta kurkun auki. Yksi murhatuista oli saksalainen 46-vuotias perheenisä, jolla oli kolme kouluikäistä lasta, kaksi oli turkkilaista. Saksalaisen ruumiissa oli yli 160 puukoniskua.
Valitettavasti tapahtunutta ei voi tarkastella pelkkänä yksittäisenä väkivallantekona, vailla poliittista ulottuvuutta. Sen yhteydet maassa harjoitettuun ja suvaittuun propagandaan ovat ilmeiset: murhaa edelsi vuosikausien propaganda koko Turkissa ja erityisesti Malatyassa kristittyjä ja varsinkin lähetyssaarnaajia vastaan. Propagandaan osallistui media kaikissa muodoissaan, viranomaiset, poliisi, kuvernööri, imaamit ja opettajat. Samaa propagandaa on havaittavissa mediassa ympäri maata, ja se on toisinaan saanut mielikuvituksellisia muotoja, kuten että "lähetyssaarnaajat pyrkivät jakamaan Turkin ja siten pääsemään sen suurista mineraalivaroista osallisiksi".
Tapahtumat ovat looginen seuraus siitä nationalismista ja muukalaisvihasta, jota mediassa on harjoitettu. Sen kohteena ovat milloin kurdit, milloin juutalaiset tai kristityt. On merkillistä, että samaan aikaan kun rikoslain artikla 301:n perusteella sananvapautta rajoitetaan voimakkaasti, sama artikla turkkilaisuuden halventamisesta yllyttää asiattomaan kirjoitteluun ja näkyy toimivan polttoaineena näissä väkivallanteoissa.
Korostan, etten vastusta Turkin EU-jäsenyyttä. Turkin on kuitenkin kyettävä vakuuttamaan Eurooppa siitä, että se haluaa panna lopun tälle propagandalle, josta on tullut osa arkipäivää ja joka nyt maksaa ihmishenkiä.
Jules Maaten (ALDE), kirjallinen. – (NL) Suhtaudun vilpittömän myönteisesti tähän ihmisoikeusmietintöön ja erityisesti sen itsearviointia koskevaan linjaan. On tärkeää, että Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikan vaikuttavuutta arvioidaan kunnolla ja että siitä laaditaan kriittinen arvio.
Olen yhtä lailla vakuuttunut siitä, että johdonmukaisessa Euroopan unionin politiikassa on annettava ehdoton etusija demokratian edistämiselle, koska ainoastaan demokraattinen yhteiskunta voi muodostaa perustan ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.
Kannatan myös riippumatonta, operationaalista Euroopan unionin välinettä demokratian edistämiseksi. Sen mallina on suurelta osin toiminut Yhdysvaltojen Endowment for Democracy -järjestö. Me nimittäin tarvitsemme ihmisoikeuspolitiikan, joka on riippumaton diplomaattisista ja taloudellisista suhteista.