Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 25. huhtikuuta 2007 - Strasbourg

17. Homofobia Euroopassa (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat homofobiasta Euroopassa.

Minun on tiedotettava teille, että Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmä on esittänyt, ettei asiaa oteta käsiteltäväksi. Jäsen Szymański aikoo puhua esityksen puolesta ja hän käyttää nyt puheenvuoron.

  Konrad Szymański (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, pyydän, ettei homofobiaa koskevaa keskustelua oteta käsiteltäväksi työjärjestyksemme 167 artiklan nojalla. Perustelemme tätä sillä, että parlamenttia johdettiin harhaan keskustelun tarkoituksen osalta, joka on keskustella laista, jota ei ole koskaan annettu ja jota ei koskaan anneta, kuten Puolan pääministeri on täysin selvästi ilmaissut.

On ehdotettu, että keskustelemme tiettyjen puolalaisten poliitikkojen lausumista, joita Puolan pääministeri on korjannut toteamalla täysin selväsi, ettei Puolan hallitus ole ehdottanut minkäänlaista syrjivää politiikkaa homoseksuaaleja kohtaan. Mielestäni tämän pitäisi olla riittävä syy peruuttaa aihetta koskeva keskustelu, sillä keskustelulle ei ole olemassa perusteita.

  Manfred Weber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän kanta syrjinnän torjuntaan on täysin selvä. Se hyväksyy yksiselitteisesti arvoisan parlamentin tekemät ja eri päätöslauselmissa ja säädöksissä ilmaisemat päätökset.

Keskusteltuamme kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa Puolan ministerin lausunnoista pyysimme parlamentin oikeudellista yksikköä selventämään meille, miten niihin pitäisi suhtautua ja ovatko ne Euroopan unionin lainsäädännön vastaisia. Vastauksessaan oikeudellinen yksikkö pahoitteli sitä, ettei se pysty antamaan asiasta lausuntoa, sillä kyse ei ole oikeudellisesta kysymyksestä, ja juuri se on Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän kollegamme keskeinen näkökohta.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä haluaa, että tähän kysymykseen suhtaudutaan vakavasti, ja siksi olemme ehdottaneet, että hiljattain perustettu virastomme, joka käsittelee tällaisia kysymyksiä, valtuutettaisiin seuraamaan alan kehityskulkuja ja pitämään niitä tiukasti silmällä. Haluaisin tehdä selväksi, että vaikka Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä hyväksyykin nämä päätökset, emme katso, että on mitään syytä tuoda nämä asiat parlamentin käsiteltäviksi uudelleen, ja tästä syystä kannatamme sen poistamista esityslistalta.

  Kathalijne Maria Buitenweg, Verts/ALE-ryhmän puolesta – (EN) Arvoisa puhemies, uskon, että myös PPE-DE-ryhmä tietää, ettemme keskustele tänään ainoastaan yhden ministerin yhdestä lausumasta. Keskustelu on paljon laaja-alaisempi. Uskon, että parlamentin enemmistölle on ilmeistä, että tämä esitys on esitetty ainoastaan siitä syystä, että jotkut ihmiset eivät halua keskustella homoseksuaaleihin kohdistuvasta syrjinnästä. Me poliitikot toimimme kuitenkin demokraattisessa järjestelmässä, ja jos ette pidä jostain päätöslauselmasta, voitte yksinkertaisesti äänestää sitä vastaan.

En ymmärrä, miksi sitä ei voitaisi ottaa käsiteltäväksi. Seuraavan kerran julistamme, ettei sisämarkkinoista käytävää keskustelua voida ottaa käsiteltäväksi! Aihe kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan. Yhdenvertaiset oikeudet ovat Euroopan unionin ydin. En tiedä, ovatko kaikki tästä tietoisia, mutta Amsterdamin sopimuksen 13 artiklassa määrätään, että meillä on toimivaltaa syrjinnän vastaisen lainsäädännön alalla. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun keskustelemme homofobiasta, eikä se valitettavasti ole viimeinenkään kerta.

Mielestäni asia on täysin selvä: asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, sillä se kuuluu toimivaltaamme. Ainoa syy sille, miksei aihetta käsiteltäisi, on se, että te ette halua keskustella siitä. Keskustelkaamme aiheesta tänä iltapäivänä ja ottakaamme se huomioon, kun äänestämme, mutta emme saa vääristää keskustelua.

(Suosionosoituksia)

(Esitys, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi, hylättiin.)

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, EU:n puheenjohtajavaltio Saksa on valinnut tunnuslauseekseen "Eurooppa – yhdessä onnistumme!". Mitä tämä "Eurooppa – yhdessä onnistumme" sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Euroopan unionissa meidän on muistutettava itseämme siitä, mitä myönteistä ja hyvää on monimuotoisuudessa, kunnioituksessa, tunnustamisessa ja suvaitsevuudessa, sillä monimuotoisuus, kunnioitus, tunnustaminen ja suvaitsevuus ovat keskeisiä arvoja, joiden pohjalle yhteinen Euroopan unionimme on perustettu.

Ensi näkemältä näyttäisi siltä, että homoseksuaalisesti suuntautuneet hyväksytään ja heitä suvaitaan nykyään yleisemmin kuin koskaan aiemmin, ja järjestötoiminnalla on tässä keskeinen merkitys, sillä lesbo- ja homoseksuaalijärjestöt ovat entistä paremmin organisoituneita, ja ne kannustavat jäseniään kertomaan avoimesti seksuaalisesta suuntautumisestaan. Vuosisatoja kestäneen järjestelmällisen syrjinnän jälkeen tällainen kehitys on ilahduttavaa. Meillä Saksassa on historiamme takia erityinen vastuu, sillä 60 vuotta siten homoseksuaalit joutuivat kansallissosialistisen hävityskoneiston uhreiksi.

Toisella silmäyksellä käy nopeasti selväksi, että homofobia on edelleenkin voimissaan eri puolilla Eurooppaa, ja ajankohtaiset tapahtumat osoittavat sen häpeällisellä tavalla. Homoseksuaalit kärsivät edelleen ennakkoluuloista, suvaitsemattomuudesta ja virallisesti hyväksytystä syrjinnästä, ja seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistuvat vihasaarnat ja väkivaltaisuudet ovat jokapäiväisiä asioita, joista jätetään usein rankaisematta rikosoikeudellisesti.

Tältä osin hyväksyn täysin Hans Winklerin sanat. Hän puhui parlamentille neuvoston puheenjohtajavaltion Itävallan edustajana vajaa vuosi sitten ja korosti, että "aina, kun jokin uhkaa Euroopan unionin kansalaisten turvallisuutta ja kunniaa, tuo jokin uhkaa meitä kaikkia. Kyse on unionin, sen periaatteiden ja toimielinten uskottavuudesta." Tämä pätee edelleenkin.

(Suosionosoituksia)

Homoseksuaaleihin kohdistuva syrjintä muodostaa ongelman, jota meidän on torjuttava kaikilla käytettävissämme olevilla keinoilla. Homofobian torjuminen vaatii sinnikkyyttä. On tehtävä jatkuvasti töitä, jotta voidaan poistaa asteittain ennakkoluulojen ja suvaitsemattomuuden aiheuttamat esteet ihmisten mielessä, ja samalla on tarpeen luoda uusia rakenteita, jotka perustuvat hyväksymiselle, tasa-arvolle ja kunnioitukselle. On varmaa, ettei ihmisten ajattelutapaa voida muuttaa hetkessä, mutta virallisia kantoja ja lakeja voidaan muuttaa ja ne on muutettava, jotta perusihmisoikeuksia voidaan suojella, ja tältä osin olemme jo ottaneet Euroopan unionissa valtavia askelia eteenpäin.

Euroopan unionin perustana ovat vapauden ja demokratian periaatteet ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen. Tarkemmin sanottuna Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 13 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään nimenomaisesti kaikenlainen seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, ja mikä tärkeintä Euroopan neuvoston jäseninä EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Siitä lähtien kun Amsterdamin sopimus tuli voimaan vuonna 1997, Euroopan unionilla on ollut valtuudet torjua eri syiden, kuten seksuaalisen suuntautumisen, perusteella tapahtuvaa syrjintää. Sen jälkeen Euroopan unioni on antanut tasa-arvodirektiivejä ja pannut täytäntöön useita asetuksia, joiden nojalla on mahdollista ryhtyä toimiin syrjinnän torjumiseksi eri puolilla Euroopan unionia. Esimerkiksi työelämässä EU-direktiivillä on kielletty uskonnolliseen vakaumukseen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä.

Vaikka olemme jo saavuttaneet merkittävää edistystä muuttamalla oikeudellista kantaa syrjinnältä suojelua ja tasavertaisten mahdollisuuksien edistämistä koskeviin kysymyksiin kaikkialla EU:ssa, se ei anna meille aihetta levätä laakereilla, sillä kaikkein paraskaan lainsäädäntö ei hyödytä mitään, jollei meillä ole riittävästi poliittista tahtoa panna lainsäädäntö johdonmukaisesti täytäntöön ja jollei koko väestö kannata sitä.

(Suosionosoituksia)

Komissiolla on vielä työtä tällä alalla, sillä sen tehtävänä on seurata, saatetaanko tällaiset edellä mainitsemani kaltaiset direktiivit asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja hiljattain perustettu Euroopan perusoikeuksien virasto aikoo tulevaisuudessa antaa sille enemmän tukea tällä alalla, kunhan sen toiminta pääsee täyteen vauhtiin. Silti minun on korostettava, ettei vastuu ole yksin komission harteilla.

Myös me EU:n tai kansallisina tai alueellisina poliittisina johtajina voimme näyttää ja meidän on näytettävä hyvää esimerkkiä edistämällä suvaitsevuutta, ymmärtämystä, keskinäistä kunnioitusta ja rauhanomaista rinnakkaineloa, ja meidän on myös seurattava tarkkaavaisesti komission seurantatoimia ehdokasvaltioissa tai valtioissa, joilla on mahdollisuuksia tulla ehdokasvaltioiksi. Liittymisneuvottelut samoin kuin vakauttamis- ja assosiaatiosopimukset edellyttävät, että kaikki vaatimukset täyttyvät, ja tämä koskee etenkin myös seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksiin sovellettavia vaatimuksia.

Loppujen lopuksi meidän on vaikutettava siihen, miten ihmiset ajattelevat, jotta ennakkoluulojen ja suvaitsemattomuuden luomat esteet voidaan poistaa ihmisten mielistä, ja olen iloinen, että komission ja neuvoston puheenjohtajavaltion Saksan yhteisen aloitteen ansiosta ensimmäinen eurooppalainen tasa-arvoa käsittelevä huippukokous järjestetään Berliinissä 30. ja 31. tammikuuta, jolloin julistetaan alkaneeksi "Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi", joka merkitsee ainutkertaista mahdollisuutta edistää entistä voimakkaampaan yhteisvastuuseen perustuvaa yhteiskuntaa ja saattaa liikkeelle joka ikinen asianosainen niin, että edistetään Euroopan unionin syrjimättömyyden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien uutta puitestrategiaa sekä nyt että vuoden 2007 jälkeen.

Ohjelman tarkoituksena on tehdä kansalaisista tietoisempia oikeudestaan yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjinnän torjuntakeinoista sekä levittää tietoa siitä, että jokainen on oikeutettu yhdenvertaiseen kohteluun sukupuolestaan, rodustaan, etnisestä alkuperästään, uskonnostaan tai maailmankatsomuksestaan, mahdollisesta vammastaan, iästään tai seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta. Hyödyntäkäämme tätä mahdollisuutta torjua yhdessä suvaitsemattomuutta ja syrjintää ja edistää monimuotoisuutta, kunnioitusta, hyväksymistä ja suvaitsevuutta myönteisinä asioina.

Vain toimimalla yhdessä, voimme varmistaa, että Euroopan unioni voi väittää ylpeänä olevansa "erilaisuudessaan yhdistynyt".

(Suosionosoituksia)

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin muistuttaa parlamenttia ensimmäiseksi siitä, että homofobiasta 17. tammikuuta 2006 ja rasistisen ja homofobisen väkivallan noususta Euroopassa 14. kesäkuuta 2006 esittämissäni julkilausumissa komissio tuomitse voimakkaasti kaikenlaisen homofobian, joka on hyökkäys ihmisarvoa kohtaan.

Komissio haluaa korostaa, että se on sitoutunut voimakkaasti pitämään yllä Euroopan unionin perustana olevia perusoikeuksia. Komissio tekee kaiken voitavansa homofobian torjumiseksi. On välttämätöntä torjua seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, joka kielletään selvästi perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Lisäksi perussopimuksen 13 artiklassa Euroopan unionin sallitaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi.

Vuonna 2000 neuvosto hyväksyi 13 artiklan pohjalta direktiivin, jolla luotiin yleinen kehys eri syihin, kuten seksuaaliseen suuntautumiseen, perustuvan työssä ja ammatissa tapahtuvan syrjinnän torjumiseksi. Komissio seuraa direktiivin täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa, myös Puolassa. Se ei epäröi ryhtyä toimiin jäsenvaltioita vastaan, jos direktiivejä ei panna asianmukaisesti täytäntöön. Komissio haluaa huomauttaa, että vuonna 2005 se käynnisti tutkimuksia, joissa tarkasteltiin nykyisiä kansallisia lakeja, joissa kiellettiin kaikenlainen syrjintä, myös seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, muilla aloilla kuin työssä ja ammatissa.

Tutkimukset osoittivat, että kaikki tutkimuksissa tarkastellut jäsenvaltiot ovat menneet joillakin aloilla pidemmälle, usein paljon pidemmälle, kuin yhteisön lainsäädännössä vaaditaan. Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja suojelun laajuudessa. Komissio totesi myös vuoden 2008 poliittisessa strategiassaan, että se aikoo ehdottaa uusia aloitteita, joilla on tarkoitus estää syrjintä, myös seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, muilla aloilla kuin työmarkkinoilla.

Komissio käynnisti tässä yhteydessä viime helmikuussa vaikutustenarvioinnin todetakseen, onko perusteltua lisätä EU:n toimia muilla aloilla kuin työssä ja ammatissa. Komissiolla on nyt käynnissä laaja kuuleminen, jossa on osallisena suuri yleisö ja kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinakumppanien kaltaiset asiasta kiinnostuneet tahot. Vaikutustenarvioinnin tulosten odotetaan valmistuvan vuoden 2007 lopulla. Komissio on tietoinen siitä, että yksistään lain antama suoja ei ole riittävä asiaosaisten henkilöiden suojelun takaamiseksi. On tärkeää torjua myös ennakkoluuloja ja stereotypioita.

Eurooppalaisen yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 tavoitteet ovat seuraavat: tiedotetaan kansalaisille heidän oikeuksistaan, tuetaan monimuotoisuutta hyödyllisenä asiana ja edistetään kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia taloudellisessa, yhteiskunnallisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa elämässä. Komissio suhtautuu tyytyväisesti jäsenvaltioiden laatimiin, eurooppalaiseen teemavuoteen liittyviin kansallisiin strategioihin. Kaikki maat, myös Puola, ovat sisällyttäneet kaikki syrjinnän muodot strategioihinsa.

Komissio on tullut tietoiseksi erään Puolan parlamentin jäsenen lausunnoista. Hän on ilmoittanut aikovansa esittää ehdotuksen laiksi, jolla kielletään homoseksuaalisuuden edistäminen kouluissa ja kaikissa muissa nuoriso- ja vapaa-aikajärjestöissä. Komission saatavana olevien tietojen mukaan kyseessä olevaa ehdotusta ei ole vielä laadittu, eivätkä Puolan hallituksen antamat lausunnot ole sitovia. Jos tämä laki toteutuu, se voi rikkoa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan sisältämiä keskeisiä säädöksiä. Se voi olla ristiriidassa myös yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevan periaatteen kanssa, toisin sanoen direktiivin 2078/EY kanssa.

Komissio aikoo seurata tiiviisti uusia kehityskulkuja, eikä se epäröi ryhtyä toimiin, jos yhteisön lainsäädäntöä rikotaan.

  Manfred Weber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin tehdä selväksi – ehkäpä entistä levollisempana – että me Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmässä tuemme täysin Euroopan parlamentin päätöslauselmia ja täällä hyväksyttyjä ja komission esittämiä direktiivejä. Euroopan unionissa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta, ja me haluamme puolustaa sitä.

Tämänpäiväisen keskustelun vaikutin, nimittäin puolalaisen ministerin antama lausunto, jota ei voida hyväksyä ja jonka Euroopan kansanpuolueen ryhmä torjuu, ei ole kuitenkaan mikään peruste tällaiselle keskustelulle. Kuten komission jäsen Špidla huomautti, kun keskustelimme homoseksuaaleihin kohdistuvasta syrjinnästä vain muutama viikko sitten, kuulimme valitettavasti joidenkin eurooppalaisten poliitikkojen sanovan asioita, joita ei voida hyväksyä ja meidän on pyrittävä torjumaan ne poliittisin keinoin.

Haluan sanoa, että meidän on pysähdyttävä ja mietittävä, kun otetaan huomioon, että kaikkien ryhmien puolalaiset jäsenet – ja tarkoitan nyt erityisesti liberaalien keskuudessa käytävää keskustelua – ovat todenneet, että Puolan tapahtumia ei voida hyväksyä, mutta keskustelu olisi käytävä ensisijaisesti Puolassa, ja että Puola itse tarkastelee näitä tuomittavia asioita, joita maassa on tuotu julki. On todettu, ettei Puola tarvitse isoveljeä, joka puuttuu sen asioihin, ja että he käsittelevät asian keskenään. Sen pitäisi saada meidät miettimään. Emme myöskään tee minkäänlaista palvelusta niille, jotka meidän tavoin taistelevat Puolassa esiintyvää syrjintää vastaan, jos teemme täällä tästä kysymyksestä ison asian.

Toivon, että ymmärrätte siten – ja kyse on nyt menettelykysymyksestä – että mielestämme on väärin keskustella tästä asiasta tänään, sillä meillä on jo aiheesta riittävästi päätöksiä ja direktiivejä. Sanomme "ei" syrjinnälle ja "ei" homofobialle Euroopan unionissa! Siksi ehdotamme, että virastomme olisi jatkettava tilanteen seurantaa ja pidettävä sitä silmällä. Euroopan kansanpuolueen ryhmä aikoo menetellä huomenna vastaavasti.

  Martine Roure, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, 16. tammikuuta 2006, puhuin tässä samassa paikassa puolustaakseni homofobiaa koskevaa päätöslauselmaa. Se ei ollut ensimmäinen kerta, ja pelkään, ettei se ollut myöskään viimeinen kerta. Toivoimme todellakin, että saatamme loppuun homoseksuaalien epätasa-arvoisen kohtelun unionissa, ja ymmärrämme täysin, että meillä on vielä pitkä matka edessämme. Muistakaamme, että vain muutaman päivän kuluttua vietetään homofobian vastaista kansainvälistä päivää.

Meille tänään toimitetussa tekstissä viitataan paitsi tunnettuihin homofobiaan liittyviin tapauksiin useissa EU:n maissa myös Puolan varapääministerin ilmoitukseen. Kyse ei ole nyt jonkin hallituksen tai jonkin jäsenvaltion stigmatisoimisesta, mutta nämä hyökkäykset ilmentävät homofobian kasvua Euroopan unionissa. Tällaiset huomautukset ilmentävät itse asiassa sellaista mielentilaa, jota ei voida hyväksyä, eikä kyse ole tavallisen kadunmiehen mielipiteistä. Ne ovat hallituksen jäsenen mielipiteitä.

Tämä on saatava loppumaan. Meidän on jälleen kerran torjuttava tällaisia kuvottavia huomautuksia, ja haluaisin tässä ja nyt tuomita ponnekkaasti parlamenttimme jäsenen Giertychin uuden vastenmielisen ja halveksittavan julkaisun. Hän on juuri laittanut jakeluun toisen häväistyskirjoituksensa, jossa hän viittaa, että homoseksuaalit ovat sairaita. Kaikkien niiden, joita nämä vihamieliset teot ja sanat perustellusti loukkaavat, ja kaikkien niiden nuorten ihmisten, jotka huomaavat olevansa erilaisia ja joista osa päätyy jopa itsemurhaan, on tiedettävä, ettei Euroopan unioni ole tällainen.

Emme voi kuluttaa aikaamme äänestämällä päätöslauselmista, joiden tarkoituksena on torjua homoseksuaaleihin kohdistuvaa syrjintää. Tulevaisuudessa meidän on pohdittava välineitä, joiden avulla voimme toimia tehokkaasti. Tästä lähtien kaikkien Euroopan unionissa on kannettava oma vastuunsa.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin selventää yhden väärinkäsityksen: tämä päätöslauselma ei koske Puolaa vaan homofobiaa. Puolalla ei valitettavasti ole monopolia homofobian alalla, vaan homofobiaa esiintyy ikävä kyllä kaikkialla maailmassa. On kuitenkin totta, että keskustelimme Puolan ongelmista puolitoista vuotta sitten, ja ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia. Kuten jäsen Roure huomautti oikeutetusti hetki sitten, tällaisia lausuntoja ei ole esittänyt kuka tahansa henkilö, vaan niitä ovat esittäneet mielipidejohtajat ja hallituksen jäsenet, jotka ovat myötävaikuttaneet sellaisen ilmapiirin syntyyn, jota leimaavat viha ja väkivalta.

Kaksi viikkoa sitten kotimaassani – maassa, joka on erittäin suvaitseva ja vapaamielinen – eräs homoseksuaali mies hakattiin kadulla kuoliaaksi, koska jonkun mielestä hän näytti liian naiselliselta. Voitteko kuvitella, hänet hakattiin kuoliaaksi? Tällaisia asioita tapahtuu homofobisia lausuntoja antavien ihmisten muokkaamassa ilmapiirissä. Emme voi siten sanoa, että koska mitään lainsäädäntöehdotusta ei ole vielä annettu, meillä ei ole mitään ongelmaa. Tältä osin olen myös ilahtunut, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää edustava jäsen Weber ja oikeusasiamies ovat sanoutuneet hyvin voimallisesti irti Puolan ministerin kyseisistä lausunnoista.

Olisi toivottavaa, että neuvosto ja komissio voisivat vastata yhtä ponnekkaalla lausumalla. Kuten komissio ja etenkin neuvosto ovat todenneet, meillä on jo lakeja, sääntöjä ja sopimuksia, ja ne kaikki ovat hyviä asioita, mutta niillä ei ole onnistuttu estämään tällaisia henkilöitä esittämästä tämänkaltaisia homofobisia lausuntoja. Haluaisimme nähdä enemmän toimia. Haluaisimme esimerkiksi, että neuvosto ilmoittaa, minkälaisiin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä kyseisen opetusministerin osalta. Aiotteko sallia, että tämä opetusministeri osallistuu Euroopan unionin opetusministerien kokouksiin, tai oletteko valmiita pohtimaan hänen pidättämistään toimesta niin pitkäksi aikaa, kunnes hän peruuttaa lausuntonsa?

Tämä on ensimmäinen kerta, kun esitämme tällaisia lausuntoja jäsenvaltioista – puhun monikossa, sillä Euroopan unionissa tällaisia on useita. Olemme aina innokkaita osoittamaan sormella muita maita, mutta mielestäni, jos suhtaudumme Euroopan unioniin vakavasti, jos olemme arvoyhteisö, meidän olisi ensin laitettava omat asiamme kuntoon. Toivon, että parlamentti lähettää tänään voimakkaan viestin Euroopalle ja muulle maailmalle siitä, että puolustamme näitä arvoja.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, homoseksuaaleihin kohdistuva aggressiivinen käyttäytyminen on ongelma monissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa, mutta se ei varmastikaan ole suurin ongelma. Meillä on ongelmia myös hallituksen virastojen, kuten Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Italian poliisiviranomaisten homofobisen käyttäytymisen takia. Siitä huolimatta mieleeni ei koskaan juolahtaisi keskustella asiasta Euroopan parlamentissa ja antaa niille neuvoja. Jäsenvaltioiden hallitukset tietävät itse parhaiten, miten tällaiset asiat on käsiteltävä.

On valitettavaa, että jotkut parlamentin kollegani katsovat, ettei tämä sääntö koske Puolaa. Tähän voi olla vain yksi syy. Eräs parlamentin jäsenistä muodostuva ääriryhmä pitää parlamenttia talutusnuorassaan, ja heitä ärsyttää kaikenlainen polemiikki (suosionosoituksia), jossa käsitellään homoseksuaalisuutta tai viitataan siihen. Haluaisin huomauttaa, että homoseksuaalit eivät ole arvostelun yläpuolella. Se on demokratian perusta. Parlamentin tunnusmerkiksi on tullut se, että se turvautuu herkästi sensurointiin homoseksuaaleista puhuttaessa. En usko, että näin autetaan parantamaan auktoriteettiamme.

(Suosionosoituksia)

  Kathalijne Maria Buitenweg, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensimmäiseksi esittää muutaman vakuuttavan sanan edelliselle puhujalle – olemme varmastikin keskustelleet aiemmin huliganismista tässä parlamentissa, mutta se on kokonaan toinen asia, sillä huliganismin tapauksessa hallitus ei yllytä väkivaltaan. Sen sijaan tässä tapauksessa, nimenomaan Puolan tapauksessa, saan sen käsityksen, että homofobia on valtion organisoimaa – kuten se onkin, kun tarkastellaan Puolan hallituksen jäsenten esittämiä lausuntoja, joiden mukaan "homoseksuaalisuus on turmiollista, luonnonvastaista, mielisairaus ja uhka yhteiskunnalle".

Kuuntelin hyvin tarkkaavaisesti, mitä komission jäsenellä Špidlalla oli sanottavaa, ja hän totesi, että jos tällaista lakia ehdotetaan, hän aikoo ryhtyä toimiin. Olen siitä kiitollinen, ja päättelen, että komission jäsen Špidla ymmärtää, miksi tällainen laki olisi uhka Euroopan unionin arvoille ja miksi se olisi vastoin Euroopan unionin lainsäädäntöä. Asiat ovat kuitenkin jo nyt huonolla tolalla, ja tätä jäin kaipaamaan hänen puheessaan, sillä hallitukset eivät tietenkään voi tehdä ehdoitta erilaisia ehdotuksia ainoastaan peruuttaakseen ne myöhemmin, minkä jälkeen toteamme, ettei mitään ongelmaa oikeastaan olekaan.

Loppujen lopuksi on ilmeistä, että jotain on saatettu alulle: tällaiset asiat lisäävät tietenkin homofobiaa, ja komission jäsen on loppujen lopuksi vastuussa syrjinnän vastaisen lainsäädännön noudattamisesta työmarkkinoilla. Ette varmastikaan usko, että yhdenvertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla voidaan saavuttaa yhteiskunnassa, jossa homofobia on yleistä, joten mitä ehdotatte tilanteen korjaamiseksi? Miten aiotte käsitellä sellaisia hallituksia, jotka käytännöllisesti katsoen edistävät homofobiaa? Minkälaisia seurauksia tällä on työmarkkinoille? Haluaisin kuulla vastauksenne tähän.

Lopuksi haluan sanoa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän eduksi, että olen pahoillani siitä, että olette antanut tukenne Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmälle teidän mukaan ainoastaan menettelyyn liittyvien syiden takia. Olisi mahtavaa, jos parlamentin koko valtuuskunta, myös teidän ryhmänne, voisi osallistua Varsovassa, Riikassa ja monissa muissa maissa järjestettäviin Gay Pride -marsseihin. Arvostaisin sitä suuresti, jos voisimme olla niissä mukana käsi kädessä, ja kutsun teidät mukaan. Ken tietää, ehkäpä se vielä toteutuu.

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni olisi ollut hyvin tekopyhää, jos Euroopan parlamentti olisi jättänyt keskustelematta tästä kysymyksestä tänään, toisin sanoen, jos emme olisi keskustelleet siitä tosiasiasta, että julkiset homofobiset ilmaukset ja lausunnot ovat lisääntyneet Euroopassa viime vuosina.

Puolan ministerin lausunnot ovat kiusallisia, ja ne esitettiin sen jälkeen kun hallitus kielsi Gay Pride -tapahtumat. Julkisesta närkästyksestä huolimatta ministeri ei ole peruuttanut huolestuttavia väitteitään.

Tämä ei valitettavasti ole ainoa tapaus Euroopassa. Suvaitsemattomuuden osoitukset ovat lisääntymässä sivistyneessä Euroopan unionissamme. Luemme usein miehiin tai naisiin kohdistuneista väkivaltaisuuksista, joiden motiivina on heidän seksuaalinen suuntautumisensa, tai seuraamme avuttomina jatkuvasti yleistyvää koulukiusaamista, joka voi johtaa jopa nuoren kiusatun itsemurhaan, kuten hiljattain tapahtui Italiassa.

Tästä syystä poliitikkojen ei saa osoittaa minkäänlaisia merkkejä suvaitsemattomuudesta, eivätkä he saa antaa Puolan ministerin esittämän lausunnon kaltaisia lausuntoja, sillä muutoin on vaarana, että homofobiset asenteet laillistetaan.

Tämä koskee paitsi poliitikkoja myös kirkon vallanpitäjiä, jotka yhä useammin tarttuvat hanakasti mahdollisuuteen osoittaa vastenmielisyytensä homoseksuaaleja kohtaan ja leimata heidät synnintekijöiksi. Minkäänlaista syrjintää ei voida hyväksyä, ja tarkemmin sanottuna minkäänlaista seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ei voida hyväksyä.

Parlamentti hylkäsi Rocco Buttiglionen valinnan komission jäseneksi hänen sanomistensa takia. Mielestäni komission on lähetettävä voimakas viesti, jotta se voi pitää kiinni lupauksestaan toteuttaa konkreettisia toimia kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.

Euroopan historia ja kulttuuri ovat paljosta velkaa autoritaaristen järjestelmien vainoamille herkkätunteisille miehille ja naisille, joita pidetään yhä rikollisina taantumuksellisissa ja rasistisissa kulttuureissa Euroopassa. Olemme paljosta velkaa Sappholle, Pier Paulo Pasolinille, Oscar Wildelle, Michel Foucault’lle ja André Gidelle, ja mielestäni on suhtauduttava vakavasti siihen, että jos näiden vapautta sortavien kulttuurien olisi annettu päättää, nämä suuret taiteilijat eivät olisi koskaan päässeet ääneen.

Uskon ja toivon, että myös parlamentti on kanssani samaa mieltä siitä, että homoseksuaalien vastaista kulttuuria ei voida hyväksyä ja sitä olisi vastustettava voimakkaasti.

  Hélène Goudin, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, on hyvin murheellista ja hälyttävää, että homofobia on edelleen ongelma Euroopassa vuonna 2007. Sitäkin murheellisempaa on kuitenkin se, että eräät Euroopan parlamentin kollegamme vaikeuttavat osaltaan selvästi homofobisilla lausunnoillaan homoseksuaalien, biseksuaalien ja transseksuaalien tilannetta. He esittävät tällaisia lausuntoja paitsi Euroopan parlamentissa myös laajalti omassa kotimaassaan. Homofobisiin ajatuksiin kiihottaminen johtaa muun muassa siihen, että homoseksuaalit, biseksuaalit ja transseksuaalit altistetaan sekä fyysiselle että henkiselle väkivallalle, kuten tapahtui eri puolilla Eurooppaa viime vuonna järjestetyissä useissa Gay Pride -paraateissa.

Tätäkin järkyttävämpää on se, kun uskoa ja uskontoa käytetään verukkeina EU:n kansalaisten syrjinnälle. Ymmärrätte varmaankin, mitä tarkoitan. Tällaiset keskiaikaiset arvot eivät kuulu nykyaikaiseen yhteiskuntaamme. Vuonna 2007 Euroopan unionin pitäisi olla edennyt jo pidemmälle. Torjukaamme homofobiaa kaikilla aloilla: politiikassa, tiedotusvälineissä ja niissä ympyröissä, joissa me kaikki liikumme.

  Philip Claeys, ITS-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, olemme jo keskustelleet – viime vuoden tammikuussa – homofobiasta Euroopassa, ja totesin tuolloin muun muassa, ettei kenenkään Euroopan unionissa pitäisi hyväksyä sitä, että homoseksuaaleja syrjitään, heidän kimppuunsa hyökätään tai heitä uhkaillaan muulla tavoin heidän seksuaalisen suuntautumisensa takia. Samalla varoitin myös poliittisen korrektiuden hengestä, joka tukahduttaa asteittain mielipidevapauden. Homofobian ja muiden fobioiden lisäksi on nähtävissä eräänlaisen "sananvapausfobian" kehittyminen. Sen taustalla on irrationaalinen pelko antaa ihmisten ilmaista vapaasti mielipiteitään. Ryhmäni arvostelee tämänpäiväisessä keskustelussa ja annetuissa päätöslauselmissa sitä, että hyökkäämme yhtä tiettyä jäsenvaltiota vastaan sellaisten tietojen perusteella, joiden oikeudellisuus on kiistanalainen. Tämä ei ole oikea tapa käsitellä asioita. Meidän olisi oltava varovaisempia tällä alalla, jotta estetään kyseisen jäsenvaltion kansalaisia loitontumasta entistä kauemmas Euroopan unionista.

  Michael Cashman (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, puheestani kuultaa suru, ei viha. Toisen maailmansodan jälkeen emme ole vieläkään ottaneet opiksemme. 1930-luvulla katsoimme vierestä, kun juutalaisia, kommunisteja, ammattiyhdistysaktivisteja ja homoseksuaaleja lähetettiin leireille. Seisoimme vain vieressä. Emme sanoneet emmekä tehneet mitään.

Olemme nyt siirtyneet eteenpäin. Sanon niille maille, jotka ovat eläneet määräysvallassa ja sorrossa, että kaikista maista juuri niiden pitäisi ymmärtää perusihmisoikeuksien, yhdistymisvapauden, ilmaisunvapauden ja yksityiselämää koskevan oikeuden merkitys.

(Suosionosoituksia)

Teidän pitäisi opettaa meille perusarvoja. Siksi emme epäröi puolustaa ihmisoikeuksia ja ihmisoikeustaistelijoita riippumatta siitä, missä päin he ovat.

Saanen sanoa kaikille, jotka tuntevat olonsa uhatuksi missä tahansa päin maailmaa – ja jos olisin syntynyt homoseksuaalina Puolassa, Latviassa tai Tšekin tasavallassa saisin pelätä henkeni ja työni puolesta – että ette ole yksin, sillä olemme tukenanne ja voitamme siitä yksinkertaisesta syystä, että hyvyys ja oikeus voittavat aina lopulta.

Kun viittaamme virassa oleviin poliitikkoihin ja esitettyihin lausuntoihin, emme puhu yhdestä yksittäisestä lausunnosta vaan sarjasta lausuntoja, jotka ovat laskelmoituja ja joita on esitetty vuosien ajan. Vihan lietsominen luo ilmapiirin, jossa jotkin elämät ovat alempiarvoisia ja jossa kyseinen henkilö muodostaa uhan yhteiskunnalle. Näin luotu ilmapiiri synnyttää pelkoa, ja oikeudet joutuvat uhatuiksi. Kerran esitettyjä sanoja ei voida peruuttaa, ja aikaansaatu vahinko kiertää eteenpäin, ja rikolliset saavat liian usein pontta sanoista, mikä johtaa väkivaltaan.

Panen merkille, että jäsen Weber sanoo "ei" homofobialle. On kuitenkin surullista, että hän sanoo tänään täällä parlamentissa "ei" myös toimiin ryhtymiselle.

Sallinette minun todeta lopuksi: onnistumme, mutta se edellyttää, että kannamme oman vastuumme ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi kaikkialla.

(Suosionosoituksia)

  Jan Jerzy Kułakowski (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa muutaman sanan Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän Puolan valtuuskunnan puolesta.

Ensinnäkin emme hyväksy syrjintää missään muodossa, ja kannatamme täydellistä suvaitsevuutta kysymyksissä, joista tässä keskustelussa on kyse.

Toiseksi haluamme korostaa, että homoseksuaalien tasa-arvoisen kohtelun ja homoseksuaalisten asenteiden edistämisen välillä on suuri ero. Kannatamme suvaitsevuutta ja tasa-arvoa, mutta emme homoseksuaalisuuden edistämistä, sillä tällainen edistämistoimi ei liity ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Lopuksi totean, ettei kyse ole poliittisesta asiasta, eikä sitä olisi käsiteltävä poliittisena asiana. Kyse on moraalista, joka liittyy olennaisesti monimuotoisuuteen, jonka olisi oltava luontaista Euroopan unionille.

  Bogdan Pęk (UEN) . – (PL) Arvoisa puhemies, ne samat henkilöt, jotka olivat hetki sitten niin halukkaita äänestämään tämän keskustelun tarpeellisuudesta, olivat yhtä nopeita ja halukkaita poistumaan salista. Se osoittaa parhaalla mahdollisella tavalla sen, että heidän aikeensa eivät olleet aitoja vaan tekaistuja ja poliittisia. Näin yritetään vainota sellaisen maan hallitusta, joka ei miellytä eri tahoja: liberaaleja, vasemmistoa, vasemmistosiipeä jne.

Voin ymmärtää tämän, mutta taivaan tähden, kun omissa maissanne poltettiin rovioita ei kovinkaan kauan sitten, rovioita paenneet kerääntyivät Puolaan. Juutalaiset, joita vainottiin eri puolilla Eurooppaa, kerääntyivät Puolaan. Puola on suvaitsevuuden symboli. Nyt pyrkimyksenä on vakuuttaa Eurooppa ja muu maailma siitä, että Puola on homoseksuaaleihin kohdistuvan suvaitsemattomuuden pesäke, mikä on törkeää ja poliittista panettelua, kyyninen juoni julkisen mielipiteen harhauttamiseksi Euroopassa. Protestoin tätä juonta vastaan, sillä se on pohjimmiltaan valhetta.

(Suosionosoituksia)

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Mielestäni jäsen Cashman toi erinomaisesti esiin parlamentin enemmistön tunteet, ja siksi katson, että meidän on jälleen kerran vaadittava, että korotamme ääntämme tiettyjen asenteiden torjumiseksi.

Ongelmana ei ole mielipiteenvapaus. Ongelmana on se, että näiden seksuaaliseen vapauteen liittyvien vihamielisten lausuntojen esittäjiä ovat hallituselimet, valtiot ja hallitukset, jotka ovat osa Euroopan unionia ja jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksia, kuten Euroopan unionin perustamissopimuksen, jonka 6 artiklassa vahvistetaan selvästi valinnanvapaus, myös seksuaalinen valinnanvapaus.

Emme saa sekoittaa keskenään propagandaa ja oikeutta olla vapaasti se, mitä itse haluaa olla milloin tahansa, missä tahansa oloissa ja missä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

Siksi katson, että nämä lausunnot, eivät ole yksittäisiä tapauksia, kuten jäsen Cashman aivan perustellusti totesi, vaan ne ovat osa suurempaa suuntausta, laskelmoitua strategiaa, jonka tarkoituksena on kyseenalaistaa Euroopan unionin perusarvot. Siksi niistä ei voida jättää rankaisematta.

Parlamentin oli reagoitava – uskon sen tekevän niin – vaikka tämä ei valitettavasti olekaan ensimmäinen kerta, mutta olemme aina sinnikkäitä ja, vaikka onkin pitkästyttävää hokea ilmeistä asiaa, meidän on tehtävä niin jatkossakin, sillä – kuten myös jäsen Cashman totesi – me olemme oikeassa ja oikeus voittaa lopulta.

  Witold Tomczak (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, jokaisella on oikeus elämään ja jokainen ansaitsee kunnioitusta ja tukea. Heihin kuuluvat myös harhaanjohdetut ja vahingoittuneet henkilöt, jotka ovat antaneet periksi homoseksuaalisille mieltymyksilleen. Ratkaisuna ei kuitenkaan ole sen enempää sokea hyväksyntä kuin suvaitsemattomuuskaan vaan ymmärtämys ja ystävällisyys. Ratkaisuna on auttaa homoseksuaalisuudesta kärsiviä paranemaan, mitä meiltä myös odotetaan.

Homoseksuaalisuuden hyväksyminen luonnollisena ja normaalina asiana on sama kuin kivun ja kärsimyksen glorifioiminen. Se on erheellistä ja vaarallista poliittista korrektiutta. Homoseksuaalisuutta koskevat säädökset ovat vastoin luonnonlakeja, sillä ne sulkevat pois elämän lahjan. Niiden propagointi on hyökkäys perhettä kohtaan, ja ne johtavat epäluonnottomuuksiin.

Rakkaat eurooppalaiset, sen sijaan että kritisoitte epäoikeudenmukaisesti Puolaa, teidän olisi noudatettava Puolan esimerkkiä moraalissa, suvaitsevuudessa ja normaalisuudessa. Maassa on julkaistu Coming out Straight. Understanding and Healing Homosexuality -niminen teos, jonka on laatinut Richard Cohen, joka vapautti itsensä homoseksuaalisuudesta ja joka on nyt onnellinen mies ja isä. Hyötykäämme hänen kokemuksestaan.

Niin kutsutuilta ihmisoikeuksien puolustajilta, jotka pitävät tänään niin suurta hälyä ja liioittelevat ongelmaa, haluan kysyä, miksi suhtaudutte välinpitämättömästi tiedotusvälineiden moraalin rappeutumiseen ja tavallisiin perheisiin kohdistuvaan syrjintään. Miksi suljette silmänne lasten massamurhilta heidän äitiensä kohdussa? Ymmärrättekö, että edistämällä valheiden ja kuoleman sivilisaatiota saatte aikaan Euroopan tuhoutumisen?

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, homofobian vastainen kampanja ja Lambda-yhdistys ovat esittäneet selvityksen biseksuaalien ja homoseksuaalien tilanteesta Puolassa vuosina 2005 ja 2006. Selvityksessä viitataan vainoon. Joka viidettä homoseksuaalia on tyrkitty tai potkittu. Puolta kysymyksiin vastanneista on solvattu, ahdisteltu tai kiristetty. Ahdistelu on lisääntynyt viime aikoina. Fyysisistä väkivaltaa kokeneista ihmisistä lähes 42 prosenttia oli kokenut väkivaltaa useammin kuin kolmesti viimeisten viiden vuoden aikana.

Syvästi pahoitellen minun on vahvistettava, että homoseksuaalit eivät voi luottaa nykyään siihen, että Puolan valtioelimet, joita hallitsee konservatiivien, nationalistien ja populistien liitto, antaisivat heille tehokasta suojelua. Monissa lausunnoissa hallituksen edustajat tuovat avoimesti ilmi ideologiansa, jota leimaavat viha, suvaitsemattomuus ja homoseksuaalien syrjintä. Hyvät oikeistolaiset puolalaiset maanmieheni, siksi tämänpäiväinen päätöslauselma on niin tärkeä! Euroopan parlamentista on tullut näille ihmisille oikeuden esitaistelija, johtotähti, joka pitää yllä heidän toiveitaan siitä, että heidän perusihmisoikeuksia ja oikeutta arvokkaaseen elämään kunnioitetaan.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Joku halusi käyttää työjärjestystä koskevan puheenvuoron.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kyse ei ole työjärjestystä koskevasta puheenvuorosta. Haluan vain todeta, että jäsen Tomczakin sanat osoittavat tarkalleen, miksi meidän on keskusteltava homofobiasta Euroopan parlamentissa. Näin homofobisia lausuntoja en ole kuullut Euroopan parlamentissa pitkään aikaan, ja olen todella surullinen niiden takia.

(Suosionosoituksia)

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin hyödyntää tätä keskustelua ja palata neuvoston puheenjohtajan täällä parlamentissa esittämään puheeseen Euroopan unionin arvoista ja suvaitsevuudesta Euroopan unionissa. Se on hyvin tärkeä näkökohta, joka pätee hyvin monilla osa-alueilla.

Olemme keskustelleet tänään paljon myös monista muista aiheista ja suunnanneet katseemme ongelmiin Euroopan unionin ulkopuolella. Jos teemme niin – ja olemme oikeassa toimiessamme siten – on täysin perusteltua tarkastella myös sitä, mitä emme vielä ole saattaneet järjestykseen omassa parlamentissamme, nimittäin homoseksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa suvaitsemattomuutta. Siksi pyydän teitä, vaikka monet ovatkin asiasta eri mieltä, vähintäänkin suvaitsemaan aiheesta käytävää keskustelua ja ymmärtämään, että on tärkeää, että myös komissiolla on välineet, joiden pohjalta se voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin tällaisen syrjinnän torjumiseksi.

Puheenjohtajavaltion puolesta voin vain toistaa erikseen, ettemme saa jättää asian käsittelyä yksistään komissiolle tai parlamentille, vaan velvollisuutemme on pyrkiä aktiivisesti siihen, että yhteiskuntamme tulee tietoiseksi tästä asiasta, jottei syrjintää enää esiinny. Toivon, että tämänpäiväinen mietintö on edesauttanut sitä.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia oikeuksia, ja katson, että tämä on eräs perusarvo, johon koko Eurooppa-hanke perustuu.

Olemme käyneet hyvin perusteellista ja tunnelatautunutta keskustelua, ja haluaisin lainata tarkalleen Puolan varapääministerin sanoja. Varapääministerin mukaan ehdotettu laki koskee kaikkia niitä, jotka edistävät homoseksuaalisuutta tai muita poikkeavia suuntauksia. Mielestäni tämä yksityiskohta on meille riittävän selvä viesti sen päätelmän tekemiseksi, että jos laki hyväksytään, sillä leimataan tietty ihmisryhmä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, ja tästä syystä sitä ei voida hyväksyä Euroopan unionin lainsäädännön kannalta.

Hyvät parlamentin jäsenet, komissio tekee kaiken voitavansa pitääkseen yllä kaikkien jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten oikeuksia, ja katson, että tästä keskustelusta on välittynyt voimakkaasti se viesti, että homofobia ei ole vain yksittäisiä jäsenvaltioita koskettava ilmiö, vaan se on pikemminkin maailmanlaajuinen ilmiö. On tietenkin totta, että tänään tarkastelemme tietyn maan parlamentin jäsenen esittämää puhetta.

  Puhemies. Keskustelun päätteeksi olen vastaanottanut neljä työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 12.00.

(Istunto keskeytettiin klo 17.50, ja sitä jatkettiin klo 18.00.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies WALLIS