Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 25. huhtikuuta 2007 - Strasbourg

19. Nopeat rajainterventioryhmät (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Deprez'n laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö (A6-0135/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttamisesta kyseisen mekanismin osalta (KOM(2006)0401 - C6-0253/2006 - 2006/0140(COD)).

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komissio pitää Euroopan parlamentin ja neuvoston aikaansaamaa kompromissia nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevasta asetuksesta erittäin myönteisenä.

Kuten tiedätte, viime vuosina Euroopan unionissa on tunnettu jatkuvasti lisääntyvää tarvetta tarjota operatiivista apua niille jäsenvaltioille, jotka maantieteellisen sijaintinsa ja pitkien ulkorajojensa vuoksi joutuvat kantamaan raskaimman vastuun rajavalvonnasta. Vastauksena tähän Euroopan unioni perusti vuonna 2004 Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston (Frontex) kanavoimaan jäsenvaltioiden ja yhteisön keskinäistä solidaarisuutta operatiiviseen yhteistyöhön. Lisäksi ensi vuodesta alkaen käytetään ulkorajarahastoa taloudellisen solidaarisuuden takaamiseen. Sen avulla tuetaan kaikkien jäsenvaltioiden valmiuksia vastata erilaisten ulkorajojensa asettamiin haasteisiin.

Nopeiden rajainterventioryhmien perustamiseen ja lähettämiseen tarvittavan mekanismin luominen on myös yksi keino edistää keskinäistä solidaarisuutta. Se on tärkeä edistysaskel jäsenvaltioiden ja yhteisön välisessä yhteistyössä, joka liittyy Euroopan unionin ulkorajojen valvontaan ja näillä rajoilla tehtäviin henkilötarkastuksiin.

Nopeista rajainterventioryhmistä tulee erityiskoulutuksen saanut rajavartioston valmiusjoukko, jonka rajaturvallisuusvirasto voi lähettää lyhyellä varoitusajalla jäsenvaltioon, joka tarvitsee apua rajavalvonnassa. Uutta ja uraauurtavaa tässä on se, että nopeilla rajainterventioryhmillä tulee olemaan valmiudet hoitaa kaikkia ulkorajoilla suoritettaviin henkilötarkastuksiin liittyviä tehtäviä samaan tapaan kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansallisilla rajavartioilla.

Tähän liittyen komissio haluaa esittää seuraavanlaisen suullisen julkilausuman, joka liittyy kansainväliseen merioikeuteen ja kansainvälisiin suojeluvelvoitteisiin.

Jokaisella rajaturvallisuusviraston koordinoimiin operaatioihin aavalla merellä osallistuvalla jäsenvaltiolla on edelleen velvollisuus soveltaa kaikkiin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella oleviin ihmisiin palauttamiskiellon periaatetta, joka on vahvistettu erityisesti 28. heinäkuuta 1951 tehdyssä pakolaisten asemaa koskevassa Geneven yleissopimuksessa sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisessa YK:n yleissopimuksessa. Kun pysäyttämis- tai pelastustoimia toteutetaan jäsenvaltion aluevesillä, sovelletaan yhteisön turvapaikkasäännöstöä. Siihen sisältyy myös Dublinin yleissopimusta koskeva asetus. Näin ollen jos muita soveltuvia ehtoja ei ole, jäsenvaltio, jonka vesillä pysäyttämis- tai pelastustoimia toteutetaan, vastaa mahdollisten turvapaikkahakemusten tutkimisesta. Nämä periaatteet soveltuvat täysimääräisesti myös tulevaisuudessa, tämän asetuksen hyväksymisen jälkeen, nopeiden rajainterventioryhmien lähettämiseen.

Kuten komissio korosti 30. marraskuuta 2006 Euroopan unionin eteläisten merirajojen hallinnoinnin tehostamisesta antamassaan tiedonannossa, ei ole selvää, missä olosuhteissa valtio voidaan velvoittaa ottamaan vastuu turvapaikkahakemuksen tutkimisesta silloin, kun pysäyttämis- tai pelastustoimet toteutetaan aavalla merellä tai toisen valtion aluevesillä. Samoin on epäselvää, missä olosuhteissa rajaturvallisuusviraston koordinoimia toimia vastaanottavan jäsenvaltion voitaisiin katsoa olevan viime kädessä vastuussa periaatteen noudattamisesta.

Ilmeistä on, että merirajoja koskevan yhdennetyn rajahallintojärjestelmän jatkokehittäminen vaatii selkeää yksimielisyyttä jäsenvaltioiden suojeluvelvoitteesta. Tätä varten komissio ehdotti, että jäsenvaltiot pohtisivat yhdessä näitä kysymyksiä käytännön tasolla joko tekemällä asiasta kahdenvälisiä tai alueellisia sopimuksia tai laatimalla käytännön suuntaviivoja tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO), YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) ja muiden osapuolten kanssa.

Tukeakseen tätä prosessia komissio aikoo lähiaikoina julkaista kansainvälistä merioikeutta koskevan selvityksen, jossa käsitellään näitä ja muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Selvityksen julkistamista seuraa jäsenvaltioiden kanssa järjestettävä asiantuntijakokous, jossa on tarkoitus päättää käytännön seurantatoimista – joissa kuitenkin otetaan huomioon yhteisön vähäinen vastuu tällä alalla – sekä antaa suullinen julkilausuma.

Lopuksi haluan korostaa vielä kerran, että komissio on hyvin tyytyväinen toimielinten väliseen hyvään yhteistyöhön, jolla saatiin aikaan sopimus tästä äärimmäisen tärkeästä uudesta yhteisön säädöksestä. Haluan kiittää lämpimästi esittelijä Deprez'tä, varjoesittelijöitä ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa erinomaisesta panoksesta asian saattamisessa onnistuneesti päätökseen.

  Gérard Deprez (ALDE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan ilmaista tyytyväisyyteni toteamalla heti alkuun, että jos nopeita rajainterventioryhmiä koskevasta asetusluonnoksesta voidaan äänestää huomenna parlamentissa, niin että päätös saadaan aikaan jo ensimmäisessä käsittelyssä, siitä on kiittäminen kolmen toimielimemme tekemää yhteistyötä, jota kuvailisin esimerkilliseksi.

Ensinnäkin siitä on kiittäminen komissiota. Sen alkuperäinen ehdotus oli tasokas, ja koko neuvotteluprosessin ajan komissio on osoittanut erinomaista kykyä tasoitella asioita ja helpottaa kompromissin löytymistä. Siitä on kiittäminen myös neuvostoa, etenkin Suomen puheenjohtajakaudella sekä nyt Saksan puheenjohtajakaudella. Neuvosto on jatkuvasti vakuuttanut haluaan viedä asioita eteenpäin eikä ole säästellyt voimiaan saadakseen kaikki jäsenvaltiot vakuuttuneiksi. Erityisesti siitä on kiittäminen viimeisintä neuvoston puheenjohtajaa Monika Schmitt-Vockenhausenia. Omalta osaltani, parlamentin puolesta, olen heti alusta lähtien voinut luottaa muiden poliittisten ryhmien varjoesittelijöiden vankkaan tukeen ja luottamukseen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, ja haluan nyt julkisesti kiittää heitä. Toivon, että he ymmärtävät sen kiitollisuuteni osoitukseksi.

Arvoisa puhemies, käsillä olevan ongelman ydin on sekä yksinkertainen että kiireellisiä toimia vaativa. Siinä on kysymys toisten jäsenvaltioiden avun organisoimisesta niille jäsenvaltioille, jotka joutuvat selviytymään yhtäkkisesti joukoittain maahan saapuvista laittomista maahanmuuttajista, jotka haluavat kiihkeästi päästä Euroopan unioniin. Kuten tiedämme – ja traagiset kuvat muistuttavat meitä siitä jatkuvasti – tämä ongelma koskee tällä hetkellä unionin eteläisiä jäsenvaltioita. Kukaan ei kuitenkaan voi taata, etteivät muut rajat – etenkin kaakkois- ja itärajat – voisi tulevaisuudessa joutua samanlaisen äkillisen ja toistuvan paineen kohteeksi.

Parlamentille jätetyssä asetusluonnoksessa vahvistetaan neljä perusperiaatetta, joita olen aina kiivaasti puolustanut parlamentin puolesta. Ensimmäinen periaate on se, että rajavalvonnan alalla solidaarisuus ei ole vapaaehtoinen valinta vaan velvollisuus. Juuri siitä syystä asetusluonnoksessa säädetään, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava rajavartijoita nopeiden rajainterventioryhmien valmiusluetteloon ja annettava rajavartijat viraston käyttöön komennusta varten viraston pyynnöstä, ellei jäsenvaltion oma poikkeuksellinen tilanne vaadi samanaikaisesti huomiota.

Toinen perusperiaate on, että osallistuessaan nopeiden rajainterventioryhmien toimintaan toisen jäsenvaltion alueella valmiusluetteloon kuuluvat rajavartijat eivät ole mitään apujoukkoja tai alempiarvoisia kuin vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijat. Tietenkin on sanomattakin selvää, että ryhmien jäsenet saavat ohjeensa vastaanottavalta jäsenvaltiolta, mutta muilta osin ne ovat tasa-arvoisessa asemassa kansallisten rajavartijoiden kanssa. Tehtävät, joita he voivat suorittaa, ovat samat. Heillä on oikeus käyttää omaa univormuaan, jonka lisäksi käytetään käsivarsinauhaa, jossa on Euroopan unionin sekä viraston tunnus. He voivat kantaa virka-asetta oman jäsenvaltionsa kansallisen lainsäädännön mukaisesti, paitsi jos asianomaiset kaksi jäsenvaltiota ovat asiasta erimielisiä. Heidät voidaan valtuuttaa käyttämään eurooppalaisia ja kansallisia tietokantoja, ja heille myönnettävästä valtuuskirjasta, jollaisesta alustavassa luonnoksessa säädettiin, on karsittu pois kaikki ylimääräinen.

Kolmas perusperiaate – ja tämä erityisesti jäsen Catanialle tiedoksi – on se, että perusoikeuksia kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Siksi asetusluonnoksessa säädetään ensinnäkin, etteivät rajainterventioryhmien jäsenet eivätkä kansalliset rajavartijat saa harjoittaa minkäänlaista syrjintää. Toiseksi heidän on noudatettava kansainväliseen suojeluun ja palauttamiskieltoon liittyviä jäsenvaltioille kuuluvia velvoitteita. Kolmanneksi ryhmien jäsenten on noudatettava täysin kansainvälisen merioikeuden velvoitteita etenkin etsintä- ja pelastustoimien osalta, niin kuin arvoisa komission jäsen äsken meille vahvisti. Hyvä jäsen Catania, esittämänne tarkistus on näin ollen tarpeeton. Sanoisin jopa, että se on loukkaava, koska siinä oletetaan, että löytäessään merihädässä olevia aluksia esimerkiksi Espanjan, Italian tai Maltan rajavartijat eivät nykyään olisi erityisen kiinnostuneita pelastamaan ihmisiä. Lisäksi asetuksessa säädetään, että henkilötietojen suojaa koskevia EU:n direktiivejä on sovellettava täysimääräisesti.

Neljäs periaate on se, että kun tilanne on kiireellinen, se on kiireellinen kaikille. Koska kysymys on hätätilanteisiin vastaamisesta, asetuksessa säädetään hyvin lyhyistä määräajoista, joiden kuluessa intervention on tapahduttava. Rajaturvallisuusviraston johtajalla on enintään viisi päivää aikaa päättää, millaisiin toimiin ryhdytään. Kun operatiivinen suunnitelma on lyöty lukkoon, varsinaisen joukkojen lähettämisen on tapahduttava samoin viiden päivän kuluessa. Näin ollen oli vain oikeus ja kohtuus, että silloin, kun interventio on perusteltu, mutta rajaturvallisuusvirastolla ei ole siihen tarvittavia varoja, budjettivallan käyttäjän olisi sitouduttava varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti etsimään pikaisesti rahoitusratkaisu. Se oli tarkoituksena tarkistuksessa, joka lisättiin asetusluonnoksen tekstiin ja joka sinetöi siinä suhteessa komission, parlamentin ja neuvoston kesken tehdyn sopimuksen.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, se siitä luonnoksesta, josta parlamentin on määrä äänestää huomenna. En lainkaan epäile, etteikö se saisi laajaa kannatustanne, ja todella toivon sitä.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, en aio käyttää kaikkia kolmea minuuttia, jotka minulle on varattu, koska käsittelemme nyt erittäin hyvin valmisteltua mietintöä, jonka laadinnassa käytetty menetelmä ansaitsee kiitokset. Haluankin kiittää esittelijä Deprez'tä siitä.

Toiseksi olen myös tyytyväinen neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin aikaansaamaan hienoon sopuun.

Lopuksi haluan nostaa esiin muutaman näkökohdan.

Huomauttaisin – kuten tein myös puolueeni puheenjohtajiston kokouksessa Granadassa viime viikolla – että rajojen ja ulkorajojen valvonnassa toimivalta kuuluu jäsenvaltioille ja vain jäsenvaltioille.

Mikä Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto (Frontex) sitten oikein on? Rajaturvallisuusvirasto ja nopeat rajainterventioryhmät merkitsevät ennen kaikkea koordinointia, yhteistyötä ja kumppanuutta.

Nopeat rajainterventioryhmät ovat yksi yhteistyön lisäkeino, jolla estetään unionin ulkorajoja muuttumasta yhtä helposti läpäiseviksi kuin unionin sisärajat nyt ovat; siitä aiheutuisi humanitaarinen katastrofi. Meidän on syytä muistaa, että Euroopan unioni on osaltaan syypää jopa 10 000 ihmisen kuolemaan siksi, että he ovat taittaneet tuon epäinhimillisen pitkän matkan Atlantin yli mafian käyttämin rikollisin keinoin.

Nopeat rajainterventioryhmät, joihin on suhtauduttu hyvin yksimielisesti ja sovinnollisesti, ovat kumppanuutta ja yhteistyötä vahvistava väline.

Arvoisa puhemies, pakollinen solidaarisuus ei ole ristiriitainen käsite. Se on välttämättömyys, jonka olemme nyt vahvistaneet sopimuksella, jonka toivon parlamentin hyväksyvän huomenna suurella enemmistöllä.

Rahoitusväline, johon esittelijä Deprez viittasi, on paljon enemmän kuin aiesopimus, jolla sitoudutaan vastaamaan yhteisvoimin kriisitilanteisiin ja unionin alueeseen kohdistuviin joukkoinvaasioihin. Se tarjoaa välittömän vastauksen, joka osoittaa solidaarisuutta ja takaa tarvittavan rahoituksen.

Arvoisa puhemies, päätän puheenvuoroni samoin kuin sen aloitin: ilmaisemalla tyytyväisyyteni siihen, että nyt on saatu aikaan väline, joka on osoitus hyvin suuresta solidaarisuudesta ja on erittäin käyttökelpoinen unionin rajojen valvonnassa.

  Javier Moreno Sánchez , PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijäämme hänen äidinkielellään ja kiitän häntä huolellisesta työstä ja sen työn tuloksesta: erinomaisesta mietinnöstä, joka meidän on määrä hyväksyä huomenna.

Esittelijä Deprez, harhautumatta typeriin sanaleikkeihin voinen todeta, että olette yhdessä varjoesittelijöiden kanssa pystyneet perustamaan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan todellisen nopean interventioryhmän, jonka ansiosta olemme voineet toimia nopeasti ja hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä tekstin, joka keräsi hyvin laajan yksimielisyyden valiokunnan äänestyksessä.

Olemme myös pystyneet viemään ehdotuksiamme eteenpäin neuvostossa, mistä on kiittäminen rakentavaa vuoropuhelua, jonka olemme onnistuneet luomaan puheenjohtajavaltio Saksan kanssa, joka on nostanut tämän asetuksen yhdeksi painopistealakseen ja joka on osoittautunut hyvin vastaanottavaiseksi ehdotuksillemme.

(ES) Hyvät kollegat, olemme yhdessä parantaneet tekstiä, mikä osoittaa jälleen kerran tämän parlamentin valmiuden laatia säädöksiä niinkin arkaluonteiselta alalta kuin laittoman maahanmuuton torjuminen. Meidän olisikin laajennettava yhteispäätösmenettelyä kattamaan kaikki maahanmuuttopolitiikan osa-alueet.

Pidämme erittäin myönteisenä sitä, että oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi asetuksen viime torstaina Luxemburgissa. Samoin pidämme hyvänä kolmen toimielimen tekemää sopimusta, jolla taataan operaatioiden riittävä rahoitus.

Toivomme, että nopeat rajainterventioryhmät ovat toimintavalmiina tänä kesänä, tai jopa aiemmin, kuten komission varapuheenjohtaja Frattini toivoi.

Hyvät kollegat, mielestäni olemme menossa oikeaan suuntaan. Etenemme hitaasti, mutta oikeaan suuntaan. Olemme ottaneet pienen askeleen kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Maidemme hallitukset ovat ymmärtäneet, että maahanmuutto on Euroopan yhteinen haaste, joka vaatii globaaleja ja yhteisiä toimia, jotka perustuvat solidaarisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja vastuun jakamiseen.

Tästä syystä asetuksen 3 artiklassa määritelty jäsenvaltioiden pakollisen solidaarisuuden periaate on äärimmäisen tärkeä. Tällä välineellä ei tehdä ihmeitä, mutta se merkitsee edistystä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnassa.

Nopeat rajainterventioryhmät lisäävät osaltaan solidaarisuutta ja keskinäistä avunantoa. Niiden avulla voidaan valvoa EU:n ulkorajoja, pelastaa ihmishenkiä – etenkin Atlantin ja Välimeren vesillä – ja kohdella asianmukaisesti maahanmuuttajia, jotka pyrkivät laittomasti Euroopan unioniin.

Kansalaisemme haluavat Euroopan unionin vastaavan näihin huolenaiheisiin. Nopeat rajainterventioryhmät ovat konkreettinen vastaus.

Kansalaisemme ja maahanmuuttajat ansaitsevat sen, että suhtaudumme laittomaan maahanmuuttoon vakavasti. Siksi pyytäisin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmältä johdonmukaisuutta. Ette voi Granadassa kritisoida Espanjan hallituksen toteuttamia laillistamisia samaan aikaan, kun Luxemburgissa kaksi poliittisen perheenne johtamaa hallitusta ilmoittavat tulossa olevista laillistamisista, jotka me sosialistit ymmärrämme täysin ja sattumoisin myös kunnioitamme kyseistä ratkaisua.

Hyvät Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenet, älkää antako Espanjan hallitusta kumiluodeilla ampuvan Espanjan kansanpuolueen johdatella itseänne.

  Bernat Joan i Marí, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa onnittelemalla esittelijä Deprez'tä hänen työstään. Mielestäni tämä on hyvin täsmällinen, mielenkiintoinen ja taidokkaasti laadittu mietintö erittäin vaikeasta aiheesta. Luulen, että sovinnon voidaan sanoa löytyneen monessa eri vaiheessa.

(EN) Asiaa voidaan tarkastella pitkällä, keskipitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Mielestäni tämä on hyvä mietintö ja hyvä ratkaisu ongelmiin, joita meillä tällä hetkellä on Euroopan unionissa ja joita olemme joutuneet kohtaamaan aiemminkin. Yhteisiin sääntöihin nojautuvat nopeat rajainterventioryhmät ovat hyvä väline, jonka avulla pystymme puuttumaan Euroopan unioniin laittomasti pyrkivien ihmisten tilanteeseen.

Toisaalta olen sitä mieltä, että Eurooppa tarvitsee yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jäsenenä en voi yhtyä näkemykseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden pitäisi hallita yksin rajojaan. Katson, että tulevaisuudessa Euroopan unionin rajojen tulisi olla yhteinen asia. Meidän on tehtävä yhteistyötä tässä asiassa ja harkittava yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka perustuisi aina tärkeimpiin eurooppalaisiin arvoihin ja Euroopan unionin periaatteisiin. Euroopan unionin on oltava johdonmukaisempi pystyäkseen tarjoamaan parhaat ratkaisut näihin tilanteisiin.

Meidän on myös tuettava AKT-maiden ja erityisesti Välimeren eteläpuolen naapurivaltioidemme kehitystä. Nyt käsillä oleva ongelma voidaan ratkaista vain hakemalla ratkaisuja tuon pallonpuoliskon ongelmiin. Ongelmien ratkaiseminen niissä maissa, joista ihmiset lähtevät siirtolaisiksi Euroopan unioniin, on tärkein keino välttää tällaiset joskus hyvinkin ikävät tilanteet.

Ei vain jäsenvaltioiden vaan koko Euroopan unionin olisi tiedostettava maahanmuuttopolitiikka. Tämä koskee myös itsehallinnollisia alueita, kuten Kanariansaaria. Kanariansaarten hallituksella olisi pitänyt olla jotakin sanottavaa siellä puolella maailmaa käynnissä olevaan kriisiin. Haluaisin huomauttaa, että tänään on Almansan taistelun 300-vuotispäivä; tuossa taistelussa Valencian valtio koki tappion ja samalla se merkitsi Katalonian valtion lopun alkua. Minun mielestäni alueilla, valtiottomilla kansakunnilla ja kaikilla Euroopan unionin poliittisilla elimillä pitäisi olla jonkinlaista sananvaltaa tämänkaltaisissa asioissa.

Kuten sanoin, mietintö on mielestäni kattava, erittäin hyvä ja hyvin mielenkiintoinen. Saatamme pelätä – kenties pelkästä velvollisuudentunnosta – esimerkiksi sitä, että rajainterventioryhmien toiminta saattaisi estää ihmisiä hakemasta suojaa, jolloin he menettäisivät kansainvälisten yleissopimusten edellyttämän oikeuden turvapaikkaan. Tämä kävi ilmi, kun puhuimme Kanariansaarille laittomasti tulleiden siirtolaisten kanssa. Tiedonkulun puutteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi näiden ihmisten ei ole helppo hakea turvapaikkaa silloinkaan, kun he todella haluaisivat sitä.

Verts/ALE-ryhmän kanta on se, että nopeat rajainterventioryhmät ovat osa Frontex-asetuksella perustettua välineistöä ja niitä on käytettävä erityisesti ulkorajoilla ilmenevään kiireellisen avun tarpeeseen. Voidaan siis väittää, että hyvät ja huonot puolet liittyvät läheisesti toisiinsa ryhmämme kannassa rajaturvallisuusviraston toiminnasta. Me näemme asetuksen välineenä, jonka avulla voidaan toteuttaa välittömiä toimia tällä alalla.

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää esittelijä Deprez'tä hänen tekemästään työstä, jonka ansiosta voimme hyväksyä mietinnön ensimmäisessä käsittelyssä. Se osoittaa hänen kykenevän sovittelemaan näkemyksiä eri poliittisten ryhmien, neuvoston ja komission välillä.

Haluan kiittää häntä, vaikka suhtaudun edelleen varauksella tähän asetukseen, koska mielestäni todellisuudessa sen ainoa tarkoitus on antaa jotakin tehtävää rajaturvallisuusvirastolle – tuolle yhteisön toimielinten perustamalle hyödyttömälle pikku virastolle, jolla ei eiliseen asti ollut yhtään mitään tehtävää. Mielestäni nopeiden rajainterventioryhmien perustaminen on pelkkä propagandatemppu, koska on aivan selvää, että todellisuudessa laittoman maahanmuuton EU:lle aiheuttaman kriisin alkulähde ei ole Etelä-Eurooppa eikä se tule veneillä mereltä päin. Siitä löytyy lukuisia todisteita saatavilla olevista tiedoista ja tilastoista. Jopa komissio myöntää, että vain 14 prosenttia Euroopassa elävistä laittomista maahanmuuttajista saapuu meriteitse.

Siksi en ymmärrä tarvetta näiden nopeiden rajainterventioryhmien perustamiseen. Samoin on Etelä-Euroopan maiden laita – Italian, Espanjan ja myös Maltan, jota meidän olisi määrä auttaa. Komission jäsen Borg varmaan ymmärtää minua paremmin, että meidän pitäisi yrittää auttaa Maltaa todennäköisemmin muuttamalla Dublin II -asetusta eikä vaatimalla nopeita rajainterventioryhmiä, joiden olisi vaikea toteuttaa operaatioita kyseisellä merialueella, jossa on hankala päätellä, milloin ollaan Italian ja milloin Maltan vesillä.

Katson sen vuoksi, että meidän olisi yritettävä toteuttaa tässä asiassa johdonmukaista ja järkevää politiikkaa, todennäköisesti kokonaan toisenlaisista lähtökohdista. Siksi toistan, että ainoa todellinen tehtävä, mikä näillä nopeilla rajainterventioryhmillä voi olla, on ihmishenkien pelastaminen merellä.

Hyvä jäsen Deprez, kysymys ei ole siitä, ovatko poliisit hyviä vai pahoja. Viime vuosina on saatu lukuisia osoituksia siitä, että merionnettomuudet ovat lisääntymään päin. Tilastot osoittavat täysin kiistatta, että Välimereen ja Atlanttiin on hukkunut tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä. Olenkin sitä mieltä, että meillä olisi käyttöä nopeille rajainterventioryhmille, joiden ensisijaisena tehtävänä olisi pelastaa kaikki Eurooppaan pyrkivät miehet ja naiset.

Nähdäkseni ei olisi turhanpäiväistä korostaa tällaisia tarpeita nyt käsiteltävässä mietinnössä. Siksi pyydän parlamentilta ja esittelijä Deprez'ltä tukea tarkistukselleni, jossa todetaan yksiselitteisesti, että yksi rajainterventioryhmien ensisijaisista tehtävistä on meripelastus.

Luulen, että jos valitsemme tällaisen ajattelutavan, voimme tosissamme auttaa tekemään maahanmuuttopolitiikasta ja rajavalvonnasta yhteistä toimintaa, joka on hyödyksi Euroopan unionille.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin onnitella esittelijää mietinnön nopeasta käsittelystä, joka tietää hyvää nopeiden rajainterventioryhmien kannalta.

Viime vuonna minulla oli onni olla esittelijä Deprez'n ja muutamien muiden kollegojen kanssa vierailulla rajaturvallisuusvirastossa Varsovassa, ja se osoittautui hyvin arvokkaaksi kokemukseksi. Tuolloin virasto oli juuri perustettu ja sen toiminta oli vasta pääsemässä käyntiin ja siihen kohdistui suuria odotuksia sekä kansalaisten että poliitikkojen taholta, mikä voi helposti johtaa pettymyksiin. Rajaturvallisuusviraston toimivaltuudet ovat kuitenkin suppeat. Nopeiden rajainterventioryhmien osalta virasto on täysin riippuvainen jäsenvaltioiden yhteistyöstä.

Minua ehdotuksen täytäntöönpano huolestuttaa kahdesta syystä, mutta komission jäsen Borg voi varmaankin vastata ja lievittää huoltani. Ensimmäinen huolenaiheeni on henkilöstön ja laitteiston saatavuus. Rajaturvallisuusviraston käyttöön ilmoittautuneet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhteistyöhön ja voivat vetäytyä siitä vain poikkeustapauksissa. Haluaisin kuulla komission jäseneltä, mitä poikkeuksia jäsenvaltiot ovat onnistuneet itselleen turvaamaan. Samoin haluaisin tietää, onko vaatimukset kuvattu riittävän tarkasti, jotta rajaturvallisuusvirasto pystyy saamaan tarvittavan henkilöstön ja laitteiston käyttöönsä annetussa määräajassa.

Toinen huolenaiheeni koskee jäsenvaltioiden sisäistä koordinointia. Rajaturvallisuusvirasto kuitenkin tarvitsee erityiskoulutuksen saanutta henkilöstöä. Lisäksi erityisesti Välimeren alueella tarvitaan merikäyttöön soveltuvaa laitteistoa. Minusta vaikuttaisi siltä, että kussakin jäsenvaltiossa juuri puolustusorganisaatio pystyisi tarjoamaan tällaista henkilöstöä ja kalustoa, kun taas neuvostossa asiasta vastaavat oikeusministerit. Näin ollen esimerkiksi omassa kotimaassani oikeusministerin on konsultoitava puolustus- ja sisäasiainministereitä henkilöstön ja kaluston luovuttamisesta. Kukin ministeri puolustaa omaa reviiriään tässäkin asiassa. Voiko komission jäsen kertoa, onko vastaavanlaisia koordinointiongelmia muissa jäsenvaltioissa ja missä määrin puolustusorganisaatiot ovat tässä mukana?

  Giuseppe Castiglione (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan ensinnäkin kiittää esittelijä Deprez'tä kovasta työstä, jota hän on tehnyt tämän mietinnön eteen, sekä esittää hänelle lämpimät onnitteluni siitä, että hän on näinkin lyhyessä ajassa saanut aikaan kompromissin komission kanssa näin tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta.

Laittomien maahanmuuttajien tulva, jollainen viime kesänä nähtiin EU:n etelärajoilla, ei koske vain niitä jäsenvaltioita, joihin se suoraan kohdistuu, vaan kaikkia unionin jäsenvaltioita. Kuten jäsen Catania tietää liiankin hyvin, Sisiliassa on nähtävissä, miten kiire ongelmaan tarttumisella ja ratkaisun löytämisellä on.

Tulevina kuukausina laittomat maahanmuuttajat rantautuvat, niin kuin joka vuosi, Lampedusalle ja muille saarille sitkeästi yötä päivää, kauheassa säässä ja äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa. Ulkorajojemme tehokas hallinnointi edellyttää näin ollen realistisia ennaltaehkäiseviä toimia sisäisen turvallisuuden takaamiseksi sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjuntatoimia.

Nopeiden rajainterventioryhmien perustaminen on ensimmäinen yhdessä toteutettava käytännön toimenpide, joka perustuu solidaarisuuteen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä jäsenvaltioiden keskinäiseen avunantoon. Jäsenvaltioita kutsutaan osallistumaan ryhmien toimintaan antamalla niiden käyttöön joko rahoitusta tai henkilöstöä. Kansallisia poliisivoimia ei enää voida jättää oman onnensa nojaan vastaamaan rajojemme puolustamisesta, joka on valtaisa tehtävä, tai toisesta, vieläkin tärkeämmästä tehtävästä eli laittomien maahanmuuttajien vastaanottamisesta ja auttamisesta.

Kansalaisemme eivät voi elää tällaisessa turvallisuuden ja vakauden puutteessa, ja he vaativatkin meiltä jatkuvasti konkreettisia toimia järjestäytyneitä rikollisjoukkioita vastaan. Näiden joukkioiden liiketoimintana on tuoda ihmisiä laittomasti maahan ja aivan liian usein ne myös toimittavat työvoimaa pimeille työmarkkinoille ja prostituutioon. Jotta voisimme vastata näihin vaatimuksiin, toivon, että nopeiden rajainterventioryhmien jäsenet voisivat aloittaa työnsä heti tänä kesänä.

Samaan aikaan meidän on jatkettava työtämme tällä saralla ja etsittävä edelleen parhaita ratkaisuja maahanmuutto-ongelmaan. Italian hallituksen lakiehdotus ei mielestäni ole askel tähän suuntaan; sen sijaan että ryhtyisi rinnallamme vakavasti otettavaan taisteluun laitonta maahanmuuttoa vastaan, Italian hallitus on päättänyt jatkaa ristiriitaisia ja suunnittelemattomia toimia, jotka väistämättä aiheuttavat vakavia seuraamuksia kaikkialla Euroopan unionissa.

Arvoisa komission jäsen, koska nyt on aivan ehdottoman tärkeää varmistaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien yhtenäisyys, kehottaisin teitä paneutumaan tähän ehdottoman ajankohtaiseen kysymykseen, jotta vankka sitoutumisemme heikompien auttamiseen voitaisiin yhä selkeämmin yhdistää lisääntyvään turvallisuuden tarpeeseemme.

  Wolfgang Kreissl-Dörfler (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää mitä vilpittömimmin jäsen Deprez'tä hänen työstään tämän aiheen parissa niin kuin muillakin aloilla; totuttuun tapaan se oli erinomaista.

Tämä hanke on vienyt meitä askeleen eteenpäin. Jäsenvaltioiden keskinäinen solidaarisuus on vahvistunut ja vastuuta on jaettu. Emme voi jättää esimerkiksi Espanjaa, Maltaa tai Italiaa yksin tämän ongelman kanssa. Meidän on kuitenkin muistettava myös maaraja. Sielläkin on laajamittaista maahanmuuttoa.

Meille sosialisteille keskeinen kysymys on kuitenkin myös se, että ihmisoikeusnäkökohdat eivät saa jäädä vain paperille, että syrjintää ei saa esiintyä ja että meidän täällä parlamentissa on varmistettava, miten tämä kaikki toteutuu käytännössä. Mitä tapahtuu ihmisille, jotka lähetetään takaisin? Luovutetaanko heidät takaisin lähtömaiden hallituksille, joista osa on korruptoituneita? Olemme nähneet, millainen katastrofi aiheutui Marokossa, kun palautetut ihmiset kyyditettiin Saharaan, johon heidät oli tarkoitus jättää ilman juomavettä kuolemaan janoon. Nämäkin asiat on otettava huomioon ja niitä on käsiteltävä asianmukaisesti.

Emme saa pitää rajaturvallisuusvirastoa ja nopeita rajainterventioryhmiä minään ihmelääkkeenä. Ne ovat yksi väline, mutta eivät yksinään ratkaisu ongelmaan. Tarvitsemme yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, ei vain yhteistä karkotuspolitiikkaa. Emme tarvitse puolustukseksemme uutta muuria Euroopan ympärille tai rautaesirippua Atlantille tai Välimerelle. Sen sijaan meidän on reilusti kohdattava ongelmat, ja se edellyttää panostamista ongelmien ratkaisemiseen maahanmuuttajien lähtömaissa.

Antakaapa kun kerron teille jotakin. Jos ilmastonmuutos pahenee, jos lähtömaiden hallitukset korruptoituvat yhä lisää ja pysyvät korruptoituneina, meille on odotettavissa yhä suurempia maahanmuuttajavirtoja. Emme me itsekään toimisi toisin. Mekin lähtisimme etsimään onneamme jostakin muualta mieluummin kuin kuolisimme nälkään ja köyhyyteen.

Kiitän vielä kerran mietinnöstä. Olen iloinen, että teimme sen. Meidän parlamenttina on myös pidettävä silmällä asioiden kehittymistä.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, onko meidän todellakin tarpeen käyttää nopeita rajainterventioryhmiä, joilla on huippunykyaikaiset välineet, joilla on oikeus tehdä pidätyksiä ja kantaa asetta, joilla on oikeus käyttää aseitaan itsepuolustustarkoituksessa, käyttää voimakeinoja ja toimia erikoisjoukkojen tapaan huipputeknologisine laitteineen – toisin sanoen toimia sotilasvoimina – jotta pystymme käsittelemään vaikeuksissa olevia maahanmuuttajia tai pelastamaan ihmisiä, jotka kamppailevat merta vastaan päästäkseen kiinni parempaan elämään? Haluatteko te todella meidän uskovan, että näitä joukkoja käytetään tällaisiin tarkoituksiin?

Me katsomme, että tämä asetus ja mietintö paljastavat politiikkanne todellisen luonteen, sen aggressiivisuuden: olette luomassa nopeita rajainterventioryhmiä ulkoisiin operaatioihin. Nopeita rajainterventioryhmiä voidaan käyttää kaikentyyppisissä kriiseissä. Ne voidaan jopa kääntää omaa kansaansa vastaan. Me emme hyväksy sitä.

Mielestäni perustelunne, joiden mukaan nämä ryhmät taistelisivat mafiaa vastaan, ovat järjenkäytön aliarviointia. Kaikki nämä salakuljettajat kyllä löydetään ja mafia saadaan kuriin, jos vain on poliittista tahtoa. Kuinka on mahdollista, että laittomat maahanmuuttajat löytävät heidät, kun erilaiset poliisiviranomaiset eivät löydä? Sellaista poliittista tahtoa ei kuitenkaan ole, koska mafia toimittaa eurooppalaisille markkinoille "halpaa lihaa", halpaa työvoimaa, toisin sanoen maahanmuuttajia. Jos tarkoituksenne on todella pelastaa laittomia maahanmuuttajia, miksette anna lisää rahaa sellaisten kansallisten viranomaisten perustamiseen, jotka puuttuisivat tilanteeseen ja pelastaisivat ihmishenkiä? Me emme hyväksy tätä. Meistä tämä on demokratianvastaista. Tämä merkitsee pyrkimystä massojen tukahduttamiseen, niin kuin koko politiikkanne.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi yhtyä ryhmäni jäsenten Díaz de Meran ja Castiglionen ylistäviin lausuntoihin esittelijä Deprez'stä, joka on tapansa mukaan laatinut meille erinomaisen mietinnön. Esittelijä Deprez teki väsymättä työtä saadakseen aikaan kompromissin kaikkien poliittisten ryhmien sekä neuvoston välille, jotta sopuun voitaisiin päästä ensimmäisessä käsittelyssä.

Tämä on erittäin tervetullut aloite aikana, jolloin Eurooppa on historiansa pahimman siirtolaiskriisin kourissa. Laittomien maahanmuuttajien vyöry Euroopan rannikoille on pakottanut meidät ryhtymään pikaisiin toimiin. Vaikka ongelma koskee suorimmin Etelä-Euroopan alueita, sen ei voida katsoa kuuluvan yksinomaan noille jäsenvaltioille ja alueille. Hallitsemattomalla joukkosiirtolaisuudella ja sen mukanaan tuomilla humanitaarisilla ongelmia on vaikutuksia turvallisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen kaikkialla Euroopan yhteisössä.

Olen tyytyväinen erilaisiin operatiivisiin toimiin, jotka liittyvät merirajojemme hallinnointiin. Tarkoitan esimerkiksi operatiivista valvontakeskusta, joka on perustettu koordinoimaan Välimeren rantavaltioiden rannikkovartioverkostoa sekä keskusrekisteriä, joka on perustettu keräämään tietoa ulkorajojen valvontaan käytettävissä olevista teknisistä laitteista, minkä ansiosta tarvittavia resursseja – esimerkiksi veneitä, helikoptereita ja lentokoneita – voidaan toimittaa yhteisten operaatioiden käyttöön. Pidän myös hyvänä sitä, että nopeat rajainterventioryhmät perustettiin tarjoamaan nopeaa teknistä ja operatiivista apua niille jäsenvaltioille, jotka sitä kulloinkin tarvitsevat.

Se on yksi keino vahvistaa jäsenvaltioiden solidaarisuutta ja keskinäistä avunantoa. Asetus koskee nopeiden rajainterventioryhmien lähettämistä tarjoamaan nopeaa apua, mikäli aiempien kaltaiset tilanteet toistuvat esimerkiksi Kanarian saarilla. Olen samaa mieltä siitä, että apua on tarjottava vain lyhyeksi ajaksi, poikkeus- tai hätätilanteissa ja vastaanottavan jäsenvaltion pyynnöstä.

Arvoisa puhemies, Euroopan unionin rajaturvallisuusvirastolla pitäisi olla keskeinen rooli avun koordinoinnissa, joka sen olisi hoidettava nopeasti ja tehokkaasti. Viidessä päivässä olisi tehtävä päätös, laadittava suunnitelma, määriteltävä operaation kesto, maantieteellinen kohdealue, toimeksiannon sisältö, ryhmän kokoonpano sekä kunkin jäsenvaltion ryhmän käyttöön antamien asiantuntijoiden määrä ja profiilit. Meidän kaikkien – parlamentin, komission ja neuvoston – on toimielintasolla huolehdittava siitä, että operaatioihin on käytettävissä tarvittavat henkilöstö- ja rahoitusresurssit, jotta tehtävä voidaan suorittaa tehokkaasti.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia kärsivällisyydestänne. Juuri tänään eri puolueita edustavat puolalaiset parlamentin jäsenet tapasivat Puolan rajavartioston päällikön, joka on myös Belgian-lähetystömme yhteysupseeri. Hän kertoi meille yksityiskohtaisesti tänään keskustelun aiheena olevan ongelman vakavuudesta.

Edustan Puolaa, jolla on Suomen jälkeen Euroopan unionin pisin maaraja. Sen vuoksi ulkorajojen tehokas hallinnointi valvonnan ja vartioinnin avulla sekä laittoman maastamuuton ja ihmiskaupan torjunta ovat meille hyvin tärkeitä asioita.

Nopeat rajainterventioryhmät, joista tänään keskustelemme, tulevat yhä tarpeellisemmiksi, kun EU:sta tulee aina vain houkuttelevampi taloudellinen turvapaikka kahdelta mantereelta sekä entisestä Neuvostoliitosta saapuville maahanmuuttajille. Yhdyn jäsen Coelhon lausuntoon siitä, että meitä uhkaa valtava kriisi. Ainoana ehtona nopeiden rajainterventioryhmien perustamiselle on se, että pääsemme ehdotuksesta täydelliseen yksimielisyyteen niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden rajoja ongelma koskee.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, laiton maahanmuutto on kasvanut suorastaan valtavaksi epidemiaksi. Varovaisimpien arvioiden mukaan Euroopassa on noin 15 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa. Tarvitsee vain verrata vuosien 2005 ja 2006 lukuja keskenään, niin huomaa määrän kuusinkertaistuneen.

Ihmisten salakuljettamisesta Euroopan unioniin on tullut mittavaa liiketoimintaa ja osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Tässä tilanteessa monet jäsenvaltiot ovat yksinkertaisesti ylikuormitettuja. Niitä ei voida jättää pulaan; ne tarvitsevat apua. Tässä kohtaa EU:n järjestelmä astuu mukaan kuvaan.

Pidän Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston perustamista hyvänä asiana, etenkin kun samalla ollaan perustamassa käytännön välinettä, nopeita rajainterventioryhmiä, jotka voivat tarjota apuaan tietyllä alueella lyhyehkön ajan jäsenvaltioiden pyynnöstä. Pidän myös hyvänä selkeää mainintaa siitä, että kuten jäsen Díaz de Mera García Consuegra korosti, vastuu rajojen valvonnasta säilyy edelleen jäsenvaltioilla. Nopeat rajainterventioryhmät antavat lyhytaikaista apua – se meidän on tehtävä selväksi. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tarvitsemme lisätoimenpiteitä. Odotan, että rajaturvallisuusviraston ja Europolin välille saadaan aikaan yhteistyösopimus, jonka avulla voidaan torjua tehokkaammin ihmissalakuljetukseen liittyvää rikollisuutta. Mielestäni laittomasta maahanmuutosta pitäisi myös koitua seurauksia – tässä yhteydessä pitäisi harkita esimerkiksi kotiuttamistukea. Odotan myös, että laajamittaiset laillistamiset lopetetaan, sillä ne aiheuttavat poikkeuksetta seurannaisvaikutuksia ja siirtävät ongelmat muihin maihin.

Tarvitsemme myös ennaltaehkäiseviä tiedotuskampanjoita, jotta potentiaaliset maahanmuuttajat kuulevat, miten laillinen maahanmuutto järjestyy, mitä seurauksia laittomalla maahanmuutolla on ja millaisia riskejä siihen liittyy. Tarvitsemme myös vakauttamis- ja avustusohjelmia maahanmuuttajien lähtömaissa. Nopeiden rajainterventioryhmien avulla me Euroopan unionissa ehdottomasti osoitamme, että olemme matkalla kohti turvallisuusunionia ja että pohdimme samalla, miten voimme ratkaista maahanmuutto-ongelmat ja etenkin laittoman maahanmuuton ongelman keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Lopuksi haluan kiittää esittelijää erinomaisesta koordinointityöstä.

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kollegojeni tavoin kiittää esittelijä Deprez'tä erinomaisesta työstä ja etenkin siitä, että hän sai mietintönsä valmiiksi ensimmäiseen käsittelyyn mennessä.

Pidän tätä säädöstä erittäin tervetulleena, koska se on yhteisvastuullisuutta lisäävä väline. Koska olen itse kotoisin eteläisestä jäsenvaltiosta, pidän säädöstä sitäkin tervetulleempana, koska ymmärrän, ettei solidaarisuutta ole helppo aikaansaada ja että sillä on aina hintansa.

Tämä säädös merkitsee sitä, että jäsenvaltiot sitoutuvat nyt auttamaan toisia, vaikeuksissa olevia maita. Kuten esittelijä Deprez totesi, tämä solidaarisuus on pakollista, ei vapaaehtoista. Se tekee siitä todellista solidaarisuutta. Se ei ole hyväntekeväisyyttä, sillä hyväntekeväisyys on vapaaehtoista. Tämä on velvoittava sitoumus. Tämän säädöksen ansiosta maahanmuuton kanssa ongelmiin joutuneet maat voivat lopultakin tuntea, etteivät ne ole jääneet täysin oman onnensa nojaan.

Siksi tämä säädös on hyvä edistysaskel. Yksin se ei kuitenkaan riitä laittoman maahanmuuton aiheuttaman haasteen ratkaisemiseen. Meidän onkin vältettävä antamasta ihmisille sellaista kuvaa, että tämä säädös ratkaisisi kaiken: sitä se ei tee. Meidän on siis tehtävä vielä lisää unionin eteläisten rajojen vahvistamiseksi. Viime marraskuussa Euroopan komissio antoi tiedonannon eteläisten merirajojen hallinnoinnin tehostamisesta, ja kehotankin komissiota viemään päättäväisesti eteenpäin tässä tiedonannossa lueteltuja aloitteita. Pidetään kuitenkin mielessä, että ulkorajojen valvonta on kaikkien jäsenvaltioiden etujen mukaista, eikä vain niiden, joilla on siinä vaikeuksia. Ja kun se on kaikkien edun mukaista, kaikkien on myös kannettava siitä vastuu – yhteisvastuu.

  Puhemies . – Paljon kiitoksia, jäsen Busuttil. Kiitos myös ymmärtäväisyydestänne. Tiedän, että olisitte halunnut puhua tänä iltana maltan kielellä, mutta valitettavasti tulkkeja ei ollut käytettävissä, ja haluan kiittää teitä joustavuudestanne.

  Francesco Musotto (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minusta me olemme saavuttaneet tärkeän tavoitteen tänä iltana, koska nopeista rajainterventioryhmistä aikaansaatu sopu on osoittanut, että kaikki EU:n toimielimet ovat ymmärtäneet laittoman maahanmuuton olevan vakava ongelma, jota maantieteellisen asemansa vuoksi maahanmuuttajien tulvan kohteeksi joutuneet alueet eivät pysty kohtaamaan yksin.

Kuten parlamentin äskettäin hyväksymässä saarialueita käsitelleessä mietinnössä totesimme, Eurooppa ei voi enää suhtautua välinpitämättömästi hätätilanteeseen, joka vallitsee muun muassa omalla alueellani Sisiliassa ja erityisesti Lampedusan saarella tai Kanariansaarilla tai Maltalla, joille laittomien maahanmuuttajien saapuminen aiheuttaa kestämättömiä paineita. Se ei voi suhtautua välinpitämättömästi inhimillisiin tragedioihin, joita itse kyhättyjen veneiden uppoaminen Välimereen aiheuttaa, tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, joka käyttää hyväkseen ihmisten epätoivoa. Sisärajojemme avaamisen myötä ulkorajoistamme on tullut yhteistä rajaa ja siksi sopivia pitkän aikavälin ratkaisuja maahanmuuttokysymyksiin on mahdollista löytää vain Euroopan tasolla.

Nopeiden rajainterventioryhmien perustaminen on ehdottomasti vain alkua. Euroopan on edettävä nopeasti kohti oikeudellisesti sitovan maahanmuuttopolitiikan hyväksymistä, koska niin tärkeää aihetta ei voida jättää pelkästään hallitusten vastuulle. Italian hallitus on juuri hyväksynyt lain, jolla muutetaan aiempaa lainsäädäntöä, mutta niitä ei voida nähdä pysyvinä ratkaisuina, jotka voisivat edesauttaa maahanmuuttajien vastaanottamista ja paremman tulevaisuuden rakentamista.

Euroopan kokonaisuudessaan on tehtävä päinvastoin. On laadittava oikeudellisesti sitova maahanmuuttopolitiikka, jolla voidaan hallinnoida kaikkea maahanmuuttoa, joka on kuin tuuli: sitä ei voi pysäyttää mutta sitä voi estää tekemästä tuhojaan.

  Barbara Kudrycka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, nopeista rajainterventioryhmistä on mahdollisuus tulla tehokas väline jäsenvaltioille ja rajaturvallisuusvirastolle, vaikka se ei sattumoisin ole mitään uutta rajaturvallisuusvirastolle. Olemme ennenkin osallistuneet yhteisoperaatioihin. Me tarvitsemme nopeita rajainterventioryhmiä edellyttäen, että niitä ei käytetä keinona vierittää pois vastuuta omien rajojen vartioimisesta, joka nykyisten perussopimusten mukaan kuuluu jäsenvaltioille. Siksi on tärkeää, että nämä ryhmät varataan vain todellisiin kriisitilanteisiin, joita aiemmat riskianalyysit eivät kata. Vain sellaisissa tapauksissa jäsenvaltioilla olisi oikeus ja velvollisuus käyttää eurooppalaisen solidaarisuuden toteuttamiseen tarkoitettuja menettelyjä.

Olen hyvin tietoinen siitä, että EU:n ulkorajojen valvontataakka jakautuu epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken. On eteläisiä jäsenvaltioita, joilla on hankala meriraja, ja toisaalla maita, joilla on pitkä maaraja. Nopeat rajainterventioryhmät yhdessä ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän muiden osa-alueiden kanssa – jotka mainitsin merkittävänä voimavarana ulkorajojen valvonnassa – parantavat osaltaan yhteistyötä ja toimien koordinointia ja auttavat laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnassa. En kuitenkaan oleta rajaturvallisuusviraston ja nopeiden rajainterventioryhmien kiinnittävän juurikaan huomiota hyvässä uskossa rajan ylittävien ihmisten oikeuksiin tai tarpeisiin. Siitä syystä meidän on myös parannettava tämäntyyppisille matkustajille tarjottavien rajapalvelujen koordinointia. Nopeiden rajainterventioryhmien osalta haluaisin huomauttaa, että tarvitaan yleisölle suunnattua tiedotusta, jossa selitetään, mitä nopeat rajainterventioryhmät ovat ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tavallisella kansalaisella on joutuessaan kohdakkain tällaisen ryhmän kanssa, jotta vältetään väärinkäsitykset ja epäselvät tilanteet. Se vaatii tiedotuskampanjoita. Lopuksi haluaisin ilmaista tyytyväisyyteni nopeiden rajainterventioryhmien perustamisesta saavuttamaamme yksimielisyyteen sekä onnitella esittelijä Deprez'tä erinomaisesta mietinnöstä.

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kuten jo mainitsin, komissio pitää kolmen toimielimen kesken aikaansaatua kompromissia tästä säädöksestä erittäin tervetulleena. Se on tärkeä edistysaskel jäsenvaltioiden keskinäisessä yhteistyössä ja erinomainen esimerkki solidaarisuudesta rajavalvontaan liittyvissä asioissa.

Keskustelun aikana esiin nousseista kysymyksistä ja erityisesti jäsen Bloklandin kommenteista totean, että viime viikolla kokoontuneessa oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa kävi ilmi, että useimmat jäsenvaltiot ovat jo antaneet esimerkiksi teknisiä laitteita rajaturvallisuusviraston käyttöön yhteisoperaatioita varten. Lisäksi varapuheenjohtaja Frattini kehotti niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä antaneet omaa panostaan, harkitsemaan osallistumista.

Koordinoinnin osalta haluan selventää, että rajaturvallisuusvirasto koordinoi operaatioita, joihin osallistuu mukana olevien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

Puheenvuoroni lopuksi haluan kiittää esittelijä Deprez'tä ahkerasta työstä. Totean vielä, että pidän todellakin toimielinten aikaansaamaa sopimusta nopeita rajainterventioryhmiä koskevasta asetuksesta myönteisenä asiana. Toistan, että se on erinomainen esimerkki solidaarisuudesta ja operatiivisesta yhteistyöstä.

  Puhemies . – Kiitos, arvoisa komission jäsen.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. – (EN) Nykyisellään ulkorajojen valvontaan ei ole käytettävissä tarvittavia ja riittäviä varoja, joilla voitaisiin tehokkaasti torjua laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Ongelma ei rajoitu vain yhteen jäsenvaltioon tai alueeseen vaan koskee kaikkia jäsenvaltioita.

Tätä taustaa vasten Deprez'n mietinnössä tuodaan esiin erilaisia puutteita ja käsitellään nopeiden rajainterventioryhmien lähettämiseen liittyviä keskeisimpiä kysymyksiä. Täytyy myöntää, että nopeiden rajainterventioryhmien perustaminen on askel oikeaan suuntaan, ja siksi hankkeeseen olisi myönnettävä tarvittavat varat, jotta se voisi toimia kunnolla.

Rajavalvonnan hallinnoinnin tehostamisella ratkaistaan vain pieni osa perusongelmasta. Valitettavasti olen sitä mieltä, etteivät unionin toimielimet, etenkään neuvosto, ole puuttuneet tähän ikävään ongelmaan niin tarmokkaasti ja kiireellisesti kuin mihin se antaisi aihetta. Taakan jakamisen periaatetta ei todellakaan ole sovellettu tosimielessä eikä kovinkaan konkreettisesti tai kouriintuntuvasti.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, EU:n lainsäädännön näkökulmasta jäsenvaltiot, Puola mukaan luettuna, ovat itse vastuussa ulkorajojensa valvonnasta.

Valitettavasti täytyy sanoa, että tällä hetkellä EU:n tarjoama apu ulkorajoilla toteutettaviin operaatioihin ja näiden rajojen turvaamiseen ei ole riittävää. Se on asia, jota ei voida sivuuttaa, koska Euroopan unionin ulkorajojen valvonnassa on kysymys toisaalta ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjumisesta sekä toisaalta jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, kansanterveyteen ja kansainvälisiin suhteisiin kohdistuvien uhkien torjumisesta. Rajavalvonta ei siis hyödytä vain sitä jäsenvaltiota, jonka rajasta on kysymys, vaan se on aivan yhtä tärkeää kaikille jäsenvaltioille, jotka ovat poistaneet tarkastukset sisärajoiltaan.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex) on jo perustettu neuvoston päätöksellä. Nyt meidän on otettava seuraava askel, eli perustettava nopeat rajainterventioryhmät, jotka voidaan lähettää apua tarvitsevan jäsenvaltion alueelle mutta joita ei ole suunniteltu antamaan pitkäaikaista apua. Nopeiden rajainterventioryhmien kokoonpanon, koulutuksen ja lähettämisen koordinoinnin pitäisi kuitenkin kuulua rajaturvallisuusviraston tehtäviin.

Tällainen lähestymistapa lisää jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja avunantoa.

  Luca Romagnoli (ITS), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, maahanmuuttoa pidetään aivan liian usein voimavarana, jopa elintärkeänä voimavarana, mutta silloin aliarvioidaan sen kauhistuttavia vaikutuksia niihin ihmisiin, jotka todella joutuvat kärsimään siitä. Ne, jotka jättävät maansa ja kansansa, eivät useinkaan ole köyhimpiä vaan pätevimpiä nuoria ja – vaikka jätetään vihanlietsonta sikseen – myös samalla niitä, jotka ovat potentiaalista työvoimaa järjestäytyneelle rikollisuudelle vastaanottajamaissa.

Unionin rajoille hyökyvät ihmisvirrat ovat perusteltu syy luoda yhteisiä sääntöjä rajavartioiden ja nopeiden rajainterventioryhmien velvollisuuksista. Nämä muuttajavirrat tarjoavat materiaalia vastenmieliseen ihmiskauppaan, jota käydään traagisissa ja kaikkien meidän hyvin tuntemissa olosuhteissa, ja minusta poliitikot ovat moraalisesti osasyyllisiä tähän, jos he väittävät, että tämä on oikein ja kohtuullista tai jopa että on meidän velvollisuutemme ottaa vastaan nämä ihmiset kyselemättä lainkaan heidän syitään tai sitä, onko heidän vastaanottamiseensa edellytyksiä. Italia on jopa päättänyt ottaa vastaan kaikki, jotka pyrkivät sen rajoille, eikä kenenkään tarvitsee taata, että heille on tarjolla työtä tai ylläpitoa.

Tällaisessa tilanteessa minä vain ihmettelen, mitä hyötyä esitetyistä toimenpiteistä on. Italiassa niitä voidaan käyttää vain avustustoimiin. Niillä autetaan ihmisiä saapumaan laittomasti maahan, minkä jälkeen nämä laittomat maahanmuuttajat tungeksivat kansalaisjärjestöjen avustusluukuilla. Mitä hyötyä on eurooppalaisesta virastosta, jonka tehtävänä on hallinnoida yhteistyötä ulkorajoillamme, jos jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikat ovat niin erilaisia? Ei siitä mitään hyötyä olekaan, ellei hyödyksi lasketa veronmaksajien rahojen tuhlaamista ja demagogialla leikittelyä, mikä johtaa vain yhteiskunnalliseen levottomuuteen ja epäjärjestykseen.