Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 25. huhtikuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

21. Työntekijöille tiedottamista ja työntekijöiden kuulemista koskevan eurooppalaisen lainsäädännön lujittaminen (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma työntekijöille tiedottamista ja työntekijöiden kuulemista koskevan eurooppalaisen lainsäädännön lujittamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, työntekijöiden pitäminen ajan tasalla ja heidän kuulemisensa on merkittävä osa sitä, kuinka EU:n sosiaalisella mallilla vastataan globalisaation, taloudellisen kilpailun ja teknologisen muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Tähän vastaukseen kuuluvat myös muutoksen hallinta ja ennakointi sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu.

Minun ei tarvinne muistuttaa parlamentille, kuinka tärkeinä komissio pitää eurooppalaisia yritysneuvostoja. Voimme vähentää niiden avulla epätasapainoa, joka aiheutuu riittämättömästä edustuksesta eli siitä, että yhä useammat päätökset tehdään ylikansallisesti, kun taas työtekijöille tiedottamista ja ongelmien ratkaisemista koskeva lainsäädäntö pannaan täytäntöön etupäässä kansallisesti.

Yritysneuvostot tarjoavat tukea kunkin maan työmarkkinaosapuolille ja auttavat ymmärtämään yritysten yleisiä strategisia ongelmia ja löytämään ratkaisuja. Mikä tärkeintä, ne mahdollistavat muutosten ennakoinnin ja hallinnan. Globalisaation aikakaudella EU:n on puututtava moniin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Olemme hyvin tietoisia siitä, että paitsi työntekijät myös muut kansalaiset pelkäävät yritysten uudelleenjärjestelyjä. Tiedämme myös, että tähän ilmiöön voidaan puuttua vain yhdellä mahdollisella tavalla: määrätietoisella, ennakoivalla ja dynaamisella toiminnalla. EU:n on autettava valmistautumaan uudelleenjärjestelyistä johtuviin muutoksiin ja osallistuttava niiden hallintaan vastuullisella tavalla – esimerkiksi käyttämällä rakennerahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, tai käymällä poliittista vuoropuhelua komission perustamilla rakenneuudistusfoorumeilla – sekä tehostettava työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevan yhteisön sääntelykehyksen täytäntöönpanoa.

Volkswagenin autotehtaiden viimeaikainen tilanne osoitti erityisesti, että työntekijät on pidettävä ajan tasalla ja heitä on kuultava päätöksentekoprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta he voivat valmistautua uudelleenjärjestelyyn ja jotta se voidaan toteuttaa ottaen kaikkien edut huomioon. Eurooppalaisten yritysneuvostojen täytyy kyetä hoitamaan tämä ylikansallisen toimintansa ohessa. Kuinka tämä tavoite sitten saavutetaan? Ennen kaikkea on tärkeää varmistaa, että työntekijöille ilmoittamista ja heidän kuulemistaan koskevaa yhteisön lainsäädäntöä noudatetaan. Korostan kuitenkin, että yhteisön lainsäädännön noudattamisen varmistaminen on ensisijaisesti jäsenvaltioiden tehtävä.

Myös eurooppalaisia työneuvostoja koskevan direktiivin tarkistamisesta pitäisi esittää kysymyksiä. Olen varsin tietoinen siitä, kuinka arkaluonteinen tämä aihe on. Kuten tiedätte, komissio alkoi tarkistaa eurooppalaisia työneuvostoja koskevaa direktiiviä vuonna 2004. Vuonna 2005 antamassaan tiedonannossa rakenneuudistuksista ja työllisyydestä komissio rohkaisi eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia käynnistämään neuvottelut tästä aiheesta. Työmarkkinaosapuolet ovat sisällyttäneet eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevien yhteisten tekstien tukemisen ja arvioinnin vuosien 2006–2008 työohjelmiinsa. Odotamme tämän työn tuloksia hyvin kiinnostuneina.

Tiedän, että työmarkkinaosapuolten lähestymistavat eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevaan kysymykseen poikkeavat toisistaan. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioissa kaivataan entistä enemmän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, ja monet ovat tietoisia siitä, että eurooppalaisten yritysneuvostojen työ jätetään usein huomiotta tai sitä aliarvioidaan. Keskeinen kysymys onkin se, parantaako EU:n oikeuskehyksen tarkistaminen tapaa, jolla ne toimivat, vai riittäisikö se, että työmarkkinaosapuolten keskuudessa lisättäisiin tiedonvaihtoa hyviksi todetuista lähestymistavoista. Pidämme kaikkia ehdotuksia oikeuskehyksen kehittämisestä myönteisinä. Tästä kehittämisestä näyttää olevan hyötyä siinä mielessä, että sen avulla yhtenäistetään ja tehostetaan tiedottamis- ja kuulemisprosessia, lisätään oikeusvarmuutta tapauksissa, joissa yritysten koko muuttuu merkittävästi, sekä selvennetään eurooppalaisen ja kansallisen tiedottamis- ja kuulemisprosessin laajuutta ja tarkoitusta.

On selvää, että komission aloitteessa otetaan huomioon työmarkkinaosapuolten käynnistämät toimet, joilla pyritään tukemaan hyviksi todettujen toimintamallien käyttöä. Siinä otetaan myös huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vaatimukset. Komissio kannattaa kumppanuuteen perustuvien ratkaisujen etsimistä sekä taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien yhdistämistä. Komissio on antanut tukensa tälle lähestymistavalle vuonna 2005 antamassaan tiedonannossa rakenneuudistuksista ja työllisyydestä sekä vuonna 2006 antamassaan tiedonannossa yritysten yhteiskuntavastuusta. Komissio odottaa kiinnostuneena parlamentin päätöslauselmaa tästä aiheesta, ja se vaikuttaa suuresti komission seuraaviin toimenpiteisiin. Komissio on valmis keskustelemaan parlamentin kanssa työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemistaan. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Gabriele Stauner, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää erityisesti komission jäsentä Špidlaa hänen huomioistaan, jotka koskivat työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan. Tiedämme kaikki, kuinka tärkeää on, että työntekijöillä on oikeus osallistua: se on hyvien työmarkkinasuhteiden perusta sekä työntekijöitä tyydyttävä ja motivoiva tekijä. Juuri siksi nämä oikeudet ovat myös yritysten ja työnantajien etu – itse asiassa ne ovat nimenomaan niiden etu.

Me voimme olla EU:ssa ylpeitä työntekijöiden osallistumiseen liittyvistä perinteistämme. Nämä oikeudet ovat yksi taloutemme keskeisistä menestystekijöistä. Kuulemisoikeudet vaihtelevat EU:n eri jäsenvaltioissa: esimerkiksi omassa kotimaassani työntekijöiden osallistuminen ulottuu oikeuteen tehdä yrityksen johtamiseen liittyviä yhteispäätöksiä. Eroista huolimatta oikeus saada tietoa ja tulla kuuluksi ovat kiistaton osa niin sanottua EU:n sosiaalista mallia.

Vuonna 1994 hyväksytyn, eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevan direktiivin on tunnustettu olevan tätä alaa koskevan yhteisön lainsäädännön huipentuma.

Direktiiviä pidetään yksimielisesti arvokkaana: yksi osoitus sen tarpeellisuudesta oli se, että jotkin monessa maassa toimivat yhtiöt olivat perustaneet yritysneuvostoja vapaaehtoisesti jo ennen direktiivin voimaantuloa.

Mielestäni nyt, vuonna 2007, on tullut aika tarkistaa direktiiviä. Vuoden 1994 direktiivissä itse asiassa asetettiin tarkistusajankohdaksi vuosi 1999. Direktiivin täytäntöönpanon jälkeen muutoksia on tapahtunut paljon. Yhtiöiden taloudelliset rakenteet ovat muuttuneet, ja globalisaatio on jatkanut kulkuaan. Samalla myös työntekijöiden ja heitä edustavien tahojen odotukset ovat kasvaneet.

EU:n kansalaisten edustajina osallistumme ilolla työhön, jossa sääntöjä muutetaan sellaisiksi, että ne vastaavat yritysmaailmassa ja työelämässä tapahtuneita muutoksia. Tiedämmehän kaikki, että tulevaisuudessa menestyvät ne työnantajat, jotka toimivat vastuullisesti ja ottavat työntekijöidensä oikeudet ja hyvinvoinnin asianmukaisesti huomioon, samalla kun asioista hyvin perillä olevat työntekijät osallistuvat yritysten päätöksentekoprosesseihin, tekevät parhaansa ja sitoutuvat yhtiön menestykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Stephen Hughes, PSE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Airbus, Alcatel, Lucent ja Delphi Systems ovat viimeisimpiä esimerkkejä loputtomista suurista rakenneuudistuksista, jotka ovat saaneet työntekijöiden edustajat kääntymään meidän puoleemme ja valittamaan siitä, kuinka tiedottamista ja kuulemista koskevaa EU:n lainsäädäntöä rikotaan. Tämä koskee paitsi työneuvostoista annettua direktiiviä myös muita säädöksiä: 1970-luvulla joukkoirtisanomisista ja siirroista annettuja direktiivejä sekä direktiiviä työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista.

Meillä on melkoinen määrä tiedottamista ja kuulemista koskevia lakeja, mutta niiden väliset epäjohdonmukaisuudet ja ristiriidat sekä niiden porsaanreiät johtavat siihen, ettei niitä usein noudateta lainkaan. Usein käy niin, etteivät yhtiöt yritä lainkaan järjestää hyvissä ajoin mielekkäitä tiedottamis- tai kuulemisprosesseja, joilla yritettäisiin välttää työpaikkojen vähentämistä tai pyrittäisiin siihen, että niitä vähennettäisiin mahdollisimman vähän.

EU:n lainsäädäntöön tarvitaankin kiireesti käsitteiden "tiedottaminen" ja "kuuleminen" selvä määritelmä. Meillä on erilaiset määritelmät useissa eri direktiiveissä. Yritysneuvostoista annetussa direktiivissä ei määritellä kumpaakaan käsitettä selvästi, ja eurooppayhtiöistä ja yleisestä toimintakehyksestä myöhemmin annetuissa direktiiveissä ne määritellään eri tavoin. Tämä mahdollistaa väärinkäytökset ja lain kiertämisen. On siis silmiinpistävän selvää, että yritysneuvostoja koskevaa direktiiviä on vihdoin tarkistettava – sitä piti tarkistaa jo kahdeksan vuotta sitten.

Puutteet ja porsaanreiät ovat yleisessä tiedossa: työntekijöille ei anneta tietoja eikä heitä kuulla ajoissa, ammattiliittojen roolia ei tunnusteta asianmukaisesti, asiantuntija-apua ei ole saatavilla, seuraamukset ovat riittämättömiä, salassapitosääntöjä käytetään väärin tietojen pimittämiseksi ja niin edelleen. Näihin puutteisiin on nyt puututtava, jotta työntekijät saavat käyttöönsä tarvitsemansa tehokkaat välineet.

Tiedän joidenkin olevan sitä mieltä, ettei direktiiviä pitäisi tarkistaa, koska se voi johtaa heikompaan, ei vahvempaan välineeseen. Ryhmäni katsoo, että lainsäädännön kiertäminen ja väärinkäyttö on nyt saanut sellaiset mittasuhteet, ettei meillä ole mitään hävittävää, jos vaadimme direktiivin tarkistamista. Kehotan komissiota viemään asiaa kiireesti eteenpäin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Samalla kun kotimaassani Portugalissa vietetään huhtikuun vallankumouksen 33. vuosipäivää, minulla on erityinen ilo osallistua täysistunnossa keskusteluun työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevan lainsäädännön lujittamisesta.

Kuten kaikki tiedämme, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan sekä eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevissa direktiiveissä säädetään, että työntekijöille on tiedotettava yhtiön talouden ja sosiaalisten näkökohtien kehittymisestä sekä päätöksistä, jotka muuttavat huomattavalla tavalla työn organisointia ja työsopimuksia. Kokemus on kuitenkin osoittanut, ettei tämä vielä riitä eikä näin kyetä puuttumaan yhtiöiden rakenneuudistuksia ja tuotannonsiirtoja koskeviin, yhä vakavampiin ongelmiin, joilla on vakavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Eri yhtiöiden työntekijät ilmoittavat edelleen tällaisista ongelmista. Ne koskevat huipputeknologian alaa, josta esimerkkeinä voidaan mainita Alcatel-Lucent, Delphi ja Yasak, kenkäteollisuutta, esimerkiksi Rodhea, autoteollisuutta ja tekstiilialaa. Yhteisön lainsäädännössä on mentävä siksi paljon pidemmälle.

Työntekijäjärjestöt on pidettävä täysin ajan tasalla, ja niiden on voitava toimia keskeisessä asemassa koko prosessissa ja eurooppalaisissa yritysneuvostoissa. Niille täytyy myös antaa veto-oikeus.

Emme saa antaa joustoturvattomuuden, irtisanomisten ja työntekijöiden vuosien saatossa hankkimien oikeuksien polkemisen yleistyä.

Arvoisa komission jäsen, toivon, että kykenette vastaamaan kysymyksiin, joita teille esitetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Hyvä jäsen Figueiredo, mikäli tarkoitatte neilikkavallankumouksen juhlistamista, olen varma, että hän vastaa teille.

 
  
MPphoto
 
 

  Ieke van den Burg (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, yritän esittää sanottavani minuutissa. Asiani koskee pääasiassa rahamarkkinoita ja sitä, mitä yksityisten sijoitusrahastojen alalla tapahtuu parhaillaan, kun niiden vaikutukset yhtiöiden toimintaan kasvavat osakkeenomistajien oikeuksien välityksellä. Mielestäni on hyvin ikävää, ettei nykyinen komissio ole antanut ehdotuksia, jotka koskisivat työntekijöiden oikeuksia erityisesti suurissa monikansallisissa yhtiöissä, kun taas osakkeenomistajien oikeuksien eteen tehdään kaikki mahdollinen. Hyväksyimme tästä samasta aiheesta mietinnön viime vuoden helmikuussa. Sen eteen, että osakkeenomistajat saisivat lisää vaikutusvaltaa yhtiöissä, tehdään paljon – ja osakkeenomistajathan voivat lisätä vaikutusvaltaansa puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta – kun taas työllisyyteen ja työn laatuun kohdistuviin vaikutuksiin tai työntekijöiden oikeuksiin ei kiinnitetä huomiota. Tässä vallitsee selvästikin suuri epätasapaino. Katson, että tälle alalle pitäisi palauttaa tasapaino mahdollisimman pian ja että meidän kannattaisi kenties tarkistaa viidettä yhtiöoikeusdirektiiviä ja varmistaa, että yhtiöitä valvottaessa osakkeenomistajien ja työntekijöiden edut olisivat paremmin tasapainossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Harald Ettl (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan unionin viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, ettei eurooppalaisten yritysneuvostojen yhteydessä tapahtuva tiedottaminen ja kuuleminen ole tyydyttävää. Olemme nyt siinä pisteessä, jossa eri maiden, kuten Ranskan ja Saksan, työntekijöitä edustavat eri elimet usutetaan yksi toisensa jälkeen toistensa kimppuun kuin pudotuspelissä, vaikkei kyse olekaan mistään kansainvälisestä urheilukilpailusta. Eurooppalaisten yritysneuvostojen komiteoissa ei yksinkertaisesti enää tapahdu kuulemista eikä tiedottamista. Tästä syystä tilannetta on muutettava. Korostan, että direktiiviä oli määrä tarkistaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1999. Asia otettiin esiin uudelleen vuonna 2004, ja olemme nyt siinä vaiheessa, että tunnustamme tarkistamisen olevan tarpeen.

Olen hyvin iloinen siitä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsen Stauner esitteli tämän asian meille, sillä eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevan direktiivin syntyessä juuri Saksan entinen liittokansleri Kohl oli ensimmäisenä ottamassa sitä vastaan. Tuolloin teollisuutemme tilanne oli kuitenkin vielä melko erilainen kuin nyt – muutoksia on tapahtunut paljon. Yhtiöt ovat pienentyneet, viestintämenetelmät ovat muuttuneet. Tällä alalla on paljon muutettavaa. Voin vain kehottaa meitä tarttumaan edessämme olevaan tilaisuuteen muuttaa direktiiviä. Saatetaan eurooppalaiset yritysneuvosto ajan tasalle! Saatetaan asetukset ajan tasalle ja todellisuutta vastaaviksi! Demokraattisen politiikan näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että yhtiöiden eurooppalaiset yritysneuvostot toimivat, sillä elleivät ne toimi, konfliktin vaara on suuri, ja juuri se on estettävä.

Arvoisa komission jäsen, voin vain pyytää teitä käynnistämään nämä työt nopeasti ja tarpeen vaatiessa painostamaan neuvostoa, jotta näistä asioista tulisi totta.

 
  
MPphoto
 
 

  Kader Arif (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevan direktiivin hyväksymisestä on kulunut 13 vuotta, ja meillä on vielä paljon tehtävää, jos haluamme, että tällä säädöksellä saavutetaan sille asetetut tavoitteet.

Viime kuukausien aikana monet yhtiöt ovat toteuttaneet suuria rakenneuudistushankkeita kuulemisia järjestämättä sekä tästä direktiivistä ja muista EU:n säädöksistä huolimatta, ilman että yhtäkään näistä yhtiöistä olisi rangaistu. Airbus on parhaillaan kriisissä, Alcatel ja Volkswagen olivat aikaisemmin kriisissä ja Peugeot käy kenties läpi kriisin tulevaisuudessa. Nämä kriisit ovat karuja esimerkkejä siitä, mitä EU:n sosiaalisesta vuoropuhelusta puuttuu.

Airbusin tapauksessa ammattiyhdistysten jäsenet ja työntekijät, joita olemme tavanneet parlamentissa tai omissa kotimaissamme, ovat valittaneet aivan oikeutetusti siitä, ettei heitä ole kuultu eikä heidän kanssaan ole tehty todellista yhteistyötä "Power 8" -rakenneuudistussuunnitelmaan liittyvissä asioissa. Vaikka tiedämmekin, että Airbusin nykyiset vaikeudet johtuvatkin pohjimmiltaan johdon tekemistä virheistä ja että yhtiön menestys on perustunut sen henkilökunnan osaamiseen, työntekijöille on ilmoitettu tästä suunnitelmasta viimeisenä, mutta se vaikuttaa juuri heihin ensimmäisenä – ja vieläpä kaikkein voimakkaimmin. Johtajilla ei puolestaan ole hätää, koska heillä on turvanaan miljoonien eurojen kultainen kädenpuristus. Emme voi enää suvaita tilannetta, jossa työntekijät saavat kuulla lehdistön kautta, että heidät aiotaan irtisanoa. Meidän on toimittava kiireesti, jos haluamme lisätä avoimuutta.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on jo monen vuoden ajan kehottanut tarkistamaan näitä tekstejä. Tavoitteenamme on ollut varmistaa, että työntekijöille annetaan aito mahdollisuus vaikuttaa omalla osallistumisellaan päätöksentekoprosessiin siten, että heille tiedotetaan asioista ja heitä kuullaan varhaisessa vaiheessa, säännöllisin väliajoin ja päätöksenteon kaikissa vaiheissa. Siispä työntekijöiden edustajien pitäisi istua yhtiöiden hallintoneuvostoissa. Tämä on ratkaisevan tärkeä osa sitä, että työntekijöille tiedotetaan strategisista päätöksistä, sekä näiden päätösten seurantaa. Juuri tällä tavoin voitaisiin myös varmistaa, että nämä rakenneuudistustoimenpiteet olisivat yrityksille todella välttämättömiä eivätkä johtuisi vain johdon virheistä tai välittömän voiton tavoittelusta.

Katsomme myös olevan ratkaisevan tärkeää varmistaa, että EU:ssa toimivat yhtiöt kantavat yhteiskunnallisen ja taloudellisen vastuunsa ja käyttävät hallintomenetelmää, joka on vastuullinen ja oikeudenmukainen kaikkia osapuolia – työntekijöitä, ammattiliittoja, paikallis- ja alueviranomaisia ja niiden toiminta-alueen yhteisöjä – kohtaan. Komission on sitouduttava siihen, että se suostuttelee yhtiöt toimimaan vastuullisesti, myös ottamaan huomioon niiden yhteiskuntavastuusta laaditun lainsäädännön.

Näyttää siltä, että globalisoituneessa maailmassa ja jatkuvasti muuttuvassa taloudessa tehtävämme on nyt – aivan kuten 13 vuotta sitten – varmistaa, että voimassa olevia direktiivejä sovelletaan täysin. Tämä tarkoittaa myös seuraamusten langettamista vastuuttomille yhtiöille ja ennen kaikkea sen varmistamista, että nykyisiä direktiivejä muutetaan niin, että niissä säädetään tarkemmin työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä yritysneuvostoista. Näin teemme selväksi, että olemme sitoutuneet voimakkaasti kehittämään EU:sta yhteiskunnallisesti vastuullisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Kiitän komission jäsentä hänen kauniista sanoistaan, vaikka halusimmekin saada lisää tarkempia tietoja yhtiöiden avoimuuden ja hyvän hallintotavan lisäämiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja niille asetetusta aikataulusta.

Työntekijöiden osallistumista tarvitaan, jos haluamme säilyttää EU:n teollisuuden kilpailukyvyn ja laadun Airbusin ja muiden, vähemmän tunnettujen yhtiöiden edistyksellisissä hankkeissa. Osallistuminen on kuitenkin ratkaisevan tärkeää, jos EU:sta on tarkoitus kehittää toiveidemme kaltainen kilpailukykyinen talous. Tässä mielessä Delphi on kotimaassani kipeä haava.

Ei ole oikein, että nämä ongelmat liitetään ainoastaan globalisaation, sillä tarkkaan katsoessamme huomaamme, että sekä Airbusin että Boeingin tilauskirjat ovat täynnä, joten työntekijöitä pitäisi ennemminkin palkata lisää kuin irtisanoa niin EU:ssa kuin muuallakin.

Haluan kehottaa komissiota paitsi lisäämään työntekijöiden osallistumista myös harkitsemaan uusia toimenpiteitä johtajien toimien ja päätösten avoimuuden lisäämiseksi. Heidän sopimuksensa on suojattu panssarointiin rinnastettavalla tavalla, ja he saavat yletöntä palkkaa, mutta he eivät ole silti estäneet huolimattomuuksia, avoimuuden puutetta ja rikoksia, joiden varalle Euroopan yhteisöllä ei ole tällä hetkellä riittävän tehokasta välinettä.

Arvoisa komission jäsen, aikooko komissio ottaa käyttöön välineitä tämän vastuuttoman vallan rajoittamiseksi osana niin sanottua yritysten yhteiskuntavastuuta ja yritysten käytännesääntöjä, jotka eivät toistaiseksi ole velvoittavia? Voisiko komissio toteuttaa toimenpiteitä, joilla se velvoittaisi johtajat toimimaan avoimemmalla tavalla ennen kaikkea työntekijöiden mutta myös yhteiskunnan edun vuoksi? Jos aiomme puhua yhtiöiden hyvästä eurooppalaisesta hallinnosta, emme voi jatkossa enää tyytyä tähän tilanteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Matthias Groote (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, näyttää siltä, että jotakin pahaa täytyy aina tapahtua, ennen kuin komissio antaa lausunnon niinkin tärkeästä aiheesta kuin työntekijöiden oikeuksien vahvistamisesta tiedottamisen ja kuulemisen alalla.

Airbusin Power 8 -rakenneuudistusohjelma ja siitä johtuva työpaikkojen menettämisen ja tehtaiden myymisen vaara on ravistellut Airbusin Euroopan työntekijöitä kunnolla. Keskustellessamme Varelin ja Nordenhamin alueiden yritysneuvostojen kanssa ja tavatessamme ammattiliittojen edustajia eri puolilta Eurooppaa Brysselissä hiljattain järjestetyssä tilaisuudessa työntekijät korostivat kerta toisensa jälkeen, ettei Airbusin työntekijöille ole annettu riittävästi tietoja eikä heitä ole kuultu asianmukaisesti. Tästä syystä eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeuksien on ennen kaikkea vihdoin ja viimein toteuduttava, ja sen jälkeen niitä on laajennettava ja syvennettävä.

Emme voi puolustella millään tavalla sitä, ettei työntekijöille anneta kattavia tietoja eikä heitä kuulla, kun yrityksessä, jossa he työskentelevät, toteutetaan rakenneuudistus tai kun he ovat vaarassa menettää työpaikkansa. Tämä kestämätön tilanne voidaan korjata vain siten, että ryhdymme vihdoin ja viimein tarkistamaan eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevaa direktiiviä, mikä meidän olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. En ole toistaiseksi kuullut, että yksikään yhtiö missään päin EU:ta olisi ajautunut vaikeuksiin sen yritysneuvoston takia. Sitä vastoin kuulemalla työntekijöitä ja antamalla heille tietoja varhaisessa vaiheessa Euroopassa olisi itse asiassa voitu varmasti säästää useita yhtiöitä ja työpaikkoja ja korjata johdon tekemiä virheitä.

Kolmentoista vuoden jälkeen meidän on aika vahvistaa tätä säädöstä kunnolla varmistaaksemme yhteiskunnallisen rauhan EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alejandro Cercas (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, totta se on, siitä on jo kolmetoista vuotta. Lukiessani tekstejä mieleeni muistuu, kuinka meidän oli tarkoitus sisällyttää työmarkkinavuoropuhelu primaarilainsäädäntöömme EU:n sosiaalisen mallin erityispiirteenä. Tämä direktiivi laadittiin sitä varten.

Jo kolmetoista vuotta sitten tuotiin esiin, että sisämarkkinoilla on valtioiden välinen ulottuvuus ja että se saattaa johtaa ongelmiin monikansallisten yhtiöiden työntekijöiden keskuudessa, koska yhtiöiden on tehtävä päätöksiä niin, että ne kuulevat kaikkia ketään sivuuttamatta, tai niin, etteivät ne kuule ketään. Sen perusteella, mitä olemme nähneet Delphin, Renaultin ja Airbusin kohdalla, tiedämme nyt paremmin, että näitä mekanismeja on parannettava.

Arvoisa komission jäsen, on olemassa vaara, että työntekijät alkavat ajatella, ettei Euroopan unioni ole legitiimi, havaitessaan samanaikaisesti kaksi hyvin vaarallista asiaa. Ensinnäkin he huomaavat, ettei meillä ole käytettävissämme välineitä, ja toiseksi he kuulevat samalla meidän sanovan, että pidämme heidän puoliaan ja ettemme aio hylätä heitä globalisaation ja rakenneuudistusten edessä.

Vaikka direktiivin muuttaminen ei siis vielä riitä, se on silti tarpeen, koska direktiivi on väline, jolla ei joko puututa tai jolla ei kyetä puuttumaan äärimmäisen vakaviin ongelmiin, joita havaitsemme jokapäiväisessä elämässä ja jotka saavat monet EU:n kansalaiset kääntymään toinen toisiaan ja Brysseliä vastaan.

Arvoisa komission jäsen, tämä on kiireellistä. Meidän on päästävä asiassa eteenpäin. Tuemme teitä täysin, jos puututte tähän vaikeaan ja riskialttiiseen tilanteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Jöns (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, epävarmuus on aina huono asia, etenkin kun kyse on työpaikkojen tulevaisuudesta. Tuhansien Airbusin työntekijöiden yllä on häilynyt tammikuusta lähtien työttömyyden uhka kuin Damokleen miekka. Tämä tilanne on kestämätön. Ei ihmisiä voi kohdella näin. Power 8 -ohjelmaa odoteltaessa omassa vaalipiirissäni oli ensin puhetta 1 200 työpaikan menettämisestä, sitten 700 työpaikasta, sen jälkeen ainoastaan tilapäistyöntekijöiden työpaikoista – ja nyt saamme kuulla, että Airbus haluaa aloittaa rekrytoinnin uudelleen! Kaikki tämä pyörryttää väkisinkin.

Kuten kaikki tiedämme, EADS:n ylimmän johdon lähestymistapa ei ole enää mikään yksittäistapaus. Olemme kuulleet tämän tänään jo monta kertaa. Se, että jotakin tällaista pääsee tapahtumaan eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevasta direktiivistä huolimatta, on yksinkertaisesti pöyristyttävää. Onkin silmiinpistävää, että toimia tarvitaan. Tästä syystä meidän toteutettava kiireesti erityistoimia muistuttaaksemme työnantajille tehokkaammin heidän velvollisuuksistaan tiedottamisen ja kuulemisen suhteen. Meidän on varmistettava ennen kaikkea, että direktiivin rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset pannaan täsmällisesti täytäntöön kaikkialla EU:ssa ja että työntekijät ja heidän edustajansa ovat edustettuina hallintoneuvostoissa.

Arvoisa komission jäsen, odotan todella, että komissio ryhtyy vihdoin ja viimein työhön saattaakseen tämän direktiivin ajan tasalle, sillä kuten kaikki tiedämme, EU:n kilpailukyky ja tuottavuus perustuvat hyviin ja turvallisiin työpaikkoihin ja ovat niistä riippuvaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olette ensinnäkin maininneet useita tapauksia, joissa direktiiviä työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan ei ole sovellettu asianmukaisesti. Näin on todellakin tapahtunut. Komissio on ryhtynyt kaikissa tapauksissa toimiin, ja joissakin tapauksissa tilanne on selvästi parantunut.

Haluan kuitenkin korostaa, ettei direktiivi ole aivan niin huono kuin joissakin puheenvuoroissa annettiin ymmärtää. Jäsenvaltiot päättävät viime kädessä itse, kuinka ne soveltavat sitä. Haluan huomauttaa, että viime aikoina Ranskassa ja Belgiassa monet yhtiöt ovat joutuneet oikeuteen siksi, etteivät ne ole noudattaneet direktiiviä. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi British Airwaysin tapauksessa, rakenneuudistusprosessi on keskeytetty siksi aikaa, kunnes laki työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan on pantu kokonaan täytäntöön. Suhteellisen tehokas lähestymistapa on näin ollen mahdollinen, ja katson, että tämä meidän on syytä pitää mielessämme.

Toinen esiin ottamanne kysymys koski direktiivin tulevaa muuttamista. Haluan korostaa, että komissio on alkanut tarkistaa tätä direktiiviä ja että tavoitteenamme on saada aikaan ratkaisu, jonka pohjalta käydään vakaata ja tehokasta työmarkkinavuoropuhelua, kuullaan työntekijöitä ja taataan heille oikeus tulla kuulluiksi ja saada tietoa. Tämä on komission tavoite, ja olen varma, että saavutamme sen tällä vaalikaudella.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Kiitos, arvoisa komission jäsen.

Keskustelu on päättynyt.

Keskustelun päätteeksi jätetyistä päätöslauselmaesityksistä(1) äänestetään seuraavan istuntojakson aikana Brysselissä tiistaina 10. toukokuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Tämän lausunnon ja ensi kuun päätöslauselman lähtökohtana on Airbusin hirvittävä tilanne Euroopassa. Huonon hallinnon, epäoikeudenmukaisen kilpailun ja huonon arviointikyvyn yhdistelmä uhkaa EU:n elinvoimaisimman teollisuudenalan eloonjäämistä. On käsittämätöntä, että Yhdysvaltojen ja Boeingin pitäisi hallita kokonaan keskikokoisten ja suurten lentokoneiden maailmanmarkkinoita. Boeingin siviilikoneiden myyntiä ja tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan armeijan kanssa tehdyin sopimuksin ja armeijan tutkimus- ja kehitystoiminnalla. Siksi onkin surullista, ettei EU:lla ole yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Keskeisin ongelma asiassa on kuitenkin se, että vaikka EU ja jäsenvaltiot myönsivät Airbusille jättiläismäisiä lainoja, yhtiötä johdettiin kuin viime vuosisadan vaihteen aikaista kulmakauppaa kuulematta työntekijöitä juuri lainkaan. Työntekijät kuuluvat minkä tahansa teollisuusyrityksen tärkeimpiin resursseihin: heillä on tietoa ja kokemusta alalta. On hyvin mahdollista, että jos johto olisi keskittynyt tähän, se olisi voinut välttää osan pahimmista virheistään. Nyt työpaikkojen menettämisen vaara uhkaa ainakin 10 000:tta perhettä.

Jos tämä EU:n teollisuuden eturiviin kuuluva yhtiö kiinnittää näin vähän huomiota tärkeimpään valttiinsa eli työntekijöihinsä, komission on todellakin aika vahvistaa ja lujittaa lainsäädäntöä, joka ei selvästikään ole vielä riittävän voimakasta.

 
  

(1)Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö