Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 25. huhtikuuta 2007 - Strasbourg

22. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamista koskevien direktiivien käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistaminen ja järkeistäminen (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana jäsen Figueiredon laatima työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö (A6-0059/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi (KOM(2006)0390 – C6-0242/2006 – 2006/0127(COD)).

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Figueiredo, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää aluksi parlamenttia ja neuvostoa siitä, että ne ovat pyrkineet pikaiseen sopimukseen tästä ehdotuksesta. Pidän myös jäsen Figueiredon mietintöä myönteisenä, koska sillä polkaistiin käytiin neuvoston johtama rakentava vuoropuhelu, jolla rakennettiin pohja direktiiviehdotuksen hyväksymiselle ensimmäisessä käsittelyssä.

Komission direktiiviehdotus on osa oikeudellisen ympäristön yksinkertaistamiseen tähtäävää prosessia. Tällä ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan ja järkeistämään jäsenvaltioiden ja komission vastuualueita työterveys- ja työturvallisuusdirektiivien täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin suhteen luopumatta suojelun periaatteesta. Tämä on perustavanlaatuinen edellytys. Uudessa tekstissä yhdenmukaistetaan kerran viidessä vuodessa julkaistaville kansallisille kertomuksille asetetut aikataulut ja laajennetaan tätä velvoitetta kaikkiin voimassa oleviin direktiiveihin. Suunnitelmana on laatia vain yksi kertomus, joka sisältää yleisen osion, jossa käsitellään puitedirektiivin yleisiä periaatteita ja jota täydennetään erityisillä kappaleilla yksittäisiin direktiiveihin liittyvistä näkökohdista. Näin käytännön täytäntöönpanosta on mahdollista muodostaa yleiskatsaus.

Yksinkertaistusta sovelletaan kansallisiin elimiin, jotka laativat vain yhden kertomuksen joka viides vuosi, komissioon, joka laatii kustakin jäsenvaltiosta vain yhden kansallisen kertomuksen nykyisten 500 kertomuksen sijasta, sekä työmarkkinaosapuoliin, jotka laativat myös yhden kertomuksen joka viides vuosi. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa-antavan komitean kanssa ja perustaa elimen, jonka vastuulla on auttaa jäsenvaltioita laatimaan johdonmukaiset kertomukset. Komissio on valmis hyväksymään tarkistukset, joista olette äänestäneet. Annan tukeni kolmen osapuolen väliselle, työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa-antavalle komitealle sen tehtävässä, johon kuuluu kertomusten rakenteen ja sisällön määrittely sekä jäsenvaltioiden ja komission kertomusten laatimiseen sovellettavien määräaikojen asettaminen. Kiitos.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), esittelijä. (PT) Yhteisössä keskusteltiin ensimmäistä kertaa työntekijöiden terveyteen ja työoloihin sekä työpaikan terveys-, puhtaus- ja turvallisuuspalvelujen järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä ja ammattitautien luettelosta vuonna 1989, kun puitedirektiivi 89/391/ETY julkaistiin.

Sen jälkeen on hyväksytty muita direktiivejä, jotka koskevat työterveyttä, työterveyspalvelujen järjestämistä, työoloja, nuoria työntekijöitä, tilapäistyöntekijöitä ja alusten miehistöä ja joilla on pantu Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten määräykset täytäntöön.

Melkein kaikissa näissä ja muissa direktiiveissä säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus käytännön täytäntöönpanosta ja työmarkkinaosapuolten näkökannoista. Totuus on, ettei osa jäsenvaltioista ole tehnyt niin.

Toivotaan, että edessämme olevan ehdotuksen myötä kyseisten direktiivien tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja työoloihin kiinnitetään enemmän huomiota. Ehdotuksella pyritään vähentämään miljoonia vuosittain sattuvia työtapaturmia sekä tuhansia kuolemia ja vammoja, jotka johtavat pysyvään työkyvyttömyyteen eri puolilla EU:ta.

Kuten olen todennut, monissa eri direktiiveissä säädetään jäsenvaltioiden täytäntöönpanokertomusten laatimisesta, mutta niiden antamiselle on asetettu erilaiset määräajat: jotkin kertomukset on toimitettava joka neljäs vuosi, toiset joka viides vuosi ja osa ilman erityisiä määräaikoja.

Kuten komission jäsen juuri kertoi, nyt komissio ehdottaa yhden kertomuksen laatimista joka viides vuosi. Jotta ehdotus kertomuksen antamisesta kerran viidessä vuodessa täyttäisi työterveyden ja -turvallisuuden turvaamiseen liittyvät tarpeet, yhdenkään direktiivin erityisiä näkökohtia ei saa millään tavalla vesittää tai vähätellä, ja tällä mietinnöllä pyritään juuri tähän.

Olemme esittäneet tämän mukaisesti useita ehdotuksia, joista haluan korostaa niitä, jotka liittyvät itse kertomuksen rakenteeseen. Kertomuksen pitäisi sisältää erityinen kyselylomake.

Näin ollen kertomuksessa pitäisi olla yleinen osa, jossa käsiteltäisiin kaikkiin direktiiveihin sovellettavia yleisiä periaatteita ja näkökohtia, sekä omat kappaleensa kunkin direktiivin yksittäisten erityispiirteiden täytäntöönpanosta, myös erityisiä indikaattoreita, kun sellaisia on käytettävissä.

Viiden vuoden välein annettavassa kertomuksessa arvioidaan eri direktiivejä käytännössä ja annetaan tarvittaessa sukupuolikohtaisia tietoja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jos tällaisia tietoja on saatavilla. Se sisältää myös olennaisia tietoja jäsenvaltioiden toteuttamista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, jotta voidaan arvioida tarkoituksenmukaisella tavalla sitä, kuinka lainsäädäntö toimii käytännössä.

Katsomme vakaasti, että tarvitsemme politiikkaa, jolla parannetaan aidosti eri jäsenvaltioiden käytäntöjä. Komission on myös toimitettava kiireesti tarkempi kertomus työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden eri osa-alueiden nykytilasta jäsenvaltioissa.

Lopuksi haluan korostaa, että eri poliittisiin ryhmiin kuuluvat Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäsenet tekivät tiivistä yhteistyötä toimeenpanevan komitean ja neuvoston kanssa. Tämän yhteistyön ansiosta pääsemme varmastikin sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Kiitän teitä kaikkia tekemästänne työstä.

  Mihael Brejc, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (SL) Haluan ennen kaikkea kertoa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta, että olemme tyytyväisiä tähän mietintöön, koska se on yksi ensimmäisistä askeleista kohti erilaisista hallinnollisista tehtävistä jäsenvaltioille aiheutuvan taakan huomattavaa keventämistä. Samalla tällä direktiivillä yksinkertaistetaan ja selvennetään komission työtä. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmä on havainnut ilokseen, että esittelijän kanssa tehty sopimus on toiminut ja että olemme onnistuneet turvaamaan näin laajan konsensuksen valiokunnassamme. Jos muistan oikein, hyväksyessämme tämän mietinnön vain yksi äänesti sitä vastaan.

Mietinnön sisällöstä totean, että siinä kerrotaan jälleen selvästi EU:n kansalaisille, että komissio, neuvosto ja parlamentti tekevät päätöksiä järkeistääkseen menettelyjä ja parantaakseen jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välistä viestintää, jotta kaikki pääsisivät hyötymään tällaisesta toiminnasta.

Tällä direktiivillä ja yhdellä ainoalla kertomuksella ei vesitetä työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia millään tavalla. Ryhmäni katsoo tämän mietinnön eli direktiivin olevan merkittävä askel eteenpäin, mutta haluaisimme tietenkin nähdä myös komission muiden jäsenten toteuttavan samanlaisia aloitteita muilla aloilla. Mainitsen vain yhden esimerkin: Euroopan parlamentti on hyväksynyt terrorismin alalla noin 60 erilaista asiakirjaa, direktiiviä, asetusta jne. Asioista on melko vaikea päästä perille – esimerkkeinä voidaan mainita Schengenin sopimus, yhteismarkkinat ja koko joukko muita asioita. Tiivistäen sanoisin siis tämän mietinnön olevan hieno esimerkki siitä, kuinka voimme turvata poliittisten ryhmien laajan konsensuksen siitä, kuinka yhteisiä huolenaiheita säännellään tulevaisuudessa.

Haluan myös kiittää komission jäsentä Špidlaa hänen osallistumisestaan.

  Harald Ettl, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Figueiredoa hänen tekemästään työstä. Hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä varjoesittelijän kanssa ja laatinut työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittelijänä järkevän mietintöluonnoksen.

Komission ehdotuksella pyritään järjestelmällisyyteen ja työntekijöiden suojelua koskevien direktiivien yhtenäiseen malliin. Jäsenvaltioiden on toimitettava joka viides vuosi yksi ainut täytäntöönpanokertomus, jota olemme odottaneet jo melko kauan ja jossa niiden on raportoitava komissiolle kyseisten direktiivien soveltamisesta käytännössä. Tämän suunnitelman ansiosta kansalliset viranomaiset saavat varmastikin paremman yleiskuvan asiasta.

Työntekijöiden kattava ja tehokas suojelu on työntekijöiden terveyden turvaamisen ja säilyttämisen perusedellytys. Joka vuosi EU:n alueella tapahtuvissa työtapaturmissa kuolee 4 500 työntekijää ja loukkaantuu yli 4 miljoonaa työntekijää. Tällainen yhteenvetokertomus voi tarjota meille tärkeitä tietoja siitä, millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä meidän on toteutettava, ja auttaa parantamaan työntekijöiden suojelun laatua EU:ssa.

  Leopold Józef Rutowicz , UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, mietintö kertomusten yksinkertaistamisesta ja järkeistämisestä sekä direktiivien käytännön täytäntöönpanosta on äärimmäisen tärkeä työllisyyspolitiikan kannalta. Työllisyyden sisämarkkinoiden kehittyminen edellyttää sitä, että valvomme jatkuvasti kansalaistemme terveyttä ja turvallisuutta EU:n jäsenvaltioissa.

Yksittäisten maiden erilaisia olosuhteita on valvottava jatkuvasti, jotta pystymme varmistamaan, että direktiivejä noudatetaan, ja niiden tarkoituksenmukaisuudesta, tehokkuudesta, avoimuudesta, kustannuksista ja vaikutuksista on laadittava viiden vuoden välein analyyseja. Nämä analyysit perustuvat selviin ja avoimiin ohjeisiin, ja niiden pitäisi parantaa omalta osaltaan oikeudellista tilannetta ja yhteistä terveys- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Lisäksi meidän on seurattava jatkuvasti terveyttä ja turvallisuutta koskevien direktiivien soveltamista sekä niiden vaikutuksia jäsenvaltioiden terveys- ja turvallisuusstrategioihin. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto ja Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiö toimivat tältä osin tärkeässä tehtävässä.

Kiitän jäsen Figueiredoa hänen mietinnöstään.

  Andreas Mölzer, ITS-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, työelämässä on syntynyt uusia ilmiöitä. Ne vaihtelevat sairaslomien määrän kasvuna ja loppuun palamisen yleistymisenä ilmenevien psykiatristen ongelmien kasvusta uusiin väkivallan muotoihin, kuten työpaikkakiusaamiseen.

Näyttää siltä, että työelämässä pidetään melkeinpä hyvänä sitä, että työntekijät ovat jatkuvasti paineen alaisina ja että heidän työtaakkaansa kasvatetaan ennakoimattomilla tehtävillä ja heille asetetaan tiukkoja määräaikoja. Ne, jotka sairastuvat työpaineiden horjutettua heidän terveyttään, joutuvat puolustamaan itseään haastatteluissa palattuaan työhön sairasloman jälkeen, ikään kuin sairastuminen olisi ollut työntekijän oma vika. On hyvin yleistä, että ikääntyneitä työntekijöitä painostetaan jäämään varhaiseläkkeelle, kun taas nuoret työntekijät leimataan tuottamattomiksi.

Työterveyden hallintaa koskevat, "Move Europe" -aloitteen kaltaiset hankkeet ovat tietenkin tervetulleita. Tällaisia terveyden edistämiseen tähtääviä ohjelmia järjestetään kuitenkin usein yhtiöissä, joiden toiminta on organisoitu siten, ettei sairastamista yksinkertaisesti sallita. Yritysten sisäiset paineet ja pelko työpaikan menettämisestä takaavat sen, että työntekijät pinnistelevät töihin silloinkin, kun heidän lääkärinsä kehottavat heitä jäämään kotiin. Lisäksi määräaikaisiin työsuhteisiin ja osa-aikatyöhön liittyy jatkuva pelko työn menettämisestä ja taloudellisia huolia. Ne puolestaan aiheuttavat psyykkisiä ongelmia. Sen lisäksi, että poissaolot ja työkyvyttömyys aiheuttavat suuria kustannuksia kyseisille yhtiöille, ne kuormittavat myös julkisen terveydenhuollon budjettia.

Tätä taustaa vasten meidän ei pitäisi yllättyä siitä, että syömishäiriöistä, ylipainosta ja mielenterveysongelmista kärsivien määrä kasvaa ja että syntyvyys vähenee. Niin kauan kuin työ tarkoittaa pysyvää stressiä ja lapset merkitsevät köyhyysloukkua, lasten määrän vähenemiseen ja väestön ikääntymiseen johtava väestörakenteen muutos jatkuu.

Siispä meidän on varmistettava, että työntekijät voivat olla varmoja työpaikoistaan. Perheen yhden elättäjän on voitava ruokkia koko perhe, ja naisten täytyy voida päättää hankkia lapsia, ilman että se merkitsee köyhtymistä. Sairaiden on annettava toipua. Saavuttamalla nämä tavoitteet ottaisimme varmasti suuren askeleen eteenpäin tiellä kohti Lissabonin tavoitteiden saavuttamista.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, olemme saaneet käsityksen, että kaikkien edellä mainittujen direktiivien kohdalla valvontamme on ollut riittämätöntä, mikä on hankaloittanut niiden asianmukaista täytäntöönpanoa. Edes direktiivin nimenomainen säännös, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava kansallisista säädöksistään kertomukset, jotka sisältävät työmarkkinaosapuolten lausunnot, ei ole auttanut vielä ratkaisemaan ongelmaa. Arvoisa komission jäsen, kannatan tästä syystä ehdotustanne ja katson sen vastaavan EU:n muita poliittisia tavoitteita, erityisesti yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävän lainsäädäntökehyksen parantamista koskevaa tavoitetta.

Tähän ehdotukseen liittyy lisäarvoa, sillä sen ansiosta –kun joka viides vuosi laaditaan vain yksi kertomus –voidaan arvioida paremmin seurauksia ja yhteisön säädöksiä työterveyden ja -turvallisuuden sekä puhtauspalvelujen alalla. Meidän on vähennettävä kiireesti työtapaturmia ja torjuttava työperäisiä sairauksia, koska se on työntekijöiden, yritysten ja koko yhteiskunnan edun mukaista.

Kiitän esittelijää, koska hän on tehnyt yhteistyötä poliittisten ryhmien kanssa, päässyt yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa ja onnistunut lisäämään johdanto-osan kappaleisiin yhden tarkistukseni, joka koskee Bilbaossa toimivan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sekä Dublinissa toimivan Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön työn hyödyntämistä niiden tulosten ohella, joita saadaan kansallisen työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan arvioinnista.

On tärkeää, että Euroopan komissio ottaa huomioon näiden kahden edellä mainitun elimen tulokset laatiessaan jäsenvaltioille peruskyselylomakkeen, jolla korvataan erilaiset kertomukset. Keskeinen kysymys on, voidaanko määrää vähentämällä parantaa laatua. Toivomme todellakin niin.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, haluan jälleen kerran kiittää teitä työstä, jota olette tehneet tämän ehdotuksen parissa.

Olen varma, että äänestys tasoittaa tietä niin, että voimme päästä ehdotuksesta sopimukseen, jolla yksinkertaistetaan hallintomenettelyjä tuntuvasti, vähennetään tarpeettomia byrokraattisia esteitä ja ennen kaikkea tehostetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanoa.

Haluaisin esittää vielä yhden huomion, sillä joissakin puheenvuoroissa käsiteltiin paitsi tätä direktiiviä myös yleisemmin työterveyttä ja -turvallisuutta. Se, että vuosittain tapahtuu 4 500 kuolemaan johtavaa onnettomuutta, tuntuu suhteellisen pieneltä määrältä suhteessa 250 miljoonaan työntekijään. Kyse on kuitenkin 4 500 ihmiselämästä. Tästä näkökulmasta luku on liian korkea, ja meidän tehtävämme onkin tehdä kaikkemme saadaksemme se laskemaan. Kiitos.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.