Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 26. huhtikuuta 2007 - Strasbourg

14.1. Viimeaikaisten mielenosoitusten tukahduttaminen Venäjällä

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta viimeaikaisten mielenosoitusten tukahduttamista Venäjällä koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Danutė Budreikaitė (ALDE), esittäjä. – (LT) Kuten aina toimissaan ja sopimuksissaan muiden maiden kanssa Euroopan unioni toimii omien perusarvojensa mukaisesti, ja näistä arvoista tärkeimmät ovat demokratia sekä ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

Puhuessaan Euroopan parlamentille Venäjän duuman edustajat väittävät, että heillä on samat arvot Euroopan unionin kanssa. Venäjä ei kuitenkaan kuuntele kenenkään muun neuvoja siitä, miten sen pitäisi hoitaa sisäiset asiansa.

Moskovan, Pietarin ja Nizhny Novgorodin asukkaiden väkivaltaisuus rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan on osoitus Venäjän hallituksen suvaitsemattomuudesta ja pelosta itsenäisiä ajattelijoita kohtaan erityisesti nyt, kun vuoden 2008 presidentinvaalit ovat lähestymässä.

Heti kun Venäjä sai poliittista ja taloudellista valtaa energiantoimitusten synnyttämän "aseensa" ansiosta, se ei enää välittänyt kansainvälisestä mielipiteestä eikä kansainvälisen yhteisön lähettämistä viesteistä, jotka koskevat ihmisoikeusrikkomuksia Venäjällä. Venäjä on Euroopan unionin strateginen kumppani, ja energiapolitiikan takia sovellamme kahdenlaisia standardeja: yhtä Venäjää kohtaan ja toista muuta maailmaa kohtaa.

Kun neuvottelemme Euroopan unionin ja Venäjän välisestä uudesta yhteistyösopimuksesta, kehotan neuvostoa vilkaisemaan Venäjän tapahtumia ja olemaan tekemättä minkäänlaisia myönnytyksiä Venäjälle.

  Michał Tomasz Kamiński (UEN), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, on hyvä, että olemme onnistuneet täällä parlamentissa laatimaan kompromissiversion ihmisoikeusrikkomuksia Venäjällä koskevasta päätöslauselmaesityksestä, sillä on tärkeää, että Euroopan parlamentilla on yhtenäinen kanta ja että se puhuu yhdellä äänellä sekä Venäjän yhteiskunnalle että Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Näissä demokraattisen Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin kuoleman jälkimainingeissa on erityisen tärkeää, että kaikki ne, jotka ovat olleet juurruttamassa demokratiaa Venäjälle ja joiden mielestä demokraattisen Venäjän pitäisi olla Euroopan unionin tärkeä kumppani, tunnustavat, ettei tämän päivän Venäjä ole täyttänyt kaikkia toiveita, joita meillä oli Boris Jeltsinin ilmestyessä maan poliittiselle näyttämölle. Valitettavasti nämä toiveet ovat yhä täyttymättä. Meidän on myönnettävä se, ja se asia meidän päätöslauselmassamme mainitaan. Haluaisin jälleen kerran korostaa olevani tyytyväinen siihen, että päätöslauselma on tulos monien erilaisten poliittisten ryhmien kompromissista.

Minun on todettava, että television näyttämät kuvat siitä, miten ihmisoikeusaktivistien mielenosoitukset tukahdutettiin, olivat todella traumaattisia, sillä ne tuovat mieleeni oman maani synkimmät ajat, jolloin poliisi murskasi väkivaltaisesti kaduilla pidetyt mielenosoitukset. Haluan korostaa, että Venäjän ihmisoikeusasiamies jakaa yllättäen tämän arvion Venäjän poliisin väkivaltaisuudesta. Tästä syystä päätöslauselmassamme pyydetään Venäjän duumaa sekä kollegoitamme eli Venäjän parlamentin jäseniä perustamaan erityiskomitea tutkimaan tätä asiaa.

Kun vetoan teihin, Euroopan parlamentin jäseniin, että hyväksytte tämän päätöslauselman, haluan pyytää myös Venäjän kansalaisia, jotka eivät valitettavasti saa oikeaa tietoa, pitämään mielessä, etteivät toimenpiteemme ole merkki Venäjän-vastaisuudesta, kuten Kremlin propagandassa usein väitetään. Itse asiassa päin vastoin. Toimintamme ja taistelumme ihmisoikeuksien puolustamiseksi Venäjällä ja demokratian palauttamiseksi Venäjälle juontavat juurensa syvästä ystävyyden tunteesta tätä maata kohtaan ja syvästä kunnioituksesta venäläistä kirjallisuutta ja Venäjän suurta kansaa kohtaan. Haluamme, että Venäjän kansalla on samat vapaudet kuin meillä Euroopan unionissa, ja haluan, että Euroopan parlamentti toimii venäläisille demokratian polun valaisevana majakkana.

  Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on tällä viikolla käsitellyt Venäjää moneen otteeseen ihmisoikeuksien alivaliokunnassa yhdessä komission jäsenen Piebalgsin kanssa, suhteista Venäjään, Valko-Venäjään ja Ukrainaan vastaavan valtuuskunnan kanssa pidetyssä yhteisessä kokouksessa ja nyt täällä täysistunnossa, koska ongelmat ovat kärjistyneet. Olemme tyrmistyneinä katselleet räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia Moskovassa ja Pietarissa, joissa rauhanomaiset mielenosoitukset järjestelmän puolueellista autoritaarisuutta vastaan on tukahdutettu poliisin väkivaltaisella väliintulolla ja myös satunnaisia ohikulkijoita ja länsimaisia lehtimiehiä vastaan on hyökätty.

Pelottelu sekä sananvapauden, kokoontumisvapauden ja lehdistönvapauden tukahduttaminen on muuttunut Venäjällä järjestelmälliseksi. Tunnemme hyvin tämänkaltaisen Tšetšenian sotaan liittyvän disinformaation ja valheet. Monet tiedotusvälineet ovat hallituksen valvonnassa ja harjoittavat itsesensuuria. Riippumattomia lehtimiehiä murhataan, kuten kävi Anna Politkovskajalle. Putinin kaudella on murhattu 13 toimittajaa, ja tällä määrällä Venäjä on kolmannella sijalla maailmassa Irakin ja Algerian jälkeen, mikä on hälyttävä tulos.

Poliittinen oppositio ei löydä äänitorvea. Lehdistönvapaus ja sanavapaus ovat pahasti uhattuina. Putinin mahdolliset poliittiset vastustajat kuten Mihail Hodorkovsky ja Platon Lebedev istuvat vankilassa ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja Garry Kasparov pidätettiin toistamiseen. Kansalaisjärjestöjä häiritään sellaisten lakien nojalla, joilla kavennetaan kansalaisyhteiskunnan oikeuksia. Venäjän johto ei käytä pelkästään tuomioistuimiaan vaan myös koko turvallisuuskoneistoaan pelotellakseen poliittisia vastustajiaan. Kremlin valtiaat jakelevat iskuja. Tuloksena on, että edistyminen kohti oikeusvaltiota ja riippumatonta oikeusjärjestelmää on vaakalaudalla. On petollinen strategia leimata kiihkoilijoiksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat maahan aidon demokratian, ja näin heikentää heidän uskottavuuttaan. Putin ei ole täydellinen demokraatti. Hän tulee KGB:stä ja häneen on jäänyt KGB:n leima.

Venäjä on Euroopan neuvoston, Etyjin ja Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen, mutta se ei siltikään kunnioita keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. EU neuvottelee uudesta kumppanuussopimuksesta. Tähän sopimukseen on liitettävä ihmisoikeuksia koskeva osa, joka on kaikkien sopimusten olennainen osa. Osoitamme solidaarisuuttamme rauhanomaisen ja demokraattisen tulevaisuuden puolesta Venäjällä taistelevia ystäviämme kohtaan.

  Tunne Kelam (PPE-DE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, tehoisku rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan muutama viikko sitten antoi hälyttävän viestin Venäjän perusvapauksista, sanavapaudesta, lehdistönvapaudesta ja mielenosoitusoikeudesta. Venäjän hallitus sitoutui takaamaan nämä oikeudet ehtona sille, että se hyväksytään Euroopan neuvoston jäseneksi vuonna 1996. Tänään, 11 vuotta myöhemmin, valtaosa venäläisistä elää epävarmoissa oloissa eikä luota lakiin ja oikeuteen. Yhteensä 65 prosenttia venäläisistä sanoo olevansa onnettomia ja yli puolet ei hyväksy maan hallitusta, joka on jo kulkemassa kohti tiukempaa autoritaarisuutta, kuten oppositiojohtaja asian ilmaisi.

Odotamme, että Venäjän hallitus reagoi tähän päätöslauselmaan, joka on yksimielinen ilmaus vakavasta mutta ystävällismielisestä huolesta. Odotamme myös, että Eurooppa-neuvosto ja komissio tekevät täysin selväksi tulevassa EU:n ja Venäjän huippukokouksessa, että näiden perusvapauksien palauttaminen on keskeinen edellytys, jolla testataan Venäjän kykyä ja halua olla uskottava kumppani.

Tässä vaiheessa Venäjästä on tullut pohjimmiltaan autoritaarinen valtio. EU:n johtajat jakavat vastuun Venäjän tilanteen tulevasta huonontumisesta, jos ne eivät halua tai pysty kohtaamaan tätä uutta todellisuutta määrätietoisella ja selkeällä tavalla. Yhdellä äänellä puhuminen eurooppalaisiin arvoihin nojautuen on ainoa tapa auttaa Venäjä takaisin demokratian tielle. On ensisijaisen tärkeää, että Venäjän kansalaisilla on samat oikeudet kuin meillä – myös oikeus saada elää ilman pelkoa ja poliisiväkivaltaa.

  Erik Meijer (GUE/NGL), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan yhteisöjen jäsenmaat ovat tehneet pitkään työtä siinä harhaluulossa, että totalitaarinen yksipuoluejärjestelmä ja kaikenlaisen järjestäytyneen opposition väkivaltainen sortaminen Venäjällä oli kommunismin aikaansaannosta. Muistan, että saksalainen radikaali opiskelijajohtaja Rudi Dutschke, joka kuoli jo kauan sitten ja jonka lempinimi oli Bürgerschreck, varoitti Länsi-Euroopan vasemmistoa tällaisen kannan omaksumisesta. Hänen mielestään se, mitä silloin tapahtui Venäjällä, ei liittynyt millään lailla sosialismiin eikä kommunismiin vaan nimenomaan siihen, mitä hän kutsui aasialaiseksi perinteeksi. Tällä hän tarkoitti sitä, että pieni mahdollisimman kovia keinoja käyttävä ryhmä onnistuu pysymään vallassa laajassa ja harvaan asutussa maassa.

Tähän päivään mennessä aina kun Venäjällä on päässyt valtaan joku, joka on halunnut ratkaista tämän epätyydyttävän tilanteen, on ollut todennäköistä, että hänen seuraajansa turvautuu vanhoihin väärinkäytöksiin. Nikita Hruštšov 1950-luvulla ja Mihail Gorbatšov 1990-luvulla epäonnistuivat Venäjän perusteellisessa muuttamisessa.

Nykyinen presidentti Putin sopii tsaarien ja Stalinin tavoin saumattomasti tähän vanhaan venäläiseen muottiin. Hän onnistui pääsemään valtaan, kun hänen kaoottinen edeltäjänsä Boris Jeltsin ei enää pystynyt johtamaan maata, ja pyrkii nyt ottamaan venäläisiltä demokratian pois päästyään heidän suosioon tuhoamalla Tšetšenian.

Valitettavasti valtio omistaa öljyn ja maakaasun, koska niiden omistaminen ja viennin synnyttämä vauraus vahvistavat johtajien asemaa ja tekevät sisäiset muutokset käytännössä katsoen mahdottomiksi. Lisäksi muun maailman, joka haluaa ostaa energiaa, esittämä kritiikki tyyntyy nopeasti. Venäjä on nyt samassa asemassa kuin Saudi-Arabia tai Iran. Jopa kahdessa suurimmassa kaupungissa, joissa tähän asti on ollut eniten tilaa kritiikille ja monimuotoisuudelle, vastustajien mielenosoitukset on tehty mahdottomiksi. Euroopan maiden ja niiden kansalaisten ei pitäisi hyväksyä tätä tilanteen heikkenemistä vaan niiden pitäisi osoittaa solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka haluavat tehdä Venäjästä kunnollisen demokratian.

  Panagiotis Beglitis (PSE), esittäjä. – (EL) Arvoisa puhemies, tarve parantaa Euroopan unionin ja Venäjän välisiä suhteita sekä luoda uusi dynaaminen ja strateginen kumppanuus, mikä on välttämätöntä nykyisissä geotaloudellisissa ja geostrategisissa olosuhteissa, ei voi laimentaa eikä tehdä tyhjäksi kritiikkiämme, joka kohdistuu ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien jatkuviin rikkomuksiin Venäjällä. Ymmärrän Euroopan unionin reaalipolitiikan Venäjää kohtaan, mutta samalla meidän on kuitenkin myös puolustettava eurooppalaisen sivilisaatiomme kollektiivisia perusperiaatteita. Tältä kantilta katsottuna pidän välttämättömänä, että ihmisoikeuskysymykset asetetaan prioriteettilistalla korkealle sijalle sekä Euroopan unionin asialistalla että Venäjän ja sen johtajien kanssa käytävässä vahvistetussa poliittisessa vuoropuhelussa. Ensimmäinen tilaisuus tähän on 17. toukokuuta pidettävä huippukokous ja tapaaminen presidentti Putinin kanssa.

Haluaisin kuitenkin kommentoida jotain muutakin. Olisi Euroopan unionilta suuri poliittinen virhe rinnastaa Venäjän ihmisoikeudet ja siellä vallitseva tilanne vain muutamiin tahoihin, jotka saavat avoimesti rahoitusta Venäjän tietyiltä hyvin tunnettujen oligarkkien klikkiin kuuluvilta poliittisilta pakolaisilta. Boris Berezovskin Lontoossa viime aikoina esittämät lausunnot ovat tyypillinen osoitus tiettyjen piirien aikomuksista.

  Gabriele Stauner, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Venäjä on kulttuurimaa. Sen saavutukset kirjallisuuden, musiikin ja esittävän taiteen alalla herättävät kerta toisensa jälkeen ihailumme ja kunnioituksemme. Tässä suhteessa Venäjä on eurooppalaisen kansojen perheen todellinen jäsen.

Venäjällä on kuitenkin pimeä puolensa. Venäjän hallituksen paraikaa toteuttamat ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien vastaiset toimenpiteet muodostavat erittäin synkän varjon. Toimiminen oman maansa kansalaisia vastaan sillä tavalla kuin se teki 14. ja 15. huhtikuuta Moskovassa ja Pietarissa ei ole Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan neuvoston aidon jäsenen arvon mukaista.

Sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat demokraattisen valtion kulmakiviä. Euroopan kansat, myös Venäjän kansalaiset, maksoivat näistä oikeuksista verellään. Tästä syystä on häpeällistä, että Putinin hallitus, joka riikinkukon tapaan tepastellen vaatii saada olla maailmanvalta ja tarjoutuu välittäjäksi kaikissa kansainvälisissä konflikteissa, toimii omaa kansaansa vastaan näinkin pelkurimaisesti ja väkivaltaisesti.

Tällainen hallitus ei neuvottele meidän kanssamme kasvotusten eikä tasa-arvoisena kumppanina. Vapauteen kuuluu aina vapaus olla eri mieltä. Tätä asiaa pitäisi painottaa Venäjän hallitukselle.

  Józef Pinior, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa ilmaisemalla kunnioitukseni suurta venäläistä johtajaa, Boris Jeltsiniä kohtaan. Hän on yksi niistä ihmisistä, joita saamme kiittää siitä, että demokratia voitti diktatuurin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Jeltsin edusti todellista Venäjää, joka tuki kansalaisyhteiskuntaa, demokraattista Venäjää ja oikeusvaltion periaatteita kunnioittavaa Venäjää.

Tällä viikolla ulkoasioiden valiokunnassa Strasbourgissa pidettiin ihmisoikeuksien alivaliokunnan erityiskokous, jonka aikana haastattelimme huolellisesti todistajia siitä, mitä Venäjällä tapahtuu tällä hetkellä. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että Venäjä on tällä hetkellä menossa vaaralliseen suuntaan. Tämän vuoden joulukuussa pidettävien duuman vaalien ja ensi vuonna pidettävien presidentinvaalien huolellinen tarkkailu ovat tällä hetkellä ensiarvoisen tärkeitä asioita Euroopan parlamentille. Omalta osaltamme meidän on tehtävä kaikkemme saadaksemme Venäjän kansalaisyhteiskunnan lähemmäksi demokratiaa ja auttaaksemme näitä elimiä varmistamaan, että vaalit ovat todella vapaat sekä oikeudenmukaiset ja ettei tuloksia väärennetä.

  Marcin Libicki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjällä tapahtuu erittäin ikäviä asioita. Pyrkimykset tuoda demokratia Venäjälle tukahdutetaan kuten mielenosoitukset ja sananvapauskin. Meidän on kuitenkin muistettava se, ettei Venäjällä ole demokratian perinteitä ja että niiden, jotka ovat historian kuluessa halunneet tuoda demokratian Venäjälle, kuten Aleksanteri I:n, on täytynyt luopua ajatuksesta tai he ovat joutuneet laajan kritiikin kohteeksi, kuten kävi Boris Jeltsinille hänen kuoltuaan. Meidän on muistettava, että tutkimusten mukaan useampi venäläinen haluaa järjestystä kuin demokratiaa. Tästä syystä kun me tuemme Venäjällä kaikkea positiivista ja toivoa-antavaa, meidän on muistettava, että Venäjän hallituksen kanssa toimiessamme teemme sopimuksia sellaisen hallituksen kanssa, jonka arvot eroavat eurooppalaisista arvoista. Venäjällä ei ole kokemusta demokratiasta. Sillä ei ole myöskään kokemusta normaaleista ja sivistyneistä ulkosuhteista. Tämän pitäisi toimia varoituksena kaikille niille, jotka haluavat rakentaa Euroopan tulevaisuutta siinä toivossa, että Venäjä osoittaa solidaarisuutta ja on hyvä kumppani.

  Witold Tomczak, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, toimet opposition tukahduttamiseksi, rauhanomaisten mielenosoitusten murskaamiseksi ja sananvapauden rajoittamiseksi sekä ihmisoikeusrikkomukset ovat huolestuttavia ilmiöitä, jotka pitäisi tuomita tapahtuipa niitä missä tahansa maassa.

Valitettavasti vastaavanlaisia syytteitä voidaan esittää kaikkia sekä idässä että lännessä sijaitsevia suurvaltoja vastaan, jotka haluavat kaapata maailmanherruuden sekä toimia maailmanlaajuisena tuomarina, poliisina ja vahtikoirana. Siihen, että Venäjää syytetään demokratianvastaisista käytännöistä ja ihmisoikeusrikkomuksista, voitaisiin todeta, että "pata kattilaa soimaa".

Poliittisten vastustajien sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen ahdistelu ja vapaata uskonnon harjoittamista rajoittavat toimenpiteet kuuluvat kaikki jokapäiväiseen politiikkaan useissa maailman kolkissa, vaikka tiedotusvälineissä asiat usein esitetään valheellisessa muodossa. Ennen kaikkea perusoikeutta elämään, hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan asti, rikotaan kaikkialla maailmassa, sekä Venäjällä että Euroopan unionissa. Syytömiä ei ole! Tämä rikos on kaiken pahan alku ja juuri!

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, vuonna 1991 sain tutustua paitsi Viron vanhimpaan vapaustaistelijaan Tunne Kelamiin, myös Boris Jeltsiniin, kun hän tuli tänne Strasbourgiin todisteeksi uudesta Venäjästä. Sen jälkeen on palattu laajasti entiseen. Venäjä on autoritaarinen maa, jonka ulkopolitiikka on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Meidän pitäisi mielestäni korostaa äärimmäisen selkeästi, että kalat alkavat aina haista ensin päästä. OMON-miliisijoukkojen käyttäminen mielenosoittajia ja ulkomaalaisia toimittajia, kuten Saksan television kirjeenvaihtajaa, vastaan ei olisi ollut mahdollista ilman Kremlin nimenomaisia ohjeita. Meidän on vaadittava selkeästi, että presidentti Putinin pitäisi kantaa kokonaisvastuu siitä, että Venäjän ensimmäiset pyrkimykset demokratian ja vapauteen on tukahdutettu.

Meidän on puhuttava tästä asiasta selkeästi eikä meidän pitäisi puhua pelkistä lipsahduksista. Putin on vastuussa, Venäjän johto on vastuussa. Kyse on omasta uskottavuudestamme, koska Venäjä on sitoutunut eurooppalaisiin periaatteisiin allekirjoittamalla Euroopan neuvoston ihmisoikeusjulistuksen, jonka noudattamista meidän on yhdessä vaadittava yksiselitteisesti.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Viime vuosina Venäjä on vahvistunut taloudellisesti, ja mielipidetutkimukset osoittavat venäläisten tukevan nykyhallintoa. Tästä syystä on erityisen vaikeaa ymmärtää Venäjän hallituksen toimia oppositiovoimia vastaan huhtikuun puolessavälissä.

Koska oppositio ei pysty saamaan ääntään kuuluviin tiedotusvälineissä, oppositiopuolueet ja kansalaisjärjestöt ovat pyrkineet kiinnittämään huomiota demokratianvastaisuuksiin Venäjällä. Epäasianmukainen reaktio mielenosoituksiin, joihin oli kokoontunut vain muutamia tuhansia ihmisiä, sekä miliisin ja OMON-joukkojen toimet pienentävät maan jo ennestäänkin horjuvaa arvovaltaa länsimaissa ja vaikeuttivat tulevia neuvotteluja uudesta EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta.

Vain muutamat venäläiset viranomaiset uskaltavat myöntää, että valtarakenteen toimet ovat ylittäneet hyväksyttävät rajat. Ihmisoikeusrikkomukset sekä hallituksen ja opposition välinen lisääntyvä jännite vaalikampanjan alkaessa pienentävät toiveita siitä, että vaalikampanjasta tulisi avoin ja demokraattinen.

  Günter Nooke, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ensinnäkin ilmaista kiitollisuuteni siitä, että sain tilaisuuden osallistua toista kertaa keskusteluun ja puhua saksalaisen ihmisoikeusvaltuutetun ominaisuudessa.

Seurasimme kaikki erittäin huolestuneina Moskovan ja Pietarin tapahtumia 14. ja 15. huhtikuuta. Jotkut meistä pohtivat, onko kokoontumisvapaus Venäjällä vaarassa näiden tapahtumien vuoksi. Venäjän perustuslaki takaa Venäjän kansalaisille oikeuden kokoontua rauhanomaisesti ilman aseita joukkokokousten, mielenosoitusten ja paraatien pitämiseksi.

Tämä eroaa luonnollisesti täysin siitä, miten Venäjän viranomaiset reagoivat äskettäin mielenosoittajia vastaan Moskovassa, Pietarissa ja Nizhny Novgorodissa. Garry Kasparov kertoi minulle näistä toimista henkilökohtaisesti, kun hän soitti minulle. On syytä pitää mielessä myös se, että 14. ja 15. huhtikuuta pidetyt mielenosoitukset erosivat edellisistä marsseista siinä mielessä, että miliisi reagoi väkivaltaisemmin ja että akkreditoituja toimittajia vangittiin joksikin aikaa ja heidän kimppuunsa hyökättiin.

Useiden lehtien välikohtausten jälkeen kirjoittamat raportit olivat kauttaaltaan erittäin kriittisiä. Kommersant kirjoitti, että "hallituksen kanssa eri mieltä olevista tehtiin hakkelusta", Moskovskiy Komsomolets kirjoitti "OMON otti kaiken vallan" kun taas Novaya Izvestiya puhui "piiritetystä linnoituksesta ja ennenäkemättömästä kovuudesta".

Oli kuitenkin myös raportteja, joissa tapahtumia vähäteltiin. Samanlaisen vaikutelman saa Venäjän hallituksen reaktiosta. Vaikka jotkut hallitusviranomaiset puolustivat toimenpiteitä, muun muassa Venäjän valtion ihmisoikeusvaltuutettu Vladimir Lukin myönsi, että poliisi oli selvästi ylittänyt valtuutensa. Pietarin kuvernööri Valentina Matvienko määräsi, että kaikki Venäjän poliisin yksiköiden väkivaltaisuuksia koskevat valitukset tutkitaan. Presidentti Putinin EU-asioiden neuvonantaja Sergei Jastrzhembsky esitti saman vaatimuksen, kun taas Putinin ihmisoikeusedustaja Ella Pamfilova korosti, että miliisin toimet ovat heikentäneet pahasti Venäjän asemaa maailmalla.

Myös Saksan liittohallitus reagoi näihin tapahtumiin ja ilmaisi 16. huhtikuuta julkisesti huolensa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion esittämässä lausunnossa. Lisäksi Saksan hallituksen tiedottaja Thomas Steg sanoi Berliinissä 16. huhtikuuta, että suhteeton väkivallan käyttö viikonloppuna on huolestuttavaa. Hyökkäyksiä toimittajia vastaan ei myöskään voi hyväksyä.

Saksan liittohallitus odottaa Venäjän viranomaisilta täydellistä raporttia tapahtumista. Moskovan ja Pietarin tapahtumien takia Saksan Moskovan-lähetystö esitti välittömästi korkean tason valituksen sekä vaati asiasta välitöntä ja täydellistä selitystä. Keskustelemme luonnollisesti vakavasti myös Venäjän viranomaisten kanssa sananvapauden ja kokoontumisvapauden tilanteesta EU:n ja Venäjän välisissä ihmisoikeusneuvotteluissa, jotka on tarkoitus pitää 3. toukokuuta.

Ihmisoikeustilanteen kehitystä Venäjällä on seurattava jatkossakin erittäin tarkasti. Tämä koskee erityisesti sananvapautta, kokoontumisvapautta sekä vapaata ja tasapuolista oikeutta saada esittää kantansa lehdistössä. Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä, sen uuden ihmisoikeusneuvoston jäsenenä, Euroopan neuvoston jäsenenä ja Etyjin jäsenenä Venäjän on kunnioitettava perusoikeuksia. Perusoikeuksien kunnioittaminen on myös äärimmäisen tärkeää Venäjän tulevien vaalien kannalta.

Teemme Venäjälle selväksi, että on maan oman edun mukaista, että se tekee kaiken voitavansa sananvapauden ja kokoontumisvapauden vahvistamiseksi niiden heikentämisen sijasta.

Olen sitä mieltä, että merkittävä osa niistä arvoista ja ihmisoikeuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, on venäläisten intellektuellien ja taiteilijoiden luomia. Meidän on muistettava tämä asia ja varmistettava, että jatkamme samalla tiellä emmekä vaihda suuntaa.

(Suosionosoituksia)

  Joaquín Almunia, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komissio on huolestunut myös Venäjän poliisivoimien mielenosoittajia ja toimittajia vastaan käyttämästä suhteettomasta väkivallasta erityisesti Moskovassa ja Pietarissa 14. ja 15. huhtikuuta. Olemme huolestuneita myös lukuisista mielivaltaisista pidätyksistä samojen oppositiomielenosoitusten yhteydessä.

Sananvapaus ja kokoontumisvapaus – mukaan lukien mielenosoitusoikeus – ovat keskeisiä ihmisoikeuksia. Ne moniarvoisen demokratian ovat kulmakiviä. Venäjä on YK:n, Etyjin ja Euroopan neuvoston jäsenenä sitoutunut kunnioittamaan näitä oikeuksia. Venäjän parlamenttivaalien ja presidentinvaalien alla näiden oikeuksien kunnioittaminen on entistäkin tärkeämpää.

EU otti esiin edellä mainitut huolenaiheet puheenjohtajavaltion 16. huhtikuuta esittämässä lausunnossa. Olemme panneet merkille, että Saksan hallituksen tiedottaja totesi julkisesti, että mellakkapoliisi oli jonkin verran ylireagoinut.

Komissio seuraa läheisesti Venäjän vaaleja edeltävän tilanteen kehittymistä. Jatkamme myös näiden kysymysten esiin ottamista kahdenvälisissä keskusteluissamme Venäjän viranomaisten kanssa, esimerkiksi tulevissa EU:n ja Venäjän välisissä säännöllisesti pidettävissä ihmisoikeusneuvotteluissa 2. ja 3. toukokuuta.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan pian.

(1) Ks. pöytäkirja.